Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (May 31, 1921)
TOVERI (T H E COMRADE) T k e orgaa «f tbe Fiaaiak w o ik e n ia tbe Western States. Tbe only Fianiak Daily » tke W ert. Publiaked Daily, except Sunday, at A ito n e , Oregon, by tke Western W orkm en’s Publishing Society. Office Seventh and Commercial St., Opposite Post Office. Poet Office Address: T O V E R I, Box 99, Astoria, Ore. E D IT O R IA L STA FF Sulo Syvänen, Alex Se\p, A . N. Kos kela, K. E. Heikkinen. Pkonei Office 363, Editorial Dep’t 832 Entered as second-class mail matter July 18, 1912, at tke Post Office at Astoria, Oregon, under tke A ct of M arek 3. 1679. Luokkien ideologiasta No. 126 TiUtaina, Toukokuun 31 p.—Tuesday, May 31»t g££ tyy heitä huolellisesti haastatel la, elää heidän elämäänsä — sen voi, vaikka vaillinaisesti, tehdä aatoksissaankin — kuunnella hei- dän puheitaan käsittää, mitä he milläkin sanalla tarkottavat ja koettaa heidän toimintansa pe- rustalla arvioida, mitä he tulevat siinä ja siinä tapauksessa teke mään. Muutenhan emme miten kään voi arvioida laajan luokka taistelun eri vivahduksia ja sen osanottajain erilaista esiintymistä siinä taistelussa. Tutustuessamme näihin eri kansanryhmiin ja luokkiin ha vaitsemme helposti, että heidän airtemailmartsa viittaa johonkin taapäin, isien aikoihin. Ja aivan oikein. Niiden ajatusmailma on kotoisin historiasta — ei histo rian oppikirjoista, vaan isien pe rintönä entisajoilta. Voidaksem me sitä oikein ymmärtää on mei dän hyvä tuntea näiden historiaa. Esim. emme voi asioita oikein esitellä talonpojille, jollemme o- saa osottaa kuinka asiat olivat sd loin kun talonpojat olivat yh teiskunnan ainoat tuottajat. Ja silloin on meidän osattava erot taa aika, jolloin ci muita ollut kaan (jolloin siis aatelin alku oli vain suurtalonpoikia, heimopääl- liköitä), siitä ajasta, jolloin talon poikia riistivät lääninherrat sekä sitten “ukko kruunu”. Jos emme sitä tunne, emme voi osottaa, mi tä muuta siihen mailinaan kapi talismi toi. Sama on laita pikku porvariston (käsityöläisten, pik- kukauppi^iden). Niillä on kai killa historiansa, lyhempi tai pi tempi. Ja kaikille niille ovat en* tiset valtaluokat: aateli, papisto ja sitten porvaristo opettaneet historiaa omassa valossaan. Ne kin väärät selitykset ovat pois- pyyhittäessä ainoastaan siten, et tä selitämme ne asiat paremmin, panemme ne paikoilleen, joka on ainoa tapa vapauttaa näitä taka pajuisia luokkia siitä raskaasta, traditionista (perinnäistiedosta, p e r i n n ä i s vaihdosta), joka — Marxin sanain mukaan — paina jaisena kuristaa elävien aivoja. Nykyään ei työväestö ennätä varsinaisesti tutkimaan historiaa. Ei ole siihen aikaa — on ni«n paljon päivänkysymyksiä. Silti on mielenkiintoista tutustua tyy pillisin kohtauksin historiasta, ai koihin, jolloin luokkien taistelu* kärjistyi avoimeksi sodaksi, ja katselemme kuinka eri luokat sil loin käyttäytyivät. Siinä terot- tuu silmämme tarkkaamaan ny kyajan luokkia. “Aate” on kulttuurikansain yh teiskielellä “idea ’. Idealismi on oppi itsenäisistä aatteista (vasta kohtana materialismi, jonka m o kaan aatteet ovat vain todellisuu den kuvia ihmisaivoissa). V ir heellisesti johtavat jotkut sanan idealismi sanasta ideaali, ihanne, saadakseen herjata materialistien muka olevan vailla ihanteita. I- deolögia merkitsee jotain aattei den kokonaisuutta, aatemailmaä. Puhutaan esim. pikkuporvarilli sesta ideologiasta, sen luokan tyypillisestä (perikuvallisesta) a- jatustavasta. Voidaan myös pu hua jonkun kansan tai luokan psykologiasta. (Psyke merkitsee sielu; psykologia oppi sielusta, sittemmin oppi ihmisen henkisis tä toiminnoista; luokan psykolo gia on sen tapa tuntea ja ajatel la). — Opiskellessamme tarvit semme uusia opillisia käsitteitä. Niillä on tavallisesti vieraskieli set nimet. Sellaisia emme siis käytä komediaksemme oppinei suudella, vaan ilmaistaksemme vissejä käsitteitä. Mutta sitä varten on tärkeä tarkoin määri tellä niiden merkitys, jottemme eksy puolsivistyneen rehentelyyn sanoilla, joiden merkitystä ci it sekään tajua. Valistustyössämme joudumme tekemisiin eri luokkien kanssa. Työtä tekevien joukossa on pik kuporvareja, maalaisköyhälistöä, käsityöläisiä. sekatyöläisiä, am mattilaisia, teollisuusprolctaareja. Ja viimemainittujenkin joukossa on ryhmiä sen mukaan, ovatko patriarkaalisen ruukin väkeä vaiko eri ilmansuunnilta koottu ja, ovatko jo toisia tai kolmatta Myös on tarpeen selvitellä polvea työläisiä, vaiko vasta muutamia käsitteitä ja aatteita maalta tulleita. Sen mukaan on jotka joka päivä esiintyvät nyky tunne- ja aatemailma (psykologia ajan luokkataistelussa, mutta joi ja ideologia) erilainen. den selvitys käy paraiten histo Mutta voidaksemme saada sa rian avulla. Me näemme niiden nottavamme niille kullekin, sel syntyvän eräillä historian asteil väksi on meidän lähdettävä hei la. Näemme minkä luokkien i- dän omalta kehitysasteeltaan. — , (teologioina ne esiintyvät ja mis Miten voimme siihen tutustua? sä asussa. Kun siten saamme — Eipä tietenkään muuten kuin selville niiden syntysanat, olem- sitä tarkkaamalla. Meidän täy- me — Kalevalan viisaiden oikean opin mukaan — niiden herroja. Me hallitsemme niitä, eivät ne meitä, Tällaisia aatteita ja käsitteitä Oyat : valtio, uskonto, kansanval- ta, itsevaltius, diktatuuri, vallan- kumous, uskonpuhdistus, sosia lismi, marxilaisuus y. m. Ja nii tä ymmärtääksemme on siis siir ryttävä aatoksissamme eri aikoi hin, otettava silloin esiintyneet pääopit käsille, koetettava arvioi da, mitkä luokat niitä kannatti vat ja missä oloissa, sekä milloin ne heittävät pois ne vanhennei na. Tällöin siis — muistakaa se aina historiaa lukiessanne — on ensimäinen kysymys: kuinka tuo tettiin? —■ Sitten: kutka tuotti vat, kutka nauttivat, millaiset o- livat niiden suhteet (tuotanto suhteet)? Kuinka ne ilmenivät valtiollisessa elämässä, politii kassa? (Johtuu sanasta polis, kaupunki, kaupunkivaltio; poli tiikka — kaupungin, s. o. valtion asiain hoito; sitten koko valtiol linen elämä, eri puolueiden, luok kien menettely siinä; ja lopulta voi politiikka merkitä menettely tapaa ylepnsä, puhutaan “ammat tiyhdistyspolitiikasta”, jonkun ryhmän “politiikasta” esim. jos sain osuuskunnassa jne.) UNIOIDEN MERKITYS YH pää on se vallankumouksen jä l rällä olevat johtajat jättävät pa tä sen Jälkeen ole kuulunut. Kätke- raan loppuun saakka taistelijat ovat yhä edelleenkin vallan satulassa J* sotaa jatketaan edelleenkin. Jotta tätä m ahtavaa taistelua saatettaisi jatkaa voittoisaan päätökseen tulee kongressi myöntämään noin $5,ooo 000,000 varoja tulevalle fiskaalivuo- delle. T odellisuudessa jokainen on valmis lo p e tta m aa n sodan paitsi puheenjoh ta ja P o rte r ja edustajahuoneen ulko- m aa-asiain valiokunnan enemmistö P u h e e n jo h ta ja P o rte r ja hänen valio k u n ta n sa olisi ollut luotu punastele m aan k e n en k ään sitä huomaamatta ja o lisiv at tä y ttä n e e t kohtalonsa heil le m ä ärää m ä n teh täv än , ellei tätä kysym ystä, te h d ä rauha, olisi pää- te tty saad a a ik aa n kum m ankin huo neen y h te isellä päätöksellä. keen. Venäjällä ovat uniot köy han päivän tullessa kansan pin hälistön diktatuurin ‘selkäranka teeseen. Ministerit asettuvat vii na. Ilman heidän kannatustaan saan lepoon jättääkseen Saksan SESSA ei Venäjä olisi voinut menestyk alttiiksi kaaokselle”. Mutta minkä neuvon, mitä joh Mistä merkityksestä ovat työ- sellisesti taistella lukemattomia toa suosittelevat sosialidemoik- sekä sisäisiä että ulkonaisia vi väenuniot yhteiskunnallisessa val vastaan. Se on ollut ratiset puoluejohtajat “pahana lankumouksessa? on kysymys, hollisiaan päivänä” kansalla? Ei mitään, joka varsinkin viime aikoina on mahdollista ainoastaan sentähdeu ei kerrassaan mitään. tullut päivän polttavaksi. Erääl kun uniot ovat antaneet kaiken Riippumattomain “Freiheitillä” työläisten halli tä taholta on pyritty väheksyä kannatuksensa ei puolestaan tiedetä mitään tukselle, olleet sen tukena ja tur unioiden merkitystä vallanku muuta kuin huuhuella hallituk moustaistelussa kun taasen toi vana. selle : Kumartakaa vielä syvem Mutta vielä suurempi ou uni saalla ollaan sitä mieltä, etti merkitys tuotannon jär pään, ei mitään arvoarkuutta, an uniot yksistään s. o. teollisuuk oiden jestämisessä vallankumouksen takaa vain ummessasilmin enten- sittaan järjestynyt työväestö, voi jälkeen. Tämä onkin uni telle mitä se tahtoo. kokonaan omin voiminsa suorit oiden erikoisala puoli Eikö tämä ole mitä ilmeisin so ja se loppujen taa siirron kapitalismista sosia lopuksi jääkin niiden sialistisen johtajakoplan varari kokonaan lismiin. Kumpikin käsitys on Tuotanto- ja jako- kon näyte? ' mielestämme väärä. Sellaista tehtäväksi. laitokset jäävät kokonaan unioi Hekin siis pistävät päänsä pen mahtia kuin kapitalismia kukista den järjestettäväksi ja unioista saaseen. kuin saksalais- maan tarvitaan työväenluokan lopuksi kehittyvät ne orgaanit, kansalliset. Samoin Näidenkin johtajat T av allisu u d essa ei edustajahuoneel kaikki voimat, nekin, jotka eivät jotka hoitavat yhteiskunta-talout la ole enem pää sanom ista rauhan te vain ruikuttelevat sen politiikan kuulu unioihin. Teollisuuksittani ta senjälkeen kun valtio — köy- k e m isestä kuin jollakin aavikkoky. heikkoutta, millä Fehrenbach- iän Moosien salaseu ralla sodan ju- järjestynyt työväestö sitä ei voi yksin suorittaa. Toiseltapuolea hälistövaltio — on tarpeettoma Simonsit johtavat kansan romah lista m ise sta . S ellaisissa asioissa se duksesta toiseen. taasen on unioihin järjestynyt na hävinnyt. a k a n sa a pitäm ällä suunsa ia Me näemme mitenkä tärkeätä Nämäkin suuret miehet siis e a d ja u tu sta k se työväestö se ratkaiseva voima, tehtävää uniot näyttelevät yh n sa visusti suljettuina. Mut vain piiloon pensaaseen. joka määrää vallankumouksen ta y h teisen päätöksen tekem isessä on vallankumouk Mutta “kansa”, työläiset, pal to isen a te k ijä n ä edustajahuone, ja onnistumisen. Tästä viimemai teiskunnallisessa sessa. Senpätähden täytyykin nitusta seikasta aijomme tällä- luokkataistelun kannalla olevien kannauttijat, pikku eläjät, he ei koska rau h a on te h tä v ä tällaisen pää vät voi piiloittaa päätään, he jää kertaa puhua. sosialistien keskittää kaikki voi vät jälelle, he istuvat kuraan ju u t töksen k a u tta on edustajahuoneella siin ä y h tä paljon v a lta a kuin senaa Meidän täytyy ensimmäiseksi mansa agiteeratakseen unioihin tuneina. tilla, eikä kum pikaan yoi yksin, ilman todeta se, että yhteiskunnallista järjestyneistä työläisistä luokka- 'Eikö siis ole selvää, että pro toisen su o stu m u sta rauhaa tehdä. Tutkiessamme jonkun yhteis vallankumousta ei voida suorit tietoisa. Mistään yhteiskunnalli letariaatin on tänä kriitillisenä kunnan valtiollista päällysraken taa ilman unioiden apua eikä vas sesta vallankumouksesta ei Ame hetkenä, jolloin kaikki, Scheide- V altiom iehille, jo tk a pitävät itsen netta kohtaamme oppeja, tie- toin heidän tahtoansa. Venäjän rikassakaan voi olla kysymystä manneista Ludendorffeihin asti sä ilm ottelem isesta* ja esille asettel»*- teellisiä tai muita (uskonnol- j vallankumous on tästä paljon pu- kään ennenkuin ainakin suurin pistävät päänsä pensaaseen ja m ise sta täm ä on tilaisuus, joka sat lisia) teorioita, joilla luokat i huvana esimerkkinä. Siellä oli- osa A. F. of L. liittoon kuuluvis jolloin vastavallankumouksen tu u vain k e rra n eläm ässä. Vielä (puolueet) puolustavat menette- vat uniot vallankumouksen sel ta työläisistä on saatu luokka tie keskustan miesten, Simonsien -ja m uutam a viikko sitten tusk ii| kukaan lyään. Niitä on vapaus, oikeus, kärankana. Ainoastaan niiden toiseksi. Vallankumouksellisten Fehrenbachien laulu on lopussa, tiesi m itään puheenjohtaja Porteris- suvaitsevaisuus, tasa-arvo. — Ja turvin pääsi Venäjän köyhälis sosialistien on mentävä niihin jär että proletariaatin tällöin on seis ta, m u tta se ei jo h tu n u t hänen kuih lopulta havaitsemme, että kukin tö valtaan ja niiden turvin se on jestöihin, taantumuksellisimpiin- tävä omin jaloin ja itse otettava tu n e e s ta vaatim attom uudestaan, mi kä h ä n e t tak alisto lla piti. Hänen aikakausi, kukin kansa, s. o. poh voinut valtaa käsissään pitää. Le kin, joissa on työläisiä, tekemään johto käsiinsä? m ain eetto m u u ten sa johtui toisista jaltaan niiden luokat, kuvasivat nin sanookin, että Venäjän työ- valistustyötä heidän keskuudes Eikö ole selvää, että porvaris aatteitaan ja ihanteitaan kirjalli väenhallitus ei olisi pysynyt pys- saan. Tämän unioihin järjesty to ja sen apurit ovat osoittaneet luonno llisista lahjoista. Hänellä on suudessa ja taiteessa, opettivat tössä kahta viikkoa ilman unioi nyt työläisjoukko, ehdottomasti kansalle tarpeettomuutensa ja siihen to d e lliset ta ip u m u k set Tämä niitä nuorisolle omalla ominai den kannatusta. on saatava kannattamaan yhteis vararikkonsa? Heidän pistäessä luo hänelle kaksinaisen persoonalli sella tavallaan. Me näemme u- Aivan päinvastaisia kokemuk kunnallista vallankumousta en päänsä pensaaseen on proletari suuden, jo ista toinen rakastaa kuu seiden luokkien mailmankatso- sia meillä on Unkarista. Siellä nenkuin sen menestyminen on aatin sanottava: menkää helvet lu isu u tta ja toinen ei keksi ääläi sen hankkim iseksi. musten sotkeutuneen toisiinsa, asettuivat uniot jo heti alusta al taattu. tiin ! Nyt on työväestö varaava ----- » + voitetun luokan alistuneen tun kaen vastustamaan neuvostohal itselleen tarpeelliseksi katsoman K uiskitaan, e ttä puheenjohtaja Por nustamaan voittajan katsomuk litusta. Ja se seikka, että junk sa johdon! te r otak su i kansan olevan niin rau- sia, näemme aatteiden kukistu kerit liittolaisten avustamana on RATTAAT JUUTTUNEET h an nälkäisen, e ttä se raivaisi polun KURAAN SAKSASSA van ja voittavan, laimenevan tai nistuivat kukistamaan lopuksi j hänen virasto o n sa ja laastaroisi hä terottuvan — kaikki käytävän työväenhallituksen, johtui juuri nen n im ensä ilm otustauluihin miehe “ Rote Fahnessa” kirjoitetaan luokkataistelun vaikutuksesta. siitä kun uniot kieltäytyivät sitä nä, jo n k a viim einen sana päättäisi Mailman kirjallisuudessa, kuten avustamasta. Tämän erehdyksen- v. k. 30 p:nä: Ä , m ailm an sodan. N iinpä kun sen. osa nykyajankin, me näemme rehel sä ovat. V iik a r i,, „monistit tosin 2 ', 3tt3at ovat juuttuneet kuraan. y h te isestä p ä ätö k se stä tuotiin edusta lisiä ajankuvauksia ja epärehelli jalestäpäin huomanneet, mutta Fällä haavaa ei ainoakaan ihmi jah u o n eeseen hyväksym istä varten, siä, puolustavia ja hyökkääviä, asiaa ei ole enää voitu sillä kor nen epäile, etteikö Fehrenbach- Simons-hallituksen Amerikan ma Rauhan tiellä monta pulmaa p u h een jo h taja P o rte r pisti sen tas taantumuksellisia ja edistykselli jata. kuunsa ja alkoi odottaa kansanjouk nööveri olisi mennyt suohon ja siä — aina aikansa mittojen mu F ed erated P ressin k irjee n v aih taja . kojen kokoontum ista. Se on mitä Vielä yksi esimerkki unioiden etteikö Ranskan suurahmatit kaan. Meidän mieltämme kiin Paul H anna, k irjo ttu a rau h an te k e d ra m a atik o t sanovat jännitystiianteen muutaman päivän perästä ojen nittää niissä se. mitä niistä kuu merkityksestä. Saksassa kukistettiin viime tuisi sieppaamaan Ruhrin aluet m isen p u u h ista seu raav alla ^ m ie ltä aik aan saam isek si. luu siihen kulttuurrrakenrtuk- k iin n ittäv ä llä tav alla: O nnettom uudeksi kuitenkin alkoi seen, jonka uuden ajan työväki vuonna Capp-Lutwitz kapina si ta ja todennäköisesti hieman c- N yt kun A m erfka on hyvällä alul ju u ri noihin aikoihin pallopelisesonki käläisten unionistien turvin, Sak nemmänkin. itselleen pystyttää, kun se pääsee Ja nyt alkaa todella surkea la viidennessä sotavuodessa a lk a a ja väkijoukot kokoontuivat jonnekin vapauteensa uutta, omaansa ra san ammattiunionistien johtaja Legien määräsi unionsa puolus jälkinäytös: vastavallankumouk VVashingtonissa k ie rre llä e p ä m ä ä rä i m uualle. EI k errassaan m itään t: kentamaan. — Elias. — — » f > » ■ ............ . tamaan nykyistä hallitusta ja ka sen vasemman ja oikean siiven siä ja ontuvia h uhuja ra u h a sta . Siel p alitunut kokonaiseen viikkoon, er pinoitsijat kukistettiin. j/äite- johtajat sanovat kansalle: R at lä ja täällä k o h o tetaan ääniä, joilla nenkuin sitte n eräs helläsydämin? — "T ä tä vallankum ouksellista ta is täänpä, ja hyvällä syyllä, että taat ovat auttamattomasti men 1 tah d o taan ilm aista, e ttä k a ik esta san o m a le h tira p o rtte ri m u istutti ma; telu a käydään työväenluokan — jo n jos Saksan spartakuslaisilla olisi nyttä kalua! — ja pistävät ui p ä ä ttä e n S aksa on h yväsesti piesty ta siitä, e ttä puheenjohtaja, Porto: ka jä se n e t eläv ä t puu tteessa, vaik ollut toissa vuonna puolellaan kuttaen päänsä pensaaseen. ja e ttä m aailm a on jo tak u in k in niin rie p u tti ra u h a n tila a housujensa tak; kakin ne tu o tta v a t *ja ja k a v a t kaikki sikäläisten tu rv a ttu d em okratialle kuin m itä ta sk u n vaiheilla. K errassaan mitää unioiden kannatus, Sos.-dem. "V o rw ärts” ä h k ii: eläm än v älttäm ättö m y y d et — ja ka- niin tänä päivänä olisivat työläi “Fehrenbach-Simonsin hallit Y hdysvallat s a a tta a sallia sitä te h ei tap ah tu n u t. pitalistilu o k an välillä — jo n k a jä set vallassa Saksassa. «• * tua aikoo erota, koska se ei yli däkään. P ä ä sty ä ä n varm uuteen siitä, ett sen et elävä ylellisyydessä, v aik k a Mutta uniot ja heidän kanna päänsä usko voivansa antaa kan Noin nelisen viikkoa sitte n m uuan k an sa ei halua rau h aa, puheenjohto kaan he eiv ät ota m in k ään laista osaa tuksensa ei ole välttämätön ai salle mitään täsmällistä neuvoa. rohkea “ tu h o laisten " ry h m ä ajoi vä ja P o rte r on m u u tta n u t mielensä j eläm än v älttäm ättö m y y k sien tu o ta n noastaan vallankumouksen aika Tämä ei merkitse mitään sen lä kin äisesti se n a a tissa rau h an p äätök a n ta a sen sille kuitenkin. Ja nii toon tai jakoon." — P iispa Brown. na. vaan vielä välttämättömäm- hempää kuin että päästään pyö- sen läpi, m u tta m itään m u u ta ei sii- san o m a le h tire p o rte re itte n keskuude TEISKUNNALLISESSA VALLANKUMOUK JUTUN JATKOA M utta jo tta bolshevism i voitaisiiu siä vastaan, täy ty y R anskan TAANTUMUKSEN NOSTAESSA PÄÄTÄÄN ' p erin ju u rin tu h o ta ja tä m ä a a sia la i tu rk k ila ise t rau h aan . Se on nen rikkaruoho n y h tää ju u rin een k a (Ja tk o a) * | tavan itä-G alitzian kysym ys. Siellä p ita listisesta nisupellosta, jo ssa se Jo aikaisem m in ta iste lta e ssa Neu on n im ittäin rik k a ita paloöijylähtei- niin rö yhkeänä reh en telee, on saro il vosto-V enäjää vastaan koetettiin Itä- tä, jo ita kaikki k ap ita listit him oitse- le saatav a riittä v ä sti työväkeä. Bal Kuropan valtojen väliltä, poistaa eri- vat. T ästä alu eesta ovat Puola ja kanin m aitten on myös o tettav a naisia erim ielisyyden aiheita. Kom- U nkari käyneet k a tk eria taistelu ja, saa tulevaan suureen p u h d istu sty ö m unism in levitessä eri m aitten työ- joiden k a u tta itä-G alitzia jo u tu i Puo- hön. Siksi p y ritään niiden välille lu väen keskuuteen ja käydessä yhä lalle. S u u ret k ap ita listiv altio t r a ‘- jaa liittpa. Jo sisältääk in sofialainen uhkaavam inaksi sisäiseksi vaaraksi. h aisev at tiety sti riidan om ien etujen- "Idea N atzionaie" sen suloisen sano- tapahtui taantu m u sv alto jen keskinäi- sa m ukaan. Ikävää kyllä, ovat sekä i man. e ttä B ulgaria h ark itsee liittoa nen lähentym inen hyvää (a u h tia . Eri A m erikan ja E nglannin e ttä R anskan R anskan kanssa ja e ttä p ääm in isteri valtojen korkeim m at viranom aiset, edut, m ikäli no koskevat m ain ittu a Stam bulinski on siihen suostunut. kuten m inisterit, k en raalit, ja puolue oljym aata. jo u tu m assa ristiriita an , B ulgarian oli vain lu p au d u ttav a lä jo h ta ja t m atk u steliv at tu h k atih eään U k rain alaiset ovat to istaisek si ala- h ettäm ään joukkonsa bolshevikeja ulkomailla. T ä stä voitiin jo p äättää, kynnessä, m ikä oi olekaan ihme, kun vastaan. R anska puolestaan lä h e ttä i e ttä tä rk e itä suurp o liittisia asioita oli o tta a huomioon, e ttä m aassa on rail- si kyllä a se ita ja päällystöä. Ju g o kysymy^tsessä. R um anian ulkoasiain- toi yhtäm ontu puoluetta kuin ihmia- slavia o tta a kai pian sam an a sk e m lnisteri T ake Joneseu kävi B elgrn-1 tä. Suurin p iirtein k a tso ttu n a on leen, sekin. S erbian en tin en pääm i dissa, P raagissa ja V arsovassa. Hu!- u k rain alaisten porvariston keskuu- n isteri V esnitsch. m atk u stelih e sekä garian pääm inisteri oleili v u o ro s ta a n . dessa vallalla kaksi p ääsuuntaa, Peti- P ariisissa e ttä Lontoossa. R anska V arsovassa. P raag issa ja B ukarestis ju ran jo h tam at puolalaism ieiiset j a 1 k äy tti tällöin luonnollisesti kaikkea sa. Puolan Sapieha ja T shekkoslo P etru szeu iczin ed u stam a venäläinen v aik u tu sv altaan sa saad ak seen Ju g o vakian Benes kun n io ittiv at P a riisia suunta. Yhden seikan suhteen val slaviankin so taan N euvosto-V enäjää korkealla vierailullaan. L atvian pää litsee m ain ittu jen ryhm ien välillä vastaan. V esnitsch teki m ainitun m inisteri M ayerow itsch lausui pala ih ailtav a yksim ielisyys: n im ittäin sii- m atkan h allitu k sen sa v altu u tettu n a. tessaan P ariisista, e ttä Itäm erenm aa- ’ nä. että on yhteisvoim in ta iste lta v a K uten Laibachin ja B elgradin leh d et kuntien liitto, k ä sittä v ä Latvian. Puo bolshevikeja vastaan. T äm än y h teis sam an aik aisesti to tesiv at. V enäläisiä lan. Suomen. L iettu an ja Viron, on työn edellytyksenä on. e ttä ukraina- vastavallankum ouksellisia oleskelee p ä ä te tty asia ja e ttä R um anian toivo- laisten on lu o v u ttav a itä-G alitziasta, B alkanin m aissa huikea liuta läheni ta a n myös liittyvän m ukaan. Liet-1 Podoliasta ja V olhyniasta ja p y ritti- > m äs m iljoonan verran. H eistä ei so in tu a on n ä h täv ä sti saa tu m ainittuun vä toistaiseksi N euvosto-U krainaa kaan ole v asten m ielistä y h d istää si- ren k aaseen tekem ällä sille myönny I herroiksi. Ne u k rain alaisleh d et. jot- k alaise t v altio t lu jaan liittoon N eu tykslä Vilnan kysym yksessä. P ie ka saa v a t ilm estyä itä-GaliUiass;i. vostovaltaa v astaan. M ikä ei ole n e stä e n ten testä . joka p ääasiallisesti puolustivat ä sk e ttä in innokkaasti tä heille perin m ahdotontakaan, kuu o t on m uodostettu vanhan Itävalta-U n tä ratk aisu a. T oisaalta ajatellaan ta a huomioon, e ttä v en äläiset siellä k arin sirpaleista, tulee v astusta, sii- p eru staa itsenäinen itä-G alitzia, joka j o v at v aik u tu sv altaisessa asem assa. täkin. Sapieha n äy ttä ä sopineen olisi eri valtojen suojeluksessa. | hallinnollisia virkam iehiä, pankeissa T eschenln riidan. Puola saa k o r-. T sh ek k iläisessä sanom alehdistössä on y. m. vaukseksi Buuren m äärän so tatarp ei seik k ap eräisesti pohdittu tä tä ratkai- E uropan sotkuinen vyyhti ei ole lä ta. M iUerandin s y lty s tä , e ttä Rans sua. jo k a erikoisesti n ä y ttä ä miellyi- h esk ään niin sekava kuin Itaraaitten ka lä h e ttä ä Puolaan s o ta ta rp e ita , tävän englantilaisia. Rä-Galitxiaa valtiollinen tap p u ratu k k o . E uropan P raag in kautta, p ragllaisten suoslol-f kysym yksellä on aivan erikoinen mer- im p erialistivalloilla on siellä tä rk e itä lisella avulla, ei voida ym m ärtää v ää kitys. V enäjän kim ppuun k äy täessä etu ja valvottavina. E nglannin ja rln. J a Benes puolestaan tekee tarjoo m aa luonnollisen tukikohdan. R anskan p ä ä ste ssä sovintoon euro- T shekkoslovakian eduskunnassa hä ' T aan tu m u k sellisten päähyökkäys koh palaisten riito jen su h teen jo u tu v a t no in a n a viittauksia. H än puhuu Unka-1 d istetaan lu u ltav asti U krainaan. Mo uudelleen tu k k an u o ttasille Itäm aitten tille m ahdollisesti lu o v utettav ista n istak in syistä. Itsen äisessä taik k a asioista. Siellä ovat niiden e d u t to i Slovakian seuduista U nkarin halli Puolan hallin n o n alalsessa itä-Galit- vottom assa ristiriid assa. R anska tu k se n erikoisedustapa on n ä h täv ä sti siassa on helppo v irittä ä kelnoteko»- tahtoo ehdottom asti saada S yyriaa m a in ittu jen a lu eitten toivossa saap u sen vapaussodanliekki tlrre d e n ta ). | ynnä Libanonin M utta E nglanti yl- n u t P raag iin M ainittakoon vielä Be- T ark o itu k sen a on tieten k in vap au ttaa ly ttä ä tä tä e stä ä k se e n a ra b iala iste n nesin ja U nkarin ulkom inisterin "N euvosto-U krainan ikeen alla huo kapinaa. N äm ä p e ru sta v a t om an G rafzin k o h tau k sesta B ruckissa kailevat u k ra in a la ise t”. Aivan kuin kuning ask u n n an F eusalin johdolla. P ah im p ia vaikeuksia n ä y tttä ä tuot- Suom en la h ta rit te k iv ä t A unuksessa. V oidakseen p u o lu stau tu a arabialai- jä ttä ä P e rsia sta E nglannin suojelusmi. in. | poliittisesta läh en ty m isestä, jo k a ta a s sanom alehdissä u u tisia Neuvosto-Ve taip u Reza K hanin so taretk e n k a u tta o n ! puolestaan on to d istu k sen a eri valti- n ä jän lu u lo tellu ista sotahankkeista vainen tekem ään kem alilaisille e ri m ain ittu sopim us nyt käytännössä o itten s isä ise stä ra p p e u tu m isesta ja Onpa jo d te ttu seuraavakin asekel. näisiä m yönnytyksiä. Itse a sia ssa to te u te ttu . yleisestä y h te isk u n n allise sta hajaan- Jugoslavian lehdet o vat nim ittäin kir jo h ta isiv at näm ä "m y ö n n y ty k set’’ T aan tu m u k sellisten ja v allanku n u stila sta . Sillä selviää täydelleen, jo itta n e e t se u ra a v a sti: Koska bo!- tu rk k ilaiste n talonpoikien o rju u ttam i m ouksellisten A asiassa käym ällä i m ihin oik eastaan ollaan m enossa. Ke shvikien hyökkäys uhkaa meitä joki seen. R an sk a on siis päinvastoin taistelu lla e i ’ ole silti ra tk a ise v a a h itys n ä y ttä ä jo h ta v a n siihen h isto hetki, ei .m eidän ole jäätäv ä odotta kuin E nglanti tu rk k ilaiste n puolella •m erkitystä, näyttäköön asem a siellä rialliseen tapaukseen, jo ta me o ta m m aan heidän p äällekarkaustaan. vaan k reik k alais-tu rk k ilaisessa riitak y sy kuinka u h k aav alta tah an sa. P äätais- me kutsuaksem m e puolalais-venäläi- ry h d y ttäv ä hyökkäykseen ennen hei m yksessä. R anska aikoo tä stä y. m. telu pääom an ja työn välillä tap ah tu u j seksi sodaksi. Sen k a u tta saadaän, tä. Sillä so tila allise lta kannalta ob sy istä m u u ttaa Sevresin sop.m useh- k aik essa ta p au k se ssa siellä, m issä ! kaiken todennäköisyyden m ukaan sangen tä rk e ä tä p itä ä alote käsissä!«, toja. E nglanti tahtoo h in n a sta m istä kum m ankin puolen k ä y te ttä v issä on . luokkasodassa aik aan lopullinen ra'.- eikä suoda sitä viholliselle. Porva- hyvänsä p itää K onstantinopolin ha! su u rim m at voim at. Toisin sanoen kaisu. M utta niinkauan, kun ta a n rileh d et voivat k ä y ttä ä julkisesti täl lussaan. Sillä se on m aailm ankaupan E uropassa. A asiassa käydyllä ta is te tu m u k selliset eiv ät ole tä y d ellistä la ista kieltä, koska niissä joka päivä tärk eim p iä valtasuonia. Y hdessä Vä- lulla on to istaisek si toisarvoinen m e r liittoa teh n eet, ja tk u v a t eri kapitalis- k e rro taan bolshevikien kavalista ai hä-Aasian k an ssa m uodostaa Kona- kitys. A asiassa on niin sanoaksera tiv a ltio itten k esk in ä iset riid at ja nii kouiuksista, jo ista viimemaintuilla i*. tantinopol sitä p aitsi m aasillan In me Englahnin k ap italistisen m aail den välillä ilm enee “kysym yksiä", seilään ei ole aavistustakaan. Kom tiaan. Englanti ci voi p itää sitä h a l m anvallan k an tapää, m utta sen sy- joita, ei voida, lopullisesti ra tk a ista . m u nistinen sanom alehdistö un pitem lussaan m uuten kuin käym ällä sotaa dän, johon k u o lettava isku voidaan I M utta näm ä ovat joka ta p au k se ssa m än a jan ollut selvillä taantumuk kansallism ielisiä tu rk k ilaisia vastaan . kohdistaa, on Tem psin rannalla. sivuseikkoja. M eidän täytyy e tu p ä ä s seilisten u h k aav ista sotavarustuksil V apaaehtoisesti ei se luovu k u lta ises V asta kun ta iste lu on k e h itty n y t sille sä kohdistaa huom iom m e pääom an ja ta, m u tta jos se ryhtyisi pohtimaan ta sarv estaan , johon se on vuosikym asteelle, e ttä vallankum ous on p ääs työn väliseen taistelu u n . T oisin sa sitä, m iten n iistä parhaiten olisi teli m eniä pyrkinyt. Englannin ed u t v a a sy t voitolle E uropan m annerm aalla, noen puolalais-venäläiseen sotaan. tävä loppu, saisiv at europalaiset im tiv a t siis Sevresin sopim uksen toteue- voidaan alk aa v ak av asti a h d istele T aan tu m u k sellisten v altio itte n e tu p e ria lis tit vain vettä myllyyn a i* tam ista. Y hdessä kohden o v at tie te n m aan k ap itaalism in luom ia a a sia la i rivissä on sellaisia, jo illa on k e rra s koko porvarillinen sanomalehdistö kin R anska ja E nglanti y k sim ieliset: sia siirto m aita. Silloin taistellaan saan erikoinen taloudellinen rak en n e puhuisi bolshevikkien häikäileniattr siinä, e ttä on yhteisvoim in m a sen n et A asian m an tereesta. ja luokkaluonne. T eollisuuspääom a in a sta im perialism ista ja loppumat tava nuo joka paikkaan tu n k e u tu v a t K ap italistiv alto jen h an k itsem a liit on n iissä m uuhun pääom aan v e rra te n to m a sta riid an h alu sta. Ja europa- bolshevikit. Lontooh n eu v o ttelu jen to on h arv in ainen valtiollinen ilmiö. vähem m än k eh itty n y t, m ain itu issa la isten työ läisten enem m istö voisi v arsin aisen a tark o itu k sen a olikin luo T av allisesti te k e v ä t he liitto ja kes- i m aissa kun ei koskaan ole ollut suur- jälleen uskoa porvarilehtien valhein da sopiva valtiollinen ilm akehä y h k in aisten riito jen sa vuoksi. K uten ta kotim aista p o rv arisain esta. S en J a sitte n k in olisi kysym ystä käsi te is tä b o lsh ev ik iv astaista toim intaa esitn. kahden yhteisen hyökkäys- j-i sijaan on siellä m ah tav a läänitysher- te ltä v ä työväen lehdissä. Tilanteea v arten V ähässä-A asiassa. M olem mat puolustusliiton. K ahden vallan m aan ram aiuen tilan o m istajalu o k k a ja sitä vakavuus vaatii sitä. Jo sotilaalU" v allat h alu av at teh d ä lopun kem alis- tieteellin en läheisyys ei su inkaan n ii v asta a n nouseva talonpoikaisväestö. tek n illise ltä k an n altak in katsoen en tien ja bolshevikien v ä lisestä liitos- ta v altio llisesti yhdistä. P äinvastoin Y hteiskunnallinen h a jaan tu m in en e- ain a hyvä olla selvillä vihollisen ai ta. N euvosto-V enäjän k a n ta ■— niin i on se u seim m iten su u rte n ristiriito - distyy tälla isissa oloissa hyvää vauh k eista, e tte i sen hyökkäys tule yU*' vaikelta kuin se d ip lo m aattisesti n ä y t jen aiheena.* Puolan ja R anskan lii tia. Ä skenm ainitut jy rk ä t y h te isk u n tyksenä. N euvosto-Venäjän sotilas- tääkin — on |ä y s in selvä: Jos ke- tolla luulisi olevan tie tty jä historial- n alliset v a sta k o h d a t h elp o itta v at tie- linen asem a on mahdollisim m an epä m alilaiset o so itta v at horjum isen lisia. k an sallisia ja sivistyksellisiä ten k in y h teisk u n n an ro m ah d u sta sil- edullinen. Sota-asioita tuntematon m erk k ejä, on h eitä v astaan to im ittav a edellytyksiä. Niin ei ku iten k aan ole i loin. kun aik a on kypsä yhteiskun- kin k ä s ittä ä täm än silm ätessäan kart asian m u k aisella päättäväisyydellä. asian laita. Sillä ne ovat p u htaasti nalliseen kum oukseen. M utta n y t te taa. Puolan ja Rum anian ensi hyök Reza K hanin so tilaalliset toim enpi k a p italistisia y h te isk u n tia ja sellai k ev ät ne h a llitsev a t lu o k at e n tis tä käys kohdistuu aivan varmaan n £- te e t ovat kokonaan m u llistan eet P e r sissa tu lev at painavam m at syyt, h e t päättäv äisem m ik si. N iille ei jä ä m uu oikean ran n an U krainaan, joka taion sian olot. Serdar-lM ansur, jonka puo ken to d elliset vaatim ukset, m ä ärää ta p e lastu sta , kuin v o ittoisa ulkom ai d ellisessa su h tee ssa m erkitsee \ena lella P ersian k a n sa n v a ltaise sti vali viksi. P uolalais-ranskalainen liitto nen sota. M ieluisam paa v a stu sta ja a , jälte sangen paljon. Ententevaltojen tun eduskunnan enem m istö oli, ry h syntyy näiden kansojen y h te isten e- kuin bolshevikit ei laupias taiv as voi laivasto tukee tietenkin tarmokkaas ty n y t neuvotteluihin bolshevikien tu jen ris tiriid a s ta S ak san etujen a n taa heidän käsiinsä- Jo s taantu- ti kaik k ia b o lA ev ik eja vastaan kanssa. Neuvosto-Venäjä suostui lu o -! kanssa. N euvosto-V enäjää v astaan ' m uksen o n n istu isi k u k istaa N eu v o sto -: n a itu ja sotaliikkeitä. Puola ja j purnaan k aik ista 'a a tim u k s is ta a n ; oli helpoin saada yhtym ään sellaisia valta. seiviäisi se helposti kotim ai-J m ania su lk ev a t oikeanrannan Ukrai P ersian pohjoisosaan nähden, jos valtioita, jo tk a eiv ät olleet toistensa se sta vallankum ousliikkeestä. nan m iltei kokonaan sisäänsä joteB E n g lan ti puolestaan tek isi sam oia n aap u reita. K ap italistiv alto jen kes S otilaalliset ja v altiolliset valm is i sik äläise t bolshevikiarm eijat voiv»- keski- ja etela-P ersian suhteen. Luoi- keinen liitto on vain ohim enevä il tu k se t on su o rite ttu loppuun. T a is •; joutua helposti saarroksiin. Venaia taen bolshevikien apuun k ieltäy ty i m iö: tark o itu k se n sa s a a v u te ttu a a n o- tein voi a lk aa koska ta h an sa . P o r sillä ei ole o ikeanrannan Ukraina«®* Serdar-lM ansur a lle k irjo itta m a sta T o v at ne ta a s v alm iit riitelem ään kes- varillinen sanom alehdistö valm istelee m in k ä ä n laista luonnollista tutkiko-* heraxu&sa la a d ittu a englanti la is-per- k en ään . N ykyään tek eillä o lev at ta i sitä om alla tav allaan . Y‘h ä useana taa, jo te n he voivat tu skia ajateli®- sialaista sopim usta, joka olisi t e h n y t j o teh d y t liitot, ovat m erkkinä uiko-¡m in. n äkee so tak iih k o isten m aitte n kaan m aan puolustam ista ylivoiffi«1''
