Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (June 1, 1921)
Keskiviikkona, Kctakuun 1 p.— Wednesday, June U t No. 127 -5 5 - TOVERI dessa tarvitaan työläisen oma peräistä työtaitoa, sitä heikom maksi käy hänen taloudellinen asemansa. Teollisuudessa tapah tunut kehitys ja vallankumous on kaivanut maan am m attitai toisten työläisten alta ja jatkaa sitä kaivamista edelleenkin. Sitä mukaa kuin tämä proses si kehittyy edelleen, muuttuvat ammattitaitoisten työläisten am- mattiuniot yhä vähemmän ja vä hemmän soveltuviksi niihin ta loudellisiin olosuhteisiin, joissa työväenluokan on pakko taj^te- lpitaan käydä. Sanalla sanoen ammattiuniot eivät kykene enää kyllin tehokkaasti hallitsemaan tilannetta nykypäiväisissä työ väen taloudellisissa taisteluissa. Tämä seikka on selväpiirteisim- min tullut esille parhaillaan käynnissä olevassa “avoimen työpajan’’ taistelussa. Kaiken tämän vuoksi on työväestön pak ko alkaa suunnitella ja kehittää uusia järjestömuotoja, jotka voi tolle ovat omansa antamaan suu rempaa saavuttamisen mahdolli suutta ja itse liikkeelle antamaan suurempaa ja vastustamatta- mampaa voimaa kuin mitä ny kyisillä järjestömuodoilla voi daan taisteluun keskittää. Ainoana vaihtoehtona ammat- tiuniolliselle järjestömuodolle on teollisuusunionismi. Ei ole vält tämätöntä meidän puoleltamme selostaa mitä tarkotamme teol- lisuuksittaisella järjestömuodol- la. Siitä asiasta on kirjotettu tuhansia artikkeleita ja siitä on pidetty miljoonia puheita. Ky symys on siitä, mitenkä sellai nen järjestö saadaan muodostet tua. Tuleeko meidän lyödä ro mukasaan nykyinen järjestömuo- tamme ja rakentaa uusi? Sitä meidän ei tule tehdä. Me esi tämme rautatieläisille, kuljetus- ty< »Iäisille ja kaivosmiehille, jot ka parhaillaan kantavat taiste lun raskaimman taakan ja joilla strateegiseen asemaansa nähden tuotannossa on tärkeimmät ase - mat, että kutsuvat koolle yhtei sen konferenssin, jossa laativat joko yhteisen puolustus- tai hyökkäysuunnitelman koko maan yhteenliittyneitä työnantajia vas taan. Tämä askel on ehdotto masti välttämätön, jos työläisten mieli menestyksellisesti vastus taa nykyisin käynnissä olevia y- rityksiä alentaa heidän elintaso aan. Sellaisesta teosta olisi li- kinipänä seurauksena elävä ja todellinen solidaarisuus työläis ten keskuudessa. Se tulisi osot- tamaan tietä kaikille toisille jär jestyneille työläisille. Tämä on ainoa keino, millä voidaan pitää työläiset koossa ja muuttaa niit ten nykyiset, vanhentuneiksi käyneet ammattiuniot teollisuus- unioiksi. Me vakavasti toivom me, että kysymyksessä olevien unioitten jäsenistöt tositeolla ot tavat tämän esityksen käsiteltä väkseen. Työläisten on välttä mättä ryhdyttävä keskustele maan elinkysymyksistään ja käy tävä siihen käsiksi heti. — The Butte Daily Bulletin. sijotusten kokonaissummaksi 3% entisten lisäksi paljon ulkopuo Suomen tasavallan presiden sillä häntä tulee kauntikin syyttämään, Puhuja lyhyesti, mutta selvin sanoin joten hänkin joutunee käymään ka •elosteli tämän kultaisen Amerikan biljoonaa dollaria, mikä summa lella Europaa olevia sijotuksi- tille, hallitukselle, edus nalassa. Tämäkin täytynee lukea mahtivallan politiikkaa mailmansodsn organ of the Finnish worker* in oli suurin mitä mikään muu kan aan, tai korkoja, mitkä merkit kunnalle, y. m. the Westarn State*. T ke only Finnish tuon kirotun myrkyn ansioksi, sillä 1 aikoina ja osoitti kuinka julkeasti vai. sallisuus tänne rahoja oli sijot- sevät samaa ' asiaa. Sen rahal Daily in tke West. Published Daily, Me suom alaia-ayntylset työläi»et sehän se tuollaisia matkaan saattaa. tanut. Seuraavalla tilalla oli linen voima ja sen kykeneväi- lassolijat rikkoivat kansan perustu», except Sunday, at Astoria, Oregon, Berkeley'aaä, C aliforniaasa, A m erikan Tulipalo turmeli autotallia, joka si Saksa, jolla oli biljoona dollaria, laillisia oikeuksia. Perustuslaki 40- syys tuottamaan ulkomaisia raa by the Western W orkmen** Publishing Y h dysvalloissa, k ok oon tu n ein a jouk- Society. jaitsee 1. kadulla, t. k. 2 6 p. aikaisin dan aikana ei merkinnyt juuri nu. sitten Hollanti, jolla oli kolme- ka-aineita näitä sijotuksia vas neljättäosaa biljoonaa ja Ranska, taan tulee huomattavasti edel k o k ok ou k seen q tou k ok u u n 19 p:nä aam ulla. K uutta tallissa ollutta au toa tään. Puhuja loi silmäyksen myös- P ffice Seventh and Commercial St., 1 9 2 1 , kesk u stelem aan sen hirveän jolla oli puoli biljoonaa. Näit leenkin pienenemään. turm eli tuli jonkun verran, aih eu tta en kin S u o m in sisällissodan kauhuihin Opposite Post Office. sortotilan joh dosta, jossa teidän h a l ten sijotusten korkoja vastaan noin $ 3 ,5 0 0 /-v a h in g o n . P a lo k u n ta , ja kuvasi kuinka Suom en työväenluo- Vieläpä siinäkin tapauksessa litu k sen n e pitää Suom et) työväestöä, eai kuiten kin tulen rajoitettu a, en - kan jäseniä rääkättiin ja kidutettiin Poet Office Addreest saattoi Britannia vuosittain tuot T O V E R I, Box 99, Astoria, Ore. taa Yhdysvalloista suuria mää että sotakorvau9kysymys saatai päätim m e lausua teille ju lk isessa p ro nenkuin se pääsi enempää vahinkoa van k iloissa ja tuhka tiheään muualla- riä puuvillaa, viljaa, öljyä, lihaa si ratkaistuksi, tulee Suur-Bri- testissa, että tekemään. Autotallin omisti L. J. km . En lähde täasä pitem mälti pu. EDITOR1AL STAFF Me pidäm m e Suom en p orvarih alli ja m uita tärkeitä elintarpeita lä-i tannian rahallinen asema ole hetta selostam aan , sanon vaan, että M ason. Sulo Syvänen, Alex Sevo, A . N. Kos* hettämättä tänne vastaavaa maan vakava. St ei voi ylläpi tusta syyllisen ä siihen tilan teeseen , j o hän en laisiaan puhujia saisi täällä “Pätkä“ . kela, K. E. Heikkinen. määrää omia teollisuustuoteitaan. tää väestöään ilman ettei maa ka aih eu tti lu okkasodan S u om essa, e t käydä useim m inkin. Noskelaisuutta han tuonti olisi suurempi kuin tä se voiton saatuaan työläisistä, lail Sota muutti tykkänään tämän ei p u h eessa o llu t huom attavissa, ja Pkoaoi Office 365, Editoria! Dep’t S32 suhteen. Yhdysvaltain vienti maasta vienti. Sodan aikana lisuud en nim essä m itä raaim alla v ä k i eik ä sellain en täällä liljoin kauppaa,,, Juanita, Wash. Europaan kohosi suunnattomas sen n. s. “epäsuotuisa” balanssi vallalla teu rastaen , kidduttaen ja n äl Suonien punaorpojen hyväksi Entered as second-class mail matter aa tek isikään. ilta- J u ly 18, 1912, at the Post Office at ti jo paljoa ennen kuin tämä oli tietenkin luonnottoman suu kään n äänn yttäen tu h osi Suom en ty ö Entä se Kesäkuun 19 p., j0lloin Astoria, Oregon, under the A ct of ri, mitä sen jälkeen tuntuvasti väen parhaim m an osan, sok eassa lu o k m a toukok. 21 p. onnistui tä k äläisiin olem m e p äättän eet toim ia kesäjuh maa aktiivsesti otti sotaan osaa, March 3. 1879. oloihin katso en m ainion hyvin. Öhjel- kun taasen Europasta tuonti las on koetettu pienentää. Siitä huo kavihassa, että se on rappeuttanut lat oik ein lu on n on helm assa Maito- jelm a oli m onipuolinen ja toveruus ki. Vuoden 1917 loppuun men limatta tuo erotus oli v. 1920 k an san talouden ja teh n yt o lem a tto jo en rannalla. Ei puutu siellä uima- nessä oli Yhdysvallat likvidoi kaksi kertaa niin suuri kuin v. m aksi kaikki työväen ih m isoik eu det. yleisön kesken vallitsi. P u h u jin a ti p aik at eik ä m itään muutakaan. 0- Peräsimetön alas Me tuom itsem r.ie S u om en nyk yisen laisu u d essa esiintyi L. Leino ja J. nut tykkänään velkansa Euro- 1913. Tämä tietenkin merkit-, Ien k u u llu t naapurikyliltä vihjauksia te ro itta e n m ieliin ty ö läisten yh palle • ja suurimmaksi osaksi see ulkomaisten velkojen kas h allituksen osallisek si teh tyih in jul- myrskyssä teen liitty m isen m e rk ity stä . A ineel jo etu k ä teen , että jo s sitä kerran men- kaikki ennemmin brittiläisten o- vamista ja sen tuonnin vastaista m iin rikoksiin, sillä teidän h a llitu k linen tulos ilta m a sta oli m yöskin ty y - ! ta,snn Mulinon »uo. mistamat amerikalaiset sijotuk- rajottamista. Vaikkakin se nyt eenne yhä jatkaa työläisten k id u tta ¡d y ttäv ä. P u h ta a k si tuloksi J ä ip i i a,rtÄ® "P iknckkl,n'' j* »emalia ui. Rautatiepanx»nit ovat heittä set olivat joutuneet amerikalais- tarvitsee enemmän kuin v. 1913 m ista vankiloissa ja k oettaa pestä Kai- m aan. Se p astaakin m ainiosti. Toi- neet teräshansikkaansa rautatie ten käsiin. Sen jälkeen erotus tuontitavaroita, ei sillä ole niit •lin m erkkiä otsaltaan uskottam alla $102.80. L isäksi om peluseura la h jo it von , että teette sen, mitä ette ennen läisten veljesliitoille. Ueinäk. 1 m aailm alle, että teillä on ollu t oik eu s ti k assan jään n ö k sen $18.97, ja toisen alkoi kasaantua amerikalaisten e- ten maksamiseen käytettävänä m urhata työläisiä kansak unnan edun h illln to v e r it la h jo ittiv a t k e rä äm ä n sä “ C e n eet' 1 u,kaa kanssamme juh- p., tai mahdollisesti jo ennem muuta kuin kolmen neljäsosan duksi. Hallituksen myöntämien v a ra t $14 y lläm ain ittu u n ta rk o tu k lim sa n , ja varatkaa uimapuvut mu minkin. tullaan rautatieläisten lainojen kokonaissumma kohosi pääoman korot entiseen verrat ja laillisuuden tähden. kaan. Lähem piä tietoja ajasta ja palkkoja tuntvasti laskemaan. Me tu om itsem m e k an ssarik okselli- seen, jo ten yleissum m aksi tuli 135.77. $9,710,000,000: iin. Suurimmak tuna. Tämän vuoksi on B ri paikasta saatte ilm oituksesta, joka Parhaillaan kaivostyöläisten jär si osaksi oli nyt Britannia Yh tannian maksettava sillä summal sik sen n e kaikki jotka an tavat tu n n u s V arat lä h e te tä ä n Suom en m etallityön- tullaan ju lk aisem aan noin viikkoa en jestöjen virkailijat ovat koolla dysvaltain velallisena, joka vuo la, niitä se ennen käytti -ulko tusta ja kannatusta teidän sorto to i te k ijä in liiton v älity k sellä ja e tta v a k si n en ju h laa. punaorvoille. New Yorkissa suunnittelemassa rostaan taasen lainaili uudelleen maisiin uudelleen syöttämisiin. m illenne. K an salain en John Järvenpää, Red P uhujaa kuulem aan. K esäkuun 6, keinoja, millä voitaisiin välttää näitä varoja toisille europalaisille ¡Pääomaa lainaayien on yhä suu- Me kaksinkerroin ankaram m in L od gesta M ontanasta käväisi osta sama uhkaava kohtalo, kuin mi valloille, jotka olivat sen liitto remmassa määrässä käännyttävä tuom itsem m e niitä lu op ioita, jotka 7 ja 8 päivinä puhuu paikkakunnal- m assa täältä m aan. En tiedä varmaan kä jo on tullut rautatieläisten laisia. Sen jälkeen kun halli Yhdysvaltojen puoleen ja B ri työväen liik k een nim eä väärin k ä y t t ä - kim m e a lueerana® o rk a n ise e ra a ja , K. m illoin hän m uuttaa tänne perhei osaksi. Rautatieläisten ja kai entinen rahamailmaa en antavat tukea Suom en porvariston huom inen. T oiv o ttav asti kaikki sil- tus lopetti lainailemisen, ovat tannian vostyöläisten välillä ei ole ole määräävä asema hupenee ja pie sortop olitiik alle. loin tu le v a t kaalille, johon olem m e n een asum aan. yksityiset pankkiirit, korporatsio- T overu u d ella, massa mitään orgaanista yhdys Me vaadim m e, että S u om en halli- ! p u h etilaisu u d et jä rje stä n e e t, nit ja yksityiset henkilöt jatka nenee joka vuosi, kun taasen Veesuvius. sidettä siitäkään huolimatta, e t M ansik at a lk a v a t v a lm istu a . Toi- neet sitä. Chase Natiopal pan Yhdysvaltojen rahallisessa mer tus lopettaa kostotoim en sa Suom en tä kummankin kysymyksessä o- työväen lu ok k aa kohtaan ja j nen kylki jo pu n o ttaa, ja eh k ä kesä- kin taloustieteilijän, tri B. M. kityksessä paranee. levan teollisuusalan suuret työ V ap auttaa heti kaikki ne työväen kuun alu88a lä h e te tä ä n en sim äiset Andersonin arvioitten mukaan Jos Suur-Britannia mielii edes läisjoukot kuuluvat samaan luok * m Red Lodge, Mont. kohosi yksityisten europalaisille osapuillekaan saavuttaa entistä luokan jäsen et, jotka vielä viruvat a rja t m arkkinoille. kaan. raatajien joukkoon, jota annettujen lainojen kokonais asemaansa, on sen ryhdyttävä vankiloissanne, katsom atta siihen o- Juanitan Kehitysklupin huom iota O sastom m e viim e kokouksessa mui sortaa sama verivihollinen. Täs summa syyskuuhun mennessä v. seuraamaan useita uusia mene vatko he van gitu t luokkasodan aikana tah to isin k iin n ittä ä seu raav iin se ik den asiain yhteyd essä keskusteltiin sä tosiseikassa olisi kylliksi ai 1920 hallituksen antamien laino telmiä. Vain velkojensa korko tai sen jälk een , ja on k o heitä s y y koihin: E nsiksikin, koska K lupi jo kesk u svirastosta tulleen kirjeen joh hetta mahtavan murhenäytelmän jen lisäksi 3J4 biljoonaan dol jenkin maksamiseen on sen tun tetty valtio- eli m aan p etok sesta tai n im estä p ä ä ttä e n toim ii v alistu k sen dosta, jossa k eh oitettiin kaikkia osas kirjottamiseen, murhenäytelmän, lariin yli nen summan, minkä tuvasti lisättävä teollisuustuol- ovatk o he vangitu t talou d ellisten ta hyväksi p aikallisen väestön keskuu^. toja kerääm ään rahaa Raivaajan oi jonka nimi tulisi olemaan — amerikalaiset siihen mennessä teittensa ulosvientiä, erittäinkin hi valtiollisten m ielipiteidensä tai to i dessa, niin siitä johdonm ukaisena k eu sta istelu rahastoon . Kaikki koko työläisten kirous. seu rau k sen a on, e ttä paheiden pesät, olivat rahojaan sijottaneet euro- Yhdysvaltoihin, minkä ohella sen m iensa tähden. u k sessa olijat olivat yksim ielisesti sel Hetkenä, jolloin Amerikan im palaisiin liikeyrityksiin. Miltei on tuntuvasti pienennettävä niit Sillä Suom en porvaristo ja sen h a l jo ita keskuudessam m e löytyy, olisi villä asian tärk eyd estä, sillä tiedäm perialistit ovat saavuttaneet täy kokonaan tämä curopalaisten ten ruokatarpeitten ja raaka-ai- litus on teh nyt itse itsensä syyllisek si p a lja ste tta v a , jo ten eh d o tta isin Klu- m ehän kaikin R aivaajan jutun alku dellisen yhteisymmärryksen ja velka, jota vastaamassa ei ole neitten maahan tuontia, joita Yh historian häikäilem ättöm im piin m aan- pin k u tsu m aan kansankokouksen, Jos vaih eet, tiedäm m e että se on meidän ovat kiinteästi liittyneet työläis mitään arvopapereita, tai muita dysvallat sille tähän asti on lä kavalluksiin vastoin kansan etu a, u l sa v a littaisiin kom itea o tta m a an sel- kaik k ien yh tein en velvollisuus seisoa ten kuristamiseksi, ovat työläi kaan vastikkeita, käsittää lyhyt hettänyt. Sen on pakko säilyt kom aalaisten im perialistien voitok si. ' vää, m issä todella sitä m yrkkyä kei o ik eu k siem m e p u olesta. Mutta me set taloudellisella alalla autta aikaisia lainoja ja ne on annettu tää ja vielä kohottaakin ase Sitä vastoin työläisten käym än ta is te tä ä n ja m yydään, jo sta la ajalla täällä eläm m e niin ahtaissa olosuhteis mattoman epäsovun tilassa, jon jälkeen aselevon. Myöskin näit maansa meriliikenteen välittäjä telun ih m isoik eu ksiensa pu olesta o- alalla ju lk isen a sala isu u te n a puhu sa ja harvalukuisen a joukkona, että ka perussyynä on heidän jär ten lainojen välittäjänä on toimi nä. Kaiken tämän lisäksi on m assa m aassaan, tulee historia tod is taan , ja jo sta n ä y tte itä tapaam m e katsottiin k okon aan mahdottomaksi jestöjensä virkailijoitten välillä hyvinkin usein päihtyneiden ihm isten nut Lontoo, joka* niistä suora sen pakko kaksinkertaisin voi tam aan oik eaksi. ottaa keräyk sen osaa tällä .kerralla. vallitsevat pikkumaiset ennakko Sentähden m e vaadim m e, että S u o - ! m u od ossa. J<« hiukankin annam m e naisesti on vastuussa. Se puo min koettaa saada käsiinsä kon- T äällä nyt on osasto toim inut vas luulot ja mieskohtaiset pyyteet, m en työväelle ju listetaan täysi toim in- a r v o a n u or’8on Ja la sterf'k a sv atu k se l- lestaan on niitä lainaillut uudel sessioonia sellaisissa kohdin ta joitain viikk oja pienellä jäsenmää sekä järjestöjen jäsenten välinen leen Etiropan toisiin maihin. mailmaa, missä vielä tähän men tavapaus ja oik eu s järjestyä niihin ,C> n iin c n stm ä in e n ehto on. e ttä ym- rällä eikä varoja osastolla ollut alet- tietoisuus luokka-asemastaan ja jotka he katsovat itseään Pärifitö m issä l»pset kasvavat, seu- Ja kun ei toiminnalla 'Pämän prosessin kuluessa on nessä ei tuotantoa ole kehitetty, järjestöihin, työläisten voimien yhteen liit parhaiden h yöd yttävän , että täydel-1 rU 8televat Ja leik k iv ät, on vapaa pa- taiasa yhtään. Britannian lainoissa kärsimä jotta sille avautuisi mahdollisuus o le vielä osaston rahavaroja yhtään tämisestä. Amerikan työläiset pesistä, jo ista k aikellainen li nettotappio^ kohonnut viiteen bil halpojen tuotteitten saantiin ja Imen puhe, k ok oon tu m is ja p a in o v a heiden lisätty, niin jos nyt edelleen kin toimit ovat monilukuisine järjestöiueen ka ja s a a s ta v irta a m onissa eri muo paus saatetaan heti voim aan, että niitten sitten korkeilla voitoilla joonaan dollariin, eli'ainakin nel taisiin vain ulk op u olelle eikä juuri kuin alus myrskyisellä merellä, E rittä in k in juuri tä llä p aik Suojelu sk u n n at riisutaan aseista ja doissa. jänteen osaan siitä summasta, myyntiin. Edelleen on sen pak tällä kerralla tehtäisi m itään osas jonka peräsin kaikkein kriitilli- hajoitetaan ja valtion vain op oliisi la k kakunnalla o vat v iin a tro k a rit julk ei ko noudattaa ankaraa säästävän minkä se ennen sotaa omisti ul tom m e varain kartuttam iseksi niin si simmällä hetkellä on päässyt ir ta. sepitellen k a u h eita ju ttu ja ihm i kautetaan. syyttä hallituskulungeissaan. komaisissa sijotuksissa. Samaan ten ain oastaan heikennettäisiin osas tautumaan. N äiden vaatim usten toteu ttam isek si sistä ja ty ö läisto v ereista, jo tk a py aikaan on Yhdysvallat lisännyt tom m e alkuun pääsyä. On jo aikoja sitten sivuutettu Nykyinen Yhdysvaltain poli me teem m e kaikki voitavam m e saat- sy tte lev ä t erillään heidän s a a s ta is is ulkomaalaisia-» sijotuksiaan niin Näitä seik k oja silm älläpitäen em se aikakausi, jolloin todisteet tiikka pyrkii tukkimaan kaikkia taaksem m e teidän tek on n e koko ma- ta hom m istaan. S iksipä olisikin a i suunnattomasti, että ne nyt nou m e v o in eet ottaa keräykseen osaa. teollisuusunionismin puolesta sevat kahteentoista biljoonaan näitä Britannian polkuja. Yh ilm an työväen tietoon ja toim im m e ka ta rttu a a sia a n yhteisvoim in, suun- f T oim in tam m e m uutoin ei ole täällä saatettiin kumota ja sivuuttaa dollariin. Yhdysvalloista on siis dysvalloissa kohotetaan tuonti niin, että järjestyn yt työväk i ryhtyy ^ ’‘‘’» ie iis y y k s is t ä huolim atta, sillä h uk kaan m en nyt, sillä olem m e huo papukaijamaisilla sananparsien toim iin a a tte llise t eri k atso m u k set eiv ät e stä j m attavalla sum m alla avustaneet Suo tullut huomattava toisten mait tulleja Britannian tuotteita vas kansainvälisesti s e m m o is iin toistamisilla. Meillä on vastas ten velkoja, jossa asemassa se taan samalla kun valmistaudu kaikissa m aissa, että ne p a k o tta v a t ; m eiU P u h d istam asta ym p äristö ä m is - j m en p u n aorp oja, j'«i Karjalan kom samme vakava tilanne, ja tule Rse ja IaPsem m G reh ellisellä m uunia. M uuta ei vielä lyhyenä toi on saavuttanut tasa-arvoisuuden taan kilpailemaan sen kanssa teidät tunnustam aan ja m asentum aan, i 8ä vaisuutemme vaatii, että meidän työllä pyrim m e luom aan p arem p aa mailman markkinoista valmiilla Se luokka, jota te niin verisesti sor- Britannian kanssa sillä erotuk m in takautena olek aan keritty tehdä, on otettava se vastaan kuin tu le v a isu u tta m ailm an työn ra a ta jil teollisuustuotteilla. Yhdysvaltain la tte, on teidän tuleva tuom arinne, sella vain. että Yhdysvallat ei ole miesten, eikä pelkureitten lailla, luk u u n ottam atta viim eistä näytöskap le. Siis paheiden p esät pois k esk u u Britannialle senttiäkään velkaa, hallitus on rientänyt antamaan ••e on historian tuom io. jotka sekaannuksen vallitessa p aletta, joka esitettiin tarkoituksella V ilh o K eskinen. destam m e! jota vastoin sen velat Yhdysval voimakasta apua amerikalaisille C harles Tam m i, Koettavat pistää päätään piiloon kasvattaa osaston raha v a ro ja , mutta A. Im m os-vainajan pesän selv ity s on (P ö y tä k ir ju r i) ensimäisen pensaikon nimekseen. VALTIOITTEN VÄLISET loille ovat suunnattomat, aina laivayhtiöille, jotta ne voimape- (P u h e e n jo h ta ja ) joka tu otti tappiota. jollakin taholla h e rä ttä n y t eloon jo räisemmin pystyisivät syrjäyttä kin kolme kertaa niin suuret Jokaisen työväenjärjestön virkai Suom en työläistoivereilta oli tullut LUOTTOSUHTEET vuosia sitte n alkaneen katk eru u d en . . . . . kuin Yhdysvaltain velka sille oli mään brittiläiset kauppa-alukset lijan on jo nyt myönnettävä, et Jonkun yksityisen a lo itte e sta on hom- k ,r,e ’ J° ” a Pyyd*“ “ n tämän m-nte- Hoquiam, Wash. SEKAISIN Britannialla on * v. 1914. Suurin osa Britannian valtamereltä. tä työläisten aineellisten etujen JolIai" ‘ava”a avu«‘- C. W illm ore, m etsätyöläin en sai m attu kokousta, jo ssa m uka pohdi- reen kyllä suuri etuisuus siinä, että voittamisen edellytyksenä on se • Kansainvälisten finanssisuh- lainoista on annettu toisille Eu- sen hallussa on suurin osa mail tapaturm aisen kuolem an t. k. 21 p. ta an p e sän h o itajan väärin k äy tö k siä. I m aan T yöm .eh elle k.rjapai- voima, minkä taisteluun osaa ot teiden sekavasta vyyhdistä kir- ropan valloille, kun taasen Yh n ok on eid en hankkim ista. Kokouk W alker veljek sien m etsäkäm päliä l ä - ! P esän h o itaja o tta a tässfc tilaisuuden j tava luokka voi komentaa liik jottaa aikakausjulkaisu “ Nation” dysvaltain suurin velallinen on man öljyvarastoista, jota vastani hellä sessa olijat keskuudestaan keräsivät H u m p tu lip s’sia. K uolem an a ih e-i v a sta ta niille kiihtyneille rehellisyy- Yhdysvaltain öljyvarat ovat kui keelle etujaan puolustamaan, se valaisevalla tavalla. Suuri osa Britannia. vumaan päin,,m utta tällä alalla utti vetok aap elin katkeam inen, sillä (,en Perikuville, jo tk a tu o ta kokousta k olehdin, joka tuotti $ 7 .6 0 . Ei tosin ka että tuon voiman tehoisuus ulkomaalaisista tuotteista, minkä iso raha, vaan sievä summa kuiten On ollut monenmoisia arvai käy Yhdysvaltain hallituksen katkennut kaapelin pää löi W illm orea hom m aavat: riippuu siitä, mitenkä se on jä r Yhdistynyt Kuningaskunta tar luja kin niin pieneltä, jou k olla. Se todis siitä saattaako Europa kos imperialistinen politiikka leppy- niskaan niin ankarasti, että kuolem a Ensiksi. P e sän h o itaja ei o le tili- jestetty, mitä menettelytapaa se vitsee asukkaittensa ylläpitämi taa toverien uhrautum ishalua. Piha noudattaa, eikä yksistään sitä seksi, on hankittu ulkomailla o- kaan maksaa takaisin velkaansa mätöntä sotaa Britannian poli seurasi m elkein heti. V ainaja o|i (kelvollinen m illekään kokoukselle, läh etettiin heti m enem ään ja päätet noin kolm en k yn im n en ikäin en ja h ä - ' vaan m aan oikeuslaitokselle, joka on muodostavan pääluvun suuruu levien sijotusten koroilla. Se ei Suur-Britannia on ollut ainoa ky tiikkaa vastaan. tiin, että vaaditaan H elsingin Työ symyksessä olevista maista, joka ja kaiken huipuksi Yhdysval neltä jäi vaim o, sekä kuuden vuoden p e sä n h o ita ja n toim eensa n im ittän y t, m ies kustan n u syh tiöstä sen rahan ar desta. Pulman selvittäminen tietenkään kauan voinut jatkaa kohdistuu niinmuodoin sellaisen ulkomailta tuontia suuremman on saattanut menoarviotaan ta lat tuottaa Britannialle suuria ikäinen poika, jotka asuvat H um ptu- i Toiseksi. Y lläm ainittu pesä on lailli- vosta osak k eita Red Lodgen S. S. aselevon jälkeen. kustannuksia nykyisellä laivasto- lippissa. Siinäkin jou tu i m etsän raa-.‘ 8 e s ,l selv itetty jo vuosia sitte n Tai iärjest» »muodon löytämiseen, jo sa määrässä kuin vientiä, suorit sapainoon osa sto ............... lle. V ielä oli jotain vähäpätöi- Sodan rahalliset taja uhraam aan henkensä r iistä jie n 1 tion y lio ik e u d e s s a , num ero ensim äi- ka osottautuisi eniten tehok tamatta niistä joskus maksua Kaiken aikaa on kaikkien soti kilpailullaan. uhrialttarille juuri parhaassa m iehuu- s e s s ä K uka h aluaa tu tu stu a asiaan i ’em P,a La , ' o’ta ’ en k at,° !ar' kaaksi ja jonka avulla saavutet kin. Nämä maksut ovat osit vien maitten menoarvio sota- ja seuraukset näin muodoin yhä p e e llis e k s i tässä m a in ita . saapi o tta a sie ltä p ö y täk irja n o tte en taisi suurin taloudellinen voima. tain tapahtuneet luovuttamalla kotimaisiin tarpeisiin jatkunut vain jatkuvasti kaikissa, kohdis d en iä ssä . Mrs. G ust Siuru leikattiin taalÄ rajottamattomana, mitä on seu C. Jepson ajoi autollaan tien H autakivi, johon oi sa tekevät hankauksen Yhdysval o- K olm anneksi. Järjestömuotona vuorostaan tu velkojille niitä summia ja arvo pari päivää sitten sisällisen vian lah lee olla sen. mikä yhdentnukais- papereita, joita sillä on ollut st- rannut mieletön seteleitten liik tain ja Britannian välillä karke heen t. k. 22 päivän illalla H o q u ia -! keMS m ä ä rä si pesän loppuvarat, on den. Hän voi tilanteeseen katsoen min ja A b erd een in välillä. H änen a «ian m « k a is e s s a p aik assa tietojen! tuttaa eniten ja mikä parhaiten jotettupa ulkomaalaisiin tuotanto keelle laskeminen. Yhdysvalto ammaksi ja suuremmaksi. h yvin. L eikkauk sen toim itti lääkärit jen kirjoissa on Ranska ja Italia vaim onsa ja pieni tyttö lou k kantuivat m ukaan. Kiven on h au taan toim itta- vastaa tarkotustaan vallitsevissa laitoksiin ja liikeyrityksiin, se Edellä esitettyyn tapaan se- vararikkotilassa. Ranska on ol lievästi rytäkässä. A u to sai m yös -la toim ekseen s a a n u t paikalle aset- Mrs. ja Mr. Pitk änen. olosuhteissa. kä myöskin ennemmin annetuil lut Saksan korvausmaksuista lostclee Nation lehdessä porva- Taasen kaivosmurha. Oskari Aho Ennenkuin yritämme ratkaista la ulkomaalaisilla lainoilla. V. rillisliberaalinen taloustieteilijä tuntuvia vaurioita. M etsään ajon a i - i ta a - N eljänneksi, p e sän h o itaja tulee »ai äk k in äisen kuolem an taalla kai riippuvainen rahataloutensa kun mikä järjestömuoto mielestäm 1914 nousivat Britannian ulko Britannian ja Yhdysvaltojen v ä heutti vastaan tu levien au tojen v a lo t,! vaatiraaan h y v ity stä n iistä hävyttö- vannossa t. k. 24 p. joutuessaan ka toon saattamisessa, mutta jos me olisi parhain, on välttämä maiset sijottikset noin 20 biljoo listä imperialistista ristiriitaa, jol iotka sokaisivat hänen silm änsä, ettei rais,a solvauksista, joita nuo kokouk- tosta p u toavien kivien alle. Vainajan Mr. Keynes on edes likimain sen h om m aajat o vat liikkeelle laske- töntä luoda lyhyt silmäys niihin naan dollariin. Arvioidaan että la perustansa .on taloudellisessa voinut ohjata au toaan tiellä. kaan oikeassa, niin Ranska ei T oin en k in au to on n ettom u u s tapah- n e e t - V ai lu u lettek o te illä olevan oi- kotip aikk a Su om essa, on minulle tun muutoksiin, jotka ovat tapahtu ennen sotaa näistä sijotuksista kilpailussa. 'Erityksen pohjasä- O m aton. H än oli yksinäinen ime«. neet teollisuuden kehityksessä. koitui Britannialle biljoonan dol likimainkaan ole tässä suhteessa velcenä saattaa nähdä aseellisen tui t. k. 22 päivänä, jolloin kaksi keudeD h ä v ä istä m iestä ja vielä hä- tem nuorta m iestä loukkaantui. M ie s t e n 1^ 0 a a a PUrian«a a s io is ta , jo tk a jö I ’¿ 8,taan tu o « « 26 vuoden vaiheilla- tyytyväinen Ranskan yritykset Me olemme nähneet teollisuu larin vuotuinen tulolähde. Noin yhteentörmäyksen, joka luon - H ä n e llä — • - ..... . c den kasvavan pienistä käsiteolli- neljä viidettä osaa tästä tulosta päästä toipumaan näyttävät ole nonlain välttämättömyydellä on nim et on H arold D olk ja Ray Jam es. v u o sia on tä y sin laillisesti selv itetty . I r,aneiJa on k ak ti veljeä täällä suustvöpajoista nyky pai viisiin sijotettiin uudelleen ulkomaille, van omansa painamaan sitä yhä kapitalismin kummassakin ky O nnettom uus tapahtui lähellä C o p a lis ' Ei n aytä olevan ra jo ja bäväistysju- o<l8«»»a P ojat, kun lähdette kalastamaan, rantaa. O nn ettom u u d en aih eu tti se. tu il,a - S ik sip ä pesän en tin en hoita- jättiläismäisiin trustien teolli jota vastoin yksi viidesosa, eli vain syvemmälle liejuun. Jos se symyksessä olevassa maassa suuslaitoksiin. Me olemme näh noin 200 miljoonaa dollaria, tuo epäonnistuu, niin siitä Suur-Bri vallitessa lopullisena tuloksena kun toisen etu p yörän kum m irengas ja p itää siitä huolen, e ttä v a rk a u s -1 m uistakaapa ensin pulittaa kymme neet kasityötuotannon tilalle as tettiin kotimaahan, missä se käy tannia tulee kärsimään paljoa oleva. Ja ellei näissä kummas pääsi irti kovassa vauhdissa, jolloin syy*0116«* tu lev at loppum aan. Siinä nen kaikkivaltiasta dollaria setä Sam- tuvan konetuotannon. Kun kone- tettiin elinkustannuksiin. Nämä raskaammin kuin Yhdysvallat, sil sakin maassa työväestö ennen auto m eni y lö s alasin. H arold D olk y m m ä r -y k s e s s ä hän jä ä od o ttam aan palie siitä lystistä, tai muussa tapauk tuotanto on edelleen kehittynyt, ulkomailta saadut tulot eivät ai lä Ranska on suurimmaksi ri imperialistisen kilpailun äärim »ai niin pahoja vam m oja, että tä y ty i, te id än kokoustanne m issä toivon näi- sessa jou d u tte ikäviin selkkauksiin niin olemme tulleet huomaamaan noastaan lisänneet maan hyvin saksi velkaa Britannialle, joka mäistä kärjistymistä ennätä kyl viedä H oquiam in G eneral sairaalaan * d e° Par->ai9 ien tuovan aitovia todis riista p oliisi n kanssa. V iim e piina* la m es » . tu k sla p esän h o itajaa ja hänen naa- on kym m eniä onkim iehiä sakotettu että pääoma on päässyt sellai vointia, vaan.ne myöskin kohot ne taasen vuorostaan on velkaa lin vahvaksi järjestyä sitä eh t a m a a n lääkärin hoitoa. Jam Yhdysvalloille. ! p uriansa v astaan. Jo s e tte voi todis- kun eivät ole m uistaneet hakea lups- seen asemaan, että se yhä vä tivat sen taloudellista ja poliittis käistäkseen, niin saa se oman loukkaantui lievejnm in. Kerrotaan, että rauhankonfe Kansalaiset taask in v ä h ä n k u n n o t - 1U a m Itä jo o lctte k e rto illeet. niin 1 hemmän ja vähemmän on riip ta voimaa ulkomaihin nähden elämänsä hinnalla tämän uuden Kriivah. renssissa muuan brittiläinen vir taatun 4. ------- P oliisit vangitsivat A A rvid puvainen ammattimiesten työtai Se seikka, että ulkomaalaisten oli ’“««ftixattgi Z TVia v o ,tte a rvata seu rau k set. koko mailmaa koskevan taistelun kailija olisi esittänyt kaikkien Sundvallin ja hänen rakkaan aviosiip- V irallinen dosta. Sen sijaan, että teolli Lontooseen useimmassa tapauk seuraukset nahoissaan kantaa. sotavelkojen mittättömäksi julis pansa t. k. 23 p:nä. H eiltä löydet- suus olisi riippuvaisuudessa sessa tultava yritvksiinsä rahaa «iin jonkun verran kotitek oista olutta. «M s . miesten työtaidosta, on asema lainaamaan, oli yhtä vaikuttava tamista, mutta että Yhdysvallat Aberdeen, Wash. lu tiU n O , U T e . n D aivan vastakkainen — se on nyt tekijä Britannian arvon ylläpitä kieltäytyi sitä hyväksymästä. — “Jos me em m e johda m ailm an- jota poliisit kehuivat k ok o voim xk- i ■ o F loyd Ram p, kansallisen puolustus- riippuvainen koneitten taitavuu jänä kuin suuret alusmaat, sen Näyttää silta kuin Yhdysvaltain kaavaa päästäm m e, vaan johdam m e kaaksi. Ja voim sk sa ta b , »-.Un. k o ,k .2 L ‘ ‘„i 7 7 ” , , " P,,Uy“ * “ IU ' ■ k P“»-i«. puhu, '.hll. £>«'« hallitus nyt olisi jossakin mää sea a in o astaan paan v älity k sellä to desta. Niinpä työläinen, joka armeija ia laivasto. • o l . j a l . l k k e .k e n ä in S vT * 'o«1«11“ ' - tou k ok u u n 25 p i.v k u . »«> d ellisesta m ailm asta. johdam m e o le rin valtnistuneempi tuohon esi ennen hallitsi koneita, havaitsee ajaiaue keskenään. Sen takia po- • k öyh älistön evan k eliu m ia. • jon k a to- Melkoinen osa tästä rahasum tykseen kuin v. 1918. Jos Rans m isen p eru steet siitä m itä on. niin i k olm elle sadalle kuulijalle. Ramp »e* nyt, että koneet hallitsevat lu n masta oli silotettuna Yhdysval nst in sekaantui asiaan . H eikom paa d ellisen a jo h to tä h tei __r • l J I » *- i - na on K olm as <h»-j losti puh eessaan maailman työväen kalle käy mahdottomaksi suorit em m e ta rv itse siihen filosofiaa, vaan astiaa , . sakotettiin ta Pasta voimme johdonmu toihin. The National Monetary v ,..„ u ,„ . — „ ...u n ^ e „ jonka l,pun e n . j ^ u . ! l u .U n . ¡ U n . . « . j . kyk.n. h .r .u .o :- taa velkaansa, niin siitä huoli positiivisia tieto ja m ailm asta ja sen $ 100 kaista ajatuksen juoksua seura Commission arvioi kymmenen M X ^ k X ^ ” . 7 n n i r n* k ° \ ’“ “i V" * ’*n hyvin sen ttU..«. ten tehdä sen johtopaatoksen, vuotta sitten Britannian ala matta on Britannia velkaa Yh ta p a h tu m is ta ; eikä silloin ole tu lo k ynnä kulut. M iestä sak otettiin $ 1 0 0 , to ikäänkuin viitak si k o k o m ailm an filosofiaa vaan p o sitiiv ista tie jonka hän m aksoi. m ihin ty ö v ä estö on viim e vuo**® Mutta h än elle että mitä vähemmän teollisuu- maisten Yhdysvaltoihin tekemieu dysvalloille. ia voidakseen sitä d sena ty ö tä tek ev ä lle v ä estölle valtaam alla k u lu e s s a a je ttu , k u in m yöskin •**• maksaa, on sen pakko luovuttaa e ttä .” — Engels. asetettiin vielä kuiten kin $ 2 5 0 takaus. (T H E k COM RADE) I l l c i ex 11 II l e i IJ Cy C ltd iC lI ia O li O llu t U 1K L U 3 ~ t . i y || | t vallan käsnn»ä kokon aisu u d essaan . kuinka se vam itse om an luokka'®**
