Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (June 6, 1921)
No. Bi TOVERI (T H E COMRADE) TT m orgaa of tbe Finnish workers in tbe W •stern States. The only Finnish Doily in the W o t . Published Daily, except Sunday, at Astoria, Oregon, by the Western Workmen's Publishing Society. Office Seventh and Commercial Opposite Post Office. St., Post Office Address: T O V E R I, Box 99, Astoria, Ore. joonapäinen joukko oli painettu niin alas, että sillä oli edessään vain kaksi vaihtoehtoa — joko hiljainen ja kiduttava nälkään nääntyminen orjavoutien piiskaa vinguttaessa, tai yleinen kapinä vallitsevia olosuhteita vastaan. Japanin työväestö valitsi jälki mäisen hämmästyttävällä ja o- dottamattomalla päättäväisyydel - lä. Liike oli yksimielinen ja val tava, vaikkakaan ei vallanku ED1TOR1AL STAFF mouksellinen ja päämäärästään Kos- Sulo Syvänen, Alex Sevo, A. selvä. Sen sisältönä (oli yksin- kela, K. E. Heikkinen. ____________ __ kertaisesti — enemmän riisiä. Se Phonoi Office 363, Editorml Dap’« 032 ei kuitenkaan ollut vaikuttamat- 1 ta koko Japanin yhteiskunnain- i5z*T». : - O , “ e" rakenteeseen,’ vaan aiheutti Aatoria, Oregon, March 3, Il under the A ct oL huntin ia m ullistuksia, yksinpä j hallitusvaihdoksiakin. Koko en- ! tisen ehdottoman yksinvaltiuden ja vanhan feodaaliaatcliston ja Japanin työväestö sotilasdiktatuurin vallan perus teet horjahtelivat. Tilannetta hy nousemassa väkseen käyttäen raivasi sivisty nyt keskiluokka itselleen jossa- Yhdysvaltoihin alkaa hiljalleen ki» Jnaar?n .It’ctä hallituksen oh saapua tietoja Japanista, jotka jaksiin käsiksi päästäkseen. Se kertovat tuon kaukaisen idän 0- saavutti rajoitetun pääsyn maan mintakeisen imperialistisen maan edustuslaitokseen. Samalla ker- raatajajoukkojen vapunpäivän vie Itaa oli JaFan’n hallituksen pakko tosta. Nämä tiedot o ta t sangen I Ryhdyttää tinkimätöntä sotilas- ilahduttavia, sillä niistä käy sel- ' <liktatuuria ja myöntää kansalle ville, että tuossa verrattain v ä-1 epämääräisiä vapauksiakin. L- han tunnetussa aasialaisen kapi- i n°htaa ei myöskään saa, että Ja- talismin kehdossa huippuunsa ke-1 Pan,n työväestö tämän rettelön liittynyt riisto on samaten kuin aikana Paasi huomaamaan oman kaikkialla muuallakin maailmassa suuren voimansa. povellaan kasvattanut liikkeen, Sen jälkeen ei Japanista ole joka ennen pitkää tulee kukista-’ suuria kuulunut. Vasta viime äi mään riistäjäluokan ja liittämään i koina on ohimennen mainittu jär- tämän eristetyissä asemassa ole- jestetyistä lakkoliikkeistä ja J a van riistettyjen luokan yhteen'panin työläisten järjestöistä, jois- rintamaan kaikkien maitten vai- ta on kangastunut esille siellä lankumouksellisten proletaarien; käynnissä oleva luokkataistelu, rintamaan. Ja nyt saapuneet tiedot kertovat Japanin nousu on kaikissa suli- meille taasen yllätyksenä Japa- teissa ollut ihmeellinen. Se on nin järjestyneen työväestön vap- valmistanut vanhoille sivistys pumielenosotuksista, kymmeniä maille yllätyksen toisensa jälkeen. tuhansia työläisiä käsittävistä V ielä puolisen vuosisataa sitten joukkokokouksista, mielenosotus- Japani oli vuosituhansien van kulkueista soittokuntineen, pu noihin feodaalisiin muotoihin naisista lipuista, vallankumouk- kangistunut absoluuttisen yksin (sellisista puheista, kahakoista po- vallan tyyssija. Sitten siellä il-I liisien ja väkijoukkojen välillä, meni pyrkimyksiä kapitalismiin, J kahakoista vallankumouksellisten jotka hämmästyttävällä nopeu* ja taantumuksellisten työläisten H ETEENPÄIN »» della ovat kehittyneet. Venäläis- j välillä, joukkovangitsemisista jne. japanilaisen sodan aikana v asta' Taaskin valtaa meidät näitä S. S. Järjestön itään perustama ensi kerran toden teolla käsitet-1 tietoja lukiessamme sekavat tun uusi päivälehti saapui käsiimme tiin muualla maailmassa, että J a - 5 teet. Olemme taaskin yllätetty- lauantaina rempseänä ja viikassi- panista oli kehittynyt maailman ! jä, milteipä hölmistyneitä. Mi- sältnisenä näytenumerona. Jo niahti, jota on pidettävä Europa» ! tään tällaista emme tältä taholta näytenumerosta voi nähdä että suurvaltojen veroisena. Maail-J vielä ole osanneet odottaa. Li lehdellä tulee olemaan runsas man sodan aikana Japani kaik laksi kertovat uutiset, että vaik kannatus idän suomalaisen työ kien toisten imperialistisien kan ka työväen julkisia ulkoilmako- väestön keskuudessa, josta todis sojen kustannuksella valtasi it kouksia vapunpäivänä olivat so- tuksena ovat monet ilmotukset, selleen valta-aseman Tyynenme tilaat täysissä aseissa ja kaikista kansankirjeet ja onnentoivotuk ren maitten kaupassa ja kehitti aselajeista sekä sankat poliisiket- Set. teollisuuslaitoksensa hämmästyt jut vartioimassa, niin siitä huoli "Eteenpäin” lehti on S. S. Jär tävän korkealle teknillisessä suh matta ne eivät uskaltaneet näit jestön kontrolloima, noudattaa teessa. l.uropalaiset ja amerika- ten kokouksien menoa häiritä, järjestön päätöksiä ja edustaa laiset riistäjät saivat toinen toi vaan sallivatpa vielä vallanku kaikessa järjestön ohjelmaa ja sensa jälkeen väistyä uuden kil mouksellisia kiihotuspuheitakin sen hyväksymiä periaatteita, j o pailijan tieltä, joka harkiten ja I pidettävän. A asta mielenosotus- pitemmän ajan on idän suomalai taitavasti linnoitti asemiaan. So- kulkueitten kimppuun kävivät pa nen työväestö ollut "lapsipuolen dan aikana kuului sieltä ja täältä liisijoukot hillittömällä vimmalla asemassa” omaan sanomalehteen kapitalistien keskuudesta muri Lukiossa kun kulkue lähestyi kei nähden, jota siltä on ¡juuttunut naa. mutta silloinen yleinen tilan sarillista palatsia. Osakassa ja senjälkeen kun "Raivaajan” osa- ne ei siihen sallinut suurempaa muissa teollisuuskeskuksissa se- kevarkaat anastivat idän suoma huomiota kiinnittää. Ja vasta i kaantui poliisi asiaan kun vallan- laisten työläisten rakentaman Yersaillesin rauhanneuvotteluissa kumoukselliset ja taantumuksel- lehden ajamaan omia hämäräpe alkoi maailman toisille suurros- liset työläiset joutuivat keske räisiä tarkotuksiaan. Puute on voille selvitä kaukaisen idän ti nään tappeluun. Kaikki tämä on nyt korjattu joten järjestömme lanne täydessä alastomuudessaan. omansa osuttamaan sitä, että työ itäinen alue pääsee vakiinnutta- Sitä seuranneena aikana on Japa nin kysymys ollut yhtenään polt topisteenä ja imperialistien väli nen katkeruus on ilmennyt kii vaittani noottien vaihdossa ja kiihkeän ja tarkotuksellisen ases- tautumisen muodossa. Kaikki edellä esitetty on ollut pintailmiötä ja vain imperialisti sen kilpailun yhteydessä ovat sii I. h isto riallisek si vaan m yöskin prog- tä tietoja tavalliset kuolevaiset Kansainvälisen menshevismin ressiiviseksi, tosiasialliseksi. Neuvos saaneet. Syvällisemmin ei ole en “uusi sana" tovallan ja vastavallankum ouksen v ä nätetty kiinnittää Japanin sisäi lisen kam ppailun k aik k in a ajan k o h ti seen kehitykseen huomiota. Ani (Jo itak in kuukausia uitte ju lk a isi harvoin on minkään asian yhtey vat "keskUHtalais-sosial ¡d em o k raatit’*, na on m enshevikien täy ty n y t k eh o t dessä mainittu Japanin työväes itäv altalain en O tto Bauer ja sak salai taa hengenheim olaisiaan puolusta töstä. \ leisenä käsityksenä on nen Rudolf lU lferding, kirjasen m aan N euvostovaltaa vallankum ouk ollut, että työläiset Japanissa o- “ Bolshevismi vaiko sosialidem okra sellisen a elim enä. S itä ennen men- vat aivan tahdottomia ja vastus* tia", jo ta sittem m in m ailm an oikeis- shevikit ju tte liv a t, e ttä p ro le ta ria a tuskyvyttomiä orjia, joitten halpa to-sosialidem okraatt inen san o m aleh tin d ik tatu u ri jo h ta a tila n h e rra in , k a työvoima ja alhaiset vaatimukset distö on ru n sa asti lain aillu t ja s a a t p italistien vastavallankum ouksen voit vielä kerran tulevat muodostu tan u t laajalti ju lk isu u teen m uka ti»? toon. N yt on N euvostovalta heidän maan vaaraksi koko valkean ro teellisim p än ä to disteluna sosialism in silm issään työväenluokan tuki, kapi dun proletaari joukon olemassa to teu ttam isen m ahdottom uudesta sitä ta listie n ja tila n h e rra in v astav allan ololle ja sitä käsitystä ovat kapi tie tä kuin V enäjällä on o tettu . M. kum ousta v astaan. S am an aik aisesti talistit koettaneet ylläpitää. Jos m. Suom en o ik eisto leh d et ja “R ai kasvaa k ansainvälisen p ro le ta ria atin kus näki mainittavan jotakin epä v aaja" ovat k ä y ttä n e e t B aueria auk m yötätunto N euvostovaltaa kohtaan. toivoisista yksilökohtaisista yri to ritee ttin a a n . T ässä k irjo tu ssarjas- Siitä tulee sen tie tä n ä y ttä v ä tähti. tyksistä puhua luokkamerkeissä sa te rä v ä san o m aleh tik y n äilijä K arl N euvostovallan kieltäm inen ja se Japanin työväestölle, mutta san Radek analysoi B auerin v ä itte e t ja taistelu sitä v a s ta a n ,_ jo ta K autsky gen lohduttomassa äänilajissa. J a p aljastaa niiden onttouden täy d elli on käynyt, jo h ta a vain siihen e ttä panin kaikkivaltiaan poliisin ¡1- sesti. — Toim.) ty ö läiset jä ttä v ä t m enshevistien rivit. motettiin joka paikassa olevan Kun V enäjän ty ö läiset ja talonpo- K ansainvälinen m enshevism i ei enää valppaana .. . ja # luokkataistelusta J jä t lokakuussa 1917, h ä v ite tty ää n ja k sa puolustaa K autskyn asem aa, puhuminen teollisuusorjille näit- i porvariston herru u d en , o ttiv a t vai- vaan se jä ttä ä sen. K äydäkseen ta is MAILMANVALLANKUMOUKSEN KYSY- MYKSET KANSAINVÄLISEN MENSHE- VI SM IN NIMESSÄ te n tie to je n m ukaan s a a t t o i k e - jla n om iin käsiinsä?, niin arv o steliv at nen tahansa viedä hirsipuuhun. oikeista-m ensbevi^it tä tä h isto riallis Kuin salama kirkkaalta taivaal ta tap ah tu m aa rikokseksi ja Marto- ta saapui sitten v. 1919 tieto Ja- vin tap aiset v asem m isto laiset m en panin riisimellakoista ja Japanin sh ev ik k i-in tern atio n alistit poliittiseksi kansan yksimielisestä noususta seikkailuksi. M enshevikien pillin Tiedot otettiin vastaan sekavin m ukaan alkoi ta n ssia K autsky. Ke- tuntein; tuskinpa niitä osattiin säliä 1918 ju lk aisem assaan lentokir- ensi aluksi ottaa todestakaan. ja se ssa “ D ik ta tu u rista ja dem okra Saapuneet uutiset toistivat kui tia sta " II In tern atio n alen entinen tenkin itsepintaisesti samoja asi teo reetik k o k ieltäy ty i hyväksym ästä oita ja loivat vähitellen yksityis V enäjän vallankum ousta. S iitä läh kohtaisempaa valaistusta Japanin tien on k u lu n u t jo k ak si vuotta. Neu teollisuustuotannossa vallitse- vostovalta on lyönyt yhden viholll vaan tilanteeseen. Ne kertoivat sen to isen sa jälk een ja on tu llu t kaik- määräysvaltaa. Kävisi" pitkäksi luetella niitä petoksia ja kaval luksia, jpihin sosialidemokraatit jo ovat ennättäneet tehdä itsensä syyllisiksi työväkeä vastaan, nyt parhaillaankin istuvat he E uro pan verilöylyn toimeenpanijain kanssa yhteistoiminnassa kan TOVERIN LUKIJAT muistavat, että näillä viikoilla ja kuu sainliitossa. Kaikki käy kuitenkin “vallan kausilla maailman työläiset pitävät useita tärkeitä kokouksia kumouksellisessa” hengessä. Sa joissa keskustellaan ja päätetään asioista, jotka koskevat hy Lukijamme myöskin malla kun sosialidemokraatit käy vin läheltä jokaista palkkatyöläistä. vät sotaa työväkeä vastaan, sa haluavat kiinteästi seurata eri maiden kauppasuhteiden rat malla kun he lähettävät kuula- kaisuja, sekä diplomaattisia vehkeilyjä, joiden pohjimaisena ruiskuja työläisiä vastaan, kun parjaavat vallankumouksellista tarkoituksena on: saada tukahutetuksi työväen kansainväli- työväkeä, kun murhaavat niitä, nen yhteenliittyminen. Parhaiten, nopeimmin ja selvimmin tulemme näistä asiois kun sulkevat heiltä työväentalo jen kokoushuoneet, kun porva ta tietoisiksi tilaamalla itsellemme TOVERIN. Toveri kertoo rien kanssa hyväksyvät kuristus- uutiset vääristelemättöminä ja työläisille ymmärrettävällä lakeja työväkeä vastaan, niin kai kesta tästä julkeudcsta huolimat tavalla, joka juuri on tärkeintä näinä sekaannuksen aikoina, ta sanovat hekin olevansa — val jolloin seassamme liikuskelee kaikenlaisia poliiikoitsijoita lankumouksen kannattajia ja hakemassa itselleen kannatusta ja tukea katalille toimen puoltajia! piteilleen. Yhtenä silmäinsokaisemisyri- Asiamiehet, toimittakaa Toverin tilaus-uudistukset ajal tyksenä oli heillä maailmansodan jälkeen pitämänsä Bernin kokous, laan konttoriimme, että lehti säännöllisesti menee tlaajilleen, jossa Branting, samalla kun kun sillä lukijat varmasti tulevat kaipaamaan ja säästämään T(> nioitti Jauresin muistoa, (m ur verin jokaisen numeron. Älkää unhoittako hankkia myös hattiin Ranskassa heti Europas- kin UUSIA TILAUKSIA TOVERILLE. Työläiset kaipaavat sa sodan alettua) huomautti, et tietoisuutta ja hyviä uutisia ja niitä saamme lukea ainoas tä heillä on toinenkin suuri rau- hanystävä kunnioitettavana — taan Toverista. TOVERI JOKAISEN LÄNNEN SUOMA LAISEN TYÖLÄISEN LUETTAVAKSI. SIINÄ TOIMINTA- Wilson! Viime vuonna kokoontuivat s a OHJELMAMME! mat herrat jälleen Genevessä, Toveruudella, TOVERIN .LHVITYSOSASTO, mutta havaitsivat he kulkeneen sa toiselle tielle kuin työväki, jonka vuoksi lopettivat koko Box 99, Astoria, Oregon. hommansa ja kansainvälisen “liit tonsa”, jossa ei enää ollut kuin tionalella ei olekaan vallanku ELINKUSTANNUKSET 6! johtajat jälellä. mouksen jouduttaminen vaan sen PRO S. KORKEAMMAT Viime maaliskuussa alottivat he vastustaminen. Olisihan paljon KUIN V. 1919 Itävallan kaupungista Vienistä mukavampaa toimia jotakin ja uuden yrityksen. H e huomasi istua valtioiden komiteoissa, eri Nykyään kun työnantajat "no vat kyllä osaaottajain vähälukui- asia on, onko mäistä toimista mi niaalioloihin” palautumi-pyrk suudesta, ettei vetele enää ja t tään hyötyä työväelle. Tätä il tnyksessään koettavat polkea tyi kaa entistä peliään työväen kus maa ja porvarien etua silmällä Iäisten palkkoja ennen sotaa va tannuksella. Puheenjohtaja Ad- pitääkseen istuukin juuri parhail linneelle tasanteelle on tärkeä) ler huomauttikin tervehdyspu laan sosialidemokraatteja useiden , tietää* missä määrin elinkustai heessa, "ettemme aio muodostaa maiden porvarillisissa hallituksis mikset todellisuudessa on ko intemationalea, vaan työväen lii sa, tukien siellä porvaristoaan keainmat kuin v. 1914, sillä ir ton —. Työläisten tärkeimpänä työväen vallankumouksellisia a i kyisiä palkkoja ja elintarpeittt velvollisuutena on toimia Ver neksia vastaan. hintaa toisiinsa vertaamalla v< Saksa on nykyään sosialide tarkalleen numeroihin perusti saillesin rauhansopimusta vas taan, jonka vuoksi meidän on mokraattien ihanteiden perikuva. villa tiedoilla osottaa niissä luotava kansainvälinen työväen- Sitä ihannoi Suomenkin entinen massa työläiset ovat. Tämä SOSIALIDEMOKRATIA liitto yhteiskunnallisen vallanku so s. -demokraattien/johtaja Oska sitäkin tärkeämpää kun työnant; NYKYÄÄN mouksen toteuttamiseksi”. ri Tokoi, lausuessaan, että “S ak jät tahallisesti hillitöntä voitonh sa on nyt sosialistinen, kansan inoaan tyydyttääkseen ja pyrk Samalla kun he julistavat toi Olemme jo nähneet miten so sialidemokraattiset puolueet, näi mivansa -yhteiskunnallisen val valtainen tasavalta” ja että "niil myksilleen tukea antaakseen k< hin lukeutuen tietysti Amerikan lankumouksen puolasta, julista le kiskoille, joille Saksa on astu ottavat tosiasioita vääristellä ta Sosialistipuolue, ovat jääneet ke vat he, että "heitläir tunnuslau nut Scheidcmannin ja Nosken oh kotuksella saada "oikeudemntika hityksen kulusta jälkeen ja unoh seensa ei saa olla se joka edistää jaamana, on perustuva koko m aa suutta” alhaisille pyyteilleen. taneet samalla velvollisuutensa kolmatta intemationalea.” 'Loi ilman vallankumous’. —’ Jokai Näihin suhteisiin luo valaistu kärsivää köyhälistöä kohtaan. sessa kädessä on heillä siis val nen työläinen kuitenkin käsittää, Samalla kun ne ovat laatineet lankumous, toisessa miekka sen ¡ettei Saksan vallankumous ole ta äskettäin New Yorkissa pki< ¡vielä tapahtunut työläisten mie- tylle yhdeksännelle kansallisen kauniita ja lupaavia ohjelmia kan kukistamiseksi. Säännöissään määrittelevät n ä 1 Ien mukaan. Se on vasta tu teollisuuskonierenssille alistett sainvälisissä kokouksissa, ovat ne kukin omissa maissaan ottaneet mät herrat olevansa erossa oi lossa. elinkustannusten hintaraportt Edelläni evästä selvinnce jo pää joka perustuu sarjaan tutkimu» osaa maittensa porvarillisiin hal keistososialisteista ja kommunis lituksiin ja siten ehkäisseet nii teista. Jäseneksi hyväksyttyään piirteissään sosialidemokraattinen siä, joita on tehty v. 1914 alla den maiden vallankumoukselli vain ne puolueet, jotka eivät kuu työväenliike, joka päivä päivältä päivien ja v. 1921 maaliskuun vi sen työväen nousua. Surullisiin - lu 2 eikä 3 internationaleen. Ai- vajoaa yhä syvemmälle pikkupor- lisetiä aikana. Ne matemaattisc man kuvan sosialidemokratiasta vankuin toinenkin internationale varillisuuteen ja "kansanvaltaan”, la täsmällisyydellä osuttavat, e on antanut Saksan sosialidemo vielä olisi olemassa! Lässä on jossa työväellä ei ole yhtään e- ta yllä esitetyn ajan kuluerä < kraattinen työväenliike, joka hal nyt muistettava, miten suurella nempää oikeuksia tai vapauksia vat kaikki elinkustannukset VI mitä on porvarillisissa dysvalloissa kohonneet keskimäi litusvallan käsiinsä saatuaan al lämmöllä kaikkien maitten sosia kuin lidemokraatit tervehtivät tätä maissa yleensä. Petkutusta ja rin 68.7 prosentilla. Raportti p< koi yhdessä porvariston kanssa ammuttaa vallankumouksellisia Vienirt ‘kokousta ja sen pyrki silmäinlumetta koko homma. rustuu ainehistoon, joka on ki työläisiä, riisui nämät aseista ja myksiä. vaikkakaan useat eivät rättv kaikilta puolin Yhd\>va — “ M utta «e joka tie tä ä m itä ta h loista vaatetarpeitten. huonekalt jakoi ne taantumuksellisille ohra- enää kehdanneet edes kokouk too ja aina tah to o sam aa, hän kul jen ja kivihiilen jälleenmyyjiä nanmiehille. Yhtä surullisia il seen mennä tietäessään että se miöitä on havaittavissa muissakin kin yritys on tuomittu kuole kee kuin p e ttäm ätö n nuoli O dvsseun huoneustojen vuokraajilta, raiti« maissa, vaikka sosialidemokraatit maan jo ennen syntymistään. jou sesta p ä ä m ä ä rä ä n sä k o h ti.” — tieyhtiöitten hintataksoista; rtu eivät olekaan saaneet ratkaisevaa Päätarkoituksena tällä interna- B randes (Cearserista). katarpeitten hinnat on otettu Y1 mu väestön liike Japanissa on jo ke maan toimintansa koko järjes* hittynyt niin voimakkaaksi, että tömme yhteiseksi hyödyksi. T eh vallassaolijat eivät ilman muuta tävästään lausuu lehti i.tse: “Idän suomalaisten keskuudes sokeasti uskalla sitä tukahuttaa, sa pyrkii lehti liittämään yhteen vaan että niitten on samaten kuin muissakin kapitalistisissa maissi kaikki todelliset luokkataistelut arvioitava ensiksi omaa voimaan ja sille uskolliset ainekset välit sa ja otettava laskuissa huomioon tämättä entisistä ryhmittymisistä seuraukset, ennenkuin valtakei- ja erimielisyyksistä. Kaikki ne, nojaan alkavat käyttää kapinoi jotka mailman köyhälistön ny kyisen liikkeen innostamina ja via orjia vastaan. Ja kaiken lisäksi kertovat uuti opettamina ovat jättäneet yksi set vielä siitäkin, että lakeijamai- puolisen taloudellisen opportunis siä taantumuksellisia työväenjär min (syndikalismin) ja vakoili- jestöjä seurasi mielenosotusko- sen opportunismin (scheideman- kouksissa vain surkastuneen pie nilaisuuden) kuuluvat tosiasialli net työläisjoukot: Tokiossa 1,000, sesti yhteen ja mikään tehty rii Osaksassa kolmisen sataa ja ta tai persoonallinen kukkoilu ei muualla samassa suhteessa, kun näitä saa eroittaa eikä jakaa.” Lehden perustavassa kokouk taasen vastaavat luvut vallanku mouksellisten sosialistien mielen sessa valittiin vastaavaksi toimit osoituksissa olivat 10,000 ja 5,000 tajaksi Y. Halonen, mutta mui jne. Edellisien puolta piti yh den toimiensa takia ei hän ole teentörmäyksissä poliisijoukko; voinut ottaa tointa vastaan. Jo h ne saattoivat julkisesti rukoilla tokunta valitsi sen jälkeen lehden kruununprinssin Europan m at vastaavaksi toimittajaksi Elis kalle korkeimman varjelusta, kun Sulkasen, joka on jo saapunut taasen jälkimäiset lauloivat val toimeensa Astoriasta, jossa hän lankumouksellisia lauluja, kuljet on ollut Toverin toimittajana. tivat punaisia lippuja, joissa tu n Johtokunta on perustavan koko nuslauseina Z>li: "Alas kapitalis uksen suosituksien mukaan va mi”, "Työ on sivistyksen liikkeel- linnut Eteenpäin toimitukseen lepanovoima”, "Eläköön kansain Onni Saaren, Väinö Wesmanin, välinen työväenliike” jne. Anna Leppäsen ja korehtuurin- Kaikki tämä on todisteena sii lukijaksi T. Rantasen. tä, että missä ikinä kapitalismi Lehden ilmestymispaikka on nousee työtä riistämään, niin se New York, joka suurmailman ennemmin tai myöhemmin nos keskuksessa kieltämättä on edul tattaa vastaansa riistettyjen vas-r lisin ja johdonmukaisin ilmesty tustamattoinan voiman, jonka elä mispaikka päivälehdelle. Siellä mäntehtäväksi muodostuu riistä saa alati olla kosketuksissa suur jien kukistaminen käytettiinpä mailman tapausten kanssa, siellä sitä vastustamaan sitten minkä tuntee parhaiten mailman valti laisia keinoja tahansa. Ja mikä mon tykytyksen ja läheltä seura li «erikoisesti Japanin proletari ta päivän eläviä virtauksia. “E- aatti on kysymyksessä, niin voim teenpäin” tilaushinta on Yhdys me olla varmoja siitä, että se valloissa $6 vuosikerta, $3.25 puo- myöskin alkaa tuntea suonissaan livuosikerta ja $2 kolmelta kuu proletaarien veren liikkuvan ja kaudelta ; Canadassa $7, $3.75 ja että se omassa maassaan tulee $2.25. Pilataan osotteella 771 pitämään huolen kotoisen riisto- 39th st., Brooklyn, «N. Y. Toivo järjestelmän kukistamisesta. Sen tamme tervetulleeksi keskuu puolesta puhuu myöskin Japanin teemme uuden tulokkaan ja me hallituksen vaikeus pitää joukko nestyköön sen työ noskelaisen jaan Siperiassa taistelemassa siel lä valtaan noussutta proletariaat lian desinfisioimisessa. ———— —♦ «•» • — — • tia vastaan — K EH. --------- »4^» --------- - telu a m enshevism in p e ria ate e n puo lesta ovelam m in, — lu k u u n o tta m a tta erilaisia kirjallisuudV oH ittisia vivah duksia — tä h tä ä kaikki refo rm isti sen a a tte e n p u o lu stam iseen ; prole ta ria a tin sopim ukseen p o rv aristo n k an ssa tie n ä sosialism iin. K autskyn oppilas O tto B auer yhdessä kautsky- läisyyden p ääteo reetik o n Rudolf H ilferdingin k an ssa ju lk aisi m u u ta mia ku u k au sia ta k ap e rin sak san k ie lisen k irjasen nim ellä “ Bolshevism i vaiko so sialid em o k ratia", joka on m allikuva tu o sta u u d esta taistelu- m uodosta V enäjän vallankum ousta työvaestön sanomattoman kurjas-I kein tärkeimmäksi, suurimmaksi luu ja ny k y istä kom m unism ia v astaan. ta asemasta, ionka rinnalla re- sain v alisen politiikan te k ijäk si. Ve- B auerin y rity s “ u u d estaan ‘ p e ru ste l hoitti nuta jylkein riisto, vlelli- | naläisen m ^nehevikio ei o llu t pakko la m en sh ev lk k istä ta k tiik k a a , läh s}'ys ja tunnoton keinottelu. M il- 1 tu n n u sta a N euvostovaltaa a in o astaan tien bolshevism in tu n n u sta m ise sta ed isty k sellisek si to siasiak si V enä jään nähden, ja sen k ie ltä m isestä E uropaan nähden, p äätty i, kuten lu kija saa nähdä, y h täläiseen v esak koon, kuin hänen o p e tta ja n sa £ a u ‘- skvn y ritys olla suoraan tu n n u sta m a tta bolshevism ia. Liikkeenhoitajan Nurkka AIKAANSA SEURAAVILLE TYÖLÄISILLE olem attom uuden syvyyteen. H istorl- ta lis te ilta tu o ta n to v ä lin e et, v apautta- alliselle ta iste lu ta n te re e lle jä ä v ä t p ro -. n u t työprosessin ja jä rje s tä ä nyt le ta ria a tti ja p o rv a rista y k sin ään 1 itse, k äy ttä en om an suu n n itelm an mu Täm ä on p ro le ta ria atin herru u d en kaan tu o ta n to v ä lin e itä ja työvoim aa, p eru stu s V enäjällä. Ja a in o asta an < suunnitelm allisen, su o ran aisen yh- silloin, kun vastavallankum ous u h - , teisk u n n allisen ty ö tu o tte itte n jaon. kaa p ro le ta ria atin v altaa ja n ä y ttä ä M utta jos täm ä on sosialism ia, niin siltä, e ttä sen sotajoukkojen p e rä stä on se e rik o isla a tu ista , d e sp o o ttista II. palaa tila n h e rra tiluksilleen, vain sil- sosialism ia. Sillä sosialism i Venft O. Bauerin m ielipiteet. loin nousee talonpoika yhdessä pro- jä llä ei m e rk itse p ro le ta ria a tin her- V enäjän,- y h teisk u n n allista k eh ity s le ta ria a tin k a n ssa h eittä äk se en ta-1 ru u tta tu o tan to v älin eisiin nähden, ei tä koskevan historiallisen johdannon kaisin y h teisen vihollisen." (Siv. 42.) j sitä . e ttä p ro le ta ria a tti itse jo h taisi B auerin m ielestä n e u v o sto p e ru stu s-, työprosessia, ei sitä, e ttä pro letari jälkeen, jossa Bauer m onin lain au k laki puolustaa ja sam alla lu jitta a a a tti itse ja k aisi työn tu o tte e t. Tä- sin ja num eroin todistaa, e ttä “ hän on oppinut vähitellen jo tain ja jo tä tä asem aa, a n tae n talonpojalle n eu ma sosialism i m erk itsee sitä, e t t i on k ite y ty n y t erilleen te n k u te n ”, siirty y hän ta rk a ste le vostoissa vähem m än oikeuksia, kuin v altiovalta k a n sa sta : se e d u sta a sen p ie n tä osan, M utta m yöskin täm ä m aan V enäjän vallankum ouksen y.i- työm iehille. teisk u n n allista sisälly stä ja tulee sii p eru stu slak i voisi talonpoikaisten lii joka kohoaa k an sanjoukkojen yli, se hen vakaum ukseen, e ttä “ p ro letari k u m äärällisen ylivoim an ohella tuf- ja k a a tu o ta n to v ä lin e et, työn tu o tte e t, aatin poliittinen voitto on a u tta n u t la sen h erru u d en aseeksi, ellei Neu-1 työvoim an ja p a k o tta a v äk iv altaisin talonpoikia saa v u ttam aan y h te isk u n vostovalta olisi niin p eru stee llise sti keinoin ty ö tä te k e v ä t jo u k o t alistu- k u k ista n u t p o rvaristoa, e tte i se enää m aan ty ö su u n n itelm aan sa työjärje;-- n allisen p ääm äärän sä." T alonpoikaista au tto i sentähden kykene tulem aan talo npoikaisten o ! tössä. (Siv. 63.) jä rje stä jä k s i, keskuk _ x.. . p ro le ta ria a ttia tila n h e rra in ja k a p ita suusliikkeiden , . T „ . ... « .. E n tä sitte n ? K ieitääkö B auer soi im äin en ta a s on itse n i n , . listien vallan h äv ittäm isessä, e ttä seksi. Jälk ... . . . . laisen politiikan välttäm ättöm yydet?. perin vahan sivistynyt, ettei se pys- .... ‘ saisi tila n h e rra in m a a t ja tek isi ... i letaarin . • valtaa. pitääkö hän sitä palaam isena arak t- ty v o ittam aan p ro , . ‘ lopun feodalism in jä tte istä . Kom m u i shejevilaisyyteen, kuten ju tte liv a t n istisen puolueen m uodossa y rit i M utta sitä m ukaa kuin Neuvosto- m enshevikit, ty ö n arm eijo ista keskus p ro le ta ria a tti m ennä kauem m aksi, vallan työn v aik u tu k sesta k a sv a a ta- te lta e ssa ? Ei. H appam enm akein 11- siirty ä m aan y k sity iso m istu k sesta lonpoikain tietoisuus, tulee se Neu i m ein hän s e littä ä p iirtäm ä n sä ku- todelliseen m aan sosialisoim iseen 1 v o sto p eru stu slak iin nojaten sa a v u tta ; van syyksi V enäjän nuoren preleta- neuvostotalouksia m uodostam alla, rnaan vallan ja m uodostam aan V enä ria a tin ah taan siv isty staso n ja k ir m u tta k o h d attu aan talonpoikaisten jällä dem okratian M utta m inkälai jo ttu a : "D em o k ratian k aan p e ria a tte e t tarm o k k aan v astu stu k sen , luopui sil nen on oleva täm än dem o k ratian yh- eivät ole ikuisia to tuuksia, dem okra- loin tä s tä p ääm ä ä rä stä ä n ja ju u ri teisk u n n allin en luonne? T ähän B auer tia on vain h isto riallisen k eh ity k sen tä h än luopum ukseen p eru stu u N eu v astaa ta v allisella m enshevikkisellä tu o te ja sen aste , ain o asta an tuotan- vostovalta. kuvauksella työväenluokan kehityk- to v älin eitten . lu o k k ataistelu n , joukko- V enäläinen talonpoika ei ole vielä sestä N euvostovallan aikana. Osa jen siv istyksellisen kypsyyden histo- p o liittisesti tietoinen olento. Vaia tyoväenluokkaa läh tee ta k aisin maa- riallisella k eh ity k sen m ä äräty llä as- ta istelu tila n h e rra in m aista veti h ä seudulle, osa k a atu u ase kädessä teolla on d em okratia m ahdollinen, n e t h isto rian pyörteeseen. Kun hän p u o lu staessaan N euvostovaltaa, o s a ! M issä n ä istä edellytyksiä ei ole vain on saan u t tila n h e rra n m aan ja m enee -n eu v o sto b y ro k ratian riv e ih in .' siellä ed isty sm ielisten vähem m istön v a k iin n u tta n u t sen om akseen, palaa Jäle lle jä ä n y t joukko ei pysty oso»- despotism i on h isto ria llin e n välttä- jälleen hänen p oliittinen välinpitä tam aan niin paljon tarm oa ja itse- i m ättöm yys siirty m tsk a u d ella; se on m ättoroyytensä. Ellei N euvostovalta n aisy y ttä kuin on ta rp e en sosialisti- historiallinen prosessin v ä lttä m ätö n koske h än een m aaseudulla, ei hän sen talouden jä rje stäm ise ssä . (v äliaik ain en a s te ” (siv. 63), Se m i»i välitä, m itä se tek ee kaupungissa. N euvostohallitus m uodostaa sen* nyt V enäjä e lää — on sam aa m itä Talonpoika poistuu h isto riallisen ta is täh d en teollisuuden b y ro k raattisen M arx odotti S ak sassa v. 1847. telu n k e n tältä, hän su lk eu tu u jä lle e j h a llitu sjä rje ste lm ä n . V enäjällä syn M utta m itä tulee tä s tä desjjootti- p u h ta asti p aik allisten etu je n ahtaa tyy so sialistin en y h te isk u n ta, sillä sesta sosialism ista, jos talo p o jan si seen piiriin, hän palaa h isto riallisen N euvostovalta on o tta n u t pois k ap i v isty staso kohoaa ja hän p y sty ttää kuten B auer ennustaa, oman valtan sa? P iru sen tie tä ä, vastaa Bauer K aiken todennäköisyyden mukaan V enäjä tulee olem aan sekotus yksi ty ise sta m aanom istuksesta, ulkomat- laisten konsessioiden omistajain yk sity isin ä k a p italistisin e omistuksineen ja valtiokapitalism incen, jonka Neu v ostovalta m uodostaa. K as siin ä uusi m enshevistim n fi losofia, joka perusteeltaan on haa K autskyn filosofiaa. Ovatp B au erit ja H ilferdingit ja menBberi- kisen Oiympon pienem m ät Jumala kuinka paljon tahansa poikenne' K au tsk v stä, niin pääasiassa he se tä ä n ovat hyväksyneet hänen m ie li p iteen sä V enäjän vallankumoukseni joka on m uka porvarillisen jarje» tyksen siirtym isen vaihe. Men liettä tinen tu nnuslause, joka esitettiin 1918: “paluu kapitalism iin" — tur' nuslause. jo sta sanoin venäläiset m en sh ev ik it o vat luopuneet, on Bau erillä täy d essä voim assa K oko «f1 B auerin ja K autskyn v ä lillä on K- e ttä h e rra B auer, kun Neuvosto-'*' n äjä oli k äy n y t kaksi ja puoli vuot’-* voim akasta ta istelu a vihollisia*1 v astaan , ei enää voinut pitää NeU vosto-V enäjää historiallisen seskk*- luna. Oli pakko antaa sille tiet«* linen to d istu s tunnustettuaan b - to riallisen kehityksen välttitni*10 *' m äksi valheeksi. Histonalliseit* k a n n alta katsoen me voisimme luo I pua k a ik esta v äittelystä Bau*'" k anssa, sillä korkeam paa todistusta- kuin N euvostovallan tunnustat :D«S ainoaksi m ahdolliseksi vallankumou‘ selliseksi politiikaksi, kukaan c: ' v a atiak a an . M ahdotonta politiikk** ta as on m ahdoton ajaakin. ®ut * koska kysym ys ei ole Neuvoät°T*- lalle a n n e tta v ista todistuksilta ju u ri m enshevism in paljastamise t niin k a n n a tta a pysähtyä europa-“- m enshevistin paaedustajan bi?to ym m ärtäm ättöm yyden esikuvaan. (J ä tti
