TOVERI
(T H E
COMRADE)
T k e orgaa «f tbe Fiaaiak w o ik e n ia
tbe Western States. Tbe only Fianiak
Daily » tke W ert. Publiaked Daily,
except Sunday, at A ito n e , Oregon,
by tke Western W orkm en’s Publishing
Society.
Office
Seventh and Commercial St.,
Opposite Post Office.
Poet Office Address:
T O V E R I, Box 99, Astoria, Ore.
E D IT O R IA L STA FF
Sulo Syvänen, Alex Se\p, A . N. Kos
kela, K. E. Heikkinen.
Pkonei
Office 363, Editorial Dep’t 832
Entered as second-class mail matter
July 18, 1912, at tke Post Office at
Astoria, Oregon, under tke A ct of
M arek 3. 1679.
Luokkien ideologiasta
No. 126
TiUtaina, Toukokuun 31 p.—Tuesday, May 31»t
g££
tyy heitä huolellisesti haastatel
la, elää heidän elämäänsä — sen
voi, vaikka vaillinaisesti, tehdä
aatoksissaankin — kuunnella hei-
dän puheitaan käsittää, mitä he
milläkin sanalla tarkottavat ja
koettaa heidän toimintansa pe-
rustalla arvioida, mitä he tulevat
siinä ja siinä tapauksessa teke
mään. Muutenhan emme miten
kään voi arvioida laajan luokka
taistelun eri vivahduksia ja sen
osanottajain erilaista esiintymistä
siinä taistelussa.
Tutustuessamme näihin eri
kansanryhmiin ja luokkiin ha
vaitsemme helposti, että heidän
airtemailmartsa viittaa johonkin
taapäin, isien aikoihin. Ja aivan
oikein. Niiden ajatusmailma on
kotoisin historiasta — ei histo
rian oppikirjoista, vaan isien pe
rintönä entisajoilta. Voidaksem
me sitä oikein ymmärtää on mei
dän hyvä tuntea näiden historiaa.
Esim. emme voi asioita oikein
esitellä talonpojille, jollemme o-
saa osottaa kuinka asiat olivat sd
loin kun talonpojat olivat yh
teiskunnan ainoat tuottajat. Ja
silloin on meidän osattava erot
taa aika, jolloin ci muita ollut
kaan (jolloin siis aatelin alku oli
vain suurtalonpoikia, heimopääl-
liköitä), siitä ajasta, jolloin talon
poikia riistivät lääninherrat sekä
sitten “ukko kruunu”. Jos emme
sitä tunne, emme voi osottaa, mi
tä muuta siihen mailinaan kapi
talismi toi. Sama on laita pikku
porvariston (käsityöläisten, pik-
kukauppi^iden). Niillä on kai
killa historiansa, lyhempi tai pi
tempi. Ja kaikille niille ovat en*
tiset valtaluokat: aateli, papisto
ja sitten porvaristo opettaneet
historiaa omassa valossaan. Ne
kin väärät selitykset ovat pois-
pyyhittäessä ainoastaan siten, et
tä selitämme ne asiat paremmin,
panemme ne paikoilleen, joka on
ainoa tapa vapauttaa näitä taka
pajuisia luokkia siitä raskaasta,
traditionista
(perinnäistiedosta,
p e r i n n ä i s vaihdosta), joka —
Marxin sanain mukaan — paina
jaisena kuristaa elävien aivoja.
Nykyään ei työväestö ennätä
varsinaisesti tutkimaan historiaa.
Ei ole siihen aikaa — on ni«n
paljon päivänkysymyksiä. Silti
on mielenkiintoista tutustua tyy
pillisin kohtauksin historiasta, ai
koihin, jolloin luokkien taistelu*
kärjistyi avoimeksi sodaksi, ja
katselemme kuinka eri luokat sil
loin käyttäytyivät. Siinä terot-
tuu silmämme tarkkaamaan ny
kyajan luokkia.
“Aate” on kulttuurikansain yh
teiskielellä “idea ’. Idealismi on
oppi itsenäisistä aatteista (vasta
kohtana materialismi, jonka m o
kaan aatteet ovat vain todellisuu
den kuvia ihmisaivoissa). V ir
heellisesti johtavat jotkut sanan
idealismi sanasta ideaali, ihanne,
saadakseen herjata materialistien
muka olevan vailla ihanteita. I-
deolögia merkitsee jotain aattei
den kokonaisuutta, aatemailmaä.
Puhutaan esim. pikkuporvarilli
sesta ideologiasta, sen luokan
tyypillisestä (perikuvallisesta) a-
jatustavasta. Voidaan myös pu
hua jonkun kansan tai luokan
psykologiasta. (Psyke merkitsee
sielu; psykologia oppi sielusta,
sittemmin oppi ihmisen henkisis
tä toiminnoista; luokan psykolo
gia on sen tapa tuntea ja ajatel
la). — Opiskellessamme tarvit
semme uusia opillisia käsitteitä.
Niillä on tavallisesti vieraskieli
set nimet. Sellaisia emme siis
käytä komediaksemme oppinei
suudella, vaan ilmaistaksemme
vissejä käsitteitä.
Mutta sitä
varten on tärkeä tarkoin määri
tellä niiden merkitys, jottemme
eksy puolsivistyneen rehentelyyn
sanoilla, joiden merkitystä ci it
sekään tajua.
Valistustyössämme joudumme
tekemisiin eri luokkien kanssa.
Työtä tekevien joukossa on pik
kuporvareja, maalaisköyhälistöä,
käsityöläisiä. sekatyöläisiä, am
mattilaisia, teollisuusprolctaareja.
Ja viimemainittujenkin joukossa
on ryhmiä sen mukaan, ovatko
patriarkaalisen ruukin väkeä
vaiko eri ilmansuunnilta koottu
ja, ovatko jo toisia tai kolmatta
Myös on tarpeen selvitellä
polvea työläisiä, vaiko vasta muutamia käsitteitä ja aatteita
maalta tulleita. Sen mukaan on jotka joka päivä esiintyvät nyky
tunne- ja aatemailma (psykologia ajan luokkataistelussa, mutta joi
ja ideologia) erilainen.
den selvitys käy paraiten histo
Mutta voidaksemme saada sa rian avulla. Me näemme niiden
nottavamme niille kullekin, sel syntyvän eräillä historian asteil
väksi on meidän lähdettävä hei la. Näemme minkä luokkien i-
dän omalta kehitysasteeltaan. — , (teologioina ne esiintyvät ja mis
Miten voimme siihen tutustua? sä asussa. Kun siten saamme
— Eipä tietenkään muuten kuin selville niiden syntysanat, olem-
sitä tarkkaamalla. Meidän täy- me — Kalevalan viisaiden oikean
opin mukaan — niiden herroja.
Me hallitsemme niitä, eivät ne
meitä,
Tällaisia aatteita ja käsitteitä
Oyat : valtio, uskonto, kansanval-
ta, itsevaltius, diktatuuri, vallan-
kumous, uskonpuhdistus, sosia
lismi, marxilaisuus y. m. Ja nii
tä ymmärtääksemme on siis siir
ryttävä aatoksissamme eri aikoi
hin, otettava silloin esiintyneet
pääopit käsille, koetettava arvioi
da, mitkä luokat niitä kannatti
vat ja missä oloissa, sekä milloin
ne heittävät pois ne vanhennei
na. Tällöin siis — muistakaa se
aina historiaa lukiessanne — on
ensimäinen kysymys: kuinka tuo
tettiin? —■ Sitten: kutka tuotti
vat, kutka nauttivat, millaiset o-
livat niiden suhteet (tuotanto
suhteet)? Kuinka ne ilmenivät
valtiollisessa elämässä, politii
kassa? (Johtuu sanasta polis,
kaupunki, kaupunkivaltio; poli
tiikka — kaupungin, s. o. valtion
asiain hoito; sitten koko valtiol
linen elämä, eri puolueiden, luok
kien menettely siinä; ja lopulta
voi politiikka merkitä menettely
tapaa ylepnsä, puhutaan “ammat
tiyhdistyspolitiikasta”,
jonkun
ryhmän “politiikasta” esim. jos
sain osuuskunnassa jne.)
UNIOIDEN MERKITYS YH pää on se vallankumouksen jä l rällä olevat johtajat jättävät pa
tä sen Jälkeen ole kuulunut. Kätke-
raan loppuun saakka taistelijat ovat
yhä edelleenkin vallan satulassa J*
sotaa jatketaan edelleenkin. Jotta
tätä m ahtavaa taistelua saatettaisi
jatkaa voittoisaan päätökseen tulee
kongressi myöntämään noin $5,ooo
000,000 varoja tulevalle fiskaalivuo-
delle.
T odellisuudessa jokainen on valmis
lo p e tta m aa n sodan paitsi puheenjoh
ta ja P o rte r ja edustajahuoneen ulko-
m aa-asiain valiokunnan enemmistö
P u h e e n jo h ta ja P o rte r ja hänen valio
k u n ta n sa olisi ollut luotu punastele
m aan k e n en k ään sitä huomaamatta
ja o lisiv at tä y ttä n e e t kohtalonsa heil
le m ä ärää m ä n teh täv än , ellei tätä
kysym ystä, te h d ä rauha, olisi pää-
te tty saad a a ik aa n kum m ankin huo
neen y h te isellä päätöksellä.
keen. Venäjällä ovat uniot köy han päivän tullessa kansan pin
hälistön diktatuurin ‘selkäranka teeseen. Ministerit asettuvat vii
na. Ilman heidän kannatustaan saan lepoon jättääkseen Saksan
SESSA
ei Venäjä olisi voinut menestyk alttiiksi kaaokselle”.
Mutta minkä neuvon, mitä joh
Mistä merkityksestä ovat työ- sellisesti taistella lukemattomia toa suosittelevat sosialidemoik-
sekä
sisäisiä
että
ulkonaisia
vi
väenuniot yhteiskunnallisessa val
vastaan. Se on ollut ratiset puoluejohtajat “pahana
lankumouksessa? on kysymys, hollisiaan
päivänä” kansalla? Ei mitään,
joka varsinkin viime aikoina on mahdollista ainoastaan sentähdeu ei kerrassaan mitään.
tullut päivän polttavaksi. Erääl kun uniot ovat antaneet kaiken
Riippumattomain “Freiheitillä”
työläisten halli
tä taholta on pyritty väheksyä kannatuksensa
ei puolestaan tiedetä mitään
tukselle,
olleet
sen
tukena
ja
tur
unioiden merkitystä vallanku
muuta kuin huuhuella hallituk
moustaistelussa kun taasen toi vana.
selle
: Kumartakaa vielä syvem
Mutta
vielä
suurempi
ou
uni
saalla ollaan sitä mieltä, etti
merkitys tuotannon jär pään, ei mitään arvoarkuutta, an
uniot yksistään s. o. teollisuuk oiden
jestämisessä
vallankumouksen takaa vain ummessasilmin enten-
sittaan järjestynyt työväestö, voi
jälkeen.
Tämä
onkin uni telle mitä se tahtoo.
kokonaan omin voiminsa suorit oiden erikoisala puoli
Eikö tämä ole mitä ilmeisin so
ja se loppujen
taa siirron kapitalismista sosia lopuksi jääkin niiden
sialistisen
johtajakoplan varari
kokonaan
lismiin. Kumpikin käsitys on
Tuotanto- ja jako- kon näyte? '
mielestämme väärä.
Sellaista tehtäväksi.
laitokset
jäävät
kokonaan unioi
Hekin siis pistävät päänsä pen
mahtia kuin kapitalismia kukista den järjestettäväksi
ja
unioista
saaseen.
kuin saksalais-
maan tarvitaan työväenluokan lopuksi kehittyvät ne orgaanit, kansalliset. Samoin
Näidenkin johtajat T av allisu u d essa ei edustajahuoneel
kaikki voimat, nekin, jotka eivät jotka hoitavat yhteiskunta-talout
la ole enem pää sanom ista rauhan te
vain
ruikuttelevat
sen
politiikan
kuulu unioihin. Teollisuuksittani ta senjälkeen kun valtio — köy-
k e m isestä kuin jollakin aavikkoky.
heikkoutta, millä Fehrenbach- iän Moosien salaseu ralla sodan ju-
järjestynyt työväestö sitä ei voi
yksin suorittaa. Toiseltapuolea hälistövaltio — on tarpeettoma Simonsit johtavat kansan romah lista m ise sta . S ellaisissa asioissa se
duksesta toiseen.
taasen on unioihin järjestynyt na hävinnyt.
a k a n sa a pitäm ällä suunsa ia
Me
näemme
mitenkä
tärkeätä
Nämäkin suuret miehet siis e a d ja u tu sta k se
työväestö se ratkaiseva voima, tehtävää uniot näyttelevät yh
n sa visusti suljettuina. Mut
vain
piiloon
pensaaseen.
joka määrää vallankumouksen
ta y h teisen päätöksen tekem isessä on
vallankumouk
Mutta “kansa”, työläiset, pal to isen a te k ijä n ä edustajahuone, ja
onnistumisen. Tästä viimemai teiskunnallisessa
sessa.
Senpätähden täytyykin
nitusta seikasta aijomme tällä- luokkataistelun kannalla olevien kannauttijat, pikku eläjät, he ei koska rau h a on te h tä v ä tällaisen pää
vät voi piiloittaa päätään, he jää
kertaa puhua.
sosialistien keskittää kaikki voi vät jälelle, he istuvat kuraan ju u t töksen k a u tta on edustajahuoneella
siin ä y h tä paljon v a lta a kuin senaa
Meidän täytyy ensimmäiseksi mansa agiteeratakseen unioihin tuneina.
tilla, eikä kum pikaan yoi yksin, ilman
todeta se, että yhteiskunnallista järjestyneistä työläisistä luokka-
'Eikö siis ole selvää, että pro toisen su o stu m u sta rauhaa tehdä.
Tutkiessamme jonkun yhteis vallankumousta ei voida suorit tietoisa. Mistään yhteiskunnalli letariaatin on tänä kriitillisenä
kunnan valtiollista päällysraken taa ilman unioiden apua eikä vas sesta vallankumouksesta ei Ame hetkenä, jolloin kaikki, Scheide- V altiom iehille, jo tk a pitävät itsen
netta kohtaamme oppeja, tie- toin heidän tahtoansa. Venäjän rikassakaan voi olla kysymystä manneista Ludendorffeihin asti sä ilm ottelem isesta* ja esille asettel»*-
teellisiä tai muita (uskonnol- j vallankumous on tästä paljon pu- kään ennenkuin ainakin suurin pistävät päänsä pensaaseen ja m ise sta täm ä on tilaisuus, joka sat
lisia) teorioita, joilla luokat i huvana esimerkkinä. Siellä oli- osa A. F. of L. liittoon kuuluvis jolloin
vastavallankumouksen tu u vain k e rra n eläm ässä. Vielä
(puolueet) puolustavat menette- vat uniot vallankumouksen sel ta työläisistä on saatu luokka tie keskustan miesten, Simonsien -ja m uutam a viikko sitten tusk ii| kukaan
lyään. Niitä on vapaus, oikeus, kärankana.
Ainoastaan niiden toiseksi. Vallankumouksellisten Fehrenbachien laulu on lopussa, tiesi m itään puheenjohtaja Porteris-
suvaitsevaisuus, tasa-arvo. — Ja turvin pääsi Venäjän köyhälis sosialistien on mentävä niihin jär että proletariaatin tällöin on seis ta, m u tta se ei jo h tu n u t hänen kuih
lopulta havaitsemme, että kukin tö valtaan ja niiden turvin se on jestöihin, taantumuksellisimpiin- tävä omin jaloin ja itse otettava tu n e e s ta vaatim attom uudestaan, mi
kä h ä n e t tak alisto lla piti.
Hänen
aikakausi, kukin kansa, s. o. poh voinut valtaa käsissään pitää. Le kin, joissa on työläisiä, tekemään johto käsiinsä?
m
ain
eetto
m
u
u
ten
sa
johtui
toisista
jaltaan niiden luokat, kuvasivat nin sanookin, että Venäjän työ- valistustyötä heidän keskuudes
Eikö ole selvää, että porvaris
aatteitaan ja ihanteitaan kirjalli väenhallitus ei olisi pysynyt pys- saan. Tämän unioihin järjesty to ja sen apurit ovat osoittaneet luonno llisista lahjoista. Hänellä on
suudessa ja taiteessa, opettivat tössä kahta viikkoa ilman unioi nyt työläisjoukko, ehdottomasti kansalle tarpeettomuutensa ja siihen to d e lliset ta ip u m u k set Tämä
niitä nuorisolle omalla ominai den kannatusta.
on saatava kannattamaan yhteis vararikkonsa? Heidän pistäessä luo hänelle kaksinaisen persoonalli
sella tavallaan. Me näemme u-
Aivan päinvastaisia kokemuk kunnallista vallankumousta en päänsä pensaaseen on proletari suuden, jo ista toinen rakastaa kuu
seiden luokkien mailmankatso- sia meillä on Unkarista. Siellä nenkuin sen menestyminen on aatin sanottava: menkää helvet lu isu u tta ja toinen ei keksi ääläi
sen hankkim iseksi.
musten sotkeutuneen toisiinsa, asettuivat uniot jo heti alusta al taattu.
tiin ! Nyt on työväestö varaava
-----
»
+
voitetun luokan alistuneen tun kaen vastustamaan neuvostohal
itselleen tarpeelliseksi katsoman K uiskitaan, e ttä puheenjohtaja Por
nustamaan voittajan katsomuk litusta. Ja se seikka, että junk
sa
johdon!
te r otak su i kansan olevan niin rau-
sia, näemme aatteiden kukistu kerit liittolaisten avustamana on RATTAAT JUUTTUNEET
h an nälkäisen, e ttä se raivaisi polun
KURAAN SAKSASSA
van ja voittavan, laimenevan tai nistuivat kukistamaan lopuksi
j hänen virasto o n sa ja laastaroisi hä
terottuvan — kaikki käytävän työväenhallituksen, johtui juuri
nen n im ensä ilm otustauluihin miehe
“ Rote Fahnessa” kirjoitetaan
luokkataistelun
vaikutuksesta. siitä kun uniot kieltäytyivät sitä
nä,
jo n k a viim einen sana päättäisi
Mailman kirjallisuudessa, kuten avustamasta. Tämän erehdyksen- v. k. 30 p:nä:
Ä
,
m ailm an sodan. N iinpä kun sen. osa
nykyajankin, me näemme rehel sä ovat. V iik a r i,, „monistit tosin 2 ', 3tt3at ovat juuttuneet kuraan.
y
h te isestä p ä ätö k se stä tuotiin edusta
lisiä ajankuvauksia ja epärehelli jalestäpäin huomanneet, mutta Fällä haavaa ei ainoakaan ihmi
jah u o n eeseen hyväksym istä varten,
siä, puolustavia ja hyökkääviä, asiaa ei ole enää voitu sillä kor nen epäile, etteikö Fehrenbach-
Simons-hallituksen Amerikan ma Rauhan tiellä monta pulmaa p u h een jo h taja P o rte r pisti sen tas
taantumuksellisia ja edistykselli jata.
kuunsa ja alkoi odottaa kansanjouk
nööveri olisi mennyt suohon ja
siä — aina aikansa mittojen mu
F
ed
erated
P
ressin
k
irjee
n
v
aih
taja
.
kojen kokoontum ista.
Se on mitä
Vielä yksi esimerkki unioiden etteikö
Ranskan
suurahmatit
kaan. Meidän mieltämme kiin
Paul
H
anna,
k
irjo
ttu
a
rau
h
an
te
k
e
d
ra
m
a
atik
o
t
sanovat
jännitystiianteen
muutaman päivän perästä ojen
nittää niissä se. mitä niistä kuu merkityksestä.
Saksassa
kukistettiin
viime
tuisi
sieppaamaan Ruhrin aluet m isen p u u h ista seu raav alla ^ m ie ltä aik aan saam isek si.
luu siihen kulttuurrrakenrtuk-
k iin n ittäv ä llä tav alla:
O nnettom uudeksi kuitenkin alkoi
seen, jonka uuden ajan työväki vuonna Capp-Lutwitz kapina si ta ja todennäköisesti hieman c-
N yt kun A m erfka on hyvällä alul ju u ri noihin aikoihin pallopelisesonki
käläisten
unionistien
turvin,
Sak
nemmänkin.
itselleen pystyttää, kun se pääsee
Ja nyt alkaa todella surkea la viidennessä sotavuodessa a lk a a ja väkijoukot kokoontuivat jonnekin
vapauteensa uutta, omaansa ra san ammattiunionistien johtaja
Legien määräsi unionsa puolus jälkinäytös: vastavallankumouk VVashingtonissa k ie rre llä e p ä m ä ä rä i m uualle. EI k errassaan m itään t:
kentamaan. — Elias.
— —
» f
> »
■ ............ .
tamaan nykyistä hallitusta ja ka sen vasemman ja oikean siiven siä ja ontuvia h uhuja ra u h a sta . Siel p alitunut kokonaiseen viikkoon, er
pinoitsijat kukistettiin.
j/äite- johtajat sanovat kansalle: R at lä ja täällä k o h o tetaan ääniä, joilla nenkuin sitte n eräs helläsydämin?
— "T ä tä vallankum ouksellista ta is täänpä, ja hyvällä syyllä, että taat ovat auttamattomasti men 1 tah d o taan
ilm aista, e ttä k a ik esta san o m a le h tira p o rtte ri m u istutti ma;
telu a käydään työväenluokan — jo n jos Saksan spartakuslaisilla olisi nyttä kalua! — ja pistävät ui p ä ä ttä e n S aksa on h yväsesti piesty ta siitä, e ttä puheenjohtaja, Porto:
ka jä se n e t eläv ä t puu tteessa, vaik ollut toissa vuonna puolellaan kuttaen päänsä pensaaseen.
ja e ttä m aailm a on jo tak u in k in niin rie p u tti ra u h a n tila a housujensa tak;
kakin ne tu o tta v a t *ja ja k a v a t kaikki sikäläisten
tu rv a ttu d em okratialle
kuin m itä ta sk u n vaiheilla. K errassaan mitää
unioiden kannatus,
Sos.-dem. "V o rw ärts” ä h k ii:
eläm än v älttäm ättö m y y d et — ja ka- niin tänä päivänä olisivat työläi
“Fehrenbach-Simonsin hallit Y hdysvallat s a a tta a sallia sitä te h ei tap ah tu n u t.
pitalistilu o k an välillä — jo n k a jä set vallassa Saksassa. «•
*
tua aikoo erota, koska se ei yli däkään.
P ä ä sty ä ä n varm uuteen siitä, ett
sen et elävä ylellisyydessä, v aik k a
Mutta uniot ja heidän kanna päänsä usko voivansa antaa kan Noin nelisen viikkoa sitte n m uuan k an sa ei halua rau h aa, puheenjohto
kaan he eiv ät ota m in k ään laista osaa tuksensa ei ole välttämätön ai salle mitään täsmällistä neuvoa. rohkea “ tu h o laisten " ry h m ä ajoi vä ja P o rte r on m u u tta n u t mielensä j
eläm än v älttäm ättö m y y k sien tu o ta n noastaan vallankumouksen aika Tämä ei merkitse mitään sen lä kin äisesti se n a a tissa rau h an p äätök a n ta a sen sille kuitenkin. Ja nii
toon tai jakoon." — P iispa Brown. na. vaan vielä välttämättömäm- hempää kuin että päästään pyö- sen läpi, m u tta m itään m u u ta ei sii-
san o m a le h tire p o rte re itte n keskuude
TEISKUNNALLISESSA
VALLANKUMOUK
JUTUN JATKOA
M utta jo tta bolshevism i voitaisiiu siä vastaan, täy ty y R anskan
TAANTUMUKSEN NOSTAESSA PÄÄTÄÄN ' p erin
ju u rin tu h o ta ja tä m ä a a sia la i tu rk k ila ise t rau h aan .
Se on
nen rikkaruoho n y h tää ju u rin een k a
(Ja tk o a) *
| tavan itä-G alitzian kysym ys. Siellä p ita listisesta nisupellosta, jo ssa se
Jo aikaisem m in ta iste lta e ssa Neu on n im ittäin rik k a ita paloöijylähtei- niin rö yhkeänä reh en telee, on saro il
vosto-V enäjää vastaan koetettiin Itä- tä, jo ita kaikki k ap ita listit him oitse- le saatav a riittä v ä sti työväkeä. Bal
Kuropan valtojen väliltä, poistaa eri- vat. T ästä alu eesta ovat Puola ja kanin m aitten on myös o tettav a
naisia erim ielisyyden aiheita. Kom- U nkari käyneet k a tk eria taistelu ja, saa tulevaan suureen p u h d istu sty ö
m unism in levitessä eri m aitten työ- joiden k a u tta itä-G alitzia jo u tu i Puo- hön. Siksi p y ritään niiden välille lu
väen keskuuteen ja käydessä yhä lalle.
S u u ret k ap ita listiv altio t r a ‘- jaa liittpa. Jo sisältääk in sofialainen
uhkaavam inaksi sisäiseksi vaaraksi. h aisev at tiety sti riidan om ien etujen- "Idea N atzionaie" sen suloisen sano-
tapahtui taantu m u sv alto jen keskinäi- sa m ukaan. Ikävää kyllä, ovat sekä i man. e ttä B ulgaria h ark itsee liittoa
nen lähentym inen hyvää (a u h tia . Eri A m erikan ja E nglannin e ttä R anskan R anskan kanssa ja e ttä p ääm in isteri
valtojen
korkeim m at viranom aiset, edut, m ikäli no koskevat m ain ittu a Stam bulinski on siihen suostunut.
kuten m inisterit, k en raalit, ja puolue oljym aata.
jo u tu m assa
ristiriita an , B ulgarian oli vain lu p au d u ttav a lä
jo h ta ja t m atk u steliv at tu h k atih eään U k rain alaiset ovat to istaisek si ala- h ettäm ään
joukkonsa
bolshevikeja
ulkomailla. T ä stä voitiin jo p äättää, kynnessä, m ikä oi olekaan ihme, kun vastaan. R anska puolestaan lä h e ttä i
e ttä tä rk e itä suurp o liittisia asioita oli o tta a huomioon, e ttä m aassa on rail- si kyllä a se ita ja päällystöä. Ju g o
kysymy^tsessä. R um anian ulkoasiain- toi yhtäm ontu puoluetta kuin ihmia- slavia o tta a kai pian sam an a sk e
m lnisteri T ake Joneseu kävi B elgrn-1 tä.
Suurin p iirtein k a tso ttu n a on leen, sekin. S erbian en tin en pääm i
dissa, P raagissa ja V arsovassa. Hu!- u k rain alaisten
porvariston
keskuu- n isteri V esnitsch. m atk u stelih e sekä
garian pääm inisteri oleili v u o ro s ta a n . dessa vallalla kaksi p ääsuuntaa, Peti- P ariisissa e ttä Lontoossa.
R anska
V arsovassa. P raag issa ja B ukarestis ju ran jo h tam at puolalaism ieiiset j a 1 k äy tti tällöin luonnollisesti kaikkea
sa. Puolan Sapieha ja T shekkoslo P etru szeu iczin ed u stam a venäläinen v aik u tu sv altaan sa saad ak seen Ju g o
vakian Benes kun n io ittiv at P a riisia suunta. Yhden seikan suhteen val slaviankin so taan N euvosto-V enäjää
korkealla vierailullaan. L atvian pää litsee m ain ittu jen ryhm ien välillä vastaan.
V esnitsch teki m ainitun
m inisteri M ayerow itsch lausui pala ih ailtav a yksim ielisyys: n im ittäin sii- m atkan h allitu k sen sa v altu u tettu n a.
tessaan P ariisista, e ttä Itäm erenm aa- ’ nä. että on yhteisvoim in ta iste lta v a K uten Laibachin ja B elgradin leh d et
kuntien liitto, k ä sittä v ä Latvian. Puo bolshevikeja vastaan. T äm än y h teis sam an aik aisesti to tesiv at. V enäläisiä
lan. Suomen. L iettu an ja Viron, on työn edellytyksenä on. e ttä ukraina- vastavallankum ouksellisia
oleskelee
p ä ä te tty asia ja e ttä R um anian toivo- laisten on lu o v u ttav a itä-G alitziasta, B alkanin m aissa huikea liuta läheni
ta a n myös liittyvän m ukaan. Liet-1 Podoliasta ja V olhyniasta ja p y ritti- > m äs m iljoonan verran. H eistä ei so in
tu a on n ä h täv ä sti saa tu m ainittuun vä
toistaiseksi
N euvosto-U krainaa kaan ole v asten m ielistä y h d istää si-
ren k aaseen tekem ällä sille myönny I herroiksi. Ne u k rain alaisleh d et. jot- k alaise t v altio t lu jaan liittoon N eu
tykslä Vilnan kysym yksessä.
P ie ka saa v a t ilm estyä itä-GaliUiass;i. vostovaltaa v astaan.
M ikä ei ole
n e stä e n ten testä . joka p ääasiallisesti puolustivat ä sk e ttä in innokkaasti tä heille perin m ahdotontakaan, kuu o t
on m uodostettu vanhan Itävalta-U n tä ratk aisu a.
T oisaalta ajatellaan ta a huomioon, e ttä v en äläiset siellä
k arin sirpaleista, tulee v astusta, sii- p eru staa itsenäinen itä-G alitzia, joka j o v at v aik u tu sv altaisessa asem assa.
täkin.
Sapieha
n äy ttä ä
sopineen olisi
eri
valtojen
suojeluksessa. | hallinnollisia virkam iehiä, pankeissa
T eschenln riidan.
Puola saa k o r-. T sh ek k iläisessä sanom alehdistössä on y. m.
vaukseksi Buuren m äärän so tatarp ei seik k ap eräisesti pohdittu tä tä ratkai-
E uropan sotkuinen vyyhti ei ole lä
ta. M iUerandin s y lty s tä , e ttä Rans sua. jo k a erikoisesti n ä y ttä ä miellyi- h esk ään niin sekava kuin Itaraaitten
ka lä h e ttä ä
Puolaan
s o ta ta rp e ita , tävän
englantilaisia.
Rä-Galitxiaa valtiollinen tap p u ratu k k o .
E uropan
P raag in kautta, p ragllaisten suoslol-f kysym yksellä on aivan erikoinen mer- im p erialistivalloilla on siellä tä rk e itä
lisella avulla, ei voida ym m ärtää v ää kitys. V enäjän kim ppuun k äy täessä etu ja valvottavina.
E nglannin ja
rln.
J a Benes puolestaan tekee tarjoo m aa luonnollisen tukikohdan. R anskan p ä ä ste ssä sovintoon euro-
T shekkoslovakian eduskunnassa hä ' T aan tu m u k sellisten päähyökkäys koh palaisten riito jen su h teen jo u tu v a t no
in a n a viittauksia. H än puhuu Unka-1 d istetaan lu u ltav asti U krainaan. Mo
uudelleen tu k k an u o ttasille Itäm aitten
tille
m ahdollisesti
lu o v utettav ista n istak in syistä. Itsen äisessä taik k a asioista. Siellä ovat niiden e d u t to i
Slovakian seuduista
U nkarin halli Puolan hallin n o n alalsessa itä-Galit- vottom assa
ristiriid assa.
R anska
tu k se n erikoisedustapa on n ä h täv ä sti siassa on helppo v irittä ä kelnoteko»- tahtoo ehdottom asti saada S yyriaa
m a in ittu jen a lu eitten toivossa saap u sen vapaussodanliekki
tlrre d e n ta ). | ynnä Libanonin
M utta E nglanti yl-
n u t P raag iin
M ainittakoon vielä Be- T ark o itu k sen a on tieten k in vap au ttaa ly ttä ä tä tä e stä ä k se e n a ra b iala iste n
nesin
ja
U nkarin
ulkom inisterin "N euvosto-U krainan ikeen alla huo kapinaa.
N äm ä p e ru sta v a t om an
G rafzin k o h tau k sesta B ruckissa
kailevat u k ra in a la ise t”. Aivan kuin kuning ask u n n an
F eusalin johdolla.
P ah im p ia vaikeuksia n ä y tttä ä tuot- Suom en la h ta rit te k iv ä t A unuksessa. V oidakseen p u o lu stau tu a arabialai-
jä ttä ä P e rsia sta E nglannin
suojelusmi. in. | poliittisesta läh en ty m isestä, jo k a ta a s sanom alehdissä u u tisia Neuvosto-Ve
taip u Reza K hanin so taretk e n k a u tta o n ! puolestaan on to d istu k sen a eri valti- n ä jän lu u lo tellu ista sotahankkeista
vainen tekem ään kem alilaisille e ri m ain ittu sopim us nyt käytännössä o itten s isä ise stä ra p p e u tu m isesta ja Onpa jo d te ttu seuraavakin asekel.
näisiä m yönnytyksiä.
Itse a sia ssa to te u te ttu .
yleisestä y h te isk u n n allise sta hajaan- Jugoslavian lehdet o vat nim ittäin kir
jo h ta isiv at
näm ä
"m y ö n n y ty k set’’
T aan tu m u k sellisten
ja
v allanku n u stila sta .
Sillä selviää täydelleen, jo itta n e e t se u ra a v a sti:
Koska bo!-
tu rk k ilaiste n talonpoikien o rju u ttam i m ouksellisten
A asiassa
käym ällä i m ihin oik eastaan ollaan m enossa. Ke shvikien hyökkäys uhkaa meitä joki
seen.
R an sk a on siis päinvastoin taistelu lla e i ’ ole silti ra tk a ise v a a h itys n ä y ttä ä jo h ta v a n siihen h isto hetki, ei .m eidän ole jäätäv ä odotta
kuin E nglanti tu rk k ilaiste n puolella •m erkitystä, näyttäköön asem a siellä rialliseen tapaukseen, jo ta me o ta m m aan heidän p äällekarkaustaan. vaan
k reik k alais-tu rk k ilaisessa
riitak y sy kuinka u h k aav alta tah an sa. P äätais- me kutsuaksem m e puolalais-venäläi- ry h d y ttäv ä hyökkäykseen ennen hei
m yksessä. R anska aikoo tä stä y. m. telu pääom an ja työn välillä tap ah tu u j seksi sodaksi. Sen k a u tta saadaän, tä. Sillä so tila allise lta kannalta ob
sy istä m u u ttaa Sevresin sop.m useh- k aik essa ta p au k se ssa siellä, m issä ! kaiken
todennäköisyyden
m ukaan sangen tä rk e ä tä p itä ä alote käsissä!«,
toja. E nglanti tahtoo h in n a sta m istä kum m ankin puolen k ä y te ttä v issä on . luokkasodassa aik aan lopullinen ra'.-
eikä suoda sitä viholliselle. Porva-
hyvänsä p itää K onstantinopolin ha! su u rim m at voim at.
Toisin sanoen kaisu.
M utta niinkauan, kun ta a n rileh d et voivat k ä y ttä ä julkisesti täl
lussaan. Sillä se on m aailm ankaupan E uropassa. A asiassa käydyllä ta is te tu m u k selliset eiv ät ole tä y d ellistä la ista kieltä, koska niissä joka päivä
tärk eim p iä valtasuonia. Y hdessä Vä- lulla on to istaisek si toisarvoinen m e r liittoa teh n eet, ja tk u v a t eri kapitalis- k e rro taan bolshevikien kavalista ai
hä-Aasian k an ssa m uodostaa Kona- kitys. A asiassa on niin sanoaksera tiv a ltio itten k esk in ä iset riid at ja nii kouiuksista, jo ista viimemaintuilla i*.
tantinopol sitä p aitsi m aasillan In me Englahnin k ap italistisen m aail den välillä ilm enee “kysym yksiä", seilään ei ole aavistustakaan. Kom
tiaan. Englanti ci voi p itää sitä h a l m anvallan k an tapää, m utta sen sy- joita, ei voida, lopullisesti ra tk a ista .
m u nistinen sanom alehdistö un pitem
lussaan m uuten kuin käym ällä sotaa dän, johon k u o lettava isku voidaan I M utta näm ä ovat joka ta p au k se ssa m än a jan ollut selvillä taantumuk
kansallism ielisiä tu rk k ilaisia vastaan . kohdistaa,
on
Tem psin
rannalla. sivuseikkoja. M eidän täytyy e tu p ä ä s seilisten u h k aav ista sotavarustuksil
V apaaehtoisesti ei se luovu k u lta ises V asta kun ta iste lu on k e h itty n y t sille sä kohdistaa huom iom m e pääom an ja ta, m u tta jos se ryhtyisi pohtimaan
ta sarv estaan , johon se on vuosikym asteelle, e ttä vallankum ous on p ääs työn väliseen taistelu u n . T oisin sa
sitä, m iten n iistä parhaiten olisi teli
m eniä pyrkinyt. Englannin ed u t v a a sy t voitolle E uropan m annerm aalla, noen puolalais-venäläiseen sotaan.
tävä loppu, saisiv at europalaiset im
tiv a t siis Sevresin sopim uksen toteue- voidaan alk aa v ak av asti a h d istele
T aan tu m u k sellisten v altio itte n e tu p e ria lis tit vain vettä myllyyn a i*
tam ista. Y hdessä kohden o v at tie te n m aan k ap itaalism in luom ia a a sia la i rivissä on sellaisia, jo illa on k e rra s koko
porvarillinen
sanomalehdistö
kin R anska ja E nglanti y k sim ieliset: sia siirto m aita.
Silloin taistellaan saan erikoinen taloudellinen rak en n e puhuisi bolshevikkien häikäileniattr
siinä, e ttä on yhteisvoim in m a sen n et A asian m an tereesta.
ja luokkaluonne.
T eollisuuspääom a in a sta im perialism ista ja loppumat
tava nuo joka paikkaan tu n k e u tu v a t
K ap italistiv alto jen h an k itsem a liit on n iissä m uuhun pääom aan v e rra te n to m a sta riid an h alu sta.
Ja europa-
bolshevikit.
Lontooh n eu v o ttelu jen to on h arv in ainen valtiollinen ilmiö. vähem m än
k eh itty n y t,
m ain itu issa la isten työ läisten enem m istö voisi
v arsin aisen a tark o itu k sen a olikin luo T av allisesti te k e v ä t he liitto ja kes- i m aissa kun ei koskaan ole ollut suur- jälleen uskoa porvarilehtien valhein
da sopiva valtiollinen ilm akehä y h k in aisten riito jen sa vuoksi.
K uten ta kotim aista p o rv arisain esta. S en
J a sitte n k in olisi kysym ystä käsi
te is tä b o lsh ev ik iv astaista toim intaa esitn. kahden yhteisen hyökkäys- j-i sijaan on siellä m ah tav a läänitysher- te ltä v ä työväen lehdissä. Tilanteea
v arten V ähässä-A asiassa. M olem mat puolustusliiton. K ahden vallan m aan ram aiuen tilan o m istajalu o k k a ja sitä
vakavuus vaatii sitä. Jo sotilaalU"
v allat h alu av at teh d ä lopun kem alis- tieteellin en läheisyys ei su inkaan n ii v asta a n nouseva talonpoikaisväestö.
tek n illise ltä k an n altak in katsoen en
tien ja bolshevikien v ä lisestä liitos- ta v altio llisesti yhdistä. P äinvastoin Y hteiskunnallinen h a jaan tu m in en e- ain a hyvä olla selvillä vihollisen ai
ta. N euvosto-V enäjän k a n ta ■— niin i on se u seim m iten su u rte n ristiriito - distyy tälla isissa oloissa hyvää vauh k eista, e tte i sen hyökkäys tule yU*'
vaikelta kuin se d ip lo m aattisesti n ä y t jen aiheena.* Puolan ja R anskan lii tia. Ä skenm ainitut jy rk ä t y h te isk u n tyksenä.
N euvosto-Venäjän sotilas-
tääkin — on |ä y s in selvä: Jos ke- tolla luulisi olevan tie tty jä historial- n alliset v a sta k o h d a t h elp o itta v at tie- linen asem a on mahdollisim m an epä
m alilaiset
o so itta v at
horjum isen lisia. k an sallisia ja sivistyksellisiä ten k in y h teisk u n n an ro m ah d u sta sil-
edullinen.
Sota-asioita tuntematon
m erk k ejä, on h eitä v astaan to im ittav a edellytyksiä. Niin ei ku iten k aan ole i loin. kun aik a on kypsä yhteiskun- kin k ä s ittä ä täm än silm ätessäan kart
asian m u k aisella päättäväisyydellä.
asian laita. Sillä ne ovat p u htaasti nalliseen kum oukseen. M utta n y t te taa. Puolan ja Rum anian ensi hyök
Reza K hanin so tilaalliset toim enpi k a p italistisia y h te isk u n tia ja sellai k ev ät ne h a llitsev a t lu o k at e n tis tä
käys kohdistuu aivan varmaan n £-
te e t ovat kokonaan m u llistan eet P e r sissa tu lev at painavam m at syyt, h e t päättäv äisem m ik si. N iille ei jä ä m uu
oikean ran n an U krainaan, joka taion
sian olot. Serdar-lM ansur, jonka puo ken to d elliset vaatim ukset, m ä ärää ta p e lastu sta , kuin v o ittoisa ulkom ai
d ellisessa su h tee ssa m erkitsee \ena
lella P ersian k a n sa n v a ltaise sti vali viksi.
P uolalais-ranskalainen liitto nen sota. M ieluisam paa v a stu sta ja a , jälte sangen paljon. Ententevaltojen
tun eduskunnan enem m istö oli, ry h syntyy näiden kansojen y h te isten e- kuin bolshevikit ei laupias taiv as voi
laivasto tukee tietenkin tarmokkaas
ty n y t
neuvotteluihin
bolshevikien tu jen
ris tiriid a s ta
S ak san
etujen a n taa heidän käsiinsä- Jo s taantu- ti kaik k ia b o lA ev ik eja vastaan
kanssa. Neuvosto-Venäjä suostui lu o -! kanssa.
N euvosto-V enäjää v astaan ' m uksen o n n istu isi k u k istaa N eu v o sto -: n a itu ja sotaliikkeitä.
Puola ja
j
purnaan
k aik ista
'a a tim u k s is ta a n ; oli helpoin saada yhtym ään sellaisia valta. seiviäisi se helposti kotim ai-J m ania su lk ev a t oikeanrannan Ukrai
P ersian pohjoisosaan nähden, jos valtioita, jo tk a eiv ät olleet toistensa se sta vallankum ousliikkeestä.
nan m iltei kokonaan sisäänsä joteB
E n g lan ti puolestaan tek isi sam oia n aap u reita.
K ap italistiv alto jen kes
S otilaalliset ja v altiolliset valm is i sik äläise t bolshevikiarm eijat voiv»-
keski- ja etela-P ersian suhteen. Luoi- keinen liitto on vain ohim enevä il tu k se t on su o rite ttu loppuun. T a is •; joutua helposti saarroksiin. Venaia
taen bolshevikien apuun k ieltäy ty i m iö: tark o itu k se n sa s a a v u te ttu a a n o- tein voi a lk aa koska ta h an sa . P o r sillä ei ole o ikeanrannan Ukraina«®*
Serdar-lM ansur a lle k irjo itta m a sta T o v at ne ta a s v alm iit riitelem ään kes- varillinen sanom alehdistö valm istelee m in k ä ä n laista luonnollista tutkiko-*
heraxu&sa la a d ittu a englanti la is-per- k en ään . N ykyään tek eillä o lev at ta i sitä om alla tav allaan .
Y‘h ä useana taa, jo te n he voivat tu skia ajateli®-
sialaista sopim usta, joka olisi t e h n y t j o teh d y t liitot, ovat m erkkinä uiko-¡m in. n äkee so tak iih k o isten m aitte n kaan m aan puolustam ista ylivoiffi«1''