/
>
TOVERI
(THE, COMRADE)
Tbe crgaa al tbe Fusai* workera in
* • Weetera State*. Tbe ooiy F u ra i*
Daily ta * e Weet Publiebed Daily,
eseept Saaday, at Attoria, Orecoa»
by tbe Weetera Workaraa** Pubkabiag
Office Seventh and Commarciai St„
Oppaatta Pact Office.
Poet Office Address s
TOVERI, Box W , Attoria, Ora.
E D IT O R IA !. S TA FF
Sulo Syvänen, A lex Sevo, A . N. Koa*
kela, K. E. Heikkinen.
Phonet
No. 123
Torstaina^T oukokuun 2 6 p.— Thursday, M ay 26jh,
■MM
Office 363, Editorial Dep’t 832
Entered aa eacond-claaa mail matter
18. 1912, at the Poet Office at
ria, Oregon, under tbe A ct oi
March 3. 1879.
Saari petos Englannin
työväenliikkeessä
Yksi mustimpia tekoja työ
väenliikkeessä oli Englannin kol-
miliiton sihteerin Thomasin pe
tos lakkoutuneita kivihiilenkai-
vajia kohtaan. Tämä toisen in
ternationalen yksi pääpylväitä
teki parhaimman palveluksen
säikähtäneelle ¡Englannin kapi-
talistiluokalle. pelastaen sen pu
lasta silloin kun mailman kai
suurin järjestynyt työläisarmei-
ja oli astumassa voiton tielle.
Englannin työväestön koke
mus antaa taas uuden opetuk
sen kuinka välttämätöntä työ
väenluokalle on tehdä jyrkkä pe
säero kaikista sosialismin nimel
lä ratsastavista opportunistisista
johtajista.
Ne, jotka tunsivat Thomasin
entisen toiminnan, tiesivät näin
käyvän heti kun ratkaisun hetki
tulee esille keltaisten johtajien
suurisuisesta tohinasta huolimat
ta. “Olisimme pettureita jos täs
sä suuressa kysymyksessä luo
puisimme mainareista,” anoi yl
västelyn yksi kolmiliiton noske-
laisista Harrv Gossling Englan
nin pääministerille. Oletus to
teutui kuitenkin kirjaimellisesti.
Samalla kui) rautatieläisten ja
kuljetustyöläisten johtajat uh
kailivat suurlakolla, ellei halli
tus taivu kivihiilenkaivajien vaa
timuksiin. he kaiken aikaa hil
jaisuudessa valmistuivat pettä
mään kivihiilenkaivajat. Julki
suudessa puhuivat solidaarisuu
desta mainarien asialle, mutta
yksityisissä keskusteluissa kylvi
vät epäluottamusta ja hajaannus
ta. Mainarit luottivat heidän
julkisiin lausuntoihinsa, suuret
joukot innostuivat suurlakkoon,
vieläpä kolmiliiton toimeenpane
van komitean tavalliset jäsenet
olivat siinä uskossa vielä lakko-
peruutuksen aattona, että yleis
lakko varmasti aletaan. Mutta
sillä hetkellä oli petossuunnitel-
ma jo valmiiksi haudottu. Sen
hautojana ja toteuttajana oli
Thomas. Toisen Internationalen
kansainvälisen neuvoston jäsen.
Rautatieläisten ia kulietustvö-
läisten johtajat, Thomas ja Wil
liams tahalla koettivat estää lak-
VALKOISEN
kosuunnittelujen toteuttamista.
Pienimmälläkään tavalla ei kes
kusjohdon taholta teossa innos
tettu ja valmistettu joukkoja
taisteluun. Niinoä esimerkiksi
oli suunniteltu valmiiksi elintar
peiden jakosuunnitelma lakon a-
jaksi, mutta sitä ei edes esitet
ty keskusneuvostoh lakkokoko-
ukselle.
Thomas ei olisi antautunut ko
ko suurlakkohommaan. mutta
mainarien jyrkkyys ja järjestö
jen mielipide pakotti hänet vas
tahakoisesti mukaan. Koetti lop
puun asti saada mainareita vielä
neuvotteluihin hallituksen kans
sa, mutta epäonnistuttuaan siinä
antoi lakkopuumin runnata au
tomaattisesti, jääden itse odot
tamaan sopivampaa tilaisuutta
perääntymiselle.
Kun sitten k.-hallituksen parla
menttikomitea, työväenpuolueen
toimeenpaneva komitea ja eri työ
väenryhmien parlamenttikomitea
pitivät yhteiskokouksen, neuvo-
tellakseen sovinnon mahdollisuu
desta lakon aattona, teki Hodges,
hiilenkaivajien sihteeri, suuren
tuhmuuden vastatessaan parla-
menttikomitean tekemään kysy
mykseen. että hiilenkaivajien o-
lisi tyydyttävä parhaimpaan palk
kaan mikä olisi saatavissa ja
luovuttava vaatimuksestaan kai
vosten
kansallistuttamisesta.
Hodges teki tyhmyytensä Tho
masin vaikutuksesta ja samalla
Thomas, käyttäen tilaisuutta hy
väkseen, ilmotti kokoontumis-
hallituksen parlamentti jäsenille,
että hänenkin “vaatimattoman
mielipiteensä mukaan kivihiilen
kaivajien olisi luovuttava kaivos
ten
kansallistuttamisvaatimuk-
sesta.”
Kun kerran kivihiilenkaivajien
johtaja oli tehnyt sellaisen tyh
myyden lakon aattona, syntyi ki-
vihiilenkaivajien edustajien kes
kuudessa tavaton hämminki.
Hodgesilta vaadittin selitystä ja
kun ei hän voinut puolustautua,
jätti hän erohakemuksensa mai
narien toimeenpanevalle komite
alle. Mainarien toimeenpaneva
komitea luotti silloin vielä täy
dellisesti kolmiliittoon. lainkaan
käsittämättä, että Hodgesin me
nettely oli tahallaan suunniteltu.
Hodgesin menettelyä käyttivät
Thomas ja Williams heti kulje
tustyöläisten ja rautatieläisten
toimeenpanevan neuvoston ko
kouksessa.
Kivihiilenkaivajien
toimeenpaneva komitea ei tahto
nut perääntyä, ja antoi siitä tie
don kuljetustyöläisten ja rauta
tieläisten edustajille, mutta sillä
välin olivat jo keltaiset johtajat
Williams ja Bevis pelottaneet
sanottujen järjestöjen toimeen
panevat neuvostot peräänty
mään. Thomas kontrolloi täten
syntyneessä psykologisessa ti
lanteessa, jota tahallaan oli val
mistettu, näitä arkoja neuvosto-
jäseniä ia yleislakkokutsu pää
tettiin peruuttaa. Päätös teh
tiin juuri sillä hetkellä kun ko
koomushallitus Downing-kadulla
y leislakonuhasta säikähtäneenä
piti neuvottelua tehdäkseen vii
me hetkellä mainareille myönny-
SUOMEN
tyksen. Tiedossa on, että Eng
lannin hallitus oli tosi hädässä,
että yleislakko pelotti sitä aina
kin yhtä paljon kuin keltaisia
työväenjohtajiakin. Mutta hal
lituksen ei tarvinnut tehdäkään
myönnytyksiä. Thomas oli sen
pelastanut suurimmasta pulasta,
mihin se vielä oli joutunut maan
työväestön yksimielisyyden edes
sä koko maan. historiassa.
Kolmiliiton syvät joukot o-
d ottivat jännittyneenä tietoa joh
tajiensa viimeisen neuvotteluko
kouksen päätöksestä. Joukot o-
livat valmiit koitokseen. Mutta
rautatieläisten ia kuljetustyöläis-
ten toimeenpanevien neuvosto
jen petollinen päätös pidätettiin
tahalla joutumasta joukkojen tie
toon. kunnes nämä saivat vasta
kapitalistisista lehdistä nähdä,
sen' jälkeen kun yleislakon jo
olisi pitänyt alkaa, että mitään
yleislakkoa ei tulekaan. Viivyt-
telemällä tiedonantoa petolliset
johtajat tahtoivat täten estää
joukkojen yksityisten lakkojen
puhkeamisen. Kun päätöksestä
tuli lopullisesti tieto, oli häm
mennys sellainen, ettei joukko
jen
yhteistoiminnasta voinut
syntyä mitään. Sen lakkoinnos-
tus oli johdon taholta täydelli
sesti halpaannutettu.
Esimerkkinä mainittakoon, et
tä autonajurien järjestö oli ko
koontunut valmiiksi Lontooseen
kuulemaan uutisia edustajaltaan
Ben Smithiltä. jonka oli määrä
puhua tunti sen jälkeen kuri
kolmiliiton toimeenpanevan neu
voston kokous loppuu. Mutta
Ben Smith ei uskaltanut ilmaan
tua työläisten eteen selittämään
päätöstä.
Tällä tavalla tuhottiin paljon
lupaaya Englannin Kolmiliitto,
ehkä mailman voimakkain työ
väenjärjestö. joka mahdillaan
kerran esti Englannin hallituk
sen uudelleen syöksymästä so
taan.
Eikä kukaan ole edes
kukkasia laskenut sen haudalle.
Sillä merkityksetön on se nyt.
Mainarit jätettiin oman onnensa
nojaan jatkamaan epätoivoista
taisteluaan.
Thomas karkasi,
säästyäkseen kuulemasta katke
roituneen työväestön tuomiota,
Amerikaan lepäämään ja odotta
maan ukkosen tyyntymistä me-
jen toisella puolen. Täällä hän
sai maihin astuessaan asianmu
kaisen kohtelun — nähdä suuren
työläisjoukon vihamielisen mie-
lenosotuksen rannassa, niin että
täytyi poliisin turvissa puikahtaa
automobiiliin ia luikkia tiehen
sä.
Engl. aiottu yleislakko olemuk
seltaan olisi ollut vallankumo
uksellinen, se olisi voinut kär
jistyä valtakysymykseksi, mutta
tälle tielle eivät keltaiset joh
tajat uskaltaneet lähteä. Eivät
uskaltaneet sentähden. että eh
dottomasti olisivat pelkureita tai
raukkoja, mutta sentähden että
työväenasia ei ole heidän asian
sa. He ovat suuripalkkaisia am
mattijohtajia, varustetut poro-
porvarin mailmankatsomuksella,
ymmärtämättä työväen luokka-
liikkeen vallankumouksellista si
sällystä. Kriitillisenä aikana he
välittömästi
KUSTANNUKSET ja aloilla niihin työskentelevien
liittyvillä työ
kannettavaksi.
Täsmällisiä numeroita tässä suhtees
sa on vaikea esittää, mutta ei suu
resti liioittele, vaikka kertoo henkilö
kohtaisesti kannettavien rasituksien
määrää osoittavan luvun kahdella.
Jos jaamme väestön nelihenkisiin
ryhmiin, saamme tällaisia ryhmiä e-
dellämainitun v. 1918 väkiluvun mu
kaan 832.954,5. Näin jokaista neli
henkistä perhettä kohti tekemät vuo
den 1921 valtion menot
Jokainen Amerikan mantereella o mia valkoisen Suomen nykyisestä
levä suomalainen mielenkiinnolla seu hinnasta. Siispä siitä, mitä se nykyi
raa olosuhteitten kehitystä Suomessa. sin kullekin työtätekevälle maksaa?
Koska allaoleva artikkeli perin pohjin
Vakinaisen ja ylimääräisen vuoden
Suomen oloja selostaa kaikessa a ja t 1921 tulo- ja menoarvion yhteinen me
tomuudessaan. niin sen pituudesta nojen loppusumma on, eduskunnan
huolimatta julkaisemme sen. Artik päätöksen mukaan,
keli on lainaus Suomen Työmiehesttt:
2,239,104,405:— markkaa.
Jokaisen porvarillisen valtion tun-
Summan suuruutta kokonaisuutena
nusmerkillisimpiä piirteitä on se. että on vaikea käsittää. Jotta kukin voi
2,688 mk. 17 p.
ne kaikki tulevat hirvittävän «kalliik si osuutensa tähän huomata, valaista
si. Tämä Johtuu siitä, että riistojär koon sitä tilastollisiin tietoihin perus
Joku voisi väittää, että tuollainen
Jestelmän sortokoneiston täytyy olla tuvilla laskelmilla.
jako nelihenkisiin ryhmiin on aiva i
niin monimutkainen, ettei vaan työ
Vuoden 1910 lopussa oli ammatia- mielivaltainen. Mutta sitä se ei ole.
tätekevä väestö sitä välittömästi ja satoimivia <3 pros. väestön koko lu
Katsotaan. Ensiksi. Perhe, jossa on
helposti sellaiseksi tajuaisi. - Jota e-
kumäärästä. Tähän sisältyvät kaik isä. äiti ja kaksi lasta ei ole keski-
nemmän se tulee yli-ikäiseksi elimek ki, Joilla vain jokin ammatti on. Siis
suuruiseksi perheeksi Suomen väes-
si. sitä kalliimmaksi sen täytyy tul
kauppiaat, poliisit, keinottelijat jne. töoloja silmälläpitäen liian suuri. Pi-
la. Se näkyy olevan jokaisen häviä suuri joukko ihmisiä, jotka ovat kau
' kemmin päinvastoin. Ompa esitetty
vän valtiojärjestelmän kuolin tauti kana tuottavasta työstä.
Vuoden seikkoja, joiden perusteella on tah
Uuden ajan historia sen aivan ku 1918 lopussa oli Suomen väkiluku kir
moama ttomaasti todistaa.
Tämän konkirjojen mukaan 3.331.814 hen dottu väittää Suomessa viisi- jopa
väitteen todistamiseksi tarvitsee vain keä. Eedelly ttäen, että ammatissa kuusihenkistä perhettä keskisuurul-
viitata Ranskan historiaan 1700 lu toimivien prosenttiluku on pysynyt i seksi. Toiseksi. Ottaen huomioon
vun lopussa ja Venäjän historiaan vii samana, lisääntynyt se ei ainakaan . väestöön kuuluvat lapset, vanhukset,
’ sotilaat, virkamiehistöön, ylellisyys-
me vuosisadan .lopussa Ja kuluvan
ole. saamme heidän lukumääräkseea palvelijat. tyhjäntoim ittajat jne. ei
vuosisadan ensi kymmeninä.
1.432,880 henkeä. Kuten jo huomau ole liikaa edellytetty, jos laskee kol
Näihin ensimerkkelhin rinnastaen tettiin, kuuluu näiden joukkoon suuii
me kuluttavaa henkilöä jokaisen vä
Suomen valtion yhä ja huimaavasti määrä ihmisiä, joiden osuus työhön,
littömästi tuottavaa työtä tekevän
kasvavia menoja voi eduskunnan äs ja varsinkin tuottavaan työhön on ai
kustannettavaksi. Todellisuudessa on
ken hyväksymää valtion tulo- Ja me van nimellistä laatua. Vaikka nyt ! edellytetty luku. kolme, pikemmin
noarviota käsittämättömän suurine otamraekln kaikki mukaan, jottei
liian pieni kuin liian suuri. Tätä o-
loppunumeroineen katsella tulevaisuu seura tule liian pieneksi, tnlee kun
soittaa v. 1910 lopussa suoritetun
don uskoaan kadottamatta Köyhällä kin kannettavaksi tämän vuotisesta
tön päämäärän kannalta katsoen il valtion menoerästä 1.563 mk. 97 p. vaenlaskun. perusteella tehty ryhmi
tys, jooka mukaan ammatrttomia oli
menee jokaisessa kasvavassa meno Siis hyvä kuukausipalkka valtiolle
5-5 väestön koko lukum äärältä ja am
erässä askel eteenpäin. Sillä tulo vuoden tuloista.
matissa toimivia vain 2-5. Näistä am
ja menoarvion jokainen luokka ja lu
Todellisuudessa tulee rasitus vielä matissa toimivista suuri osa on, ku
ku yhä paisuvalla voimalla puhuu va suuremmaksi välittömästi tuottavassa
ten jo huomautettiin, kokonaan ulko
kuuttavaa kieltään nykyistä “huushol työssä mukana oleville. Heidän näet
puolella tuottavan työn, sen kannetta
lia" vastaan. On ilmeinen ihme, el täytyy työllään tehdä mahdolliseksi
vana. Näin ollen voimme edellä esi
lei koko työtätekevä väestö tällaises el ainoastaan verojen maksu suurelle
tettyä jakoa pitää lähimain oikeana.
ta havainto-opetuksesta huomaa, min osalle mukaanlasketuista vaan myös
Ja se osoittaa, että jokainen täysin
kälainen “etujensa suojelija“ sillä koko heidän elämänsä Viime kädes
työkykyinen ja tuottavaa työtä teke
porvariston valtiossa on.
sä rasituksia kantamaan joutuvien vä saa maksaa yksistään valtion yl
On mitä suurimmassa määrässä o- joukko suuresti pienenee ja siis o-
läpitokustannuksia 2.688 mk. 17 p.
pettavaa ja mielenkiintoista pysähtyä suus suurenee.
Lopuksikin kaikhi yhden vuoden kuluessa. Tavalla tai
hiukan tekemään muutamia l*sk«l- jaa teollisuudessa, maanviljelyksessä
toisella se ainakin otetaan, vaikka :i
astuvat
kapitalistien puolelle omistajille joitakin tuhansia dol
säännöllisesti, niin kuin kokemus lareita kutakin laivaa kohden,
on osottanut kaikissa maissa.
sillä mitäpä ihmishenki maksaa
Mailman työväenliikkeen tär silloin kun voittojen saanti on
kein kysymys onkin näbtä pe kysymyksessä.
tollisista johtajista vapautumi
nen ja tämä prosessi on nyt
kaikkialla käynnissä. Siitä joh
tuu työväenliikkeiden näennäi
nen hajaannus kaikissa maissa,
josta oikeistolaiset pitävät niin
tavatonta melua. Mutta todel
lisuudessa on käynnissä mahta
va vallankumouksellisen työväes
tön mobilisointi, kokoominen
kinteään kansainväliseen vallan
kumoustaisteluun.
Englannin
Kolmiliitod johtajien petollisuus
ja Kolmiliiton hajaantuminen
raivaa vain tietä tälle liikkeelle,
ja uusi vaihe alkaa Englannin
työväenliikkeessä, kuinka syn
kältä tilanne siellä nyt hetkelli
sesti saattaa näyttääkin. Niin
kuin useimmat mannermaiden
työläiset ovat saaneet katkeran
opetuksen, samaten Englannin
työväenluokka nyt oppii käsit
tämään. että sen ensimäinen vel
vollisuus on puhdistaa rivinsä
petollisista johtajista ja lähteä
taivaltamaan selvää vallankumo
uksellista tietä eteenpäin. Muu
ta vaihtoehtoa ei ole olemassa,
jos työväki tahtoo vapautua
sorronalaisesta tilastaan.
VÄHÄT KULKIJO1TTEN
TURVALLISUUDESTA
Parhaillaan on kongressissa y-
ritys käynnissä, jonka t&rkotuk-
sena on muokata La Folletten
merimieslakia sellaiseksi, että
laivojen omistajien ei tarvitsisi
kiinnittää niin suurta huomiota
matkustajien ia merimiesten tur
vallisuuteen kuin tällä kertaa.
Nykyinen voimassa oleva meri
mieslaki hyväksyttiin kongressis
sa v. 1915 merimiesten järjestön
20 vuotisen taistelun jälkeen ja
se on tullut kautta koko mail
man merimiesten olosuhteitten
standardiksi. Tätä lakia vas
taan tehdyssä hyökkäyksessä on
kautta mailman tunnettu laivo
jen omistajain järjestö kynsi
neen.
Laivojen omistajien asialla liik
kuu edustaja Frank D. Scott.
Michiganista, joka on kongres
sissa
tehnyt muutosesityksen
merimieslain 14:een kohtaan.
Nykyisessä merimieslaissa mää
ritellään. että amerikalaisten o-
mistamissa laivoissa, jotka liik
kuvat ’’Amerikan perillä, järvil
lä, lahdilla, tai salmissa,” on
oltava vissi ja tarkoin määritel
ty määrä pelastus venheitä, laut
toja, pelastusrenkaita ja muita
liengenpelastusvälineitä, joita on
viime aikoina keksitty.
Nykyisessä kongressissa rat
kaisua odottavassa esityksessä
vaaditaan kongresia vapautta
maan laivojen omistajia näistä
määräyksistä, “koska ne ovat
kalliita ja palautumaan takaisin
niihin puutteellisiin määräyksiin,
jotka sitä enn£n olivat voimas
sa. Toisin sanoen matkustajien
ja merimiesten hengen kustan
nuksella tehdyssä lakiesitykses
sä koetetaan “säästää ’ laivojen
Liikkeenhoitajan Nurkka
.
——:
--------------------------- —'
Ensi aluksi yritetään lakia
Kirjallisauskomiteat ja asiamiehet
saada muokatuksi mikäli suur
ten sisäjärvien laivakulku on ky
symyksessä, mutta ei ole epäile-
Nyt kun työväki kaikissa maissa liikehtii voimakkaam
mistäkään siitä, etteikö sitä heti min ja selväpiirteisemmin luokkapyrkimystensä saavuttami
sen jälkeen alettaisi saattaa voi seksi ja sosialismin toteuttamiseksi, kuin koskaan ennen
maan myöskin valtamerille. tEu-
si aluksi koetetaan saada kong niin on välttämätöntä jokaiselle ajattelevalle työläiselle seu
ressilta lupaa vähentää turvalli- rata kiinteästi työväen om ia sanom alehtiä.
suusvälineitä puolella nykyisestä
Toverin asiam iehet, älkää unhottako tätä tilaisuutta ja
määrästä ja siitähän sitä sitten toimintavelvolfisuuttanne tänä aikana.
Meidän on joka
voitaisi vähentää edelleenkin.
hetki muistettava, että tietoisuus on luokkam m e pelaitui.
Mutta lakiesityksessä ei tyy Toveri on lännen suom alaisten työläisten sanomalehti. To
dytä vain pelkästään turvalli- verista saavat työläiset lukea vääristelemättömät tiedonan
suusvälineitten pienentämiseen, not mailman työläisten taistelurintamalta, sentähden meidän
vaan samalla koetetaan siinä
myöskin poistaa niitä .määräyk on saatava Toveri m enem ään jokaiseen suom alaiseen kotiin
siä, jotka koskevat ammattitai lännellä. — Siis terästetyin mielin Toveria levittämään! nyt
toisten merimiesten, koneen on toiminnan aika.
käyttäjien ja luotsien käyttöä
laivaliikenteessä. Tämä kohta
Olette saneet jo Lasten K evään 1921. Lähtiessänne ha
on nimenomaan tähdätty meri
miesten järjestäjä vastaan nykyi kemaan Toverille uusia ja uudistustilauksia, älkää unhoitta
sessä palkkataistelussa. Jos me ko Lasten Kevät nippua ottaa myöskin mukaanne, siten sääs
rimiesten kelpoisuusehtoja pie tätte paljon askeleita ja on suuremmat kauppamahdollisuu-
nennetään. niin saadaan suurem det. Lasten K evät 1921 on julkaisu, jota voipi ylpeydellä
mat mahdollisuudet alentaa palk
koja ja riitaisuuksien sattuessa tarjota työläislasten luettavaksi, siksi hyväsisältöinen ja siisti
ulkoasultaan sekä painotyön puolesta on tämän kevään las-
värvätä rikkureita.
tenjulkaisu. Niin, Lasten K evään hinta on ainoastaan
Lakiesityksessä on myöskin senttiä.
kohta, joka koskee suorastaan
järvialueen liikennettä yksin
MIKSI RA U TA TIET T U O T - ja Hudson River rautatieyhtiöt
omaan. 'V. 1915 :n laki rajottaa
yhtyivät v. 1869. Voitto-osin
TAV A T T A PPIO T A
aikaa, jonka kuluessa laivalii
koja on kysymyksenä oleva yh
kennettä saa alottaa keväällä ia
Parhaillaan pohditaan ankaras tiö maksanut vv. 18/0—1919 vä
jatkaa syksyllä ja nämä rajotuk- ti kysymystä: mitenkä järjestää lisenä aikana kaikkiaan 28b.5
set johtuvat puhtaasti kysymyk rautateitten rrienot niin, että ne pros. pääomalleen, jota voitto-
sessä olevien vesien vaarallisuu tulevat kannattamaan itsensä. osinkojen mukaan on turvotettu
desta rajotettuna aikana ja sää Kun rautatiekorporatsionien pre eli vesitetty $163,099,650:11a. eli
dettiin pitkän ja monta sataa ih sidentit saapuvat tutkijakomite - keskimäärin $3.261,933:11a vuo
mishenkeä maksaneen kokemuk oitten eteen, on niillä matkas dessa. Tästä pääoman vesittä
sen perusteella. Laivojen omis saan kantamus dokumentteja, misestä koituu rautatielle joka
tajat eivät kuitenkaan pane mi joilla koetetaan osottaa, että mi vuosi nykyisellään ollessa keski
tään arvoa ihmishengelle; lai kään muu ei rautateitä pelasta määrin $6,000.000 ylimääräinen
voistaan ei heidän tarvitse- vä kuin työläisten palkkojen tuntu menoerä, jota tavallisesti ei ote
littää. ne kun ovat vakuutetut, va alentaminen, mihin tavalli ta rautatiekapitalistien laskuissa
ja siksi koetetaan tätäkin kohtaa sesti myöskin lisätään rahtihin turvotuksena lainkaan huomioon.
särkeä
suurempien
voittojen tojen korottaminen, mikä vastai Rautaticisännät koettavat sivuut
saannin turvaamiseksi.
si noin osapuille puolta vajauk taa asiasta puhumisen, jatkaa
sesta
ja lopusta pyydetään liit osakepääoman turvottamista ia
Muuten on tämä laivain omis
tajien hyökkäys mitä tyypilli tohallitusta maksamaan “uhrau- turvotuksien tullessa kyllin kor
rautatienomistajille” keiksi pakottaa kansa maksa
sin ja kuvastaa selvästi sitä, e t tuvaisille
joitakin
satoja
miljoonia korva maan hallituksen välityksellä it
tä liikennettä ei käydä ihmisten
selleen lisä voittoja, la tietenkin
ja liikenteen helpottamisen vuok usta tappion peittämiseksi.
si, vaan yksinomaan siksi, että
Tutki jakomiteoitten toiminta nämä turvotukset ovat mahta
liikennettä välittämällä voidaan ei „kuitenkaan tavallisesti saa vana argumenttina painamassa
palkkaneuvotteluissa,
kiskoa voittoja. Asian laita on jatkua aivan häiriöittä, sillä sil myöskin
sillä
niitten
kautta käv helpoksi
näet siten, että nykyäänkin voi loin tällöin tulee niissä esiin jo
massa oleva merilaki on perin kin rautatiekapitalisteille epä osottaa suuretkin voitot tappi
puutteellinen. Se säätää näet, mieluinen soraääni, jota on vai- oksi.
Kaikkiaan nousevat Yhdysval
että jokaisella laivalla tulee olla keanlainen tukahduttaa. Tällä-,
pelastusvenheitä 20 pros. mat nen soraääni nostettiin äskettäin tain rautateitten osakepääoman
kustajia kohden ja lauttoja 30 tutkinnossa, jossa käsiteltiin a- turvotukset tällä kertaa viimeis-l
prosenttia kohden. Toisin sano lustavasti New York Central ten tietojen mukaan kahdeksaan!
en tulkittuna tämä merkitsee, rautatieyhtiön vaatimusta saada biljoonaan dollariin, josta Hiivi
että laivojen omistajien tulee lai parilla kymmenellä prosentilla jauksesta Yhdysvaltain kansa]
voilleen varata toiselle puolelle alentaa työläistensä palkkoja. maksaa yksityisille rautateitten I
matkustajista ia merimiehistä Sen nostaja oli rautatieläisten omistajille hyvitystä satoja mil-l
pelastusvälineitä, mutta onnetto veljesliittojen puolesta tutki joonia dollareita vuosittain.
muuden sattuessa niillä on oi muksia tehnvt taloustieteilijä.
keus hukuttaa toiset puolet. Tä Lauck, joka korviaan heristele- — Mikä porvarillisella aikakaudel
mäkin rikoksellisen laimea mää ville kuulijoilleen teki seuraavar, la antaa erikoisen leiman, on työn
antajan kylmä, persoonaton suhde
räys on laivakapitalisteille kau tapaista selostusta :
histus ja siksi he vaativat- itsel New York Central rautatieyh työmieheen, niinkuin johonkin muu
leen laillista oikeutta saada hu tiön pääomaa on turvotettu kei hun kappaleeseen tai tavaraan, jota
kuttaa ainakin 75 prosenttia eli notekoisesti $128,540,677.75 tar samoin kuin muutakin kauppatavara-
kolme neljättä osaa matkustajis kalleen laskien siitä päivästä läh raa hankitaan tuotantokustannusten
ta ja merimiehistä.
tien. jolloin New York Central lain mukaan. — Lassalle.
«5
suoranaisena verona joutuisikaan sitä sien painon alla. Se tajutaan jo rahataloudelle turmiollisena toimen mittäin lainaamiseen.
Valtiovelka,
maksamaan.
porvarillisissa piireissäkin.
Niinpä piteenä. • ’’Kruunun viina” on en joka vuoden 1917 lopussa oli 240.6
Jos nykyisyys on raskasta, niin oikeistolainen sanomalehti ’’Karjala” nenkin korjannut konkurssin partaal milj. mk. oli v. 1920 loppuun mec-
ei tulevaisuuskaan hyvää lupaa. Ke kirjotti katsauksessaan vuoteen 1920 la olevien hallitusjärjestelm ien raha- nessä paisunut 1,971.3 milj. mk.
hityksen suunta verorasituksiin näh tämän vuoden alussa: “Tavattomas asioita. Jospa sitä yritetään meil Tehden siis jokaista maan asukasta
den on kulkemassa jyrkästi ylös ti lisääntyneet valtion tarpeet ovat läkin? j
kohti, syliiapsetkin mukaan luettuna,
päin.
pakottaneet jännittämään verojousen
Rahantarve ainakin kasvaa. Suo 591 mk. Näin ollen jokainen neli
Osotuksena siitä, miten on “edis sangen tiukalle ja keksimään kaik men valtion tarpeisiin nykyisen jär henkinen perhe saa vastata valkoi
tytty”, esitetään tässä muutamia lu kia mahdollisia keinoja verojen k ka jestelmän vallitessa näkyy olevan sen ’ Suomen valtiovelkaa 2.364 mk.
kuja. Vuoden 1914 valtion menojen saan saamiseksi. Puhutaan jo siitä liian vähän tuo. huimaava 2’4 mil- Tämä
valtiovelka osottaa, ettei.
kokonaismäärä oli 185.4 milj. mark rajasta, jonka yli verokuormitus ei jaardia.
Hallitus vaatii enempää. Marxin sanoja käyttääkseni, meillä
kaa, v. 1917 se oli 479.3 milj. mark enään voi mennä.
Sotalaitos vaatii muka puolustuskun- kään “llikaverotus ole väliaikainen
kaa, v. 1918 1,044.4 milj. markkaa,
Näin porvarilehtikin.
toisemmaksi kehittämiseksi miljoo tapaus, vaan päinvastoni pysyväinen
v. 1920 2,022.8 milj. mk. ja v. 1921
Ja sen jälkeen on verokuormitus nia, virkamiehet tarvitsevat kalliip periaate.” Yhä paisuvia veroja lu
jo mainittu 2,239,104,405 markkaa. mennyt huimaavasti eteenpäin. On ajan korotuksia j.n.e. j ne.
paa siis porvaristo tulevaisuudessa,
Vuoden .1914 menot on kuluvan vuo hän lisäys tänä vuonna valtion me
Jokaisen nelihenkisen perheen o- kuten tähänkin asti. Se koettaa kyl
den menoarvio ehtinyt sivuuttaa 12 noihin viime vuoteen verrattuna saksi tuleva rasitus 2C88 mk. 17 p lä joka vuosi selittää suunnattomia
kertaa ja vuoden 1917 menoarvioon 216.3 miljoonaa markkaa.
Siis o- on liian vähän nyljetty. Tarve oli menoja ja niistä Johtuvia suunnat
verraten se on lähes viisin kertainen. nempi kuin vuonna 1915 valtion ko si paljoa suurempi. Noin pienellä tomia veroja vain tilapäisiksi ilmi
Vallankumousvuonna saatiin työ konaismenot, jotka tekivät 198.9 mil nylkyoikeudella ei kukaan tahdo u s öiksi “kapinasta” j.n.e. johtuneiksi.
tätekevä
talonpoika tappelemaan joonaa markkaa. Lisäyksen täytyy kaltaa käydä tätä kansaa hallitse Mutta niin ei ole asianlaita. Meno
työläisiä vastaan sillä valheella, et siis tuntua, kunhan tämän vuoden maan. Siinä äskeisen hallituspulan jen jatkuva suunnaton paisuminen
tä työläiset tahtovat saattaa rasi kustannukset tulevat suoritettaviksi. todellinen syy. Vuoden lopussa saa todistaa, että se on "pysyväinen p*
tukset
työtätekevien
talonpoikien Tämän nyt kuluvan vuoden lopussa eduskunta taas hyväksyä monisata- riaate”, kuuluen ehdottomasti por
kannettavaksi. Työläiset lyötiin ja täytyy kai porvarilehtienkin sanoa miljoonaisen lisämenoarvion. — Ja varillisen valtion olemukseen. J*
tässä ovat tulokset! Kuka kantaa vuosikatsauksissaan: "Verojousi on työtätekevät saavat ratkoa vaatteit että menojen paisuminen tulee tule
Työtätekevien m ak-' tensa napitkin voidakseen kerätä vaisuudessa jatkumaan. siitä &
nyt rasitukset talonpoikaisväestön katkeamassa.”
puolesta? Palkkatyöläiset eivät nii sukyky tulee varmasti äärimmilleen kokoon,
mitä porvarillinen valtio panttina lähes 2 miljaardln suuru:
tä yksin kykene kantamaan ja ka puserretuksi. Niinpä aikoikin sosia syö.
nen valtiovelka. Nyt ei voida rasi
pitalismi ei tahdo kantaa. Suunna lidemokraatti Väinö Vuolijoki — ja
Porvariston ainoana parannuskei tuksien alle nääntyviä vähävaraisia
ton rasituksien paino jää kuin jää hän ei kai liikoja laskettele — e- j nona on uusien naamioitujen vero- lohduttaa, edes niinkuin vielä v. 1918.1
kin työläisten ja talonpoikien, kan ■ duskunnan puhemiehenä tasavallan tustapojen keksiminen. Tulleilla, ak- jolloin puhuttiin Karjalan rikkauk I
Pettäväksi.
presidentille lausua: “Valtion meno siiseilla y.m. samanluontoisilla nyl- sien riistäm isestä paisuvien meno-1
Valtion sälyttämien rasitusten li jen suuruus ja näiden peittämiseksi kykeinollla koetetaan peittää ja pet Jen peittämiseksi.
säksi tulevat vielä yhä paisumistaan tarvittava raskas verotus ovatkin jo tää
“Kansan" oikeudeksi jää maksa41
sekä saattaa mahdollisimman
paisuvat kunnalliset verot. On las herättäneet koko maassa yleistä le suuri osa rasituksista vähävaraisten ja yhä maksaa, sekä kerran koi I
kettu, että kuluvan vuoden kun- vottomuutta. Ja kuitenkaan ei näy välittömästi kannettavaksi.
Niinpä messa vuodessa valita henkilöt, jo’ I
nallisrasitukset tulisivat tekemään mitään loppua menojen ja verojen suunnitellaan kuluvana vuonna tul ka yhdessä hallituksen kanssa, ma^ I
noin 10 prosenttia kokonaistuloista, suunnattomalle kasvamiselle.
Yhä leina kuluttajaväestöltä nyljettäväk dollisesti ensin hiukan tingittyhän-1
siis yhden kymmenennen osan. Val uudelleen ja uudelleen täytyy koet si noin yksi neljäsosa, valtion kai- suunnitelevat ne muodot, joita noo I
tion ja kuntien yhteinen rasitusten taa keksiä m itä oudoimpta verotus- kista menoista eli 535 miljoonaa mk d&ttaen verot työtätekeviltä helpo- l
määrä tasan jaettuna nelihenkisille keinoja.
Elintarpeet on verotettu, Viime vuonna tällä verotusta valla min saadaan puserretuksi ja vlskatuk I
perheille tulee näin ollen olemaan kaikki on verotettu. Ehkäpä nivo nyljettiin 428.8 miljoonaa markkaa sl valtiohjrviön kaikkinielevaän krj
perhettä kohden 4,500—5.000 m ark taan historiallisen esimerkin mukaan ja v. 1919 242 miljoonaa markkaa. taan.
Lisähyvityksenä siitä, ettn
kaa. «Siihen lisäksi porvarillisen val verottamaan
ikkunaluvun mukaan,
Viime vuosina ovatkin valtion me "kansa” tyytyväisesti maksaa, saa
tion suojattien ja liittolaisten, pap tai sitten kumotaan kieltolaki ja not olleet niin huimaavat, ettei olo ehkä vajjaamielisten suunnitelmaa I
pien ja lukkarien, palkat. Siihen li ryhdytään valmistamaan ja myymään mitenkään kyetty kansalta suoranai mukaan kansan äänestyksen kautta l
säksi se verotus, joka kohtaa per viinaa valtion laskuun. Valmistuk sesti puristamaan kaikkia menoja. ilmaista vastaamalla joko jaa tai ei I
soonallisen asevelvollisuuden muo sia tähän suuntaan jo tehdään por Menojen peittämiseksi on turvau sen. tahtooko se edelleen voimassa I
dossa.
t
varillisissa piireissä. Yleensä puhu-: duttu “hätäisen viimeiseen keinoon”, pidettäväksi kieltolain, vai tahtooko I
Vähävaraiset ja pien om istajat o- taan kieltolaista epäonnistuneena y -1 kuten sitä on porvarilliseliakin ta se juoda kruunun mouopooli''cn«a I
vat todellakin nääntymässä jasituk- rttyksenä, erehdyksenä ja valtion; holla hyvin sattuvasti sanottu, m Porvarillisvapaamieliset
nimitti* I