Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (June 13, 1921)
i No. 137 Maanantaina, Kesäkuun 13 p.—-Monday, June 13th. TOVERI (T H E COMRADE) T il* organ of the Finnish workers in the W estern States. T h e on ly Finnish Daily fa the West. Published Daily, except Sunday, at Astoria, Oregon, by the Western Workmen's Publishing Society. Office Seventh and Commercial St., Opposite Post Office. Poet Office Addreesi T O V E R I, Box 99, Astoria, O ra. EDITORIAL STAFF Sulo Syvänen, Alex Sevo, A. N. Kos kela, K. E. Heikkinen. Phonei Office 365, Editoria! Dep*t 632 Entered as second-class mail matter Jaly 18, 1912, at the Post O ffice at Astoria, Oregon, under the - A ct of March 3. 1879. Bolshevismi ja demo kratia Kysymys demokratiasta — kir jottaa tunnettu hollantilainen va- semmistososialisti Anton Panne- koek — esiintyy nykyisyyden suurena riitakysymyksenä. De mokratialla käsitetään kansan valtaa: kansan tulee itse hallita itseään. Sitä eivät saa hallita toiset. Sen tulee oman tahton sa mukaan ratkaista omat asi ansa. Jos nämä väitteet ottaa kir jaimellisesti, niin ovat ne oleelli sesti todellisuudessa toteutta- mattomia. Ei löydy kansaa, jo ka itse hoitaisi asioitaan, sillä kaikki jakautuvat luokkiin. Riis täjät ja työläiset seisovat jyr kästi vastakkain. Näillä kahdella luokalla ei ole yhteisiä etuja ja siitä syystä ei niillä saata olla yhteistä, yhtenäistä tahtoa. Kun me puhumme kansasta, pidämme me silmällä omista mattoja kansanjoukkoja erotuk seksi loistavasta vähemmistöstä. Juuri tämän kansan, köyhän työ kansan, proletariaatin pitää itse hallita itseänsä. Kaikkialla on proletariaatti enemmistönä. Sen vuoksi ainoastaan sen etujen tu lee näytellä ratkaisevaa osaa. Ainoastaan proletariaatin tulee hallita yhteiskuntaa. Porvarilli sen vähemmistön etuja ei tar vitse ottaa lukuun. Jos työväen joukot käsittävät selvästi, että heidän tulee käyt tää valtiollista valtaa sosialisti sen luomistyön hyväksi, niin he työntävät sivuun kaiken yhteis toiminnan porvariston kanssa. Pääoman edusta ei silloin saata olla puhettakaan. Tämä ei kyl läkään ole muodollista kansan valtaa, joka puolustaa joukkojen elinetuja. Se on se järjestelmä, jota Marx nimitti proletariaatin diktatuuriksi, jota ennen nimi tettiin kommnnismiksi ja nyt bolshevismiksi. Tätä järjestel mää toteutetaan suuressa mitta kaavassa Venäjällä. Sen alkuna oli Pariisin kommuuni. Työväen edustajain neuvostot kaupun geissa, talonpoikaisneuvostot maasedulla ovat niitä aineksia, joista hallitus rakentuu. Kau pungin hallinnon valitsevat kau- pungin työväen neuvostot. Mää- ratyn teollisuusalan tehtaitten työväen neuvostot valitsevat menttisuohon: puoluekuriin, ku Sinovjev arvostelee ankarasti “Meillä on ollut suunnaton Saksan työkansalta kysyttiin, tah toiko se tahdottomasti kulkea porva- mainitun alan hallinnon koko lissien takaisiin pyyteisiin, veh Italian , sosialismia. Hänen ar menestys Ranskassa Me 'tiedämme, että sielläkin risto n ta lu tu sn u o ra ssa Ja te h d ä liik- maata varten. Aika-ajottain ko keilyyn ja lörpöttelyyn. Mutta vostelunsa mukaan se näyttää on vielä välttämättömästi erään- j k een sä v a stu s ta ja n sa liik k e itte n m u koontuva neuvostojen edustaja “parlamenttaarinen” hallitus, jo -1 punaisemmalta kuin muissa laisia horjumisia, eräänlaisia jäi- haan, vai m ielikö se te h d ä lu ja n ja kokous määrittelee yleisen poli ka muodostuu puolueitten joh maissa yksinomaan vallankumo tiikan. Kutakin eri alaa: teolli tajista, muuttuu melkein riippu uksen kajastusten johdosta, mi leenlankeemuksia, mutta perus- j itse n ä ise n p äätö k sen ry h ty ä vallan- suutta, elintarveasioita, kuljetus mattomaksi kansan tahdosta. Tä kä on lähempänä Italiassa kuin piirteissä on työn urat jo uur kum ouksellisiin teko ih in pakoitt&ak- ta, terveydenhoitoa, kansanvalis mä hallitus on vuorostaan voi muualla: “keltainen näyttää vaa rettu. Me näemme varsinkin to seen v astav allan k u m o u k sen siirty m ä ä n tusta käsittelemään kokoontuvat maton valtion byrokratian lujaa leanpunaiselta ja vaaleanpunai veri Souvarinen ja muiden “Bul puolustuskannalle. erikoiset edustajakokoukset joi järjestöä vastaan, joka suhtau nen punaiselta: Italian reformis letin Communisten” avustajani III. hin paikalliset neuvostot lähettä tuu väestöön vierasmaalaisten tit näyttävät olevan sanoissa komeista artikkeleista, että Rans S ak san p o rv aristo a tähän- vät erikoistuntijajäsenensä teke vallottajien tavoin. Parlamentin vallankumouksellisia ja Italian kassa on suoranainen kommunis- a sti K aikissa k o h d an n eissa “k o ettelem u k sissa mään selkoa kokemuksiensa tu herruus on ammattipolitikoitsi- keskustalaiset miltei kommunis tiryhmä, jonka kanssa me olem loksista ja sopimaan yleisistä jain uskon symbooli, jotka pit- teja. Tämän näköhäiriön uhre- me täydessä yksimielisyydessä ja on K om m unistinen puolue kehoitta- p ro le ta arijo u k k o ja e n e n tä m ä än toimenpiteistä. killä puheillaan tahtovat todistaa ja olimme me jonkun aikaa.” ehdottomassa solidaarisuudessa n p u o t rv aristo ah d in k o a ja p y rk im ään Tämän joustavan koneiston sen välttämättömyyden. He Serrati ja hänen henkiheimo- Ranskan ja kansainvälisen työ vallankum n oukselliseen ra tk a isu u n . Venäjän kansa rakensi lähtien pelkäävät bolshevismia. Sen tu laisensa kuuluvat Sinovjevin ar väenliikkeen kaikista peruskysy (N iin m e n te ltiin V ersaillesin ra u h a a uuden yhteiskuntajärejstelmän lo uhkaa heidän olemassaoloaan vostelun mukaan 2% internatio- myksistä. Me näemme myöskin, lm ittaessa, niin so tarik o llisia ran- luomisen tarpeellisuudesta. Tä- Silloin kun pitkien puheitten a-1 naleen. että toiminnan miehet, kuten to so gai s ta essa sekä puolalais-venäläisen mä koneisto esiintyy proletariaa- semasta tarvitaan käytännöllistä ~ ‘ Osotettuaan toiminnan inter veri Cachin osaavat kunnialli sodan aik an a.) M utta silloinen sak sa tin diktatuurin elimenä, sillä po~- työtä — silloin nämä ihmiset o nationalen välttämättömyyden, sesti ja urhoollisesti puolustaa lainen kom m unistipuolue (S p artak u s- varisto ei ole syrjäytetty hallin- vat todellakin tarpeettomia. yhtenäisen koko mailmaa käsit lippua, jonka alle he ovat ryh liitto ) ei ollut kyllin vah v a ky etäk toelimestä keinotekoisesti ääni tävän kommunistisen puolueen mittyneet. (Emme epile hetkeä seen m uuhun kuin propagandatyöhön oikeuden riistämisellä. Ei, sille välttämättömyyden, puhuu Si kään, että sosialistisesta puolu m a in ittu je n k riisie d atessa. ei yksinkertaisesti löydy sijaa novjev toisen kongressin jälkeen eesta tulee voimakas kommunis S ak san Y h d isty n y n t koh 1T ALLAN JA RANSKAN K om m unistipuo tässä järjestössä. Asia on näet saavutetusta menestyksestä. tinen puolue sanan täydessä TYÖVÄENLIIKE lue oli suurem m an vo im an sak in vuok siten, että tämä hallintokoneis Niinpä hän lausuu Ranskan merkityksessä ja että loistava si velvollinen siirty m ä ä n p e lk ä stä agi- to, ollen samalla hallitus, nojaa Torinon “L’Ordine Nuovossa” kommunistisesta liikkeest |seu- tulevaisuus tulee kuulumaan sil ta sio n ista ja v a listu sty ö stä tosi to i le.” ei ainoastaan ihmisiin, vaan julkaisee Sinovjev pitemmän ar- raavaa: m intaan. „ n ei tee y®’ tikkelin, jossa hän tutkii Italian Sen tä y ty i —' k u te n puolueen pe- ta, hau riistää itseltään malidol- kySVmvstä, joka näinä päivinä ru sju listu k sessa k fn jo la u su ttiin — Iisuuden vaikuttaa maan kohta- on keskustelun ytimenä kommu- j n ä y ttä ä työläisille tie tä ta iste lu ssa lcfihin. Entinen tehtaan johtaja , njstjscn internationalen osastois ja n y t — h e tk en sitä v a a tie s sa — o tansa omistaja, joka on valmis sa ; so itti se seisovansa sa n o je n sa ta k an a . jatkamaan työtään teknillisenä Italian tapahtumat ovat tämän 1 O m aan voim aansa lu o ttaen oli puo- johtajana tjovaen valvonnan a" mukaan vain sen ilmiön ilmaus- ! lueen u h m a tta v a kaik k ia v aaro ja, si laisena, saattaa rinnan muitten joka on todettavissa monis- täkin, e ttä vain pieni osa työväkeä työläisten kanssa hallita tehdas sa maissa: pyrkimys muodostaa k u u n telisi sen k u tsu m u sta. Oli jo ta. Vapaitten ammattien ihmi kommunistisen internationalen k atap a u k sessa y rite ttä v ä te m m a ta set — lääkärit, opettajät, taitei oikea sivusta. työväen s u u re t jo u k o t y h teiseen ta is lijat — muodostavat omia neu Sitten selostaa Sinovjev toi teluun sam an pyhän a sia n puolesta. vostoja, jotka ratkaisevat heitä meenpanevan komitean ja Ita , iv koskevat kysymykset. 'Kaikkien lian sosialistien välisiä seikkoja. näitten neuvostojen jäsenet o- Hän nuhtelee Serratia hänen; S aksan K om m unistipuolueen k e s -' vallankum ouksellisen lu o k k ah en g en ; s Y K Puolue v alm isti hyökkäys- vat kiinteässä yhteydessä jouk kaksimielisistä ju lis tu k s is ta a n kus on a n ta n u t m aaliskuun noususta levenem inen työväestön laajoihin k e r- 1 tä ä n la a ja p e rä ise llä p ropagandalla koihin, koska he aika-ajottain e- toiselle kongressille ja hänen seu raav an selity k sen : roksiin. S iten h eik en siv ät he luokka- sek ä e d u sk u n n assa e ttä sen uiko- roavat, uusien tullessa tilalle, kannastaan kolmannen interna tie to iste n ty ö läisten voimia. H e sai- I. Se v aati liitto a N euvosto- jolla estetään uuden byrokratian tionalen toimeenpaevaa komite S aksan po rv aristo oli joutum as- vat ty ö läiset suostum aan im periali3- puolella. V enäjän kanssa. E d u sk u n taty ö sa muodostuminen. Tämä on täy aa kohtaan. Se mistä Sinovjev sa pahaan pinteeseen. Lontoon neu- tien solm iam aan n äen n äiseen rau- m oin kuin ulkopuolinen p ag an d a sin toteutettavissa, koska tehok häntä erikoisesti nuhtelee, on, v o ttelu t olivat k atk en n eet, häpeälli- haan. Aivan k u ten elokuun 4 p :n ä kin o so ttau tu i, kuten se pro on useim kaan pyrkimyksen avulla oppia että hän piti [»arempana sosia sen o rja ra u h a n pykäliä a le ttiin to- 1914, jolloin ty ö k an sa sosialidem o- m iten o so tta u tu n u t — ty h jä k si voi ja opettaa muita, tarvittavat ky listisen puolueen yhtenäisyyden te u tta a k äy tän n ö ssä ja Ylä-Sshlesias- k ra a ttie n petoksen k a u tta joutui im- teen h aask au k sek si. Oli tu ltu sii vyt ja keinot lakkaavat olemasta nimessä erota Livornon kong sa kohisivat korkeina k an sa lliste n in- p erialism in so tav aunujen alle. e ttä oltiin su o ra sta a n pakotet- määrättyjen henkilöitten yksin- ressissa 60,000 kommunistista tohim ojen liekit. P o rv aristo oli tosin Vuoden 1914 aikuinen lin n arau h a i hen, tu ja san o ista tekoihin. Sota luo<- oikeutta. pikemmin kuin uhrata 11,000 op k an sallisten so sialistien suosiollisella oli jälleen to te u te ttu . S osialidem o-1 } jenvm iseiiä rin ta m a lla jä i ainoaksi Tarkastellessa tätä todellista portunistia: Jos Serrati on liit avulla te h n y t rauhan. M utta sen k ra a tit ja riip p u m atto m at m enivät neuvoksj kansan itsehallintoa, voidaan sel tynyt reformisteihin kommunis k a u tta jo u d u ttiin vain uusiin k ärsi-b jo k o sala a tai ju lk ise sti porvariston V. västi havaita, kuinka vähän kaik teja vastaan johtuu se yksin m yksiin: taistelu u n n älk ää v astaan , m uodostam aan h allitukseen. S iten kein kansanvaltaisinkin parla omaan siitä, että hän tuntee e- T ila n n e tta pahensi vielä taloudelli- saiv at p o rv a rit hyvän tilaisu u d en et- S eu rasi sitte H örsingin rö y h k eä mentti saattaa toteuttaa kansan nemmän sukulaisuutta ja myö nen ahdinko. P o rv aristo oli saan u t siä sovintoa en ten tep o rv a rie n kans- ta iste lu h a a ste , koskeva M ansfieldin valtaa. Se voi muodostaa par- tätuntoa reformisteja kohtaan a ik aa n vain n äen n äisen rauhan. P ian sa. S o sialistip u o lu eitten k a n ssa sol- työläisiä. N yt ei jo u k k o to im in taan e lettiin taas sodan m erk eissä. Im- m ittu liitto oli p o rvaristolle ta k ee n a 1 r y h ty v is tä en ää k ukaan epäillyt lamenttaärikkojen hallituksen, kuin kommunisteja.” p erialistisen sodan ja im p erialistein siitä, e ttä sen o n n istu isi kiskoa o- M ainitun vastav allan k u m o u k sellisen joka vain näöltään näyttää kaik Italian sosialistisen puolueen kivoivalta, koska koko valtion | olisi pitänyt valmistautua rat Solm iaman rau h an pettäv äisy y s oli m ansa ja e n te n te n sotam enot takai- tih u ty ö t olivat vain m e rk k in ä lukui hallinta on virkamieskunnan, by- kaisevaan taisteluun eikä antaa ilian ilm einen. E dellisen uhka oli vh- sin S aksan ty ö k an salta. Tuon liiton siin sam a n ta p aisiin vainoihin. Tar- rokratian käsissä. ¡ porvaristolle aikaa vahvistaa voi- tä suuri kuin jälkim äisen hetkelli- k a u tta jo u tu iv a t ty ö lä iset k ä sistä ja kotu k sen a oli n u je rta a vallankum ouk- Huolimatta kansanvallan ku-( niiaan. Hiukan jälkeen M o sko- syys. V o ittajien ja v o itettu jen asem a jalo ista sid o ttu in a sak salaisen ja en- sellisten etujoukko. P o rv aristo saa- ' v uttaisi siten hyvän tilaisu u d en jat- koistuksesta Ranskassa, Ameri-jvan kongressin, jossa oli koros- oli y h tä tu k a la : kum m atkin seisoivat te n tep o rv aristo n käsiin. % II. j k a a p assiiv ista v a sta rin ta a n sa , m ikä kassa ia Sveitsissä ovat joukot i tettu tätä välttämättömyyttä, al- perikadon p artaalla. pääoman herruuden alaisina ja ¡koi Italian työläisten vallanku- T ilan teen k ärjisty m in en edisti vas- ! T ilan teen vakavuus oli ilm einen. ' johtaisi sak salaisen ja ulkom aisen heitä riistetään aivan samalla ta- . mouksellinen liike, punaisen ar tavallankum ouksellisten voim ien ke- Jos mieli p elastu a, oli S aksan työ- , porvariston veljeytym iseen ty ö läisten T yöläispuolueitten valla kuin monarkisissa maissa, nieijan muodostamisen ja tehtai- h itty m istä. K ah r otti vapauden iskeä [ väestön k a tk a ista v a ne siteet, joilla k u stan n u k sella. Huolimatta yleisestä äänioikeu den .valtaamisen muodossa. “Tä n y rk k in sä pöytään ja v a atia h ilja i p o rv aristo oli sen k a h leh tin u t. Sen ' oli joko h y v äk sy ttäv ä H önsingin toi- desta ovat joukot voimattomia, mä mahtava liike olisi voinut su u tta. T o isaalta alk o iv at sosialisti oli ennen ro m ah d u sta lu o vuttava lii- ! m lnta v allan k u m o u k sellista työväkeä eivätkä voi muuttaa asemaansa, kehittyä, ellei sitä olisi estetty k a v a lta ja t yhä yleisem m in v etäy ty ä tosta v ararik k o isen p o rv aristo n k ans-i v a sta a n tai sitte a s e tu tta v a Keski- Ile joutuvat parlamenttihallituk- puolueen passiivisuudella ja Ita p o rv aristo n leiriin. Sosialidem okraa- sa. M utta tä m ä vaati lu o k k ataistelu a ; S aksan työväestön puolelle H ö rsin g iä sen ja virkamieskunnan muodos lian reformistien petturuudella ti ja riip p u m atto m at so sia listit olivat e n tistä jy rk e m m ä ssä m uodossa. ' ja m u ita v a stav allan k u m o u k sellisia taman keinotekoisen koneiston | Puolueen vitkastelujen kautta on jo ennen e siin ty n eet a m m a ttiliitto jen Työväenluokan oli hyökkääm ällä saa- v astaan . R iip p u m atto m at ja sosiali- painostuksen alaiseksi. Ainoa?- • Italiassa menetetty otollinen kom m unistisia jä se n iä v astaan . N yt tava vallankum ouksellinen alote kä- dem o k raatit eivät h e tk e ä k ä ä n epäröi- taan joskus, Naalien aikana, heil- hetki. Italian porvaristo on tai- tuli h e istä vastav allan k u m o u k sen siinsä. H etki p ak o itti työväen to im i-jn e e t a se ttu e ssa a n H örsingin puolelle lä saattaa olla jonkunlaista vai-: ta\ uudella käyttänyt hyväkseen vankka suojam uuri. Y astavallankn-1 m aan itse n äise sti, käym ään valta- ty ö läisto v ereitaan v astaan . Kommii- kutusta, mutta silloinkin ohje!-• serratilaisten vitkasteluja vali m ouksellisten rin tam a u lo ttu i W es- vaan hyökkäykseen vastavallanku- n lstin e n puolue ei sekään v itkastel- mien ja vaalipuheitten räikyn- vistaakseen asemaansa. Keskus- ta rp is ta Ledebouriin asti. m ouksellisia v astaan, joiden etenem i- i lut. Se ponnisti kaik k i voim ansa, nän aikana voi heidän tahtonsa tan häilyväisyyksien johdosta R iippum attom ista ja sosialidem o se stä oli tosiaan a ik a teh d ä loppu. : saad ak seen koko S aksan työväestön ilmetä ainoastaan puolittain. Ja tulee Italian työläisten taistelu k ra a te is ta ynnä v irk a v a lta isista am Sanoim m e, e ttä h etk i p ak o itti ty ö k a n -' k eski-saksalaisten avuksi. Oli teh- joskin valitut parlamenttimiehet paljoa vaikeammaksi kuin se voi- m attiliik k een jo h ta jista tuli h a rjo itta san y rittäm ään . L isääm m e, e ttä te j täv ä vastahyökkäys. S. Y. K. P. ju- tahtöisivat ottaa vilpittömästi, sikaan olla, uhrien lukumäärä j a n s a ja rru tu k se n vuoksi todellisia oli p itk ä stä a ik aa sille otollinen. Ja i listi suurlakon. P o rv arilliseen dikta- vaaria kansan tahdosta, niin he kasvaa, tie on pitempi ja vaiva- porvariston h y v än tek ijö itä. H eidän hyvän tilaisu u d en ei koskaan saa a n - ! tu u riin ei voitu e n ää ta h d o tto m a sti pian kuitenkin vajoavat paria- loisempi.” avullaan o n n istu i p o rv aristo n e stä ä ta a m ennä ohi. alistu a. YHTEISKUNNALLISIA JA VALTIOL LISIA VIRTAUKSIA ULKOMAILLA SAKSAN MAALISKUINEN PROLETAARI- NOUSU VI. S. Y. K. P :n johtam a vastahyök. käys on to rju ttu . T aistelu vastaval la n k u m o u sta ja sille antautunutta riip p u m ato n ta ja sosialidemokratista puolue- ja am m attijo h to a vastaan kävi ylivoim aiseksi. S. S. P :n ja S. R. S. P :n samoin- kuin v irk a v a lta ise n ammattijohdon p im ittä m ä t ty ö läiset eivät kyenneet k ä sittä m ä ä n S. Y. K. P :n yritystä h a n k k ia ty ö k an salle taietelualote. N äihin ty öläisiin kuuluu paljon pa- rem piosaisia, jo tk a luulevat, että yrj- tys oli ennenaikainen. M utta he ei vät o ta huom ioon sitä seikkaa, että kaikki ty ö läiset eiv ät enää voi ke<i- tä a kauem m in. Työttöm ien ja tila- p älsty ö läisten sam oin kuin köyhälig. tön ta sa lle v ajo n n eitten pienporva- rjlliste n a in este n h ä tä on liian suun. T oisen työväenosan syvästi alistuessa p o rv aristo n d ik tatu u riin , ryhtyvät toi- se t epätoivoiseen taisteluun sitä vas- taan. V allankum ouksellisessa luokkaso d assa on ik ään k u in kaksi napaa joiden y m pärillä kaikki toiminta n ä y ttä ä k esk itty v än . Toinen on u,j. ko p o rvarillisen kansanvallan pelas ta v a a n voim aan, toisten uskoessa yk sity isiin te rro ristisiin tekoihin, sabo ta a siin ja dynam iittiin. Kuminatkaan eivät vie pääm aaliin. Yleinen val tiollinen tila n n e vaatii toisenlaisia tekoja, joukk o liik että. Vallankumo uksellisen puolueen ei saa tyytyä pelkkään propagandaan. Toiminna.v ta luopum inen m erk itsee sille samaa kuin om an kutsum uksensa kieltämi nen. K ie ltä y ty ä jo h tam asta vallan kum ousta on sille pahin petos, minkä se voi ra tk a ise v a lla hetkellä tehdä työväenluokkaa vastaan. V allankum ouksellisen etujoukon taistelu lialu oli suu resti kasvanut, oli m ahdotonta pelk ästään propagau daan tyy ty m ällä odotaa sellaista het keä, jolloin voitiin olla varmat voi tosta. T ietty jen kansankerrosten hä tä oli liian suuri. S. Y. K. Puolue ei voinut od o ttaa siksi, kunnes sen olisi ag ita tsio n illaa n onnistunut voit ta a ta lo u d ellisesti vauraam pien, mui ta a a tte e llis e s ti ta an tu n eitten työläis- k e rro ste n pelkuruus ja kammo ryh tyä taistelu u n . M ainitunlaisista työ lä is istä n ä y ttä ä jokainen vallanku m ouksellinen hyökkäysliike ensi as teellaan en n en aik aiselta. He pitävät sitä m ielettö m än ä kapinayrityksenä, tu rh a n a valtiollisena seikkailuna. M utta aik an a sellaisena, jolloin valtiollinen jä n n ity s on suurimmil laan, voi jo u kkotoiininnasta sittekin. olla todellista hyötyä. Siinä voidaan tosin k ä rsiä tilapäisiä tappioita, m u tta näm ä o vat vain valmistakKe na tuleviin voittoihin. Ainoa keina m illä vallankum ouksellinen puolue voi te m m a ta jo ukot m ukaansa vallanku m o u staisteluun, on se, e ttä välinpits- m ättö m im m ätk in saadaan ymmärtä m ään valtiollisen tilan teen objektii vinen m erkitys. K aikki toiminta e- d e lly ttä ä luokkavastakohtien kärjis tym isen ohella tietyn mielialan he rä ä m istä k an san k erro k sissa. Toimin ta on itse ssä ä n tällaisen vallanku m ouksellisen tunnepurkauksen ilma us. VII. Ä skeinen vallankumouksellinen hyökkäysliike on päätty n y t S. Y. K. P uolueen näen n äisellä tappiolla. Suu re t työläisjo u k o t suhtautuvat toista.- tginnummnn i unnntt s utre s: VALKOISEN SUOMEN SEIKKAILUSTA KARJALAN KANNAKSELLA I tulensa lisäksi, jo ta tu isk u tte liv a t R a scim m in tuli m eille itk u silm iin. sestam ia. jä rje s tä m iä ja m atkoille ’ S otilas sanoi h alu av an sa k irjo tta a e tta he, k uukausim ääriä tehtyään jajoen yli, am m u sk eliv at tykistöl- sanom alehti ¿‘Suom en Sosialidem o- v ah tip a lv elu sta an suom alaisten kuu K eväällä 1919 saapui ru o tsalain en läh ettäm iä. Î, • läänkin a h k erasti. R au tatien asem an taistelu k o u lu R ajajoelle m anööverei- S iitä jo k aö isestä ra ja n yli a m p u -, k ra a ttiin ’’ s iitä m iten ne a s ia t tääl lien alla ja m enetettyään moni» - p o lttiv at V alkeasaarella. R etukylän hin. N äm ä h äik äilem ä ttö m ä t lahta- m isesta — jo ta Suom en eduskunta ; hi o ik eastaan ovat. K ehotim m e hän m iestä o vat h a rta a s ti pyytäneet lu h äv ittiv ät, am pum alla ty k istö llään rin u o ru k aiset koko kolmi-kuukau- kävi tu tk im a ssa — on o so te tta v issa j u tek em ään h a rra stu k se n sa m ukaan, p aa saad a m a rssia Rajajoen yli b Valkoinen Suomi on h a rjo tta n u t ja la e ttä Aunus ain a Syvärin jokea . om alta puoleltaan ja siinä tu h o siv at ( tisen m anööverinsä a ik an a m alttoi- ja to d iste tta v issa vallan m erk illisiä m u tta epäilim m e, e ttä ei p e ttu rie n ty ö n tä ä tu o ta m okom aa lahtari-rojui edesvastuutonta so tap o liittista seik m yöten. E teläinen raja oli työt' m onta ra u h a llista talonpoikaa. Ma- vat tu sk in v u o ro k au ttak aan olla pois tap au k sia. V arsin aisin a rajanyliam - ¡le h ti hänen ta rin o ita a n paina. Ne vähän tuonnem m aksi. Sitä lupaa ei kalinaan Ja härn äily ään Neuvosto- netty N evaan, jo k a saav u tu s k a r t- ' nilan kylään am m uskelivat sam oin ' N euvosto-V enäjän alu eilta. H e te- pujina olivat ra jaseu d u n suojeluskin»-! kun o vat vain y k sin k e rta ise n so ti koskaan ole a n n ettu . V enäjälle käsin, siitä saakka kun taan k in oli m erk itty pisteillä. | tykistöllään, ja te k iv ä t sinne retki- j k iv at ry ö stö retk iään p itk in In k erin nut. V allankin K aivolan ja K uo’:- 1laan ta rin o ita ja v asten upseerien M ielenkiintoista -on mainita, ett* saksalaisilla voim illa luotu valkoinen Kun näin olivat ra ja tk in selvillä ailn J°ka päivä. R auhallisia heinän-j kyliä, usein k a m a k sik in R ajajoelta, kalan su o jelu sk u n n at saiv a t m a in et selityksiä. näinä aikoina teh tiin Suonien edu • Suomi syntyi. M utta e rittä in pe kartoissa, niin ei p u u ttu n u t en ään i k o rjaajia, jo ita joen ra n ta an oli tul- R ajaseudun asu k k aille m uodostui ta. M utta heidän lisäk si am m uske- M uutam an viikon k u lu ttu a tapasim - k u n n a ssa välikysym ys siitä, tietää rinpohjainen on tuo “su u rv a lta ” ol m uuta kuin “so ta”. Se tie ty sti alet-1 h it v älttäm ättö m ään työhönsä, tap- tilan n e kaik k ein rask aim m ak si sil livut m yöskin n u o ret u p seerit, jo il- ■ sam an so tilaan u u d e sta a n ja kö h allitu s, e ttä Suomen sotajoukot lut sen jälkeen, kun se joutui e n liin N euvosto-V enäjää v astaan, ku- i P°*val paljun. N äm ä san o ttu n a aine- loin kun Suom en valk o iset k ek siv ät le h a rjo tu s oli sangen te rv e tu llu tta ilm otti hän silloin m eille, e ttä olim- o v at m e n n eet Neuvosto-Venäjän ten te n rau taiseen syleilyyn, ja kun ten koulupoika alk aa lum iso tan sa ai- a sta a n V alkeasaaren su u n n alta. L ä sellaisen ‘‘ta is te lu ”-keinon, e ttä a s e t vallankin liikkuvaan m aaliin a m m u n -! me o lleet aivan oikeassa. K ahdesti jä n yli ja hiessäpäin tappeievat pe e n ten telle setvisi, e tte i V enäjän val kam iestä v astaan . T älle sodalle Neu hem pänä L aatokkaa oli to im in ta u- tu iv at m aan tien varsille ky ttäilem ääii nassa k aip asiv at h a rjo tu sta . Sen o,i hän to d is te ttu n a ta rjo n n u t p ap t- nin k u lm ien p äässä valtakunnan Ti lankum ous ollutkaan m ikään kolmen vosto V enäjällä hym yiltiin, m u tta jos seln paljoa perinpohjaisem paa. rau h allisia ohikulkijoita. H e itä oli Iystin sai moni puna arm eijan s o ti-; ris a n lehdelle, ensi k e rra n p o stitse loilla, v ieraan vallan alueella. Suo kuukauden vallankum ousilvelly, joksi kus. kun alkoivat tulla vallan h ä T äm än k alaisesta "so d a sta ” v ah in m ahdoton saad a laajo ista m e tsistä las ja kyläläinen m aksaa h e n g e llä ä n ,; Ia toisen k e rra n lom alla k äy d essään men h a llitu s selitteli, ettei sen tie s itä ensin kilvan rie n n e ttiin e s itte vyttöm iksi, tyytyi vaivautua työntä- Moni kyläläinen tai m u tta m itäp ä se kuului am pujille, ■ p ersoonallisesti, m u tta ei se herroii- dossa ole m itään sellaisesta tapauk ko ja k ärsim y k set k o itu iv at tie ty sti pois ajetu k si. lem ään, vaan e ttä Neuvosto-Venäjä m aan heitä, p o ikaviikareita. v ä h ä n , yksinom aan rau h allisille kyläläisille, tie tä ä n raulTallisesti kulkeva puna jo tk a -olivat olevinaan sodassa. le so sialid em o k raateille kelvannut. sesta. Se pääsi koko jutusta syntyi V enäjällä su o ritetu n p ro letaa syrjem pään. ! j a niinpä — eikä su o tta k aa n — arm eijan so tilas jo u tu i heidän u h rik Suom essa ta p ah tu i n äihin aikoihin Y htä lu u ta se on pukin sarvi, tu.i- ville v a sta silloin kun armeijaa risen vallankum ouksen tuloksena. Ja seen. N im iä on m eillä n ä iltä ajo il sellaistak in , e ttä v a rsin ain e n raja- poika ja sam a a sanoim m e me- •tähteet v erissäp äin ja silmäpuolia* I suom alaisia su o jelu sk u n ta joukko ja kun heille setvisi, e ttä tä llä ta p au k E nsim äisiä so tatem p p u ja Suom en ta m u istissa ru n saasti. v artio sta an kuuluva so tav äk i m äärät- kin- saa p u iv a t H elsinkiin ja alkoivat k? sella n ä y ttä ä olevan sisäisesti py puolelta h a v aittiin tu o ssa p ääsiäis heidän , „ k eskuudessaan a le ttiin suu- tiin am pum aan V enäjälle. Tavaili- i T äm ä kaikki ta p a h tu i a ik an a , jol- riste le m ää n h a llitu k selta maksamat- T ______________________________ erijoen k o m en d an tti ja T erijoella syvä Ja ulkonaisesti k a ata v a m erki Juhlien aikoina keväällä 1919. sl,.ire5tl » 'H a m a a n h u o lim atta siltä, et- sesti ilm o ttiv at U udenm aan rykm ea- i Suom en niin p o rv arillin en kuin ta jä ä n e itä paikkojaan. tys. S. t. s. k aatav a m erk ity s loin alk o iv at ra ja n yli am p u m isen a, : ■ m ajaileva en tin en V alkeasaaren pap- tin s o tila a t m eille jo v äh ää ennen i so sia lid e m o k ra a ttin e n k in sanom aleh- 'N euvosto-V enäjällä ei tällaista ta p o rvarilliseen m ailpiaan nähden k an K arjalan-K annaksen suunnalla. Ensin aikaisem m in o liv at m u u tta n e e t vai- i koiseen Suom een, m uka om iensa t u r - 1 v a ru steliv at aseilla ja lä h e ttiv ä t am pum isen alk am ista, m illoin vää- d istö sisälsi seisovan jo k ap äiv äisen pahdu m illoinkaan. Täällä kun h*!’ sain v älisessä m ittak aav assa. K un tä oli am m uskelem inen joutavaa, koulu vnn. m atk alle u se ita tä m ä n tap a isia ryö pelit, m illoin v ä n rik it k ä sk iv ä t am- suu rilla k irja im illa p a in etu n u u tise n : litu k sen jo u k o t so tiv at ja menevä: mä oli selvinnyt, jo u tu i Suomi — poikain p aah tam isen ta p a ista leik it purnaan 60—80 panosta. P o ja t kui- j “ B olshevikit am m u sk ele v a t ra ja n y ¡to ise n v a lta k u n n a n rajojen yli. e n ten ten m ääräy k sestä, n äyttelem ään telyä, m u tta vihdoin kesäkuun vii- Tulkoon sivum ennen m ain itu k si väri-retkikuntia. M. m- A lakylään te ten k in aina v a k u u ttiv a t, e ttä he ei- j h ” J a Suom i v ä itti o lev an sa so- tä ä sen h allitus. •Itä sää littäv än su ru llista v allottajan dennen päivän tienoilla alk o iv at p u u -¡sek in , e ttä k e rra n s a ttu m a lta tavai- k iv ä t n äm ä useita hyökkäyksiään, vät am m u m eitä kohden, vaan a m -1 d assa V enäjän kanssa, T ä lla ista siis tap ah tu i aikana, j°! osaa. jo ta »e on nyt pian kolme h au sa oikein ä k äise ssä ä än ilajissa. • tuam nie K eskl-Suom en ry k m en tin v eiv ät m u k an aan viljaa, eläim iä ja p u v at kuuta, kuten sa ttu v a sti sano* I N euvosto-V enäjällä ei tosin heidän loin Suom i väitti olevansa sodassa v u o tta näytellyt. N äihin aikoihin alkoivat tulla päivä- k o m en tajan ö v ersti B onsdorffin, Ra- N e u v o sto t en ajan k a n n a ta jik si tie tä -j v a t J a to tta onkin> e t u sotilaideu am m u sk elem iseen sa p a n tu s u u rta N euvosto-V enäjän kanssa. u n I »c» n V 11 rv 11 V illa v f i r illä illa r oli v li . . . .. ■* jä rje sty k se en m yöskin ry ö stö re tk e t, ■ jajoella, huom autim m e e tte i m eidän m m u iaan henkilöitä. N a äillä re o tk n* am p u m ista k u u lista m eille sangen m e rk ity stä , a in a h a n s itä “ so d assa ’ Suom alaisten — luoteeltaan pik S anottakoon nyt sana m> joita p an iv at toim een Neuvosto-Venä- ’ järkem m e k ä sitä heidän sodankäynti- usein Suom een m u u tta n e ita inkeri- harvoin sa ttu i vahinkoja. kuporv arillisten ja arvioim iskyvy il am m utaan, se y m m ä rre ttiin . J a kun a ik ak a u d e sta , jolloin jo on ollut raT jän alueella m ilteipä jo k a päivä. tap aan sa m inkään arvoiseksi, soti- läisiäkin, jo ista jokunen jo u tu i m ei ta a n heikkojen — politikoibujain s il Silloin kun e d u sk u n tam iesten tu t h e itä h a lu tti olla sodassa, v aik k ak in ha ja ne hy v ät naapurisuhteet or<’- A unuksen ja L em päälän re tk is tä laallisen a rv o n sa puolesta ja pyy- käläisille vangiksikin. K aikki v an kim us-ilveily su o rite ttiin — jolloin m iin tosin on aina k an g astan u t myös noin Suur-Suom elle ala-arvoisessa v allin n e et Suom en ja Neuvosto-' exu» ei voi puhua, koska ne ta p a h tu iv a t sinim e h ä n tä lo p ettam aan m okom an giksi jo u tu n e e t y h tä p itä v ä sti v a litti kin suursuom alainen näköhäiriö. J a om at a n to iv a t kuulia tu tk ija in k in -! ä ä n ilajissa, n iin a n n e ttiin h e id än ol jä n välillä. salaa Suom en h allitu k selta. P>v; ilveilynsä, ellei p arem p aan kykene, v a t sitä, e ttä heidän on to im e e n tu m ille — ta p ah tu i e ttä so tilas e rä ä s tä la - 'N euvosto-V enäjä ei kosk aan ole se on a n ta n u t ikäänkuin lisä ä voi K oko tä llä rau h an aik ak au d et hum m e siis siitä , e ttä suojeluskun- H än san o i: “T äy ty y h än m eidänkin lonsa sy istä re tk e iltä v ä, sillä Suo m aa heille ra sk aa ssa puuhassaan. k e n ttä v a h d ista ilm otti m eille taas- v ä ittä n y t o levansa so d assa Suom en tu sk in lienee ollut päivääkään, ette' P äin v asto in , s itä so ta a vi Suom en sanom alehdistö olisi sisältä Se on kaksin k erro in työntänyt h ei ta-osastot p anivat toim een p itk in In- h a rjo tta a - tykistöäm m e ja kun te m en v ira n o m a iset h a rjo tta v a t p a i kin a n n etu n m ä äräy k se n : “On a m -' kanssa. keriä laajoja ry ö stö retk iään . MU-1 siin ä o lette hy v än ä m aalina, niin n o stu sta heihin. — T u o reessa m u is tä seikkailevaan sotapolitiikkaan. m u ttav a 40 p an o sta N euvosto-V enäjän tä ä llä m u iste ta koskaan ta p a h tuneett- n y t tie to ja siitä, e ttä Neuvosto-Ve loin veivät m ukanaan m uutam ia le h -1 m iksem m e am puisi kun k e rra n us- tissa o v at ra ja se u tu la isille H ulin- puolelle." Me hänelle “ selitim m e, et-1 sikaan. N iinpä kaikille diviseille, n ä jä rikkoo T arton rauhansopimus* N iinpä suurvalta-Suom i ju listi ole m ii. milloin hevosia ta i tappoivat kallam m e.” — Meille silloin m uistui- S e rg e it ja Paavolan-Paavot. M olem vansa sodassa V enäjän kanssa. S 3 kvlien rau h allisia asu k k aita. Puna- • v at m ieleen ne a ja t kun oum m e kou- m at täy d ellisiä m aantierosvoja. Y ht’- tä ed u sk u n ta tulee tä n ä ä n tu tk i- ' jo ita valkoisen Suom en ra ja lla kos- M illoin n ä k e v ä t suom alaiset jonku# teen m aan, am m u taan k o raja lla ja k u k a ! kaau on seisonut, on a in a a n n e ttu N euvosto-hallituksen ornai jo unelm oiäessaan vallotuksia, joi t i arm eijan so tilaita tu h o siv at vahti- lupoikia ja teh ty äm m e jo nkun pa- ä k k iä s a a tto iv a t nuo jo h ta ja t ilmes- am puu? Me väitim m e, e tte i nuo ¡kova ja ehdoton m ääräy s, e tte i ra ja n kuuluvan lentokoneen liikuskele'*3 tulevaisuudessa tulee tekem ään, val paikoilleen Ja k e rra n m u rh asiv at e , hantyon. k eh asim m e: “ Ähäh! U sk a l tyä milloin mihinkin kylään ja pau h e rra t u sk alla tu lla niin lähelle joen yli saa am pua. S itä on poikkeuk- taiv aan korkeuksissa, vak m istu tti itselleen m aan tieteelliset k a r - raäo v an h an v irolaisen perheen, joi- le ttu a p a ta a s tu o k in te h d ä !” M utta na liem eksi k aik k i m itä kohdalle ra n ta a , e ttä m uuta asiaa saa v a t sel- s e tta aina n o u d a te ttu in a , v a ik k a k in ; valkoisen Suom en sotavarustuksi* tatk in . joihin oli Suom een k u u lu -'d e n ruum iit p iilo ttiv at m etsään. Jo- jos o p e tta ja sa ttu i saam aan n u k a s t a ! sa ttu i. N äm ä m olem m at re tk ik u a -j ville kuin sen. e ttä ä ä n tä kuuluu se e rin äisille so tav äen osasto ille on I M illoin sin g aliu ttelev at Jotkut PuBi viksi m e rk itty in ä sekä \ ienan-K ai-k a öisen kivääri- ja kuularuisku- k n a a i ja v ah an rav isteli, n iin u - ju a t o liv at T erijoen k o m en d an tin a- ru n s a a s ti— ja niin se kävikin. ollut ra sk a sta . U sein on sa ttu n u t. a rm e ija la ise t Systerbekin su annali» q
