Torstaina, Kesäkuun 9 p.— Thursday. June 9th.
TOVERI
alueille ottamaan selkoa suurten
Jos joillakin maanviljelysseu- vaeltaa pimeimmässä tietämättö-1
OSUUSTOJMINTAVÄKI
työläisjoukkojen
mielipiteistä.
duilla
on farmarien pihamailla myydessä, muodostaen Ameri- ’
“KARJALAN PÄIVIÄ”
Tbe organ of tba Finniak worker* ia Päätöksestä ei saata olla epäilys
ruostumassa
tai vajoissa ro- kan köyhälistön osattomimman
JÄRJESTÄMÄÄN!
the Western States. The only Finnish täkään : itse epävarma Northum-
muuntumassa käytännöstä pois ja alaspoljetuimman osan — to
Daily in the West. Published Daily, berlandin piirikin tulee varmaan
jääneitä
auroja tai muita maan- dellisen paariasluokan — jolta
Suomalaiset työläiset ja uutis
except Sunday, at Astoria, Oregon,
antamaan
äänensä
taistelun
jat
by the Western W orkm en’s Publishing
viljelijät kaikkialla! Te käsität viljelystyökaluja ja -koneita, niin demokraattisen valtion lainsuo- AIKAANSA SEURAAVILLE TYÖLÄISILLE
kamisen puolesta.
Society.
te epäilemättä varsin hyvin, min osuuskauppojen toimitsijoita ke jelus “kirjottamattomassa laissa” !
Taistelun kehittyminen täyttää kälaisissa oloissa r^aatajaveljen hotetaan keräämään niitä tuon on kielletty1. Kapitalistiluokka
Office Seventh and Commercial St., tietysti kapitaalistien rakkilehdet
TOVERIN LUKIJAT muistavat, että näillä viikoilla ja kuu
ne ja -sisarenne Venäjän Karja nempana Karjalaan lähetettäväk käyttää hyväkseen niin “valkois kausilla maailman työläiset pitävät useita tärkeitä kokouksia
Opposite Post Office.
pelolla ja huolella. Hallituksen lassa saavat nykyään elää. Pit si.
Karjalan työkansan kom ten” kuin "mustienkin” rotuen
Post Office Address:
kokemuksesta keksitään uusia källinen sota ja Europan johta muunin tässä maassa olevalla e- nakkoluuloja kiihottamalla val joissa keskustellaan ja päätetään asioista, jotka koskevat hy
T O V E R I, Box 99, Astoria, Ore.
koukkuja yleisen mielipiteen vien kapitalistivaltioiden toi dustajalla on nimittäin aikomus koisten rotuvihaa ja sallimalla vin läheltä jokaista palkkatyöläistä. Lukijamme myöskin
kääntämisestä työläisiä vastaan. meenpanema saarto ovat köyh lähettää laivanlasti tavarat Kar ja suvaitsemalla neekerien lync- haluavat kiinteästi seurata eri maiden kauppasuhteiden rat
EDITORIAL STAFF
Lloyd George ja hänen apulai dyttäneet jo ennestäänkin talou- jalaan. Jos tämä aie voidaan kauksia, ajojahteja ja joukko
Sulo Syvinea, Alex Sevo, A . N. Kos* sensa Robert Home, selittävät,!
toteuttaa, voidaan Karjalaan .lä murhia,
joiden luonnollisena kaisuja, sekä diplomaattisia vehkeilyjä, joiden pohjiniaisena
suhteessa
takapajulla
kela, K. E. Heikkinen.
että
kansallisrahasto-vaatimus' olleen maan siinä määrin, että hettää tällaisia käytännöstä pois seurauksena toiselta puolen on tarkoituksena on: saada tukahutetuksi työväen kansainväli
yhtäläisen
palkan takaamiseksi esim. hevosten lukumäärä maas jätettyjä maanviljelystyökaluja katkeran rotuvihan juurtuminen nen yhteenliittyminen.
Phone: Office 363, Editorial Dep’t 832
ei ole mikään taloudellinen, vaan sa on viimeisen kuuden vuoden ja -koneita, jotka siellä puisten neekereissä valkoihoisia kohtaan.
Parhaiten, nopeimmin ja selvimmin tulemme näistä asiois
Entered as second-class mail matter poliittinen vaatimus, yhtäläinen ajalla vähentynyt 45 prosentilla, sahrojen y.m. rinnalla voivat toi Ylläpitämällä katkeraa molem
ta tietoisiksi tilaamalla itsellemme TOVERIN. Toveri kertoo
July 18, 1912, at the Post Office at kuin kaivosten kansallistuttainis-
mittaa
hyvinkin
hyödyllistä
teh
minpuolista
rotuvihaa
proletaa
lehmien
luku
vieläkin
enemmän,
Astoria, Oregon, under the A ct of vaatimus.
Mahdollista on, että nimittäin 64:llä prosentilla.
tävää. siksi kunnes maa pääsee rien keskuudessa, kapitalistiluok uutiset vääristelemättöminä ja työläisille ymmärrettävällä
March 3. 1679.
L 1 o y d G e o r ge on saanut
ka tällä tavoin suuntaa prole tavalla, joka juuri on tärkeintä näinä sekaannuksen aikoina,
Karjalan, työläis- ja talonpoi- jaloilleen.
todisteita mielipiteilleen; työläi kaiskansa on Venäjän neuvosto Kaikki nämä keräykset tullaan taarien luonnollisen tyytymättö jolloin seassamme liikuskelee kaikenlaisia politikoitsijoita
Englannin kivihiili- sille se on totta tosiaan yh hallituksen ja Suomen luokkaso- toimittamaan Karjalan Työkan myyden ja katkeruuden toisille hakemassa itselleen kannatusta ja tukea katalille toimen
dentekevää.
... .
. Mitä
, , he välittävät
- dan jälkeen -Venäjälle joutunet- san Kommuunin suostumuksella. tolille, välttäen sitä kohdistu
taistela
poh.ttisen ja taloudellinen hienon , (len va|tioi|isten pakolaisten a Rahalähetvkset sekä ilmotukset masta itseensä luokkana. Siten piteilleen.
Asiamiehet, toimittakaa Toverin tilaus-uudistukset ajal
hienosta er«>l|tiksesta. jolla hali,- vustamana ryhtynyt nostamaan kone- ja työkalukeräyksistä kul heikennetään köyhälistön luok-
tus tahtoo todistaa vaatimusten tuota kovaa kokenutta maata ta- lakin paikkakunnalla on osotet- kavoimia ja luokkataistelua. Mil laan konttoriimme, että lehti säännöllisesti menee tlaajilleen,
Englannin
kivihiilityöläistcn sopimattomuuden,
kun on kysy-
tava Keskusosuuskunnalle, joka loin valkoihoisten tyytymättö sillä lukijat varmasti tulevat kaipaamaan ja säästämään To
lakko saa pitkittyessään vallan mvs olemassaolon taistelusta: el- loudellisesti jaloilleen. Se on tulee
ne tilittämään Karjalan myys
purkautuu
lakkoihin, verin jokaisen numeron. Älkää unhoittako hankkia myös
......
. . .
suurenmoinen ja vaikea tehtävä.
erikoisen luonteen, mikä suu . Iei_
heidän vaatimuksiaan täytetä,
Atla¡7n¡n takana asus. kommuunin valtuutetulle edusta käyttävät kapitalistit tietämättö
kin UUSIA TILAUKSIA TOVERILLE. Työläiset kaipaavat
resti eroaa yksinkertaisesta palk merkitsee se heille nälkää ja tuo
jalle,
perille
toimitettavaksi.
miä
neekereita
rikkureina,
jotka
tavat
suomalaiset
raatajat
voim
kataistelusta. Tosin oli lakkoon ta alastonta totuutta vastaan ei
tietoisuutta ja hyviä uutisia ja niitä saamme lukea ainoas
lähimpänä syynä kaivosomista- vät auta mitkään puheet, mit me tuota jättiläistehtävää jon Muistakaa “Karjalan päiviä” ’{hautovat mielissään kostoa “val- taan Toverista. TOVERI JOKAISEN LÄNNEN SUOMA
kun verran helpottaa, jos vain Täyttäkää jokainen velvollisuu- Roisille koirille”. Tätä menette-
jain julkea yritys alentaa palk kään viisastelut.
meillä on halua ja tahtoa s ii tenne nälän ja vastuksien kans- j lyä. käyttää kapitalistiluokka niin LAISEN TYÖLÄISEN LUETTAVAKSI. SIINÄ TOIMINTA-
koja ,30—40 prosentilla, jopa pai-
Lakko jatkuu ja asema teolli hen. Nyt olisi tilaisuus näyttää sa taistelevia raatajatovereitanne , kauan kuin se on vallassa ja niin 1 OH JELM AM M E!
kottain vielä enemmän — uhka suudessa pahenee päivä päivältä.
kohtaan mailman enstmatsessa kauan on myös ‘neekerikysymys’
us, mikä toteutettuna olisi syös Hallitus on pakoitettu laajaan lii onko sitä.
Toveruudella, TOVERIN LEVITYSOSASTO,
syt sadat tuhannet proletaarit kenteen supistamiseen. Viralli Kcskusosuuskunnan toimeen maassa, missä työläisillä on täysi ratkaisematon asia.
ihmisarvo!
Työväenluokan
valistuneimman
nälkäkuoleman partaalle. Mutta sesti ilmoitetaan sotilaallisiin tar paneva komitea viime kokouk Co-operative Central ¡Exchange,
ja ltiokkatietoisimman osan teh Box 99, Astoria, Oregon.
asiain nykyisellä kannalla ollen koituksiin käytettävän 2% mil sessaan päätti vedota suomalai
Box 147, Supcrior, Wis. täväksi jää tämänkin probleemin
seen osuustoimintaväkeen, ke
vaaditaan työläisten taholta ko joonaa puntaa päivittäin.
(Komitea.)
selvittäminen mikä ei usinkaari rustana niille opportunistisille ja listuttaa yhteiskunnallinen riis
ko palkkausjärjestelmän uusi
llahuttavaa on, että kuljetus- hottamalla sitä tulemaan Karja-
ole helppoa. Tässäkin, niinkuin revisionistisille menettelytavoille to ia sorto — siis orjuuttaa työ
mista. Palkkoja ei enää tästä työläisten keskuudessa aletaan ^an työkansan avuksi tässä nos-
lähin saataisi säännöstellä kussa myöntää, että taistelevia toverei-! tanns~ ia rakentamistyössä. Kar- NEEKERIKYSYMYS AME niin monessa muussakin suhtees ja lapselliselle uskolle parlament tätekevä luokka. Valtion keskit
sa, on voitettava ennakkoluulot tiin ja ääntenenemmistöihin, joil tävä ja järjestävä luonne ci il
kin kaivoksessa erikseen, vaan ta olisi autettava. Englantiini- jalasia kirjotetaan: “Olisi suu-
RIKAN TYÖVÄEN
ja traditsionit, mitkä raskaani- la sosialidemokraattiset yhteis maise sen todellista olemusta e-
on säädettävä määrätty kansal- siin satamiin tullutta belgialaista ’enmoista, jos Amerikan suoma-
LIIKKEESSÄ
vuorena painavat niin neekerei- kunnan paikkaajat “sosialismian nempää kuin koneen käyntikään
lispalkka ja perustettava rahas ja amerikalaista hiiltä ei saateta laiset työläisfarmarit panisivat
ei ilmaise pääoman olemusta ja
to, mistä sitten sellainen kaivos kuljettaa edelleen, kun satama toimeen traktorin ja ojankaivuu-
Äskeinen julma rotumellakka tä kuin valkoihoisiakin. Molem sa” tahtovat toteuttaa.
pien
keskuudessa
on
tehtävä
an
luonnetta. Kone ei ole pääoma,
Meidän
on
yhä
edelleen
pai
mikä korkeampien tuotantokus työläiset kieltäytyvät lastaamas- koneen hankintakiräyksen.” Kar Tulsan kaupungissa, Oklaho
karasti
erikoista,
siihen
tarko-
nostettava sitä, että valtio on eikä keskittämisen kautta saatu
tannusten takia joutuu työsken ta. Muutenkin ilmenee työläis jalassa näet on maanviljelyk massa, jossa kymmenittäin sur
tukseen
suunniteltua
kasvatus
luokkajärjestelmän kehityksen tu voima,
järjestystoimenpiteide»
telemään tappiolla saisi varoja ten solidaarisuus: Daily Herald seen kelpaavaa maata paljon sel- mattiin ihmisiä ja neekerien a-
työtä.
Valkoihoiselle
työläiselle
seuraus
yksityis-
käyttäminen
ole sellaisenaan val
los, että se on
voidakseen pitää palkat samalla in keräys o n “‘tuotUnut**jo "yH laista- ioka ej kaiPaa muuta kuin sunnot poltettiin poroksi, todis
on osotettava todellinen viholli
valtaan pääsemises tiollista toimintaa. Vaikka siis
tasolla kuin edullisemmissa pii 11.000 puntaa.
, 'ojitusta ja kyntämistä. Mutta taa vain kuinka piintyneesti tur nen, rotuennakkoluulot on kit omistuksen
tä. Valtio on iis sorron ja riis porvarillinen, nykyinen demo-
reissä.
Miten kurjalta tuntuukaan kai- maassa, jossa ~3,OCO puuauraa miollinen rotuviha on etelän
Jo useamman viikon ajan o- vostyöläisten taisteluinnon rin- kohden on ainoastaan 430 rauta- väestöön juurtunut. Pelkkä syy kettävä pois ja saatava heidät tämisen tulos ja väline pitää ku- \ kraattinen vakiomuoto, laajape-
vat kaivostyöläiset taistelleet tä nalla liberaalisten lehtien kurja auraa» el ilman nv kv aikaisia tös. että joku neekeri on rais ymmärtämään neekeriväestön to rissa riistettäviä kansanluokkia. raisen keskittämisen ja järjestä
män tosiaan varsin vaatimatto ruikutus, jotka, kuten Manches maanviljelyskoneita saada pal-j kannut valkoihoisen naisen — dellinen tilanne. Luokkavasta- Koko valtion perusta on toisen misen kautta, oman oikeuskäsit-
man vaatimuksen täyttämiseksi, ter Guardian, eivät pysty käsit- j°akaan aikaan. Ryhtykäämme ilman että asianomaisella on ti kohtien kärjistyminen helpottaa ihmisen valta toisen yli. Tämän teensä ja juridisen muotonsa puo-
mutta herrat omistajat eivät voi tämään nykyisen taistelun perus ' siis toimiin ja kerätkäämme sie- laisuutta osottaa mahdollinen tätä työtä. On lähestyttävä nee- kaiken pitäisi jokaiselle vapaa Iestä on yleiskansallinen valtio-
antaa perään. Ellei olisi tapah syitä, kärjistyvää luokkataiste vonen “traktori- ja maanvilje- syyttömyytensä — riittää sytyt kereitä ja etsittävä parhaimmat mieliselle ja vanhoillisellekin so muoto, niin todellisuudessa ei ole
kuitenkaan mitään muuta kuin
tunut työväenjohtajain surkeata lua, vaan sensijaan ponnistele- lyskonerahasto” myötätunnon ja tämään väestön ennakkoluulot heidän joukostaan, joita kasva sialistille olla selvää.
tuksen
ja
valistuksen
kautta
saa
kapitalistiluokan
herruuden val-
petosta, olisivat työläiset var vat puritaanisessa pyhyydessä f L solidaarisuuden
osotukseksi
noil-
.
.
...
... sokeaan raivoon, joka sitten koh daan uutteria työntekijöitä o-
Vallitsevien
valtiojärjestelmien
tiomuoto ja sen välikappale.
maan lyhemmässä ajassa saaneet saadakseen vastapuolet neuvotte-; c ..an.karastl eteenpäin py rkiville distetaan koko neekeri väestöön
man
rotunsa
keskuudessa.
Näi-i
T
on.e.n,aisu.
u
?
.j.ohtuu
s’itä«
.
cttä
Kaikki tasapuolisuuteen ja sopi
vaatimuksensa läpi. Rautatie le maa n kehoittaen molempia-puo- |M^ah?tovcre?|Jemn?® kaukaisilla paikkakunnalla.
kunkin
valtiollisen
järjestelmän
muksiin perustuvat periaatteet
läisten ja kuljetustyoläisten pa lia suurempaan myöntyvä ¡syy-1 Larjal.ui mailla. Sitä varten ju- Neekerikysymys muodostaa yh den välityksellä on selvitettävä
historiallisen
muodon
määrää
laajoille
joukoille,
että
suurilu
ovat
vain pelkkiä fraaseja ja saa
koilun takia, vaikeutuu luonnol teen.
listettakoon kesäkuun 24:nnen ja den tärkeitä puolia Amerikan
vallalla
oleva
tuotantotapa
ja
kuinen
valkoinen
työväestö
kär
vat
väistyä
aseita ja vankilan
lisesti taistelu; nyt ovat kaivos Voittoisa Englanti saa nyt ko- heinäkuun 10 päivän välinen ai- työväenliikkeessä, katsoen nee
siitä
johtuva
ihmisten
yhteiskun
työläiset vallan yksin kaivosher- kea imperialistisen politiikkansa i ka c rikoisiksi
osuustoiminta keriväestön tavattoman suureen sii saman järjestelmän kahleis nallinen keskinäinen suhde. Val portteja kalistelevan kapitalismi
sa ja että rotuvihan todellisena
palvelevan poliisi- ja sotilasmah
rain ja hallituksen yhdistyneitä seurauksista. Huolimatta n ä e n -|'acn
väen Karjalan Paj'iksi.
1lana lukumäärään Yhdysvalloissa, ar ylläpitäjän^
taa
hallussaan
pitävän
luokan
on
yhteinen
viholli
din tieltä.
voimia vastaan, sillä huolimat itäisistä kutakuinkin kunnossa o -ia,kan.a P,talsJ jokaisen osuuskau- violta noin 11 miljoonaa. Porva
tarpeet
määräävät
minkälainen
nen. Ennen kaikkea on neeke-
ta puolueettomuusnaamaristaan. levista finansseistaan ei se pysty Pan
j°kaisen kulutusrenkaau rit ovat paljon puhuneet nee- riväestö
vapautettava lakeijamai- on kulloinkin valtion ulkonainen REUNAVALTOJEN KUR
millä hallitus muuten varsin 'm ie selviytymään talouskriisistä ja, panna
toimeen
keräyksiä, järjes i kerikysymyksen ratkaisemisesta
.........
.
.,
.
lellään somistautuu, selviää sen I täytyy voimatonna katsella, mi- ^aa piknikkejä tai jollain muul- ja ovat koettaneetkin sitä “rat sen “intelligenssinsä” henkisestä muoto oleva. Ja vaikka valtio
JISTUMINEN
.
. —
sotilaallisista valmisteluista, ettei ten työväenluokka olosuhteitten la tavalla osaltaan avustaa tämän kaista" omalla tavallaan kasvat holhouksesta, osottamalla, että tässä suhteessa näyttäisikin
nykyaikana kovin pyritään
Venäjän
reunavaltioihin ja
se aijokaan jäädä passiiviseksi si- takia on pakoitettu käymään rahaston keräämistä. Sellaisilla tamalla lahjarahaopistojen avul nämä parempiosaiset heidän kes-:
kuudessaan
todellisuudessa
p
a
l-!~
demokraattiselta,
on
valtion
muualle ELuropaan tekeinältään
vultakatsojaksi.
luokkataistelua avonaisemmin ja paikkakunnilla, joissa ei ole o- la jonkinlaisen lakeija-intelli- velevat heidän sortajiansa sen si- s,ttenk,n s*säisen, riistoa tuke- matkalta
äskettäin
palannut
Jos porvarillisissa piireissä vii häikäilemättömämmin kuin mitä suuskauppaa tai kulutusrengasta, genssin neekeriväestön keskuu
van
luonteensa
takia
oltava
by
jaan,
että
he
pyrkisivät
levittä-
ruotsalainen pankkiiri Olof Asch-
me viikkojen aikana uskottiin Trade-l nionin tähänastiset me tai jossa nämä eivät syystä tai teen, jonka aineksen tehtävänä
konfliktista selvittävän verrattain nettelytavat ovat edellyttäneet. toisesta ota huomioon tätä ju on pitää, rotu veljiään henkisesti maan tosivalistusta ja vapautta- rokraattinen. Muunlaista valtio berg on 1‘. Dagbl. Politikenin
on mahdoton käsittää.
haastattelijalle kuvannut reuna
nopeasti, niin ollaan nykyään va
listusta, kehotetaan yksityisiä, kahlehdittuna. Mitään todellis maan neekerikansan sorronalai- ta Sillä
valtion
olemus
ei
ole
sii-
„
....
valtioiden pulmallisia olosuhteita.
kuutetut taistelun muodostuvan
asialle myötätuntoisia tovereita ta parannusta ei ole tahdottu. sesta asenpstaan. Tämä työ on, ..
äärimmäisen sitkeäksi.
Hiili- — “Nykyinen sukupolvi on ryhtymään keräys - tai muihin Etelän politikoitsijat kiihottavat tehtävä suunnitelmallisesti, tar- na: .ctta ^.9 !a.rles^aa -v.. 9’skun.? Haastateltava oli saanut niitä
. ?.niaa’ e,ka s,,na»
vaik ut uksen
toivottomiin man
herrain, työläisten ja hallituksen niiden juutalaisten kaltainen, joi vastaaviin toimenpiteisiin. Ke- lakkaamatta rotuvihaan, käyttä kasti viitotetun ohjelman mukai-1na
sesti
ja
ahkera
ja
tarmokas
työ
i,e.
>’’•lpitaä
suurta
keskitettyä
näiden valtioiden vaikeuksista
välinen konferenssi oli tulökse- ta Moses johti halki erämaan, räyslistoja on saatavissa Keskus- mällä sitä julkisesti ja avoimesti
ton. Työnantajain ehdotus ohiSen ei ole vain valloitettava mail osuuskunnan konttorista. Näyt astinlautanaan poliittisiin virka kantaa silloin runsaan hedelmän. ‘t(,innntaa. eikä valtion olemus il- omin neuvoin taloudellisesti sel
---------♦
»---------
i mene simakäan, että se joskus e- viytyäkseen tultuaan irrotetuksi
min riittämätön, ettei sitä voitu ina, vaan täytyy sen tuhoutua an täkäämme noina “Karjalan päi paikkoihin. Neekeriväestön laa
' siintyy ja toimii ikäänkuin se c- Venäjän yhteydestä. \ iron laita
.ottaa edes keskustelun pohjaksi. taakseen tilaa niille ihmisille, vinä” teoilla ja toimilla, että jojen joukkojen valistustyön hy
VALTION LUONNE
lisi koko yhteiskunnan yhteis- on tällä haavaa parhain, johtuen
Johtajain oli. keskeytettävä neu- jotka ovat kasvaneet kelpoisiksi Karjalan raatajakansan asia on väksi ei ole tehty mitään, joten
Y’altion luonteen väärinkäsit- edun edistäjä.
Valtion teh- kauttakulkuliikenteestä \ enajau
voitelut ja matkustettava hiili- uuteen mailinaan. — Marx (1850). samalla meidänkin asiamme.
suurin osa on lukutaidotonta ja täminen on pohjimmaisena pe- ¡ tävä on ylläpitää, suojella
ja lail- kanssa. Mutta jos satamakaupun-
(T H E
COM RADE)
MAILMANVALLANKUMOUKSEN KYSY
MYKSET KANSAINVÄLISEN MENSHE-
VISMIN NIMESSÄ
Liikkeenhoitajan Nurkka
I letaarisen d ik tatu u rin a a tte ita . Mut- k ra a ttisen k in
p ro le ta ria atin
o tta a p arlam en tti. B auer s iirtä ä palam en:- j dollisuuksien selväksi kokonäkijäksi.
pehm eän sanan. B auer ja hänen op
j ta m iten ovat a sia t E nglannissa, itselleen d ik ta tu u riv a lta , lisäk si sen
ta arise n heik k o järkisyyden itse stä ä n kun hän v iattom in ilm ein ed elly ttää,
pinsa nuo p ro le ta ria atin alhaiset pet
< tuissa
ensiksi
syntyi
toivom anne tulee k u k istaa sab o taash i ja p o rv a
hiili-, rauta- ja p u u v illa k u n in k a ille .. e ttä
p o rv aristo
siin ä ta p au k se ssa
tu rit, a ja te lk a a vain: tuo oppiin;*
i guild sosialism i? K eväällä v. 1919 riston m ahdolliset a k tiiv ise t e siin ty
jo tk a toden to tta eiv ät ole palvelleet suostuu rau h a llisesti od o ttam aan het-
m arx ilain en on syvästi vakuutettu
B auer julkaisi te k ijän nim ellä v a m iset ei ain o astaan d ik tatu u rin , vaan
d e m o k raattisten lapsien osassa, joksi keä. jolloin p ro le ta ria a tti n ielaisee
siitä, e ttä p ro le ta ria a tti saattaa voit
. ru stam atto m an
len to k irjasen
m ail te rro rin avulla, heti kun se lla ise sta
lian heidät kuvaa n ään ty n eelle maa- sen vanhoitlisen d e m o k ra attise n kas-
ta a a in o asta an kansalaissodan kaut
man vallankum ouksesta. (Siihen ai p a rla m en tista
tulee
työväenluokan ilm alle.
M utta B auerille ta p ah tu u tikkeen m ukana. T odellisuudessa hän
noo
hän:
eläköön
guild
sosialism
i.
tjatko»)
ta, ja tä s tä tieto isen a hän koetta:
kaan hän oli sak salais-iltäv aitalain en m yöskin h erruuden ase (siv. 113) vielä suurem pi onnettom uus, hän n ä
Olisi voitu h a rjo tta a m itä painos
kokonaan p a lja sta a itse n sä , sillä p ro
X
om ansa ja kansainvälisen p u o lu een a-
m inisteri ja e n ten teä peläten ei us- S uvaitkaa katsoa m itä tu lee "y h te is kee e n n ak o lta vielä yhden rom ahduk
Me jätätm m e herra B auerin katsele tu sta tah an sa B aueriin nähden, eikä
le ta ria a tin puolue ei ole m ikään a u
, k attan u t k irjo ttu a oraalla nim ellään.) k unnallisen
aineVafhdon
keskeytv- sen.
H än k irjo itta a : tie ty s ti h isto rinko, joka valvoo k o rttip eliä ja a n vulla saada työväenluokan vakuute
maun Englannin p ro letariaatin s e l sen tään olisi saatu h än eltä m itään
Siinä hän ko ettaa oso ttaa, e ttä E n g m ättö m y y d estä’’?
M inkälaiset tule ria ei sillätavoin an n a p ro letariaatin taa peliin jo k a ta p a u k se ssa neuvoja tu k si siitä, e ttä dik tatu u rin propagan
kää. kuten guild-sosialismin* nouse tietoja, jo tk a olisivat voineet v iitata
da v alm istau tu u m urskaam aan porva
lannin porvaristo, v anhan ja jä rk e v at olem aan nälän seu rau k set, jonka to te u tta a
d ik ta tu u ria a n
poliittiseji pelaajille.
vaa aurinkoa ainakin. P itää h ä n on siihen, e ttä kehitys yksinom aan E ng
Sen tulee p arh aim m assa
risto n väkivalloin, proletariaatin vati-
vän kom prornissipolitiikkansa m ukai B auer katsoo v älttä m ättö m äk si k a n vallan an asta m isen jälk een dem okra
neton Iaonanoun rita ri syleilyssään lan n issa kulkee, luvalla sanoen, h ä
ta p au k se ssa olla valm iina m itä ras-
voim in, lyhyem m in sanoen, koko kom
sesti, on taipuvainen tek em ään jou salaissodan seuraukseksi. Silloin nuo tian keinoin, s. o. d em o k raattisen p a r
kuolevaa
s a n k a rita rta hevostallissa nen
d em o k raattisen
s o s ia lis m in s a ,,
kaim
piin
ja
vaarallisim
p
iin
taistelu-
■on m yönnytyksiä työväenluokalle. onnetto m u u d et esiin ty v ät h o rju tta v i lam entin ja itsehallinnon p aik allis
m un istin en
jxilitiikka
vahingoittaa
siinä vakaum uksessa, e ttä täm ä on suuntaan.
esiintym isiin. Jo s h isto ria suo siilo p ro le ta ria a ttia .
B auer riisuu prole
H än osotti, e ttä vuoriteollisuus tu na, m u tta täm ä h o rju u tu s B auerin ten d em o k raattien m uodollista dik
kuninkaan ty tär. M utta me kysym
su o tu isa t ta isteiu o io su h teet, niin si
K osketelkaam m e n iitä viime aiko lee k an sallistetu k si, tap ah tu u myös
en n u stu k sen m ukaan, ei ole niin p a tatu u ria.
H elposti voi s a ttu a niin, tä parem pi — sen ei ta rv its e k ä y t ta ria a tin a se ista asestetu n vihollisen
me guild sosialism in Don Q uixotelta, jen olosuhteita V enäjän ulkopuolella.
ed essä su u rte n taistelujen aattona
paljon m uuta m ikä a ste e tta in m u tta haksi, koska la d atu t ty k it o v at de e ttä lu o k k ataistelu n kehitys p a k o t
m issä te illä on edes pienim piäkään S ak salaisessa Itäv allassa h e rra t
tää aseita, jo tk a sillä se n tä ä n tulee Jo k ain en k en raali, Joka niin menet
, .
®°*! v arm asti jo h ta a E n glannin pääom an m o kratian puolella, siin ä tap au k sessa, ta a p ro le ta ria atin tu rv a u tu m a a n sel
m erk k ejä siitä, e ttä E nglannin por siah d e ra o k ra atit sy rjä y te ttiin v a lla s-'
olla hallu ssaan . Me k o m m u n istit c m -1
telee. p a n taisiin seinää vastaan, mut
p o istam isetn . S iitä läh tien on kulu e ttä työväenluokka pääsee v altaan laiseen d ik ta tu u riin , jonka v a llitessa
varistokin
suostuu täh än pieneen ta.
me ole koskaan o le tta n ee t, e ttä jo k a i-1
K ap italistin en taan tu m u s esiin n u t jo hyvinkin puolitoista vuotta,
ta
B auer loukkaantuisi kovasti, jos
d e m o k ra a ttista tietä. s. o. silloin kun se el kykene vallitsem aan d em o k raat
m yönnytykseen, jo ta ehdota» guild- tyi avoim esti n o stettu in e kypäränsil-
m u tta m itään B auerin en n u stam aa sen m ukana on väestön enem m istö, tisia keinoja k äy ttäen . V allasta k äy sen m aan p ro le ta ria a tti voi saa d a val n im ittäisim m e h ä n tä petturiksi: M-
sosialism i?
Kun me kom m unistit m ukkoineen ja ojensi k äten sä Unka- j e j oie
lan vain a n k a ra n k an salaissodan k a u t
uskom m e hänen pitävän itseään oi-
ei ole tap ah tu n u t. E nglannin porva ei p ro le ta ria atin v alta h a rjo ita v äk i tä v än ra tk a ise v a n sodan a ik an a luok- j
koetam m e v a k u u tta a työm iehille, e t rin pyövelille H orthylle.
ta. Me olem m e n äh n eet, e ttä prole- k e u tetto m asti p a rja ttu n a , syyttemani-
S aksassa j risto ei teh liy t proleta rla a tin e edes
tä m ailm a kulkee sitä tietä, jota so siah d em o k ratia k ärsi v a rs in a is e n , p le n in tä k ää c m yönnytystä eikä tun- v altaa vallan y h teisk u n n allisiin te k i kaviha p o rv aristo n ja p ro le ta ria atin ta ria a tti esim. V enäjällä pääsi val-
Me jo huom autim m e alussa, että Bau
me ennustam m e, niin me, olipa so tappion vaaleissa, jo n k a vuoksi sen D uslanut sii,e m itään osaa teolli- jöihin nähden, vaan vähem m istöä välillä jo k a ta p au k se ssa k ärjisty y . 1 ta an ilm an ra s k a s ta k an salaisso taa
kohtaan, joka käy sitä v astaan . ' M itä T äm ä k ä rjisty m in en ei voi tu lla d e -} p u h u m attak aan U nk arista m issä pre- e rin len to k irjan en , huolim atta demo
sitten hyvä tai paha. viittaam m e ke tay ty i luopua h allitu k sesta. S aksa
suuden hallinnossa.
Y h teisk u n n al m erk itsee täm ä "so sialistin en " lörpö- m o k ratian häviön syyksi. Voi t u l l a ' le tria a tin d ik ta u tu u ri m ä ä rä ttiin niin k ra a ttis e n lehdistön häviöstä, mene'1
hityksen suuntaan, viittaam m e tosi sai vastavallankum ouksellisen k ap i
kauem m aksi kuin itse Kautsky. Lie
asioihin.
Vetoomme
k ap italistisen ta listise n hallituksen. Jota v astaan liset selk k au k set E n g lan n issa k a s ty s? B au er puhuu n ä e t kehityspyrki- ; tilanne, jolloin p orv aristo el ole kyl-1 sanoaksem m e. laillisesti. Me olem m e
vennäm
m e tuom iotam m e: Bauer o*
vavat,
p
o
rv
aristo
ja
p
ro
le
ta
ria
a
tti
e-
m yksestä. joka on n ä h täv ä n ä n i i s s ä ! Iin voim akas v o ittaak seen proletar.- p itä n e e t m ahdollisena, e ttä y k sity isis
m ailm an hajaannukseen. Me vetoom työväen vallankum oukselliset joukot
jo u tu n u t kautskylaisyyden tayde.li-
me siihen, e ttei porvaristo kykene y h ty v ät y h ten äisek si suureksi kom siin ty v ä t »yhä jy rk em m in to isiaan teollisuusm uodoissa. jo issa proletari- j aatin . joka v u o ro staan ei pysty voit sä, p u olittain m a an v iljely sm aissa lu is
seen
a a tte e llise e n rom ahdukseen sil
vastaan.
a a tti ja siihen liitty v ä t y h te isk u n n at tam aan p o rv aristo a d e m o k raattisin sä ta lo n p o ja t ovat ty y ty m ättö m iä
siitä selviytym ään. Me huom autam m un istisek si
puolueeksi.
Työväen
lä
senjälkeen.
kun hän kirjasest-aan
liset k e rro k set ovat väestön enem keinoin, ja silloin vallan jakautum i- pääom an v altaan, työväenluokka vei
me luokkataistelun k ärjistym isestä. liikkeen keskusta, riippum aton sosia
L yhyesti sanoen:
kan sain v älin en taistona. Saadaanko siis vaalivoitto
uudisti kautsk y läisen analyysin. huU
Sen kasvam ista suunnattom aksi so lidem okratia p ro ietaarisiu e enem m is-
nen kum m ankin Juokan kesken vielä I p ä is tä valtaan vaalivoitonkin k a u tt •
asem a
saa
y h ä k ärjisty n eem m än m u tta se ei h äv itä p orvariston viha
loppujen lopuksi tuli vastakohtain
daksi.
Me oaotam m e sen täydelli töineen. siirty i kom m unism in puo
j enem m än ilm aisee luokkavihan kär- K ysym ys on siitä : m illä tavoin työ-
luonteen, m ikään kom prom issi ei ole m ielisy y ttä! P ro letariaa tin d em o k raat
um pikujaan, jo sta y ritti paa.-ta hyp
jjls ty m is tä — saipa se sitte n porva j väenluokka voi p itä ä k ä sissä ä n va'
s e e n kykenem ättöm yyteen m uodostaa lelle. B auerin Jälkiä tallu stelev an v i- j m a h d o llin e n ---------------
—. B a u e r tinen d ik ta tu u ri tulee n o u d attam aan
päyksellä,
eikä jo h ta n u t hauta al‘
edes yhteiskunnallisen vallankum ouk hem m lstön ed essä on v alin ta: Joko näkee u n ta k a u h u ista:
! n e to n ja p ro le ta ria a tin p u o lueitten ; iän!
J a siihen v a su a m m e * vain
kalkkien hft- sam aa p ä äm ä ä rä ä silloinkin, kun se
n o a sta a a p ro le ta arin diktatuurin vaan
välisen kokoom uksen^ muodon, sak- ; k ä y ttä m ä llä m a h tik ein o jaan porvaris-
sen u h atessa k an sainvälistä rin ta häviö yksinäisyydessä tai kuolema nen knvaamainsa demokratian onnen-
m yöskin te rro rin hyväksymiseen. Tä
astu u d em o k raattiselle tielle, s. o. salaisen itä v a ltalaise n m uodon ta i toa vagtaan M lu gIUen
m aa p ro le ta ria attia vastaan.
Nämä Scheidemannin haimassa.
käänteiden Jälkeen hän Hraottaa, e> B auerin m u steella san o ttu n a: y h teis
ten hän osoitti, e ttä pääasiallisin väi
sellaisen m allin, e ttä p ro le ta ria a tti tä h ä n ? H än katsoo kaik k ien luulta-
näköalat ja kom m unistinen kiihko e i
Ita lia ssa ta istelu p o rv aristo n 1« tä silloinkin, kun p ro le ta ria a tti de-
te, Jonka hän Ja hänen opettajansa
vät ole olleet m eidän k ärslm ättö p ro le ta ria atin välillä läh en ee r a tk a t- 1 m okratlan keinoin o tta a vallan kfl- k u n n allisten voim ien keaklnäisyyden v a p aaeh to isesti tu n n u sta a porvarien vi m m aksi ja tolvottavim m ak6i ta
k
o e ttiv a t o so ittaa kommunismia vas
perinpohjaisen hävityksen tielle. P ro vallan, k u ten Italiassa. E llei demo
m yytem m e ilm aisua, sam oin kuin De aua.
paukseksi sitä. e ttä p ro le U ria a tti o t ta an , ei k e stä arvostelua. Oppineet
Italia on lokakuun v a lla n k u -' siinsä, p o rv aristo voi p a la u tta a her-
eivät m yöskään ole olleet m eidän m ouksen kynnyksellä. B auerin aate- ru u ten sa. Se nousee k ap in aan de- le ta ria a tti y rittä ä tem m ata pois por k ra a ttin e n koneisto kykene toim i taa vallata d e m o k ra a ttista tie tä , o t
k a u tk y lä ise t b a u tasiv a t opettajan*
Minkä- m aan on p o rv ariston tai p ro le ta ria a
nykyisten toivom ustem m e seu rau k veljet, kaikki nuo T u ra tit. T revesit, m o k ra a ttista v altio ta vastaan, se tu- v a risto lta tu o tan to v älin eet.
ta en k u iten k in lukuun sen mahdolU- p o iste ttu a a n hänen ja omilta johto
sina.
Pohja on objektiivinen, tosi- D ragonat. voivat vain v iiv y ttää tä tä ’ lee san elem aan sille lak in sa Ja tu- täh d en p o rv aristo n v a stu stu s tä ss ä tin voim alla p y sty te ttä v ä luokkaher- suuden. e ttä v a lu on o te tta v a v äki
p äätö k siltä ä n
rehellisen poliittiset
ta p au k se ssa tulee heikom m aksi ja ru u ten sa. Siinä ta p au k se ssa on pro
oloinen
M utta Bauer kulkee toista piosessla, m u tta ne eiv ät voi sitä lee
sin. Millä tavoin hän kykenee s ä i v ärin.
kaikin tavoin sab o teeraam aan k an salaisso ta kevyem m äksi?
B
auer
o tti pois Kautskyh*
Miksi le ta ria a tin d ik ta tu u ri ainoana e ste e
tietä, m eidän m allisem m e y h te is iu n lopullisesti p id ättää. R an sk assa vai-: valtion h allintoa, kun vain demo
ly ttä m ä än sen? B auer v a sta a : kum- k ersk u v an n aam arin, jota eivät -',z
ei ulkom aalainen pääom a rie n n ä a-
nallinen vallankum ous
on . k , hänelle ' QOaa k a PiU hstiD ea d ik ta tu u ri, j Jok
nalkkaa
4
o k a i j ’ k k r r a a t t t ia
a m u u ttu u p ro le ta arise k si d e vuksi so rretu ille .v eljilleen ? Siksiko nä p o rv aristo n ra a k a a v a stav allan k u • m assakin U p a u k se ss a p ro le ta ria a tti k eim m atk aan
seu raa ja t
ottane«'-
m ou k sellista
d ik ta tu u ria
vastaan. ; voi p itä ä vallan a in o a sta a n d ik ta tu u
pelkkaa k a u h istu sta ja sentahden sa kylvää työväen m iehen m ieleen
pro- m okratiaksi.
Silloin täy ty y demo- vain. e ttä pakkoluovutuksen m a ataj.
v ak av a lta kan n alta, eikä s e n t a l a
B auer kuvaa its e n sä k aikkien m äil r i n avulla-
H än lausui
seu raav au ole ihm e, e ttä pikkuporvarillisen vJ-