Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (June 9, 1921)
Torstaina, Kesäkuun 9 p.— Thursday. June 9th. TOVERI alueille ottamaan selkoa suurten Jos joillakin maanviljelysseu- vaeltaa pimeimmässä tietämättö-1 OSUUSTOJMINTAVÄKI työläisjoukkojen mielipiteistä. duilla on farmarien pihamailla myydessä, muodostaen Ameri- ’ “KARJALAN PÄIVIÄ” Tbe organ of tba Finniak worker* ia Päätöksestä ei saata olla epäilys ruostumassa tai vajoissa ro- kan köyhälistön osattomimman JÄRJESTÄMÄÄN! the Western States. The only Finnish täkään : itse epävarma Northum- muuntumassa käytännöstä pois ja alaspoljetuimman osan — to Daily in the West. Published Daily, berlandin piirikin tulee varmaan jääneitä auroja tai muita maan- dellisen paariasluokan — jolta Suomalaiset työläiset ja uutis except Sunday, at Astoria, Oregon, antamaan äänensä taistelun jat by the Western W orkm en’s Publishing viljelijät kaikkialla! Te käsität viljelystyökaluja ja -koneita, niin demokraattisen valtion lainsuo- AIKAANSA SEURAAVILLE TYÖLÄISILLE kamisen puolesta. Society. te epäilemättä varsin hyvin, min osuuskauppojen toimitsijoita ke jelus “kirjottamattomassa laissa” ! Taistelun kehittyminen täyttää kälaisissa oloissa r^aatajaveljen hotetaan keräämään niitä tuon on kielletty1. Kapitalistiluokka Office Seventh and Commercial St., tietysti kapitaalistien rakkilehdet TOVERIN LUKIJAT muistavat, että näillä viikoilla ja kuu ne ja -sisarenne Venäjän Karja nempana Karjalaan lähetettäväk käyttää hyväkseen niin “valkois kausilla maailman työläiset pitävät useita tärkeitä kokouksia Opposite Post Office. pelolla ja huolella. Hallituksen lassa saavat nykyään elää. Pit si. Karjalan työkansan kom ten” kuin "mustienkin” rotuen Post Office Address: kokemuksesta keksitään uusia källinen sota ja Europan johta muunin tässä maassa olevalla e- nakkoluuloja kiihottamalla val joissa keskustellaan ja päätetään asioista, jotka koskevat hy T O V E R I, Box 99, Astoria, Ore. koukkuja yleisen mielipiteen vien kapitalistivaltioiden toi dustajalla on nimittäin aikomus koisten rotuvihaa ja sallimalla vin läheltä jokaista palkkatyöläistä. Lukijamme myöskin kääntämisestä työläisiä vastaan. meenpanema saarto ovat köyh lähettää laivanlasti tavarat Kar ja suvaitsemalla neekerien lync- haluavat kiinteästi seurata eri maiden kauppasuhteiden rat EDITORIAL STAFF Lloyd George ja hänen apulai dyttäneet jo ennestäänkin talou- jalaan. Jos tämä aie voidaan kauksia, ajojahteja ja joukko Sulo Syvinea, Alex Sevo, A . N. Kos* sensa Robert Home, selittävät,! toteuttaa, voidaan Karjalaan .lä murhia, joiden luonnollisena kaisuja, sekä diplomaattisia vehkeilyjä, joiden pohjiniaisena suhteessa takapajulla kela, K. E. Heikkinen. että kansallisrahasto-vaatimus' olleen maan siinä määrin, että hettää tällaisia käytännöstä pois seurauksena toiselta puolen on tarkoituksena on: saada tukahutetuksi työväen kansainväli yhtäläisen palkan takaamiseksi esim. hevosten lukumäärä maas jätettyjä maanviljelystyökaluja katkeran rotuvihan juurtuminen nen yhteenliittyminen. Phone: Office 363, Editorial Dep’t 832 ei ole mikään taloudellinen, vaan sa on viimeisen kuuden vuoden ja -koneita, jotka siellä puisten neekereissä valkoihoisia kohtaan. Parhaiten, nopeimmin ja selvimmin tulemme näistä asiois Entered as second-class mail matter poliittinen vaatimus, yhtäläinen ajalla vähentynyt 45 prosentilla, sahrojen y.m. rinnalla voivat toi Ylläpitämällä katkeraa molem ta tietoisiksi tilaamalla itsellemme TOVERIN. Toveri kertoo July 18, 1912, at the Post Office at kuin kaivosten kansallistuttainis- mittaa hyvinkin hyödyllistä teh minpuolista rotuvihaa proletaa lehmien luku vieläkin enemmän, Astoria, Oregon, under the A ct of vaatimus. Mahdollista on, että nimittäin 64:llä prosentilla. tävää. siksi kunnes maa pääsee rien keskuudessa, kapitalistiluok uutiset vääristelemättöminä ja työläisille ymmärrettävällä March 3. 1679. L 1 o y d G e o r ge on saanut ka tällä tavoin suuntaa prole tavalla, joka juuri on tärkeintä näinä sekaannuksen aikoina, Karjalan, työläis- ja talonpoi- jaloilleen. todisteita mielipiteilleen; työläi kaiskansa on Venäjän neuvosto Kaikki nämä keräykset tullaan taarien luonnollisen tyytymättö jolloin seassamme liikuskelee kaikenlaisia politikoitsijoita Englannin kivihiili- sille se on totta tosiaan yh hallituksen ja Suomen luokkaso- toimittamaan Karjalan Työkan myyden ja katkeruuden toisille hakemassa itselleen kannatusta ja tukea katalille toimen dentekevää. ... . . Mitä , , he välittävät - dan jälkeen -Venäjälle joutunet- san Kommuunin suostumuksella. tolille, välttäen sitä kohdistu taistela poh.ttisen ja taloudellinen hienon , (len va|tioi|isten pakolaisten a Rahalähetvkset sekä ilmotukset masta itseensä luokkana. Siten piteilleen. Asiamiehet, toimittakaa Toverin tilaus-uudistukset ajal hienosta er«>l|tiksesta. jolla hali,- vustamana ryhtynyt nostamaan kone- ja työkalukeräyksistä kul heikennetään köyhälistön luok- tus tahtoo todistaa vaatimusten tuota kovaa kokenutta maata ta- lakin paikkakunnalla on osotet- kavoimia ja luokkataistelua. Mil laan konttoriimme, että lehti säännöllisesti menee tlaajilleen, Englannin kivihiilityöläistcn sopimattomuuden, kun on kysy- tava Keskusosuuskunnalle, joka loin valkoihoisten tyytymättö sillä lukijat varmasti tulevat kaipaamaan ja säästämään To lakko saa pitkittyessään vallan mvs olemassaolon taistelusta: el- loudellisesti jaloilleen. Se on tulee ne tilittämään Karjalan myys purkautuu lakkoihin, verin jokaisen numeron. Älkää unhoittako hankkia myös ...... . . . suurenmoinen ja vaikea tehtävä. erikoisen luonteen, mikä suu . Iei_ heidän vaatimuksiaan täytetä, Atla¡7n¡n takana asus. kommuunin valtuutetulle edusta käyttävät kapitalistit tietämättö kin UUSIA TILAUKSIA TOVERILLE. Työläiset kaipaavat resti eroaa yksinkertaisesta palk merkitsee se heille nälkää ja tuo jalle, perille toimitettavaksi. miä neekereita rikkureina, jotka tavat suomalaiset raatajat voim kataistelusta. Tosin oli lakkoon ta alastonta totuutta vastaan ei tietoisuutta ja hyviä uutisia ja niitä saamme lukea ainoas lähimpänä syynä kaivosomista- vät auta mitkään puheet, mit me tuota jättiläistehtävää jon Muistakaa “Karjalan päiviä” ’{hautovat mielissään kostoa “val- taan Toverista. TOVERI JOKAISEN LÄNNEN SUOMA kun verran helpottaa, jos vain Täyttäkää jokainen velvollisuu- Roisille koirille”. Tätä menette- jain julkea yritys alentaa palk kään viisastelut. meillä on halua ja tahtoa s ii tenne nälän ja vastuksien kans- j lyä. käyttää kapitalistiluokka niin LAISEN TYÖLÄISEN LUETTAVAKSI. SIINÄ TOIMINTA- koja ,30—40 prosentilla, jopa pai- Lakko jatkuu ja asema teolli hen. Nyt olisi tilaisuus näyttää sa taistelevia raatajatovereitanne , kauan kuin se on vallassa ja niin 1 OH JELM AM M E! kottain vielä enemmän — uhka suudessa pahenee päivä päivältä. kohtaan mailman enstmatsessa kauan on myös ‘neekerikysymys’ us, mikä toteutettuna olisi syös Hallitus on pakoitettu laajaan lii onko sitä. Toveruudella, TOVERIN LEVITYSOSASTO, syt sadat tuhannet proletaarit kenteen supistamiseen. Viralli Kcskusosuuskunnan toimeen maassa, missä työläisillä on täysi ratkaisematon asia. ihmisarvo! Työväenluokan valistuneimman nälkäkuoleman partaalle. Mutta sesti ilmoitetaan sotilaallisiin tar paneva komitea viime kokouk Co-operative Central ¡Exchange, ja ltiokkatietoisimman osan teh Box 99, Astoria, Oregon. asiain nykyisellä kannalla ollen koituksiin käytettävän 2% mil sessaan päätti vedota suomalai Box 147, Supcrior, Wis. täväksi jää tämänkin probleemin seen osuustoimintaväkeen, ke vaaditaan työläisten taholta ko joonaa puntaa päivittäin. (Komitea.) selvittäminen mikä ei usinkaari rustana niille opportunistisille ja listuttaa yhteiskunnallinen riis ko palkkausjärjestelmän uusi llahuttavaa on, että kuljetus- hottamalla sitä tulemaan Karja- ole helppoa. Tässäkin, niinkuin revisionistisille menettelytavoille to ia sorto — siis orjuuttaa työ mista. Palkkoja ei enää tästä työläisten keskuudessa aletaan ^an työkansan avuksi tässä nos- lähin saataisi säännöstellä kussa myöntää, että taistelevia toverei-! tanns~ ia rakentamistyössä. Kar- NEEKERIKYSYMYS AME niin monessa muussakin suhtees ja lapselliselle uskolle parlament tätekevä luokka. Valtion keskit sa, on voitettava ennakkoluulot tiin ja ääntenenemmistöihin, joil tävä ja järjestävä luonne ci il kin kaivoksessa erikseen, vaan ta olisi autettava. Englantiini- jalasia kirjotetaan: “Olisi suu- RIKAN TYÖVÄEN ja traditsionit, mitkä raskaani- la sosialidemokraattiset yhteis maise sen todellista olemusta e- on säädettävä määrätty kansal- siin satamiin tullutta belgialaista ’enmoista, jos Amerikan suoma- LIIKKEESSÄ vuorena painavat niin neekerei- kunnan paikkaajat “sosialismian nempää kuin koneen käyntikään lispalkka ja perustettava rahas ja amerikalaista hiiltä ei saateta laiset työläisfarmarit panisivat ei ilmaise pääoman olemusta ja to, mistä sitten sellainen kaivos kuljettaa edelleen, kun satama toimeen traktorin ja ojankaivuu- Äskeinen julma rotumellakka tä kuin valkoihoisiakin. Molem sa” tahtovat toteuttaa. pien keskuudessa on tehtävä an luonnetta. Kone ei ole pääoma, Meidän on yhä edelleen pai mikä korkeampien tuotantokus työläiset kieltäytyvät lastaamas- koneen hankintakiräyksen.” Kar Tulsan kaupungissa, Oklaho karasti erikoista, siihen tarko- nostettava sitä, että valtio on eikä keskittämisen kautta saatu tannusten takia joutuu työsken ta. Muutenkin ilmenee työläis jalassa näet on maanviljelyk massa, jossa kymmenittäin sur tukseen suunniteltua kasvatus luokkajärjestelmän kehityksen tu voima, järjestystoimenpiteide» telemään tappiolla saisi varoja ten solidaarisuus: Daily Herald seen kelpaavaa maata paljon sel- mattiin ihmisiä ja neekerien a- työtä. Valkoihoiselle työläiselle seuraus yksityis- käyttäminen ole sellaisenaan val los, että se on voidakseen pitää palkat samalla in keräys o n “‘tuotUnut**jo "yH laista- ioka ej kaiPaa muuta kuin sunnot poltettiin poroksi, todis on osotettava todellinen viholli valtaan pääsemises tiollista toimintaa. Vaikka siis tasolla kuin edullisemmissa pii 11.000 puntaa. , 'ojitusta ja kyntämistä. Mutta taa vain kuinka piintyneesti tur nen, rotuennakkoluulot on kit omistuksen tä. Valtio on iis sorron ja riis porvarillinen, nykyinen demo- reissä. Miten kurjalta tuntuukaan kai- maassa, jossa ~3,OCO puuauraa miollinen rotuviha on etelän Jo useamman viikon ajan o- vostyöläisten taisteluinnon rin- kohden on ainoastaan 430 rauta- väestöön juurtunut. Pelkkä syy kettävä pois ja saatava heidät tämisen tulos ja väline pitää ku- \ kraattinen vakiomuoto, laajape- vat kaivostyöläiset taistelleet tä nalla liberaalisten lehtien kurja auraa» el ilman nv kv aikaisia tös. että joku neekeri on rais ymmärtämään neekeriväestön to rissa riistettäviä kansanluokkia. raisen keskittämisen ja järjestä män tosiaan varsin vaatimatto ruikutus, jotka, kuten Manches maanviljelyskoneita saada pal-j kannut valkoihoisen naisen — dellinen tilanne. Luokkavasta- Koko valtion perusta on toisen misen kautta, oman oikeuskäsit- man vaatimuksen täyttämiseksi, ter Guardian, eivät pysty käsit- j°akaan aikaan. Ryhtykäämme ilman että asianomaisella on ti kohtien kärjistyminen helpottaa ihmisen valta toisen yli. Tämän teensä ja juridisen muotonsa puo- mutta herrat omistajat eivät voi tämään nykyisen taistelun perus ' siis toimiin ja kerätkäämme sie- laisuutta osottaa mahdollinen tätä työtä. On lähestyttävä nee- kaiken pitäisi jokaiselle vapaa Iestä on yleiskansallinen valtio- antaa perään. Ellei olisi tapah syitä, kärjistyvää luokkataiste vonen “traktori- ja maanvilje- syyttömyytensä — riittää sytyt kereitä ja etsittävä parhaimmat mieliselle ja vanhoillisellekin so muoto, niin todellisuudessa ei ole kuitenkaan mitään muuta kuin tunut työväenjohtajain surkeata lua, vaan sensijaan ponnistele- lyskonerahasto” myötätunnon ja tämään väestön ennakkoluulot heidän joukostaan, joita kasva sialistille olla selvää. tuksen ja valistuksen kautta saa kapitalistiluokan herruuden val- petosta, olisivat työläiset var vat puritaanisessa pyhyydessä f L solidaarisuuden osotukseksi noil- . . ... ... sokeaan raivoon, joka sitten koh daan uutteria työntekijöitä o- Vallitsevien valtiojärjestelmien tiomuoto ja sen välikappale. maan lyhemmässä ajassa saaneet saadakseen vastapuolet neuvotte-; c ..an.karastl eteenpäin py rkiville distetaan koko neekeri väestöön man rotunsa keskuudessa. Näi-i T on.e.n,aisu. u ? .j.ohtuu s’itä« . cttä Kaikki tasapuolisuuteen ja sopi vaatimuksensa läpi. Rautatie le maa n kehoittaen molempia-puo- |M^ah?tovcre?|Jemn?® kaukaisilla paikkakunnalla. kunkin valtiollisen järjestelmän muksiin perustuvat periaatteet läisten ja kuljetustyoläisten pa lia suurempaan myöntyvä ¡syy-1 Larjal.ui mailla. Sitä varten ju- Neekerikysymys muodostaa yh den välityksellä on selvitettävä historiallisen muodon määrää laajoille joukoille, että suurilu ovat vain pelkkiä fraaseja ja saa koilun takia, vaikeutuu luonnol teen. listettakoon kesäkuun 24:nnen ja den tärkeitä puolia Amerikan vallalla oleva tuotantotapa ja kuinen valkoinen työväestö kär vat väistyä aseita ja vankilan lisesti taistelu; nyt ovat kaivos Voittoisa Englanti saa nyt ko- heinäkuun 10 päivän välinen ai- työväenliikkeessä, katsoen nee siitä johtuva ihmisten yhteiskun työläiset vallan yksin kaivosher- kea imperialistisen politiikkansa i ka c rikoisiksi osuustoiminta keriväestön tavattoman suureen sii saman järjestelmän kahleis nallinen keskinäinen suhde. Val portteja kalistelevan kapitalismi sa ja että rotuvihan todellisena palvelevan poliisi- ja sotilasmah rain ja hallituksen yhdistyneitä seurauksista. Huolimatta n ä e n -|'acn väen Karjalan Paj'iksi. 1lana lukumäärään Yhdysvalloissa, ar ylläpitäjän^ taa hallussaan pitävän luokan on yhteinen viholli din tieltä. voimia vastaan, sillä huolimat itäisistä kutakuinkin kunnossa o -ia,kan.a P,talsJ jokaisen osuuskau- violta noin 11 miljoonaa. Porva tarpeet määräävät minkälainen nen. Ennen kaikkea on neeke- ta puolueettomuusnaamaristaan. levista finansseistaan ei se pysty Pan j°kaisen kulutusrenkaau rit ovat paljon puhuneet nee- riväestö vapautettava lakeijamai- on kulloinkin valtion ulkonainen REUNAVALTOJEN KUR millä hallitus muuten varsin 'm ie selviytymään talouskriisistä ja, panna toimeen keräyksiä, järjes i kerikysymyksen ratkaisemisesta ......... . ., . lellään somistautuu, selviää sen I täytyy voimatonna katsella, mi- ^aa piknikkejä tai jollain muul- ja ovat koettaneetkin sitä “rat sen “intelligenssinsä” henkisestä muoto oleva. Ja vaikka valtio JISTUMINEN . . — sotilaallisista valmisteluista, ettei ten työväenluokka olosuhteitten la tavalla osaltaan avustaa tämän kaista" omalla tavallaan kasvat holhouksesta, osottamalla, että tässä suhteessa näyttäisikin nykyaikana kovin pyritään Venäjän reunavaltioihin ja se aijokaan jäädä passiiviseksi si- takia on pakoitettu käymään rahaston keräämistä. Sellaisilla tamalla lahjarahaopistojen avul nämä parempiosaiset heidän kes-: kuudessaan todellisuudessa p a l-!~ demokraattiselta, on valtion muualle ELuropaan tekeinältään vultakatsojaksi. luokkataistelua avonaisemmin ja paikkakunnilla, joissa ei ole o- la jonkinlaisen lakeija-intelli- velevat heidän sortajiansa sen si- s,ttenk,n s*säisen, riistoa tuke- matkalta äskettäin palannut Jos porvarillisissa piireissä vii häikäilemättömämmin kuin mitä suuskauppaa tai kulutusrengasta, genssin neekeriväestön keskuu van luonteensa takia oltava by jaan, että he pyrkisivät levittä- ruotsalainen pankkiiri Olof Asch- me viikkojen aikana uskottiin Trade-l nionin tähänastiset me tai jossa nämä eivät syystä tai teen, jonka aineksen tehtävänä konfliktista selvittävän verrattain nettelytavat ovat edellyttäneet. toisesta ota huomioon tätä ju on pitää, rotu veljiään henkisesti maan tosivalistusta ja vapautta- rokraattinen. Muunlaista valtio berg on 1‘. Dagbl. Politikenin on mahdoton käsittää. haastattelijalle kuvannut reuna nopeasti, niin ollaan nykyään va listusta, kehotetaan yksityisiä, kahlehdittuna. Mitään todellis maan neekerikansan sorronalai- ta Sillä valtion olemus ei ole sii- „ .... valtioiden pulmallisia olosuhteita. kuutetut taistelun muodostuvan asialle myötätuntoisia tovereita ta parannusta ei ole tahdottu. sesta asenpstaan. Tämä työ on, .. äärimmäisen sitkeäksi. Hiili- — “Nykyinen sukupolvi on ryhtymään keräys - tai muihin Etelän politikoitsijat kiihottavat tehtävä suunnitelmallisesti, tar- na: .ctta ^.9 !a.rles^aa -v.. 9’skun.? Haastateltava oli saanut niitä . ?.niaa’ e,ka s,,na» vaik ut uksen toivottomiin man herrain, työläisten ja hallituksen niiden juutalaisten kaltainen, joi vastaaviin toimenpiteisiin. Ke- lakkaamatta rotuvihaan, käyttä kasti viitotetun ohjelman mukai-1na sesti ja ahkera ja tarmokas työ i,e. >’’•lpitaä suurta keskitettyä näiden valtioiden vaikeuksista välinen konferenssi oli tulökse- ta Moses johti halki erämaan, räyslistoja on saatavissa Keskus- mällä sitä julkisesti ja avoimesti ton. Työnantajain ehdotus ohiSen ei ole vain valloitettava mail osuuskunnan konttorista. Näyt astinlautanaan poliittisiin virka kantaa silloin runsaan hedelmän. ‘t(,innntaa. eikä valtion olemus il- omin neuvoin taloudellisesti sel ---------♦ »--------- i mene simakäan, että se joskus e- viytyäkseen tultuaan irrotetuksi min riittämätön, ettei sitä voitu ina, vaan täytyy sen tuhoutua an täkäämme noina “Karjalan päi paikkoihin. Neekeriväestön laa ' siintyy ja toimii ikäänkuin se c- Venäjän yhteydestä. \ iron laita .ottaa edes keskustelun pohjaksi. taakseen tilaa niille ihmisille, vinä” teoilla ja toimilla, että jojen joukkojen valistustyön hy VALTION LUONNE lisi koko yhteiskunnan yhteis- on tällä haavaa parhain, johtuen Johtajain oli. keskeytettävä neu- jotka ovat kasvaneet kelpoisiksi Karjalan raatajakansan asia on väksi ei ole tehty mitään, joten Y’altion luonteen väärinkäsit- edun edistäjä. Valtion teh- kauttakulkuliikenteestä \ enajau voitelut ja matkustettava hiili- uuteen mailinaan. — Marx (1850). samalla meidänkin asiamme. suurin osa on lukutaidotonta ja täminen on pohjimmaisena pe- ¡ tävä on ylläpitää, suojella ja lail- kanssa. Mutta jos satamakaupun- (T H E COM RADE) MAILMANVALLANKUMOUKSEN KYSY MYKSET KANSAINVÄLISEN MENSHE- VISMIN NIMESSÄ Liikkeenhoitajan Nurkka I letaarisen d ik tatu u rin a a tte ita . Mut- k ra a ttisen k in p ro le ta ria atin o tta a p arlam en tti. B auer s iirtä ä palam en:- j dollisuuksien selväksi kokonäkijäksi. pehm eän sanan. B auer ja hänen op j ta m iten ovat a sia t E nglannissa, itselleen d ik ta tu u riv a lta , lisäk si sen ta arise n heik k o järkisyyden itse stä ä n kun hän v iattom in ilm ein ed elly ttää, pinsa nuo p ro le ta ria atin alhaiset pet < tuissa ensiksi syntyi toivom anne tulee k u k istaa sab o taash i ja p o rv a hiili-, rauta- ja p u u v illa k u n in k a ille .. e ttä p o rv aristo siin ä ta p au k se ssa tu rit, a ja te lk a a vain: tuo oppiin;* i guild sosialism i? K eväällä v. 1919 riston m ahdolliset a k tiiv ise t e siin ty jo tk a toden to tta eiv ät ole palvelleet suostuu rau h a llisesti od o ttam aan het- m arx ilain en on syvästi vakuutettu B auer julkaisi te k ijän nim ellä v a m iset ei ain o astaan d ik tatu u rin , vaan d e m o k raattisten lapsien osassa, joksi keä. jolloin p ro le ta ria a tti n ielaisee siitä, e ttä p ro le ta ria a tti saattaa voit . ru stam atto m an len to k irjasen m ail te rro rin avulla, heti kun se lla ise sta lian heidät kuvaa n ään ty n eelle maa- sen vanhoitlisen d e m o k ra attise n kas- ta a a in o asta an kansalaissodan kaut man vallankum ouksesta. (Siihen ai p a rla m en tista tulee työväenluokan ilm alle. M utta B auerille ta p ah tu u tikkeen m ukana. T odellisuudessa hän noo hän: eläköön guild sosialism i. tjatko») ta, ja tä s tä tieto isen a hän koetta: kaan hän oli sak salais-iltäv aitalain en m yöskin h erruuden ase (siv. 113) vielä suurem pi onnettom uus, hän n ä Olisi voitu h a rjo tta a m itä painos kokonaan p a lja sta a itse n sä , sillä p ro X om ansa ja kansainvälisen p u o lu een a- m inisteri ja e n ten teä peläten ei us- S uvaitkaa katsoa m itä tu lee "y h te is kee e n n ak o lta vielä yhden rom ahduk Me jätätm m e herra B auerin katsele tu sta tah an sa B aueriin nähden, eikä le ta ria a tin puolue ei ole m ikään a u , k attan u t k irjo ttu a oraalla nim ellään.) k unnallisen aineVafhdon keskeytv- sen. H än k irjo itta a : tie ty s ti h isto rinko, joka valvoo k o rttip eliä ja a n vulla saada työväenluokan vakuute maun Englannin p ro letariaatin s e l sen tään olisi saatu h än eltä m itään Siinä hän ko ettaa oso ttaa, e ttä E n g m ättö m y y d estä’’? M inkälaiset tule ria ei sillätavoin an n a p ro letariaatin taa peliin jo k a ta p a u k se ssa neuvoja tu k si siitä, e ttä dik tatu u rin propagan kää. kuten guild-sosialismin* nouse tietoja, jo tk a olisivat voineet v iitata da v alm istau tu u m urskaam aan porva lannin porvaristo, v anhan ja jä rk e v at olem aan nälän seu rau k set, jonka to te u tta a d ik ta tu u ria a n poliittiseji pelaajille. vaa aurinkoa ainakin. P itää h ä n on siihen, e ttä kehitys yksinom aan E ng Sen tulee p arh aim m assa risto n väkivalloin, proletariaatin vati- vän kom prornissipolitiikkansa m ukai B auer katsoo v älttä m ättö m äk si k a n vallan an asta m isen jälk een dem okra neton Iaonanoun rita ri syleilyssään lan n issa kulkee, luvalla sanoen, h ä ta p au k se ssa olla valm iina m itä ras- voim in, lyhyem m in sanoen, koko kom sesti, on taipuvainen tek em ään jou salaissodan seuraukseksi. Silloin nuo tian keinoin, s. o. d em o k raattisen p a r kuolevaa s a n k a rita rta hevostallissa nen d em o k raattisen s o s ia lis m in s a ,, kaim piin ja vaarallisim p iin taistelu- ■on m yönnytyksiä työväenluokalle. onnetto m u u d et esiin ty v ät h o rju tta v i lam entin ja itsehallinnon p aik allis m un istin en jxilitiikka vahingoittaa siinä vakaum uksessa, e ttä täm ä on suuntaan. esiintym isiin. Jo s h isto ria suo siilo p ro le ta ria a ttia . B auer riisuu prole H än osotti, e ttä vuoriteollisuus tu na, m u tta täm ä h o rju u tu s B auerin ten d em o k raattien m uodollista dik kuninkaan ty tär. M utta me kysym su o tu isa t ta isteiu o io su h teet, niin si K osketelkaam m e n iitä viime aiko lee k an sallistetu k si, tap ah tu u myös en n u stu k sen m ukaan, ei ole niin p a tatu u ria. H elposti voi s a ttu a niin, tä parem pi — sen ei ta rv its e k ä y t ta ria a tin a se ista asestetu n vihollisen me guild sosialism in Don Q uixotelta, jen olosuhteita V enäjän ulkopuolella. ed essä su u rte n taistelujen aattona paljon m uuta m ikä a ste e tta in m u tta haksi, koska la d atu t ty k it o v at de e ttä lu o k k ataistelu n kehitys p a k o t m issä te illä on edes pienim piäkään S ak salaisessa Itäv allassa h e rra t tää aseita, jo tk a sillä se n tä ä n tulee Jo k ain en k en raali, Joka niin menet , . ®°*! v arm asti jo h ta a E n glannin pääom an m o kratian puolella, siin ä tap au k sessa, ta a p ro le ta ria atin tu rv a u tu m a a n sel m erk k ejä siitä, e ttä E nglannin por siah d e ra o k ra atit sy rjä y te ttiin v a lla s-' olla hallu ssaan . Me k o m m u n istit c m -1 telee. p a n taisiin seinää vastaan, mut p o istam isetn . S iitä läh tien on kulu e ttä työväenluokka pääsee v altaan laiseen d ik ta tu u riin , jonka v a llitessa varistokin suostuu täh än pieneen ta. me ole koskaan o le tta n ee t, e ttä jo k a i-1 K ap italistin en taan tu m u s esiin n u t jo hyvinkin puolitoista vuotta, ta B auer loukkaantuisi kovasti, jos d e m o k ra a ttista tietä. s. o. silloin kun se el kykene vallitsem aan d em o k raat m yönnytykseen, jo ta ehdota» guild- tyi avoim esti n o stettu in e kypäränsil- m u tta m itään B auerin en n u stam aa sen m ukana on väestön enem m istö, tisia keinoja k äy ttäen . V allasta k äy sen m aan p ro le ta ria a tti voi saa d a val n im ittäisim m e h ä n tä petturiksi: M- sosialism i? Kun me kom m unistit m ukkoineen ja ojensi k äten sä Unka- j e j oie lan vain a n k a ra n k an salaissodan k a u t uskom m e hänen pitävän itseään oi- ei ole tap ah tu n u t. E nglannin porva ei p ro le ta ria atin v alta h a rjo ita v äk i tä v än ra tk a ise v a n sodan a ik an a luok- j koetam m e v a k u u tta a työm iehille, e t rin pyövelille H orthylle. ta. Me olem m e n äh n eet, e ttä prole- k e u tetto m asti p a rja ttu n a , syyttemani- S aksassa j risto ei teh liy t proleta rla a tin e edes tä m ailm a kulkee sitä tietä, jota so siah d em o k ratia k ärsi v a rs in a is e n , p le n in tä k ää c m yönnytystä eikä tun- v altaa vallan y h teisk u n n allisiin te k i kaviha p o rv aristo n ja p ro le ta ria atin ta ria a tti esim. V enäjällä pääsi val- Me jo huom autim m e alussa, että Bau me ennustam m e, niin me, olipa so tappion vaaleissa, jo n k a vuoksi sen D uslanut sii,e m itään osaa teolli- jöihin nähden, vaan vähem m istöä välillä jo k a ta p au k se ssa k ärjisty y . 1 ta an ilm an ra s k a s ta k an salaisso taa kohtaan, joka käy sitä v astaan . ' M itä T äm ä k ä rjisty m in en ei voi tu lla d e -} p u h u m attak aan U nk arista m issä pre- e rin len to k irjan en , huolim atta demo sitten hyvä tai paha. viittaam m e ke tay ty i luopua h allitu k sesta. S aksa suuden hallinnossa. Y h teisk u n n al m erk itsee täm ä "so sialistin en " lörpö- m o k ratian häviön syyksi. Voi t u l l a ' le tria a tin d ik ta u tu u ri m ä ä rä ttiin niin k ra a ttis e n lehdistön häviöstä, mene'1 hityksen suuntaan, viittaam m e tosi sai vastavallankum ouksellisen k ap i kauem m aksi kuin itse Kautsky. Lie asioihin. Vetoomme k ap italistisen ta listise n hallituksen. Jota v astaan liset selk k au k set E n g lan n issa k a s ty s? B au er puhuu n ä e t kehityspyrki- ; tilanne, jolloin p orv aristo el ole kyl-1 sanoaksem m e. laillisesti. Me olem m e vennäm m e tuom iotam m e: Bauer o* vavat, p o rv aristo ja p ro le ta ria a tti e- m yksestä. joka on n ä h täv ä n ä n i i s s ä ! Iin voim akas v o ittaak seen proletar.- p itä n e e t m ahdollisena, e ttä y k sity isis m ailm an hajaannukseen. Me vetoom työväen vallankum oukselliset joukot jo u tu n u t kautskylaisyyden tayde.li- me siihen, e ttei porvaristo kykene y h ty v ät y h ten äisek si suureksi kom siin ty v ä t »yhä jy rk em m in to isiaan teollisuusm uodoissa. jo issa proletari- j aatin . joka v u o ro staan ei pysty voit sä, p u olittain m a an v iljely sm aissa lu is seen a a tte e llise e n rom ahdukseen sil vastaan. a a tti ja siihen liitty v ä t y h te isk u n n at tam aan p o rv aristo a d e m o k raattisin sä ta lo n p o ja t ovat ty y ty m ättö m iä siitä selviytym ään. Me huom autam m un istisek si puolueeksi. Työväen lä senjälkeen. kun hän kirjasest-aan liset k e rro k set ovat väestön enem keinoin, ja silloin vallan jakautum i- pääom an v altaan, työväenluokka vei me luokkataistelun k ärjistym isestä. liikkeen keskusta, riippum aton sosia L yhyesti sanoen: kan sain v älin en taistona. Saadaanko siis vaalivoitto uudisti kautsk y läisen analyysin. huU Sen kasvam ista suunnattom aksi so lidem okratia p ro ietaarisiu e enem m is- nen kum m ankin Juokan kesken vielä I p ä is tä valtaan vaalivoitonkin k a u tt • asem a saa y h ä k ärjisty n eem m än m u tta se ei h äv itä p orvariston viha loppujen lopuksi tuli vastakohtain daksi. Me oaotam m e sen täydelli töineen. siirty i kom m unism in puo j enem m än ilm aisee luokkavihan kär- K ysym ys on siitä : m illä tavoin työ- luonteen, m ikään kom prom issi ei ole m ielisy y ttä! P ro letariaa tin d em o k raat um pikujaan, jo sta y ritti paa.-ta hyp jjls ty m is tä — saipa se sitte n porva j väenluokka voi p itä ä k ä sissä ä n va' s e e n kykenem ättöm yyteen m uodostaa lelle. B auerin Jälkiä tallu stelev an v i- j m a h d o llin e n --------------- —. B a u e r tinen d ik ta tu u ri tulee n o u d attam aan päyksellä, eikä jo h ta n u t hauta al‘ edes yhteiskunnallisen vallankum ouk hem m lstön ed essä on v alin ta: Joko näkee u n ta k a u h u ista: ! n e to n ja p ro le ta ria a tin p u o lueitten ; iän! J a siihen v a su a m m e * vain kalkkien hft- sam aa p ä äm ä ä rä ä silloinkin, kun se n o a sta a a p ro le ta arin diktatuurin vaan välisen kokoom uksen^ muodon, sak- ; k ä y ttä m ä llä m a h tik ein o jaan porvaris- sen u h atessa k an sainvälistä rin ta häviö yksinäisyydessä tai kuolema nen knvaamainsa demokratian onnen- m yöskin te rro rin hyväksymiseen. Tä astu u d em o k raattiselle tielle, s. o. salaisen itä v a ltalaise n m uodon ta i toa vagtaan M lu gIUen m aa p ro le ta ria attia vastaan. Nämä Scheidemannin haimassa. käänteiden Jälkeen hän Hraottaa, e> B auerin m u steella san o ttu n a: y h teis ten hän osoitti, e ttä pääasiallisin väi sellaisen m allin, e ttä p ro le ta ria a tti tä h ä n ? H än katsoo kaik k ien luulta- näköalat ja kom m unistinen kiihko e i Ita lia ssa ta istelu p o rv aristo n 1« tä silloinkin, kun p ro le ta ria a tti de- te, Jonka hän Ja hänen opettajansa vät ole olleet m eidän k ärslm ättö p ro le ta ria atin välillä läh en ee r a tk a t- 1 m okratlan keinoin o tta a vallan kfl- k u n n allisten voim ien keaklnäisyyden v a p aaeh to isesti tu n n u sta a porvarien vi m m aksi ja tolvottavim m ak6i ta k o e ttiv a t o so ittaa kommunismia vas perinpohjaisen hävityksen tielle. P ro vallan, k u ten Italiassa. E llei demo m yytem m e ilm aisua, sam oin kuin De aua. paukseksi sitä. e ttä p ro le U ria a tti o t ta an , ei k e stä arvostelua. Oppineet Italia on lokakuun v a lla n k u -' siinsä, p o rv aristo voi p a la u tta a her- eivät m yöskään ole olleet m eidän m ouksen kynnyksellä. B auerin aate- ru u ten sa. Se nousee k ap in aan de- le ta ria a tti y rittä ä tem m ata pois por k ra a ttin e n koneisto kykene toim i taa vallata d e m o k ra a ttista tie tä , o t k a u tk y lä ise t b a u tasiv a t opettajan* Minkä- m aan on p o rv ariston tai p ro le ta ria a nykyisten toivom ustem m e seu rau k veljet, kaikki nuo T u ra tit. T revesit, m o k ra a ttista v altio ta vastaan, se tu- v a risto lta tu o tan to v älin eet. ta en k u iten k in lukuun sen mahdolU- p o iste ttu a a n hänen ja omilta johto sina. Pohja on objektiivinen, tosi- D ragonat. voivat vain v iiv y ttää tä tä ’ lee san elem aan sille lak in sa Ja tu- täh d en p o rv aristo n v a stu stu s tä ss ä tin voim alla p y sty te ttä v ä luokkaher- suuden. e ttä v a lu on o te tta v a v äki p äätö k siltä ä n rehellisen poliittiset ta p au k se ssa tulee heikom m aksi ja ru u ten sa. Siinä ta p au k se ssa on pro oloinen M utta Bauer kulkee toista piosessla, m u tta ne eiv ät voi sitä lee sin. Millä tavoin hän kykenee s ä i v ärin. kaikin tavoin sab o teeraam aan k an salaisso ta kevyem m äksi? B auer o tti pois Kautskyh* Miksi le ta ria a tin d ik ta tu u ri ainoana e ste e tietä, m eidän m allisem m e y h te is iu n lopullisesti p id ättää. R an sk assa vai-: valtion h allintoa, kun vain demo ly ttä m ä än sen? B auer v a sta a : kum- k ersk u v an n aam arin, jota eivät -',z ei ulkom aalainen pääom a rie n n ä a- nallinen vallankum ous on . k , hänelle ' QOaa k a PiU hstiD ea d ik ta tu u ri, j Jok nalkkaa 4 o k a i j ’ k k r r a a t t t ia a m u u ttu u p ro le ta arise k si d e vuksi so rretu ille .v eljilleen ? Siksiko nä p o rv aristo n ra a k a a v a stav allan k u • m assakin U p a u k se ss a p ro le ta ria a tti k eim m atk aan seu raa ja t ottane«'- m ou k sellista d ik ta tu u ria vastaan. ; voi p itä ä vallan a in o a sta a n d ik ta tu u pelkkaa k a u h istu sta ja sentahden sa kylvää työväen m iehen m ieleen pro- m okratiaksi. Silloin täy ty y demo- vain. e ttä pakkoluovutuksen m a ataj. v ak av a lta kan n alta, eikä s e n t a l a B auer kuvaa its e n sä k aikkien m äil r i n avulla- H än lausui seu raav au ole ihm e, e ttä pikkuporvarillisen vJ-
