i
No. 137
Maanantaina, Kesäkuun 13 p.—-Monday, June 13th.
TOVERI
(T H E
COMRADE)
T il* organ of the Finnish workers in
the W estern States. T h e on ly Finnish
Daily fa the West. Published Daily,
except Sunday, at Astoria, Oregon,
by the Western Workmen's Publishing
Society.
Office
Seventh and Commercial St.,
Opposite Post Office.
Poet Office Addreesi
T O V E R I, Box 99, Astoria, O ra.
EDITORIAL STAFF
Sulo Syvänen, Alex Sevo, A. N. Kos
kela, K. E. Heikkinen.
Phonei
Office 365, Editoria! Dep*t 632
Entered as second-class mail matter
Jaly 18, 1912, at the Post O ffice at
Astoria, Oregon, under the - A ct of
March 3. 1879.
Bolshevismi ja demo
kratia
Kysymys demokratiasta — kir
jottaa tunnettu hollantilainen va-
semmistososialisti Anton Panne-
koek — esiintyy nykyisyyden
suurena riitakysymyksenä. De
mokratialla käsitetään kansan
valtaa: kansan tulee itse hallita
itseään. Sitä eivät saa hallita
toiset. Sen tulee oman tahton
sa mukaan ratkaista omat asi
ansa.
Jos nämä väitteet ottaa kir
jaimellisesti, niin ovat ne oleelli
sesti todellisuudessa toteutta-
mattomia. Ei löydy kansaa, jo
ka itse hoitaisi asioitaan, sillä
kaikki jakautuvat luokkiin. Riis
täjät ja työläiset seisovat jyr
kästi vastakkain. Näillä kahdella
luokalla ei ole yhteisiä etuja ja
siitä syystä ei niillä saata olla
yhteistä, yhtenäistä tahtoa.
Kun me puhumme kansasta,
pidämme me silmällä omista
mattoja kansanjoukkoja erotuk
seksi loistavasta vähemmistöstä.
Juuri tämän kansan, köyhän työ
kansan, proletariaatin pitää itse
hallita itseänsä. Kaikkialla on
proletariaatti enemmistönä. Sen
vuoksi ainoastaan sen etujen tu
lee näytellä ratkaisevaa osaa.
Ainoastaan proletariaatin tulee
hallita yhteiskuntaa. Porvarilli
sen vähemmistön etuja ei tar
vitse ottaa lukuun.
Jos työväen joukot käsittävät
selvästi, että heidän tulee käyt
tää valtiollista valtaa sosialisti
sen luomistyön hyväksi, niin he
työntävät sivuun kaiken yhteis
toiminnan porvariston kanssa.
Pääoman edusta ei silloin saata
olla puhettakaan. Tämä ei kyl
läkään ole muodollista kansan
valtaa, joka puolustaa joukkojen
elinetuja. Se on se järjestelmä,
jota Marx nimitti proletariaatin
diktatuuriksi, jota ennen nimi
tettiin kommnnismiksi ja nyt
bolshevismiksi. Tätä järjestel
mää toteutetaan suuressa mitta
kaavassa Venäjällä. Sen alkuna
oli Pariisin kommuuni. Työväen
edustajain neuvostot kaupun
geissa,
talonpoikaisneuvostot
maasedulla ovat niitä aineksia,
joista hallitus rakentuu. Kau
pungin hallinnon valitsevat kau-
pungin työväen neuvostot. Mää-
ratyn teollisuusalan tehtaitten
työväen
neuvostot valitsevat menttisuohon: puoluekuriin, ku Sinovjev arvostelee ankarasti
“Meillä on ollut suunnaton Saksan työkansalta kysyttiin, tah
toiko se tahdottomasti kulkea porva-
mainitun alan hallinnon koko lissien takaisiin pyyteisiin, veh Italian , sosialismia. Hänen ar menestys Ranskassa
Me 'tiedämme, että sielläkin risto n ta lu tu sn u o ra ssa Ja te h d ä liik-
maata varten. Aika-ajottain ko keilyyn ja lörpöttelyyn. Mutta vostelunsa mukaan se näyttää
on
vielä välttämättömästi erään- j k een sä v a stu s ta ja n sa liik k e itte n m u
koontuva neuvostojen edustaja “parlamenttaarinen” hallitus, jo -1 punaisemmalta
kuin
muissa
laisia
horjumisia, eräänlaisia jäi- haan, vai m ielikö se te h d ä lu ja n ja
kokous määrittelee yleisen poli ka muodostuu puolueitten joh maissa yksinomaan vallankumo
tiikan. Kutakin eri alaa: teolli tajista, muuttuu melkein riippu uksen kajastusten johdosta, mi leenlankeemuksia, mutta perus- j itse n ä ise n p äätö k sen ry h ty ä vallan-
suutta, elintarveasioita, kuljetus mattomaksi kansan tahdosta. Tä kä on lähempänä Italiassa kuin piirteissä on työn urat jo uur kum ouksellisiin teko ih in pakoitt&ak-
ta, terveydenhoitoa, kansanvalis mä hallitus on vuorostaan voi muualla: “keltainen näyttää vaa rettu. Me näemme varsinkin to seen v astav allan k u m o u k sen siirty m ä ä n
tusta käsittelemään kokoontuvat maton valtion byrokratian lujaa leanpunaiselta ja vaaleanpunai veri Souvarinen ja muiden “Bul puolustuskannalle.
erikoiset edustajakokoukset joi järjestöä vastaan, joka suhtau nen punaiselta: Italian reformis letin Communisten” avustajani
III.
hin paikalliset neuvostot lähettä tuu väestöön vierasmaalaisten tit näyttävät olevan sanoissa komeista artikkeleista, että Rans
S ak san p o rv aristo a tähän-
vät erikoistuntijajäsenensä teke vallottajien tavoin. Parlamentin vallankumouksellisia ja Italian kassa on suoranainen kommunis- a sti K aikissa
k o h d an n eissa “k o ettelem u k sissa
mään selkoa kokemuksiensa tu herruus on ammattipolitikoitsi- keskustalaiset miltei kommunis tiryhmä, jonka kanssa me olem
loksista ja sopimaan yleisistä jain uskon symbooli, jotka pit- teja. Tämän näköhäiriön uhre- me täydessä yksimielisyydessä ja on K om m unistinen puolue kehoitta-
p ro le ta arijo u k k o ja e n e n tä m ä än
toimenpiteistä.
killä puheillaan tahtovat todistaa ja olimme me jonkun aikaa.” ehdottomassa solidaarisuudessa n p u o t rv aristo
ah d in k o a ja p y rk im ään
Tämän joustavan koneiston sen välttämättömyyden.
He
Serrati ja hänen henkiheimo- Ranskan ja kansainvälisen työ vallankum n oukselliseen
ra tk a isu u n .
Venäjän kansa rakensi lähtien pelkäävät bolshevismia. Sen tu laisensa kuuluvat Sinovjevin ar väenliikkeen kaikista peruskysy (N iin m e n te ltiin V ersaillesin
ra u h a a
uuden
yhteiskuntajärejstelmän lo uhkaa heidän olemassaoloaan vostelun mukaan 2% internatio- myksistä. Me näemme myöskin,
lm ittaessa, niin so tarik o llisia ran-
luomisen tarpeellisuudesta. Tä- Silloin kun pitkien puheitten a-1 naleen.
että toiminnan miehet, kuten to so
gai s ta essa sekä puolalais-venäläisen
mä koneisto esiintyy proletariaa- semasta tarvitaan käytännöllistä
~ ‘
Osotettuaan
toiminnan inter veri Cachin osaavat kunnialli sodan aik an a.) M utta silloinen sak sa
tin diktatuurin elimenä, sillä po~- työtä — silloin nämä ihmiset o nationalen
välttämättömyyden, sesti ja urhoollisesti puolustaa lainen
kom m unistipuolue (S p artak u s-
varisto ei ole syrjäytetty hallin- vat todellakin tarpeettomia.
yhtenäisen koko mailmaa käsit lippua, jonka alle he ovat ryh liitto ) ei
ollut kyllin vah v a ky etäk
toelimestä keinotekoisesti ääni
tävän kommunistisen puolueen mittyneet. (Emme epile hetkeä
seen
m
uuhun
kuin propagandatyöhön
oikeuden riistämisellä. Ei, sille
välttämättömyyden, puhuu Si kään, että sosialistisesta puolu m a in ittu je n k riisie
d atessa.
ei yksinkertaisesti löydy sijaa
novjev toisen kongressin jälkeen eesta tulee voimakas kommunis S ak san Y h d isty n y n t koh
1T ALLAN JA RANSKAN
K
om
m unistipuo
tässä järjestössä. Asia on näet
saavutetusta
menestyksestä. tinen puolue sanan täydessä
TYÖVÄENLIIKE
lue
oli
suurem
m
an
vo
im
an
sak
in vuok
siten, että tämä hallintokoneis
Niinpä hän lausuu Ranskan merkityksessä ja että loistava
si velvollinen siirty m ä ä n p e lk ä stä agi-
to, ollen samalla hallitus, nojaa
Torinon “L’Ordine Nuovossa” kommunistisesta liikkeest |seu- tulevaisuus tulee kuulumaan sil ta sio n ista ja v a listu sty ö stä tosi to i
le.”
ei ainoastaan ihmisiin, vaan julkaisee Sinovjev pitemmän ar- raavaa:
m intaan.
„ n
ei tee y®’ tikkelin, jossa hän tutkii Italian
Sen tä y ty i —' k u te n puolueen pe-
ta, hau riistää itseltään malidol- kySVmvstä, joka näinä päivinä
ru
sju
listu k sessa k fn jo la u su ttiin —
Iisuuden vaikuttaa maan kohta- on keskustelun ytimenä kommu-
j n ä y ttä ä työläisille tie tä ta iste lu ssa
lcfihin. Entinen tehtaan johtaja , njstjscn internationalen osastois
ja n y t — h e tk en sitä v a a tie s sa — o
tansa omistaja, joka on valmis sa
; so itti se seisovansa sa n o je n sa ta k an a .
jatkamaan työtään teknillisenä
Italian tapahtumat ovat tämän
1 O m aan voim aansa lu o ttaen oli puo-
johtajana tjovaen valvonnan a" mukaan vain sen ilmiön ilmaus-
! lueen u h m a tta v a kaik k ia v aaro ja, si
laisena, saattaa rinnan muitten
joka on todettavissa monis-
täkin, e ttä vain pieni osa työväkeä
työläisten kanssa hallita tehdas sa maissa: pyrkimys muodostaa
k
u u n telisi sen k u tsu m u sta.
Oli jo
ta. Vapaitten ammattien ihmi kommunistisen
internationalen
k atap a u k sessa
y rite ttä v ä
te m m a ta
set — lääkärit, opettajät, taitei oikea sivusta.
työväen
s
u
u
re
t
jo
u
k
o
t
y
h
teiseen
ta is
lijat — muodostavat omia neu Sitten selostaa Sinovjev toi
teluun sam an pyhän a sia n puolesta.
vostoja, jotka ratkaisevat heitä meenpanevan komitean ja Ita
,
iv
koskevat kysymykset. 'Kaikkien lian sosialistien välisiä seikkoja.
näitten neuvostojen jäsenet o- Hän nuhtelee Serratia hänen; S aksan K om m unistipuolueen k e s -' vallankum ouksellisen lu o k k ah en g en ; s Y K Puolue v alm isti hyökkäys-
vat kiinteässä yhteydessä jouk kaksimielisistä
ju lis tu k s is ta a n kus on a n ta n u t m aaliskuun noususta levenem inen työväestön laajoihin k e r- 1 tä ä n
la a ja p e rä ise llä
p ropagandalla
koihin, koska he aika-ajottain e- toiselle kongressille ja hänen seu raav an selity k sen :
roksiin. S iten h eik en siv ät he luokka- sek ä e d u sk u n n assa e ttä sen uiko-
roavat, uusien tullessa tilalle, kannastaan kolmannen interna
tie to iste n ty ö läisten voimia. H e sai-
I.
Se v aati liitto a N euvosto-
jolla estetään uuden byrokratian tionalen toimeenpaevaa komite S aksan po rv aristo oli joutum as- vat ty ö läiset suostum aan im periali3- puolella.
V enäjän kanssa.
E d u sk u n taty ö sa
muodostuminen. Tämä on täy aa kohtaan. Se mistä Sinovjev sa pahaan pinteeseen. Lontoon neu- tien solm iam aan n äen n äiseen rau- m oin kuin ulkopuolinen
p ag an d a
sin toteutettavissa, koska tehok häntä erikoisesti nuhtelee, on, v o ttelu t olivat k atk en n eet, häpeälli- haan. Aivan k u ten elokuun 4 p :n ä kin o so ttau tu i, kuten se pro
on useim
kaan pyrkimyksen avulla oppia että hän piti [»arempana sosia sen o rja ra u h a n pykäliä a le ttiin to- 1914, jolloin ty ö k an sa sosialidem o- m iten o so tta u tu n u t — ty h jä k si voi
ja opettaa muita, tarvittavat ky listisen puolueen yhtenäisyyden te u tta a k äy tän n ö ssä ja Ylä-Sshlesias- k ra a ttie n petoksen k a u tta joutui im- teen h aask au k sek si. Oli tu ltu sii
vyt ja keinot lakkaavat olemasta nimessä erota Livornon kong sa kohisivat korkeina k an sa lliste n in- p erialism in so tav aunujen alle.
e ttä oltiin su o ra sta a n pakotet-
määrättyjen henkilöitten yksin- ressissa 60,000 kommunistista tohim ojen liekit. P o rv aristo oli tosin Vuoden 1914 aikuinen lin n arau h a i hen,
tu ja san o ista tekoihin.
Sota luo<-
oikeutta.
pikemmin kuin uhrata 11,000 op k an sallisten so sialistien suosiollisella oli jälleen to te u te ttu . S osialidem o-1 } jenvm iseiiä rin ta m a lla jä i ainoaksi
Tarkastellessa tätä todellista portunistia: Jos Serrati on liit avulla te h n y t rauhan. M utta sen k ra a tit ja riip p u m atto m at m enivät neuvoksj
kansan itsehallintoa, voidaan sel tynyt reformisteihin kommunis k a u tta jo u d u ttiin vain uusiin k ärsi-b jo k o sala a tai ju lk ise sti porvariston
V.
västi havaita, kuinka vähän kaik teja vastaan johtuu se yksin m yksiin: taistelu u n n älk ää v astaan , m uodostam aan h allitukseen. S iten
kein kansanvaltaisinkin parla omaan siitä, että hän tuntee e- T ila n n e tta pahensi vielä taloudelli- saiv at p o rv a rit hyvän tilaisu u d en et- S eu rasi sitte H örsingin rö y h k eä
mentti saattaa toteuttaa kansan nemmän sukulaisuutta ja myö nen ahdinko. P o rv aristo oli saan u t siä sovintoa en ten tep o rv a rie n kans- ta iste lu h a a ste , koskeva M ansfieldin
valtaa. Se voi muodostaa par- tätuntoa reformisteja kohtaan a ik aa n vain n äen n äisen rauhan. P ian sa. S o sialistip u o lu eitten k a n ssa sol- työläisiä. N yt ei jo u k k o to im in taan
e lettiin taas sodan m erk eissä.
Im- m ittu liitto oli p o rvaristolle ta k ee n a 1 r y h ty v is tä
en ää k ukaan
epäillyt
lamenttaärikkojen
hallituksen, kuin kommunisteja.”
p
erialistisen
sodan
ja
im
p
erialistein
siitä,
e
ttä
sen
o
n
n
istu
isi
kiskoa
o-
M
ainitun
vastav
allan
k
u
m
o
u
k
sellisen
joka vain näöltään näyttää kaik
Italian sosialistisen puolueen
kivoivalta, koska koko valtion | olisi pitänyt valmistautua rat Solm iaman rau h an pettäv äisy y s oli m ansa ja e n te n te n sotam enot takai- tih u ty ö t olivat vain m e rk k in ä lukui
hallinta on virkamieskunnan, by- kaisevaan taisteluun eikä antaa ilian ilm einen. E dellisen uhka oli vh- sin S aksan ty ö k an salta. Tuon liiton siin sam a n ta p aisiin vainoihin. Tar-
rokratian käsissä.
¡ porvaristolle aikaa vahvistaa voi- tä suuri kuin jälkim äisen hetkelli- k a u tta jo u tu iv a t ty ö lä iset k ä sistä ja kotu k sen a oli n u je rta a vallankum ouk-
Huolimatta kansanvallan ku-( niiaan. Hiukan jälkeen M o sko- syys. V o ittajien ja v o itettu jen asem a jalo ista sid o ttu in a sak salaisen ja en- sellisten etujoukko. P o rv aristo saa-
' v uttaisi siten hyvän tilaisu u d en jat-
koistuksesta Ranskassa, Ameri-jvan kongressin, jossa oli koros- oli y h tä tu k a la : kum m atkin seisoivat te n tep o rv aristo n käsiin. %
II.
j k a a p assiiv ista v a sta rin ta a n sa , m ikä
kassa ia Sveitsissä ovat joukot i tettu tätä välttämättömyyttä, al- perikadon p artaalla.
pääoman herruuden alaisina ja ¡koi Italian työläisten vallanku- T ilan teen k ärjisty m in en edisti vas- ! T ilan teen vakavuus oli ilm einen. ' johtaisi sak salaisen ja ulkom aisen
heitä riistetään aivan samalla ta- . mouksellinen liike, punaisen ar tavallankum ouksellisten voim ien ke- Jos mieli p elastu a, oli S aksan työ- , porvariston veljeytym iseen ty ö läisten
T yöläispuolueitten
valla kuin monarkisissa maissa, nieijan muodostamisen ja tehtai- h itty m istä. K ah r otti vapauden iskeä [ väestön k a tk a ista v a ne siteet, joilla k u stan n u k sella.
Huolimatta yleisestä äänioikeu den .valtaamisen muodossa. “Tä n y rk k in sä pöytään ja v a atia h ilja i p o rv aristo oli sen k a h leh tin u t. Sen ' oli joko h y v äk sy ttäv ä H önsingin toi-
desta ovat joukot voimattomia, mä mahtava liike olisi voinut su u tta. T o isaalta alk o iv at sosialisti oli ennen ro m ah d u sta lu o vuttava lii- ! m lnta v allan k u m o u k sellista työväkeä
eivätkä voi muuttaa asemaansa, kehittyä, ellei sitä olisi estetty k a v a lta ja t yhä yleisem m in v etäy ty ä tosta v ararik k o isen p o rv aristo n k ans-i v a sta a n tai sitte a s e tu tta v a Keski-
Ile joutuvat parlamenttihallituk- puolueen passiivisuudella ja Ita p o rv aristo n leiriin. Sosialidem okraa- sa. M utta tä m ä vaati lu o k k ataistelu a ; S aksan työväestön puolelle H ö rsin g iä
sen ja virkamieskunnan muodos lian reformistien petturuudella ti ja riip p u m atto m at so sia listit olivat e n tistä jy rk e m m ä ssä m uodossa. ' ja m u ita v a stav allan k u m o u k sellisia
taman keinotekoisen koneiston | Puolueen vitkastelujen kautta on jo ennen e siin ty n eet a m m a ttiliitto jen Työväenluokan oli hyökkääm ällä saa- v astaan . R iip p u m atto m at ja sosiali-
painostuksen alaiseksi. Ainoa?- • Italiassa menetetty otollinen kom m unistisia jä se n iä v astaan . N yt tava vallankum ouksellinen alote kä- dem o k raatit eivät h e tk e ä k ä ä n epäröi-
taan joskus, Naalien aikana, heil- hetki. Italian porvaristo on tai- tuli h e istä vastav allan k u m o u k sen siinsä. H etki p ak o itti työväen to im i-jn e e t a se ttu e ssa a n H örsingin puolelle
lä saattaa olla jonkunlaista vai-: ta\ uudella käyttänyt hyväkseen vankka suojam uuri. Y astavallankn-1 m aan itse n äise sti, käym ään valta- ty ö läisto v ereitaan v astaan . Kommii-
kutusta, mutta silloinkin ohje!-• serratilaisten vitkasteluja vali m ouksellisten rin tam a u lo ttu i W es- vaan hyökkäykseen vastavallanku- n lstin e n puolue ei sekään v itkastel-
mien ja vaalipuheitten räikyn- vistaakseen asemaansa. Keskus- ta rp is ta Ledebouriin asti.
m ouksellisia v astaan, joiden etenem i- i lut.
Se ponnisti kaik k i voim ansa,
nän aikana voi heidän tahtonsa tan häilyväisyyksien johdosta
R iippum attom ista ja sosialidem o se stä oli tosiaan a ik a teh d ä loppu. : saad ak seen koko S aksan työväestön
ilmetä ainoastaan puolittain. Ja tulee Italian työläisten taistelu k ra a te is ta ynnä v irk a v a lta isista am Sanoim m e, e ttä h etk i p ak o itti ty ö k a n -' k eski-saksalaisten avuksi. Oli teh-
joskin valitut parlamenttimiehet paljoa vaikeammaksi kuin se voi- m attiliik k een jo h ta jista tuli h a rjo itta san y rittäm ään . L isääm m e, e ttä te j täv ä vastahyökkäys. S. Y. K. P. ju-
tahtöisivat ottaa vilpittömästi, sikaan olla, uhrien lukumäärä j a n s a ja rru tu k se n vuoksi todellisia oli p itk ä stä a ik aa sille otollinen. Ja i listi suurlakon. P o rv arilliseen dikta-
vaaria kansan tahdosta, niin he kasvaa, tie on pitempi ja vaiva- porvariston h y v än tek ijö itä. H eidän hyvän tilaisu u d en ei koskaan saa a n - ! tu u riin ei voitu e n ää ta h d o tto m a sti
pian kuitenkin vajoavat paria- loisempi.”
avullaan o n n istu i p o rv aristo n e stä ä ta a m ennä ohi.
alistu a.
YHTEISKUNNALLISIA JA VALTIOL
LISIA VIRTAUKSIA ULKOMAILLA
SAKSAN MAALISKUINEN PROLETAARI-
NOUSU
VI.
S. Y. K. P :n johtam a vastahyök.
käys on to rju ttu . T aistelu vastaval
la n k u m o u sta
ja sille antautunutta
riip p u m ato n ta ja sosialidemokratista
puolue-
ja am m attijo h to a vastaan
kävi ylivoim aiseksi.
S. S. P :n ja S. R. S. P :n samoin-
kuin
v irk a v a lta ise n ammattijohdon
p im ittä m ä t ty ö läiset eivät kyenneet
k ä sittä m ä ä n S. Y. K. P :n yritystä
h a n k k ia
ty ö k an salle
taietelualote.
N äihin ty öläisiin kuuluu paljon pa-
rem piosaisia, jo tk a luulevat, että yrj-
tys oli ennenaikainen. M utta he ei
vät o ta huom ioon sitä seikkaa, että
kaikki ty ö läiset eiv ät enää voi ke<i-
tä a kauem m in. Työttöm ien ja tila-
p älsty ö läisten sam oin kuin köyhälig.
tön ta sa lle v ajo n n eitten pienporva-
rjlliste n a in este n h ä tä on liian suun.
T oisen työväenosan syvästi alistuessa
p o rv aristo n d ik tatu u riin , ryhtyvät toi-
se t epätoivoiseen taisteluun sitä vas-
taan.
V allankum ouksellisessa
luokkaso
d assa on ik ään k u in kaksi napaa
joiden y m pärillä
kaikki toiminta
n ä y ttä ä k esk itty v än . Toinen on u,j.
ko p o rvarillisen kansanvallan pelas
ta v a a n voim aan, toisten uskoessa yk
sity isiin te rro ristisiin tekoihin, sabo
ta a siin ja dynam iittiin. Kuminatkaan
eivät vie pääm aaliin.
Yleinen val
tiollinen tila n n e vaatii toisenlaisia
tekoja, joukk o liik että.
Vallankumo
uksellisen puolueen ei saa tyytyä
pelkkään propagandaan. Toiminna.v
ta luopum inen m erk itsee sille samaa
kuin om an kutsum uksensa kieltämi
nen.
K ie ltä y ty ä jo h tam asta vallan
kum ousta on sille pahin petos, minkä
se voi ra tk a ise v a lla hetkellä tehdä
työväenluokkaa vastaan.
V allankum ouksellisen
etujoukon
taistelu lialu oli suu resti kasvanut,
oli m ahdotonta pelk ästään propagau
daan tyy ty m ällä odotaa sellaista het
keä, jolloin voitiin olla varmat voi
tosta. T ietty jen kansankerrosten hä
tä oli liian suuri. S. Y. K. Puolue
ei voinut od o ttaa siksi, kunnes sen
olisi ag ita tsio n illaa n onnistunut voit
ta a ta lo u d ellisesti vauraam pien, mui
ta a a tte e llis e s ti ta an tu n eitten työläis-
k e rro ste n pelkuruus ja kammo ryh
tyä taistelu u n . M ainitunlaisista työ
lä is istä n ä y ttä ä jokainen vallanku
m ouksellinen hyökkäysliike ensi as
teellaan en n en aik aiselta. He pitävät
sitä m ielettö m än ä kapinayrityksenä,
tu rh a n a valtiollisena seikkailuna.
M utta
aik an a sellaisena, jolloin
valtiollinen jä n n ity s on suurimmil
laan, voi jo u kkotoiininnasta sittekin.
olla todellista hyötyä. Siinä voidaan
tosin
k ä rsiä
tilapäisiä
tappioita,
m u tta näm ä o vat vain valmistakKe
na tuleviin voittoihin. Ainoa keina
m illä vallankum ouksellinen puolue voi
te m m a ta jo ukot m ukaansa vallanku
m o u staisteluun, on se, e ttä välinpits-
m ättö m im m ätk in saadaan ymmärtä
m ään valtiollisen tilan teen objektii
vinen m erkitys. K aikki toiminta e-
d e lly ttä ä luokkavastakohtien kärjis
tym isen ohella tietyn mielialan he
rä ä m istä k an san k erro k sissa. Toimin
ta on itse ssä ä n tällaisen vallanku
m ouksellisen tunnepurkauksen ilma
us.
VII.
Ä skeinen
vallankumouksellinen
hyökkäysliike on päätty n y t S. Y. K.
P uolueen näen n äisellä tappiolla. Suu
re t työläisjo u k o t suhtautuvat toista.-
tginnummnn i unnntt s utre s:
VALKOISEN SUOMEN SEIKKAILUSTA
KARJALAN KANNAKSELLA
I tulensa lisäksi, jo ta tu isk u tte liv a t R a scim m in tuli m eille itk u silm iin.
sestam ia. jä rje s tä m iä ja m atkoille ’ S otilas sanoi h alu av an sa k irjo tta a e tta
he, k uukausim ääriä tehtyään
jajoen
yli, am m u sk eliv at tykistöl-
sanom alehti ¿‘Suom en Sosialidem o- v ah tip a lv elu sta an suom alaisten kuu
K eväällä 1919 saapui ru o tsalain en läh ettäm iä.
Î,
• läänkin a h k erasti. R au tatien asem an taistelu k o u lu R ajajoelle m anööverei-
S iitä jo k aö isestä ra ja n yli a m p u -, k ra a ttiin ’’ s iitä m iten ne a s ia t tääl lien alla ja m enetettyään moni»
- p o lttiv at V alkeasaarella.
R etukylän hin.
N äm ä h äik äilem ä ttö m ä t lahta- m isesta — jo ta Suom en eduskunta ; hi o ik eastaan ovat. K ehotim m e hän m iestä o vat h a rta a s ti pyytäneet lu
h äv ittiv ät,
am pum alla
ty k istö llään rin u o ru k aiset
koko
kolmi-kuukau- kävi tu tk im a ssa — on o so te tta v issa j u tek em ään h a rra stu k se n sa m ukaan, p aa saad a m a rssia Rajajoen yli b
Valkoinen Suomi on h a rjo tta n u t ja la e ttä Aunus ain a Syvärin jokea . om alta puoleltaan ja siinä tu h o siv at ( tisen m anööverinsä a ik an a m alttoi- ja to d iste tta v issa vallan m erk illisiä m u tta epäilim m e, e ttä ei p e ttu rie n
ty ö n tä ä tu o ta m okom aa lahtari-rojui
edesvastuutonta so tap o liittista seik m yöten.
E teläinen raja oli työt' m onta ra u h a llista talonpoikaa. Ma- vat tu sk in v u o ro k au ttak aan olla pois tap au k sia.
V arsin aisin a rajanyliam - ¡le h ti hänen ta rin o ita a n paina.
Ne vähän tuonnem m aksi. Sitä lupaa ei
kalinaan Ja härn äily ään Neuvosto- netty N evaan, jo k a saav u tu s
k a r t- ' nilan kylään am m uskelivat sam oin ' N euvosto-V enäjän alu eilta.
H e te- pujina olivat ra jaseu d u n suojeluskin»-! kun o vat vain y k sin k e rta ise n so ti
koskaan ole a n n ettu .
V enäjälle käsin, siitä saakka kun taan k in oli m erk itty pisteillä.
| tykistöllään, ja te k iv ä t sinne retki- j k iv at ry ö stö retk iään p itk in In k erin nut.
V allankin K aivolan ja K uo’:- 1laan ta rin o ita ja v asten upseerien
M ielenkiintoista -on mainita, ett*
saksalaisilla voim illa luotu valkoinen
Kun näin olivat ra ja tk in selvillä ailn J°ka päivä. R auhallisia heinän-j kyliä, usein k a m a k sik in R ajajoelta, kalan su o jelu sk u n n at saiv a t m a in et selityksiä.
näinä aikoina teh tiin Suonien edu •
Suomi syntyi.
M utta e rittä in pe kartoissa, niin ei p u u ttu n u t en ään i k o rjaajia, jo ita joen ra n ta an oli tul-
R ajaseudun
asu k k aille m uodostui ta. M utta heidän lisäk si am m uske-
M uutam an viikon k u lu ttu a tapasim - k u n n a ssa välikysym ys siitä, tietää
rinpohjainen on tuo “su u rv a lta ” ol m uuta kuin “so ta”. Se tie ty sti alet-1 h it v älttäm ättö m ään työhönsä,
tap- tilan n e kaik k ein rask aim m ak si sil livut m yöskin n u o ret u p seerit, jo il- ■
sam an so tilaan u u d e sta a n ja kö h allitu s, e ttä Suomen sotajoukot
lut sen jälkeen, kun se joutui e n liin N euvosto-V enäjää v astaan, ku- i P°*val paljun. N äm ä san o ttu n a
aine- loin kun Suom en valk o iset k ek siv ät le h a rjo tu s oli sangen te rv e tu llu tta ilm otti hän silloin m eille, e ttä olim- o v at m e n n eet Neuvosto-Venäjän
ten te n rau taiseen syleilyyn, ja kun ten koulupoika alk aa lum iso tan sa ai- a sta a n V alkeasaaren su u n n alta. L ä sellaisen ‘‘ta is te lu ”-keinon, e ttä a s e t vallankin liikkuvaan m aaliin a m m u n -! me o lleet aivan oikeassa. K ahdesti
jä n yli ja hiessäpäin tappeievat pe
e n ten telle setvisi, e tte i V enäjän val kam iestä v astaan . T älle sodalle Neu hem pänä L aatokkaa oli to im in ta u- tu iv at m aan tien varsille ky ttäilem ääii
nassa k aip asiv at h a rjo tu sta .
Sen o,i hän to d is te ttu n a ta rjo n n u t p ap t- nin k u lm ien p äässä valtakunnan Ti
lankum ous ollutkaan m ikään kolmen vosto V enäjällä hym yiltiin, m u tta jos seln paljoa perinpohjaisem paa.
rau h allisia ohikulkijoita.
H e itä oli Iystin sai moni puna arm eijan s o ti-; ris a n lehdelle, ensi k e rra n p o stitse loilla, v ieraan vallan alueella. Suo
kuukauden vallankum ousilvelly, joksi
kus. kun alkoivat tulla vallan h ä
T äm än k alaisesta "so d a sta ” v ah in m ahdoton saad a laajo ista m e tsistä las ja kyläläinen m aksaa h e n g e llä ä n ,; Ia toisen k e rra n lom alla k äy d essään men h a llitu s selitteli, ettei sen tie
s itä ensin kilvan rie n n e ttiin e s itte vyttöm iksi, tyytyi vaivautua työntä-
Moni kyläläinen tai m u tta m itäp ä se kuului am pujille, ■ p ersoonallisesti, m u tta ei se herroii- dossa ole m itään sellaisesta tapauk
ko ja k ärsim y k set k o itu iv at tie ty sti pois ajetu k si.
lem ään, vaan e ttä Neuvosto-Venäjä
m aan heitä, p o ikaviikareita. v ä h ä n , yksinom aan rau h allisille kyläläisille, tie tä ä n raulTallisesti kulkeva puna jo tk a -olivat olevinaan sodassa.
le
so sialid em o k raateille kelvannut. sesta.
Se pääsi koko jutusta
syntyi V enäjällä su o ritetu n p ro letaa syrjem pään.
! j a niinpä — eikä su o tta k aa n — arm eijan so tilas jo u tu i heidän u h rik
Suom essa ta p ah tu i n äihin aikoihin Y htä lu u ta se on pukin sarvi, tu.i- ville
v
a sta silloin kun armeijaa
risen vallankum ouksen tuloksena. Ja
seen. N im iä on m eillä n ä iltä ajo il sellaistak in , e ttä v a rsin ain e n raja-
poika ja sam a a sanoim m e me- •tähteet v erissäp äin ja silmäpuolia*
I
suom
alaisia
su
o
jelu
sk
u
n
ta
joukko
ja
kun heille setvisi, e ttä tä llä ta p au k
E nsim äisiä so tatem p p u ja Suom en
ta m u istissa ru n saasti.
v artio sta an kuuluva so tav äk i m äärät- kin-
saa p u iv a t H elsinkiin ja alkoivat k?
sella n ä y ttä ä olevan sisäisesti py puolelta h a v aittiin tu o ssa p ääsiäis heidän
, „ k eskuudessaan a le ttiin suu-
tiin
am
pum
aan
V
enäjälle.
Tavaili-
i
T
äm
ä
kaikki
ta
p
a
h
tu
i
a
ik
an
a
,
jol-
riste le m ää n h a llitu k selta maksamat-
T ______________________________
erijoen k o m en d an tti ja T erijoella
syvä Ja ulkonaisesti k a ata v a m erki Juhlien aikoina keväällä 1919. sl,.ire5tl » 'H a m a a n h u o lim atta siltä, et-
sesti ilm o ttiv at U udenm aan rykm ea- i
Suom en niin p o rv arillin en kuin ta jä ä n e itä paikkojaan.
tys.
S. t. s. k aatav a m erk ity s loin alk o iv at ra ja n yli am p u m isen a, :
■ m ajaileva en tin en V alkeasaaren pap-
tin s o tila a t m eille jo v äh ää ennen i so sia lid e m o k ra a ttin e n k in sanom aleh- 'N euvosto-V enäjällä ei tällaista ta
p o rvarilliseen m ailpiaan nähden k an K arjalan-K annaksen suunnalla. Ensin aikaisem m in o liv at m u u tta n e e t vai- i
koiseen Suom een, m uka om iensa t u r - 1
v a ru steliv at aseilla ja lä h e ttiv ä t am pum isen alk am ista, m illoin vää- d istö sisälsi seisovan jo k ap äiv äisen pahdu m illoinkaan. Täällä kun h*!’
sain v älisessä m ittak aav assa. K un tä oli am m uskelem inen joutavaa, koulu
vnn.
m atk alle u se ita tä m ä n tap a isia ryö pelit, m illoin v ä n rik it k ä sk iv ä t am- suu rilla k irja im illa p a in etu n u u tise n : litu k sen jo u k o t so tiv at ja menevä:
mä oli selvinnyt, jo u tu i Suomi — poikain p aah tam isen ta p a ista leik it
purnaan 60—80 panosta. P o ja t kui- j “ B olshevikit am m u sk ele v a t ra ja n y ¡to ise n v a lta k u n n a n rajojen yli.
e n ten ten m ääräy k sestä, n äyttelem ään telyä, m u tta vihdoin kesäkuun vii-
Tulkoon
sivum ennen m ain itu k si väri-retkikuntia. M. m- A lakylään te
ten k in aina v a k u u ttiv a t, e ttä he ei- j h ” J a Suom i v ä itti o lev an sa so- tä ä sen h allitus.
•Itä sää littäv än su ru llista v allottajan dennen päivän tienoilla alk o iv at p u u -¡sek in , e ttä k e rra n s a ttu m a lta tavai- k iv ä t n äm ä useita hyökkäyksiään,
vät am m u m eitä kohden, vaan a m -1 d assa V enäjän kanssa,
T ä lla ista siis tap ah tu i aikana, j°!
osaa. jo ta »e on nyt pian kolme h au sa oikein ä k äise ssä ä än ilajissa. • tuam nie
K eskl-Suom en ry k m en tin v eiv ät m u k an aan viljaa, eläim iä ja p u v at kuuta, kuten sa ttu v a sti sano* I N euvosto-V enäjällä ei tosin heidän
loin Suom i väitti olevansa sodassa
v u o tta näytellyt.
N äihin aikoihin alkoivat tulla päivä- k o m en tajan ö v ersti B onsdorffin, Ra- N e u v o sto t en ajan k a n n a ta jik si tie tä -j v a t
J a to tta onkin> e t u sotilaideu am m u sk elem iseen sa
p a n tu
s u u rta N euvosto-V enäjän
kanssa.
u n
I »c» n V 11 rv 11
V
illa
v
f i r illä
illa
r oli
v li
.
. .
..
■*
jä rje sty k se en m yöskin ry ö stö re tk e t, ■ jajoella, huom autim m e e tte i m eidän m
m u iaan
henkilöitä.
N a äillä
re o tk
n*
am p u m ista k u u lista m eille sangen m e rk ity stä , a in a h a n s itä “ so d assa ’
Suom alaisten — luoteeltaan pik
S anottakoon nyt sana m>
joita p an iv at toim een Neuvosto-Venä- ’ järkem m e k ä sitä heidän sodankäynti- usein Suom een m u u tta n e ita inkeri- harvoin sa ttu i vahinkoja.
kuporv arillisten ja arvioim iskyvy il
am m utaan, se y m m ä rre ttiin . J a kun a ik ak a u d e sta , jolloin jo on ollut raT
jän alueella m ilteipä jo k a päivä.
tap aan sa m inkään arvoiseksi, soti- läisiäkin, jo ista jokunen jo u tu i m ei
ta a n heikkojen — politikoibujain s il
Silloin kun e d u sk u n tam iesten tu t h e itä h a lu tti olla sodassa, v aik k ak in ha ja ne hy v ät naapurisuhteet or<’-
A unuksen ja L em päälän re tk is tä laallisen a rv o n sa puolesta ja pyy- käläisille vangiksikin.
K aikki v an kim us-ilveily su o rite ttiin — jolloin
m iin tosin on aina k an g astan u t myös
noin
Suur-Suom elle
ala-arvoisessa v allin n e et Suom en ja Neuvosto-' exu»
ei voi puhua, koska ne ta p a h tu iv a t sinim e h ä n tä lo p ettam aan m okom an giksi jo u tu n e e t y h tä p itä v ä sti v a litti
kin suursuom alainen näköhäiriö. J a
om at a n to iv a t kuulia tu tk ija in k in -! ä ä n ilajissa, n iin a n n e ttiin h e id än ol jä n välillä.
salaa
Suom en h allitu k selta.
P>v; ilveilynsä, ellei p arem p aan kykene, v a t sitä, e ttä heidän on to im e e n tu
m ille — ta p ah tu i e ttä so tilas e rä ä s tä la - 'N euvosto-V enäjä ei kosk aan ole
se on a n ta n u t ikäänkuin lisä ä voi
K oko tä llä rau h an aik ak au d et
hum m e siis siitä , e ttä suojeluskun- H än san o i: “T äy ty y h än m eidänkin lonsa sy istä re tk e iltä v ä, sillä Suo
m aa heille ra sk aa ssa puuhassaan.
k e n ttä v a h d ista ilm otti m eille taas- v ä ittä n y t o levansa so d assa Suom en tu sk in lienee ollut päivääkään, ette'
P äin v asto in , s itä so ta a vi Suom en sanom alehdistö olisi sisältä
Se on kaksin k erro in työntänyt h ei ta-osastot p anivat toim een p itk in In- h a rjo tta a - tykistöäm m e ja kun te m en v ira n o m a iset h a rjo tta v a t p a i kin a n n etu n m ä äräy k se n : “On a m -' kanssa.
keriä laajoja ry ö stö retk iään .
MU-1 siin ä o lette hy v än ä m aalina, niin n o stu sta heihin. — T u o reessa m u is
tä seikkailevaan sotapolitiikkaan.
m u ttav a 40 p an o sta N euvosto-V enäjän tä ä llä m u iste ta koskaan ta p a h tuneett- n y t tie to ja siitä, e ttä Neuvosto-Ve
loin veivät m ukanaan m uutam ia le h -1 m iksem m e am puisi kun k e rra n us- tissa o v at ra ja se u tu la isille H ulin- puolelle." Me hänelle “ selitim m e, et-1 sikaan.
N iinpä kaikille diviseille, n ä jä rikkoo T arton rauhansopimus*
N iinpä suurvalta-Suom i ju listi ole m ii. milloin hevosia ta i tappoivat kallam m e.” — Meille silloin m uistui- S e rg e it ja Paavolan-Paavot. M olem
vansa sodassa V enäjän kanssa. S 3 kvlien rau h allisia asu k k aita. Puna- • v at m ieleen ne a ja t kun oum m e kou- m at täy d ellisiä m aantierosvoja. Y ht’- tä ed u sk u n ta tulee tä n ä ä n tu tk i- ' jo ita valkoisen Suom en ra ja lla kos- M illoin n ä k e v ä t suom alaiset jonku#
teen
m aan, am m u taan k o raja lla ja k u k a ! kaau on seisonut, on a in a a n n e ttu N euvosto-hallituksen
ornai
jo unelm oiäessaan vallotuksia, joi t i arm eijan so tilaita tu h o siv at vahti- lupoikia ja teh ty äm m e jo nkun pa- ä k k iä s a a tto iv a t nuo jo h ta ja t ilmes-
am puu?
Me väitim m e, e tte i nuo ¡kova ja ehdoton m ääräy s, e tte i ra ja n kuuluvan lentokoneen liikuskele'*3
tulevaisuudessa tulee tekem ään, val paikoilleen Ja k e rra n m u rh asiv at e , hantyon. k eh asim m e: “ Ähäh! U sk a l tyä milloin mihinkin kylään ja pau
h e rra t u sk alla tu lla niin lähelle joen yli saa am pua.
S itä on poikkeuk- taiv aan
korkeuksissa, vak
m istu tti itselleen m aan tieteelliset k a r - raäo v an h an v irolaisen perheen, joi- le ttu a p a ta a s tu o k in te h d ä !” M utta na liem eksi k aik k i m itä kohdalle ra n ta a , e ttä m uuta asiaa saa v a t sel-
s e tta aina n o u d a te ttu in a , v a ik k a k in ; valkoisen Suom en sotavarustuksi*
tatk in . joihin oli Suom een k u u lu -'d e n ruum iit p iilo ttiv at m etsään. Jo- jos o p e tta ja sa ttu i saam aan n u k a s t a ! sa ttu i.
N äm ä m olem m at re tk ik u a -j ville kuin sen. e ttä ä ä n tä kuuluu se e rin äisille so tav äen osasto ille on I M illoin sin g aliu ttelev at Jotkut PuBi
viksi m e rk itty in ä sekä \ ienan-K ai-k a öisen kivääri- ja kuularuisku- k n a a i ja v ah an rav isteli, n iin u - ju a t o liv at T erijoen k o m en d an tin a- ru n s a a s ti— ja niin se kävikin.
ollut ra sk a sta .
U sein on sa ttu n u t. a rm e ija la ise t Systerbekin su annali»
q