Keskiviikkona, Kctakuun 1 p.— Wednesday, June U t
No. 127
-5 5 -
TOVERI
dessa tarvitaan työläisen oma
peräistä työtaitoa, sitä heikom
maksi käy hänen taloudellinen
asemansa. Teollisuudessa tapah
tunut kehitys ja vallankumous
on kaivanut maan am m attitai
toisten työläisten alta ja jatkaa
sitä kaivamista edelleenkin.
Sitä mukaa kuin tämä proses
si kehittyy edelleen, muuttuvat
ammattitaitoisten työläisten am-
mattiuniot yhä vähemmän ja vä
hemmän soveltuviksi niihin ta
loudellisiin olosuhteisiin, joissa
työväenluokan on pakko taj^te-
lpitaan käydä. Sanalla sanoen
ammattiuniot eivät kykene enää
kyllin tehokkaasti hallitsemaan
tilannetta nykypäiväisissä työ
väen taloudellisissa taisteluissa.
Tämä seikka on selväpiirteisim-
min tullut esille parhaillaan
käynnissä
olevassa “avoimen
työpajan’’ taistelussa. Kaiken
tämän vuoksi on työväestön pak
ko alkaa suunnitella ja kehittää
uusia järjestömuotoja, jotka voi
tolle ovat omansa antamaan suu
rempaa saavuttamisen mahdolli
suutta ja itse liikkeelle antamaan
suurempaa ja vastustamatta-
mampaa voimaa kuin mitä ny
kyisillä järjestömuodoilla voi
daan taisteluun keskittää.
Ainoana vaihtoehtona ammat-
tiuniolliselle järjestömuodolle on
teollisuusunionismi. Ei ole vält
tämätöntä meidän puoleltamme
selostaa mitä tarkotamme teol-
lisuuksittaisella järjestömuodol-
la. Siitä asiasta on kirjotettu
tuhansia artikkeleita ja siitä on
pidetty miljoonia puheita. Ky
symys on siitä, mitenkä sellai
nen järjestö saadaan muodostet
tua. Tuleeko meidän lyödä ro
mukasaan nykyinen järjestömuo-
tamme ja rakentaa uusi? Sitä
meidän ei tule tehdä. Me esi
tämme rautatieläisille, kuljetus-
ty< »Iäisille ja kaivosmiehille, jot
ka parhaillaan kantavat taiste
lun raskaimman taakan ja joilla
strateegiseen asemaansa nähden
tuotannossa on tärkeimmät ase -
mat, että kutsuvat koolle yhtei
sen konferenssin, jossa laativat
joko yhteisen puolustus- tai
hyökkäysuunnitelman koko maan
yhteenliittyneitä työnantajia vas
taan. Tämä askel on ehdotto
masti välttämätön, jos työläisten
mieli menestyksellisesti vastus
taa nykyisin käynnissä olevia y-
rityksiä alentaa heidän elintaso
aan. Sellaisesta teosta olisi li-
kinipänä seurauksena elävä ja
todellinen solidaarisuus työläis
ten keskuudessa. Se tulisi osot-
tamaan tietä kaikille toisille jär
jestyneille työläisille. Tämä on
ainoa keino, millä voidaan pitää
työläiset koossa ja muuttaa niit
ten
nykyiset, vanhentuneiksi
käyneet ammattiuniot teollisuus-
unioiksi. Me vakavasti toivom
me, että kysymyksessä olevien
unioitten jäsenistöt tositeolla ot
tavat tämän esityksen käsiteltä
väkseen. Työläisten on välttä
mättä
ryhdyttävä keskustele
maan elinkysymyksistään ja käy
tävä siihen käsiksi heti. — The
Butte Daily Bulletin.
sijotusten kokonaissummaksi 3% entisten lisäksi paljon ulkopuo Suomen tasavallan presiden sillä häntä tulee kauntikin syyttämään, Puhuja lyhyesti, mutta selvin sanoin
joten hänkin joutunee käymään ka •elosteli tämän kultaisen Amerikan
biljoonaa dollaria, mikä summa lella Europaa olevia sijotuksi-
tille, hallitukselle, edus
nalassa.
Tämäkin
täytynee
lukea mahtivallan politiikkaa mailmansodsn
organ of the Finnish worker* in
oli suurin mitä mikään muu kan aan, tai korkoja, mitkä merkit
kunnalle,
y.
m.
the Westarn State*. T ke only Finnish
tuon
kirotun
myrkyn
ansioksi,
sillä 1 aikoina ja osoitti kuinka julkeasti vai.
sallisuus tänne rahoja oli sijot- sevät samaa ' asiaa. Sen rahal
Daily in tke West. Published Daily,
Me
suom alaia-ayntylset
työläi»et
sehän se tuollaisia matkaan saattaa.
tanut.
Seuraavalla tilalla oli linen voima ja sen kykeneväi-
lassolijat rikkoivat kansan perustu»,
except Sunday, at Astoria, Oregon,
Berkeley'aaä, C aliforniaasa, A m erikan
Tulipalo
turmeli
autotallia,
joka
si
Saksa,
jolla
oli
biljoona
dollaria,
laillisia oikeuksia.
Perustuslaki 40-
syys tuottamaan ulkomaisia raa
by the Western W orkmen** Publishing
Y
h
dysvalloissa,
k
ok
oon
tu
n
ein
a
jouk-
Society.
jaitsee 1. kadulla, t. k. 2 6 p. aikaisin dan aikana ei merkinnyt juuri nu.
sitten Hollanti, jolla oli kolme- ka-aineita näitä sijotuksia vas
neljättäosaa biljoonaa ja Ranska, taan tulee huomattavasti edel k o k ok ou k seen q tou k ok u u n 19 p:nä aam ulla. K uutta tallissa ollutta au toa tään. Puhuja loi silmäyksen myös-
P ffice Seventh and Commercial St.,
1 9 2 1 , kesk u stelem aan sen
hirveän
jolla oli puoli biljoonaa. Näit leenkin pienenemään.
turm eli tuli jonkun verran, aih eu tta en kin S u o m in sisällissodan kauhuihin
Opposite Post Office.
sortotilan
joh
dosta,
jossa
teidän
h
a
l
ten sijotusten korkoja vastaan
noin $ 3 ,5 0 0 /-v a h in g o n .
P a lo k u n ta , ja kuvasi kuinka Suom en työväenluo-
Vieläpä siinäkin tapauksessa litu k sen n e pitää Suom et) työväestöä, eai kuiten kin tulen rajoitettu a, en - kan jäseniä rääkättiin ja kidutettiin
Poet Office Addreest
saattoi Britannia vuosittain tuot
T O V E R I, Box 99, Astoria, Ore.
taa Yhdysvalloista suuria mää että sotakorvau9kysymys saatai päätim m e lausua teille ju lk isessa p ro nenkuin se pääsi enempää vahinkoa van k iloissa ja tuhka tiheään muualla-
riä puuvillaa, viljaa, öljyä, lihaa si ratkaistuksi, tulee Suur-Bri- testissa, että
tekemään.
Autotallin omisti L. J. km . En lähde täasä pitem mälti pu.
EDITOR1AL STAFF
Me pidäm m e Suom en p orvarih alli
ja m uita tärkeitä elintarpeita lä-i tannian rahallinen asema ole
hetta selostam aan , sanon vaan, että
M ason.
Sulo Syvänen, Alex Sevo, A . N. Kos*
hettämättä
tänne
vastaavaa maan vakava. St ei voi ylläpi tusta syyllisen ä siihen tilan teeseen , j o
hän en laisiaan puhujia
saisi
täällä
“Pätkä“ .
kela, K. E. Heikkinen.
määrää omia teollisuustuoteitaan. tää väestöään ilman ettei maa ka aih eu tti lu okkasodan S u om essa, e t
käydä useim m inkin.
Noskelaisuutta
han tuonti olisi suurempi kuin tä se voiton saatuaan työläisistä, lail
Sota
muutti
tykkänään
tämän
ei
p
u
h
eessa
o
llu
t
huom
attavissa, ja
Pkoaoi Office 365, Editoria! Dep’t S32
suhteen.
Yhdysvaltain vienti maasta vienti. Sodan aikana lisuud en nim essä m itä raaim alla v ä k i
eik
ä
sellain
en
täällä
liljoin
kauppaa,,,
Juanita, Wash.
Europaan kohosi suunnattomas sen n. s. “epäsuotuisa” balanssi vallalla teu rastaen , kidduttaen ja n äl Suonien punaorpojen hyväksi
Entered as second-class mail matter
aa tek isikään.
ilta-
J u ly 18, 1912, at the Post Office at
ti jo paljoa ennen kuin tämä oli tietenkin luonnottoman suu kään n äänn yttäen tu h osi Suom en ty ö
Entä se Kesäkuun 19 p., j0lloin
Astoria, Oregon, under the A ct of
ri, mitä sen jälkeen tuntuvasti väen parhaim m an osan, sok eassa lu o k m a toukok. 21 p. onnistui tä k äläisiin olem m e p äättän eet toim ia kesäjuh
maa
aktiivsesti
otti
sotaan
osaa,
March 3. 1879.
oloihin katso en m ainion hyvin. Öhjel-
kun taasen Europasta tuonti las on koetettu pienentää. Siitä huo kavihassa, että se on rappeuttanut
lat oik ein lu on n on helm assa Maito-
jelm
a oli m onipuolinen ja toveruus
ki. Vuoden 1917 loppuun men limatta tuo erotus oli v. 1920 k an san talouden ja teh n yt o lem a tto
jo en rannalla.
Ei puutu siellä uima-
nessä oli Yhdysvallat likvidoi kaksi kertaa niin suuri kuin v. m aksi kaikki työväen ih m isoik eu det. yleisön kesken vallitsi. P u h u jin a ti p aik at eik ä m itään muutakaan. 0-
Peräsimetön alas
Me tuom itsem r.ie S u om en nyk yisen laisu u d essa esiintyi L. Leino ja J.
nut tykkänään velkansa Euro- 1913. Tämä tietenkin merkit-,
Ien k u u llu t naapurikyliltä vihjauksia
te ro itta e n m ieliin ty ö läisten yh
palle • ja suurimmaksi osaksi see ulkomaisten velkojen kas h allituksen osallisek si teh tyih in jul-
myrskyssä
teen liitty m isen m e rk ity stä .
A ineel jo etu k ä teen , että jo s sitä kerran men-
kaikki ennemmin brittiläisten o- vamista ja sen tuonnin vastaista m iin rikoksiin, sillä teidän h a llitu k linen
tulos ilta m a sta oli m yöskin ty y - ! ta,snn
Mulinon »uo.
mistamat amerikalaiset sijotuk- rajottamista. Vaikkakin se nyt eenne yhä jatkaa työläisten k id u tta ¡d y ttäv ä.
P
u
h
ta
a
k
si
tuloksi
J
ä
ip
i
i
a,rtÄ®
"P
iknckkl,n''
j*
»emalia ui.
Rautatiepanx»nit ovat heittä
set olivat joutuneet amerikalais- tarvitsee enemmän kuin v. 1913 m ista vankiloissa ja k oettaa pestä Kai-
m
aan.
Se
p
astaakin
m
ainiosti.
Toi-
neet teräshansikkaansa rautatie
ten käsiin. Sen jälkeen erotus tuontitavaroita, ei sillä ole niit •lin m erkkiä otsaltaan uskottam alla $102.80. L isäksi om peluseura la h jo it von , että teette sen, mitä ette ennen
läisten veljesliitoille. Ueinäk. 1
m aailm alle, että teillä on ollu t oik eu s ti k assan jään n ö k sen $18.97, ja toisen
alkoi kasaantua amerikalaisten e- ten maksamiseen käytettävänä m
urhata työläisiä kansak unnan edun h illln to v e r it la h jo ittiv a t k e rä äm ä n sä “ C e n eet' 1 u,kaa kanssamme juh-
p., tai mahdollisesti jo ennem
muuta
kuin
kolmen
neljäsosan
duksi. Hallituksen myöntämien
v a ra t $14 y lläm ain ittu u n ta rk o tu k lim sa n , ja varatkaa uimapuvut mu
minkin. tullaan rautatieläisten
lainojen kokonaissumma kohosi pääoman korot entiseen verrat ja laillisuuden tähden.
kaan.
Lähem piä tietoja ajasta ja
palkkoja tuntvasti laskemaan.
Me tu om itsem m e k an ssarik okselli- seen, jo ten yleissum m aksi tuli 135.77.
$9,710,000,000: iin.
Suurimmak tuna. Tämän vuoksi on B ri
paikasta
saatte
ilm oituksesta, joka
Parhaillaan kaivostyöläisten jär
si osaksi oli nyt Britannia Yh tannian maksettava sillä summal sik sen n e kaikki jotka an tavat tu n n u s V arat lä h e te tä ä n Suom en m etallityön- tullaan ju lk aisem aan noin viikkoa en
jestöjen virkailijat ovat koolla
dysvaltain velallisena, joka vuo la, niitä se ennen käytti -ulko tusta ja kannatusta teidän sorto to i te k ijä in liiton v älity k sellä ja e tta v a k si n en ju h laa.
punaorvoille.
New Yorkissa suunnittelemassa
rostaan taasen lainaili uudelleen maisiin uudelleen syöttämisiin. m illenne.
K an salain en John Järvenpää, Red
P uhujaa kuulem aan. K esäkuun 6,
keinoja, millä voitaisiin välttää
näitä varoja toisille europalaisille ¡Pääomaa lainaayien on yhä suu-
Me
kaksinkerroin
ankaram m in
L
od
gesta
M ontanasta
käväisi osta
sama uhkaava kohtalo, kuin mi
valloille, jotka olivat sen liitto remmassa määrässä käännyttävä tuom itsem m e niitä lu op ioita, jotka 7 ja 8 päivinä puhuu paikkakunnal- m assa täältä m aan. En tiedä varmaan
kä jo on tullut rautatieläisten
laisia. Sen jälkeen kun halli Yhdysvaltojen puoleen ja B ri työväen liik k een nim eä väärin k ä y t t ä - kim m e a lueerana® o rk a n ise e ra a ja , K. m illoin hän m uuttaa tänne perhei
osaksi. Rautatieläisten ja kai
entinen rahamailmaa en antavat tukea Suom en porvariston huom inen. T oiv o ttav asti kaikki sil-
tus lopetti lainailemisen, ovat tannian
vostyöläisten välillä ei ole ole
määräävä
asema
hupenee ja pie sortop olitiik alle.
loin tu le v a t kaalille, johon olem m e n een asum aan.
yksityiset pankkiirit, korporatsio-
T overu u d ella,
massa mitään orgaanista yhdys
Me vaadim m e, että S u om en halli- ! p u h etilaisu u d et jä rje stä n e e t,
nit ja yksityiset henkilöt jatka nenee joka vuosi, kun taasen
Veesuvius.
sidettä siitäkään huolimatta, e t
M ansik at a lk a v a t v a lm istu a .
Toi-
neet sitä. Chase Natiopal pan Yhdysvaltojen rahallisessa mer tus lopettaa kostotoim en sa Suom en
tä kummankin kysymyksessä o-
työväen lu ok k aa kohtaan ja
j nen kylki jo pu n o ttaa, ja eh k ä kesä-
kin taloustieteilijän, tri B. M. kityksessä paranee.
levan teollisuusalan suuret työ
V
ap
auttaa
heti
kaikki
ne
työväen
kuun alu88a lä h e te tä ä n en sim äiset
Andersonin arvioitten mukaan
Jos Suur-Britannia mielii edes
läisjoukot kuuluvat samaan luok
*
m
Red Lodge, Mont.
kohosi yksityisten europalaisille osapuillekaan saavuttaa entistä luokan jäsen et, jotka vielä viruvat a rja t m arkkinoille.
kaan. raatajien joukkoon, jota
annettujen lainojen kokonais asemaansa, on sen ryhdyttävä vankiloissanne, katsom atta siihen o- Juanitan Kehitysklupin huom iota
O sastom m e viim e kokouksessa mui
sortaa sama verivihollinen. Täs
summa syyskuuhun mennessä v. seuraamaan useita uusia mene vatko he van gitu t luokkasodan aikana tah to isin k iin n ittä ä seu raav iin se ik den asiain yhteyd essä keskusteltiin
sä tosiseikassa olisi kylliksi ai
1920 hallituksen antamien laino telmiä. Vain velkojensa korko tai sen jälk een , ja on k o heitä s y y koihin: E nsiksikin, koska K lupi jo kesk u svirastosta tulleen kirjeen joh
hetta mahtavan murhenäytelmän
jen lisäksi 3J4 biljoonaan dol jenkin maksamiseen on sen tun tetty valtio- eli m aan p etok sesta tai n im estä p ä ä ttä e n toim ii v alistu k sen dosta, jossa k eh oitettiin kaikkia osas
kirjottamiseen, murhenäytelmän,
lariin yli nen summan, minkä tuvasti lisättävä teollisuustuol- ovatk o he vangitu t talou d ellisten ta hyväksi p aikallisen väestön keskuu^. toja kerääm ään rahaa Raivaajan oi
jonka nimi tulisi olemaan —
amerikalaiset siihen mennessä teittensa ulosvientiä, erittäinkin hi valtiollisten m ielipiteidensä tai to i dessa, niin siitä johdonm ukaisena k eu sta istelu rahastoon . Kaikki koko
työläisten kirous.
seu rau k sen a on, e ttä paheiden pesät,
olivat rahojaan sijottaneet euro- Yhdysvaltoihin, minkä ohella sen m iensa tähden.
u k sessa olijat olivat yksim ielisesti sel
Hetkenä, jolloin Amerikan im
palaisiin liikeyrityksiin.
Miltei on tuntuvasti pienennettävä niit Sillä Suom en porvaristo ja sen h a l jo ita keskuudessam m e löytyy, olisi villä asian tärk eyd estä, sillä tiedäm
perialistit ovat saavuttaneet täy
kokonaan tämä curopalaisten ten ruokatarpeitten ja raaka-ai- litus on teh nyt itse itsensä syyllisek si p a lja ste tta v a , jo ten eh d o tta isin Klu- m ehän kaikin R aivaajan jutun alku
dellisen yhteisymmärryksen ja
velka, jota vastaamassa ei ole neitten maahan tuontia, joita Yh historian häikäilem ättöm im piin m aan- pin k u tsu m aan kansankokouksen, Jos vaih eet, tiedäm m e että se on meidän
ovat kiinteästi liittyneet työläis
mitään arvopapereita, tai muita dysvallat sille tähän asti on lä kavalluksiin vastoin kansan etu a, u l sa v a littaisiin kom itea o tta m a an sel- kaik k ien yh tein en velvollisuus seisoa
ten kuristamiseksi, ovat työläi
kaan vastikkeita, käsittää lyhyt hettänyt. Sen on pakko säilyt kom aalaisten im perialistien voitok si. ' vää, m issä todella sitä m yrkkyä kei o ik eu k siem m e p u olesta. Mutta me
set taloudellisella alalla autta
aikaisia lainoja ja ne on annettu tää ja vielä kohottaakin ase Sitä vastoin työläisten käym än ta is te tä ä n ja m yydään, jo sta la ajalla täällä eläm m e niin ahtaissa olosuhteis
mattoman epäsovun tilassa, jon
jälkeen aselevon. Myöskin näit maansa meriliikenteen välittäjä telun ih m isoik eu ksiensa pu olesta o- alalla ju lk isen a sala isu u te n a puhu sa ja harvalukuisen a joukkona, että
ka perussyynä on heidän jär
ten lainojen välittäjänä on toimi nä. Kaiken tämän lisäksi on m assa m aassaan, tulee historia tod is taan , ja jo sta n ä y tte itä tapaam m e katsottiin k okon aan mahdottomaksi
jestöjensä virkailijoitten välillä
hyvinkin usein päihtyneiden ihm isten
nut Lontoo, joka* niistä suora sen pakko kaksinkertaisin voi tam aan oik eaksi.
ottaa keräyk sen osaa tällä .kerralla.
vallitsevat pikkumaiset ennakko
Sentähden m e vaadim m e, että S u o - ! m u od ossa.
J<« hiukankin annam m e
naisesti on vastuussa. Se puo min koettaa saada käsiinsä kon-
T äällä nyt on osasto toim inut vas
luulot ja mieskohtaiset pyyteet,
m en työväelle ju listetaan täysi toim in- a r v o a n u or’8on Ja la sterf'k a sv atu k se l-
lestaan on niitä lainaillut uudel sessioonia
sellaisissa
kohdin
ta joitain viikk oja pienellä jäsenmää
sekä järjestöjen jäsenten välinen
leen Etiropan toisiin maihin.
mailmaa, missä vielä tähän men tavapaus ja oik eu s järjestyä niihin ,C> n iin c n stm ä in e n ehto on. e ttä ym- rällä eikä varoja osastolla ollut alet-
tietoisuus luokka-asemastaan ja
jotka he katsovat itseään Pärifitö m issä l»pset kasvavat, seu-
Ja kun ei toiminnalla
'Pämän prosessin kuluessa on nessä ei tuotantoa ole kehitetty, järjestöihin,
työläisten voimien yhteen liit
parhaiden h yöd yttävän , että täydel-1 rU 8televat Ja leik k iv ät, on vapaa pa- taiasa yhtään.
Britannian
lainoissa kärsimä jotta sille avautuisi mahdollisuus
o le vielä osaston rahavaroja yhtään
tämisestä. Amerikan työläiset
pesistä, jo ista k aikellainen li
nettotappio^ kohonnut viiteen bil halpojen tuotteitten saantiin ja Imen puhe, k ok oon tu m is ja p a in o v a heiden
lisätty, niin jos nyt edelleen kin toimit
ovat monilukuisine järjestöiueen
ka ja s a a s ta v irta a m onissa eri muo
paus saatetaan heti voim aan, että
niitten
sitten
korkeilla
voitoilla
joonaan
dollariin,
eli'ainakin
nel
taisiin vain ulk op u olelle eikä juuri
kuin alus myrskyisellä merellä,
E rittä in k in juuri tä llä p aik
Suojelu sk u n n at riisutaan aseista ja doissa.
jänteen osaan siitä summasta, myyntiin. Edelleen on sen pak
tällä kerralla tehtäisi m itään osas
jonka peräsin kaikkein kriitilli-
hajoitetaan ja valtion vain op oliisi la k kakunnalla o vat v iin a tro k a rit julk ei
ko
noudattaa
ankaraa
säästävän
minkä
se
ennen
sotaa
omisti
ul
tom m e varain kartuttam iseksi niin si
simmällä hetkellä on päässyt ir
ta. sepitellen k a u h eita ju ttu ja ihm i
kautetaan.
syyttä
hallituskulungeissaan.
komaisissa
sijotuksissa.
Samaan
ten ain oastaan heikennettäisiin osas
tautumaan.
N äiden vaatim usten toteu ttam isek si sistä ja ty ö läisto v ereista, jo tk a py
aikaan on Yhdysvallat lisännyt
tom m e alkuun pääsyä.
On jo aikoja sitten sivuutettu
Nykyinen Yhdysvaltain poli me teem m e kaikki voitavam m e saat- sy tte lev ä t erillään heidän s a a s ta is is
ulkomaalaisia-» sijotuksiaan niin
Näitä seik k oja silm älläpitäen em
se aikakausi, jolloin todisteet
tiikka
pyrkii
tukkimaan
kaikkia
taaksem m e teidän tek on n e koko ma- ta hom m istaan. S iksipä olisikin a i
suunnattomasti, että ne nyt nou
m e v o in eet ottaa keräykseen osaa.
teollisuusunionismin
puolesta
sevat kahteentoista biljoonaan näitä Britannian polkuja. Yh ilm an työväen tietoon ja toim im m e ka ta rttu a a sia a n yhteisvoim in, suun- f T oim in tam m e m uutoin ei ole täällä
saatettiin kumota ja sivuuttaa
dollariin. Yhdysvalloista on siis dysvalloissa kohotetaan tuonti niin, että järjestyn yt työväk i ryhtyy ^ ’‘‘’» ie iis y y k s is t ä huolim atta, sillä h uk kaan m en nyt, sillä olem m e huo
papukaijamaisilla
sananparsien
toim iin a a tte llise t eri k atso m u k set eiv ät e stä j m attavalla sum m alla avustaneet Suo
tullut huomattava toisten mait tulleja Britannian tuotteita vas kansainvälisesti s e m m o is iin
toistamisilla. Meillä on vastas
ten velkoja, jossa asemassa se taan samalla kun valmistaudu kaikissa m aissa, että ne p a k o tta v a t ; m eiU P u h d istam asta ym p äristö ä m is - j m en p u n aorp oja, j'«i Karjalan kom
samme vakava tilanne, ja tule
Rse ja IaPsem m G reh ellisellä m uunia. M uuta ei vielä lyhyenä toi
on saavuttanut tasa-arvoisuuden taan kilpailemaan sen kanssa teidät tunnustam aan ja m asentum aan, i 8ä
vaisuutemme vaatii, että meidän
työllä pyrim m e luom aan p arem p aa
mailman
markkinoista
valmiilla
Se
luokka,
jota
te
niin
verisesti
sor-
Britannian kanssa sillä erotuk
m in takautena olek aan keritty tehdä,
on otettava se vastaan kuin
tu le v a isu u tta m ailm an työn ra a ta jil
teollisuustuotteilla.
Yhdysvaltain
la
tte,
on
teidän
tuleva
tuom
arinne,
sella
vain.
että
Yhdysvallat
ei
ole
miesten, eikä pelkureitten lailla,
luk u u n ottam atta viim eistä näytöskap
le. Siis paheiden p esät pois k esk u u
Britannialle senttiäkään velkaa, hallitus on rientänyt antamaan ••e on historian tuom io.
jotka sekaannuksen vallitessa
p aletta, joka esitettiin tarkoituksella
V ilh o K eskinen. destam m e!
jota vastoin sen velat Yhdysval voimakasta apua amerikalaisille C harles Tam m i,
Koettavat pistää päätään piiloon
kasvattaa osaston raha v a ro ja , mutta
A. Im m os-vainajan pesän selv ity s on
(P ö y tä k ir ju r i)
ensimäisen pensaikon nimekseen. VALTIOITTEN VÄLISET loille ovat suunnattomat, aina laivayhtiöille, jotta ne voimape- (P u h e e n jo h ta ja )
joka tu otti tappiota.
jollakin
taholla h e rä ttä n y t eloon jo
räisemmin
pystyisivät
syrjäyttä
kin
kolme
kertaa
niin
suuret
Jokaisen työväenjärjestön virkai
Suom en työläistoivereilta oli tullut
LUOTTOSUHTEET
vuosia sitte n alkaneen katk eru u d en . . . . .
kuin Yhdysvaltain velka sille oli mään brittiläiset kauppa-alukset
lijan on jo nyt myönnettävä, et
Jonkun yksityisen a lo itte e sta on hom- k ,r,e ’ J° ” a Pyyd*“ “ n tämän m-nte-
Hoquiam, Wash.
SEKAISIN
Britannialla on
*
v. 1914. Suurin osa Britannian valtamereltä.
tä työläisten aineellisten etujen
JolIai" ‘ava”a avu«‘-
C. W illm ore, m etsätyöläin en sai m attu kokousta, jo ssa m uka pohdi- reen
kyllä suuri etuisuus siinä, että
voittamisen edellytyksenä on se • Kansainvälisten
finanssisuh- lainoista on annettu toisille Eu- sen hallussa on suurin osa mail tapaturm aisen kuolem an t. k. 21 p. ta an p e sän h o itajan väärin k äy tö k siä. I m aan
T yöm .eh elle k.rjapai-
voima, minkä taisteluun osaa ot teiden sekavasta vyyhdistä kir- ropan valloille, kun taasen Yh
n
ok
on
eid
en
hankkim
ista.
Kokouk
W alker veljek sien m etsäkäm päliä l ä - ! P esän h o itaja o tta a tässfc tilaisuuden j
tava luokka voi komentaa liik jottaa aikakausjulkaisu “ Nation” dysvaltain suurin velallinen on man öljyvarastoista, jota vastani hellä
sessa
olijat
keskuudestaan
keräsivät
H u m p tu lip s’sia. K uolem an a ih e-i v a sta ta niille kiihtyneille rehellisyy-
Yhdysvaltain öljyvarat ovat kui
keelle etujaan puolustamaan, se valaisevalla tavalla. Suuri osa Britannia.
vumaan päin,,m utta tällä alalla utti vetok aap elin katkeam inen, sillä (,en Perikuville, jo tk a tu o ta kokousta k olehdin, joka tuotti $ 7 .6 0 . Ei tosin
ka että tuon voiman tehoisuus ulkomaalaisista tuotteista, minkä
iso raha, vaan sievä summa kuiten
On ollut monenmoisia arvai käy Yhdysvaltain hallituksen katkennut kaapelin pää löi W illm orea hom m aavat:
riippuu siitä, mitenkä se on jä r Yhdistynyt Kuningaskunta tar luja
kin
niin pieneltä, jou k olla. Se todis
siitä saattaako Europa kos imperialistinen politiikka leppy- niskaan niin ankarasti, että kuolem a
Ensiksi. P e sän h o itaja ei o le tili-
jestetty, mitä menettelytapaa se vitsee asukkaittensa ylläpitämi
taa toverien uhrautum ishalua.
Piha
noudattaa, eikä yksistään sitä seksi, on hankittu ulkomailla o- kaan maksaa takaisin velkaansa mätöntä sotaa Britannian poli seurasi m elkein heti. V ainaja o|i (kelvollinen m illekään kokoukselle, läh etettiin heti m enem ään ja päätet
noin kolm en k yn im n en ikäin en ja h ä - ' vaan m aan oikeuslaitokselle, joka on
muodostavan pääluvun suuruu levien sijotusten koroilla. Se ei Suur-Britannia on ollut ainoa ky tiikkaa vastaan.
tiin, että vaaditaan H elsingin Työ
symyksessä
olevista
maista,
joka
ja kaiken huipuksi Yhdysval neltä jäi vaim o, sekä kuuden vuoden p e sä n h o ita ja n toim eensa n im ittän y t, m ies kustan n u syh tiöstä sen rahan ar
desta.
Pulman selvittäminen tietenkään kauan voinut jatkaa
kohdistuu niinmuodoin sellaisen ulkomailta tuontia suuremman on saattanut menoarviotaan ta lat tuottaa Britannialle suuria ikäinen poika, jotka asuvat H um ptu- i Toiseksi. Y lläm ainittu pesä on lailli- vosta osak k eita Red Lodgen S. S.
aselevon
jälkeen. kustannuksia nykyisellä laivasto- lippissa. Siinäkin jou tu i m etsän raa-.‘ 8 e s ,l selv itetty jo vuosia sitte n Tai
iärjest» »muodon löytämiseen, jo sa määrässä kuin vientiä, suorit sapainoon
osa sto ...............
lle.
V ielä oli jotain vähäpätöi-
Sodan rahalliset taja uhraam aan henkensä r iistä jie n 1 tion y lio ik e u d e s s a , num ero ensim äi-
ka osottautuisi eniten tehok tamatta niistä joskus maksua Kaiken aikaa on kaikkien soti kilpailullaan.
uhrialttarille juuri parhaassa m iehuu- s e s s ä
K uka h aluaa tu tu stu a asiaan i ’em P,a La , ' o’ta ’
en k at,° !ar'
kaaksi ja jonka avulla saavutet kin. Nämä maksut ovat osit vien maitten menoarvio sota- ja seuraukset näin muodoin yhä
p e e llis e k s i tässä m a in ita .
saapi o tta a sie ltä p ö y täk irja n o tte en
taisi suurin taloudellinen voima. tain tapahtuneet luovuttamalla kotimaisiin tarpeisiin jatkunut vain jatkuvasti kaikissa, kohdis d en iä ssä .
Mrs. G ust Siuru leikattiin taalÄ
rajottamattomana,
mitä
on
seu
C.
Jepson
ajoi
autollaan
tien
H autakivi, johon oi
sa tekevät hankauksen Yhdysval
o- K olm anneksi.
Järjestömuotona vuorostaan tu velkojille niitä summia ja arvo
pari päivää sitten sisällisen vian lah
lee olla sen. mikä yhdentnukais- papereita, joita sillä on ollut st- rannut mieletön seteleitten liik tain ja Britannian välillä karke heen t. k. 22 päivän illalla H o q u ia -! keMS m ä ä rä si pesän loppuvarat, on den. Hän voi tilanteeseen katsoen
min ja A b erd een in välillä.
H änen a «ian m « k a is e s s a
p aik assa tietojen!
tuttaa eniten ja mikä parhaiten jotettupa ulkomaalaisiin tuotanto keelle laskeminen. Yhdysvalto ammaksi ja suuremmaksi.
h yvin.
L eikkauk sen toim itti lääkärit
jen
kirjoissa
on
Ranska
ja
Italia
vaim onsa ja pieni tyttö lou k kantuivat m ukaan. Kiven on h au taan toim itta-
vastaa tarkotustaan vallitsevissa laitoksiin ja liikeyrityksiin, se
Edellä
esitettyyn
tapaan
se-
vararikkotilassa. Ranska on ol
lievästi rytäkässä.
A u to sai m yös -la toim ekseen s a a n u t paikalle aset- Mrs. ja Mr. Pitk änen.
olosuhteissa.
kä myöskin ennemmin annetuil lut Saksan korvausmaksuista lostclee Nation lehdessä porva-
Taasen kaivosmurha. Oskari Aho
Ennenkuin yritämme ratkaista la ulkomaalaisilla lainoilla. V.
rillisliberaalinen
taloustieteilijä tuntuvia vaurioita. M etsään ajon a i - i ta a - N eljänneksi, p e sän h o itaja tulee »ai äk k in äisen kuolem an taalla kai
riippuvainen
rahataloutensa
kun
mikä järjestömuoto mielestäm 1914 nousivat Britannian ulko
Britannian ja Yhdysvaltojen v ä heutti vastaan tu levien au tojen v a lo t,! vaatiraaan h y v ity stä n iistä hävyttö- vannossa t. k. 24 p. joutuessaan ka
toon
saattamisessa,
mutta
jos
me olisi parhain, on välttämä maiset sijottikset noin 20 biljoo
listä imperialistista ristiriitaa, jol iotka sokaisivat hänen silm änsä, ettei rais,a solvauksista, joita nuo kokouk- tosta p u toavien kivien alle. Vainajan
Mr.
Keynes
on
edes
likimain
sen h om m aajat o vat liikkeelle laske-
töntä luoda lyhyt silmäys niihin naan dollariin. Arvioidaan että
la perustansa .on taloudellisessa voinut ohjata au toaan tiellä.
kaan
oikeassa,
niin
Ranska
ei
T
oin
en
k
in
au
to
on
n
ettom
u
u
s
tapah-
n e e t - V ai lu u lettek o te illä olevan oi- kotip aikk a Su om essa, on minulle tun
muutoksiin, jotka ovat tapahtu ennen sotaa näistä sijotuksista
kilpailussa.
'Erityksen
pohjasä-
O m aton.
H än oli yksinäinen ime«.
neet teollisuuden kehityksessä. koitui Britannialle biljoonan dol likimainkaan ole tässä suhteessa velcenä saattaa nähdä aseellisen tui t. k. 22 päivänä, jolloin kaksi keudeD h ä v ä istä m iestä ja vielä hä- tem
nuorta m iestä loukkaantui.
M ie s t e n 1^ 0 a a a PUrian«a a s io is ta , jo tk a jö I ’¿ 8,taan tu o « « 26 vuoden vaiheilla-
tyytyväinen
Ranskan
yritykset
Me olemme nähneet teollisuu larin vuotuinen tulolähde. Noin
yhteentörmäyksen, joka luon
-
H ä n e llä
—
•
-
..... .
c
den kasvavan pienistä käsiteolli- neljä viidettä osaa tästä tulosta päästä toipumaan näyttävät ole nonlain välttämättömyydellä on nim et on H arold D olk ja Ray Jam es. v u o sia on tä y sin laillisesti selv itetty . I r,aneiJa on k ak ti veljeä täällä
suustvöpajoista
nyky pai viisiin sijotettiin uudelleen ulkomaille, van omansa painamaan sitä yhä kapitalismin kummassakin ky O nnettom uus tapahtui lähellä C o p a lis ' Ei n aytä olevan ra jo ja bäväistysju- o<l8«»»a
P ojat, kun lähdette kalastamaan,
rantaa.
O nn ettom u u d en aih eu tti se. tu il,a - S ik sip ä pesän en tin en hoita-
jättiläismäisiin trustien teolli jota vastoin yksi viidesosa, eli vain syvemmälle liejuun. Jos se symyksessä
olevassa
maassa
suuslaitoksiin. Me olemme näh noin 200 miljoonaa dollaria, tuo epäonnistuu, niin siitä Suur-Bri vallitessa lopullisena tuloksena kun toisen etu p yörän kum m irengas ja p itää siitä huolen, e ttä v a rk a u s -1 m uistakaapa ensin pulittaa kymme
neet kasityötuotannon tilalle as tettiin kotimaahan, missä se käy tannia tulee kärsimään paljoa oleva. Ja ellei näissä kummas pääsi irti kovassa vauhdissa, jolloin syy*0116«* tu lev at loppum aan. Siinä nen kaikkivaltiasta dollaria setä Sam-
tuvan konetuotannon. Kun kone- tettiin elinkustannuksiin. Nämä raskaammin kuin Yhdysvallat, sil sakin maassa työväestö ennen auto m eni y lö s alasin. H arold D olk y m m ä r -y k s e s s ä hän jä ä od o ttam aan palie siitä lystistä, tai muussa tapauk
tuotanto on edelleen kehittynyt, ulkomailta saadut tulot eivät ai lä Ranska on suurimmaksi ri imperialistisen kilpailun äärim »ai niin pahoja vam m oja, että tä y ty i, te id än kokoustanne m issä toivon näi- sessa jou d u tte ikäviin selkkauksiin
niin olemme tulleet huomaamaan noastaan lisänneet maan hyvin saksi velkaa Britannialle, joka mäistä kärjistymistä ennätä kyl viedä H oquiam in G eneral sairaalaan * d e° Par->ai9 ien tuovan aitovia todis riista p oliisi n kanssa. V iim e piina*
la m es
» . tu k sla p esän h o itajaa ja hänen naa- on kym m eniä onkim iehiä sakotettu
että pääoma on päässyt sellai vointia, vaan.ne myöskin kohot ne taasen vuorostaan on velkaa lin vahvaksi järjestyä sitä eh t a m a a n lääkärin hoitoa.
Jam
Yhdysvalloille.
! p uriansa v astaan. Jo s e tte voi todis- kun eivät ole m uistaneet hakea lups-
seen asemaan, että se yhä vä tivat sen taloudellista ja poliittis
käistäkseen, niin saa se oman loukkaantui lievejnm in.
Kerrotaan,
että
rauhankonfe
Kansalaiset taask in v ä h ä n k u n n o t - 1U a m Itä jo o lctte k e rto illeet. niin 1
hemmän ja vähemmän on riip ta voimaa ulkomaihin nähden
elämänsä hinnalla tämän uuden
Kriivah.
renssissa
muuan
brittiläinen
vir
taatun
4. -------
P oliisit vangitsivat
A A
rvid
puvainen ammattimiesten työtai Se seikka, että ulkomaalaisten oli
’“««ftixattgi Z
TVia v o ,tte a rvata seu rau k set.
koko mailmaa koskevan taistelun
kailija
olisi
esittänyt
kaikkien
Sundvallin ja hänen rakkaan aviosiip-
V irallinen
dosta. Sen sijaan, että teolli Lontooseen useimmassa tapauk
seuraukset nahoissaan kantaa.
sotavelkojen
mittättömäksi
julis
pansa t. k. 23 p:nä.
H eiltä löydet-
suus
olisi
riippuvaisuudessa sessa tultava yritvksiinsä rahaa
«iin jonkun verran kotitek oista olutta.
«M s .
miesten työtaidosta, on asema lainaamaan, oli yhtä vaikuttava tamista, mutta että Yhdysvallat
Aberdeen,
Wash.
lu tiU n O , U T e .
n
D
aivan vastakkainen — se on nyt tekijä Britannian arvon ylläpitä kieltäytyi sitä hyväksymästä. — “Jos me em m e johda m ailm an- jota poliisit kehuivat k ok o voim xk-
i
■ o
F loyd Ram p, kansallisen puolustus-
riippuvainen koneitten taitavuu jänä kuin suuret alusmaat, sen Näyttää silta kuin Yhdysvaltain kaavaa päästäm m e, vaan johdam m e kaaksi. Ja voim sk sa ta b ,
»-.Un.
k
o
,k
.2
L
‘
‘„i
7
7
”
,
,
"
P,,Uy“
*
“
IU
'
■
k
P“»-i«. puhu, '.hll. £>«'«
hallitus
nyt
olisi
jossakin
mää
sea
a
in
o
astaan
paan
v
älity
k
sellä
to
desta.
Niinpä työläinen, joka armeija ia laivasto.
• o l . j a l . l k k e .k e n ä in
S
vT *
'o«1«11“ ' -
tou k ok u u n 25 p i.v k u . »«>
d
ellisesta
m
ailm
asta.
johdam
m
e
o
le
rin
valtnistuneempi
tuohon
esi
ennen hallitsi koneita, havaitsee
ajaiaue keskenään.
Sen takia po- • k öyh älistön evan k eliu m ia. • jon k a to-
Melkoinen osa tästä rahasum tykseen kuin v. 1918. Jos Rans m isen p eru steet siitä m itä on. niin
i k olm elle sadalle kuulijalle. Ramp »e*
nyt, että koneet hallitsevat lu n masta oli silotettuna Yhdysval
nst in sekaantui asiaan .
H eikom paa d ellisen a jo h to tä h tei
__r • l J
I »
*-
i
-
na on K olm as <h»-j losti puh eessaan maailman työväen
kalle
käy
mahdottomaksi
suorit
em
m
e
ta
rv
itse
siihen
filosofiaa,
vaan
astiaa , . sakotettiin
ta
Pasta voimme johdonmu toihin. The National Monetary
v ,..„ u ,„ .
— „ ...u n ^ e „ jonka l,pun e n . j ^ u . ! l u .U n . ¡ U n . . « . j . kyk.n. h .r .u .o :-
taa
velkaansa,
niin
siitä
huoli
positiivisia
tieto
ja
m
ailm
asta
ja
sen
$
100
kaista ajatuksen juoksua seura Commission arvioi kymmenen
M X ^ k X ^ ” . 7 n n i r n* k ° \
’“ “i V" * ’*n
hyvin sen ttU..«.
ten tehdä sen johtopaatoksen, vuotta sitten Britannian ala matta on Britannia velkaa Yh ta p a h tu m is ta ; eikä silloin ole tu lo k ynnä kulut. M iestä sak otettiin $ 1 0 0 , to ikäänkuin viitak si k o k o m ailm an
filosofiaa vaan p o sitiiv ista tie jonka hän m aksoi.
m ihin
ty ö v ä estö on viim e vuo**®
Mutta h än elle
että mitä vähemmän teollisuu- maisten Yhdysvaltoihin tekemieu dysvalloille. ia voidakseen sitä d sena
ty ö tä tek ev ä lle v ä estölle
valtaam alla k u lu e s s a a je ttu , k u in m yöskin •**•
maksaa, on sen pakko luovuttaa e ttä .” — Engels.
asetettiin vielä kuiten kin $ 2 5 0 takaus.
(T H E
k
COM RADE)
I l l c i ex 11 II l e i IJ Cy
C ltd
iC lI ia
O li
O llu t
U 1K L U 3
~
t
.
i
y
||
|
t
vallan
käsnn»ä
kokon aisu u d essaan .
kuinka se vam itse om an luokka'®**