Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (May 18, 1921)
TOVERI män välttämättömyystarvikkeille toja lainlaadinnasti ja miten hal REPUBLIKAANINEN HAL tänyt sinne oman everstinsä, hinnat ja laeista välttämättä sä lituksen vakavimmat yritykset Harveyn. Niin että vvilsonilai- LITUS JA KANSOJEN- T h e organ of the Finnish w orker« in lyttää kuluttavan yleisön niskoil kitkeä irti vallihautoihin kaivau the W estern States. T h e only Finnish nen politiikka on jo muodollises LIITTO yksityis^tuja voidaan D aily in the Wee«. Published D aily, le olemassaolostaan koituvat taa- tuneita tikin käytännössä. Ja republi teept Sunday, at A storia, Oregon’ kat' Liikennelaitoksissa koko murskata saitunl a kauaskantois On sanottu, että n. s. kanso kaanien tohina vaalien edellä jäi by the W estern W o rk m e n ’s Publishing P,tkan taistelun lalkeen niitten ta vaikutusvaltaa AVashingto- jenliitto, jonka kätilönä Mr. Wil vain vaalimanööveriksi sanoilla. • hallituksen kontrollin alaisuuteen nissa. on aina yksimielinen omisti», Joku on sanonut, että Yhdys ^ JiJtISTÄJÄLUOKKA son niin innostuneena hääräili, ru t:-- ____«- '« ~ --------- »saattamiseksi se on entistäkin ^ m a n luokan riistännässä. Jos yhden maan - -t Lihanpakkaajien, kivihiiliyhty- olisi jo itse asiassa kuollut, ettei vallat valitsi Wilsortin presiden- Ä Opposite u / Post p l O Ä ffice. r “ ' S*-! ‘«"akkaampana kaupan valta- mien ja toisten suurien monopoo sillä' ole sitä merkitystä, jonka t’k-t i sen takia, että pysyttäisiin ovat heikkoja säilyttääkseen riistojärjestelmän, sillo in ^ . teitten herrana lien ja trustien kallispalkkaisct sille sen maailmaan saattajat a- erossa sodasta .— ja jouduttiin sainvälinen pääoma rientää tukemaan heitä. ’ n Post O ffic e Addreesi 'Raha-asioissa sen valta on asiamiehet harrastavat päästä T O V E R I, Box 99, A storia, O re. tämän valinnan jälkeen heti so asettivat. Työläiset, olemmeko siitä mitään oppineet2 _ i mittaamaton. Kansan luottamus- tuttavuussuhteisiin yksityisten lunpitäin taan. Harding valittiin sillä mie- Ja eräässä suhteessa se väite | miesten leväperäisyyden takia se kongressin jäsenten kanssa. Ne Meidän velvollisuuteemme kuuluu seurata riistäiäi EDITORIAL STAFF että pysyttäisiin erossa sel ¡on kasannut käsiinsä laajoja alo- kylvettävät näitä kohteliaisuuk kyllä pitääkin paikkansa. Sillä laisesta hommasta kuin on kan toimintaa kyetäksemme osottamaan porvarien n» 1*1 , yleisön U hallinnassa n 1 li M . c «M on 1 Itä- .11 silla. Ne antavat ammattijulkai ei ole rahtuistakaan kapitalistis Sulo Syvänen , A I « . s « < A . N. K o .- j- ja sissa uinuville työläisille riistäjäin järjestelmälliset Ä kela. n . L. Heikkinen. sunsä monopolisoinut kansalliset suissaan näille mairittelevaa jul ten maitten keskinäisissä kiis sojenliitto. Tulos on sama: jou toimet. Siina tehtävässä on meillä käytettävänämm• metsät, raudan,- ki kisuutta. Ja ennen kaikkea joka toissa ja etujen ristiriidoissa sitä dutaan kansojenliittoon. P honel O ffice 3 6 5 , E d ito rial D e p ’t 832 rikkaudet Mutta kansojenliitto tulee ole “demokratisoivaa” vaikutusta, vihiilen, öljyn jne. päivä, vuoden toisensa jälkeen ne jonka oikeistososialistitkin luuli maan voimakkaimpien voittaja Iäisten omat sanomalehdet edullisimpina välineinä e Entered as second-class m ail m atter “ Tämä valta, joka on Ameri tulvittavat näitten virastot yksi Meillä länteläisillä on TOVERI tiedonlevittäjänä m July 18, 1912. at the Poet O ffice at kan kansalta ottanut pois kont tyiskohtaisilla tiedoilla ja tilas vat ja julistivat sillä olevan. Se valtojen kapitalististen etujen a- meko tehneet velvollisuutemme Toverin lev ity k si? Astoria, O regon, under the A c t of rollivallan sen omaan hallituk toilla, jotka suosiollisesti esittä ei toisin sanoen poista eikä lie jamisväline. Se merkitsee sitä, M a rc h 3, ,8 7 9 . että ristiriidat eri maitten kapi “Meillä on voima, meillä on valta; joukkona no'™, seen on monopoolien ja järjeste vät heidän puolensa asiasta jo vennä kapitalistien ristiriitoja. talistien välillä eivät sen kautta Mutta sensijaan näyttää viimei me sorronkin alta”. — Tulevaisuus on meidän jos täU-r tyn voitonhimon tuote. kaisessa julkisessa kysymykses poistu, eivät edes lievenny. Jos simmät merkit sen olevan no Senaattorin selostus “ I ällä hetkellä, enemmän kuin sä. (Puhuja sivuutta suoranaiset me tehtävämme tietoisuuden levittämisessä. Siis inbe milloinkaan ennen koko maan rahalahjukset, jotka muodostavat peasti muodostumassa voimak- sille muita tehtäviä yritetään so- ripeään toimintaan levittämään Toveria. JKainen hallituksen mädän- historiassa, alistetaan Yhdysval tärkeimmät vaikutuskeinot). kaimpain riistäjävaltain aseeksi J velluttaa, pirstoutuu se Toverillisesti: tain kongressi joka päivä vaaku- "Kun kongressin komiteat ko lyhyemmän korren vetämään jou- | näisyydestä telmien alaisuuteen, jotka kaiva koontuvat käsittelemään lakiesi tuneita riistäjä valtoja vastaan ja TOVERIN LEVITYSOSASTn ' — ennen kaikkea — kapitalis vat hautaa edustuksellisen halli tystä rautateitten säännöstelemi- Suurkapitalistien keskittäessä tuksen alta. min kansainväliseksi järjestöksi pula on a n ta n t ty ö n a n ta jille ta a s kysym ys. Kysymys on seksi, niin kivihiilikaivosten, tai maailman köyhälistöä vastaan. hallituskoneistoa omiin käsiinsä “Milloinkaan ennemmin ei ai lihanpakkauslaitosten omistajat, hyvän tilaisu u d en k o e tella ty ö v äen v ätk ö he edelleen Canad«n ' L ; - ne joutuvat armottomasti myös kojen kuluessa ole kansallinen Yhdysvaltain hallituksen vii jä rje stö je n voim ia j a isk eä n iiden tieto isim m an ta;.edellisen iiZ ^ 3 kin loukkaamaan pikkuporvaris pääkaupunki nähnyt sellaista lah- näitten järjestöjen presidentit, it meisimmät edesottamiset suhtau- k iin te ä n ä o s in a , vai au-aatu^ ] ton etuja, minkä johdosta tämän justelijoitten uhkaavaa armeijaa se näitten komppanioiden kor tuessaan tähän laitokseen osot- i Miten kapitalistit taistelevat elinherm oihin. J a e ttä ty ö n a n ta ja t uudelleen renkaaksi j;:rF4o(m / virkailijat, esittävät suuria tavat sitä. Aletaan tajuta Wash- y h ä edelleen k ä y ttä v ä t sangen sel edustajat tämän tuosta kohotta etsimässä kansanedustajilta epä- keat O. B. U:ta vastaan massoja kerättyjä argumentteja, ingtonissa, että on välttämätöntä C anadalainen to v erileh ti V apaus vää k ieltä puhuu e sim e rk ik si W1nnl- k ä y te tä ä n työväKeä its. äär vat protesteeraavan äänensä kuu oikeutettuja konsessiooneja yksi joita koottaessa on käytetty ai pegissä, tu o ssa C anadan työväen käydä ensin taisteluun kansojen k lrjo tta a : ' luville. Pikkuporvaristo näet ta tyiseduilleen. neellisia varoja enemmän kuin ta iste lu k e sk u k se ssa . V uosi s itte n liiton sisällä sen kontrollista. Ja “ H a jo ta ja h a llits e !” T uon voima- loudellisten etujensa vuoksi koet “ Todistaakseni tämän mainit Mayger, Ore. mitä kongressimiehet yhteisesti- niin aletaan luopua siitä kannas lau seen o v at v a lla ssa o lija t a in a o- k a tu v au n u ty ö läise t, jo tk a siih en a sti taa pyristellä kehitystä vastaan sen muutamia suurimmista teo! SteUa p a la n u t poroksi. Stell* W, ja säilyttää porvarillista demo Lsmis ja rahayh tyrnistä, jotka kään voisivat tarkotukseen ku- ta, jota republikaanit julistivat m a k su n eet p e ria a tte e llise k si ja käy oli o n n istu ttu p itä ä e rillä ä n O B U :sta, h in g to n in V a lle y n puolella alk« ‘ Näitten selostusten pää ennen vaaleja: että nimittäin tä tä n n ö llisek si toim in tao h jeek seen ta is p ä ä ttiv ä t m elkein y k sim ielisesti liit kratiaa saadakseen sen avulla e- tänään ylläpitävät toimivia ” ~ määränä on rakentaa esteitä pa tunsa puolustettua. Syntyy “va jestöjä \Vashingtonissa: män maan hallituksella ei ole mi tellessaan riis te tty jä ja s o rre ttu ja ty ä 0 B U :n . T y ö n a n ta ja t ja ä m m ä t v u ta n o in k ello 1.30 t. k. 16 »irii rannusta esittäville lakiesityk tään tekemistä koko homman luokkia v astaan . T äm än ohjeen m u tiu n io itten jo h ta ja t k iriste liv ä t sil ilta p ä iv ä llä ja samassa tuokio»« paamielisiä” yhdistyksiä, joitten * \ hdysvaltain Kauppakamari, sille. kanssa. Jos pysyttäydytään e- k a ise sti o v at riis tä jä t ain a a s e tta n e e t loin h a m p aitaa n , u h k ailiv at. M utta m a h ti lie k it ilm o ille, ja no.n ke keskuudessa pidetään kauniita joka parhaillaan rakennuttaa kol "Nämä suuret yhtymät eivät aika ei o llut otollinen a n k a ra m p a a n 3 : 3 0 o li k a ik k i läpi — tuli oli EirJ rossa siitä, jos ei heitetä tämän puheita kansanvallasta, entisten men miljoonan dollarin rakennus ty ö v äen lu o k k alaiset ta istele m a an toi hyökkäykseen sillä k e rta a . ole riippuvaisia yksistään toi- N iinpä tä n y t k o k o S tellan 4 tai 5 ,»oa p„ maan kapitalistien voimapunnuk- hyvien tapojen säilyttämisestä ja ta \\ ashingt iir.in ja joka siellä siaan v astaan. V allassao lijat ovat he jä iv ä t puim aan n y rk k iä ta s k u s ra k e n n u s ta sekä laiturin ja ,UlJri lfTinnastaan VVashingtonissa. Kun sia vaakaan, heilahtaa se koko morkataan suurporhojen häikäi vuosittain kuluttaa $500,000 jär lakiesitys, joka haittaa hei naan vastakkaisten etujen palve k ä sittä n e e t sen tosiasian , e ttä jos saan ja h au to m aan u u sia juonia, sil m ä ä rä n tu o re tta puutavaraa jou lemätöntä menettelyä hallituksen jestääkseen maassa joko edustuk joku toimintaansa, tulee esille lukseen. Yhtä hyvinhän on se so rre tu t k a n sa n k e rro k se t o iv a lta isi lä he k ä sittiv ä t, e ttä sellaisen s u u r k u lje te ttu m y lly ltä lastattavak.. kj ja lainlaatijakuntien toiminnan sellisien toimenpiteitten puolesta dän v at y h ten äisyyden ja so lid aarisu u kongressissa, panevat nämä toi peukaloimisesta ¡.n.e. taikka vastaan, aina miten sen meen koko kansaa käsittävän saatava palvelemaan tämän maan den m erk ity k sen , olisi h e itä v aik ea kaupungin kuin W innipegin k atu v au v o ih in . T u lip a lo n alkua ei varmuu tällainen porvarillinen vapaa-'e^u vaatii; paikallisten kauppa propagandan, joka ulotetaan jo kapitalistien etuja. On siis suo p itä ä k u rissa. K a p italistise t työn n u ty ö läisten jä rje s tö llä on su u ri m e r la tie d ä , vaan sanovat jossain perita mielinen yhdistys on hiljattain kamareitten yhdistynyt vaikutus; kaiseen kauppakamariin, jokai ritettava taistelu ensin kansojen- a n ta ja t eivät su inkaan ole jä ttä n e e t k ity s v a sta isissa ta is te lu iss a työn asunnossa ku iv a tu n märkää matta ja pääom an välillä. N yt s itte n p ä ä t u u n in p ä ä llä , jo k a syttyi tuleen. Ka« muodostettu "Peoples Legisla kauppaneuvostot ja pankkilaitok seen pankkiin, jokaiseen vakuu- liiton sisällä valta-asemasta. to te u tta m a tta tä tä p e ria a te tta . Ja tyy W inipegin k a tu v a u n u ty ö lä iste n ja p asta en em p ää ku in muualtakssn tive Service" järjestö, joka elä set; Kansallinen Teollisuuslai tuskomppaniaan ja miljooniin yk Europassa on nykyään kehit k u ta h arv alu k u isem m ak si v a lla s s a - k atu v au n u k o m p p an ian välinen p alk saatu p elastetu ksi ju u ri mitään. tymässä sellainen tapausten toksien Omistajien järjestö, joka mäntehtäväkseen ilmottaa tais sityisiin henkilöihin joka puolel vyyhti, että olisi suorastaan ly- olijain luokka pääom ien ja rikkauk- kasopim us. K om ppania on a n ta n u t K alastu s tä ä llä Maygeriatä ei tella VVashingtonissa, IX C:ssa. sen jälkeen on toiminut hiukan la maata, jotka heti siihen vas hytnäköista politiikkaa pystvtel | i’™ hup,enec’ •«* k atu v au n u ty ö läisille u ltim a a ttu m in , tu o tta n u t kala m ie h ille toivottuja häikäilemättömällä j ulkeudella varovaisemmin kun Mulhall to taavat lähettämällä tukuttain kir i- -ia.- __ •• _ 1 ' . keam m aksi heille tulee so s o rrettu rre ttu fo je n kongressin ympärillä kiehaavia disti sen toimintaa vastaan jeitä ja sähkösanomia kongressi- lä siitä syrjässä — valvomatta o- ja riiste ttä v ie n luokkien h a jo tta m in e n e ttä he e lv ä t\tu le u usim aan ty ö lä is o ksia, jo s k in saalis on ollut noin ke«, ten k an ssa sopim usta ja p äin v asto in L akkoa useat pii suurkapitalistien lahjusorgaaneja \\ asliingtonissa ; Amerikan lihan- michille vaatien näitä vastusta tnia etujaan välittömästi. ja h a jan a isin a ry h m in ä pitäm inen, tu le v a t a len tam a a n p alk k o ja siin ä ta iin k e rta in e n . 'Näin nykyään järkcillään pankkaajien yhdistys, jota kont vastaan. Sen eräässä äskeisessä ta rp e e tto m a n a . M u tta älkäähän jo tta h e itä v o itaisiin h allita. maan kysymyksessä olevaa laki VVashingtonissa. pau k sessa, e ttä k a tu v a u n u ty ö lä ise t h m e te lk ö , olen varm a, että on uka kokouksessa piti “vapaamielistä” rolleeraa viiden suuren lihanpak- esitystä. snail porvaristoa edustava Wisconsin i- kauslaitoksen muodostama trus "Kongressin hyväksymä pääo Hardingin hallitus on tehnyt N iinpä kun ty ö läisten jä rje sty m is tu le v a t pysym ään edelleenkin O B U :s- vä vielä usea lakko pelastaakseni lainen senaattori, La Föllette, t i ; Kansallinen Kivihiiliyhdistys. malle määrätyn voittoprosentin käännöksen wilsonilaiseen suun tä ei en ään voida m illään estä ä , sa. M utta ta a s siin ä ta p au k se ssa , o m is ta m a m m e verko t ja venheet jou-j puheen, jossa hän ansiokkaalla Kivihiilitukkukauppiaitten yhdis takaaminen, joka puolestaan pa taan. Ja demokraatit naureske k o e tta v a t k a p ita listit teh d ä m u u ta e ttä he h y lk ä ä v ä t tä m ä n k apinalli tu m asta riis tä jä in kitaan. Kat«ok jä rje stö n ja liitty v ä t W tn»ipegl>. i m ih,„ m in o iu . räikeydellä paljastaa nykyistä tys ; Kansallinen Petroleumiyh- kotti valtioitten välisen kauppa- levat. Jotkut itsepäisimmät re m at ty ö v ä e n jä rje stö t om iksi agent- a sen m m a th u n to itte n k e sk u sjä rje stö ö n , o j l . k k o J o ,volluj, L J " . publikaanit senaatissa kyllä na tu u reik seen ja välikappaleikseen, ta is mädännäisyyttä. Koska’ tässä distys, joka entiselle Yhdysvai komissioonin kohottamaan kan puheessa todetaan se. mitä luok tain ylilakimiehelle. tarjosi $50, san vuosittaista kuljetuslaskua pisevat sen johdosta, mutta min- tellak seen niiden avulla todella työ sak si M ooren, D raperin ja G omper- i se k u ite n k in n ä y te mitä yksimieluyri väenluokan e tu ja ajav ia jä rje s tö jä sin jä rje stö ö n , tu le v a t he m ielellään saa a ik a a n . kataistelun asiaa ajavat ovat kai 000 :in vuosipalkalla lahjuskoml sadoilla miljoonilla dollareilla, on käpäs sille voivat. T ä y ty y liittyä joiun The World, suuri demokraatti vastaan. One Big ITnio, sam oin u usim aan työsopim uksen ja p itä m ä än k a la m ie h e n u n io o n , kuten näette ken aikaa kapitalistisista lainlaa teansa johtajapaikkaa: Kansalli omansa osottamaan sjtä suunna tija kirnuista, edustuslaitoksista ja nen Yhdistys Amerikalaisten Oi tonta voimaa, minkä yksi ainoa en lehti, kirjottaa Hardingin kuin kaikki ra d ik a a lise t työväenjär- p a la k t en n allaan , vaik k ak in nyk y ään n u ttim o je n jo a ik o ja sitten Lehti > je stö t, on saa n u t heti sy n ty m ästään on hyvä tila isu u s a le n ta a palkkoja. ja seistävä a in a yhtenä miehenä, hallituksista sanoneet, niin lai keuksien Mexisos^a turvaami yhtymä. Rautatiearvopapereitten käännöksestä irvistellen sanoo: a sti kokea tä lla ise s ta m enettelyta- S am a n aik aise sti k a p ita listile h d e t le- nattakoon siitä tähän muutamia seksi; Metsienomistaiien Toimis t >mistajien Kansallinen yhdistys, em m e v a a d i m u u ta kuin elämän oäi-l "Huolimatta H a r d i n g i n v asta. T y ö nantajaluokka on käyttö-I 'i k ä v ä t u u tisia, e ttä W innipegln ka helmiä : to; Amerikan Juurikassokeriyh- saattoi. saatto,, marss.ttaa näyttämölle konffrcssille pitäraästä puheesta n y t sangon su u rella m enestyksellä ; tu v a u n u ty ö lä ise t o v at e ro n n e e t O.B. u tta . K a n n u ttim o t vaativat ylmno-l distys; Amerikan Ruokosokeri- "Viime vuosien kuluessa on ratka,Scvalla hetkellä. 'Kansojenliiton sopimuksen hyi- C anadan vanhoja an n n attiu n io ita. l :s ta ja e ttä koko OBU on kuollut. m a a n sato jen tuhansien dollarien voit tässä maassa rakennettu mahta yhdistys; Yhdysvaltain Sokeri lama on tietämätön tilannet käämisestä ja tämän hyjkäänri jo ita ta an tu m u k se llise t ja riistä jie n S am aa v irttä v e isa a v at am m atti- toa. M ik ä ero? — ajatelkaa js at- tehtailijoitten liitto; Rautateclli- tentein p id ä tte lakkoa ta rpeettomir.il va voima, niin luja. niin vilpil jossa edustuksellinen hallitus ei sen ilmaisemisesta omalle kan kanssa veljeilevät työväen p e ttu rit u n io n istiset lehdet. M.m. “ W estern jos te illä on jo k u muu keino, e«i'T linen ja vaikutusvallassaan kau suuslaitosten omistajien järjes kauaa jaksa pysyä hengissä.” sallemme ja maailmalle’, kertoi jo h ta v a t ja m ä ärää v ä t, voim akkaam L abor N ew s’’ tek ee k a ik k en sa p a l tä k ä ä se n iin ei tehdä lakkoa. Missij askantoinen, että me vakavasti tö; Kansallinen KannuOajicn Paljastuksen tekijä on asian Rene \ ¡viani «emerikalaisille sa- pana aseen a O B U :ta v astaan . K ak vellakseen ty ö n a n ta ja in h a jo tu sasia a, la on, ja olen sen useasti jo esittänyJ kyselemme toisiltamme, voidaan järjestö; Kansallinen Kiinteimis- tuntija, jotta hänen puheisiinsa r.omalehtimiehille ei si v uotta sitte n sy tty n e essä W inni- m ääkion k uinka O B U :n epäonnistu- ei y k s in o m a a n kalakeittimoiden «iij ko sen hallituksesta ja liike-elä tövälittäjien järjestö; Amerikan voinee melko vakavasti luottia. len (t. k. 6 p.) että Pariisissa ‘kansojenliit pegin su u rlakossa, jolloin OBU oli ‘ m inen voidaan v a rm a sti p ä ä ttä ä s i’.- Rautatieyhdistys; .Rautatiesijoi- teen, vaan sama suhde on kaikkia!>»j mästä saamaa rautaista otetta Hän on. kuten jo alussa huo to tulee jatkumaan’ ja että lopul tusten omistajien yhdistys ja mautettiin tyytymättömän pik sy n n y ty stu sk issa a n , aio ttiin tä m ä työ- e tte i “se kykene u usim aan ja Y ksiyiso m istu s tä y ty y hävittää. Ei milloinkaan murtaa. Rautateitten Toimeenpanevien kuporvariston edustaja, ja sellai lisesti Amerika liittyy siihen’.” v ä en jä rje stö m u rsk a ta h eti a lk u u n -' naam aan a ik aa n sopim usta ty ö n a n ta nen lopu rosvous kalakeittimöisM J "Vhä uudelleen ja uudelleen \ irkailijoitten yhdistys. Lehti jatkaa sitten samaan mal sa. S itä seu ran n e essa oikeustaiste- i i ’en k a n ssa .” T ietäm ättö m iin , am- se on osottautunut kyllin voi "Jos nämä suuret yksityisetu- sena hän asian korjaamiseksi e- liin, lainaillen Hardingin vaali- lussa ja tk u i sam a ta iste lu ta p a v ie -' m attiu n io n ism in v an h an a ik a ise lla n e m p ä ä k u in m uuallakaan. Tiu sittää toimintaa, joka kehitystä käsittäm in en on vielä tei3 makkaaksi nimittämään ehdok ja edustavat korporatsioonit yl puheita ja vertaillen niitä nyt lakin av o n aisem m assa ja h ä p e ä lli-' psykologialla v a ru s te ttu ih in työläi-i esityksen i ’ • ' ....... ....... . kaat, kummal’ekif poliittiselle läpitäisivät agenttejaan pääkau työntäisi taaksepäin. Se on kui hallituksen ottamaan suuntaan sem m ässä m uodossa. A m m attiunioit-1 siin nähden tä llä voi olla jo ta in s " “ tuntematon- ko’ka ette valtapuolue?..-. Se on vallinnut pungissa tarkotuksella turvata tenkin vastoin kaikkia yhteiskun erottautuu olevan niin. että H a r - J e n jo h ta ja t p e itte le m ä ttä jä ttiv ä t m e rk ity stä , m u tta tie to isiin ty ö läi tiyde,Ii isesti lakonkaan tarp srka kansallista, että vakioitte:' | laillisia oikeuksiaan, nnn no- nallisia lakeja, sillä lahonnutta dingm sota kansojenliittoa vas-1 W innlpegin suurlakon taistelu san k a- «iin nähden tä llä tyhm yydellä ei vo<- lisu u tta. N / t on välttämätön,« )« a " H.kaakU" “ a-k,Seika ko,'n ,t,e oi-;<äan ei oikan le nm uka ise sti o li- arjestelmää ei paikkauksilla voi ^aan..°n va,n sanasotaa ja käy- rit ty ö n an tajain ja valtiovallan kou- da v a ik u tta a. S illä u u d en aik aisen xaisen k a la m ie h e n yhtyä k«lastsj*K k < " i .“ f k v a ‘ la ln la l- »> n iitä vastaan m nisfattam is- <orjata ja tässä tapauksessa ei tannbssä seurataan Wilsonin po- riin. Jopa iloiten heidän vainos- ! unionism in p e ria a tte is s a on työsopi-1 u l n io l o . - n ja seistävä yksi kaikkien siihen pysty, litiikkaa. n '?‘ ‘k ",l,1,S,..01! ,un ne t- >•* M u tta jä rje s te tty voitonhim o pikkuporvaristo -a». hei-j V m t us I ty vnr -- i kokonaan . a^ 5 d en puolesta riistäjiä t.aan ?a toivoen 0 B U :n kuolevan ö n □ a nto n ta :i. jiin r k a n ssa tu kabineteissa ja hallituksien po ei tunnusta mitään jakoviivaa oi vaan tilanteesta voi selvää tehdä ta a n . Sehän oli hallituksen toimesta; dän kourissaan. toisen laisen a k ä sitte e n ä . U udem pi vain vallankumouksen kautta kun n litiikassa ja sen i olemassaolo on A sto riassa on perustettava voin Knoxin rauhanesitvs ; M utta OBU ei kuollut, vaan jos- luokkaunionism i w aktiivisen , • . .. . c u • . ..... kean agitatsioonin, äitiin lsen vai- nouseva proletariaatti. ei pyri en »IUKaan sin k ä ä n kas kalam ies ten um o ja pantava *s v.r. i n«»hty yleisen syyttäjä- kuttelun ja hallituksen pakotta- ---------------- t pKlatettin edustajahuoneessa s e i k k a a n ei jo k a isessa su h tee ssa luku p e ru stam a a n m e n esty stä än k iin teisiin ' ruston virka,Iijo.tten nim ittäin,- misen välillä yksitvishyödyn ta- . l,ri sen senaatti kaikella , m ä ärää n sä nähden, . niin s itä eneni- i i työsopim uksiin, vaan ta ta is iste le e e sopl- soni- m a p e rä in e n järjestystyö käyntiin — K uka hyvänsä tu o tta a jotakin te le >Hsa ia tuom an virkojen täy ttä- haa ajam isessa Ja ensiniäinen jamisessa. pi a a tte e llise ssa su h te e ssa sen e- “ u k s is ta h u o lim atta työläisille pa- ne y lä jo e lle k in . ra sitta v a n työn k au tta, ei ta rv itse kiireellä oli hyväksynyt. misissa. Liike-elämässä se on k a la U nion säännöissä kuulukoon \\ ilsonilla oli oina everstinsä d u stam at ta is te lu ta v a t ja p e r ia a t- , ra n q u k sia m ahdollisim m an edullisil M "Suuret liikevhtyniät ovat vii taiv a allista neuvoa o p ettam aan itsel telmi t raajarikkoiseksi, tai hävit meisten (House) edustajana iHuropassa e t lev isiv ät työväen laajo jen seisom m e sen puolesta mitä '* Bn k ker- I vuosikymmenien kuilu er la ajoilla ja h etkillä. tänyt kilpailun. Se määrää elä- issa oppineet puristamaan voit- leen. e ttä h än ellä on oikeus tu o tto i neuvoteltaessa kansainvälisistä a - j r te d im m e , e ik ä m itään sovitteluja «h o s t e n k eskuuteen W innipegin k a tu v au n u ty ö läisillä on i • siinsa. — R. G. Ingersoll. sioita. Nyt on Harding lähet- M utta nykyinen a n k a ra teollisuus- n \ t ra tk a ista v a n a a n sangen tä rk e ä 8 * * (T H E COMRADE) Liikkeenhoitajan Nurkka S- * TYÖVÄENUNIOT 1 J. K seuduillensa YHTEISKUNNALLISIA JA VALTIOL LISIA VIRTAUKSIA ULKOMAILLA m aalle ja toiset 1 2 0 ,0 0 0 saavat to in ta muissa tehtaissa ta i m y y vät itsensä ilo p a ik k o ih in . Näistä 8 0 .0 0 0 :sta, jo tk a vu o sittain p alaavat kotiseuduillensa, on ko ko n aista 3 0 ,- 0 0 0 p a ra n tu m a tto m a s ti sairasta ja 25 pros. sairastaa k e u h k o ta u tia . Japani— kapitalismin luvattu ' so p im u k se n sa ensi lo p p u u n . H e ille maa Jap an ilain en ty ö v ä e n le h ti "Y o ru T yö läisen asema, jo k a ennen sotaa vuosi on k u lu n u t oli niin k u rja , on sodan a ik a n a tua- ta rjo tta v a ru o ka km p a ra n tu n u t. P a lk a t o vat tosin hyvää, m u tta m uista »a, eroittam isesta teh taid en v a lv o n S itten selostaa leh ti lä h em m in V e - nasta. O ikeastaa n täm ä ei vastaa n ä jä n ja Ita lia n kau p p aso p im u ksen sitä m itä , työ väen suojeluslain n im e l e ri m uodollisia p u o lia ja ja tk a a : lä ta rk o ite ta a n . Sen lisäksi tulee, e t M itä tu lee Ita lia a n tu o ta v iin v en ä tä sangen monissa tehtaissa, jo ita läisiin ta v a ro ih in , a ih e u tta v a t ne v ih - « m ä U lä e i to d e lla k a a n tk y -id o .k .n .e n . e « « ' l u S T ™ , u7 . ¡ ¡ X jä ttä e n ro m a n ttis ille la tin a la is ille k a n tä soille k r itiik a n ja filo s o fia n k u to m i h e lm ik . k u lu e s s a ) kankaita, vilu k u d o k sia ja valm iita vaatteita. a n - la n ti on v ie n y t maasta \ «liji sen. san o m aleh tien sepustellessa tibolshevistisia fa n ta s io ja . k a u o o o i. • b ' ' te k e y ä t 1 2 0 ,3 0 7 p u u t. (ta m m ik .). Viro V" 9 3 6 p u u t. teetä ja paperia. I»«*« y le is m a a ilm a llis ta talo u d ellis- 5 2 ,2 2 0 p u u t. (siitä 14.198 belisJ nTv N ii» ‘ k ä y t t ä m ä .« E n .la n n in , R a n .. U m o n o p o li,„ „ pa vu o n n a 1917 to te .tv a t T o k to n po- k a n ja A m e rik a n h iiltä , jo ih in « m ku lu essa) siemeniä ja viiloja. T ä y ty y o lla so keasilm äin en ellei 7 2 ,2 2 9 p u u t. usiviran o m aiset. että 4 7 7 teh taasta on tä y ty n y t tu rv a u tu a (siitä 5 0 ,1 34 helo Ita lia n asem a näe tätä u u tta v a a a r ra a . ko ko n aista 3 !5 oli rik k o n u t tä tä la k ia va ik e u tu is i siitä V e n ä jä n v ,e n tim o n o -| Belgia 18,317 puJ Siis Messa ggeron m u k a a n v a in se, a ik a n a ) riisiä. apauksessa. poolista, jo h o n E n g la n ti p y r k ii. Ja . (s iitä 7 4 2 9 p u u t. helmik. kul jo k a on s o k e a - ja jo lla on tu n n u s ta m a a liö ljy ä . L ie ttu a 1 3 74 puut. (n * lisäksi Ita lia saa v ä littö m ä s ti avustaa m a tto m a t in tre s tit, vo i vastustaa suh lisku u ssa) autom obiilirenkaita. V e n ä jä n talo u d en , tu o ta n n o n ja k u l- te itte n a lo itta m is ta V e n ä jä n kanssa, N atio n ah skis-fascistien pitäessä suur- k u n e u v o je n e lv y ttä m is tä . k u v a u s a p a ra a tte ja ja vaatek«pp*^,! la ta h a n me o lem m e a in a sanoneet, t a . m e,u ® V e n ä jä n Ita lia n lähetystöstä*, | Lontoossa on p u h u ttu N o rja 4 ,5 0 2 p uut. (siitä 2225 p,Jti A v a n ti ja m iksem m e sovel G u b aan in o p ettaa esittää M essaggero (ita lia la in e n p o r- ja G ro sn yin p etro o lista. h e lm ik . ku lu essa) mekaanma J* Ita lia voi lu ttaisi t«ta lausetta s u o m a la i.iin k in f k ö a p a r. a t tej a . T u rk k i 165 p- < v ä rillin e n le h ti) ne kansalliset edut. p y y tä ä n iih in konsessioom a a in a k in n äh d ®»- ___________ j tä 122 p. h e lm ik . kuluessa apP*** jo tk a p a k o ilta v a t lt a l» n a lo tta m a a n jo k s ik in a ik a a . S iten on p e tro o li ku- on jo kseen kin 2u t hohu k e rto o Jap an in työ väen °^o#ubteista tuskin k a n n a tta a p u h u a, viim eisinä vuosina h iu k a n ko h o n n eet, eläm ästä ja oloista m. m . seu raavaa: ^ ^ k u u s a lie n jo k a in e n vuode on m ää- m u tta sen sijaan on taasen ta p a h tu n u t e lin ta rp e id e n h u o m attava Japanm eri tehtaissa ja ku to m o ia- n e ljä lle ty tö lle , kah d elle p äivä- k a ik k ie n » • työskentelee noin 5 0 0 ,0 0 0 naista, * ‘)o ro l»«’ «He ja kah d elle V ö v u o ro la i- n° U,U’.. 2° U n P ® Ikko jen p aran n n u s on jo k s e e n k in m itätö n . jm s ta 3 0 0 .0 0 0 on *11« 2 0 vuotisia. • e ,U ’ N iin p ian k u in kaksi on jä t- n y k y ä ä n k in .......... Lahes 4 0 0 ,0 0 0 on p a lk k a a n tu n u t k u - vuoteen, o vat toiset kaksi jo H a llitu s on vu o n n a 1 9 1 6 tä y tä n tö ö n in to o n to m o ib in ja 70 lO O Jta asuu k u to m o i-1 v* ,rn i‘n* k ä y ttä m ä ä n sitä. n iin että p an n u t te h d a s k in , työ väen s u o je lu k seksi. M u tta tä llä teh d aslailla e i ole h»n kuuluvissa ruokataloissa. ei m illo in k a a n voida tu u - jo ista , vu o teita su u rtakaan m e rk ity s tä , sillä täm ä teh- be saavat lähteä vain erikoisessa ta lle e n n u tta a . Ja ku n vielä o tetaan h uo- n e ja (o m e n a s iira p p ia Iaakareiik suhteet V e n ä jä n kanssa, lausuu M iia-1 le te tta v a a in a N o w o ro s s ia k in ja tä- daslaki ei u lo tu v altio n tu o ta n to a lo il pauksessa. Nänsa n u o ret k u to ja tta - m ,o o n - suuri p ro s e n ttim ä ä rä näis R an ska on vien yt maasta \ , ten voi oMaa b®1’« tehtäväkseen r a u - ! » t työ sken televät s ilk k ik e b rä ä m ö is s i tä tytö istä sairastaa tu b erku lo o sia, k ä le ja m yö n tää p o ikkeu kse n m ille te h • alo u d elh aet ain ekset pysyvät a i- jt a t ie lin ja n ku n to o n aaattam isen ja liik - 5 0 1 8 p u u t. (tam m ikuussa) koruti päivittäin 13“ 14 tuntia ja puuvilla- sittää jo y k s in k e rta is e m p ik in täm än ta ille , jo tk a v a lm istav at k o r it* v a r o i na tä rk e im p in ä V e n ä jä n kanssa te h -j k u v a n kalu sto n h a n kkim ise en , jo h o n ro ita , p a p e ria jn e. Kaukaöen t a . le ik k ik a lu ja , lasi- j * ra e ta lh u v a - kehrääm öissä päivittäin 14__ 16 vaaran . a rk e im m a t m aat, jo tk a k u lu v a n U väs>ä sopimuksessa. N iitä ei ole j ta rv ita a n no in 4 0 vau n u a tasavallasta on V en äjä saanut T e h d a .la k i koskee vein V J k iz , suoden a lk u p u o lis k o n a ik a n a k irt^ k s ^ n He k a m n l ^ ^ s - 9 ° ’° < tehta‘*“ tulevat vähitellen rorta jn e . vain oikein y m m ärretty. P olem iki ja ovat vie- 8 6 4 p u u t. teetä, riisiä, mino»«kuo \o id a a n puhua Kaukaasian puu- neet tavaroita V e n ä jä llä n n ta ku to m o ja keh raäm is teo llisu u - Harhaluulot ovat turm elleet niiden tavaroista. Turkestanin villasta. ' D o - | vat: aeen ia ’ LV paam i' aaft’ kylpem i- m aaseudullakin tunnetuiksi, sillä nämä ja »eparaatto ovat seuraa- k a rv a u s e k s tra k te ja den te h ta ita , joissa o losuhteet o vat m yönnetään0 T y ° tUOtema on k e h rä im ö je n m erkityksen, puutteellinen käsitys on nin raudasta ja viljasta kun V en ä jä n tn. ( I p u u ta — 16,33 kg ) T ä m ä ,3T y ttin y t . n*” ta ham aran i® epä- rautatiet ovat jälleen aika neet ” u i~ on vienet ' “ k * “ myönnetään heille v . » m uutam a m i- ; agentrien värväyspa.kkoja ja tänä olleet k a ik is ta h u o n o im m a t. V h d y av« H *t. jo k a T ä r k e ä tä on tavarain tuonti h*1 la k i suojelee pääasiassa naisia ja ^ l h . U TUetta a,kÄ Ä »,a ^ 7 ‘UOn i b b ‘ ,Cn on t y ö n o .t .,,e n apu- miniänsä, johon Ita •- lia - k in voi v a ik u t-j In I,7 7 6 J )0 0 ’ l u u t * 7 ? H" kaisen määräisen aistimuksen. N y t on kysy- ‘ * • Id än tasavallasta, jo^“ m uLw K T ° V#t ” en - k a a »a h o u k u te lla v .n - l*p « ia . . e säätää, että 10“ 12 vuoden puut. (Tästä 1264,01-3 m ys asetettava heti täsm ällisin sanoin. taa. M a . . . a i . . . h a h . . . p . . h mi» v ä lik ä te n ä kauppaiubtei»*« IZ fs r T u ^ Än r ‘ • ,V e y U n ~ U y* m y ö n tä m ä ä n t y t t a n lle n « lu- v a n h a t lapset saavat työ sken n ellä vain V e n ä jä ky k e n e e ostam aan ita lialaisia Ha h y v ö ö d d v y t ttö tö m i ä i l llä lä __ i lla t . . v .lje ly .k _i a lu > ja . . * h iU läp v o s to -V e n a jä n ja Itä Aasian k«« tu rm e lla h m p o liittis e b tu n tia . Täysikasvui««l|e työ läisille V 7 • * * " * • * • • ‘ehdä sop,m us jonkun tehtaan tu o tte ita , m aksm aan ne k u lla .M , jo k * kiis ta lla to d e ll,« ,* n ä k e m y k s iä om ista ! v .r o h a , J« m uita ta- T e e tu le e K iinasta, rikki ja ty ö a ik a 12“ ! 4 tu n tia Saksa X e t 20 v Z t , — k a a - a- Y ‘‘ ¿ 0 0 .0 0 0 n u o rta ty ttö ä ®n k «Yk em o n kallis ja kan sain vä lin en v a ih to ta - talo u d ellisista intresseistäm m e. Puut. ( . , V T o ? 3 3 6 e n ¿ ,¿ ,I e | kUOn Japan,’U ’ karva uieksit“ ® Ne, jo tk a »eet . 0 vuotta, o v .t ruumulhsest, s o r-; haalitaan vuosittain, m utta suur, 1«. p ä iv ittä in , iän m u k a a n . k u l u e .^ ) k o n e ö t y ä . karva ’ ep araat‘° r,t Japan,“ a v a ra , m u tta se ei n äy vo ivan ta rjo ta Saksa a lk a a ostelem alla tä rk e itä ta m m ik o vat o lleet y li 13 v u o tta toimessa lu n e tta P a rin ku u kau d en k u lu ttu a kur hi tneille h eti ta rv its e m ia m m e vä lttä m ä t-1 ra a k a -a in e lä b te itä . E n g la n ti j® Y H -I n » --------------—iiB 4 4 is näistä ei palaa m illo in k a a n va llo is ta , jo tk a viim eiiten vuo»lCB u s ..n e « a . m a . n v . l j e ^ . u , ^ - t v m . nai.le ty tö ille , e t t * heidän te r- k o t , , « . , w n p ik e e n ku n h eidän työ - «aavat kaksi v ap aata p ä iv ä ä k u u k a u tornia ta rv e a in e ita . V e n ä jä llä on i d y s v .H a t o v a t Saksan kanssa etu jo u - kö lam luessa o v a t olleet näiden t«v® dessa. Lisaksi on ta««« laissa vielä v .» .y te paeta n s a pian riu tu u ennen m onet o e tta -! k „ e k la an k u . i lu p u paTa. un. P P u ja. R uotsi v teh taista k u in k heidän a n a , . e on tt. v „ n u 8 t 0 .0 lo 0 < p T b U t s i - F u u t . v , ra v a r a s t o in jo tk a o v a t L l f i » k y p s y n e is y y d e llä * ’ h a n k k ijo in a Itä -A a s ia lle . On «•*• erin äisiä m ä ä rä y k s iä ko rvau ksesta on- t « v * h u o m io o n sek* luonnon *’ nyt suunnitelm a anm ukainen 1* . -------- suunnitelm Italian ja Venäjän suhde Mätä maista viedään tava roita Venäjälle YM -.....„„putapaah...- U .J,. „.... |lln.......... l» 4 . Puuh h ä ^ ^ X ” .a pap; na V..UU..U En«la„„ 1 2 taavanu| a
