Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (June 17, 1921)
0 Perjantaina, Kesäkuun 17 p.—Friday, June 17th. N o. h i TOVERI nille siitä, kuinka muka Karja MUUAN LYSTIKÄS ASIA ja työn, eikä työnantajien ja työ- sellä, että heidän esittämänsä tantobaaroja voidaan sitäpaitsi vielä vallan avu stam isek si, on en’«te. lan Työkommuunin hyväksi ke Iäisten välillä. vaatimukset tullaan ratkaise k e h ittä ä . J o en n en so ta a lä h e ttiv ä t vuori o llu t ra sk a a n a jo kaksi vuott KIRJA rätyt varat eivät menekään oi Tbe organ of tbe Finnish w orker* in Tällä päätöksellä annetaa0 maan ennemmin tehdyn päätök sak sa la ise t k a ik ista ulkom aille vie s y n n y ttä m ä ttä edes kaikkein pienin tbe Western State*. Tbe only Finnish keaan paikkaan, vaan uppoavat Parin viimeisen kuukauden ai- 104 :lle rautatieyhtiölle avoimet sen mukaisesti ja että se tulee m istä än m aan v iljely sk o n e ista koko tä ro tta a . Daily in tko West. Published Daily» yksilöiden taskuihin. Edelleen ne kana on sanomalehdissä näkynyt valtuudet menetellä työläistensä astumaan voimaan myöskin hei n a ista 50 pros. V enäjälle. S in n e m yy Joku viikko sitte n tu ö t«l silta sncopt Sunday, at Astoria, Oregon, tiin sak sa laisia lokom obiileja ja tur- kuin r o t u vihdoinkin näkisi pgivin by tbe the Western Workmen's Publishing selittävät, että vaikka rahat pe yhtenään selostuksia puoleen ja kanssa aivan miten niitä itseään näkuun 1 p :nä. rillekin menisivät, niin niillä va toiseen liittohallituksen nimittä haluttaa ja päätöksen esipuhees Society. biineja, m o o tto reita ja a u ro ja sek ä valon. K ak si h erraa, toinen Ran« roilla, mitä Amerikan suomalai män rautateitten palkkalauta sa muistetaan kyllin selvästi Palkkalautakunta istuu par sak sa laisia n iitto k o n e iU ja puim a- j k a sta , toin en T an sk asta, muuan her Office Seventh and Commercial St., set työläiset kykenevät kokoa koneiU . V en äjällä on kaik k i edel- ra A fenoul ja m uuan herra Gluck kunnan toiminnasta, jonka uu muistuttaa työläisille maassa val Opposite Post Office. maan, ei Alituistakaan voida aut rastuksen lopputuloksena on il- litsevasta suunnattomasta työttö haillaan ja suunnittelee uusia ly ty k se t siirty ä la a ja p e rä ise s tä voi- j stad, osti lipun loistojunaan Pari, Post Office Address: taa Karjalan työväkeä uudestaan motettu jykevän puoleinen, kaik myydestä ja työtaisteluitte® suu kuristustoimenpiteitä ja että asiat m a p eräiseen m a a n v iljely k se en .' S iel . —^ - len ja o n nellisesti saapuivat Wie- T O V E R I, Box 99, Astoria, Ora. rakentamistyössä eikä sosialisti kia rautatieläisiä koskeva palk rista epäonnistumisen mahdolli kapitalisteille suotuisaan suun läh än on erin o m aisen ta s a is ia ja h e niin "p e la sta m a a n ” Itävaltaa. taan tulevat luistamaan ovat u- delm ällisiä v iljely sm aita, m a in ita k sen yhteiskunnan luomisessa. kojen lasku. Tämä päätös, jos suuksista siinä tapauksessa, että seat ensimäiselTä kertaa “pape sem m e vain m u sta n m u lla n alueen. M olem m at n äm ä h e rra t ovat oikea- E D IT O R IA L STA FF u sk o isia k a p ita listeja . He ovat tar- järjestöt eivät rinsa sisään” lähettäneet rauta Mutta jos kerran suomalaisten sa lainkaan ei kaikista todiste rautatieläisten Sulo Syvänen, A lex Sevo, A . N. Kos J a e n tä p ä V enäjän k a rja k a n ta sitte ! j k a ste lle e t Itä v a lta a ja ovat toden luista huolimatta ole otettu huo mukisematta suostu heille annet tieyhtiöt sille lähettäneet uusia kela, K. E. Heikkinen, Geo. Gratchef. varoilla on voitu auttaa Ameri E telä-V enäjän a ro illa on niin su u ria • n e e t e tte i Itä v ä ltä oikeastaan ole kan Sosialistipuolueen toimintaa, mioon rautatiekorporatsioonien tuun mandattiin. Päätös koskee vaatimuksia, joitten mukaan niil Phone i Office 365, Editorial Dep't 832 niin miksikä ei voitaisi myös ilmeistä menojensa turvottamis kaikkia neljää rautatieläisten le tulisi myöntää vieläkin suu laum oja s a r v i k a r j a a j a hevosia, e tte i m ikään korkoakasvava yritys, H e o vat todenneet, e ttä se yrity, auttaa karjalaisia tovereitamme ta, mikä ensi tilalla on koitunut veljesliittoa ja sitä paitsi kaik rempia oikeuksia kuin ensimäi- sellaista ta p a a koko m aapallolla. Entered as second-class mail matter Suurin osa Amerikan suomalai- n>«tten voitto-osingoille osallisek- V enäjä on se p o rtti, jo n k a k a u tta jo k a m yöskin " Itä v allan ” nimellä kia 16:tta eri ammateissa rauta sellä kertaa työläisten kurkkuihin July 18. 1912, at the Poet Office at kulkee k a u p p atie A asiaan. S a k sa kulkee, ty ö sk en telee vajauksella. j a si oikeutetun pääoman suunnat teillä työskentelevien työläisten käymiseksi. Kaikki tämä osot Astoria, Oregon, under tke A ct of sista nyt jo tietää, että S. S. laisille a v au tu u tä tä p o rttia ra o tta e s he to te s iv a t häm m ästyksellä, etii M arek 9. 1879. Järjestö oli sosialistipuolueen tomasta, keinotekoisesta tuijot muodostamaa uniota. taa, että rautatiepäroonien ruo sa la ajo ja näköaloja. E tu-A asian, osa tä s tä v a jau k se sta johtui Riitä, tamisesta, on herättänyt siksi an Mutta Yhdysvaltain kaikki lypsylehmänä, josta se imi huo kahalu kasvaa syödessä ja että j keski-A asian, K iinan ja kaakkois- e ttä valtio oli la sk e n u t leivän hin karaa suuttumusta laajoissa työ- rautatieyhtiöt eivät vielä olleet niitten lopullisena päämääränä mattavia summia aineellisia va A asian m a a n v ilje ly stu o tte e t voidaan Oikeistolaisten katala roja. n an köyhälle kan salle Itävallan kruu- Tiedetään myös se, ettei läispiireissä, että päätöksen teh ennättäneet palkkalautakunnalle ei ainoastan ole painaa v a ih ta a sak sa laisiin te o llisu u sU v a - i n u issa e ik ä dollareissa. nyt palkkalautakunta on katso määräaikaan mennessä vaati sensä sietämättömälle elintasolle, sosialistipuolueelle annettuja va politiikka i roihin. M eritie A asiaan on tosin T äm ä halpam ainen menetetly h*, roja aina käytetty työväen va nut tarpeelliseksi yleisön rau muksiaan lähettää ja siksi palk vaan tehdyt lisävaatimukset e-, . ... . , i n .» ,- i • •, i • e n g la n tila iste n v allassa, m u tta sak- vallan v altion puolelta, tämä rikoj listamiseen parhaimmalla taval- ‘hottam»en nimessä julkaista kalautakunta valmisti jälellä ole dellyttavat myöskin oikeuksien s a la , v . illa h a n « on , ' 7 «n ♦«»<*» tila isu u s h a rjo tta a k ap ita lism in pyhää raam attua va,. kaikkien tietoon asiakirjan, jos ville mahdollisuuden hitautensa la, vaan upposivat ne usein sel myöntämistä, jotka saattavat kauppaa m a itse V enäjän k a u tta . Aa Amerikan suomalaisten oikeis ta an ,, tän iä h elm asynti hyödyn pyhii tolaisten politiikan kataluus pal laisiin paikkoihin, missä ne eivät sa koetetaan todistella sen me korjata. Kesäk. 6:een päivään mahdolliseksi hallintovallan suo sian h u o m attav im m ista tu o tte ista henkeä ko h taan on suututtanut mr, nettelyä oikeutetuksi. Tämä a- mennessä heille annettiin uusi jassa ratkaisevasti hyökätä työ jastuu erittäin selvästi siitä ta vähääkään hyödyttäneet edes so m ainitsem m e tä s s ä vain puuöljyik, lem piä h ien o ja h e rro ja suuresti. Na. vasta millä ne suhtaantuvat Kar sialistipuoluetta itseään, sitä vä- siakirja on alallaan tyypillinen ja tilaisuus lähettää palkkojen las läisten järjestöjä vastaan ja jos puuvillan, riisin ja teen. m ä h e rra t e iv ä t nim. tiedä, ettei sietää vähän likcmpää tutustu hemmin tämän maan työväen kemista varten vaatimuksensa mahdollista ne hävittää maan ta jalan ja Suomen työväenluok P o rv arillisetk in m aatalo u sm ie h et o- i Itä v a lla n valtio laske itävaltalaisten mista. sillä nimenomaisella ymtfnärryk- salle. — IL kaan sekä erikoisesti Suomen luokkaa. Tällä kertaa sosialisti- v at o lleet p a k o te ttu ja tu n n u sta m a a n , leipää d o lla re issa siitä syystä, että annettu jokainen Sosialistiseen Työväenpuoluee puolueelle Kuten kaikki tämän luontoiset e ttä jos m ieli a ja te lla k a a n S ak san noin 99 p ro se n ttia itävaltalaisista ei sentti merkitsee ehdottomasti seen. selostukset, o® tämäkin koko m aatalouden k o h o tta m ista , on vält- saa e la n to a n sa dollareissa, vaan Itä- marxilaisen työväenliikkeen vas Viime mainitusta ovat mie tustamisen tehokkaammaksi te lailla laveasanainen. Siinä pu j tä m ä ttä ry h d y ttä v ä k a u p p asu h te isiin j vallan kruu n u issa. Täm ä Jälelläole- luummin puhumatta mitään, kemistä tässä maassa ja sentäh- hutaan palkkalautakunnan toi i V enäjän kanssa. Se on ainoa kei- j Va ainoa p ro se n tti, joka herrojen koska oikeistolaiset vastustavat den Amerikan suomalaisten e- minnan historiasta synnyt syvät ; no, m illä h a n k k ia S ak san k a n s a lle ; A venoulin ja G luckstadin mukaan tuon Suomen suurimman poliit nemmistö karttaa luovuttamasta lukuun otettuna. Koetetaan c- leip ää ja sadoille tu h a n sille ty ö ttö sa a v a t p a lk k an sa jalo ssa valuutassa, tisen puolueen politiikkaa sa varoja taantumuksellisen sosia pätoivoisesti selostella taloudel m ille työtä, jos sa k s a la is e t e iv ä t olisi huonon itävaltalaisen leivän moilla perusteilla kuin ne vas listipuolueen opportunistien kä lisia lakeja, puolustella rautatie tah d o a n ta u tu a ruum iineen Ja sielut- huono k u lu tta ja . tustavat kaikkea vallankumouk siin ja auttaa sen sijaan voin yhtiöille viime vuonna myön neen e n te n te n k ap italism in o rjik si. E n te n te n pelastussuunnitelm a on sellista työväenliikettä tässä tinsa mukaan Suomen Sosialis nettyä oikeutta korottaa rahti- (K atso talousneuvos K ey serin p itk ää siis: leivän h in ta on saatava uiko maassa sekä Europassa. Ja kun tista Työväenpuoluetta ja Kar taksoja, nykyään huomattavaa k irjo tu ss a rja a sellaise ssa v ira llise ssa m aiselle tasolle. Sitäpaitsi on hei Suomen Sosialistisella Työväen jalan Työkommuunia, tietäen et- tuotannon vähentämistä, miljöö i S tin n esle h d essä kuin "D eutsche A ll te ttä v ä kadulle noin 150,000 valtion puolueella on hyvä maine kaik tä niin tehdessä rahat menevät n’?n työläisten työttömänä ole gem eine Z eitu n g ” !) palvelijaa. kien maiden työväenluokan val- oikeaan paikkaan. mista j.n.e., kunnes lopulta ih- M yönsipä itse u lk o m in isteri SI- Jo s tä m ä kaikki tapahtuu ja jos S a k s a la is e t, tää V oim aperäisen m aanviljelyksen m onskin ä s k e ttä in valtio p äiv illä Sak- veutuneimpien ainesten keskuu ineellisesti päästään siihen lop M ailniansota alkoi. Itä v a lta k aik en täm än jälkeen ja Kaikki Suomen ja Karjalan putulokseen, että “kaikkien en k a rk o te ttiin vähitellen, m u tta v ar aik a on m ennyt. T u o ta n to k u s ta n n u s san tä h ä n a s tis e n so tap o litiik an kär-J k a ik esta tä s tä huolim atta vielä ac- dessa, niin jos sitä vastaan al kaisi sonkottamaan, niin sillä oi sankarillisen työväenluokan lui- otettava osaa tilanteen synnyt- m asti, m ailm an m arkkinoilta. M ut se t k äv iv ät m uka liian suuriksi. Ol s itty ä täydellisen h aak sirik o n , e ttä | taisi elo n m erk k iä itsestään, silloin keistolaiset paljastaisivat alhais kertelevat, tässä maassa myyrän tämän taakan kantamiseen.” Tä ta S aksan kansa ei silti s a a n u t k a laan siirty m ä ssä la ajap e rä ise e n m aan S aksan on pakko a s e ttu a lähem pään ; ja tk e ta a n h a rk itsem ista . Kuten kai- ten tarkotusperiensä surkeuden työtään tekevät häpäisijät on ve mä “kaikkien” koskee tietenkin d o ttaa itselu o ttam u staan . S ak salai viljelykseen, k arjan h o ito o n ja pai- y h te y te en Idän k an ssa. k e sta näkyy, “ p e la ste ta a n ” siis Itä- kaikessa alastomuudessaan. Eri dettävä päivänvaloon pimeistä vain työläisiä, joitten palkkoja set k a n sa n ta lo u stie te ilijä t k iiru h tiv a t m en to laisu u teen . Se on h a j o t t a j a l N euvosto-V enäjä on o m a sta puo v a lta ed ullisesti, perusteellisesti ja koisesti varoo “Raivaaja’’ sano loukoistaan ja osotettava heidän on päätetty laskea. Missään ta siksi o so ttam aan , e ttä sa a rto pakotti len sa halvem paa, m u tta tu o tta a e- le sta a n jo vuosik au sia k o itta n u t i lopullisesti, masta mitään sitovasti mainitun alhaisuutensa kaikille niille re pauksessa ei ole hennottu käydä sak sa laise t k iristäm ään n älk äv y ö tään nem raän voittoa. J a se on voitto, p ä ä stä k au p p asu h te isiin S ak san j a : — puolueen ohjelmasta ja toiminta hellisille työläisille, joiden sy käsiksi rautatieporhojen voitto — niin sanoaksem m e — vain 20 joka k a p ita listise ssa y h te isk u n n assa m u itten länsi-E uropan m a itte n kan$- | tavoista ja välttää julkilausumas dän sykkii Suomen ja Karjalan jen laskemiseen, vaan kaikessa p ro sen ttia, sillä k o tim aassa k y ettiin m äärää ih m isten toim innan ja k eh i sa. L opulta onkin bolshevikien on Kingsburg, Calif. ta totuutta puolueen valtavasta työväenluokalle ja koko mailman käydään turvaamaan pääoman m uka tu o tta m a an 80 p ro se n ttia kai- ty k sen suunnan. On siis hyvin to- n istu n u t m u rta a sa a rto k e tju , k a tk a is B rusilan-L auri puheli kahtena ilta kesta suuhun p an tav asta. T o d e lli-' d en n äk ö istä, e tte i S aksan m aanvil- ta tuo ra u ta in e n ren g as, jo n k a e ri kasvamisesta. Tämä käy sel vallankumoukselliselle työväen “kohtuullista” voittoa. na R eedleyn suom alaisille sosialis su u d essa on asia n la ita ain a hiukan jely s kykene e lä ttä m ä ä n ville siitä tavasta, jota “Raivaa liikkeelle. m elkein i raaitten k a p ita listit o liv a t muodos- oli lähemmäs Tuota selostusta lukiessa pil- toisin. K otim aassaan tu o ttiv a t sak- koko S ak san v v ä äestöä e s tö s i ( R f tc tl k u t e n I . „ _ ... .. ,,, i teille. K uulijoita • — ----- koi- ja” noudatti lainatessaan osia sala iset seu raav at n r n s e n t it t n r v it h , », , , , ta n e e t N euvosto-V enäjän ym pärille, j m ekym m entä. H&n seloste» Venaju kistää esiin se suunnaton avut sala iset se u raa v at p ro se n tit tarv it- se so d asta h uo lim atta teki, vaan kn„Uil tu n siv a t* ln o k k a etn ien sa iou- __ - Suomen Työmiehessä julkaistus som istaan elin ta rp e ista ja niiden luo-1 m elkein puolet (40% ) siitä. V a ik k a ' tu n e en # kum ouksen syntyä ja niitä tu- tomuus, mihin palkkalautakunta ta “Lakimiehen” kirjotuksesta, NEW YORKIN PUKUTYÖ- Neuvosto-V e n ä jä f ¡oksia, jo ta se on jo saavuttanut se on joutunut, saatuaan tonnikau naiseksi v ä lttä m ä ttö m istä raak a- m oisen k eh ity k sen luulisi e n n u sta v a n : on nyt to sia sia llise sti E nglannin. Ita- jossa tehtiin selvää niistä kata kä en sim äisen. toisen ja kolmannen LÄISTEN TAISTELU palla tutkittavakseen rautatievh- aln e,8 ta: v a ltak u n tien h äviötä. ,ian ja P o hjoism aitte n k a n ssa kaup- lista keinoista, mihin oikeuslai k an sain v älisen vaiheita. Selostus sih esittämiä selostuksia, joi tokset turvautuivat saattaakseen M utta kun liata on suurin, on apu- pa su hteissa, S itä p a itsi on se solm i oli asiallin en . Kuusi kuukautta kestänyt pu- tiöitten L eipäviljaa ........................................80% Sosialistisen Työväenpuolueen kutyöläisten rikasvaiheinen tais ta kaikesta päättäen on yksin Lihaa ja rasv aa ........................65—70 ” kin lähellä. S ak salaisten ei ole p a k -, n u t k auppasopim uksia u se itte n muit- B rusila eh d o tti perustettavaksi i perustajat vuosikausiksi kuritus telu on nyt päättymässä. Muu- omaan käytetty palkkojen laskun Munia ko e ris tä y ty ä he voivat ’ jälleen ; ten m a itte n v apaam ielisim pien kapi- ....................t............................. 60 ” s. o saston R eedleyhin, joka yhtyi» huoneeseen syyttömästi. tamat tvovaeston asiaa aj avat perusteina. New York Central R eh u ain eita .........................................40 ” tu rv au tu a u lk o m aitten apuun. (Hank-1 ta iigtien kanssa. . . . . aivan . ................. S. S. Jä rje stö ö n . O lihan siellä juuri k a a .u ija n palstoja ei riittäne t , julistavat taistelun päättv- rautatieyhtiö oli ensimäinen, jo T yppipitoista lan n o tu sain e tta .... 50 ’ k iak seen fo sfa atteja , m aissia, ö ljy -! N euvostohallitus on n iin ik ään ha- niin m onta k a n n a tta ja a k in kuin sään m ainitun kirjotuksen j u l k a i s e n ! neen suurenm oiseIla työväeni ! ka palkkariida11 esitti palkkalau- F o sfa a tteja, tuom askuonaa ja k aak k u ja, re h u a in e ita ja m itä kaik- ’ jUkas ry h ty m ään k au p p asu h te isiin e- töjen m ukaan ta rv its e is i,' joten asia sellc kuin muutama tuuma ja j vojt()|ja Eräässä merkityksessä takunnalle ja sille lähetti kaikki m uita keinotek. la n n o tu sain ......50 ” kea he nyt ta rv itse v a tk a a n .) N ä iti rin ä iste n sa k sa la iste n k a p ita listie n jä i hienoon viritykseen. Nuo kac sittenkin sen piti siepata vallita; lakko kcnsä merkitsee <«voit_ “dokumenttinsa”. Niitä tutkies kaikkia saa v a t sa k sa la ise t V enäjältä, k anssa. M utta n äm ä ov atk in koko n a tta ja t k u iten k in ovat "Reedleyn o- saan, kertoo raportti, joutui palk M uutenkin oli S aksa m aatalo u d el jos vain “a le n tu v a t” ry h ty m ään kaup pois sellaisia kohtia, jotka olisi- koska sen kautta teräste- n aan e n te n te s tä riip p u v aiset. H e ei- ¡oja tu n te m a tto m a t”, kuten vanhin \ at usuttaneet Raivaajan luk’- taan työläisten taisteluinnostus- kalautakunta niin moninaisten lisessa su h teessa ennen so taa suu pasuhteisiin. vät voi ry h ty ä m ih in k ään itse n ä i-j «veteraani" su v aitsi sanoa, ja yhdii- joille. että Sosialistisessa 1 - j ta ia koska se vaikuttaa työläi- kysymysten piiriin ja niin ym re sti riippuvainen ulkom aista. M aa K uten o v at en nenkin saan eet. Jo s siin tek oihin saa m a tta k ä sk y ä pää- ty n e in ä e n tis e t a h k e ra t toverit tuo- vaenpuolueessa on nykyään 6a sjjn luokkatuntemusta syventä- mälle, että se ei yksityisiä ja han tuotiin n im ittjn h u o m attav ia n im ittäin tark a ste le m m e tuontitilas- m ieh iltään , e n te n te k a p ita liste ilta , joi- m itsiv a t jo sen kuolem aan ennen uy>- tuhatta henkeä, ollen se suurin - v- tj Tässä tajste|ussa slavu. paikallisia päätöksiä ryhtynyt m ääriä m aan v iljely k sessä ta rv itta v ia toa ennen v u o tta 1914, näem m e että den an tam aa n osavoittoon heid än on tyrnistään. Suomen kaikista p o liittisissa: U ttiin union tunnustam inen ja tekemään, koska “pelkäsi sellais apuaineita, keniofekoisia lannotusai- sak sa laise t h an k k iv at V enäjältä noin sitte pakko tyytyä. S ak san kapita- K u in k ah an lienee, m utta erinoina’ vain aikaansaatavan neita, arvokkaam pia re h u ain eita, se- 97 pros. e lin ta rp e ista a n puolueista. lo is Jätetystä k(»h- ^ tuntjnen työviikko. Niinikään ten . . . kautta . .... (vehnää, lis tit eivät n y t k e rta k a ik k ia an voi s e lta tu n tu u se vastenmielisyys yh dasta olisi mvoskin selvinnyt., järjestetään sovitelulautakunta. ? le,sta sekaannusta, ristiriitaa, kä siem enviljaa, ro tu eläim iä ja niin ru ista, lih aa ja m unia). V ielä huo a ja te lla m aan sa e tu a ja S ak san teol- te isto im in n an alalla. Ei nyt ole kyl- että Naisliitto, Nuoriso hitto ja ! :()S8a tvönteettäjät ja työntekijät! onnettomia poispäin. M uuten ei S aksan m aan m attav am p ia m ä äriä tu o te ttiin Venä lisuuden ja m aan v iljely k sen tu le v a i-, ¡äkään su u re t vaatim u k set näin pie- vieläpä Ammattijärjestökin toi-l vat C(Illstettuna ja jo8Sa puoiuJ tuloksia ja levottomuutta” ja viljelys olisikaan voinut k e h itty ä niin jä itä m aan v iljelyksen yhteydessä su u tta, sillä heidän on kulkem inen e ltä m a ase u d u lta taistelussa kapita nmat sopusoinnussa So^ial,st’“ j eettoman puheenjohtajan johdol-i sfn , VV,°,KS1 se epäsuorasti kehot- nopein askelin kuin se ennen so taa ta rv itta v ia a p u ain eita ja siito selä i e n te n te n ta lu tu sn u o ra ssa. J a ta lu n lism ia v astaan . M utta nekin välinpi sen Työväenpuolueen kanssa. ¡ja sovjtaan työn paljoudesta ia tl . kakkia rautatiekorporatsioo- todellakin k eh itty i. M utta sota e ris miä. T ilasto o so ttaa tosin, e ttä maa- tu sn u o ra n a on so tak o rv au s ja sen tä m ättö ellä kauniisti sivuute kaksi edellistä ollen kunteas.i tuloksista. Union ja työnteet- neja lähettämään palkkojen las- ti sak sa laise t m uun m ailm an y h tey h antuodun m aissin ja h irssin m ä ä p a n tit, e n te n te n u h k aam ien kipeit- ta a n — m y y y k d sin k ertaise lla epäluulolla puolueen yhteydessä. Edelleen tajien vhteinen komitea laatii I ,u,v.aa^ mu^s,a» jotta sitten yh- destä. T äm än seikan täy ty i v a ik u t rä s tä oli vain 20 p ro se n ttia peräisin ' ten talo u d ellisten isk u jen pelko. Tä- itseään ko h taan sanom alla "ettei s* Raivaaja lainaamalla )ähan .Pj' palkkataksan ja se liitetään so tiellä kertaa voisi tehdä koko ta a S aksan m aan v iljely stu o tan n o n a- "m ustan m u llan seu d u ilta ” (’912: m ä on su ru llista, m u tta to tta . Sak- m e n e sty ”. V oitte olla. kuten kirkoi- tennnasti tärkeitä kohtia mami-1 pimukseen. - Mutta toiselta puo- maata koskevan päätöksen, jo- lenem iseen. Tosin p o n n isteliv at sak 240,000 to n n ia ), m u tta 4 m iljoonasta san työväenluokan ei sen sija a n tar- u 8etkin. e tte i teih in vaikuta saMt tusta kirjotuksesta, olisi voinut j en työläisten palkkoja nyt jo | ^a. tulls> löytämään armon her- sa la ise t kaiken voim ansa tä tä e s tä ä k to n n ista reh u jau h o ja oli suurin osa I v itsisi p e ljä tä e n te n te n vihaä, sillä- eik ä m jtk ään "tapahtum at", mutta valistaa lukijoitaan silla nadolla, hyväksyttyjen “rauhanehtojen ’i roJen rautatieparoonien tykönä. seen. He h an k k iv at p arem pia m aan- v en äläistä. Idän aroilla olivat k a s - 1 hän ei ole m u u ta m e n e te ttä v ä ä kuin i giitä h u o lim atta sanon: jättäkää bik että tuon • ruokottoman oikeus- i t illi b i<i>Kct<t<in lZou-.r,* 7; viljelyskoneita, p an iv at vankijoukot • i l * « a «1 c*i jia kaivam aan te k iv ä t n ä rä n -1 T / T * 15° ’00° ro tu h e v o sta ’ k ah leen sa ja - so tav elk an sa, joita- j tcen ge ep älu o ttam u s itseenne ja toi- prosentilla Suurin osa rautatieyhtiöistä salao skandaalin lonriosta uhkaa Skan- ;. , . Ä • .. - *. „ • i 11 e ia koskee se kaikkia muita paitsi m.iz i. , -I- i t P Jotka sa k sa la ise t v u o sittain o stiv a t kin v aivaisia m iljaard eja. Jo s työ- m jn taan Kun niin teette joka n»* täyttikin tämän heille mieluisen dmavian työväenluokka Suomea . . - . . , u lk o n iailta- M uutam ia m uita maan- k an sa totelee e n te n te ä y h tä so k easti j nen ja niie8_ s i. tchän on ihme ettei t botkoteeraukselra. n » i •»_ »* " n • leikkureita. pyynnön, jonka perustalla palk ken siv at kotim aisia lan notusaineteh- M utta Kai-j vanjan’' palstat eivät riittäneet Muutamat yksityiset tehtaili- kalautakunta sitten teki päätök- taita. (O ikeita ty ö lä ish elv e tte jä m uu viljelys- ja m e tsän h o id o n tu o tteila I kuin porvaristo, o d o tta a s itä 37-1 se m enesty, sillä ei n«* toisetki» V en äjältä vieläkin suurem pia vuotinen orjuus, , fa rm ise u d u t (m issä on osastot tov noille kohdille, koska niiden jul-'jat eivät vielä ole suostuneet laskea rautatieläisten palk- ten. joihin aio ttiin h an k k ia työmie- saatiin m ääriä. S ieltä oli kotoisin 80 pros. " E n te n te on h y ljän n y t sa k sa la iste n | nnail8a) ole muuRga nuhteessa e kaisenusella se olisi joutunut an- näihinkäan ehtoihin. Ja Ama!-i ! päiväistä hi hiksi kapina v an k eja Suom esta. — k aik ista sak sa laiste n ulkom ailta os- te k e m ä t ehd o tu k set, joiden tark o tu k - m iinvoiInaisernpia . paitsi saavat kaa tainaan tunnustuksen Sosialisti-1 gamated Clothing W orkers, jo-' I ämä palkkojen lasku- Suoni, m uist.) Selväähän on, e ttä selle rvöväenpuolueellc, jota ka on yksi Amerikan taistelukv-. määritelmä on erinomaisen seka- tarm o k k aat to im en p iteet aina jossain ta m ista p alk o k asveista. pellavasta, sen a oli edes jo ssain m äärin lie v e u -! sin k ertaise m m in puskea kanlnr" p u sta ja eten k in p u u tav aro ista, tää en ten ten m eiltä v a a tim a a suun- k an ssa kuin reedlevlaiset ja elärii “Raivaajan” toimitussakki vihaa kyisimpiä ja elävimpiä unioita ja va Ja m<mimutkainen ja jättää m äärin a u tta v at. N iinpä pysyikin h SO am pros. tu o d u ista sio ista ja n a to n ta so tak o rv au sta. M eitä odot- vieläkin huonom m issa olosuhtei***- yhtä tulisesti kuin heidän hen-! joka tätä taistelua on käynyt kai- mahdollisuksia monenmoiselle sak salaisen rin tam a so tila an p ä iv ittä i siip ik a rja S sta ak saan ynnä siem enviljasta ta a nyt R uhr-alueen ja H am burgin. i T e et(e Raft jä a d ä vartom aan sitä tulkinnalle. Siinä on rautatie eenheimolaisensa Suomen sosia- keila sitkeydellä, jatkaa lakkoa *"’1...... nen leipäannos koko sodan a jan tu o s lidemokraatit. , tämänlaisia tehtailijoita vastaan. yhtiöille jätetty kaikki mahdol sa puolen kjlon korvilla suuriruo- (apilan. luzern-heinän ja ju u rik a s -, S ak san parhaim m an satam an , m ene- kapitaB sm i m eille uuden ja im ialli- liset takajiortit, joita käyttäen k aisten suom alaisten esim . saad essa ylen sie m e n ista ). V arm aa on. e ttä tys. m u ista talo u d e llisista p a k o tu s -; kelpolBeB yhleisikunnan luopi> pillä “Raivaaja” kuitenkin kaikessa I . - \ en ajan ja S ak san välinen kauppa- kejnoista p u h u m a tta k aa n . T äm ä tie- e j s |^a teP , - , } i ' . aikk.a tässä taistelussa ei •» mi- kieroudessaan on pakotettu^ ... ole , saavutettu » »» mitään - • sitten myöhemmin voidaan pääs lopulta ty y ty ä vaivaisiin 50 g ram vaihto ed istäisi S aksan om aa m a a n -1 tä ä ty ö ttö m y y ttä ja koko S ak san ta i jOH ta h d o tte (ja miksikas **'• s- » * • i i c i tenkaan tä käsiksi pitemmittä mutkitta m aan (pellavasiem enleipää.). (S ak sa myöntämään, että vaikka Suo-, ... . , .. , viljelystä sangen tu n tu v alla ta v a lla ,! ¡oudellisen eläm än h e rp a a n tu m ista c • -v •• • 'su u ria erkitvk- uusiin palkkojen polkemisiin. laiset o liv at ty y ty v äisiä ja tap p eliv at, olla vallankum ouksellisia sosl*li»leF- men Sosialistisen rvovaenpuo- . . . voittoja, .. . J. ’ niin . m ..... - io tap aitsi se poistaisi S a k sa sta eri- Meillä ei to d ellak aan ole m u u ta pe- , lueen politiikka r , -i i ei • ole ,' „ parhaiten »ensa kuitenkin on jo si la tosi- Siinä nimellisesti määritellään niin aam u lla klo 10 t. k. 19 P - ,, . tvSIä^ H,n suom alaiset o livat kiukkuisia ja ta p n äisten e lin ta rp e ltte n puuteen. j la stu sk e in o a kuin a se ttu a m itä lä- N o rtlfin asunnolle ja asiat reialM- ensiksi 12 pros. yleinen palkko hoidettuja, niin se kuitenkin ky- , ... pelivat hekin. E ro tu s oli vain siinä, heisim pään taloudelliseen ja v aitio l krnee nauramaan hallitsevien i I» »yopatkkajarjestot jen lasku, joka aiheuttaisi rauta- e ttä ty y ty v ä iset ih m iset tap p elev at E ik ä siin ä kyllin. Niin, kuin k as se olikaan siellä Ss* o n a jän m aan v iljely stu o tan to a voi- liscen yhteisty ö h ö n N euvosto-V enä-! m esga? N iinhän sitä sanottiin, e«1 luokkien politiikalle, ja että puo-1 s?,avat, °?l<Vud? ’ .,o'm'.a- tiekorporatsiooneille vaatimatto isänm aan puolesta, m u tta ty y ty m ä t i.. i-T . tapauksessa olemaa- ~ i , pitävät ja jarjesta- man $400,000.000:n “säästön”, tö m ät k a n sa t keskenään. Suom en (»aan su u re sti k o hottaa E nnen so- jän kanssa. Se tie tä ä p e la stu sta e n - ! ne u io n p o jat ¡uivalla menivät lue on joka r -. työhön . kokouksiaan taa saa tiin \e n a ja jla h e h ta a ria koh- te n te n o rju u d e sta ja u u tta ta lo u d e l-' a ik an a te u ra sta m a a n punaisia. • ii . . ... u i , ; vat palaam isen sa. jollei ei m itään mahda. ... - .. L .. . . x teknilh- mutta kun sitte® yksityiskohtai ta ja n ta lo u d e llin A v äittäm ä.) 9— 10 k a k so isse n tn e n a v iljaa Rata nousua S ak sassa. c Sepa se onkin asiassa ikävin siä puolia. Porvarilehdet valit- M utta Sak- olev at riv it o t t a v a t tuon todenpa semmin tätä määritelmää käy N ykyään on sak sa laiste n asem a den . - . . . , (m ain ittu m itta on 100 kg.) kun ta as • .. , kannalta i» k a . t-r tavat työläisjoukoissa elävän eh- -m porvarit-to ei voi e ik ä h a lu a räisyyden, jo tk a olen saanut eräältä puoli . ,.D Raivaajan f i • . » tännössä sovellutetaan, noudate soituna, ettei sille mitään mah-? ?-"!?skovala,sc". Ih.i " s:cn >a A taan siinä johdonmukaisesti van kokonaan toinen. • S iitä h u o lim atta, län si-E u ro p alta k o rja ttiin h e h ta a rilta ry h ty ä m ih inkään y h teistyöhön Neu- .-talonpojalta: __ __ __ "Eikä ta®* ttä m aassa v allitsee ra u h a ja — 20—25 kaksoissentneY iä. V enäjän vosto-V enäjän k an ssa. S itä e stä ä pikkuinen su o m ik aan jäänyt os»«fr da. että Suomen tvöväki a n k a -lL '? ? .Rres'd'.nt!'. " ''’T haa raamatun sääntöä: “jolla va- e hyvä ta h to — olim m e v äh ällä sanoa m aan v iljelijö iltä p u u ttu u koneita, kei- . , to iselta puolelta e n te n te n . to ise lta m aksi sillä täällä vuoti v e lje t« 1 rien kokemusten alaisena on v ... .»ai heille, että äariinraäisrtradi- hän on, hä-clti otettakoon sc- — m enee m aanviljelys taak sep äin . n o tek , o isia la n n o tu sain e ita ja k en ties puolen bolshevikien pelko. S ak san k a u h easti ia tvvdvttääkseea mih’* lat k“ 1 '» ovat l'^ d- v ks'. ! kin vähä pois ia annettal jx>is ja annettakoon T ieteen h än san o taan m yyneen itsen ¿astunut j» sanonut, että katalat , sosialidemokraatit joutavat tun- i P”” '1. ben kautta. Times-lehti sille, jolla paljon on.” Näitten sä pääom alle, senkin. Ihm ekös siis. m X u u i a ~ h n k k 131? 1^ 0^ ' - EDsin‘ ' ty o k an sa yksin *J*«P ee siihen, en rifim in k u stan n u k sia, veivät m ajn ittu jd h an k k iv at venalam et en- te n te n , to ise lta puolen bolshevikien M kuuden uistim en välissä minutki«- _ 1 _..i- . . , sen, että . yksityiskohtaisempien määritel- jos p o rv arilliset ta lo u stie te ilijä t n y nen kiolle nuoleskelemaan lahtarien i merkitsee erikoisesti .„ .in u ik o o t.,..a <Ja Juuri Sak-1 pelko. S ak san ,,-o k a n » y k s i. ky- ■ “ in n o ita « työläisten pyrkimykset olla t- n,jen perusteella käy rautatiepa- kyään y h tä suurella tie teellisellä tä s c atteita. Siksi pitää yrittää ku«- santinä ra s ta ), m u tta tsa a rin a ik u ise ssa saa- [ kenee siihen, m ihin sen riis tä jä t e-- tehtaissa ovat sentään r(Mmeil|e mahdolliseksi lisätä ta- ja kotien kit*- ea keskitietä Suonien työväen temään — m ällisyydellä san o v at kuin ennenkin, liikkeestäkin puhuessa, vaikk,; ’ » i t telulautakunta-periaatteen ta hdl|e työläisiltään ,,ikeutt.. h « rt i- • « m yöten . t o i n » , haavoituin e ttä S aksan kotim ainen m aanviljelys m ia m aaria. Sodan kuluessa o n ! solm ia liitto N euvosto-V enäjän kans i Suomessa kaikista vähimmin voii ?.“,,a uutettu ja viitaten e- tuksi määriteltyä "avustusta" on a le n tu n u t k esk im äärin 50 pros.! Mi« * st* paan k ä t e e n " ------- — „ T ” 8 “ “ “ » " » » « a » «• ole m l- v e lette n ä istä riv eistä? olla mitään keskustaa; on ole-, ,u.o”’an ? ' A erlc^ n paa vähimmässä laskussa $720,000,- M ikä voi ollakin to tta , m u tta 3-*j» ka>n>t suora taan huutavaksi. M ut-, ta a n sy y tä p e ljä tä k u m p aak aan , ei K irje e ssä oli rivien välis:-a P*1-** massa vain kaksi äär.mmäisvyt- ok? « n- ,o.teaa ‘‘ ‘’f*: ,etta 000:11a. . m ain itu t tied em ieh et sitte v ä ittä v ät, ta: lahtari: ja lu o k k a tie Ä t saavat tehtailijat sulkea ta n y t on m aassa m yös k o m m u n isti-. e n te n te p iru a e ik ä bolshevlkia." - iu k e m lsta . Siis sellaista se «dell* «* Mutta kaikesta huolimatta e ttä tä h än v asik an h än n än ta p aise en nen hallitus, joka paremmin k u in ' Roth© Fahne. tabsin* marxilaiset sosiali.tit. joiden I ’"kkeensa milloin ne haluavat. (T H E COMRADE) YHTEISKUNNALLISIA JA VALTIOL LISIA VIRTAUKSIA ULKOMAILLA SAKSAN MAANVILJELYS JA YHTEISTYÖ NEUVOSTO-VENÄJÄN KANSSA a . l i m , , palkkalautakunta vakuuttaa toi- kesken vallitsee leppymaton vi- Tässä taistelussa oli pohjim- mineensa “puolueettomasti” ja hollisuus. . maisena kysymyksenä kapitalis- selittää naivisti: “Kaikkien tulisi Samanlaisella katalalla tavalla tien puolelta voimakkaan puku- tunnustaa, että ratkaistavanam- oikeistolaiset suhtautuvat Karja-. työläisten järjestön hävittäminen ■ me oleva kysymys on pääasial la« Fyokommuunin ,, avustami- ja siinä he ovat nyt epäonnis-pisesti taloudellinen laadultaan ja seen. Kaikilla keinoilla yrittäen tuneet. Unioiden särkijät joutui- meillä on kaikilla edessämme kiihottaa vähemmän tietoisten vat perääntymään. Tältä kan- kiusallinen ja'pulmallinen tilan- työläisten alhaisia vaistoja ne nalta katsoen voidaan taistelun j ne, jonka ratkaisua jokaisen tu- koettavat vaikeuttaa rahan ke päättymistä pitää voittona työ-ilisi puolestaan avustaa. Sitä ei räystä. Ne maalaavat piruja sei- laisille. ¡tulisi pitää taisteluna pääoman alasp äin kasvuun olisi syynä S aksan e ris te tty taloudellinen asem a, o tam me vapauden epäillä heidän san o jaan. Me väitäm m e, e ttä tä h ä n ovat syynä sa k sa la ise t ju n k k e rit ta i ta r kem m in sanoen sak sa laiste n ju n k k e rien itsek k äisy y s. Nuo a a te lise t ti la n o m ista ja t p itäv ät n im ittäin o m aa e tu a a n silm ällä enem m än kuin su u re s ti ra k a sta m a n sa isän m aan m enes ty s tä ja S ak san k alliin k an san ha- ollut joittenkin talonpoikain so mikään kapitalistinen hallitus voi ja vaikka tiettyähän se on. että 8uar^ tahtoo huolehtia m aanviljelystuotan m aksi - osaksi juuri valkokaartit non kohottam isetta parempien tek vat kootut talonpojista. nillisten apuneuvojen kautta. L ehdistä näkyy m inkä kohteen Saksan teollisuus kykenee Juuri s a a v a t o sakseen Suom esta vii©* v alm istam aan sellaisia m aanviljelys- ■ koina tä h ä n m aahan muuttanee! i*-‘ koneita, jo ita V enäjällä k aiv ataan , J a vnori tu li ra s k a a k si ja s y n -; ta rit. M utta on n iitä vielä fen’«* V iime vuosina on S aksan m aauvil- nytti pienen n a u re tta v a n ro ta n ” m issä nuo h u rta t «aavat ra u h a s i ely sk o n etu o tan to e d isty n y t k ilpaa ¡n iin kuuluu e rä s v an h a la tin a la in e n i jäillä. A n tak aa hyvät t>ppi ja k a h p ito iste n la n n o tu se sn e it-{san an lask u . ih«M a» «ivmertAM he ovat o1** Itävallan “pelasta minen t» valmistuit,« ka„ „ . Nätti tuo-j R a tia ,.,a t^ e n ky,ymvlt.ru l « - ' r.koUtoe.M to ta « » - - To». A- 11
