0
Perjantaina, Kesäkuun 17 p.—Friday, June 17th.
N o.
h i
TOVERI
nille siitä, kuinka muka Karja MUUAN LYSTIKÄS ASIA ja työn, eikä työnantajien ja työ- sellä, että heidän esittämänsä tantobaaroja voidaan sitäpaitsi vielä vallan avu stam isek si, on en’«te.
lan Työkommuunin hyväksi ke
Iäisten välillä.
vaatimukset
tullaan ratkaise k e h ittä ä . J o en n en so ta a lä h e ttiv ä t vuori o llu t ra sk a a n a jo kaksi vuott
KIRJA
rätyt
varat
eivät
menekään
oi
Tbe organ of tbe Finnish w orker* in
Tällä päätöksellä annetaa0 maan ennemmin tehdyn päätök sak sa la ise t k a ik ista ulkom aille vie s y n n y ttä m ä ttä edes kaikkein pienin
tbe Western State*. Tbe only Finnish keaan paikkaan, vaan uppoavat
Parin viimeisen kuukauden ai- 104 :lle rautatieyhtiölle avoimet sen mukaisesti ja että se tulee m istä än m aan v iljely sk o n e ista koko tä ro tta a .
Daily in tko West. Published Daily» yksilöiden taskuihin. Edelleen ne
kana on sanomalehdissä näkynyt valtuudet menetellä työläistensä astumaan voimaan myöskin hei n a ista 50 pros. V enäjälle. S in n e m yy Joku viikko sitte n tu ö t«l silta
sncopt Sunday, at Astoria, Oregon,
tiin sak sa laisia lokom obiileja ja tur- kuin r o t u vihdoinkin näkisi pgivin
by tbe
the Western Workmen's Publishing selittävät, että vaikka rahat pe yhtenään selostuksia puoleen ja kanssa aivan miten niitä itseään näkuun 1 p :nä.
rillekin menisivät, niin niillä va toiseen liittohallituksen nimittä haluttaa ja päätöksen esipuhees
Society.
biineja, m o o tto reita ja a u ro ja sek ä valon.
K ak si h erraa, toinen Ran«
roilla, mitä Amerikan suomalai män rautateitten palkkalauta sa muistetaan kyllin selvästi
Palkkalautakunta istuu par sak sa laisia n iitto k o n e iU ja puim a- j k a sta , toin en T an sk asta, muuan her
Office Seventh and Commercial St., set työläiset kykenevät kokoa
koneiU .
V en äjällä on kaik k i edel- ra A fenoul ja m uuan herra Gluck
kunnan toiminnasta, jonka uu muistuttaa työläisille maassa val
Opposite Post Office.
maan, ei Alituistakaan voida aut rastuksen lopputuloksena on il- litsevasta suunnattomasta työttö haillaan ja suunnittelee uusia ly ty k se t siirty ä la a ja p e rä ise s tä voi- j stad, osti lipun loistojunaan Pari,
Post Office Address:
taa Karjalan työväkeä uudestaan motettu jykevän puoleinen, kaik myydestä ja työtaisteluitte® suu kuristustoimenpiteitä ja että asiat m a p eräiseen m a a n v iljely k se en .' S iel . —^ - len ja o n nellisesti saapuivat Wie-
T O V E R I, Box 99, Astoria, Ora.
rakentamistyössä eikä sosialisti kia rautatieläisiä koskeva palk rista epäonnistumisen mahdolli kapitalisteille suotuisaan suun läh än on erin o m aisen ta s a is ia ja h e niin "p e la sta m a a n ” Itävaltaa.
taan tulevat luistamaan ovat u- delm ällisiä v iljely sm aita, m a in ita k
sen yhteiskunnan luomisessa.
kojen
lasku.
Tämä
päätös,
jos
suuksista
siinä
tapauksessa,
että
seat ensimäiselTä kertaa “pape sem m e vain m u sta n m u lla n alueen. M olem m at n äm ä h e rra t ovat oikea-
E D IT O R IA L STA FF
u sk o isia k a p ita listeja . He ovat tar-
järjestöt eivät rinsa sisään” lähettäneet rauta
Mutta jos kerran suomalaisten sa lainkaan ei kaikista todiste rautatieläisten
Sulo Syvänen, A lex Sevo, A . N. Kos
J
a
e
n
tä
p
ä
V
enäjän
k
a
rja
k
a
n
ta
sitte
!
j
k a ste lle e t Itä v a lta a ja ovat toden
luista
huolimatta
ole
otettu
huo
mukisematta suostu heille annet tieyhtiöt sille lähettäneet uusia
kela, K. E. Heikkinen, Geo. Gratchef. varoilla on voitu auttaa Ameri
E
telä-V
enäjän
a
ro
illa
on
niin
su
u
ria
•
n
e e t e tte i Itä v ä ltä oikeastaan ole
kan Sosialistipuolueen toimintaa, mioon rautatiekorporatsioonien tuun mandattiin. Päätös koskee vaatimuksia, joitten mukaan niil
Phone i Office 365, Editorial Dep't 832 niin
miksikä ei voitaisi myös ilmeistä menojensa turvottamis kaikkia neljää rautatieläisten le tulisi myöntää vieläkin suu laum oja s a r v i k a r j a a j a hevosia, e tte i m ikään korkoakasvava yritys,
H e o vat todenneet, e ttä se yrity,
auttaa karjalaisia tovereitamme ta, mikä ensi tilalla on koitunut veljesliittoa ja sitä paitsi kaik rempia oikeuksia kuin ensimäi- sellaista ta p a a koko m aapallolla.
Entered as second-class mail matter Suurin osa Amerikan suomalai- n>«tten voitto-osingoille osallisek-
V
enäjä
on
se
p
o
rtti,
jo
n
k
a
k
a
u
tta
jo k a m yöskin " Itä v allan ” nimellä
kia 16:tta eri ammateissa rauta sellä kertaa työläisten kurkkuihin
July 18. 1912, at the Poet Office at
kulkee
k
a
u
p
p
atie
A
asiaan.
S
a
k
sa
kulkee,
ty ö sk en telee vajauksella. j a
si
oikeutetun
pääoman
suunnat
teillä työskentelevien työläisten käymiseksi. Kaikki tämä osot
Astoria, Oregon, under tke A ct of sista nyt jo tietää, että S. S.
laisille
a
v
au
tu
u
tä
tä
p
o
rttia
ra
o
tta
e
s
he to te s iv a t häm m ästyksellä, etii
M arek 9. 1879.
Järjestö oli sosialistipuolueen tomasta, keinotekoisesta tuijot muodostamaa uniota.
taa, että rautatiepäroonien ruo sa la ajo ja näköaloja.
E
tu-A
asian,
osa
tä s tä v a jau k se sta johtui Riitä,
tamisesta,
on
herättänyt
siksi
an
Mutta
Yhdysvaltain
kaikki
lypsylehmänä, josta se imi huo
kahalu kasvaa syödessä ja että j keski-A asian, K iinan ja kaakkois-
e
ttä
valtio oli la sk e n u t leivän hin
karaa
suuttumusta
laajoissa
työ-
rautatieyhtiöt eivät vielä olleet niitten lopullisena päämääränä
mattavia summia aineellisia va
A
asian
m
a
a
n
v
ilje
ly
stu
o
tte
e
t
voidaan
Oikeistolaisten katala roja.
n an köyhälle kan salle Itävallan kruu-
Tiedetään myös se, ettei läispiireissä, että päätöksen teh ennättäneet palkkalautakunnalle ei ainoastan ole painaa
v
a
ih
ta
a
sak
sa
laisiin
te
o
llisu
u
sU
v
a
-
i
n
u issa e ik ä dollareissa.
nyt
palkkalautakunta
on
katso
määräaikaan
mennessä vaati sensä sietämättömälle elintasolle,
sosialistipuolueelle annettuja va
politiikka
i
roihin.
M
eritie
A
asiaan
on
tosin
T äm ä halpam ainen menetetly h*,
roja aina käytetty työväen va nut tarpeelliseksi yleisön rau muksiaan lähettää ja siksi palk vaan tehdyt lisävaatimukset e-,
. ... . ,
i n .» ,-
i •
•,
i •
e n g la n tila iste n v allassa, m u tta sak- vallan v altion puolelta, tämä rikoj
listamiseen parhaimmalla taval- ‘hottam»en
nimessä julkaista kalautakunta valmisti jälellä ole dellyttavat
myöskin
oikeuksien s a la
, v . illa h a n « on
,
'
7
«n ♦«»<*»
tila isu u s h a rjo tta a k ap ita lism in pyhää raam attua va,.
kaikkien
tietoon
asiakirjan,
jos
ville
mahdollisuuden
hitautensa
la,
vaan
upposivat
ne
usein
sel
myöntämistä, jotka saattavat kauppaa m a itse V enäjän k a u tta . Aa
Amerikan suomalaisten oikeis
ta an ,, tän iä h elm asynti hyödyn pyhii
tolaisten politiikan kataluus pal laisiin paikkoihin, missä ne eivät sa koetetaan todistella sen me korjata. Kesäk. 6:een päivään mahdolliseksi hallintovallan suo sian
h
u
o
m
attav
im
m
ista
tu
o
tte
ista
henkeä
ko h taan on suututtanut mr,
nettelyä
oikeutetuksi.
Tämä
a-
mennessä heille annettiin uusi jassa ratkaisevasti hyökätä työ
jastuu erittäin selvästi siitä ta vähääkään hyödyttäneet edes so
m
ainitsem
m
e
tä
s
s
ä
vain
puuöljyik,
lem piä h ien o ja h e rro ja suuresti. Na.
vasta millä ne suhtaantuvat Kar sialistipuoluetta itseään, sitä vä- siakirja on alallaan tyypillinen ja tilaisuus lähettää palkkojen las läisten järjestöjä vastaan ja jos puuvillan, riisin ja teen.
m ä h e rra t e iv ä t nim. tiedä, ettei
sietää
vähän
likcmpää
tutustu
hemmin
tämän
maan
työväen
kemista varten vaatimuksensa mahdollista ne hävittää maan ta
jalan ja Suomen työväenluok
P
o
rv
arillisetk
in
m
aatalo
u
sm
ie
h
et
o-
i
Itä
v a lla n valtio laske itävaltalaisten
mista.
sillä nimenomaisella ymtfnärryk- salle. — IL
kaan sekä erikoisesti Suomen luokkaa. Tällä kertaa sosialisti-
v
at
o
lleet
p
a
k
o
te
ttu
ja
tu
n
n
u
sta
m
a
a
n
,
leipää
d o lla re issa siitä syystä, että
annettu
jokainen
Sosialistiseen Työväenpuoluee puolueelle
Kuten
kaikki
tämän
luontoiset
e ttä jos m ieli a ja te lla k a a n S ak san noin 99 p ro se n ttia itävaltalaisista ei
sentti merkitsee ehdottomasti
seen.
selostukset,
o®
tämäkin
koko
m aatalouden k o h o tta m ista , on vält- saa e la n to a n sa dollareissa, vaan Itä-
marxilaisen työväenliikkeen vas
Viime mainitusta ovat mie tustamisen tehokkaammaksi te lailla laveasanainen. Siinä pu
j tä m ä ttä ry h d y ttä v ä k a u p p asu h te isiin j vallan kruu n u issa. Täm ä Jälelläole-
luummin puhumatta mitään, kemistä tässä maassa ja sentäh- hutaan palkkalautakunnan toi
i V enäjän kanssa. Se on ainoa kei- j Va ainoa p ro se n tti, joka herrojen
koska oikeistolaiset vastustavat den Amerikan suomalaisten e- minnan historiasta synnyt syvät
; no, m illä h a n k k ia S ak san k a n s a lle ; A venoulin
ja G luckstadin mukaan
tuon Suomen suurimman poliit nemmistö karttaa luovuttamasta lukuun otettuna. Koetetaan c-
leip ää ja sadoille tu h a n sille ty ö ttö sa a v a t p a lk k an sa jalo ssa valuutassa,
tisen puolueen politiikkaa sa varoja taantumuksellisen sosia pätoivoisesti selostella taloudel
m ille työtä, jos sa k s a la is e t e iv ä t olisi huonon itävaltalaisen leivän
moilla perusteilla kuin ne vas listipuolueen opportunistien kä lisia lakeja, puolustella rautatie
tah d o a n ta u tu a ruum iineen Ja sielut- huono k u lu tta ja .
tustavat kaikkea vallankumouk siin ja auttaa sen sijaan voin yhtiöille viime vuonna myön
neen e n te n te n k ap italism in o rjik si.
E n te n te n pelastussuunnitelm a on
sellista
työväenliikettä
tässä tinsa mukaan Suomen Sosialis nettyä oikeutta korottaa rahti-
(K atso talousneuvos K ey serin p itk ää siis: leivän h in ta on saatava uiko
maassa sekä Europassa. Ja kun tista Työväenpuoluetta ja Kar taksoja, nykyään huomattavaa
k irjo tu ss a rja a sellaise ssa v ira llise ssa m aiselle tasolle.
Sitäpaitsi on hei
Suomen Sosialistisella Työväen jalan Työkommuunia, tietäen et- tuotannon vähentämistä, miljöö
i S tin n esle h d essä kuin "D eutsche A ll te ttä v ä kadulle noin 150,000 valtion
puolueella on hyvä maine kaik tä niin tehdessä rahat menevät n’?n työläisten työttömänä ole
gem eine Z eitu n g ” !)
palvelijaa.
kien maiden työväenluokan val- oikeaan paikkaan.
mista j.n.e., kunnes lopulta ih-
M yönsipä itse u lk o m in isteri SI-
Jo s tä m ä kaikki tapahtuu ja jos
S a k s a la is e t, tää
V oim aperäisen m aanviljelyksen m onskin ä s k e ttä in valtio p äiv illä Sak-
veutuneimpien ainesten keskuu
ineellisesti päästään siihen lop M ailniansota alkoi.
Itä v a lta k aik en täm än jälkeen ja
Kaikki Suomen ja Karjalan putulokseen, että “kaikkien en k a rk o te ttiin vähitellen, m u tta v ar aik a on m ennyt. T u o ta n to k u s ta n n u s san tä h ä n a s tis e n so tap o litiik an kär-J k a ik esta tä s tä huolim atta vielä ac-
dessa, niin jos sitä vastaan al
kaisi sonkottamaan, niin sillä oi sankarillisen työväenluokan lui- otettava osaa tilanteen synnyt- m asti, m ailm an m arkkinoilta. M ut se t k äv iv ät m uka liian suuriksi. Ol s itty ä täydellisen h aak sirik o n , e ttä | taisi elo n m erk k iä itsestään, silloin
keistolaiset paljastaisivat alhais kertelevat, tässä maassa myyrän tämän taakan kantamiseen.” Tä ta S aksan kansa ei silti s a a n u t k a laan siirty m ä ssä la ajap e rä ise e n m aan S aksan on pakko a s e ttu a lähem pään ; ja tk e ta a n h a rk itsem ista . Kuten kai-
ten tarkotusperiensä surkeuden työtään tekevät häpäisijät on ve mä “kaikkien” koskee tietenkin d o ttaa itselu o ttam u staan . S ak salai viljelykseen, k arjan h o ito o n ja pai- y h te y te en Idän k an ssa.
k e sta näkyy, “ p e la ste ta a n ” siis Itä-
kaikessa alastomuudessaan. Eri dettävä päivänvaloon pimeistä vain työläisiä, joitten palkkoja set k a n sa n ta lo u stie te ilijä t k iiru h tiv a t m en to laisu u teen . Se on h a j o t t a j a l N euvosto-V enäjä on o m a sta puo v a lta ed ullisesti, perusteellisesti ja
koisesti varoo “Raivaaja’’ sano loukoistaan ja osotettava heidän on päätetty laskea. Missään ta siksi o so ttam aan , e ttä sa a rto pakotti len sa halvem paa, m u tta tu o tta a e- le sta a n jo vuosik au sia k o itta n u t i lopullisesti,
masta mitään sitovasti mainitun alhaisuutensa kaikille niille re pauksessa ei ole hennottu käydä sak sa laise t k iristäm ään n älk äv y ö tään nem raän voittoa. J a se on voitto, p ä ä stä k au p p asu h te isiin S ak san j a :
—
puolueen ohjelmasta ja toiminta hellisille työläisille, joiden sy käsiksi rautatieporhojen voitto — niin sanoaksem m e — vain 20 joka k a p ita listise ssa y h te isk u n n assa m u itten länsi-E uropan m a itte n kan$- |
tavoista ja välttää julkilausumas dän sykkii Suomen ja Karjalan jen laskemiseen, vaan kaikessa p ro sen ttia, sillä k o tim aassa k y ettiin m äärää ih m isten toim innan ja k eh i sa. L opulta onkin bolshevikien on
Kingsburg, Calif.
ta totuutta puolueen valtavasta työväenluokalle ja koko mailman käydään turvaamaan pääoman m uka tu o tta m a an 80 p ro se n ttia kai- ty k sen suunnan. On siis hyvin to- n istu n u t m u rta a sa a rto k e tju , k a tk a is B rusilan-L auri puheli kahtena ilta
kesta suuhun p an tav asta.
T o d e lli-' d en n äk ö istä, e tte i S aksan m aanvil- ta tuo ra u ta in e n ren g as, jo n k a e ri
kasvamisesta. Tämä käy sel vallankumoukselliselle työväen “kohtuullista” voittoa.
na R eedleyn suom alaisille sosialis
su u d essa on asia n la ita ain a hiukan jely s kykene e lä ttä m ä ä n
ville siitä tavasta, jota “Raivaa liikkeelle.
m elkein i raaitten k a p ita listit o liv a t muodos-
oli lähemmäs
Tuota selostusta lukiessa pil- toisin. K otim aassaan tu o ttiv a t sak- koko S ak san v v ä äestöä
e s tö s i
( R f tc tl k u t e n I .
„
_ ...
.. ,,, i teille. K uulijoita
•
—
----- koi-
ja” noudatti lainatessaan osia
sala iset seu raav at n r n s e n t it t n r v it
h
,
»,
, , ,
ta n e e t N euvosto-V enäjän ym pärille, j m ekym m entä. H&n seloste» Venaju
kistää esiin se suunnaton avut sala iset se u raa v at p ro se n tit tarv it- se so d asta h uo lim atta teki, vaan kn„Uil tu n siv a t* ln o k k a etn ien sa iou-
__ -
Suomen Työmiehessä julkaistus
som istaan elin ta rp e ista ja niiden luo-1 m elkein puolet (40% ) siitä. V a ik k a ' tu n e en
#
kum ouksen syntyä ja niitä tu-
tomuus,
mihin
palkkalautakunta
ta “Lakimiehen” kirjotuksesta, NEW YORKIN PUKUTYÖ-
Neuvosto-V e n ä jä f ¡oksia, jo ta se on jo saavuttanut se
on joutunut, saatuaan tonnikau naiseksi
v ä lttä m ä ttö m istä
raak a- m oisen k eh ity k sen luulisi e n n u sta v a n : on nyt to sia sia llise sti E nglannin. Ita-
jossa tehtiin selvää niistä kata
kä en sim äisen. toisen ja kolmannen
LÄISTEN TAISTELU
palla tutkittavakseen rautatievh- aln e,8 ta:
v a ltak u n tien h äviötä.
,ian ja P o hjoism aitte n k a n ssa kaup-
lista keinoista, mihin oikeuslai
k
an sain v älisen vaiheita. Selostus sih
esittämiä selostuksia, joi
tokset turvautuivat saattaakseen
M utta kun liata on suurin, on apu- pa su hteissa, S itä p a itsi on se solm i oli asiallin en .
Kuusi kuukautta kestänyt pu- tiöitten
L
eipäviljaa
........................................80%
Sosialistisen
Työväenpuolueen kutyöläisten rikasvaiheinen tais ta kaikesta päättäen on yksin Lihaa ja rasv aa ........................65—70 ” kin lähellä. S ak salaisten ei ole p a k -, n u t k auppasopim uksia u se itte n muit-
B rusila eh d o tti perustettavaksi i
perustajat vuosikausiksi kuritus telu on nyt päättymässä. Muu- omaan käytetty palkkojen laskun Munia
ko e ris tä y ty ä
he voivat ’ jälleen ; ten m a itte n v apaam ielisim pien kapi-
....................t.............................
60
”
s.
o saston R eedleyhin, joka yhtyi»
huoneeseen
syyttömästi. tamat tvovaeston asiaa aj avat perusteina. New York Central R eh u ain eita .........................................40 ” tu rv au tu a u lk o m aitten apuun. (Hank-1 ta iigtien kanssa.
. . . . aivan
. .................
S.
S.
Jä rje stö ö n . O lihan siellä juuri
k a a .u ija n palstoja ei riittäne t ,
julistavat taistelun päättv- rautatieyhtiö oli ensimäinen, jo T yppipitoista lan n o tu sain e tta .... 50 ’ k iak seen fo sfa atteja , m aissia, ö ljy -! N euvostohallitus on n iin ik ään ha- niin m onta k a n n a tta ja a k in kuin sään
m ainitun kirjotuksen j u l k a i s e n ! neen
suurenm oiseIla
työväeni ! ka palkkariida11 esitti palkkalau- F o sfa a tteja, tuom askuonaa ja
k aak k u ja, re h u a in e ita ja m itä kaik- ’ jUkas ry h ty m ään k au p p asu h te isiin e- töjen m ukaan ta rv its e is i,' joten asia
sellc kuin muutama tuuma ja j vojt()|ja Eräässä merkityksessä takunnalle ja sille lähetti kaikki m uita keinotek. la n n o tu sain ......50 ” kea he nyt ta rv itse v a tk a a n .) N ä iti rin ä iste n sa k sa la iste n k a p ita listie n jä i hienoon viritykseen. Nuo kac
sittenkin sen piti siepata vallita; lakko kcnsä merkitsee <«voit_ “dokumenttinsa”. Niitä tutkies
kaikkia saa v a t sa k sa la ise t V enäjältä, k anssa.
M utta n äm ä ov atk in koko n a tta ja t k u iten k in ovat "Reedleyn o-
saan,
kertoo
raportti,
joutui
palk
M uutenkin oli S aksa m aatalo u d el jos vain “a le n tu v a t” ry h ty m ään kaup
pois sellaisia kohtia, jotka olisi-
koska sen kautta teräste-
n aan e n te n te s tä riip p u v aiset. H e ei- ¡oja tu n te m a tto m a t”, kuten vanhin
\ at usuttaneet Raivaajan luk’- taan työläisten taisteluinnostus- kalautakunta niin moninaisten lisessa su h teessa ennen so taa suu pasuhteisiin.
vät voi ry h ty ä m ih in k ään itse n ä i-j «veteraani" su v aitsi sanoa, ja yhdii-
joille. että Sosialistisessa 1 - j ta ia koska se vaikuttaa työläi- kysymysten piiriin ja niin ym re sti riippuvainen ulkom aista. M aa K uten o v at en nenkin saan eet. Jo s siin tek oihin saa m a tta k ä sk y ä pää- ty n e in ä e n tis e t a h k e ra t toverit tuo-
vaenpuolueessa on nykyään 6a sjjn luokkatuntemusta syventä- mälle, että se ei yksityisiä ja han tuotiin n im ittjn h u o m attav ia n im ittäin tark a ste le m m e tuontitilas- m ieh iltään , e n te n te k a p ita liste ilta , joi- m itsiv a t jo sen kuolem aan ennen uy>-
tuhatta henkeä, ollen se suurin - v- tj Tässä tajste|ussa slavu. paikallisia päätöksiä ryhtynyt m ääriä m aan v iljely k sessä ta rv itta v ia toa ennen v u o tta 1914, näem m e että den an tam aa n osavoittoon heid än on tyrnistään.
Suomen
kaikista
p o liittisissa: U ttiin union tunnustam inen ja tekemään, koska “pelkäsi sellais apuaineita, keniofekoisia lannotusai- sak sa laise t h an k k iv at V enäjältä noin sitte pakko tyytyä. S ak san kapita-
K u in k ah an lienee, m utta erinoina’
vain aikaansaatavan
neita, arvokkaam pia re h u ain eita, se- 97 pros. e lin ta rp e ista a n
puolueista. lo is Jätetystä k(»h- ^ tuntjnen työviikko. Niinikään ten
. . . kautta
.
....
(vehnää, lis tit eivät n y t k e rta k a ik k ia an voi s e lta tu n tu u se vastenmielisyys yh
dasta olisi mvoskin selvinnyt., järjestetään sovitelulautakunta. ? le,sta sekaannusta, ristiriitaa, kä siem enviljaa, ro tu eläim iä ja niin ru ista, lih aa ja m unia). V ielä huo a ja te lla m aan sa e tu a ja S ak san teol-
te isto im in n an alalla. Ei nyt ole kyl-
että Naisliitto, Nuoriso hitto ja ! :()S8a tvönteettäjät ja työntekijät!
onnettomia poispäin. M uuten ei S aksan m aan m attav am p ia m ä äriä tu o te ttiin Venä lisuuden ja m aan v iljely k sen tu le v a i-, ¡äkään
su u re t vaatim u k set näin pie-
vieläpä Ammattijärjestökin toi-l vat C(Illstettuna ja jo8Sa puoiuJ tuloksia ja levottomuutta” ja viljelys olisikaan voinut k e h itty ä niin jä itä m aan v iljelyksen yhteydessä su u tta, sillä heidän on kulkem inen
e ltä m a ase u d u lta taistelussa kapita
nmat sopusoinnussa So^ial,st’“ j eettoman puheenjohtajan johdol-i sfn , VV,°,KS1 se epäsuorasti kehot- nopein askelin kuin se ennen so taa ta rv itta v ia a p u ain eita ja siito selä i e n te n te n ta lu tu sn u o ra ssa. J a ta lu n lism
ia v astaan . M utta nekin välinpi
sen Työväenpuolueen kanssa. ¡ja sovjtaan työn paljoudesta ia tl . kakkia rautatiekorporatsioo- todellakin k eh itty i. M utta sota e ris miä. T ilasto o so ttaa tosin, e ttä maa- tu sn u o ra n a on so tak o rv au s ja sen
tä
m
ättö
ellä
kauniisti sivuute
kaksi edellistä ollen kunteas.i tuloksista. Union ja työnteet- neja lähettämään palkkojen las- ti sak sa laise t m uun m ailm an y h tey h antuodun m aissin ja h irssin m ä ä p a n tit, e n te n te n u h k aam ien kipeit- ta a n — m y y y k d sin
k
ertaise
lla epäluulolla
puolueen yhteydessä. Edelleen tajien vhteinen komitea laatii I ,u,v.aa^ mu^s,a» jotta sitten yh- destä. T äm än seikan täy ty i v a ik u t rä s tä oli vain 20 p ro se n ttia peräisin ' ten talo u d ellisten isk u jen pelko. Tä-
itseään ko h taan sanom alla "ettei s*
Raivaaja lainaamalla )ähan .Pj' palkkataksan ja se liitetään so tiellä kertaa voisi tehdä koko ta a S aksan m aan v iljely stu o tan n o n a- "m ustan m u llan
seu d u ilta ”
(’912: m ä on su ru llista, m u tta to tta . Sak- m e n e sty ”. V oitte olla. kuten kirkoi-
tennnasti tärkeitä kohtia mami-1 pimukseen.
-
Mutta toiselta puo- maata koskevan päätöksen, jo- lenem iseen. Tosin p o n n isteliv at sak 240,000 to n n ia ), m u tta 4 m iljoonasta san työväenluokan ei sen sija a n tar- u 8etkin. e tte i teih in vaikuta saMt
tusta kirjotuksesta, olisi voinut j en työläisten palkkoja nyt jo | ^a. tulls> löytämään armon her- sa la ise t kaiken voim ansa tä tä e s tä ä k to n n ista reh u jau h o ja oli suurin osa I v itsisi p e ljä tä e n te n te n vihaä, sillä- eik ä m jtk ään
"tapahtum at", mutta
valistaa lukijoitaan silla nadolla, hyväksyttyjen “rauhanehtojen ’i roJen rautatieparoonien tykönä. seen. He h an k k iv at p arem pia m aan- v en äläistä. Idän aroilla olivat k a s - 1 hän ei ole m u u ta m e n e te ttä v ä ä kuin i giitä h u o lim atta sanon: jättäkää bik
että
tuon • ruokottoman
oikeus-
i t illi
b i<i>Kct<t<in
lZou-.r,* 7;
viljelyskoneita, p an iv at vankijoukot
•
i l *
« a
«1
c*i
jia kaivam aan
te k iv ä t n ä rä n -1 T / T *
15° ’00° ro tu h e v o sta ’ k ah leen sa ja -
so tav elk an sa, joita- j tcen ge ep älu o ttam u s itseenne ja toi-
prosentilla
Suurin osa rautatieyhtiöistä salao
skandaalin lonriosta uhkaa Skan- ;. , .
Ä
• ..
- *.
„
•
i
11
e
ia
koskee
se
kaikkia
muita
paitsi
m.iz
i.
,
-I-
i
t
P
Jotka
sa
k
sa
la
ise
t
v
u
o
sittain
o
stiv
a
t
kin
v
aivaisia
m
iljaard
eja. Jo s työ- m jn taan
Kun niin teette joka n»*
täyttikin tämän heille mieluisen
dmavian työväenluokka Suomea . . - . . ,
u
lk
o
n
iailta-
M
uutam
ia
m
uita
maan-
k
an
sa
totelee
e
n
te
n
te
ä
y
h
tä
so
k
easti
j
nen
ja
niie8_
s i. tchän on ihme ettei
t botkoteeraukselra.
n »
i •»_
»*
"
n
•
leikkureita.
pyynnön, jonka perustalla palk ken siv at kotim aisia lan notusaineteh-
M utta
Kai-j
vanjan’' palstat eivät riittäneet
Muutamat yksityiset tehtaili- kalautakunta sitten teki päätök- taita. (O ikeita ty ö lä ish elv e tte jä m uu viljelys- ja m e tsän h o id o n tu o tteila I kuin porvaristo, o d o tta a s itä 37-1 se m enesty, sillä ei n«* toisetki»
V en äjältä vieläkin suurem pia vuotinen orjuus,
, fa rm ise u d u t (m issä on osastot tov
noille kohdille, koska niiden jul-'jat eivät vielä ole suostuneet
laskea rautatieläisten palk- ten. joihin aio ttiin h an k k ia työmie- saatiin
m ääriä. S ieltä oli kotoisin 80 pros.
"
E
n
te
n
te
on
h
y
ljän
n
y
t
sa
k
sa
la
iste
n
| nnail8a) ole muuRga nuhteessa e
kaisenusella se olisi joutunut an- näihinkäan ehtoihin. Ja Ama!-i
! päiväistä hi hiksi kapina v an k eja Suom esta. — k aik ista sak sa laiste n ulkom ailta os- te k e m ä t ehd o tu k set, joiden tark o tu k - m
iinvoiInaisernpia . paitsi saavat kaa
tainaan tunnustuksen Sosialisti-1 gamated Clothing W orkers, jo-'
I ämä palkkojen lasku- Suoni, m uist.) Selväähän on, e ttä
selle
rvöväenpuolueellc, jota ka on yksi Amerikan taistelukv-. määritelmä on erinomaisen seka- tarm o k k aat to im en p iteet aina jossain ta m ista p alk o k asveista. pellavasta, sen a oli edes jo ssain m äärin lie v e u -! sin k ertaise m m in puskea kanlnr"
p u sta ja eten k in p u u tav aro ista, tää en ten ten m eiltä v a a tim a a suun- k an ssa kuin reedlevlaiset ja elärii
“Raivaajan” toimitussakki vihaa kyisimpiä ja elävimpiä unioita ja va Ja m<mimutkainen ja jättää m äärin a u tta v at. N iinpä pysyikin h SO am pros.
tu o d u ista sio ista ja n a to n ta so tak o rv au sta.
M eitä odot- vieläkin huonom m issa olosuhtei***-
yhtä tulisesti kuin heidän hen-! joka tätä taistelua on käynyt kai- mahdollisuksia
monenmoiselle sak salaisen rin tam a so tila an p ä iv ittä i siip ik a rja S sta ak saan ynnä
siem enviljasta ta a nyt R uhr-alueen ja H am burgin. i T e et(e Raft jä a d ä vartom aan sitä
tulkinnalle.
Siinä
on
rautatie
eenheimolaisensa Suomen sosia- keila sitkeydellä, jatkaa lakkoa *"’1......
nen leipäannos koko sodan a jan tu o s
lidemokraatit.
, tämänlaisia tehtailijoita vastaan. yhtiöille jätetty kaikki mahdol sa puolen kjlon korvilla suuriruo- (apilan. luzern-heinän ja ju u rik a s -, S ak san parhaim m an satam an , m ene- kapitaB sm i m eille uuden ja im ialli-
liset takajiortit, joita käyttäen k aisten suom alaisten esim . saad essa ylen sie m e n ista ). V arm aa on. e ttä tys. m u ista talo u d e llisista p a k o tu s -; kelpolBeB yhleisikunnan luopi> pillä
“Raivaaja” kuitenkin kaikessa I . -
\ en ajan ja S ak san välinen kauppa- kejnoista p u h u m a tta k aa n . T äm ä tie- e j s |^a teP
, -
, }
i
' . aikk.a
tässä
taistelussa
ei •» mi-
kieroudessaan
on
pakotettu^
... ole
, saavutettu
» »» mitään
- • sitten myöhemmin voidaan pääs lopulta ty y ty ä vaivaisiin 50 g ram vaihto
ed istäisi S aksan om aa m a a n -1 tä ä ty ö ttö m y y ttä ja koko S ak san ta i
jOH ta h d o tte (ja miksikas **'•
s-
»
*
•
i
i
c
i
tenkaan
tä käsiksi pitemmittä mutkitta m aan (pellavasiem enleipää.). (S ak sa
myöntämään,
että
vaikka
Suo-,
...
.
,
..
,
viljelystä
sangen
tu
n
tu
v
alla
ta
v
a
lla
,!
¡oudellisen
eläm
än
h
e
rp
a
a
n
tu
m
ista
c •
-v
•• •
'su u ria
erkitvk-
uusiin palkkojen polkemisiin. laiset o liv at ty y ty v äisiä ja tap p eliv at,
olla vallankum ouksellisia sosl*li»leF-
men Sosialistisen
rvovaenpuo-
. . . voittoja,
.. . J. ’ niin . m .....
-
io tap aitsi se poistaisi S a k sa sta eri- Meillä ei to d ellak aan ole m u u ta pe-
, lueen politiikka
r , -i i ei • ole
,' „ parhaiten »ensa
kuitenkin
on
jo
si
la
tosi-
Siinä
nimellisesti
määritellään
niin aam u lla klo 10 t. k. 19 P
- ,,
. tvSIä^ H,n
suom alaiset o livat kiukkuisia ja ta p n äisten e lin ta rp e ltte n puuteen.
j la stu sk e in o a kuin a se ttu a m itä lä- N o rtlfin asunnolle ja asiat reialM-
ensiksi
12
pros.
yleinen
palkko
hoidettuja, niin se kuitenkin ky- ,
...
pelivat hekin. E ro tu s oli vain siinä,
heisim pään taloudelliseen ja v aitio l
krnee nauramaan hallitsevien i
I» »yopatkkajarjestot jen lasku, joka aiheuttaisi rauta- e ttä ty y ty v ä iset ih m iset tap p elev at E ik ä siin ä kyllin.
Niin, kuin k as se olikaan siellä Ss*
o
n
a
jän
m
aan
v
iljely
stu
o
tan
to
a
voi-
liscen yhteisty ö h ö n N euvosto-V enä-! m esga? N iinhän sitä sanottiin, e«1
luokkien politiikalle, ja että puo-1 s?,avat, °?l<Vud? ’ .,o'm'.a-
tiekorporatsiooneille vaatimatto isänm aan puolesta, m u tta ty y ty m ä t
i..
i-T . tapauksessa olemaa-
~ i , pitävät
ja jarjesta- man $400,000.000:n “säästön”, tö m ät k a n sa t keskenään. Suom en (»aan su u re sti k o hottaa E nnen so- jän kanssa. Se tie tä ä p e la stu sta e n - ! ne u io n p o jat ¡uivalla menivät
lue on
joka
r -. työhön
. kokouksiaan
taa saa tiin \e n a ja jla h e h ta a ria koh- te n te n o rju u d e sta ja u u tta ta lo u d e l-' a ik an a te u ra sta m a a n punaisia.
•
ii
.
.
...
u
i
,
;
vat
palaam
isen
sa. jollei ei m itään mahda.
...
- ..
L
.. . . x teknilh- mutta kun sitte® yksityiskohtai ta ja n ta lo u d e llin A v äittäm ä.)
9— 10 k a k so isse n tn e n a v iljaa Rata nousua S ak sassa.
c Sepa se onkin asiassa ikävin siä
puolia.
Porvarilehdet
valit-
M utta Sak- olev at riv it o t t a v a t tuon todenpa
semmin tätä määritelmää käy N ykyään on sak sa laiste n asem a den
.
-
.
.
.
,
(m
ain
ittu
m
itta
on
100
kg.)
kun
ta
as
•
.. , kannalta
i» k a . t-r tavat työläisjoukoissa
elävän eh-
-m porvarit-to ei voi e ik ä h a lu a räisyyden, jo tk a olen saanut eräältä
puoli . ,.D
Raivaajan
f
i •
.
» tännössä sovellutetaan, noudate
soituna, ettei sille mitään mah-? ?-"!?skovala,sc". Ih.i " s:cn >a A taan siinä johdonmukaisesti van kokonaan toinen. • S iitä h u o lim atta, län si-E u ro p alta k o rja ttiin h e h ta a rilta ry h ty ä m ih inkään y h teistyöhön Neu- .-talonpojalta: __ __ __ "Eikä ta®*
ttä m aassa v allitsee ra u h a ja — 20—25 kaksoissentneY iä.
V enäjän vosto-V enäjän k an ssa.
S itä e stä ä pikkuinen su o m ik aan jäänyt os»«fr
da. että Suomen tvöväki a n k a -lL '? ? .Rres'd'.nt!'.
" ''’T haa raamatun sääntöä: “jolla va- e hyvä
ta h to — olim m e v äh ällä sanoa m aan v iljelijö iltä p u u ttu u koneita, kei-
. ,
to iselta
puolelta e n te n te n . to ise lta m aksi sillä
täällä vuoti v e lje t« 1
rien kokemusten alaisena on v ... .»ai heille, että äariinraäisrtradi- hän on, hä-clti otettakoon sc- — m enee m aanviljelys taak sep äin . n o tek , o isia
la n n o tu sain e ita ja k en ties puolen
bolshevikien pelko.
S ak san k a u h easti ia tvvdvttääkseea mih’*
lat
k“
1
'»
ovat
l'^
d-
v
ks'.
!
kin
vähä
pois
ia
annettal
jx>is ja annettakoon T ieteen h än san o taan m yyneen itsen
¿astunut j» sanonut, että katalat
,
sosialidemokraatit joutavat tun- i P”” '1. ben kautta. Times-lehti sille, jolla paljon on.” Näitten sä pääom alle, senkin. Ihm ekös siis. m X u u i a ~ h n k k 131? 1^ 0^ ' - EDsin‘ ' ty o k an sa yksin *J*«P ee siihen, en rifim in k u stan n u k sia, veivät
m ajn ittu jd h an k k iv at venalam et en- te n te n ,
to ise lta puolen bolshevikien M kuuden uistim en
välissä minutki«-
_ 1 _..i-
. . , sen, että . yksityiskohtaisempien määritel- jos p o rv arilliset ta lo u stie te ilijä t n y nen
kiolle nuoleskelemaan
lahtarien i merkitsee erikoisesti
.„ .in u ik o o t.,..a <Ja Juuri Sak-1 pelko. S ak san ,,-o k a n » y k s i. ky- ■
“ in n o ita «
työläisten
pyrkimykset olla t- n,jen perusteella käy rautatiepa- kyään y h tä suurella tie teellisellä tä s
c atteita. Siksi pitää yrittää ku«- santinä
ra s ta ), m u tta tsa a rin a ik u ise ssa saa- [ kenee siihen, m ihin sen riis tä jä t e--
tehtaissa
ovat sentään r(Mmeil|e mahdolliseksi lisätä ta-
ja kotien kit*-
ea keskitietä Suonien työväen
temään —
m ällisyydellä san o v at kuin ennenkin,
liikkeestäkin puhuessa, vaikk,; ’ » i t telulautakunta-periaatteen ta hdl|e työläisiltään ,,ikeutt..
h
« rt i- • «
m yöten . t o i n » , haavoituin
e ttä S aksan kotim ainen m aanviljelys m ia m aaria.
Sodan
kuluessa
o
n
!
solm
ia
liitto
N
euvosto-V
enäjän
kans
i
Suomessa kaikista vähimmin voii ?.“,,a
uutettu ja viitaten e- tuksi määriteltyä "avustusta" on a le n tu n u t k esk im äärin 50 pros.!
Mi« * st*
paan k ä t e e n " ------- —
„
T
”
8
“
“
“
»
"
»
»
«
a
»
«•
ole
m
l-
v
e
lette
n
ä
istä
riv
eistä?
olla mitään keskustaa; on ole-,
,u.o”’an ? ' A erlc^ n paa vähimmässä laskussa $720,000,-
M ikä voi ollakin to tta , m u tta 3-*j» ka>n>t suora taan huutavaksi. M ut-, ta a n sy y tä p e ljä tä k u m p aak aan , ei
K irje e ssä oli rivien välis:-a P*1-**
massa vain kaksi äär.mmäisvyt- ok? « n- ,o.teaa ‘‘ ‘’f*: ,etta
000:11a.
.
m
ain
itu
t
tied
em
ieh
et
sitte
v
ä
ittä
v
ät,
ta: lahtari: ja lu o k k a tie Ä t
saavat tehtailijat sulkea
ta n y t on m aassa m yös k o m m u n isti-. e n te n te p iru a e ik ä bolshevlkia." - iu k e m lsta . Siis sellaista se «dell* «*
Mutta
kaikesta
huolimatta
e ttä tä h än v asik an h än n än ta p aise en nen hallitus, joka paremmin k u in ' Roth© Fahne.
tabsin*
marxilaiset
sosiali.tit.
joiden I ’"kkeensa milloin ne haluavat.
(T H E
COMRADE)
YHTEISKUNNALLISIA JA VALTIOL
LISIA VIRTAUKSIA ULKOMAILLA
SAKSAN MAANVILJELYS JA YHTEISTYÖ
NEUVOSTO-VENÄJÄN KANSSA
a .
l i
m
, ,
palkkalautakunta vakuuttaa toi-
kesken vallitsee leppymaton vi-
Tässä taistelussa oli pohjim- mineensa “puolueettomasti” ja
hollisuus. .
maisena kysymyksenä kapitalis- selittää naivisti: “Kaikkien tulisi
Samanlaisella katalalla tavalla tien puolelta voimakkaan puku- tunnustaa, että ratkaistavanam-
oikeistolaiset suhtautuvat Karja-. työläisten järjestön hävittäminen ■ me oleva kysymys on pääasial
la« Fyokommuunin ,, avustami- ja siinä he ovat nyt epäonnis-pisesti taloudellinen laadultaan ja
seen. Kaikilla keinoilla yrittäen tuneet. Unioiden särkijät joutui- meillä on kaikilla edessämme
kiihottaa vähemmän tietoisten vat perääntymään. Tältä kan- kiusallinen ja'pulmallinen tilan-
työläisten alhaisia vaistoja ne nalta katsoen voidaan taistelun j ne, jonka ratkaisua jokaisen tu-
koettavat vaikeuttaa rahan ke päättymistä pitää voittona työ-ilisi puolestaan avustaa. Sitä ei
räystä. Ne maalaavat piruja sei- laisille.
¡tulisi pitää taisteluna pääoman
alasp äin kasvuun olisi syynä S aksan
e ris te tty taloudellinen asem a, o tam
me vapauden epäillä heidän san o
jaan. Me väitäm m e, e ttä tä h ä n ovat
syynä sa k sa la ise t ju n k k e rit ta i ta r
kem m in sanoen sak sa laiste n ju n k k e
rien itsek k äisy y s. Nuo a a te lise t ti
la n o m ista ja t p itäv ät n im ittäin o m aa
e tu a a n silm ällä enem m än kuin su u
re s ti ra k a sta m a n sa isän m aan m enes
ty s tä ja S ak san k alliin k an san ha-
ollut joittenkin talonpoikain so
mikään kapitalistinen hallitus voi ja
vaikka tiettyähän se on. että 8uar^
tahtoo huolehtia m aanviljelystuotan
m aksi - osaksi juuri valkokaartit
non kohottam isetta parempien tek
vat kootut talonpojista.
nillisten apuneuvojen kautta.
L ehdistä näkyy m inkä kohteen
Saksan teollisuus kykenee Juuri
s a a v a t o sakseen Suom esta vii©*
v alm istam aan sellaisia m aanviljelys- ■
koina tä h ä n m aahan muuttanee! i*-‘
koneita, jo ita V enäjällä k aiv ataan , J a
vnori tu li ra s k a a k si ja s y n -; ta rit. M utta on n iitä vielä fen’«*
V iime vuosina on S aksan m aauvil- nytti pienen n a u re tta v a n ro ta n ”
m issä nuo h u rta t «aavat ra u h a s i
ely sk o n etu o tan to
e d isty n y t k ilpaa ¡n iin kuuluu e rä s v an h a la tin a la in e n i jäillä.
A n tak aa hyvät
t>ppi ja k a h p ito iste n la n n o tu se sn e it-{san an lask u .
ih«M a» «ivmertAM
he ovat o1**
Itävallan “pelasta
minen
t»
valmistuit,« ka„ „ . Nätti tuo-j
R a tia ,.,a t^ e n
ky,ymvlt.ru
l « - ' r.koUtoe.M to ta « » - -
To». A- 11