Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (May 28, 1921)
No. 12s Lauantaina, Toukokuun 2& p.— Saturday, May 28th järjestyneet, eivätkä enään anna kaupan teossa pullikoida kenen tahansa ja miten tahansa, vaan toimivat siinä hiotusti harkiten. Ne ovat muodostaneet kaiken TOVERI mään, niin “meillä on handikaap- desta annetaan silloin tällöin ny (T H E C O M R A D E ) pia ottaneena kilpailu kansalli kyään jo melko vapaasti tietoja. sessa mittakaavassa, jota tuke Äskettäin m.m. 'Englannin suu T I m orgsa of tbs Fianisb worker» in tbs Western States. Tbs only Finnish massa ovat hallitukset armeijoi rin sanomalehtien omistaja, loor- Daily in tke West. Published Daily, neen ja laivastoineen.” — Kai di Northcliff, selitti julkisesti, et- ken tämän tietää kansainvälinen >tä Englannin hallitus Yhdysval 5*31 wSiS'w0,k««'?'r.wX'i kaikkiaan yhden ainoan ostoliik I keen, » I— » , ■ » • ♦ x » a - a s - 1 » • I » x » m 1 - » x 4 x - v I hävittäneet kaiken mahdol luokkataistelun kannalla oleva loista lainaamiaan varoja käytti Society. lisen kilpailun amerikalaisten proletariaatti liiaksikin hyvin. $150,000,000 Yhdysvaltain sotaa Office Seventh and Commercial St.. tuotteitten ostamisessa. Tämä Toinen asia on, ennättääkö se tä kiihottamiseksi ja vakuutti vi-*1 delä Opposite Post Office. välitysliike ostaa suurissa erissä tä imperialismin saamaa handi- selostuksensa lopussa, että “ ‘tuo ja jotenkin tarkoin määrää hin kaappia voittamaan ennättääk- sijoitus oli paras mitä Englanti Post Office Address: nan millä se ostaa. Samalla ker seen estämään uutta, uhkaavaa koko sodan aikana teki.” Puhu T O V E R I, Box 99, Astoria, Ora. taa ovat europalaiset rajottaneet ja koko mailmaa käsittävää ve mattakaan niistä huhuista, jotka EDITORIAL STAFF tuotantoaan, pyrkien siinä jon ren vuodatusta. ennen Yhdysvaltain sotaan liit ♦ «o» ♦ » johdonmukaisuuteen Sulo Syvänen, Alex Sevo, A. N. Kos kinlaiseen tymistä tässä maassa kiertelivät kapitalistien yhteisiä etuja sil kela, K. E. Heikkinen. ja joissa mainittiin eri sotatarve- mällä pitäen. Tuloksena tästä ja JOUTAVIA TUTKIMUKSIA trustien kuluttaneen huikeita Phene I Office 365, Editorial Dep’t 832 monesta muusta asiaan liittyväs Sen jälkeen kun sotaa on käy summia sotakiihkon kasvattami Entered as second-class mail matter tä seikasta on ollut se, että A- ty mailman saattamiseksi “tur seksi Yhdysvaltain kansassa. July 18, 1912, at tke Post Office at merikan vienti Europaan viimei Jos todellakin tutkimuksesta Astoria, Oregon, under tke Act of sen puolen vuoden aikana laski valliseksi demokratialle” tuntuu tulisi tosi, niin epäilemättä se joutavalta kuulla, että itse kong M arek 3. 1879. 50 prosenttia. ressissakin saatetaan asiaa epäil tulisi paljastamaan mailmanhis Hoover on huomannut, että lä niin paljon, että esitetään sen torian suurimman rosvojoukon Laillisen juhlapäivän takia amerikalaiset ovat joutuneet ve johdosta tutkimuksen, toimeen*- joka rahavaltaansa hyväkseet n lehtemme seuraava numero tämään lyhemmän korren ja sik panemista. Tuollaista tahditto käyttäen kiihotti kokonaisen si hän eräässä julkisessa puhees muutta on kuitenkin tapahtunut. suuren kansan vaistoja siihen ilmestyy vasta tiistaina. < saan on lausunut ajatuksen, jon Joitakin päiviä sitten teki näet määrään, että sai sen liittymään ka mukaan Amerik. vientikauppi- chicagolainen kongressinne«, sotaan, jota se aluksi jyrkästi Ulkomaakauppa tarvit aitten myöskin olisi järjestyttävä Mrchaelson, päätösesityksen, jon vastusti. Tämä tarkotus kuiten yhdeksi kokonaisuudeksi anne ka mukaan kongressin olisi ryh kin saavutettiin ja trustipohatat see aseellista tun opetuksen mukaan, jolloin dyttävä tutkimaan oliko J. P. voivat vipeilleni lihavia voitto- myyjien puoleltakaan ei kilpai Morgan pankkiliike syypää sii osinkojaan katsellessaan myöskin selkänojaa lua saattaisi tulla kysymykseen. hen, että Yhdysvallat otti osaa toistaa loordi Northcliffin sanat: “Yhdysvaltain sotaan kiihottami Mutta tämä ei ole ainoa Hoo- mailman sotaan. Päätösesityksensä perustelec seen käytetyt miljoonat olivat Monet ovat olleet ne kokemuk verin saama kokemus kauppasih- parhaita sijotuksia mitä milloin set, mitkä .Amerikan imperialis teerinä ollesaan. Hän on huo kongressimies Michaelson erään kaan olemme tehneet.” mi on saanut seikkailustaan Eu- mannut senkin, että europalaiset entisen Ranskan pääministerin, On kuitenkin suuri ero siinä ropassa viime sodassa ja sitä imperialistiset hallitukset yhdes Hanotauxin’ äskettäin julkaise kuka näistä puhua saa seuranneena aikana. Amerikan sä suurkapitalistiensa kanssa o- man kirjan tekemiin paljastuk ja milloinka asioista puhuu. Kun imperialismi tunkeutui sinne sil vat yksissä tuumin tunkeutuneet siin, joissa nimenomaan selite Yhdysvaltain niistä luokkatietoisim- le erittäin otollisen tilanteen val niille alueille, mistä amerikalai tään, että Ranska olisi v. 191/ man työväen asian esittäjät näi litessa, mutta “ulosoppineitten” set liikemiehet eräitä tärkeitä ryhtynyt rauhanneuvotteluihin, hin seikkoihin viittasivat sodan parissa tämä nahkapoika sai tä raaka-aineita ostivat sodan aika ellei Ranskassa silloin oleva Yh aikana ja sitä lähinnä seuraava- män tuosta nöyryyttävästi nenäl na. Europalaiset hallitukset an dysvaltain lähettiläs ja J. P. na ajanjaksona, saivat he “maan- leen. Se koetti esittää louk tavat liikemiehilleen tuntuvaa ra Morganin pankin edustaja eri kavalluksesta" 10—20 vuoden kaantuneenkin osaa ja vetääntyi hallista ja diplomaattista avus koisesti olisi vakuuttanut, että kuritushuonetuomioita ja suuri leikistä joksikin aikaa sivuun, tusta, vieläpä niinkin pitkälle, et jos Ranska edelleenkin .jatkaa risa niistä edelleenkin on samo mutta tämäkin toimenpide oli tä ovat valmiit etujensa turvaa taistelua, niin tulee siihen liitto jen tuomioitten perusteella luk vain nahkapojan harkitsematon miseksi marssittamaan sotajouk laisten puolelle myöskin Yhdys kojen takana. Nyt asiaa ei enää temppu, josta se itse sai nahois konsa ja lähettämään laivaston vallat liittymään. sa kauppiaittensa ja tehtailijoit- Yli puoli vuotta sitten kertoi voida millään pitää salassa ja saan kärsiä seuraukset. se pulpahtaa esille yksinpä Nykyinen Yhdysvaltain halli tehsa avuksi aina tarpeen mu vat Yhdysvaltain työväenlehdet siksi tarkoin radikalismilta Hanotauxin kirjan ilmestymises niinkin tus on koettanut parsiskella edel kaan. suojellussa laitoksessa kuin on täjänsä tekemiä virheitä ja aina Tietenkin on Amerikakin sitä tä ja sen tekemistä paljastuksis Yhdysvaltain kongressi. — Siitä silloin tällöin se köyhällekin kan menettelyä noudattanut, mutta ta, mutta XYilsonin hallitus kii huolimatta pitävät sota-aikuiset salle kertaa oppimiaan läksyjä. ei niin taitavasti kuin europalai rehti julkaisemaan koko kirjan luokkätuomiot yhä edelleenkin' Eräässä äskeisessä New York set» Amerikalaiset alkavat tulla pannaan ja kielsi sitä tuomasta kutinsa... Evening Postin numerossa jul markkinoilla syrjäytettyyn ase Yhdysvaltain rajojen sisäpuolel kaistaan taasen tällainen alkeel maan. kotimaassa vallitsee tcol- le, sekä kaikin keinoin koetti linen läksy, minkä Herbert Hoo lisuuspula ja kaikki sen synnyt muutenkin estä».sen sisällön tun AMERIKALAINEN MILI ver, nykyinen kauppasihteeri, on tämät seuraukset ja kaikesta täs netuksi tulemista. Ja Wilsoniu TARISMI KIIHOTUS monien äskeisten huitomisiensa tä vetää Hoover sen johtopää hallituksella oli täydelleen syytä TYÖSSÄÄN lopullisena kokemuksena oppi töksen, että ‘‘tällainen asiain tila kin estää^tuon kirjan Yhdysval nut. Hoover on tämän mukaan edustaa uurastavaa pyrkimystä toihin tulemista siksi, että se Amerikalaiset johtavat suur- lopullisesti päässyt selville siitä, kaupan riistämiseksi ja hallitse olisi saattanut asettaa hänen kapitalistiset lehdet julkaisevat että "kaikkien asioitten ratkai miseksi, johon koko kauppamail- puuhansa sangen arveluttavaan toinen toistaan räikeämpiä artik sussa tullaan loppukädessä kan man on kiinnitettävä huomionsa. valoon ja muutenkin kriitillisellä keleita, joissa peittelemättä kii Se saattaa, jos sitä jatkuu, tulla ajalla paljastella joittenkin maan hotetaan Amerikan kansaa, uh sainvälisiin suhteisiin.” 1’udessa toimessaan on hän vaaraksi mailman rauhalle. Nä tunnetuimpien 100 prosenttisten raamaan viimeistä penninkiään täisteluinnon myöten sodan moolokille. Erääs tullut huomaamaan, että Euro mä yritykset päästä vallitse yli-isänmaal lisien maan, johon kiihottavat hallituk pan maat, joiden sodan aikana oli todellisia vaikutteita. sä suuren lehden sunnuntainu otettava avustusta mistä sitä set antamalla tukeaan, vaativat ()n kuitenkin kyseenalaista tu merossa, julkaistaan räikeä kar- vain sai ja millä ehdolla ja hin heti samalla ' diplomaattista tu leeko tuo päätösesitys milloin tooni. missä yläosassa on kii nalla tahansa, ovat nyt järjesty kemista. Ne johtavat hallituk kaan johtamaan mihinkään tut reestä kantapäihin saakka pans neet huolellisesti. Ne eivät ole set uusien hankauksien paheitten kimuksiin, sillä koko puuha eh saroitu japanilainen paljastettu näennäisestikään niin liberaalisia poluille. dottomasti on vastenmielinen miekka kädessä raahaamassa kuin ennen, vaan ajavat asioi "Tämä merkitsee vastustama kongressin suurelle enemmistöl “Miss Columbiaa” raakamaisesti taan erikoisen huolellisesti harki tonta painostusta käyttää tinki le. Jos niin kuitenkin sattuisi, et perässään. Alaosassa saman ku ten ja johdonmukaisesti vastus mätöntä kansallista voimaa. Se tä tutkimusta todellakin ryhdyt van kehyksessä julkaistaan New tajan syrjäyttämisen periaatetta merkitsee tämän voiman kasvat täisi toimeenpanemaan, niin sen York Wiorld lehdessä ollut tamista. Se merkitsee tämän voi tulokset olisivat varmaankin jo kartooni, missä lujasti asestettu noudattaen. man kehittämistä hallituksen pai kaiselle työläiselle sangen miel- mies miekka kädessä hänkin, e- Mikäli tavaratuotanto ja Ame rikasta tuotteitten ostaminen on nostuksella ; se merkitsee armei täkiinnittäviä. Hanotauxin kirja dustaa “suuria sotilaskustannuk- kysymyksessä, ovat ne havain joita ja laivastoja.’’ ei näet ole ainoa, joka paljaste- sia tämä mies raahaa Setä- Edelleen raportissa sanotaan, lee Yhdysvaltain sotaan liittymi Samppaa perikatoon. neet tarkoin mitä rauhaansa tu Tämä lee. Siinäkin ne ovat tarkoin että ellei jotakin ryhdytä teke- sen todellisia syitä, vaan totuu- \\ ori tl in kartooni edustaa Setä- tuuHBumnnntniznKin tmgaaxnnraKnnntattttKgssgnnngaraKnssnnng: ä . a 0- m TAANTUMUKSEN NOSTAESSA PÄÄTÄÄN M onenlaiset o vat ne mailmanpo- lllttlse t tapaukset, jo tk a h e rä ttä v ä t niin sanotun yleisön m ielenkiintoa. N iillähän voi olla tietyille piireille kerrassaan ra tk a ise v a m erkitys. M utta kaikki poliittiset p äätö k set, ratk aisu t ja ta p au k set jä ä v ä t v ar joon silloin kun k a p ita listise ssa yh teiskunnassa ilm enee vapautu n eita voimia, jo tk a k ä rjistä v ä t luokkavas- takohtia. S eurauksena on taistelu, voimien m ittely kapitalistien ja pro letaarien välillä. T äm ä näytelm ä ei ole jokapäiväinen, se on m ukaan satem paava ja suurenm oinen. Ny kyisen E uropan valveutuneiden p ro letaarien on valppaasti seu rattav a k aik k ia päivänkysym yksiä ja p y rit tävä ratk aisem aan ne om ien tar- k o tu sten sa m ukaisesti. T ä stä voi nim ittäin olla s u u rta hyötyä vallan kum ouksen kehitykselle, sillä jokai sella kysym yksellä on aina luokka- vastakohdan leima. M utta on sam al la sangen tä rk e ä tä olla selvillä sii tä, koska jollain ilmiöllä on su u rem pi m erkitys kuin tavallisella niin sanotulla päiväskysyntyksellä. T äm ä tap ah tu u silloin kun y h teiskun n assa piilevät vastak o h d at y h täk k iä saav at k ärjisty n een luonteen kehittyen p ää om an ja työn väliseksi so v itta m at tom aksi ristiriidaksi. V alaisevana esim erkkinä tä s tä on puolalais-vena- lainen sota. Tahdom m e ylläolevten väitteid en todistam iseksi puhua sen mahdollisuudesta. L ähipäivinä hyväksytään lu u lta v a sti R iian rauhansopim us.*) Puo la la ise lta tah o lta on usein Ja v ak a v a sti p ainostettu rauhanteon v ä lttä m ättöm yyttä. Kron&tadtin tap ah tu m ien johdosta oli “G azeta W arszaw - aka** * lehdessä, jo k a on Dmowskin ä ä n e n k a n n a tta ja ja Puolan johtavien ta an tu m u k sellisten puhetorvi, san *1 A rtikkeli on k irjo te ttu lopullista rauhansopim usta. ennen tä v ä stä k ev äth y ö k k äy k sestä ku ten ta. N iitä tulee S ak sasta, tlävallas- luonnollisesta asia sta ainakin. Kan- ta, T sek k o slo v ak iasta ja erittä in k in sallisd em o k raatti^n puolue on ra n s m eritietä, D anzigin k a u tta . M ainit gen kuvaava k irjo tu s. Sen o tsik kalaisen pääom an käskyläinen Puo tu jen m aitten san o m aleh d istä saa kona oli: “ K atk era to tu u s”. O tam lassa ja sen ulkopolitiikka on sen tuon tu o stak in lukea u u tisia n ä istä me vapauden lain ata siitä seu raa v at m ukainen. K aikkia sisä- ja ulko so tatarv e iä h ety k sistä . S aksan Danzi- su o rat sa n a t: “ Puolalle on to ista i poliittisia tila n te ita on m ain ittu puo gissa lu o v u ttam at so ta v a ru stu k se t seksi — tälle sanalle tah d o taan a n lue niinm uodoin valm is k äy ttäm ään aiotaan lä h e ttä ä puolalaisille. S am a taa erikoinen m s erk ity s — V enäjällä hyväkseen tark o tu k selia se k a a n tu a ten tekee R anska niiden so tatarp eit- nykyään v allitsev asta jä rje ste lm ä stä N euvosto-Venäjän sisäisiin kysym yk ten k anssa, jo tk a Itäv allan on ra u hyötyä. Puolan tu lisi ny t kaikin mo siin. Se on hynkkäyspolitiikan k a n hansopim uksen m ukaan luovutettava. komin vah v istaa Riian rau h a sa a v u t n attaja. P u o lalaisen a puolueena luu Saksalais-puolalaiselle rajalle k e rä taak seen idässä ty y d y ttäv än ja lail lisi sille olevan etu a Neuvosto-Venä tään vaunulastit tain sam an laista ta listetu n rajalin jan . Jos V enäjällä jä n säilym isestä, m u tta siihen ei varaa. Puola on nykyään P u n o tu k sitte n pääsisikin v altaan taantum us, n äh täv ästi su u riak aan luoteta. Sen sen k altainen. Sen k ä y te ttä v issä ou kohtaisi se ja sen län sim aiset suo asem a luokkapuolueena ja R anskan sato ja tä n k k ejä ja erinom ainen ra s sija t uudessa ra ja lin ja ssa " fa it ac- k ap italistien äärim m äisen ä etuvarti- kas tykistö. P uolaan on k e rä tty com plin”, vakavan esteen, jo ta v as jan a N euvosto-V enäjää v astaan te k e suunnattom ia am purnatarvem ääriä, taan heidän im p e ria listiset p y rk i vät siitä viim em ainitun leppym ättö- e rittä in k in tykistöam m uksia ja kaa- m yksensä m u rtu isiv at.” N äistä sa m än vihollisen. K aikkein kiivain supom m eja. Sillä on suuri ilmalai- noista selviää siis. e ttä puolalaiset bolshevikiva8taincn puolue on sitte- vasto, jossa on erik o isia ulkom aa taan tu m u k selliset p itäv ät R iian sopi kin n. s. B elvedere-ryhm ä ynnä Pil- laisia len täjäo sasto ja. Puolan teo l m usta m ahdollisena asian a, m inkä sudski ja sotilaspuolue. E räs soAl lisuudella on su u ria vaikeuksia. T eh he m uuten suoraan tu n n u stav atk in . laspuolueen h u o m attav im m ista jo h ta ta a t on pantu seisom aan. M utta yk T ehtyään m ahdollisen rau h an ovat he jista lausui ä sk e ttä in G azeta W ar- si teh d as on k äy n n issä yötä ja päi luonnollisesti h eti sen jälk een val zaw skan h a a sta tte lija lle k u ten Sa- vää — ” Pociskin” am pum atarveteh- m iit m u u ttam aan p o litiikkaansa. vinkov aik o in aan : “Ju m alan kiitos, das. (M ainittu teh d as on p e ru stettu K um pikin puoli on siis selvillä siitä, ilm assa tun tu u jälleen ruudin h a ju a '.” ran sk alaisen yhtiön Schneider-C reut- e ttä käydyillä n euvotteluilla ja te h Suoraa kieltä, to tta tosiaan. Ei zetin pääom alla, joka on liitossa dyillä sopim uksilla on vain m uodol sovi kovinkaan ihm etellä, jos tu o l 1 en g lan tilaisen V ickers Co. kanssa. Ne linen m erkitys, vaikka y k sity iset ra u laisten v altiollisten m ielip iteitten o- m uodostavat yhdessä m ailm an suu h a n n eu v o ttelijat toim ivatkin reh elli m aajat, a n taa k see n sanoilleen t a r rim m an so tateo llisu u stru stin . E uro sessä m ielessä luullen solm iavansa peellista pontta, te k e v ä t su u ria so pan so latarv e tu o ta n to on kokonaan pysyvän rauhan. Äsken m ain ittu tilaallisia valm istu k sia sek ä P uolas niiden m ä ärättäv issä. N euvosto-Venä sanom alehti G azeta W arszaw ska ja sa e ttä E uropassa. Uusi sota ei ole jä ä v astaan käyty sota ei siis su in sen hengenheim olainen R eczpospolita ! kovinkaan kaukana. kaan vahingoittaisi m ain itu n yhtiön eiv ät koskaan ole sala n n e et m ielipi P u o lalaiset v altiom iehet o v at tä y y k sity isetu ja. Sotaa voisikin p itää d e ttä än siitä, e ttä sota Neuvosto-Ve dellä syyllä p itä n e e t sotaa ja sii m iltei yksinään n iistä jo h tu v an a.) n äjän k an ssa oli v älttäm ätö n . Joka hen liitty v iä seik k o ja m aan köyh R an sk alain en k e n ra ali N issel jo h ta a päivä — m ilteip ä jo k a silm än räp äy s tym isen a ih e u tta ja n a . R auhan p a Puolan so tilaallisia valm istu k sia. kin — saa P uolan su u rp o rv arillisista la ttu a ja arm eijan k o tiu tu m isen jä l H änen apunaan on suuri joukko ja p len p o rv arilllslsta le h d istä lukea keen piti taloudellisen ed istyksen ra n sk ala isia sotilashenkilöltä. P a itsi bolshevikien hyökkäysaikeista. Tar- jälleen alkaa. P S äehtona oli tie Puolan om aa arm eijaa on v a sta k otuksena oli lien ten k in y lläp itää ja tenkin se. e ttä sotilasm enoja supis vallankum ouksellisten k ä y tettäv ä n ä k iih o tta a puolalaisten sotaintoa. Jo s te tta isiin . M utta siinä su h teessa on “a seista riis u ttu ja ” v e n älä isiä ' Ja uk puolalaiset san o m aleh d et eiv ät us kaik k i ennallaan. S o tam in isterin rain alaisia joukko-osastoja, n im ittäin k altaisik aan sanoa koko to tu u tta v aatim u k set ovat p ro sen teissa las P e tlju ran , B alaehow itschin ja %*ere- Riian rau h an so p im u k sen johdosta, k e ttu n a y h tä su u re t kuin s o ta a ik a - m ykinin joukot- R anska p itä ä n äistä p itäv ät Puolan ta an tu m u k sellisten na. S u u ret so tilasläh ety stö t viipyvät la h ta rtk a ^ rte ista isä llistä huolta, v a k u sta n ta m a t u k ra in a la ise t leh d et huo y h ä ulkom ailla ja tk a e n su u rten so- ru sta e n ne aseilla ja m uonavaroilla. len siitä, e ttä s a la t julki saad aan ta ta rv e tila u ste u tek em istä. L akkaa N iinpä voikin Puolan so tam in isteri, Ne puhuvat bolshevlkeja v a sta a n te h m atta k u lje te taa n Puolaan so tätarp ei k e n ra ali Sosnkov.ski, käydessään Sampan*<>rotestia suuria sotilas* militaristisen kiihotuksen paljas tenkin välttämättä suuriin otte luihin, jättiläissotiin muitten kustannuksia vastaan. Sama leh tamiseksi. ti mikä nämä molemmat kartqo- Ja että näitten militaristien y- suurvaltojen kanssa ja sitä var nit julkaisi, vertailee niitä ja listämä presidentti Harding to ten kuumeentapainen varustelu käyttää aiheena mitä räikeämmin della valmistelee suurpiirteisiin Kuinka pitkälle amerikalainen kiihottavaan artikkeliinsa. Artik militaristisiin varusteluihin, sitä imperiaalismi ehtii unelmjaan to keli alkaa näillä juhlallisilla sa todentaa sekin seikka, että hän teuttaa ennen kuin se romahtaa noilla : “Kansa on syvästi kii on juuri nimittänyt Yhdysval riippuu mailman työväenluokan tollisuuden velassa presidentti tain hallituksen laivaston johto voimien kasvusta ja taistelujen Hardingille vilpittömyydestään kunnan puheenjohtajaksi Teräs- onnistumisesta. ja kyvykkyydestään suojellessaan trustin korporatsionin puheenjoh tätä maata aseistariisuuntumisen tajan J. A. Farrellin, joka on toi ja varustamattomuuden propa minut Terästrustin johtokunnan TAANTUMUKSEN NOS TAESSA PÄÄTÄÄN gandalta.” Sitten lehti jatkaa et puheenjohtajana tuomari Garyn tei kukaan ole niin halukas sääs oikeana kätenä jo pitemmän ai Mailman huomio on nykyisin tämään kansan varoja kuin pre kaa. Täten pääsee Terästrusti ollut kiintyneenä Ylä-Sleesiati sidentti, “mutta hän ei tahdo läheiseen yhteyteen laivastova- tapahtumiin, Ruhrin valtausky- säästää kansan turvallisuuden rustelun kanssa ja luonnollisesti symykseen ja Saksan sotakor- kustannuksella”. Edelleen lehti kehittää varustelua niin pitkälle vauskysymykseen, puhumatta ihan “kansaa” säälifellen lausuu, kuin Yhdysvaltain kansallisrik- kaan “aseista riisumisen puu että on häpeä kun kansakunnan kaudet suinkin voivat kantaa, voi mista”, ikäänkuin nämä olisivat “täytyy scuraavan kymmenen dakseen myydä rajattomat mää olleet hyvinkin vakavaluontoisia vuoden ajalla tdhlata sotilas va rät terästä ja rautaa huikeista kysymyksiä. Näitä kansainvä rusteluihin, vastoin omaa tahto hinnoista, ja nylkeä maan työtä lisen imperialismin ristiriitai aan niin paljon varoja, että ‘niil tekeviä luokkia sotavarustelujen suuksien pintailmiöitä on kui lä voitaisiin saattaa viljelyskel yhteydessä. poisiksi kaikki meidän erämaam Toinenkin puoli ja merkitys on tenkin pidetty vain verhona im perialismin kulissientakaiselle me? Rakentaa kaikki tiet mitä Farrellin nimittämisellä laivasto- yhteistoiminnalle, sillä vaikka puheenjohtajaksi. me tarvitsemme? Kaivattaa kaik johtokunnan on toistaisek ki kanaalit? Lunastaa maan rau Yhdysvaltain laivastovarustelu- Neuvosto-iVenäjä si ollut “unohduksissa”, on se tatiet kansan omaisuudeksi ja departementti on jättiläissuuri aikaa kuitenkin ollut im varustaa ne”. Sitten lehti selit työnantaja. Tämän laitoksen y- kaiken perialistisen politiikan painopis tää ettei “tämä ole meidän syym limpänä johtajana on FarrellilU teenä.’ Todellisia raatavia ia me. Sillä me emme milloinkaan hyvä tilaisuus ajaa mestarinsa o- ole hyökänneet minkään maan , pettäjänsä tuomari Ocmfvvyoao voittamattomia ristiriitaisuuksia Roimaa avoimen työpajan poli on kyllä olemassa, mutta silti ei kimppuun (?!)” tiikkaa ja siten murskata järjes ole .unohdettu “yhteistä vihol “Mutta muistakaa Saksaa täl tyneen työväen järjestymisyri- lista” tai lakattu sunnittelemasta sen tuhoamista. Ja kaiken ai lä hetkellä”, huudahtaa tämä mi tykset. litaristinen kiihotuslehti. Edel Amerikan militaristinen suun kaa onkin hyvässä yhteisym leen lehti selittää kuinka “paha” naton varustelu on edelläkävijänä märryksessä valmistettu uuden ^sia on tuhlata summia sotava- amerikalaisen kapitalismin suun ja jos mahdollista, kuolettavan rusteluihin, “mutta parempi on nitteluissa kasvaa mailman val iskun antamista proletaaritasa- varustella ja olla valmiina, kuin tiaaksi. Se on sen imperialisti vallalle. Kuinka pitkälle näissä tulla lyödyksi ja maksaa ankaria sen ohjelman toteuttamista, mi suunnitteluissa on päästy ja mi sotakorvauksia kuten Saksa nyt”. hinkä äsken päättynyt sota herät ten todellisuudessa on kiihkeästi Sitten selostetaan mitenkä Ja ti amerikalaisen kapitalismin pyr valmistuttu Europan manner pani kuluttaa puolet kansallistu- kimään, nimittäin ensinnä pääs maalla uutta välttämätöntä so loistaan Sotavarusteluihin, ja ke tä valtiaaksi koko läntisellä pal taa varten, se ilmenee kirjotus- tä vastaan. Ei Suur-Rritanniaa lonpuoliskolla ja Tyynellä valta sarjassa “Taantumuksen nos vastaan, jonka liittolainen se on. merellä ja sitten kasvaa koko taessa päätään”, jonka ensimäi- Japani ei myöhään halua hyökä mailman herraksi. Tämä impe nen osa julkaistaan tässä nume tä Venäjää vastaan, ollen liian rialistinen suurunelma johtaa tie- rossa. viisas sellaiseen. No ketä vas » s taan sitten Japani varustelee. “Japani haluaa tulla poikki Tyy nen valtameren ja saada oikeuk sia tällä puolen Tyynen valtame ren”, päättelee kirjottaja. Artikkelissa lohdutellaan Yh E r o te ssa a n A m e r ik a n so sia lis tip u o - n iin k u in jä r je stö m m e itäpiirissä, mul dysvaltain kansaa sitten sillä sei lu e e sta ja lä h tie ssä ä n ta iv a lta m a a n it ta sa ira u d e n p e r u ssy y t on poistettu kalla, että sen sijaan kun Japani se n ä ise n ä jä r je s tö n ä , S. S. J ä rjestö n > ja p ia n p a ra n tu u järjestöruum iim m e, kuluttaa puolet*. kansallismenois- h isto ria ssa ta p a h tu i u u si e lä h y ttä v ä ■ sie llä k in a lk a e n to im ia uudella eli- taan sotavarusteluihin, Yhdysval k ä ä n n e k o h ta . L e ik k a u s eh k ä tu n tu i (m ä n h a lu lla . lat kuluttavat ainoastaan neljän m o n e sta v a n h a n S o s ia lis tip u o lu e e n P e r u sta m ise n jä lk e e n S. S. Järjestö nen osan. Arvellen lietsoneensa m u k a n a k u lk e n e e s ta to v e r ista k iv u lo i- o s o tti h a rv in a ista elin v o im a a , tarmoa kylliksi kiihotusta lukijoihinsa, se lta , m u tta se o li v ä lttä m ä tö n p ä ä s S o sia listi- ja in to a n iin k a u a n k uin se kävi tais lehti määrää jokaisen amerikaläi- tä k se m m e p a ra n tu m a a n . p u o lu e e n y h te y d e s s ä jä r je s tö m m e o li te lu a sen h e n k ise n p im ey d en h in l- sen kirjottamaan presidentti Har dingille seuraavasisältöisen kir jo v u o sik a u sia sa ira sta n u t “ k u o le - tä m laek si m ikä k a h leh ti suomaiaistsj jelmän: “ Hyvä herra. Minä oleji m a n ta u tia ” , n iin k u in ’R a iv a a ja k in a i siir to k a n sa a p a p p ien o llessa sen hen kiitollinen teille teidän päättäväi k o in a a n tu n n u sti, jä r je s tö to im in ta ta h k ise n ä h o lh o o ja n a . S. S. Järjestön syydestänne pitää tämä maa val to i m u u ttu a lu u tu n e e k s i, k o k o u k sissa miina milloin hyvänsä sille jotain ei in n o stu ttu k u lk e m a a n , te h tä v iä o n n is tu i m u rta a täm ä h o lh o u s ja pik tä y ttä m ä ä n o li v a ik e a saad a k e tä ä n , k u p o r v a r illin e n v a sta r in ta , ja hävittää tapahtuu.” m o n e t re h e llise t lu o k k a ta is tc lija t la n k a n s a llis e t h a p a tu k se t, su orittaen siinä Yhdysvalloissa, missä kansan k e s iv a t s y n d ik a lis tie n leiriin , jo k a r im e r k ity k s e llis e n ty ö n . Arvaa syvien rivien luokkatietoisuus on ta r jo si “ r e p ä is e v ä m p ä ä ” to im in ta a , ;’a m su a u tto m a sta h y ö d y stä on se valistustyö vielä verrattain heikkoa ja sen to ise t siir ty iv ä t “ v ä sä h tä n e in ä " s y r m in k ä S. S. J ä rjestö on suorittanut harhaisänmaallisuus voimakasta, jä ä n . N ä m ä o liv a t sa ira u d e n o ir e ita , ja on su o m a la isen siirto- on tuollaiselle kylvölle vielä ver jo ih in o lisim m e (liljo ille e n m e n e h ty la is ty k ö o lä r k is e te a lle n v a listu sta so noussut en rattain edullinen maaperä, var n e e t ilm a n le ik k a u sta . S . S. J ä rjes tisiin p im e isiin o lo ih in verrattuna vie sinkin kun työväen järjestöissä tö o li jo su o r itta n u t h isto r ia llise n te h lä p a r ik y m m e n tä v u o tta sitten. luokkatiedottomuutensa hajanai • tä v ä n sä e n sim ä ise n v a ih e e n . S en suutensa, heikkoutensa, ja saa tä y ty i k u lk ea e te e n p ä in ja a stu a u u K un p a ta v a n h o llis te n ainesten vas mattomuutensa vuoksi ei ole vie te e n v a ih e is e e n . L e ik k a u k se n jä lk e e n ta rin ta o li m u rrettu , o li järjestömme- lä suurtakaan tekijää tällaisen tu n tu i jo ssa in p a ik o in k iv u llo isu u tta , k in n o u ssu t k u k o ia ta v im m illeen . Su- OIKEALLA TIELLÄ S saamea P a riisissa saam assa lähem piä m ää räy k siä k e rsk a ta ra n sk ala isille ty ö n a n tajille en : “ R an sk alta saam an sa avun ta k ia ja ra n sk a la iste n a sia n tu n tijo itte n k a u tta on Puola n y t so tilaallisesti parem m in v a ru stettu kuin koskaan ennen. Olem m e val m iit kaikkeen, tapahtukoon sitten m itä tah an sa." N äm ä sa n a t m e rk it sevät sitä. e ttä Puola on R anskan sokea välikappale ja sellaisena val mis niihin tahansa. i V a lm is tu k s e t m u u a lla . S iirrym m e sitte n Puolan itäiseen naapuriin, R um aniaan, jo sta on tul lu t k an sain v älisen taan tu m u k sen ar- m eijoitten toinen su u ri keskitysleiri. Vain jo itain vikkoja sitte n lausui R um anian p ääm in isteri T ake Jones- cu se u raa v at s u u re t sa n a t: “ Ruma nia voi liitto laiste n sa avuksi a se t taa so tak an n alle v ä h in täin SOO.OOO m iestä." R anskan m arsalk k a P etain e jo h ta a R um anian so tav a ru stu k sia ja m e ritie tä D ardanellien k a u tta v irtaa m aahan so tatarp e ita , kaikki ra n s k a la ista v alm istetta. T ä s tä sattu u Ru m anian san o m alehdissä tuon tu o sta kin vilahtam aan uutisia. A rm eijan k o tiak u tsu ly k ätään kuukaudesta toi seen. H ilja tta in a n n e ttiin m ainitun arm eijan päällikkökunnalle käsky vedota m iehistön isänm aallisiin tu n teisiin ja v a k u u tta a sille, e ttä a r m eijan so tak an n alla olo oli — ulko p o liittisen asem an vuoksi — ed elleen kin v ä lttäm ättö n . R auta te itte n ra p peutum isen ta k ia on jo a jo issa ry h dytty k e sk ittäm ä ä n jo ukkoja B essara- biaan ja sie ltä D njester-llnjalle. A lin om aa n äk ee R um anian sanom aleh dissä lyhyen, m u tta slsä ltö rik k aa n II- m o tu k sen : "K aikki siviili- ja y ksi tyisliikenne k ielletään so tanäyttäm ön läh eisy y d essä.” (S o tatilaa n Ju listetu l la alu eella.) Ä skettäin oleskeli Bu k a re stissa k en raali H aller, jolla Pft- sad sk in jälk een on Puolan arm eijan korkein johto. H ä n tä seu rasi jouk ko ra n sk ala isia ja puolalaisia esi k u n tau p seereja. K alterin lä h d etty ä ilm estyi B ukarestiin Puolan yleis vissa. T sekkoslovakian käskijänä o esikunnan päällikkö, Rozw adow ski. ainakin to ista ise k si tri Samal. jok joka e s itti yhteisen "puolustussuun puolestaan on h ra K ram arschin o n ite lm a n ” pienim piä y k sity isk o h tia kea käsi. T äm än ja siis koko maa m yöten. Puolan te h tä v än ä oli sen v altija an a on edelläm ainittu mahti m ukaan “ p u o lu staa” V iln a sta itä- va s o ta tru sti Schneider & Creuze G alitsiaan u lo ttu v aa rin tam a a . S a k sala iset taantum ukselliset o myös la sk e ttu edellisiin "mailma N äitten lä n tisten rin tam ien lisäksi on N euvosto-V enäjän o lta v a valm is v a p a u tta jiin ”. N ykyään ollaan j e kohtaam aan pohjoisestakin päin kuinkin selvillä Ludendorffin l>an> hyökkäävää hyvin v a ru s te ttu a vihol äceista. T äm ä e sitti ententelle sot- lista. K enraali .Mannerheim, kym suunnitelm an. jo ta S aksan vastava m enien tuhnsien työläisten te u ra sta J lankum ouksellisten piti noudatta ja, pitää yhä la h ta rin sa valm iina u u sam o tessaan Neuvosto-Venäjää va S aksan ja Puolan sanoro- siin tihutöihin. H än on yksissä tu u I taan. min eu ro p alaisten ta an tu m u k se llis lehdistön • yh täp itäv ien tietojen mi ten k anssa, odottaen heidän m e rk kaan saapui B erliiniin joku aika ti kiään ry h ty äk seen suureen r is tir e t kaperin puolalaisia neuvot telemaa keen k eisarin haudan valiottaniisek- S aksan viranom aisten kanssa. Tai si. k o tu k sen a oli p ä ästä selville s-iu Puola, K um ania ja Suomi — siinä m issä m äärin sak salaiset auttaisi*« k ansainvälisen ta an tu m u k se n euro- puolalaisia näiden joutuessa sotaa palaiaen rin tam a n ensi linja, johon | V enäjän kanssa. K enraali Seekti m ahdollisesti vielä voi lukea L a t o sanotto Lontoon neuvottelujen v:: vian ja Viron. T äm än lin ja n ta ak se m eisiin istuntoihin todisti myös o«*- v alm istetaan to ista. E telä-E uropan taan S aksan hallituksen halua otta- valloista p ak o tetaan B ulgaaria ja J u jollain tavoin o saa V enäjää vasta« goslavia an tam aa n apujoukkoja Ve te h tä v ä ä n k ap italistiseen ristiretkf*- n ä jää v astaan te h tä v ää su u rta hyök ; E n ten te llä on ilm ankin haiim- as: k ä y stä varten. T äm än ta k an a on , a rv o k k a ita p a n tte ja, takeita siitä. «' ran sk alain en k en raali F ra n c h e t d'Es- tä s a k s a la ise t voidaan koska tah*s peray, jo k a m ailm ansodassa toim i sa p a k o tta a tanssim aan sen M akedonian rin tam an ylipäällikkönä. i m ukaan. Saksa, on niin sotilaallie^ P aikallisiin seikkoihin p ereh ty n een ä • sa kuin taloudellisessakin suhteesi* on hän om iaan jo h ta m a an n ä itte n kokonaan e n te n te s tä riippuvainen. m aitten sotavalm istu k sia. U nkarilai R an sk assa on se päämaja, jono' sen H orth y -arm eijan h a rta im p a n a to i kaikki Langat jo h ta v a t, ja josta k*>» vom uksena on p ä ä stä m ukaan odo kien N euvosto-V enäjää vastaan ko-1 te tta v iss a olevaan “k u n n ia k k a a se e n ” d istuvien so tilaallisten valmistu«:«2 taistelu u n . T shekkoslovakian e d u s johto on. T äm ä ei johdu pelkättä*2 kunnan kansallisdemokraattinen jä : ra n sk a la iste n sodan halusta. sen — hänen nimensä el ole malnlt kan to d ellsiet edut o ra t tä6sä R anskalaiset kapit*12* sem isen arvoinen — lausui h ilja tta in , gym yksessa. e ttä T shekkoslovakian on — uiko ' tit o v at s ljo tta n e e t suurimman o»*2 p o liittiste n o lo su h te itte n vuoksi — ! p ääom astaan V enäjälle. a se te tta v a 400,000 m iestä sotakandal- R anskalla ei ole sellaisia taloufl«- lisiä apuneuvoja, e ttä se voisi k’ le. J a tsek k iläin en u lk om inisteri Be- n es on ju lk ise sti K ulottanut olevan- j h ittä ä k o tim a ista tuotantoaan sa valm is a se ttu m a a n taan tu m u k sen m äärin kuin E nglanti. Saksa tai puolelle näiden h y ö k ätessä N euvosto- m erika. R anska ei voi kilpailla V e n ä jin kim ppuun. Jo te n tä ltä he:- O ittujen m a itte n kanssa mail®-*- Sen täytyy pe:t^J ra lta ei ole m itään h y v ää o d o tetta m arkkinoista. !
