No. Bi
TOVERI
(T H E
COMRADE)
TT m orgaa of tbe Finnish workers in
tbe W •stern States. The only Finnish
Doily in the W o t . Published Daily,
except Sunday, at Astoria, Oregon,
by the Western Workmen's Publishing
Society.
Office Seventh and Commercial
Opposite Post Office.
St.,
Post Office Address:
T O V E R I, Box 99, Astoria, Ore.
joonapäinen joukko oli painettu
niin alas, että sillä oli edessään
vain kaksi vaihtoehtoa — joko
hiljainen ja kiduttava nälkään
nääntyminen orjavoutien piiskaa
vinguttaessa, tai yleinen kapinä
vallitsevia olosuhteita vastaan.
Japanin työväestö valitsi jälki
mäisen hämmästyttävällä ja o-
dottamattomalla päättäväisyydel -
lä.
Liike oli yksimielinen ja val
tava, vaikkakaan ei vallanku
ED1TOR1AL STAFF
mouksellinen
ja päämäärästään
Kos-
Sulo Syvänen, Alex Sevo, A.
selvä. Sen sisältönä (oli yksin-
kela, K. E. Heikkinen.
____________ __
kertaisesti — enemmän riisiä. Se
Phonoi Office 363, Editorml Dap’« 032 ei kuitenkaan ollut vaikuttamat-
1 ta koko Japanin yhteiskunnain-
i5z*T».
: - O
, “ e" rakenteeseen,’ vaan aiheutti
Aatoria, Oregon,
March 3, Il
under
the
A ct
oL
huntin ia
m ullistuksia,
yksinpä
j hallitusvaihdoksiakin. Koko en-
! tisen ehdottoman yksinvaltiuden
ja vanhan feodaaliaatcliston ja
Japanin työväestö
sotilasdiktatuurin vallan perus
teet horjahtelivat. Tilannetta hy
nousemassa
väkseen käyttäen raivasi sivisty
nyt keskiluokka itselleen jossa-
Yhdysvaltoihin alkaa hiljalleen ki» Jnaar?n .It’ctä hallituksen oh
saapua tietoja Japanista, jotka jaksiin käsiksi päästäkseen. Se
kertovat tuon kaukaisen idän 0- saavutti rajoitetun pääsyn maan
mintakeisen imperialistisen maan edustuslaitokseen. Samalla ker-
raatajajoukkojen vapunpäivän vie Itaa oli JaFan’n hallituksen pakko
tosta. Nämä tiedot o ta t sangen I Ryhdyttää tinkimätöntä sotilas-
ilahduttavia, sillä niistä käy sel- ' <liktatuuria ja myöntää kansalle
ville, että tuossa verrattain v ä-1 epämääräisiä vapauksiakin. L-
han tunnetussa aasialaisen kapi- i n°htaa ei myöskään saa, että Ja-
talismin kehdossa huippuunsa ke-1 Pan,n työväestö tämän rettelön
liittynyt riisto on samaten kuin aikana Paasi huomaamaan oman
kaikkialla muuallakin maailmassa suuren voimansa.
povellaan kasvattanut liikkeen,
Sen jälkeen ei Japanista ole
joka ennen pitkää tulee kukista-’ suuria kuulunut. Vasta viime äi
mään riistäjäluokan ja liittämään i koina on ohimennen mainittu jär-
tämän eristetyissä asemassa ole- jestetyistä lakkoliikkeistä ja J a
van riistettyjen luokan yhteen'panin työläisten järjestöistä, jois-
rintamaan kaikkien maitten vai- ta on kangastunut esille siellä
lankumouksellisten proletaarien; käynnissä oleva luokkataistelu,
rintamaan.
Ja nyt saapuneet tiedot kertovat
Japanin nousu on kaikissa suli- meille taasen yllätyksenä Japa-
teissa ollut ihmeellinen. Se on nin järjestyneen työväestön vap-
valmistanut vanhoille sivistys pumielenosotuksista, kymmeniä
maille yllätyksen toisensa jälkeen. tuhansia työläisiä käsittävistä
V ielä puolisen vuosisataa sitten joukkokokouksista, mielenosotus-
Japani oli vuosituhansien van kulkueista soittokuntineen, pu
noihin feodaalisiin
muotoihin naisista lipuista, vallankumouk-
kangistunut absoluuttisen yksin (sellisista puheista, kahakoista po-
vallan tyyssija. Sitten siellä il-I liisien ja väkijoukkojen välillä,
meni pyrkimyksiä kapitalismiin, J kahakoista vallankumouksellisten
jotka hämmästyttävällä nopeu* ja taantumuksellisten työläisten
H
ETEENPÄIN »»
della ovat kehittyneet. Venäläis- j välillä, joukkovangitsemisista jne.
japanilaisen sodan aikana v asta' Taaskin valtaa meidät näitä S. S. Järjestön itään perustama
ensi kerran toden teolla käsitet-1 tietoja lukiessamme sekavat tun uusi päivälehti saapui käsiimme
tiin muualla maailmassa, että J a - 5 teet. Olemme taaskin yllätetty- lauantaina rempseänä ja viikassi-
panista oli kehittynyt maailman ! jä, milteipä hölmistyneitä. Mi- sältnisenä näytenumerona.
Jo
niahti, jota on pidettävä Europa» ! tään tällaista emme tältä taholta näytenumerosta voi nähdä että
suurvaltojen veroisena. Maail-J vielä ole osanneet odottaa. Li lehdellä tulee olemaan runsas
man sodan aikana Japani kaik laksi kertovat uutiset, että vaik kannatus idän suomalaisen työ
kien toisten imperialistisien kan ka työväen julkisia ulkoilmako- väestön keskuudessa, josta todis
sojen kustannuksella valtasi it kouksia vapunpäivänä olivat so- tuksena ovat monet ilmotukset,
selleen valta-aseman Tyynenme tilaat täysissä aseissa ja kaikista kansankirjeet ja onnentoivotuk
ren maitten kaupassa ja kehitti aselajeista sekä sankat poliisiket- Set.
teollisuuslaitoksensa hämmästyt jut vartioimassa, niin siitä huoli
"Eteenpäin” lehti on S. S. Jär
tävän korkealle teknillisessä suh matta ne eivät uskaltaneet näit jestön kontrolloima, noudattaa
teessa. l.uropalaiset ja amerika- ten kokouksien menoa häiritä, järjestön päätöksiä ja edustaa
laiset riistäjät saivat toinen toi vaan sallivatpa vielä vallanku kaikessa järjestön ohjelmaa ja
sensa jälkeen väistyä uuden kil mouksellisia kiihotuspuheitakin sen hyväksymiä periaatteita, j o
pailijan tieltä, joka harkiten ja I pidettävän. A asta mielenosotus- pitemmän ajan on idän suomalai
taitavasti linnoitti asemiaan. So- kulkueitten kimppuun kävivät pa nen työväestö ollut "lapsipuolen
dan aikana kuului sieltä ja täältä liisijoukot hillittömällä vimmalla asemassa” omaan sanomalehteen
kapitalistien keskuudesta muri Lukiossa kun kulkue lähestyi kei nähden, jota siltä on ¡juuttunut
naa. mutta silloinen yleinen tilan sarillista palatsia. Osakassa ja senjälkeen kun "Raivaajan” osa-
ne ei siihen sallinut suurempaa muissa teollisuuskeskuksissa se- kevarkaat anastivat idän suoma
huomiota kiinnittää. Ja vasta i kaantui poliisi asiaan kun vallan- laisten työläisten rakentaman
Yersaillesin rauhanneuvotteluissa kumoukselliset ja taantumuksel- lehden ajamaan omia hämäräpe
alkoi maailman toisille suurros- liset työläiset joutuivat keske räisiä tarkotuksiaan. Puute on
voille selvitä kaukaisen idän ti nään tappeluun. Kaikki tämä on nyt korjattu joten järjestömme
lanne täydessä alastomuudessaan. omansa osuttamaan sitä, että työ itäinen alue pääsee vakiinnutta-
Sitä seuranneena aikana on Japa
nin kysymys ollut yhtenään polt
topisteenä ja imperialistien väli
nen katkeruus on ilmennyt kii
vaittani noottien vaihdossa ja
kiihkeän ja tarkotuksellisen ases-
tautumisen muodossa.
Kaikki edellä esitetty on ollut
pintailmiötä ja vain imperialisti
sen kilpailun yhteydessä ovat sii
I.
h isto riallisek si vaan m yöskin prog-
tä tietoja tavalliset kuolevaiset
Kansainvälisen menshevismin
ressiiviseksi, tosiasialliseksi. Neuvos
saaneet. Syvällisemmin ei ole en
“uusi sana"
tovallan ja vastavallankum ouksen v ä
nätetty kiinnittää Japanin sisäi
lisen kam ppailun k aik k in a ajan k o h ti
seen kehitykseen huomiota. Ani
(Jo itak in kuukausia uitte ju lk a isi
harvoin on minkään asian yhtey vat "keskUHtalais-sosial ¡d em o k raatit’*, na on m enshevikien täy ty n y t k eh o t
dessä mainittu Japanin työväes itäv altalain en O tto Bauer ja sak salai taa hengenheim olaisiaan puolusta
töstä. \ leisenä käsityksenä on nen Rudolf lU lferding, kirjasen m aan N euvostovaltaa vallankum ouk
ollut, että työläiset Japanissa o- “ Bolshevismi vaiko sosialidem okra sellisen a elim enä. S itä ennen men-
vat aivan tahdottomia ja vastus* tia", jo ta sittem m in m ailm an oikeis- shevikit ju tte liv a t, e ttä p ro le ta ria a
tuskyvyttomiä orjia, joitten halpa to-sosialidem okraatt inen san o m aleh tin d ik tatu u ri jo h ta a tila n h e rra in , k a
työvoima ja alhaiset vaatimukset distö on ru n sa asti lain aillu t ja s a a t p italistien vastavallankum ouksen voit
vielä kerran tulevat muodostu tan u t laajalti ju lk isu u teen m uka ti»? toon. N yt on N euvostovalta heidän
maan vaaraksi koko valkean ro teellisim p än ä to disteluna sosialism in silm issään työväenluokan tuki, kapi
dun proletaari joukon olemassa to teu ttam isen m ahdottom uudesta sitä ta listie n ja tila n h e rra in v astav allan
ololle ja sitä käsitystä ovat kapi tie tä kuin V enäjällä on o tettu . M. kum ousta v astaan. S am an aik aisesti
talistit koettaneet ylläpitää. Jos m. Suom en o ik eisto leh d et ja “R ai kasvaa k ansainvälisen p ro le ta ria atin
kus näki mainittavan jotakin epä v aaja" ovat k ä y ttä n e e t B aueria auk m yötätunto N euvostovaltaa kohtaan.
toivoisista yksilökohtaisista yri to ritee ttin a a n . T ässä k irjo tu ssarjas- Siitä tulee sen tie tä n ä y ttä v ä tähti.
tyksistä puhua luokkamerkeissä sa te rä v ä san o m aleh tik y n äilijä K arl
N euvostovallan kieltäm inen ja se
Japanin työväestölle, mutta san Radek analysoi B auerin v ä itte e t ja taistelu sitä v a s ta a n ,_ jo ta K autsky
gen lohduttomassa äänilajissa. J a p aljastaa niiden onttouden täy d elli on käynyt, jo h ta a vain siihen e ttä
panin kaikkivaltiaan poliisin ¡1- sesti. — Toim.)
ty ö läiset jä ttä v ä t m enshevistien rivit.
motettiin joka paikassa olevan Kun V enäjän ty ö läiset ja talonpo- K ansainvälinen m enshevism i ei enää
valppaana
..
. ja # luokkataistelusta J jä t lokakuussa 1917, h ä v ite tty ää n ja k sa puolustaa K autskyn asem aa,
puhuminen teollisuusorjille näit- i porvariston herru u d en , o ttiv a t vai- vaan se jä ttä ä sen. K äydäkseen ta is
MAILMANVALLANKUMOUKSEN KYSY-
MYKSET KANSAINVÄLISEN MENSHE-
VI SM IN NIMESSÄ
te n
tie to je n
m ukaan
s a a t t o i k e - jla n om iin käsiinsä?, niin arv o steliv at
nen tahansa viedä hirsipuuhun. oikeista-m ensbevi^it tä tä h isto riallis
Kuin salama kirkkaalta taivaal ta tap ah tu m aa rikokseksi ja Marto-
ta saapui sitten v. 1919 tieto Ja- vin tap aiset v asem m isto laiset m en
panin riisimellakoista ja Japanin sh ev ik k i-in tern atio n alistit poliittiseksi
kansan yksimielisestä noususta seikkailuksi.
M enshevikien
pillin
Tiedot otettiin vastaan sekavin m ukaan alkoi ta n ssia K autsky. Ke-
tuntein; tuskinpa niitä osattiin säliä 1918 ju lk aisem assaan lentokir-
ensi aluksi ottaa todestakaan. ja se ssa “ D ik ta tu u rista ja dem okra
Saapuneet uutiset toistivat kui tia sta " II In tern atio n alen entinen
tenkin itsepintaisesti samoja asi teo reetik k o k ieltäy ty i hyväksym ästä
oita ja loivat vähitellen yksityis V enäjän vallankum ousta. S iitä läh
kohtaisempaa valaistusta Japanin tien on k u lu n u t jo k ak si vuotta. Neu
teollisuustuotannossa
vallitse- vostovalta on lyönyt yhden viholll
vaan tilanteeseen. Ne kertoivat sen to isen sa jälk een ja on tu llu t kaik-
määräysvaltaa. Kävisi" pitkäksi
luetella niitä petoksia ja kaval
luksia, jpihin sosialidemokraatit
jo ovat ennättäneet tehdä itsensä
syyllisiksi työväkeä vastaan, nyt
parhaillaankin istuvat he E uro
pan verilöylyn toimeenpanijain
kanssa yhteistoiminnassa kan TOVERIN LUKIJAT muistavat, että näillä viikoilla ja kuu
sainliitossa.
Kaikki käy kuitenkin “vallan kausilla maailman työläiset pitävät useita tärkeitä kokouksia
kumouksellisessa” hengessä. Sa joissa keskustellaan ja päätetään asioista, jotka koskevat hy
Lukijamme myöskin
malla kun sosialidemokraatit käy vin läheltä jokaista palkkatyöläistä.
vät sotaa työväkeä vastaan, sa haluavat kiinteästi seurata eri maiden kauppasuhteiden rat
malla kun he lähettävät kuula- kaisuja, sekä diplomaattisia vehkeilyjä, joiden pohjimaisena
ruiskuja työläisiä vastaan, kun
parjaavat
vallankumouksellista tarkoituksena on: saada tukahutetuksi työväen kansainväli-
työväkeä, kun murhaavat niitä, nen yhteenliittyminen.
Parhaiten, nopeimmin ja selvimmin tulemme näistä asiois
kun sulkevat heiltä työväentalo
jen kokoushuoneet, kun porva ta tietoisiksi tilaamalla itsellemme TOVERIN. Toveri kertoo
rien kanssa hyväksyvät kuristus- uutiset vääristelemättöminä ja työläisille ymmärrettävällä
lakeja työväkeä vastaan, niin kai
kesta tästä julkeudcsta huolimat tavalla, joka juuri on tärkeintä näinä sekaannuksen aikoina,
ta sanovat hekin olevansa — val jolloin seassamme liikuskelee kaikenlaisia poliiikoitsijoita
lankumouksen
kannattajia ja hakemassa itselleen kannatusta ja tukea katalille toimen
puoltajia!
piteilleen.
Yhtenä silmäinsokaisemisyri-
Asiamiehet, toimittakaa Toverin tilaus-uudistukset ajal
tyksenä oli heillä maailmansodan
jälkeen pitämänsä Bernin kokous, laan konttoriimme, että lehti säännöllisesti menee tlaajilleen,
jossa Branting, samalla kun kun sillä lukijat varmasti tulevat kaipaamaan ja säästämään T(>
nioitti Jauresin muistoa, (m ur verin jokaisen numeron. Älkää unhoittako hankkia myös
hattiin Ranskassa heti Europas- kin UUSIA TILAUKSIA TOVERILLE. Työläiset kaipaavat
sa sodan alettua) huomautti, et tietoisuutta ja hyviä uutisia ja niitä saamme lukea ainoas
tä heillä on toinenkin suuri rau-
hanystävä kunnioitettavana — taan Toverista. TOVERI JOKAISEN LÄNNEN SUOMA
LAISEN TYÖLÄISEN LUETTAVAKSI. SIINÄ TOIMINTA-
Wilson!
Viime vuonna kokoontuivat s a OHJELMAMME!
mat herrat jälleen Genevessä,
Toveruudella, TOVERIN .LHVITYSOSASTO,
mutta havaitsivat he kulkeneen
sa toiselle tielle kuin työväki,
jonka vuoksi lopettivat koko Box 99, Astoria, Oregon.
hommansa ja kansainvälisen “liit
tonsa”, jossa ei enää ollut kuin tionalella ei olekaan vallanku ELINKUSTANNUKSET 6!
johtajat jälellä.
mouksen jouduttaminen vaan sen
PRO S. KORKEAMMAT
Viime maaliskuussa alottivat he vastustaminen. Olisihan paljon
KUIN V. 1919
Itävallan kaupungista Vienistä mukavampaa toimia jotakin ja
uuden yrityksen. H e huomasi istua valtioiden komiteoissa, eri
Nykyään kun työnantajat "no
vat kyllä osaaottajain vähälukui- asia on, onko mäistä toimista mi niaalioloihin”
palautumi-pyrk
suudesta, ettei vetele enää ja t tään hyötyä työväelle. Tätä il tnyksessään koettavat polkea tyi
kaa entistä peliään työväen kus maa ja porvarien etua silmällä Iäisten palkkoja ennen sotaa va
tannuksella. Puheenjohtaja Ad- pitääkseen istuukin juuri parhail linneelle tasanteelle on tärkeä)
ler huomauttikin tervehdyspu laan sosialidemokraatteja useiden , tietää* missä määrin elinkustai
heessa, "ettemme aio muodostaa maiden porvarillisissa hallituksis mikset todellisuudessa on ko
intemationalea, vaan työväen lii sa, tukien siellä porvaristoaan keainmat kuin v. 1914, sillä ir
ton —. Työläisten tärkeimpänä työväen vallankumouksellisia a i kyisiä palkkoja ja elintarpeittt
velvollisuutena on toimia Ver neksia vastaan.
hintaa toisiinsa vertaamalla v<
Saksa on nykyään sosialide tarkalleen numeroihin perusti
saillesin rauhansopimusta vas
taan, jonka vuoksi meidän on mokraattien ihanteiden perikuva. villa tiedoilla osottaa niissä
luotava kansainvälinen työväen- Sitä ihannoi Suomenkin entinen massa työläiset ovat. Tämä
SOSIALIDEMOKRATIA
liitto
yhteiskunnallisen vallanku so s. -demokraattien/johtaja Oska sitäkin tärkeämpää kun työnant;
NYKYÄÄN
mouksen toteuttamiseksi”.
ri Tokoi, lausuessaan, että “S ak jät tahallisesti hillitöntä voitonh
sa on nyt sosialistinen, kansan inoaan tyydyttääkseen ja pyrk
Samalla
kun
he
julistavat
toi
Olemme jo nähneet miten so
sialidemokraattiset puolueet, näi mivansa -yhteiskunnallisen val valtainen tasavalta” ja että "niil myksilleen tukea antaakseen k<
hin lukeutuen tietysti Amerikan lankumouksen puolasta, julista le kiskoille, joille Saksa on astu ottavat tosiasioita vääristellä ta
Sosialistipuolue, ovat jääneet ke vat he, että "heitläir tunnuslau nut Scheidcmannin ja Nosken oh kotuksella saada "oikeudemntika
hityksen kulusta jälkeen ja unoh seensa ei saa olla se joka edistää jaamana, on perustuva koko m aa suutta” alhaisille pyyteilleen.
taneet samalla velvollisuutensa kolmatta intemationalea.” 'Loi ilman vallankumous’. —’ Jokai
Näihin suhteisiin luo valaistu
kärsivää köyhälistöä kohtaan. sessa kädessä on heillä siis val nen työläinen kuitenkin käsittää,
Samalla kun ne ovat laatineet lankumous, toisessa miekka sen ¡ettei Saksan vallankumous ole ta äskettäin New Yorkissa pki<
¡vielä tapahtunut työläisten mie- tylle yhdeksännelle kansallisen
kauniita ja lupaavia ohjelmia kan kukistamiseksi.
Säännöissään määrittelevät n ä 1 Ien mukaan. Se on vasta tu teollisuuskonierenssille alistett
sainvälisissä kokouksissa, ovat ne
kukin omissa maissaan ottaneet mät herrat olevansa erossa oi lossa.
elinkustannusten
hintaraportt
Edelläni evästä selvinnce jo pää joka perustuu sarjaan tutkimu»
osaa maittensa porvarillisiin hal keistososialisteista ja kommunis
lituksiin ja siten ehkäisseet nii teista. Jäseneksi hyväksyttyään piirteissään sosialidemokraattinen siä, joita on tehty v. 1914 alla
den maiden vallankumoukselli vain ne puolueet, jotka eivät kuu työväenliike, joka päivä päivältä päivien ja v. 1921 maaliskuun vi
sen työväen nousua. Surullisiin - lu 2 eikä 3 internationaleen. Ai- vajoaa yhä syvemmälle pikkupor- lisetiä aikana. Ne matemaattisc
man kuvan sosialidemokratiasta vankuin toinenkin internationale varillisuuteen ja "kansanvaltaan”, la täsmällisyydellä osuttavat, e
on antanut Saksan sosialidemo vielä olisi olemassa! Lässä on jossa työväellä ei ole yhtään e- ta yllä esitetyn ajan kuluerä <
kraattinen työväenliike, joka hal nyt muistettava, miten suurella nempää oikeuksia tai vapauksia vat kaikki elinkustannukset VI
mitä
on porvarillisissa dysvalloissa kohonneet keskimäi
litusvallan käsiinsä saatuaan al lämmöllä kaikkien maitten sosia kuin
lidemokraatit
tervehtivät
tätä
maissa
yleensä.
Petkutusta ja rin 68.7 prosentilla. Raportti p<
koi yhdessä porvariston kanssa
ammuttaa vallankumouksellisia Vienirt ‘kokousta ja sen pyrki silmäinlumetta koko homma.
rustuu ainehistoon, joka on ki
työläisiä, riisui nämät aseista ja myksiä. vaikkakaan useat eivät
rättv kaikilta puolin Yhd\>va
— “ M utta «e joka tie tä ä m itä ta h loista vaatetarpeitten. huonekalt
jakoi ne taantumuksellisille ohra- enää kehdanneet edes kokouk
too
ja aina tah to o sam aa, hän kul jen ja kivihiilen jälleenmyyjiä
nanmiehille. Yhtä surullisia il seen mennä tietäessään että se
miöitä on havaittavissa muissakin kin yritys on tuomittu kuole kee kuin p e ttäm ätö n nuoli O dvsseun huoneustojen vuokraajilta, raiti«
maissa, vaikka sosialidemokraatit maan jo ennen syntymistään. jou sesta p ä ä m ä ä rä ä n sä k o h ti.” — tieyhtiöitten hintataksoista; rtu
eivät olekaan saaneet ratkaisevaa Päätarkoituksena tällä interna- B randes (Cearserista).
katarpeitten hinnat on otettu Y1
mu
väestön liike Japanissa on jo ke maan toimintansa koko järjes*
hittynyt niin voimakkaaksi, että tömme yhteiseksi hyödyksi. T eh
vallassaolijat eivät ilman muuta tävästään lausuu lehti i.tse:
“Idän suomalaisten keskuudes
sokeasti uskalla sitä tukahuttaa,
sa
pyrkii lehti liittämään yhteen
vaan että niitten on samaten kuin
muissakin kapitalistisissa maissi kaikki todelliset luokkataistelut
arvioitava ensiksi omaa voimaan ja sille uskolliset ainekset välit
sa ja otettava laskuissa huomioon tämättä entisistä ryhmittymisistä
seuraukset, ennenkuin valtakei- ja erimielisyyksistä. Kaikki ne,
nojaan alkavat käyttää kapinoi jotka mailman köyhälistön ny
kyisen liikkeen innostamina ja
via orjia vastaan.
Ja kaiken lisäksi kertovat uuti opettamina ovat jättäneet yksi
set vielä siitäkin, että lakeijamai- puolisen taloudellisen opportunis
siä taantumuksellisia työväenjär min (syndikalismin) ja vakoili-
jestöjä seurasi mielenosotusko- sen opportunismin (scheideman-
kouksissa vain surkastuneen pie nilaisuuden) kuuluvat tosiasialli
net työläisjoukot: Tokiossa 1,000, sesti yhteen ja mikään tehty rii
Osaksassa kolmisen sataa ja ta tai persoonallinen kukkoilu ei
muualla samassa suhteessa, kun näitä saa eroittaa eikä jakaa.”
Lehden perustavassa kokouk
taasen vastaavat luvut vallanku
mouksellisten sosialistien mielen sessa valittiin vastaavaksi toimit
osoituksissa olivat 10,000 ja 5,000 tajaksi Y. Halonen, mutta mui
jne. Edellisien puolta piti yh den toimiensa takia ei hän ole
teentörmäyksissä poliisijoukko; voinut ottaa tointa vastaan. Jo h
ne saattoivat julkisesti rukoilla tokunta valitsi sen jälkeen lehden
kruununprinssin Europan m at vastaavaksi toimittajaksi Elis
kalle korkeimman varjelusta, kun Sulkasen, joka on jo saapunut
taasen jälkimäiset lauloivat val toimeensa Astoriasta, jossa hän
lankumouksellisia lauluja, kuljet on ollut Toverin toimittajana.
tivat punaisia lippuja, joissa tu n Johtokunta on perustavan koko
nuslauseina Z>li: "Alas kapitalis uksen suosituksien mukaan va
mi”, "Työ on sivistyksen liikkeel- linnut Eteenpäin toimitukseen
lepanovoima”, "Eläköön kansain Onni Saaren, Väinö Wesmanin,
välinen työväenliike” jne.
Anna Leppäsen ja korehtuurin-
Kaikki tämä on todisteena sii lukijaksi T. Rantasen.
tä, että missä ikinä kapitalismi
Lehden ilmestymispaikka on
nousee työtä riistämään, niin se New York, joka suurmailman
ennemmin tai myöhemmin nos keskuksessa kieltämättä on edul
tattaa vastaansa riistettyjen vas-r lisin ja johdonmukaisin ilmesty
tustamattoinan voiman, jonka elä mispaikka päivälehdelle. Siellä
mäntehtäväksi muodostuu riistä saa alati olla kosketuksissa suur
jien kukistaminen käytettiinpä mailman tapausten kanssa, siellä
sitä vastustamaan sitten minkä tuntee parhaiten mailman valti
laisia keinoja tahansa. Ja mikä mon tykytyksen ja läheltä seura
li «erikoisesti Japanin proletari ta päivän eläviä virtauksia. “E-
aatti on kysymyksessä, niin voim teenpäin” tilaushinta on Yhdys
me olla varmoja siitä, että se valloissa $6 vuosikerta, $3.25 puo-
myöskin alkaa tuntea suonissaan livuosikerta ja $2 kolmelta kuu
proletaarien veren liikkuvan ja kaudelta ; Canadassa $7, $3.75 ja
että se omassa maassaan tulee $2.25.
Pilataan osotteella 771
pitämään huolen kotoisen riisto- 39th st., Brooklyn,
«N. Y. Toivo
järjestelmän kukistamisesta. Sen tamme tervetulleeksi
keskuu
puolesta puhuu myöskin Japanin teemme uuden tulokkaan ja me
hallituksen vaikeus pitää joukko nestyköön sen työ noskelaisen
jaan Siperiassa taistelemassa siel
lä valtaan noussutta proletariaat lian desinfisioimisessa.
————
—♦ «•» • — — •
tia vastaan — K EH.
--------- »4^» --------- -
telu a m enshevism in p e ria ate e n puo
lesta ovelam m in, — lu k u u n o tta m a tta
erilaisia kirjallisuudV oH ittisia vivah
duksia — tä h tä ä kaikki refo rm isti
sen a a tte e n p u o lu stam iseen ; prole
ta ria a tin
sopim ukseen
p o rv aristo n
k an ssa tie n ä sosialism iin. K autskyn
oppilas O tto B auer yhdessä kautsky-
läisyyden
p ääteo reetik o n
Rudolf
H ilferdingin k an ssa ju lk aisi m u u ta
mia ku u k au sia ta k ap e rin sak san k ie
lisen k irjasen nim ellä “ Bolshevism i
vaiko so sialid em o k ratia", joka on
m allikuva tu o sta u u d esta taistelu-
m uodosta V enäjän
vallankum ousta
työvaestön sanomattoman kurjas-I kein tärkeimmäksi, suurimmaksi luu ja ny k y istä kom m unism ia v astaan.
ta asemasta, ionka rinnalla re- sain v alisen politiikan te k ijäk si. Ve- B auerin y rity s “ u u d estaan ‘ p e ru ste l
hoitti nuta jylkein riisto, vlelli- | naläisen m ^nehevikio ei o llu t pakko la m en sh ev lk k istä ta k tiik k a a , läh
s}'ys ja tunnoton keinottelu. M il- 1 tu n n u sta a N euvostovaltaa a in o astaan tien bolshevism in tu n n u sta m ise sta
ed isty k sellisek si
to siasiak si
V enä
jään nähden, ja sen k ie ltä m isestä
E uropaan nähden, p äätty i, kuten lu
kija saa nähdä, y h täläiseen v esak
koon, kuin hänen o p e tta ja n sa £ a u ‘-
skvn y ritys olla suoraan tu n n u sta
m a tta bolshevism ia.
Liikkeenhoitajan Nurkka
AIKAANSA SEURAAVILLE TYÖLÄISILLE
olem attom uuden syvyyteen. H istorl- ta lis te ilta tu o ta n to v ä lin e et, v apautta-
alliselle ta iste lu ta n te re e lle jä ä v ä t p ro -. n u t työprosessin ja jä rje s tä ä nyt
le ta ria a tti
ja p o rv a rista y k sin ään 1 itse, k äy ttä en om an suu n n itelm an mu
Täm ä on p ro le ta ria atin herru u d en kaan tu o ta n to v ä lin e itä ja työvoim aa,
p eru stu s V enäjällä.
Ja a in o asta an < suunnitelm allisen,
su o ran aisen
yh-
silloin, kun vastavallankum ous u h - , teisk u n n allisen
ty ö tu o tte itte n jaon.
kaa p ro le ta ria atin v altaa ja n ä y ttä ä M utta jos täm ä on sosialism ia, niin
siltä, e ttä sen sotajoukkojen p e rä stä on se e rik o isla a tu ista , d e sp o o ttista
II.
palaa tila n h e rra tiluksilleen, vain sil- sosialism ia.
Sillä sosialism i Venft
O. Bauerin m ielipiteet.
loin nousee talonpoika yhdessä pro- jä llä ei m e rk itse p ro le ta ria a tin her-
V enäjän,- y h teisk u n n allista k eh ity s le ta ria a tin k a n ssa h eittä äk se en ta-1 ru u tta tu o tan to v älin eisiin nähden, ei
tä koskevan historiallisen johdannon kaisin y h teisen vihollisen." (Siv. 42.) j sitä . e ttä p ro le ta ria a tti itse jo h taisi
B auerin m ielestä n e u v o sto p e ru stu s-, työprosessia, ei sitä, e ttä pro letari
jälkeen, jossa Bauer m onin lain au k
laki
puolustaa ja sam alla lu jitta a a a tti itse ja k aisi työn tu o tte e t. Tä-
sin ja num eroin todistaa, e ttä “ hän
on oppinut vähitellen jo tain ja jo tä tä asem aa, a n tae n talonpojalle n eu ma sosialism i m erk itsee sitä, e t t i
on k ite y ty n y t erilleen
te n k u te n ”, siirty y hän
ta rk a ste le vostoissa vähem m än oikeuksia, kuin v altiovalta
k
a
n
sa
sta
:
se
e
d u sta a sen p ie n tä osan,
M utta m yöskin täm ä
m aan V enäjän vallankum ouksen y.i- työm iehille.
teisk u n n allista sisälly stä ja tulee sii p eru stu slak i voisi talonpoikaisten lii joka kohoaa k an sanjoukkojen yli, se
hen vakaum ukseen, e ttä “ p ro letari k u m äärällisen ylivoim an ohella tuf- ja k a a tu o ta n to v ä lin e et, työn tu o tte e t,
aatin poliittinen voitto on a u tta n u t la sen h erru u d en aseeksi, ellei Neu-1 työvoim an ja p a k o tta a v äk iv altaisin
talonpoikia saa v u ttam aan y h te isk u n vostovalta olisi niin p eru stee llise sti keinoin ty ö tä te k e v ä t jo u k o t alistu-
k u k ista n u t p o rvaristoa, e tte i se enää m aan ty ö su u n n itelm aan sa työjärje;--
n allisen p ääm äärän sä."
T alonpoikaista
au tto i
sentähden kykene tulem aan talo npoikaisten o ! tössä. (Siv. 63.)
jä rje stä jä k s i, keskuk
_ x.. .
p ro le ta ria a ttia tila n h e rra in ja k a p ita suusliikkeiden
, . T „ . ...
«
..
E n tä sitte n ? K ieitääkö B auer soi
im äin en ta a s on itse n i n , .
listien vallan h äv ittäm isessä, e ttä seksi. Jälk
...
. . .
.
laisen politiikan välttäm ättöm yydet?.
perin
vahan
sivistynyt, ettei se pys-
.... ‘
saisi tila n h e rra in m a a t ja tek isi
...
i letaarin
.
• valtaa.
pitääkö
hän sitä palaam
isena arak t-
ty
v
o
ittam
aan
p
ro
,
.
‘
lopun feodalism in jä tte istä . Kom m u
i shejevilaisyyteen,
kuten
ju tte liv a t
n istisen
puolueen m uodossa y rit i
M utta sitä m ukaa kuin Neuvosto- m enshevikit, ty ö n arm eijo ista keskus
p ro le ta ria a tti
m ennä
kauem m aksi, vallan työn v aik u tu k sesta k a sv a a ta- te lta e ssa ? Ei. H appam enm akein 11-
siirty ä
m aan
y k sity iso m istu k sesta lonpoikain tietoisuus, tulee se Neu i m ein hän s e littä ä p iirtäm ä n sä ku-
todelliseen
m aan
sosialisoim iseen 1 v o sto p eru stu slak iin nojaten sa a v u tta ; van syyksi V enäjän nuoren preleta-
neuvostotalouksia
m uodostam alla, rnaan vallan ja m uodostam aan V enä ria a tin ah taan siv isty staso n ja k ir
m u tta
k o h d attu aan
talonpoikaisten jällä dem okratian
M utta m inkälai jo ttu a : "D em o k ratian k aan p e ria a tte e t
tarm o k k aan v astu stu k sen , luopui sil nen on oleva täm än dem o k ratian yh- eivät ole ikuisia to tuuksia, dem okra-
loin tä s tä p ääm ä ä rä stä ä n ja ju u ri teisk u n n allin en luonne? T ähän B auer tia on vain h isto riallisen k eh ity k sen
tä h än luopum ukseen p eru stu u N eu v astaa ta v allisella m enshevikkisellä
tu o te ja sen aste , ain o asta an tuotan-
vostovalta.
kuvauksella työväenluokan kehityk- to v älin eitten . lu o k k ataistelu n , joukko-
V enäläinen talonpoika ei ole vielä sestä N euvostovallan aikana.
Osa jen siv istyksellisen kypsyyden histo-
p o liittisesti tietoinen olento.
Vaia tyoväenluokkaa läh tee ta k aisin maa- riallisella k eh ity k sen m ä äräty llä as-
ta istelu tila n h e rra in m aista veti h ä seudulle, osa k a atu u ase kädessä teolla on d em okratia m ahdollinen,
n e t h isto rian pyörteeseen. Kun hän p u o lu staessaan N euvostovaltaa, o s a ! M issä n ä istä edellytyksiä ei ole
vain on saan u t tila n h e rra n m aan ja m enee -n eu v o sto b y ro k ratian riv e ih in .' siellä ed isty sm ielisten vähem m istön
v a k iin n u tta n u t sen om akseen, palaa Jäle lle jä ä n y t joukko ei pysty oso»- despotism i on h isto ria llin e n välttä-
jälleen hänen p oliittinen välinpitä tam aan niin paljon tarm oa ja itse- i m ättöm yys siirty m tsk a u d ella; se on
m ättoroyytensä. Ellei N euvostovalta n aisy y ttä kuin on ta rp e en sosialisti- historiallinen prosessin v ä lttä m ätö n
koske h än een m aaseudulla, ei hän sen talouden jä rje stäm ise ssä .
(v äliaik ain en a s te ” (siv. 63), Se m i»i
välitä, m itä se tek ee kaupungissa.
N euvostohallitus m uodostaa sen* nyt V enäjä e lää — on sam aa m itä
Talonpoika poistuu h isto riallisen ta is täh d en
teollisuuden b y ro k raattisen M arx odotti S ak sassa v. 1847.
telu n k e n tältä, hän su lk eu tu u jä lle e j h a llitu sjä rje ste lm ä n . V enäjällä syn
M utta m itä tulee tä s tä desjjootti-
p u h ta asti p aik allisten etu je n ahtaa tyy so sialistin en y h te isk u n ta, sillä sesta sosialism ista, jos talo p o jan si
seen piiriin, hän palaa h isto riallisen N euvostovalta on o tta n u t pois k ap i v isty staso kohoaa ja hän p y sty ttää
kuten B auer ennustaa, oman valtan
sa? P iru sen tie tä ä, vastaa Bauer
K aiken
todennäköisyyden
mukaan
V enäjä tulee olem aan sekotus yksi
ty ise sta m aanom istuksesta, ulkomat-
laisten konsessioiden omistajain yk
sity isin ä k a p italistisin e omistuksineen
ja valtiokapitalism incen, jonka Neu
v ostovalta m uodostaa.
K as siin ä uusi m enshevistim n fi
losofia, joka perusteeltaan on
haa K autskyn filosofiaa.
Ovatp
B au erit ja H ilferdingit ja menBberi-
kisen Oiympon pienem m ät Jumala
kuinka
paljon tahansa poikenne'
K au tsk v stä, niin pääasiassa he se
tä ä n ovat hyväksyneet hänen m ie li
p iteen sä V enäjän vallankumoukseni
joka on m uka porvarillisen jarje»
tyksen siirtym isen vaihe. Men liettä
tinen tu nnuslause, joka esitettiin
1918: “paluu kapitalism iin" — tur'
nuslause. jo sta
sanoin venäläiset
m en sh ev ik it o vat luopuneet, on Bau
erillä täy d essä voim assa K oko «f1
B auerin ja K autskyn v ä lillä on K-
e ttä h e rra B auer, kun Neuvosto-'*'
n äjä oli k äy n y t kaksi ja puoli vuot’-*
voim akasta
ta istelu a
vihollisia*1
v astaan , ei enää voinut pitää NeU
vosto-V enäjää historiallisen seskk*-
luna. Oli pakko antaa sille tiet«*
linen to d istu s tunnustettuaan
b -
to riallisen
kehityksen
välttitni*10 *'
m äksi
valheeksi.
Histonalliseit*
k a n n alta katsoen me voisimme luo I
pua
k a ik esta
v äittelystä Bau*'"
k anssa, sillä korkeam paa todistusta-
kuin N euvostovallan tunnustat :D«S
ainoaksi m ahdolliseksi vallankumou‘
selliseksi politiikaksi, kukaan c: '
v a atiak a an .
M ahdotonta politiikk**
ta as on m ahdoton ajaakin. ®ut *
koska kysym ys ei ole Neuvoät°T*-
lalle a n n e tta v ista todistuksilta
ju u ri m enshevism in paljastamise t
niin k a n n a tta a pysähtyä europa-“-
m enshevistin paaedustajan bi?to
ym m ärtäm ättöm yyden esikuvaan.
(J ä tti