No. 12s
Lauantaina, Toukokuun 2& p.— Saturday, May 28th
järjestyneet, eivätkä enään anna
kaupan teossa pullikoida kenen
tahansa ja miten tahansa, vaan
toimivat siinä hiotusti harkiten.
Ne ovat muodostaneet kaiken
TOVERI
mään, niin “meillä on handikaap- desta annetaan silloin tällöin ny
(T H E C O M R A D E )
pia ottaneena kilpailu kansalli kyään jo melko vapaasti tietoja.
sessa
mittakaavassa, jota tuke Äskettäin m.m. 'Englannin suu
T I m orgsa of tbs Fianisb worker» in
tbs Western States. Tbs only Finnish
massa ovat hallitukset armeijoi rin sanomalehtien omistaja, loor-
Daily in tke West. Published Daily,
neen ja laivastoineen.” — Kai di Northcliff, selitti julkisesti, et-
ken
tämän tietää kansainvälinen >tä Englannin hallitus Yhdysval
5*31 wSiS'w0,k««'?'r.wX'i kaikkiaan
yhden
ainoan
ostoliik
I keen,
»
I—
»
,
■
»
•
♦
x
»
a
-
a
s
-
1
»
•
I
»
x
»
m
1
-
»
x
4
x
-
v
I
hävittäneet kaiken mahdol luokkataistelun kannalla oleva loista lainaamiaan varoja käytti
Society.
lisen
kilpailun amerikalaisten proletariaatti liiaksikin hyvin. $150,000,000 Yhdysvaltain sotaa
Office Seventh and Commercial St.. tuotteitten
ostamisessa. Tämä Toinen asia on, ennättääkö se tä kiihottamiseksi ja vakuutti vi-*1
delä
Opposite Post Office.
välitysliike ostaa suurissa erissä tä imperialismin saamaa handi- selostuksensa lopussa, että “ ‘tuo
ja jotenkin tarkoin määrää hin kaappia voittamaan ennättääk- sijoitus oli paras mitä Englanti
Post Office Address:
nan millä se ostaa. Samalla ker seen estämään uutta, uhkaavaa koko sodan aikana teki.” Puhu
T O V E R I, Box 99, Astoria, Ora.
taa ovat europalaiset rajottaneet ja koko mailmaa käsittävää ve mattakaan niistä huhuista, jotka
EDITORIAL STAFF
tuotantoaan, pyrkien siinä jon ren vuodatusta.
ennen Yhdysvaltain sotaan liit
♦ «o» ♦ »
johdonmukaisuuteen
Sulo Syvänen, Alex Sevo, A. N. Kos kinlaiseen
tymistä tässä maassa kiertelivät
kapitalistien yhteisiä etuja sil
kela, K. E. Heikkinen.
ja joissa mainittiin eri sotatarve-
mällä pitäen. Tuloksena tästä ja JOUTAVIA TUTKIMUKSIA trustien
kuluttaneen huikeita
Phene I Office 365, Editorial Dep’t 832
monesta muusta asiaan liittyväs Sen jälkeen kun sotaa on käy summia sotakiihkon kasvattami
Entered as second-class mail matter tä seikasta on ollut se, että A- ty mailman saattamiseksi “tur seksi Yhdysvaltain kansassa.
July 18, 1912, at tke Post Office at merikan vienti Europaan viimei
Jos todellakin tutkimuksesta
Astoria, Oregon, under tke Act of sen puolen vuoden aikana laski valliseksi demokratialle” tuntuu tulisi tosi, niin epäilemättä se
joutavalta kuulla, että itse kong
M arek 3. 1879.
50 prosenttia.
ressissakin saatetaan asiaa epäil tulisi paljastamaan mailmanhis
Hoover on huomannut, että lä niin paljon, että esitetään sen torian suurimman rosvojoukon
Laillisen juhlapäivän takia amerikalaiset
ovat joutuneet ve johdosta tutkimuksen, toimeen*- joka rahavaltaansa hyväkseet n
lehtemme seuraava numero tämään lyhemmän korren ja sik panemista. Tuollaista tahditto käyttäen kiihotti kokonaisen
si hän eräässä julkisessa puhees muutta on kuitenkin tapahtunut. suuren kansan vaistoja siihen
ilmestyy vasta tiistaina. <
saan on lausunut ajatuksen, jon Joitakin päiviä sitten teki näet määrään, että sai sen liittymään
ka mukaan Amerik. vientikauppi- chicagolainen
kongressinne«, sotaan, jota se aluksi jyrkästi
Ulkomaakauppa tarvit aitten myöskin olisi järjestyttävä Mrchaelson, päätösesityksen, jon vastusti. Tämä tarkotus kuiten
yhdeksi kokonaisuudeksi anne ka mukaan kongressin olisi ryh kin saavutettiin ja trustipohatat
see aseellista
tun opetuksen mukaan, jolloin dyttävä tutkimaan oliko J. P. voivat vipeilleni lihavia voitto-
myyjien puoleltakaan ei kilpai Morgan pankkiliike syypää sii osinkojaan katsellessaan myöskin
selkänojaa
lua saattaisi tulla kysymykseen. hen, että Yhdysvallat otti osaa toistaa loordi Northcliffin sanat:
“Yhdysvaltain sotaan kiihottami
Mutta tämä ei ole ainoa Hoo- mailman sotaan.
Päätösesityksensä
perustelec seen käytetyt miljoonat olivat
Monet ovat olleet ne kokemuk verin saama kokemus kauppasih-
parhaita sijotuksia mitä milloin
set, mitkä .Amerikan imperialis teerinä ollesaan. Hän on huo kongressimies Michaelson erään kaan
olemme tehneet.”
mi on saanut seikkailustaan Eu- mannut senkin, että europalaiset entisen Ranskan pääministerin,
On
kuitenkin suuri ero siinä
ropassa viime sodassa ja sitä imperialistiset hallitukset yhdes Hanotauxin’ äskettäin julkaise kuka näistä
puhua saa
seuranneena aikana. Amerikan sä suurkapitalistiensa kanssa o- man kirjan tekemiin paljastuk ja milloinka asioista
puhuu. Kun
imperialismi tunkeutui sinne sil vat yksissä tuumin tunkeutuneet siin, joissa nimenomaan selite Yhdysvaltain niistä
luokkatietoisim-
le erittäin otollisen tilanteen val niille alueille, mistä amerikalai tään, että Ranska olisi v. 191/ man työväen asian esittäjät näi
litessa, mutta “ulosoppineitten” set liikemiehet eräitä tärkeitä ryhtynyt rauhanneuvotteluihin, hin seikkoihin viittasivat sodan
parissa tämä nahkapoika sai tä raaka-aineita ostivat sodan aika ellei Ranskassa silloin oleva Yh aikana ja sitä lähinnä seuraava-
män tuosta nöyryyttävästi nenäl na. Europalaiset hallitukset an dysvaltain lähettiläs ja J. P. na ajanjaksona, saivat he “maan-
leen.
Se koetti esittää louk tavat liikemiehilleen tuntuvaa ra Morganin pankin edustaja eri kavalluksesta" 10—20 vuoden
kaantuneenkin osaa ja vetääntyi hallista ja diplomaattista avus koisesti olisi vakuuttanut, että kuritushuonetuomioita ja suuri
leikistä joksikin aikaa sivuun, tusta, vieläpä niinkin pitkälle, et jos Ranska edelleenkin .jatkaa risa niistä edelleenkin on samo
mutta tämäkin toimenpide oli tä ovat valmiit etujensa turvaa taistelua, niin tulee siihen liitto jen tuomioitten perusteella luk
vain nahkapojan harkitsematon miseksi marssittamaan sotajouk laisten puolelle myöskin Yhdys kojen takana. Nyt asiaa ei enää
temppu, josta se itse sai nahois konsa ja lähettämään laivaston vallat liittymään.
sa kauppiaittensa ja tehtailijoit-
Yli puoli vuotta sitten kertoi voida millään pitää salassa ja
saan kärsiä seuraukset.
se pulpahtaa esille yksinpä
Nykyinen Yhdysvaltain halli tehsa avuksi aina tarpeen mu vat Yhdysvaltain työväenlehdet siksi
tarkoin radikalismilta
Hanotauxin kirjan ilmestymises niinkin
tus on koettanut parsiskella edel kaan.
suojellussa
laitoksessa kuin on
täjänsä tekemiä virheitä ja aina Tietenkin on Amerikakin sitä tä ja sen tekemistä paljastuksis Yhdysvaltain kongressi. — Siitä
silloin tällöin se köyhällekin kan menettelyä noudattanut, mutta ta, mutta XYilsonin hallitus kii huolimatta pitävät sota-aikuiset
salle kertaa oppimiaan läksyjä. ei niin taitavasti kuin europalai rehti julkaisemaan koko kirjan luokkätuomiot yhä edelleenkin'
Eräässä äskeisessä New York set» Amerikalaiset alkavat tulla pannaan ja kielsi sitä tuomasta kutinsa...
Evening Postin numerossa jul markkinoilla syrjäytettyyn ase Yhdysvaltain rajojen sisäpuolel
kaistaan taasen tällainen alkeel maan. kotimaassa vallitsee tcol- le, sekä kaikin keinoin koetti
linen läksy, minkä Herbert Hoo lisuuspula ja kaikki sen synnyt muutenkin estä».sen sisällön tun AMERIKALAINEN MILI
ver, nykyinen kauppasihteeri, on tämät seuraukset ja kaikesta täs netuksi tulemista. Ja Wilsoniu
TARISMI KIIHOTUS
monien äskeisten huitomisiensa tä vetää Hoover sen johtopää hallituksella oli täydelleen syytä
TYÖSSÄÄN
lopullisena kokemuksena oppi töksen, että ‘‘tällainen asiain tila kin estää^tuon kirjan Yhdysval
nut. Hoover on tämän mukaan edustaa uurastavaa pyrkimystä toihin tulemista siksi, että se
Amerikalaiset johtavat suur-
lopullisesti päässyt selville siitä, kaupan riistämiseksi ja hallitse olisi saattanut asettaa hänen kapitalistiset lehdet julkaisevat
että "kaikkien asioitten ratkai miseksi, johon koko kauppamail- puuhansa sangen arveluttavaan toinen toistaan räikeämpiä artik
sussa tullaan loppukädessä kan man on kiinnitettävä huomionsa. valoon ja muutenkin kriitillisellä keleita, joissa peittelemättä kii
Se saattaa, jos sitä jatkuu, tulla ajalla paljastella joittenkin maan hotetaan Amerikan kansaa, uh
sainvälisiin suhteisiin.”
1’udessa toimessaan on hän vaaraksi mailman rauhalle. Nä tunnetuimpien 100 prosenttisten raamaan viimeistä penninkiään
täisteluinnon myöten sodan moolokille. Erääs
tullut huomaamaan, että Euro mä yritykset päästä vallitse yli-isänmaal lisien
maan,
johon
kiihottavat
hallituk
pan maat, joiden sodan aikana oli
todellisia vaikutteita.
sä suuren lehden sunnuntainu
otettava avustusta mistä sitä set antamalla tukeaan, vaativat
()n kuitenkin kyseenalaista tu merossa, julkaistaan räikeä kar-
vain sai ja millä ehdolla ja hin heti samalla ' diplomaattista tu leeko tuo päätösesitys milloin tooni. missä yläosassa on kii
nalla tahansa, ovat nyt järjesty kemista. Ne johtavat hallituk kaan johtamaan mihinkään tut reestä kantapäihin saakka pans
neet huolellisesti. Ne eivät ole set uusien hankauksien paheitten kimuksiin, sillä koko puuha eh saroitu japanilainen paljastettu
näennäisestikään niin liberaalisia poluille.
dottomasti on vastenmielinen miekka
kädessä raahaamassa
kuin ennen, vaan ajavat asioi "Tämä merkitsee vastustama kongressin suurelle enemmistöl “Miss Columbiaa” raakamaisesti
taan erikoisen huolellisesti harki tonta painostusta käyttää tinki le. Jos niin kuitenkin sattuisi, et perässään. Alaosassa saman ku
ten ja johdonmukaisesti vastus mätöntä kansallista voimaa. Se tä tutkimusta todellakin ryhdyt van kehyksessä julkaistaan New
tajan syrjäyttämisen periaatetta merkitsee tämän voiman kasvat täisi toimeenpanemaan, niin sen York Wiorld lehdessä ollut
tamista. Se merkitsee tämän voi tulokset olisivat varmaankin jo kartooni, missä lujasti asestettu
noudattaen.
man
kehittämistä hallituksen pai kaiselle työläiselle sangen miel- mies miekka kädessä hänkin, e-
Mikäli tavaratuotanto ja Ame
rikasta tuotteitten ostaminen on nostuksella ; se merkitsee armei täkiinnittäviä. Hanotauxin kirja dustaa “suuria sotilaskustannuk-
kysymyksessä, ovat ne havain joita ja laivastoja.’’
ei näet ole ainoa, joka paljaste- sia
tämä mies raahaa Setä-
Edelleen raportissa sanotaan, lee Yhdysvaltain sotaan liittymi Samppaa perikatoon.
neet tarkoin mitä rauhaansa tu
Tämä
lee. Siinäkin ne ovat tarkoin että ellei jotakin ryhdytä teke- sen todellisia syitä, vaan totuu- \\ ori tl in kartooni edustaa Setä-
tuuHBumnnntniznKin tmgaaxnnraKnnntattttKgssgnnngaraKnssnnng:
ä
. a
0-
m
TAANTUMUKSEN NOSTAESSA PÄÄTÄÄN
M onenlaiset o vat ne mailmanpo-
lllttlse t tapaukset, jo tk a h e rä ttä v ä t
niin sanotun yleisön m ielenkiintoa.
N iillähän voi olla tietyille piireille
kerrassaan
ra tk a ise v a
m erkitys.
M utta kaikki poliittiset p äätö k set,
ratk aisu t ja ta p au k set jä ä v ä t v ar
joon silloin kun k a p ita listise ssa yh
teiskunnassa ilm enee vapautu n eita
voimia, jo tk a k ä rjistä v ä t luokkavas-
takohtia.
S eurauksena on taistelu,
voimien m ittely kapitalistien ja pro
letaarien välillä.
T äm ä näytelm ä
ei ole jokapäiväinen, se on m ukaan
satem paava ja suurenm oinen.
Ny
kyisen E uropan valveutuneiden p ro
letaarien on valppaasti seu rattav a
k aik k ia päivänkysym yksiä ja p y rit
tävä ratk aisem aan ne om ien tar-
k o tu sten sa m ukaisesti.
T ä stä voi
nim ittäin olla s u u rta hyötyä vallan
kum ouksen kehitykselle, sillä jokai
sella kysym yksellä on aina luokka-
vastakohdan leima. M utta on sam al
la sangen tä rk e ä tä olla selvillä sii
tä, koska jollain ilmiöllä on su u
rem pi m erkitys kuin tavallisella niin
sanotulla päiväskysyntyksellä. T äm ä
tap ah tu u silloin kun y h teiskun n assa
piilevät vastak o h d at y h täk k iä saav at
k ärjisty n een luonteen kehittyen p ää
om an ja työn väliseksi so v itta m at
tom aksi
ristiriidaksi.
V alaisevana
esim erkkinä tä s tä on puolalais-vena-
lainen sota. Tahdom m e ylläolevten
väitteid en todistam iseksi puhua sen
mahdollisuudesta.
L ähipäivinä
hyväksytään
lu u lta
v a sti R iian rauhansopim us.*)
Puo
la la ise lta tah o lta on usein Ja v ak a
v a sti p ainostettu rauhanteon v ä lttä
m ättöm yyttä.
Kron&tadtin tap ah tu
m ien johdosta oli “G azeta W arszaw -
aka** * lehdessä, jo k a on Dmowskin
ä ä n e n k a n n a tta ja ja Puolan johtavien
ta an tu m u k sellisten
puhetorvi,
san
*1 A rtikkeli on k irjo te ttu
lopullista rauhansopim usta.
ennen
tä v ä stä
k ev äth y ö k k äy k sestä
ku ten ta.
N iitä tulee S ak sasta, tlävallas-
luonnollisesta asia sta ainakin. Kan- ta, T sek k o slo v ak iasta ja erittä in k in
sallisd em o k raatti^n puolue on ra n s m eritietä, D anzigin k a u tta .
M ainit
gen kuvaava k irjo tu s.
Sen o tsik kalaisen pääom an käskyläinen Puo tu jen
m aitten san o m aleh d istä saa
kona oli: “ K atk era to tu u s”. O tam lassa ja sen ulkopolitiikka on sen tuon tu o stak in lukea u u tisia n ä istä
me vapauden lain ata siitä seu raa v at m ukainen. K aikkia sisä- ja ulko so tatarv e iä h ety k sistä . S aksan Danzi-
su o rat sa n a t: “ Puolalle on to ista i poliittisia tila n te ita on m ain ittu puo gissa
lu o v u ttam at so ta v a ru stu k se t
seksi — tälle sanalle tah d o taan a n lue niinm uodoin valm is k äy ttäm ään aiotaan lä h e ttä ä puolalaisille. S am a
taa erikoinen m s erk ity s — V enäjällä hyväkseen
tark o tu k selia se k a a n tu a ten tekee R anska niiden so tatarp eit-
nykyään v allitsev asta jä rje ste lm ä stä N euvosto-Venäjän sisäisiin kysym yk ten k anssa, jo tk a Itäv allan on ra u
hyötyä. Puolan tu lisi ny t kaikin mo siin. Se on hynkkäyspolitiikan k a n hansopim uksen m ukaan luovutettava.
komin vah v istaa Riian rau h a sa a v u t n attaja. P u o lalaisen a puolueena luu Saksalais-puolalaiselle
rajalle k e rä
taak seen idässä ty y d y ttäv än ja lail lisi sille olevan etu a Neuvosto-Venä tään vaunulastit tain sam an laista ta
listetu n
rajalin jan .
Jos V enäjällä jä n säilym isestä, m u tta siihen ei varaa. Puola on nykyään P u n o tu k
sitte n pääsisikin v altaan taantum us, n äh täv ästi su u riak aan luoteta.
Sen sen k altainen. Sen k ä y te ttä v issä ou
kohtaisi se ja sen län sim aiset suo asem a luokkapuolueena ja R anskan sato ja tä n k k ejä ja erinom ainen ra s
sija t uudessa ra ja lin ja ssa " fa it ac- k ap italistien äärim m äisen ä etuvarti- kas tykistö.
P uolaan on k e rä tty
com plin”, vakavan esteen, jo ta v as jan a N euvosto-V enäjää v astaan te k e suunnattom ia
am purnatarvem ääriä,
taan heidän im p e ria listiset p y rk i vät siitä viim em ainitun leppym ättö- e rittä in k in tykistöam m uksia ja kaa-
m yksensä m u rtu isiv at.”
N äistä sa m än vihollisen.
K aikkein kiivain supom m eja. Sillä on suuri ilmalai-
noista selviää siis. e ttä puolalaiset bolshevikiva8taincn puolue on sitte- vasto, jossa on erik o isia ulkom aa
taan tu m u k selliset p itäv ät R iian sopi kin n. s. B elvedere-ryhm ä ynnä Pil- laisia len täjäo sasto ja.
Puolan teo l
m usta m ahdollisena asian a, m inkä sudski ja sotilaspuolue.
E räs soAl lisuudella on su u ria vaikeuksia. T eh
he m uuten suoraan tu n n u stav atk in . laspuolueen h u o m attav im m ista jo h ta ta a t on pantu seisom aan. M utta yk
T ehtyään m ahdollisen rau h an ovat he jista lausui ä sk e ttä in G azeta W ar- si teh d as on k äy n n issä yötä ja päi
luonnollisesti h eti sen jälk een val zaw skan h a a sta tte lija lle k u ten Sa- vää — ” Pociskin” am pum atarveteh-
m iit
m u u ttam aan
p o litiikkaansa. vinkov aik o in aan : “Ju m alan kiitos, das. (M ainittu teh d as on p e ru stettu
K um pikin puoli on siis selvillä siitä, ilm assa tun tu u jälleen ruudin h a ju a '.” ran sk alaisen yhtiön Schneider-C reut-
e ttä käydyillä n euvotteluilla ja te h
Suoraa kieltä, to tta tosiaan.
Ei zetin pääom alla, joka on liitossa
dyillä sopim uksilla on vain m uodol sovi kovinkaan ihm etellä, jos tu o l 1 en g lan tilaisen V ickers Co. kanssa. Ne
linen m erkitys, vaikka y k sity iset ra u laisten v altiollisten m ielip iteitten o- m uodostavat yhdessä m ailm an suu
h a n n eu v o ttelijat toim ivatkin reh elli m aajat, a n taa k see n sanoilleen t a r rim m an so tateo llisu u stru stin .
E uro
sessä m ielessä luullen solm iavansa peellista pontta, te k e v ä t su u ria so pan so latarv e tu o ta n to on kokonaan
pysyvän rauhan.
Äsken m ain ittu tilaallisia valm istu k sia sek ä P uolas niiden m ä ärättäv issä. N euvosto-Venä
sanom alehti G azeta W arszaw ska ja sa e ttä E uropassa. Uusi sota ei ole jä ä v astaan käyty sota ei siis su in
sen hengenheim olainen R eczpospolita ! kovinkaan kaukana.
kaan vahingoittaisi m ain itu n yhtiön
eiv ät koskaan ole sala n n e et m ielipi
P u o lalaiset v altiom iehet o v at tä y y k sity isetu ja.
Sotaa voisikin p itää
d e ttä än siitä, e ttä sota Neuvosto-Ve dellä syyllä p itä n e e t sotaa ja sii m iltei yksinään n iistä jo h tu v an a.)
n äjän k an ssa oli v älttäm ätö n . Joka hen liitty v iä seik k o ja m aan köyh R an sk alain en k e n ra ali N issel jo h ta a
päivä — m ilteip ä jo k a silm än räp äy s tym isen a ih e u tta ja n a .
R auhan p a Puolan
so tilaallisia
valm istu k sia.
kin — saa P uolan su u rp o rv arillisista la ttu a ja arm eijan k o tiu tu m isen jä l H änen apunaan on suuri joukko
ja p len p o rv arilllslsta le h d istä lukea keen piti taloudellisen ed istyksen ra n sk ala isia sotilashenkilöltä. P a itsi
bolshevikien hyökkäysaikeista. Tar- jälleen alkaa.
P S äehtona oli tie Puolan om aa arm eijaa on v a sta
k otuksena oli lien ten k in y lläp itää ja tenkin se. e ttä sotilasm enoja supis vallankum ouksellisten
k ä y tettäv ä n ä
k iih o tta a puolalaisten sotaintoa. Jo s te tta isiin . M utta siinä su h teessa on “a seista riis u ttu ja ” v e n älä isiä ' Ja uk
puolalaiset san o m aleh d et eiv ät us kaik k i
ennallaan.
S o tam in isterin rain alaisia joukko-osastoja, n im ittäin
k altaisik aan
sanoa koko to tu u tta v aatim u k set ovat p ro sen teissa las P e tlju ran , B alaehow itschin ja %*ere-
Riian
rau h an so p im u k sen
johdosta, k e ttu n a y h tä su u re t kuin s o ta a ik a - m ykinin joukot- R anska p itä ä n äistä
p itäv ät
Puolan
ta an tu m u k sellisten na. S u u ret so tilasläh ety stö t viipyvät la h ta rtk a ^ rte ista isä llistä huolta, v a
k u sta n ta m a t u k ra in a la ise t leh d et huo y h ä ulkom ailla ja tk a e n su u rten so- ru sta e n ne aseilla ja m uonavaroilla.
len siitä, e ttä s a la t julki saad aan ta ta rv e tila u ste u tek em istä.
L akkaa N iinpä voikin Puolan so tam in isteri,
Ne puhuvat bolshevlkeja v a sta a n te h m atta k u lje te taa n Puolaan so tätarp ei k e n ra ali
Sosnkov.ski,
käydessään
Sampan*<>rotestia suuria sotilas* militaristisen kiihotuksen paljas tenkin välttämättä suuriin otte
luihin, jättiläissotiin muitten
kustannuksia vastaan. Sama leh tamiseksi.
ti mikä nämä molemmat kartqo- Ja että näitten militaristien y- suurvaltojen kanssa ja sitä var
nit julkaisi, vertailee niitä ja listämä presidentti Harding to ten kuumeentapainen varustelu
käyttää aiheena mitä räikeämmin della valmistelee suurpiirteisiin Kuinka pitkälle amerikalainen
kiihottavaan artikkeliinsa. Artik militaristisiin varusteluihin, sitä imperiaalismi ehtii unelmjaan to
keli alkaa näillä juhlallisilla sa todentaa sekin seikka, että hän teuttaa ennen kuin se romahtaa
noilla : “Kansa on syvästi kii on juuri nimittänyt Yhdysval riippuu mailman työväenluokan
tollisuuden velassa presidentti tain hallituksen laivaston johto voimien kasvusta ja taistelujen
Hardingille vilpittömyydestään kunnan puheenjohtajaksi Teräs- onnistumisesta.
ja kyvykkyydestään suojellessaan trustin korporatsionin puheenjoh
tätä maata aseistariisuuntumisen tajan J. A. Farrellin, joka on toi
ja varustamattomuuden propa minut Terästrustin johtokunnan TAANTUMUKSEN NOS
TAESSA PÄÄTÄÄN
gandalta.” Sitten lehti jatkaa et puheenjohtajana tuomari Garyn
tei kukaan ole niin halukas sääs oikeana kätenä jo pitemmän ai Mailman huomio on nykyisin
tämään kansan varoja kuin pre kaa. Täten pääsee Terästrusti ollut kiintyneenä Ylä-Sleesiati
sidentti, “mutta hän ei tahdo läheiseen yhteyteen laivastova- tapahtumiin, Ruhrin valtausky-
säästää kansan turvallisuuden rustelun kanssa ja luonnollisesti symykseen ja Saksan sotakor-
kustannuksella”. Edelleen lehti kehittää varustelua niin pitkälle vauskysymykseen,
puhumatta
ihan “kansaa” säälifellen lausuu, kuin Yhdysvaltain kansallisrik- kaan “aseista riisumisen
puu
että on häpeä kun kansakunnan kaudet suinkin voivat kantaa, voi mista”, ikäänkuin nämä olisivat
“täytyy scuraavan kymmenen dakseen myydä rajattomat mää olleet hyvinkin vakavaluontoisia
vuoden ajalla tdhlata sotilas va rät terästä ja rautaa huikeista kysymyksiä. Näitä kansainvä
rusteluihin, vastoin omaa tahto hinnoista, ja nylkeä maan työtä lisen imperialismin ristiriitai
aan niin paljon varoja, että ‘niil tekeviä luokkia sotavarustelujen suuksien pintailmiöitä on kui
lä voitaisiin saattaa viljelyskel yhteydessä.
poisiksi kaikki meidän erämaam Toinenkin puoli ja merkitys on tenkin pidetty vain verhona im
perialismin
kulissientakaiselle
me? Rakentaa kaikki tiet mitä Farrellin nimittämisellä laivasto- yhteistoiminnalle,
sillä vaikka
puheenjohtajaksi.
me tarvitsemme? Kaivattaa kaik johtokunnan
on toistaisek
ki kanaalit? Lunastaa maan rau Yhdysvaltain laivastovarustelu- Neuvosto-iVenäjä
si
ollut
“unohduksissa”,
on se
tatiet kansan omaisuudeksi ja departementti on jättiläissuuri
aikaa kuitenkin ollut im
varustaa ne”. Sitten lehti selit työnantaja. Tämän laitoksen y- kaiken
perialistisen
politiikan painopis
tää ettei “tämä ole meidän syym limpänä johtajana on FarrellilU teenä.’ Todellisia
raatavia ia
me. Sillä me emme milloinkaan hyvä tilaisuus ajaa mestarinsa o-
ole hyökänneet minkään maan , pettäjänsä tuomari Ocmfvvyoao voittamattomia ristiriitaisuuksia
Roimaa avoimen työpajan poli on kyllä olemassa, mutta silti ei
kimppuun (?!)”
tiikkaa ja siten murskata järjes ole .unohdettu “yhteistä vihol
“Mutta muistakaa Saksaa täl tyneen työväen järjestymisyri- lista” tai lakattu sunnittelemasta
sen tuhoamista. Ja kaiken ai
lä hetkellä”, huudahtaa tämä mi tykset.
litaristinen kiihotuslehti. Edel Amerikan militaristinen suun kaa onkin hyvässä yhteisym
leen lehti selittää kuinka “paha” naton varustelu on edelläkävijänä märryksessä valmistettu uuden
^sia on tuhlata summia sotava- amerikalaisen kapitalismin suun ja jos mahdollista, kuolettavan
rusteluihin, “mutta parempi on nitteluissa kasvaa mailman val iskun antamista proletaaritasa-
varustella ja olla valmiina, kuin tiaaksi. Se on sen imperialisti vallalle. Kuinka pitkälle näissä
tulla lyödyksi ja maksaa ankaria sen ohjelman toteuttamista, mi suunnitteluissa on päästy ja mi
sotakorvauksia kuten Saksa nyt”. hinkä äsken päättynyt sota herät ten todellisuudessa on kiihkeästi
Sitten selostetaan mitenkä Ja ti amerikalaisen kapitalismin pyr valmistuttu Europan manner
pani kuluttaa puolet kansallistu- kimään, nimittäin ensinnä pääs maalla uutta välttämätöntä so
loistaan Sotavarusteluihin, ja ke tä valtiaaksi koko läntisellä pal taa varten, se ilmenee kirjotus-
tä vastaan. Ei Suur-Rritanniaa lonpuoliskolla ja Tyynellä valta sarjassa “Taantumuksen nos
vastaan, jonka liittolainen se on. merellä ja sitten kasvaa koko taessa päätään”, jonka ensimäi-
Japani ei myöhään halua hyökä mailman herraksi. Tämä impe nen osa julkaistaan tässä nume
tä Venäjää vastaan, ollen liian rialistinen suurunelma johtaa tie- rossa.
viisas sellaiseen. No ketä vas
» s
taan sitten Japani varustelee.
“Japani haluaa tulla poikki Tyy
nen valtameren ja saada oikeuk
sia tällä puolen Tyynen valtame
ren”, päättelee kirjottaja.
Artikkelissa lohdutellaan Yh E r o te ssa a n A m e r ik a n so sia lis tip u o - n iin k u in jä r je stö m m e itäpiirissä, mul
dysvaltain kansaa sitten sillä sei lu e e sta ja lä h tie ssä ä n ta iv a lta m a a n it ta sa ira u d e n p e r u ssy y t on poistettu
kalla, että sen sijaan kun Japani se n ä ise n ä jä r je s tö n ä , S. S. J ä rjestö n > ja p ia n p a ra n tu u järjestöruum iim m e,
kuluttaa puolet*. kansallismenois- h isto ria ssa ta p a h tu i u u si e lä h y ttä v ä ■ sie llä k in a lk a e n to im ia uudella eli-
taan sotavarusteluihin, Yhdysval k ä ä n n e k o h ta . L e ik k a u s eh k ä tu n tu i (m ä n h a lu lla .
lat kuluttavat ainoastaan neljän m o n e sta v a n h a n S o s ia lis tip u o lu e e n
P e r u sta m ise n jä lk e e n S. S. Järjestö
nen osan. Arvellen lietsoneensa m u k a n a k u lk e n e e s ta to v e r ista k iv u lo i- o s o tti h a rv in a ista elin v o im a a , tarmoa
kylliksi kiihotusta lukijoihinsa, se lta , m u tta se o li v ä lttä m ä tö n p ä ä s
S o sia listi- ja in to a n iin k a u a n k uin se kävi tais
lehti määrää jokaisen amerikaläi- tä k se m m e p a ra n tu m a a n .
p
u
o
lu
e
e
n
y
h
te
y
d
e
s
s
ä
jä
r
je
s
tö
m m e o li te lu a sen h e n k ise n p im ey d en h in l-
sen kirjottamaan presidentti Har
dingille seuraavasisältöisen kir jo v u o sik a u sia sa ira sta n u t “ k u o le - tä m laek si m ikä k a h leh ti suomaiaistsj
jelmän: “ Hyvä herra. Minä oleji m a n ta u tia ” , n iin k u in ’R a iv a a ja k in a i siir to k a n sa a p a p p ien o llessa sen hen
kiitollinen teille teidän päättäväi k o in a a n tu n n u sti, jä r je s tö to im in ta ta h k ise n ä h o lh o o ja n a . S. S. Järjestön
syydestänne pitää tämä maa val to i m u u ttu a lu u tu n e e k s i, k o k o u k sissa
miina milloin hyvänsä sille jotain ei in n o stu ttu k u lk e m a a n , te h tä v iä o n n is tu i m u rta a täm ä h o lh o u s ja pik
tä y ttä m ä ä n o li v a ik e a saad a k e tä ä n , k u p o r v a r illin e n v a sta r in ta , ja hävittää
tapahtuu.”
m o n e t re h e llise t lu o k k a ta is tc lija t la n k a n s a llis e t h a p a tu k se t, su orittaen siinä
Yhdysvalloissa, missä kansan k e s iv a t s y n d ik a lis tie n leiriin , jo k a
r im e r k ity k s e llis e n
ty ö n .
Arvaa
syvien rivien luokkatietoisuus on ta r jo si “ r e p ä is e v ä m p ä ä ” to im in ta a , ;’a m su a u tto
m a sta h y ö d y stä on se valistustyö
vielä verrattain heikkoa ja sen to ise t siir ty iv ä t “ v ä sä h tä n e in ä " s y r m in k ä S. S. J ä rjestö on suorittanut
harhaisänmaallisuus voimakasta, jä ä n . N ä m ä o liv a t sa ira u d e n o ir e ita , ja
on su o m a la isen siirto-
on tuollaiselle kylvölle vielä ver jo ih in o lisim m e (liljo ille e n m e n e h ty la is ty k ö o lä r k is e te a lle
n v a listu sta so noussut en
rattain edullinen maaperä, var n e e t ilm a n le ik k a u sta . S . S. J ä rjes tisiin p im e isiin o lo ih in verrattuna vie
sinkin kun työväen järjestöissä tö o li jo su o r itta n u t h isto r ia llise n te h lä p a r ik y m m e n tä v u o tta sitten.
luokkatiedottomuutensa hajanai • tä v ä n sä e n sim ä ise n v a ih e e n . S en
suutensa, heikkoutensa, ja saa tä y ty i k u lk ea e te e n p ä in ja a stu a u u K un p a ta v a n h o llis te n ainesten vas
mattomuutensa vuoksi ei ole vie te e n v a ih e is e e n . L e ik k a u k se n jä lk e e n ta rin ta o li m u rrettu , o li järjestömme-
lä suurtakaan tekijää tällaisen tu n tu i jo ssa in p a ik o in k iv u llo isu u tta , k in n o u ssu t k u k o ia ta v im m illeen . Su-
OIKEALLA TIELLÄ
S
saamea
P a riisissa saam assa lähem piä m ää
räy k siä k e rsk a ta ra n sk ala isille ty ö n
a n tajille en :
“ R an sk alta
saam an sa
avun ta k ia ja ra n sk a la iste n a sia n
tu n tijo itte n k a u tta on Puola n y t so
tilaallisesti
parem m in
v a ru stettu
kuin koskaan ennen. Olem m e val
m iit kaikkeen, tapahtukoon sitten
m itä tah an sa." N äm ä sa n a t m e rk it
sevät sitä. e ttä Puola on R anskan
sokea välikappale ja sellaisena val
mis niihin tahansa.
i
V a lm is tu k s e t
m u u a lla .
S iirrym m e sitte n Puolan itäiseen
naapuriin, R um aniaan, jo sta on tul
lu t k an sain v älisen taan tu m u k sen ar-
m eijoitten toinen su u ri keskitysleiri.
Vain jo itain vikkoja sitte n lausui
R um anian p ääm in isteri T ake Jones-
cu se u raa v at s u u re t sa n a t: “ Ruma
nia voi liitto laiste n sa avuksi a se t
taa so tak an n alle v ä h in täin SOO.OOO
m iestä." R anskan m arsalk k a P etain e
jo h ta a R um anian so tav a ru stu k sia ja
m e ritie tä D ardanellien k a u tta v irtaa
m aahan so tatarp e ita , kaikki ra n s k a
la ista v alm istetta. T ä s tä sattu u Ru
m anian san o m alehdissä tuon tu o sta
kin vilahtam aan uutisia.
A rm eijan
k o tiak u tsu ly k ätään kuukaudesta toi
seen.
H ilja tta in a n n e ttiin m ainitun
arm eijan
päällikkökunnalle
käsky
vedota m iehistön isänm aallisiin tu n
teisiin ja v a k u u tta a sille, e ttä a r
m eijan so tak an n alla olo oli — ulko
p o liittisen asem an vuoksi — ed elleen
kin v ä lttäm ättö n .
R auta te itte n ra p
peutum isen ta k ia on jo a jo issa ry h
dytty k e sk ittäm ä ä n jo ukkoja B essara-
biaan ja sie ltä D njester-llnjalle. A lin
om aa n äk ee R um anian sanom aleh
dissä lyhyen, m u tta slsä ltö rik k aa n II-
m o tu k sen : "K aikki siviili- ja y ksi
tyisliikenne k ielletään so tanäyttäm ön
läh eisy y d essä.” (S o tatilaa n Ju listetu l
la alu eella.) Ä skettäin oleskeli Bu
k a re stissa k en raali H aller, jolla Pft-
sad sk in jälk een on Puolan arm eijan
korkein johto. H ä n tä seu rasi jouk
ko ra n sk ala isia ja puolalaisia esi
k u n tau p seereja.
K alterin lä h d etty ä
ilm estyi B ukarestiin Puolan yleis vissa. T sekkoslovakian käskijänä o
esikunnan päällikkö, Rozw adow ski. ainakin to ista ise k si tri Samal. jok
joka e s itti yhteisen "puolustussuun puolestaan on h ra K ram arschin o
n ite lm a n ” pienim piä y k sity isk o h tia kea käsi. T äm än ja siis koko maa
m yöten.
Puolan te h tä v än ä oli sen v altija an a on edelläm ainittu mahti
m ukaan “ p u o lu staa” V iln a sta
itä- va s o ta tru sti Schneider & Creuze
G alitsiaan u lo ttu v aa rin tam a a .
S a k sala iset taantum ukselliset o
myös
la sk e ttu
edellisiin "mailma
N äitten lä n tisten rin tam ien lisäksi
on N euvosto-V enäjän o lta v a valm is v a p a u tta jiin ”. N ykyään ollaan j e
kohtaam aan
pohjoisestakin
päin kuinkin selvillä Ludendorffin l>an>
hyökkäävää hyvin v a ru s te ttu a vihol äceista. T äm ä e sitti ententelle sot-
lista.
K enraali .Mannerheim, kym suunnitelm an. jo ta S aksan vastava
m enien tuhnsien työläisten te u ra sta J lankum ouksellisten
piti
noudatta
ja, pitää yhä la h ta rin sa valm iina u u sam o tessaan Neuvosto-Venäjää va
S aksan ja Puolan sanoro-
siin tihutöihin. H än on yksissä tu u I taan.
min eu ro p alaisten ta an tu m u k se llis lehdistön • yh täp itäv ien tietojen mi
ten k anssa, odottaen heidän m e rk kaan saapui B erliiniin joku aika ti
kiään ry h ty äk seen suureen r is tir e t kaperin puolalaisia neuvot telemaa
keen k eisarin haudan valiottaniisek- S aksan viranom aisten kanssa. Tai
si.
k o tu k sen a oli p ä ästä selville s-iu
Puola, K um ania ja Suomi — siinä m issä m äärin sak salaiset auttaisi*«
k ansainvälisen ta an tu m u k se n euro- puolalaisia näiden joutuessa sotaa
palaiaen rin tam a n ensi linja, johon | V enäjän kanssa.
K enraali Seekti
m ahdollisesti vielä voi lukea L a t o sanotto Lontoon neuvottelujen v::
vian ja Viron. T äm än lin ja n ta ak se m eisiin istuntoihin todisti myös o«*-
v alm istetaan to ista.
E telä-E uropan taan S aksan hallituksen halua otta-
valloista p ak o tetaan B ulgaaria ja J u jollain tavoin o saa V enäjää vasta«
goslavia an tam aa n apujoukkoja Ve te h tä v ä ä n k ap italistiseen ristiretkf*-
n ä jää v astaan te h tä v ää su u rta hyök ; E n ten te llä on ilm ankin haiim- as:
k ä y stä varten.
T äm än ta k an a on , a rv o k k a ita p a n tte ja, takeita siitä. «'
ran sk alain en k en raali F ra n c h e t d'Es- tä s a k s a la ise t voidaan koska tah*s
peray, jo k a m ailm ansodassa toim i sa p a k o tta a tanssim aan sen
M akedonian rin tam an ylipäällikkönä. i m ukaan. Saksa, on niin sotilaallie^
P aikallisiin seikkoihin p ereh ty n een ä • sa kuin taloudellisessakin suhteesi*
on hän om iaan jo h ta m a an n ä itte n kokonaan e n te n te s tä riippuvainen.
m aitten sotavalm istu k sia. U nkarilai
R an sk assa on se päämaja, jono'
sen H orth y -arm eijan h a rta im p a n a to i kaikki Langat jo h ta v a t, ja josta k*>»
vom uksena on p ä ä stä m ukaan odo kien N euvosto-V enäjää vastaan ko-1
te tta v iss a olevaan “k u n n ia k k a a se e n ” d istuvien so tilaallisten valmistu«:«2
taistelu u n .
T shekkoslovakian e d u s johto on. T äm ä ei johdu pelkättä*2
kunnan kansallisdemokraattinen jä : ra n sk a la iste n sodan halusta.
sen — hänen nimensä el ole malnlt kan to d ellsiet edut o ra t tä6sä
R anskalaiset kapit*12*
sem isen arvoinen — lausui h ilja tta in , gym yksessa.
e ttä T shekkoslovakian on — uiko ' tit o v at s ljo tta n e e t suurimman o»*2
p o liittiste n o lo su h te itte n vuoksi — ! p ääom astaan V enäjälle.
a se te tta v a 400,000 m iestä sotakandal-
R anskalla ei ole sellaisia taloufl«-
lisiä
apuneuvoja, e ttä se voisi k’
le. J a tsek k iläin en u lk om inisteri Be-
n es on ju lk ise sti K ulottanut olevan- j h ittä ä k o tim a ista tuotantoaan
sa valm is a se ttu m a a n taan tu m u k sen m äärin kuin E nglanti. Saksa tai
puolelle näiden h y ö k ätessä N euvosto- m erika. R anska ei voi kilpailla
V e n ä jin kim ppuun. Jo te n tä ltä he:- O ittujen m a itte n kanssa mail®-*-
Sen täytyy pe:t^J
ra lta ei ole m itään h y v ää o d o tetta m arkkinoista.
!