Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (May 26, 1921)
/ > TOVERI (THE, COMRADE) Tbe crgaa al tbe Fusai* workera in * • Weetera State*. Tbe ooiy F u ra i* Daily ta * e Weet Publiebed Daily, eseept Saaday, at Attoria, Orecoa» by tbe Weetera Workaraa** Pubkabiag Office Seventh and Commarciai St„ Oppaatta Pact Office. Poet Office Address s TOVERI, Box W , Attoria, Ora. E D IT O R IA !. S TA FF Sulo Syvänen, A lex Sevo, A . N. Koa* kela, K. E. Heikkinen. Phonet No. 123 Torstaina^T oukokuun 2 6 p.— Thursday, M ay 26jh, ■MM Office 363, Editorial Dep’t 832 Entered aa eacond-claaa mail matter 18. 1912, at the Poet Office at ria, Oregon, under tbe A ct oi March 3. 1879. Saari petos Englannin työväenliikkeessä Yksi mustimpia tekoja työ väenliikkeessä oli Englannin kol- miliiton sihteerin Thomasin pe tos lakkoutuneita kivihiilenkai- vajia kohtaan. Tämä toisen in ternationalen yksi pääpylväitä teki parhaimman palveluksen säikähtäneelle ¡Englannin kapi- talistiluokalle. pelastaen sen pu lasta silloin kun mailman kai suurin järjestynyt työläisarmei- ja oli astumassa voiton tielle. Englannin työväestön koke mus antaa taas uuden opetuk sen kuinka välttämätöntä työ väenluokalle on tehdä jyrkkä pe säero kaikista sosialismin nimel lä ratsastavista opportunistisista johtajista. Ne, jotka tunsivat Thomasin entisen toiminnan, tiesivät näin käyvän heti kun ratkaisun hetki tulee esille keltaisten johtajien suurisuisesta tohinasta huolimat ta. “Olisimme pettureita jos täs sä suuressa kysymyksessä luo puisimme mainareista,” anoi yl västelyn yksi kolmiliiton noske- laisista Harrv Gossling Englan nin pääministerille. Oletus to teutui kuitenkin kirjaimellisesti. Samalla kui) rautatieläisten ja kuljetustyöläisten johtajat uh kailivat suurlakolla, ellei halli tus taivu kivihiilenkaivajien vaa timuksiin. he kaiken aikaa hil jaisuudessa valmistuivat pettä mään kivihiilenkaivajat. Julki suudessa puhuivat solidaarisuu desta mainarien asialle, mutta yksityisissä keskusteluissa kylvi vät epäluottamusta ja hajaannus ta. Mainarit luottivat heidän julkisiin lausuntoihinsa, suuret joukot innostuivat suurlakkoon, vieläpä kolmiliiton toimeenpane van komitean tavalliset jäsenet olivat siinä uskossa vielä lakko- peruutuksen aattona, että yleis lakko varmasti aletaan. Mutta sillä hetkellä oli petossuunnitel- ma jo valmiiksi haudottu. Sen hautojana ja toteuttajana oli Thomas. Toisen Internationalen kansainvälisen neuvoston jäsen. Rautatieläisten ia kulietustvö- läisten johtajat, Thomas ja Wil liams tahalla koettivat estää lak- VALKOISEN kosuunnittelujen toteuttamista. Pienimmälläkään tavalla ei kes kusjohdon taholta teossa innos tettu ja valmistettu joukkoja taisteluun. Niinoä esimerkiksi oli suunniteltu valmiiksi elintar peiden jakosuunnitelma lakon a- jaksi, mutta sitä ei edes esitet ty keskusneuvostoh lakkokoko- ukselle. Thomas ei olisi antautunut ko ko suurlakkohommaan. mutta mainarien jyrkkyys ja järjestö jen mielipide pakotti hänet vas tahakoisesti mukaan. Koetti lop puun asti saada mainareita vielä neuvotteluihin hallituksen kans sa, mutta epäonnistuttuaan siinä antoi lakkopuumin runnata au tomaattisesti, jääden itse odot tamaan sopivampaa tilaisuutta perääntymiselle. Kun sitten k.-hallituksen parla menttikomitea, työväenpuolueen toimeenpaneva komitea ja eri työ väenryhmien parlamenttikomitea pitivät yhteiskokouksen, neuvo- tellakseen sovinnon mahdollisuu desta lakon aattona, teki Hodges, hiilenkaivajien sihteeri, suuren tuhmuuden vastatessaan parla- menttikomitean tekemään kysy mykseen. että hiilenkaivajien o- lisi tyydyttävä parhaimpaan palk kaan mikä olisi saatavissa ja luovuttava vaatimuksestaan kai vosten kansallistuttamisesta. Hodges teki tyhmyytensä Tho masin vaikutuksesta ja samalla Thomas, käyttäen tilaisuutta hy väkseen, ilmotti kokoontumis- hallituksen parlamentti jäsenille, että hänenkin “vaatimattoman mielipiteensä mukaan kivihiilen kaivajien olisi luovuttava kaivos ten kansallistuttamisvaatimuk- sesta.” Kun kerran kivihiilenkaivajien johtaja oli tehnyt sellaisen tyh myyden lakon aattona, syntyi ki- vihiilenkaivajien edustajien kes kuudessa tavaton hämminki. Hodgesilta vaadittin selitystä ja kun ei hän voinut puolustautua, jätti hän erohakemuksensa mai narien toimeenpanevalle komite alle. Mainarien toimeenpaneva komitea luotti silloin vielä täy dellisesti kolmiliittoon. lainkaan käsittämättä, että Hodgesin me nettely oli tahallaan suunniteltu. Hodgesin menettelyä käyttivät Thomas ja Williams heti kulje tustyöläisten ja rautatieläisten toimeenpanevan neuvoston ko kouksessa. Kivihiilenkaivajien toimeenpaneva komitea ei tahto nut perääntyä, ja antoi siitä tie don kuljetustyöläisten ja rauta tieläisten edustajille, mutta sillä välin olivat jo keltaiset johtajat Williams ja Bevis pelottaneet sanottujen järjestöjen toimeen panevat neuvostot peräänty mään. Thomas kontrolloi täten syntyneessä psykologisessa ti lanteessa, jota tahallaan oli val mistettu, näitä arkoja neuvosto- jäseniä ia yleislakkokutsu pää tettiin peruuttaa. Päätös teh tiin juuri sillä hetkellä kun ko koomushallitus Downing-kadulla y leislakonuhasta säikähtäneenä piti neuvottelua tehdäkseen vii me hetkellä mainareille myönny- SUOMEN tyksen. Tiedossa on, että Eng lannin hallitus oli tosi hädässä, että yleislakko pelotti sitä aina kin yhtä paljon kuin keltaisia työväenjohtajiakin. Mutta hal lituksen ei tarvinnut tehdäkään myönnytyksiä. Thomas oli sen pelastanut suurimmasta pulasta, mihin se vielä oli joutunut maan työväestön yksimielisyyden edes sä koko maan. historiassa. Kolmiliiton syvät joukot o- d ottivat jännittyneenä tietoa joh tajiensa viimeisen neuvotteluko kouksen päätöksestä. Joukot o- livat valmiit koitokseen. Mutta rautatieläisten ia kuljetustyöläis- ten toimeenpanevien neuvosto jen petollinen päätös pidätettiin tahalla joutumasta joukkojen tie toon. kunnes nämä saivat vasta kapitalistisista lehdistä nähdä, sen' jälkeen kun yleislakon jo olisi pitänyt alkaa, että mitään yleislakkoa ei tulekaan. Viivyt- telemällä tiedonantoa petolliset johtajat tahtoivat täten estää joukkojen yksityisten lakkojen puhkeamisen. Kun päätöksestä tuli lopullisesti tieto, oli häm mennys sellainen, ettei joukko jen yhteistoiminnasta voinut syntyä mitään. Sen lakkoinnos- tus oli johdon taholta täydelli sesti halpaannutettu. Esimerkkinä mainittakoon, et tä autonajurien järjestö oli ko koontunut valmiiksi Lontooseen kuulemaan uutisia edustajaltaan Ben Smithiltä. jonka oli määrä puhua tunti sen jälkeen kuri kolmiliiton toimeenpanevan neu voston kokous loppuu. Mutta Ben Smith ei uskaltanut ilmaan tua työläisten eteen selittämään päätöstä. Tällä tavalla tuhottiin paljon lupaaya Englannin Kolmiliitto, ehkä mailman voimakkain työ väenjärjestö. joka mahdillaan kerran esti Englannin hallituk sen uudelleen syöksymästä so taan. Eikä kukaan ole edes kukkasia laskenut sen haudalle. Sillä merkityksetön on se nyt. Mainarit jätettiin oman onnensa nojaan jatkamaan epätoivoista taisteluaan. Thomas karkasi, säästyäkseen kuulemasta katke roituneen työväestön tuomiota, Amerikaan lepäämään ja odotta maan ukkosen tyyntymistä me- jen toisella puolen. Täällä hän sai maihin astuessaan asianmu kaisen kohtelun — nähdä suuren työläisjoukon vihamielisen mie- lenosotuksen rannassa, niin että täytyi poliisin turvissa puikahtaa automobiiliin ia luikkia tiehen sä. Engl. aiottu yleislakko olemuk seltaan olisi ollut vallankumo uksellinen, se olisi voinut kär jistyä valtakysymykseksi, mutta tälle tielle eivät keltaiset joh tajat uskaltaneet lähteä. Eivät uskaltaneet sentähden. että eh dottomasti olisivat pelkureita tai raukkoja, mutta sentähden että työväenasia ei ole heidän asian sa. He ovat suuripalkkaisia am mattijohtajia, varustetut poro- porvarin mailmankatsomuksella, ymmärtämättä työväen luokka- liikkeen vallankumouksellista si sällystä. Kriitillisenä aikana he välittömästi KUSTANNUKSET ja aloilla niihin työskentelevien liittyvillä työ kannettavaksi. Täsmällisiä numeroita tässä suhtees sa on vaikea esittää, mutta ei suu resti liioittele, vaikka kertoo henkilö kohtaisesti kannettavien rasituksien määrää osoittavan luvun kahdella. Jos jaamme väestön nelihenkisiin ryhmiin, saamme tällaisia ryhmiä e- dellämainitun v. 1918 väkiluvun mu kaan 832.954,5. Näin jokaista neli henkistä perhettä kohti tekemät vuo den 1921 valtion menot Jokainen Amerikan mantereella o mia valkoisen Suomen nykyisestä levä suomalainen mielenkiinnolla seu hinnasta. Siispä siitä, mitä se nykyi raa olosuhteitten kehitystä Suomessa. sin kullekin työtätekevälle maksaa? Koska allaoleva artikkeli perin pohjin Vakinaisen ja ylimääräisen vuoden Suomen oloja selostaa kaikessa a ja t 1921 tulo- ja menoarvion yhteinen me tomuudessaan. niin sen pituudesta nojen loppusumma on, eduskunnan huolimatta julkaisemme sen. Artik päätöksen mukaan, keli on lainaus Suomen Työmiehesttt: 2,239,104,405:— markkaa. Jokaisen porvarillisen valtion tun- Summan suuruutta kokonaisuutena nusmerkillisimpiä piirteitä on se. että on vaikea käsittää. Jotta kukin voi 2,688 mk. 17 p. ne kaikki tulevat hirvittävän «kalliik si osuutensa tähän huomata, valaista si. Tämä Johtuu siitä, että riistojär koon sitä tilastollisiin tietoihin perus Joku voisi väittää, että tuollainen Jestelmän sortokoneiston täytyy olla tuvilla laskelmilla. jako nelihenkisiin ryhmiin on aiva i niin monimutkainen, ettei vaan työ Vuoden 1910 lopussa oli ammatia- mielivaltainen. Mutta sitä se ei ole. tätekevä väestö sitä välittömästi ja satoimivia <3 pros. väestön koko lu Katsotaan. Ensiksi. Perhe, jossa on helposti sellaiseksi tajuaisi. - Jota e- kumäärästä. Tähän sisältyvät kaik isä. äiti ja kaksi lasta ei ole keski- nemmän se tulee yli-ikäiseksi elimek ki, Joilla vain jokin ammatti on. Siis suuruiseksi perheeksi Suomen väes- si. sitä kalliimmaksi sen täytyy tul kauppiaat, poliisit, keinottelijat jne. töoloja silmälläpitäen liian suuri. Pi- la. Se näkyy olevan jokaisen häviä suuri joukko ihmisiä, jotka ovat kau ' kemmin päinvastoin. Ompa esitetty vän valtiojärjestelmän kuolin tauti kana tuottavasta työstä. Vuoden seikkoja, joiden perusteella on tah Uuden ajan historia sen aivan ku 1918 lopussa oli Suomen väkiluku kir moama ttomaasti todistaa. Tämän konkirjojen mukaan 3.331.814 hen dottu väittää Suomessa viisi- jopa väitteen todistamiseksi tarvitsee vain keä. Eedelly ttäen, että ammatissa kuusihenkistä perhettä keskisuurul- viitata Ranskan historiaan 1700 lu toimivien prosenttiluku on pysynyt i seksi. Toiseksi. Ottaen huomioon vun lopussa ja Venäjän historiaan vii samana, lisääntynyt se ei ainakaan . väestöön kuuluvat lapset, vanhukset, ’ sotilaat, virkamiehistöön, ylellisyys- me vuosisadan .lopussa Ja kuluvan ole. saamme heidän lukumääräkseea palvelijat. tyhjäntoim ittajat jne. ei vuosisadan ensi kymmeninä. 1.432,880 henkeä. Kuten jo huomau ole liikaa edellytetty, jos laskee kol Näihin ensimerkkelhin rinnastaen tettiin, kuuluu näiden joukkoon suuii me kuluttavaa henkilöä jokaisen vä Suomen valtion yhä ja huimaavasti määrä ihmisiä, joiden osuus työhön, littömästi tuottavaa työtä tekevän kasvavia menoja voi eduskunnan äs ja varsinkin tuottavaan työhön on ai kustannettavaksi. Todellisuudessa on ken hyväksymää valtion tulo- Ja me van nimellistä laatua. Vaikka nyt ! edellytetty luku. kolme, pikemmin noarviota käsittämättömän suurine otamraekln kaikki mukaan, jottei liian pieni kuin liian suuri. Tätä o- loppunumeroineen katsella tulevaisuu seura tule liian pieneksi, tnlee kun soittaa v. 1910 lopussa suoritetun don uskoaan kadottamatta Köyhällä kin kannettavaksi tämän vuotisesta tön päämäärän kannalta katsoen il valtion menoerästä 1.563 mk. 97 p. vaenlaskun. perusteella tehty ryhmi tys, jooka mukaan ammatrttomia oli menee jokaisessa kasvavassa meno Siis hyvä kuukausipalkka valtiolle 5-5 väestön koko lukum äärältä ja am erässä askel eteenpäin. Sillä tulo vuoden tuloista. matissa toimivia vain 2-5. Näistä am ja menoarvion jokainen luokka ja lu Todellisuudessa tulee rasitus vielä matissa toimivista suuri osa on, ku ku yhä paisuvalla voimalla puhuu va suuremmaksi välittömästi tuottavassa ten jo huomautettiin, kokonaan ulko kuuttavaa kieltään nykyistä “huushol työssä mukana oleville. Heidän näet puolella tuottavan työn, sen kannetta lia" vastaan. On ilmeinen ihme, el täytyy työllään tehdä mahdolliseksi vana. Näin ollen voimme edellä esi lei koko työtätekevä väestö tällaises el ainoastaan verojen maksu suurelle tettyä jakoa pitää lähimain oikeana. ta havainto-opetuksesta huomaa, min osalle mukaanlasketuista vaan myös Ja se osoittaa, että jokainen täysin kälainen “etujensa suojelija“ sillä koko heidän elämänsä Viime kädes työkykyinen ja tuottavaa työtä teke porvariston valtiossa on. sä rasituksia kantamaan joutuvien vä saa maksaa yksistään valtion yl On mitä suurimmassa määrässä o- joukko suuresti pienenee ja siis o- läpitokustannuksia 2.688 mk. 17 p. pettavaa ja mielenkiintoista pysähtyä suus suurenee. Lopuksikin kaikhi yhden vuoden kuluessa. Tavalla tai hiukan tekemään muutamia l*sk«l- jaa teollisuudessa, maanviljelyksessä toisella se ainakin otetaan, vaikka :i astuvat kapitalistien puolelle omistajille joitakin tuhansia dol säännöllisesti, niin kuin kokemus lareita kutakin laivaa kohden, on osottanut kaikissa maissa. sillä mitäpä ihmishenki maksaa Mailman työväenliikkeen tär silloin kun voittojen saanti on kein kysymys onkin näbtä pe kysymyksessä. tollisista johtajista vapautumi nen ja tämä prosessi on nyt kaikkialla käynnissä. Siitä joh tuu työväenliikkeiden näennäi nen hajaannus kaikissa maissa, josta oikeistolaiset pitävät niin tavatonta melua. Mutta todel lisuudessa on käynnissä mahta va vallankumouksellisen työväes tön mobilisointi, kokoominen kinteään kansainväliseen vallan kumoustaisteluun. Englannin Kolmiliitod johtajien petollisuus ja Kolmiliiton hajaantuminen raivaa vain tietä tälle liikkeelle, ja uusi vaihe alkaa Englannin työväenliikkeessä, kuinka syn kältä tilanne siellä nyt hetkelli sesti saattaa näyttääkin. Niin kuin useimmat mannermaiden työläiset ovat saaneet katkeran opetuksen, samaten Englannin työväenluokka nyt oppii käsit tämään. että sen ensimäinen vel vollisuus on puhdistaa rivinsä petollisista johtajista ja lähteä taivaltamaan selvää vallankumo uksellista tietä eteenpäin. Muu ta vaihtoehtoa ei ole olemassa, jos työväki tahtoo vapautua sorronalaisesta tilastaan. VÄHÄT KULKIJO1TTEN TURVALLISUUDESTA Parhaillaan on kongressissa y- ritys käynnissä, jonka t&rkotuk- sena on muokata La Folletten merimieslakia sellaiseksi, että laivojen omistajien ei tarvitsisi kiinnittää niin suurta huomiota matkustajien ia merimiesten tur vallisuuteen kuin tällä kertaa. Nykyinen voimassa oleva meri mieslaki hyväksyttiin kongressis sa v. 1915 merimiesten järjestön 20 vuotisen taistelun jälkeen ja se on tullut kautta koko mail man merimiesten olosuhteitten standardiksi. Tätä lakia vas taan tehdyssä hyökkäyksessä on kautta mailman tunnettu laivo jen omistajain järjestö kynsi neen. Laivojen omistajien asialla liik kuu edustaja Frank D. Scott. Michiganista, joka on kongres sissa tehnyt muutosesityksen merimieslain 14:een kohtaan. Nykyisessä merimieslaissa mää ritellään. että amerikalaisten o- mistamissa laivoissa, jotka liik kuvat ’’Amerikan perillä, järvil lä, lahdilla, tai salmissa,” on oltava vissi ja tarkoin määritel ty määrä pelastus venheitä, laut toja, pelastusrenkaita ja muita liengenpelastusvälineitä, joita on viime aikoina keksitty. Nykyisessä kongressissa rat kaisua odottavassa esityksessä vaaditaan kongresia vapautta maan laivojen omistajia näistä määräyksistä, “koska ne ovat kalliita ja palautumaan takaisin niihin puutteellisiin määräyksiin, jotka sitä enn£n olivat voimas sa. Toisin sanoen matkustajien ja merimiesten hengen kustan nuksella tehdyssä lakiesitykses sä koetetaan “säästää ’ laivojen Liikkeenhoitajan Nurkka . ——: --------------------------- —' Ensi aluksi yritetään lakia Kirjallisauskomiteat ja asiamiehet saada muokatuksi mikäli suur ten sisäjärvien laivakulku on ky symyksessä, mutta ei ole epäile- Nyt kun työväki kaikissa maissa liikehtii voimakkaam mistäkään siitä, etteikö sitä heti min ja selväpiirteisemmin luokkapyrkimystensä saavuttami sen jälkeen alettaisi saattaa voi seksi ja sosialismin toteuttamiseksi, kuin koskaan ennen maan myöskin valtamerille. tEu- si aluksi koetetaan saada kong niin on välttämätöntä jokaiselle ajattelevalle työläiselle seu ressilta lupaa vähentää turvalli- rata kiinteästi työväen om ia sanom alehtiä. suusvälineitä puolella nykyisestä Toverin asiam iehet, älkää unhottako tätä tilaisuutta ja määrästä ja siitähän sitä sitten toimintavelvolfisuuttanne tänä aikana. Meidän on joka voitaisi vähentää edelleenkin. hetki muistettava, että tietoisuus on luokkam m e pelaitui. Mutta lakiesityksessä ei tyy Toveri on lännen suom alaisten työläisten sanomalehti. To dytä vain pelkästään turvalli- verista saavat työläiset lukea vääristelemättömät tiedonan suusvälineitten pienentämiseen, not mailman työläisten taistelurintamalta, sentähden meidän vaan samalla koetetaan siinä myöskin poistaa niitä .määräyk on saatava Toveri m enem ään jokaiseen suom alaiseen kotiin siä, jotka koskevat ammattitai lännellä. — Siis terästetyin mielin Toveria levittämään! nyt toisten merimiesten, koneen on toiminnan aika. käyttäjien ja luotsien käyttöä laivaliikenteessä. Tämä kohta Olette saneet jo Lasten K evään 1921. Lähtiessänne ha on nimenomaan tähdätty meri miesten järjestäjä vastaan nykyi kemaan Toverille uusia ja uudistustilauksia, älkää unhoitta sessä palkkataistelussa. Jos me ko Lasten Kevät nippua ottaa myöskin mukaanne, siten sääs rimiesten kelpoisuusehtoja pie tätte paljon askeleita ja on suuremmat kauppamahdollisuu- nennetään. niin saadaan suurem det. Lasten K evät 1921 on julkaisu, jota voipi ylpeydellä mat mahdollisuudet alentaa palk koja ja riitaisuuksien sattuessa tarjota työläislasten luettavaksi, siksi hyväsisältöinen ja siisti ulkoasultaan sekä painotyön puolesta on tämän kevään las- värvätä rikkureita. tenjulkaisu. Niin, Lasten K evään hinta on ainoastaan Lakiesityksessä on myöskin senttiä. kohta, joka koskee suorastaan järvialueen liikennettä yksin MIKSI RA U TA TIET T U O T - ja Hudson River rautatieyhtiöt omaan. 'V. 1915 :n laki rajottaa yhtyivät v. 1869. Voitto-osin TAV A T T A PPIO T A aikaa, jonka kuluessa laivalii koja on kysymyksenä oleva yh kennettä saa alottaa keväällä ia Parhaillaan pohditaan ankaras tiö maksanut vv. 18/0—1919 vä jatkaa syksyllä ja nämä rajotuk- ti kysymystä: mitenkä järjestää lisenä aikana kaikkiaan 28b.5 set johtuvat puhtaasti kysymyk rautateitten rrienot niin, että ne pros. pääomalleen, jota voitto- sessä olevien vesien vaarallisuu tulevat kannattamaan itsensä. osinkojen mukaan on turvotettu desta rajotettuna aikana ja sää Kun rautatiekorporatsionien pre eli vesitetty $163,099,650:11a. eli dettiin pitkän ja monta sataa ih sidentit saapuvat tutkijakomite - keskimäärin $3.261,933:11a vuo mishenkeä maksaneen kokemuk oitten eteen, on niillä matkas dessa. Tästä pääoman vesittä sen perusteella. Laivojen omis saan kantamus dokumentteja, misestä koituu rautatielle joka tajat eivät kuitenkaan pane mi joilla koetetaan osottaa, että mi vuosi nykyisellään ollessa keski tään arvoa ihmishengelle; lai kään muu ei rautateitä pelasta määrin $6,000.000 ylimääräinen voistaan ei heidän tarvitse- vä kuin työläisten palkkojen tuntu menoerä, jota tavallisesti ei ote littää. ne kun ovat vakuutetut, va alentaminen, mihin tavalli ta rautatiekapitalistien laskuissa ja siksi koetetaan tätäkin kohtaa sesti myöskin lisätään rahtihin turvotuksena lainkaan huomioon. särkeä suurempien voittojen tojen korottaminen, mikä vastai Rautaticisännät koettavat sivuut saannin turvaamiseksi. si noin osapuille puolta vajauk taa asiasta puhumisen, jatkaa sesta ja lopusta pyydetään liit osakepääoman turvottamista ia Muuten on tämä laivain omis tajien hyökkäys mitä tyypilli tohallitusta maksamaan “uhrau- turvotuksien tullessa kyllin kor rautatienomistajille” keiksi pakottaa kansa maksa sin ja kuvastaa selvästi sitä, e t tuvaisille joitakin satoja miljoonia korva maan hallituksen välityksellä it tä liikennettä ei käydä ihmisten selleen lisä voittoja, la tietenkin ja liikenteen helpottamisen vuok usta tappion peittämiseksi. si, vaan yksinomaan siksi, että Tutki jakomiteoitten toiminta nämä turvotukset ovat mahta liikennettä välittämällä voidaan ei „kuitenkaan tavallisesti saa vana argumenttina painamassa palkkaneuvotteluissa, kiskoa voittoja. Asian laita on jatkua aivan häiriöittä, sillä sil myöskin sillä niitten kautta käv helpoksi näet siten, että nykyäänkin voi loin tällöin tulee niissä esiin jo massa oleva merilaki on perin kin rautatiekapitalisteille epä osottaa suuretkin voitot tappi puutteellinen. Se säätää näet, mieluinen soraääni, jota on vai- oksi. Kaikkiaan nousevat Yhdysval että jokaisella laivalla tulee olla keanlainen tukahduttaa. Tällä-, pelastusvenheitä 20 pros. mat nen soraääni nostettiin äskettäin tain rautateitten osakepääoman kustajia kohden ja lauttoja 30 tutkinnossa, jossa käsiteltiin a- turvotukset tällä kertaa viimeis-l prosenttia kohden. Toisin sano lustavasti New York Central ten tietojen mukaan kahdeksaan! en tulkittuna tämä merkitsee, rautatieyhtiön vaatimusta saada biljoonaan dollariin, josta Hiivi että laivojen omistajien tulee lai parilla kymmenellä prosentilla jauksesta Yhdysvaltain kansa] voilleen varata toiselle puolelle alentaa työläistensä palkkoja. maksaa yksityisille rautateitten I matkustajista ia merimiehistä Sen nostaja oli rautatieläisten omistajille hyvitystä satoja mil-l pelastusvälineitä, mutta onnetto veljesliittojen puolesta tutki joonia dollareita vuosittain. muuden sattuessa niillä on oi muksia tehnvt taloustieteilijä. keus hukuttaa toiset puolet. Tä Lauck, joka korviaan heristele- — Mikä porvarillisella aikakaudel mäkin rikoksellisen laimea mää ville kuulijoilleen teki seuraavar, la antaa erikoisen leiman, on työn antajan kylmä, persoonaton suhde räys on laivakapitalisteille kau tapaista selostusta : histus ja siksi he vaativat- itsel New York Central rautatieyh työmieheen, niinkuin johonkin muu leen laillista oikeutta saada hu tiön pääomaa on turvotettu kei hun kappaleeseen tai tavaraan, jota kuttaa ainakin 75 prosenttia eli notekoisesti $128,540,677.75 tar samoin kuin muutakin kauppatavara- kolme neljättä osaa matkustajis kalleen laskien siitä päivästä läh raa hankitaan tuotantokustannusten ta ja merimiehistä. tien. jolloin New York Central lain mukaan. — Lassalle. «5 suoranaisena verona joutuisikaan sitä sien painon alla. Se tajutaan jo rahataloudelle turmiollisena toimen mittäin lainaamiseen. Valtiovelka, maksamaan. porvarillisissa piireissäkin. Niinpä piteenä. • ’’Kruunun viina” on en joka vuoden 1917 lopussa oli 240.6 Jos nykyisyys on raskasta, niin oikeistolainen sanomalehti ’’Karjala” nenkin korjannut konkurssin partaal milj. mk. oli v. 1920 loppuun mec- ei tulevaisuuskaan hyvää lupaa. Ke kirjotti katsauksessaan vuoteen 1920 la olevien hallitusjärjestelm ien raha- nessä paisunut 1,971.3 milj. mk. hityksen suunta verorasituksiin näh tämän vuoden alussa: “Tavattomas asioita. Jospa sitä yritetään meil Tehden siis jokaista maan asukasta den on kulkemassa jyrkästi ylös ti lisääntyneet valtion tarpeet ovat läkin? j kohti, syliiapsetkin mukaan luettuna, päin. pakottaneet jännittämään verojousen Rahantarve ainakin kasvaa. Suo 591 mk. Näin ollen jokainen neli Osotuksena siitä, miten on “edis sangen tiukalle ja keksimään kaik men valtion tarpeisiin nykyisen jär henkinen perhe saa vastata valkoi tytty”, esitetään tässä muutamia lu kia mahdollisia keinoja verojen k ka jestelmän vallitessa näkyy olevan sen ’ Suomen valtiovelkaa 2.364 mk. kuja. Vuoden 1914 valtion menojen saan saamiseksi. Puhutaan jo siitä liian vähän tuo. huimaava 2’4 mil- Tämä valtiovelka osottaa, ettei. kokonaismäärä oli 185.4 milj. mark rajasta, jonka yli verokuormitus ei jaardia. Hallitus vaatii enempää. Marxin sanoja käyttääkseni, meillä kaa, v. 1917 se oli 479.3 milj. mark enään voi mennä. Sotalaitos vaatii muka puolustuskun- kään “llikaverotus ole väliaikainen kaa, v. 1918 1,044.4 milj. markkaa, Näin porvarilehtikin. toisemmaksi kehittämiseksi miljoo tapaus, vaan päinvastoni pysyväinen v. 1920 2,022.8 milj. mk. ja v. 1921 Ja sen jälkeen on verokuormitus nia, virkamiehet tarvitsevat kalliip periaate.” Yhä paisuvia veroja lu jo mainittu 2,239,104,405 markkaa. mennyt huimaavasti eteenpäin. On ajan korotuksia j.n.e. j ne. paa siis porvaristo tulevaisuudessa, Vuoden .1914 menot on kuluvan vuo hän lisäys tänä vuonna valtion me Jokaisen nelihenkisen perheen o- kuten tähänkin asti. Se koettaa kyl den menoarvio ehtinyt sivuuttaa 12 noihin viime vuoteen verrattuna saksi tuleva rasitus 2C88 mk. 17 p lä joka vuosi selittää suunnattomia kertaa ja vuoden 1917 menoarvioon 216.3 miljoonaa markkaa. Siis o- on liian vähän nyljetty. Tarve oli menoja ja niistä Johtuvia suunnat verraten se on lähes viisin kertainen. nempi kuin vuonna 1915 valtion ko si paljoa suurempi. Noin pienellä tomia veroja vain tilapäisiksi ilmi Vallankumousvuonna saatiin työ konaismenot, jotka tekivät 198.9 mil nylkyoikeudella ei kukaan tahdo u s öiksi “kapinasta” j.n.e. johtuneiksi. tätekevä talonpoika tappelemaan joonaa markkaa. Lisäyksen täytyy kaltaa käydä tätä kansaa hallitse Mutta niin ei ole asianlaita. Meno työläisiä vastaan sillä valheella, et siis tuntua, kunhan tämän vuoden maan. Siinä äskeisen hallituspulan jen jatkuva suunnaton paisuminen tä työläiset tahtovat saattaa rasi kustannukset tulevat suoritettaviksi. todellinen syy. Vuoden lopussa saa todistaa, että se on "pysyväinen p* tukset työtätekevien talonpoikien Tämän nyt kuluvan vuoden lopussa eduskunta taas hyväksyä monisata- riaate”, kuuluen ehdottomasti por kannettavaksi. Työläiset lyötiin ja täytyy kai porvarilehtienkin sanoa miljoonaisen lisämenoarvion. — Ja varillisen valtion olemukseen. J* tässä ovat tulokset! Kuka kantaa vuosikatsauksissaan: "Verojousi on työtätekevät saavat ratkoa vaatteit että menojen paisuminen tulee tule Työtätekevien m ak-' tensa napitkin voidakseen kerätä vaisuudessa jatkumaan. siitä & nyt rasitukset talonpoikaisväestön katkeamassa.” puolesta? Palkkatyöläiset eivät nii sukyky tulee varmasti äärimmilleen kokoon, mitä porvarillinen valtio panttina lähes 2 miljaardln suuru: tä yksin kykene kantamaan ja ka puserretuksi. Niinpä aikoikin sosia syö. nen valtiovelka. Nyt ei voida rasi pitalismi ei tahdo kantaa. Suunna lidemokraatti Väinö Vuolijoki — ja Porvariston ainoana parannuskei tuksien alle nääntyviä vähävaraisia ton rasituksien paino jää kuin jää hän ei kai liikoja laskettele — e- j nona on uusien naamioitujen vero- lohduttaa, edes niinkuin vielä v. 1918.1 kin työläisten ja talonpoikien, kan ■ duskunnan puhemiehenä tasavallan tustapojen keksiminen. Tulleilla, ak- jolloin puhuttiin Karjalan rikkauk I Pettäväksi. presidentille lausua: “Valtion meno siiseilla y.m. samanluontoisilla nyl- sien riistäm isestä paisuvien meno-1 Valtion sälyttämien rasitusten li jen suuruus ja näiden peittämiseksi kykeinollla koetetaan peittää ja pet Jen peittämiseksi. säksi tulevat vielä yhä paisumistaan tarvittava raskas verotus ovatkin jo tää “Kansan" oikeudeksi jää maksa41 sekä saattaa mahdollisimman paisuvat kunnalliset verot. On las herättäneet koko maassa yleistä le suuri osa rasituksista vähävaraisten ja yhä maksaa, sekä kerran koi I kettu, että kuluvan vuoden kun- vottomuutta. Ja kuitenkaan ei näy välittömästi kannettavaksi. Niinpä messa vuodessa valita henkilöt, jo’ I nallisrasitukset tulisivat tekemään mitään loppua menojen ja verojen suunnitellaan kuluvana vuonna tul ka yhdessä hallituksen kanssa, ma^ I noin 10 prosenttia kokonaistuloista, suunnattomalle kasvamiselle. Yhä leina kuluttajaväestöltä nyljettäväk dollisesti ensin hiukan tingittyhän-1 siis yhden kymmenennen osan. Val uudelleen ja uudelleen täytyy koet si noin yksi neljäsosa, valtion kai- suunnitelevat ne muodot, joita noo I tion ja kuntien yhteinen rasitusten taa keksiä m itä oudoimpta verotus- kista menoista eli 535 miljoonaa mk d&ttaen verot työtätekeviltä helpo- l määrä tasan jaettuna nelihenkisille keinoja. Elintarpeet on verotettu, Viime vuonna tällä verotusta valla min saadaan puserretuksi ja vlskatuk I perheille tulee näin ollen olemaan kaikki on verotettu. Ehkäpä nivo nyljettiin 428.8 miljoonaa markkaa sl valtiohjrviön kaikkinielevaän krj perhettä kohden 4,500—5.000 m ark taan historiallisen esimerkin mukaan ja v. 1919 242 miljoonaa markkaa. taan. Lisähyvityksenä siitä, ettn kaa. «Siihen lisäksi porvarillisen val verottamaan ikkunaluvun mukaan, Viime vuosina ovatkin valtion me "kansa” tyytyväisesti maksaa, saa tion suojattien ja liittolaisten, pap tai sitten kumotaan kieltolaki ja not olleet niin huimaavat, ettei olo ehkä vajjaamielisten suunnitelmaa I pien ja lukkarien, palkat. Siihen li ryhdytään valmistamaan ja myymään mitenkään kyetty kansalta suoranai mukaan kansan äänestyksen kautta l säksi se verotus, joka kohtaa per viinaa valtion laskuun. Valmistuk sesti puristamaan kaikkia menoja. ilmaista vastaamalla joko jaa tai ei I soonallisen asevelvollisuuden muo sia tähän suuntaan jo tehdään por Menojen peittämiseksi on turvau sen. tahtooko se edelleen voimassa I dossa. t varillisissa piireissä. Yleensä puhu-: duttu “hätäisen viimeiseen keinoon”, pidettäväksi kieltolain, vai tahtooko I Vähävaraiset ja pien om istajat o- taan kieltolaista epäonnistuneena y -1 kuten sitä on porvarilliseliakin ta se juoda kruunun mouopooli''cn«a I vat todellakin nääntymässä jasituk- rttyksenä, erehdyksenä ja valtion; holla hyvin sattuvasti sanottu, m Porvarillisvapaamieliset nimitti* I
