TOVERI
män välttämättömyystarvikkeille toja lainlaadinnasti ja miten hal REPUBLIKAANINEN HAL tänyt sinne oman everstinsä,
hinnat ja laeista välttämättä sä lituksen vakavimmat yritykset
Harveyn. Niin että vvilsonilai-
LITUS JA KANSOJEN-
T h e organ of the Finnish w orker« in lyttää kuluttavan yleisön niskoil
kitkeä
irti
vallihautoihin
kaivau
the W estern States. T h e only Finnish
nen politiikka on jo muodollises
LIITTO
yksityis^tuja voidaan
D aily in the Wee«. Published D aily, le olemassaolostaan koituvat taa- tuneita
tikin käytännössä. Ja republi
teept Sunday, at A storia, Oregon’ kat'
Liikennelaitoksissa koko murskata saitunl a kauaskantois
On sanottu, että n. s. kanso kaanien tohina vaalien edellä jäi
by the W estern W o rk m e n ’s Publishing P,tkan taistelun lalkeen niitten ta
vaikutusvaltaa AVashingto- jenliitto, jonka kätilönä Mr. Wil vain vaalimanööveriksi sanoilla.
• hallituksen kontrollin alaisuuteen nissa.
on aina yksimielinen omisti»,
Joku on sanonut, että Yhdys ^ JiJtISTÄJÄLUOKKA
son niin innostuneena hääräili,
ru t:--
____«-
'«
~
--------- »saattamiseksi
se on entistäkin
^
m
a
n
luokan
riistännässä.
Jos yhden maan - -t
Lihanpakkaajien, kivihiiliyhty- olisi jo itse asiassa kuollut, ettei vallat valitsi Wilsortin presiden-
Ä Opposite
u / Post
p l O Ä ffice. r “ ' S*-! ‘«"akkaampana kaupan valta- mien
ja toisten suurien monopoo sillä' ole sitä merkitystä, jonka t’k-t i sen takia, että pysyttäisiin ovat heikkoja säilyttääkseen riistojärjestelmän, sillo in ^
. teitten herrana
lien
ja
trustien kallispalkkaisct sille sen maailmaan saattajat a- erossa sodasta .— ja jouduttiin sainvälinen pääoma rientää tukemaan heitä. ’
n
Post O ffic e Addreesi
'Raha-asioissa sen valta on asiamiehet harrastavat päästä
T O V E R I, Box 99, A storia, O re.
tämän
valinnan
jälkeen
heti
so
asettivat.
Työläiset, olemmeko siitä mitään oppineet2
_ i mittaamaton. Kansan luottamus- tuttavuussuhteisiin
yksityisten lunpitäin
taan. Harding valittiin sillä mie-
Ja
eräässä
suhteessa
se
väite
|
miesten
leväperäisyyden
takia
se
kongressin jäsenten kanssa. Ne
Meidän velvollisuuteemme kuuluu seurata riistäiäi
EDITORIAL STAFF
että pysyttäisiin erossa sel
¡on kasannut käsiinsä laajoja alo- kylvettävät näitä kohteliaisuuk kyllä pitääkin paikkansa. Sillä laisesta
hommasta kuin on kan toimintaa kyetäksemme osottamaan porvarien n»
1*1 , yleisön U hallinnassa
n 1 li M . c
«M on 1 Itä-
.11 silla. Ne antavat ammattijulkai ei ole rahtuistakaan kapitalistis
Sulo Syvänen , A I « . s « < A . N. K o .- j-
ja
sissa uinuville työläisille riistäjäin järjestelmälliset Ä
kela. n . L. Heikkinen.
sunsä monopolisoinut kansalliset suissaan näille mairittelevaa jul ten maitten keskinäisissä kiis sojenliitto. Tulos on sama: jou
toimet. Siina tehtävässä on meillä käytettävänämm•
metsät, raudan,- ki kisuutta. Ja ennen kaikkea joka toissa ja etujen ristiriidoissa sitä dutaan kansojenliittoon.
P honel O ffice 3 6 5 , E d ito rial D e p ’t 832 rikkaudet
Mutta
kansojenliitto
tulee
ole
“demokratisoivaa”
vaikutusta,
vihiilen, öljyn jne.
päivä, vuoden toisensa jälkeen ne jonka oikeistososialistitkin luuli maan voimakkaimpien voittaja Iäisten omat sanomalehdet edullisimpina välineinä e
Entered as second-class m ail m atter
“ Tämä valta, joka on Ameri tulvittavat näitten virastot yksi
Meillä länteläisillä on TOVERI tiedonlevittäjänä m
July 18, 1912. at the Poet O ffice at
kan
kansalta ottanut pois kont tyiskohtaisilla tiedoilla ja tilas vat ja julistivat sillä olevan. Se valtojen kapitalististen etujen a- meko tehneet velvollisuutemme Toverin lev ity k si?
Astoria, O regon, under the A c t of
rollivallan sen omaan hallituk toilla, jotka suosiollisesti esittä ei toisin sanoen poista eikä lie jamisväline. Se merkitsee sitä,
M a rc h 3, ,8 7 9 .
että ristiriidat eri maitten kapi
“Meillä on voima, meillä on valta; joukkona no'™,
seen on monopoolien ja järjeste vät heidän puolensa asiasta jo vennä kapitalistien ristiriitoja.
talistien
välillä
eivät
sen
kautta
Mutta
sensijaan
näyttää
viimei
me sorronkin alta”. — Tulevaisuus on meidän jos täU-r
tyn voitonhimon tuote.
kaisessa julkisessa kysymykses
poistu,
eivät
edes
lievenny.
Jos
simmät
merkit
sen
olevan
no
Senaattorin selostus
“ I ällä hetkellä, enemmän kuin sä. (Puhuja sivuutta suoranaiset
me tehtävämme tietoisuuden levittämisessä. Siis inbe
milloinkaan ennen koko maan rahalahjukset, jotka muodostavat peasti muodostumassa voimak- sille muita tehtäviä yritetään so- ripeään toimintaan levittämään Toveria.
JKainen
hallituksen mädän- historiassa, alistetaan Yhdysval tärkeimmät vaikutuskeinot).
kaimpain riistäjävaltain aseeksi J velluttaa, pirstoutuu se
Toverillisesti:
tain kongressi joka päivä vaaku- "Kun kongressin komiteat ko lyhyemmän korren vetämään jou- |
näisyydestä
telmien alaisuuteen, jotka kaiva koontuvat käsittelemään lakiesi tuneita riistäjä valtoja vastaan ja
TOVERIN LEVITYSOSASTn '
—
ennen
kaikkea
—
kapitalis
vat hautaa edustuksellisen halli tystä rautateitten säännöstelemi-
Suurkapitalistien keskittäessä tuksen alta.
min kansainväliseksi järjestöksi
pula on a n ta n t ty ö n a n ta jille ta a s kysym ys.
Kysymys on
seksi, niin kivihiilikaivosten, tai maailman köyhälistöä vastaan.
hallituskoneistoa omiin käsiinsä
“Milloinkaan ennemmin ei ai lihanpakkauslaitosten omistajat,
hyvän tilaisu u d en k o e tella ty ö v äen v ätk ö he edelleen Canad«n ' L ; -
ne joutuvat armottomasti myös kojen kuluessa ole kansallinen
Yhdysvaltain hallituksen vii
jä rje stö je n voim ia j a isk eä n iiden tieto isim m an ta;.edellisen iiZ ^ 3
kin loukkaamaan pikkuporvaris pääkaupunki nähnyt sellaista lah- näitten järjestöjen presidentit, it meisimmät edesottamiset suhtau-
k iin te ä n ä o s in a , vai au-aatu^ ]
ton etuja, minkä johdosta tämän justelijoitten uhkaavaa armeijaa se näitten komppanioiden kor tuessaan tähän laitokseen osot- i Miten kapitalistit taistelevat elinherm oihin. J a e ttä ty ö n a n ta ja t uudelleen renkaaksi j;:rF4o(m /
virkailijat, esittävät suuria tavat sitä. Aletaan tajuta Wash-
y h ä edelleen k ä y ttä v ä t sangen sel
edustajat tämän tuosta kohotta etsimässä kansanedustajilta epä- keat
O. B. U:ta vastaan
massoja
kerättyjä
argumentteja,
ingtonissa, että on välttämätöntä C anadalainen to v erileh ti V apaus vää k ieltä puhuu e sim e rk ik si W1nnl- k ä y te tä ä n työväKeä its. äär
vat protesteeraavan äänensä kuu oikeutettuja konsessiooneja yksi
joita
koottaessa
on
käytetty
ai
pegissä,
tu o ssa
C anadan
työväen
käydä ensin taisteluun kansojen k lrjo tta a : '
luville. Pikkuporvaristo näet ta tyiseduilleen.
neellisia
varoja
enemmän
kuin
ta
iste
lu
k
e
sk
u
k
se
ssa
.
V
uosi
s itte n
liiton sisällä sen kontrollista. Ja “ H a jo ta ja h a llits e !” T uon voima-
loudellisten etujensa vuoksi koet “ Todistaakseni tämän mainit
Mayger, Ore.
mitä
kongressimiehet
yhteisesti-
niin aletaan luopua siitä kannas lau seen o v at v a lla ssa o lija t a in a o- k a tu v au n u ty ö läise t, jo tk a siih en a sti
taa pyristellä kehitystä vastaan sen muutamia suurimmista teo!
SteUa p a la n u t poroksi. Stell* W,
ja säilyttää porvarillista demo Lsmis ja rahayh tyrnistä, jotka kään voisivat tarkotukseen ku- ta, jota republikaanit julistivat m a k su n eet p e ria a tte e llise k si ja käy oli o n n istu ttu p itä ä e rillä ä n O B U :sta,
h
in
g to n in V a lle y n puolella alk« ‘
Näitten
selostusten
pää
ennen vaaleja: että nimittäin tä tä n n ö llisek si toim in tao h jeek seen ta is p ä ä ttiv ä t m elkein y k sim ielisesti liit
kratiaa saadakseen sen avulla e- tänään ylläpitävät toimivia ” ~
määränä
on
rakentaa
esteitä
pa
tunsa puolustettua. Syntyy “va jestöjä \Vashingtonissa:
män maan hallituksella ei ole mi tellessaan riis te tty jä ja s o rre ttu ja ty ä 0 B U :n . T y ö n a n ta ja t ja ä m m ä t v u ta n o in k ello 1.30 t. k. 16 »irii
rannusta
esittäville
lakiesityk
tään tekemistä koko homman luokkia v astaan . T äm än ohjeen m u tiu n io itten jo h ta ja t k iriste liv ä t sil ilta p ä iv ä llä ja samassa tuokio»«
paamielisiä” yhdistyksiä, joitten
* \ hdysvaltain Kauppakamari, sille.
kanssa. Jos pysyttäydytään e- k a ise sti o v at riis tä jä t ain a a s e tta n e e t loin h a m p aitaa n , u h k ailiv at. M utta m a h ti lie k it ilm o ille, ja no.n ke
keskuudessa pidetään kauniita joka parhaillaan rakennuttaa kol
"Nämä
suuret
yhtymät
eivät
aika ei o llut otollinen a n k a ra m p a a n 3 : 3 0 o li k a ik k i läpi — tuli oli EirJ
rossa siitä, jos ei heitetä tämän
puheita kansanvallasta, entisten men miljoonan dollarin rakennus
ty ö v äen lu o k k alaiset ta istele m a an toi hyökkäykseen sillä k e rta a .
ole
riippuvaisia
yksistään
toi-
N iinpä tä n y t k o k o S tellan 4 tai 5 ,»oa p„
maan kapitalistien voimapunnuk-
hyvien tapojen säilyttämisestä ja ta \\ ashingt iir.in ja joka siellä
siaan v astaan.
V allassao lijat ovat he jä iv ä t puim aan n y rk k iä ta s k u s ra k e n n u s ta sekä laiturin ja ,UlJri
lfTinnastaan
VVashingtonissa.
Kun
sia
vaakaan,
heilahtaa
se
koko
morkataan suurporhojen häikäi vuosittain kuluttaa $500,000 jär
lakiesitys, joka haittaa hei naan vastakkaisten etujen palve k ä sittä n e e t sen tosiasian , e ttä jos saan ja h au to m aan u u sia juonia, sil m ä ä rä n tu o re tta puutavaraa jou
lemätöntä menettelyä hallituksen jestääkseen maassa joko edustuk joku
toimintaansa, tulee esille lukseen. Yhtä hyvinhän on se so rre tu t k a n sa n k e rro k se t o iv a lta isi lä he k ä sittiv ä t, e ttä sellaisen s u u r k u lje te ttu m y lly ltä lastattavak.. kj
ja lainlaatijakuntien toiminnan sellisien toimenpiteitten puolesta dän
v at y h ten äisyyden ja so lid aarisu u
kongressissa,
panevat nämä toi
peukaloimisesta ¡.n.e.
taikka vastaan, aina miten sen meen koko kansaa käsittävän saatava palvelemaan tämän maan den m erk ity k sen , olisi h e itä v aik ea kaupungin kuin W innipegin k atu v au v o ih in . T u lip a lo n alkua ei varmuu
tällainen porvarillinen vapaa-'e^u vaatii; paikallisten kauppa propagandan, joka ulotetaan jo kapitalistien etuja. On siis suo p itä ä k u rissa. K a p italistise t työn n u ty ö läisten jä rje s tö llä on su u ri m e r la tie d ä , vaan sanovat jossain perita
mielinen yhdistys on hiljattain kamareitten yhdistynyt vaikutus; kaiseen kauppakamariin, jokai ritettava taistelu ensin kansojen- a n ta ja t eivät su inkaan ole jä ttä n e e t k ity s v a sta isissa ta is te lu iss a työn asunnossa ku iv a tu n märkää matta
ja pääom an välillä. N yt s itte n p ä ä t u u n in p ä ä llä , jo k a syttyi tuleen. Ka«
muodostettu "Peoples Legisla kauppaneuvostot ja pankkilaitok seen pankkiin, jokaiseen vakuu- liiton sisällä valta-asemasta.
to te u tta m a tta tä tä p e ria a te tta .
Ja tyy W inipegin k a tu v a u n u ty ö lä iste n ja
p asta en em p ää ku in muualtakssn
tive Service" järjestö, joka elä set; Kansallinen Teollisuuslai tuskomppaniaan ja miljooniin yk Europassa on nykyään kehit k u ta h arv alu k u isem m ak si v a lla s s a -
k
atu
v
au
n
u
k
o
m
p
p
an
ian
välinen
p
alk
saatu p elastetu ksi ju u ri mitään.
tymässä
sellainen
tapausten
toksien
Omistajien
järjestö,
joka
mäntehtäväkseen ilmottaa tais
sityisiin henkilöihin joka puolel vyyhti, että olisi suorastaan ly- olijain luokka pääom ien ja rikkauk- kasopim us. K om ppania on a n ta n u t
K alastu s tä ä llä Maygeriatä ei
tella VVashingtonissa, IX C:ssa. sen jälkeen on toiminut hiukan la maata, jotka heti siihen vas
hytnäköista politiikkaa pystvtel | i’™
hup,enec’ •«*
k atu v au n u ty ö läisille
u ltim a a ttu m in , tu o tta n u t kala m ie h ille toivottuja
häikäilemättömällä
j ulkeudella varovaisemmin kun Mulhall to taavat lähettämällä tukuttain kir i-
-ia.- __ ••
_ 1
' .
keam m aksi heille tulee so
s o rrettu
rre ttu fo
je n
kongressin ympärillä kiehaavia disti sen toimintaa vastaan jeitä ja sähkösanomia kongressi- lä siitä syrjässä — valvomatta o- ja riiste ttä v ie n luokkien h a jo tta m in e n e ttä he e lv ä t\tu le u usim aan ty ö lä is o ksia, jo s k in saalis on ollut noin ke«,
ten k an ssa sopim usta ja p äin v asto in
L akkoa useat pii
suurkapitalistien lahjusorgaaneja \\ asliingtonissa ; Amerikan lihan- michille vaatien näitä vastusta tnia etujaan välittömästi.
ja h a jan a isin a ry h m in ä pitäm inen, tu le v a t a len tam a a n p alk k o ja siin ä ta iin k e rta in e n .
'Näin
nykyään
järkcillään
pankkaajien
yhdistys,
jota
kont
vastaan. Sen eräässä äskeisessä
ta rp e e tto m a n a .
M u tta älkäähän
jo tta h e itä v o itaisiin h allita.
maan kysymyksessä olevaa laki VVashingtonissa.
pau k sessa, e ttä
k a tu v a u n u ty ö lä ise t h m e te lk ö , olen varm a, että on uka
kokouksessa piti “vapaamielistä” rolleeraa viiden suuren lihanpak- esitystä.
snail
porvaristoa edustava Wisconsin i- kauslaitoksen muodostama trus "Kongressin hyväksymä pääo Hardingin hallitus on tehnyt N iinpä kun ty ö läisten jä rje sty m is tu le v a t pysym ään edelleenkin O B U :s- vä vielä usea lakko pelastaakseni
lainen senaattori, La Föllette, t i ; Kansallinen Kivihiiliyhdistys. malle määrätyn voittoprosentin käännöksen wilsonilaiseen suun tä ei en ään voida m illään estä ä , sa. M utta ta a s siin ä ta p au k se ssa , o m is ta m a m m e verko t ja venheet jou-j
puheen, jossa hän ansiokkaalla Kivihiilitukkukauppiaitten yhdis takaaminen, joka puolestaan pa taan. Ja demokraatit naureske k o e tta v a t k a p ita listit teh d ä m u u ta e ttä he h y lk ä ä v ä t tä m ä n k apinalli tu m asta riis tä jä in kitaan. Kat«ok
jä rje stö n ja liitty v ä t W tn»ipegl>. i m ih,„
m in o iu .
räikeydellä paljastaa nykyistä tys ; Kansallinen Petroleumiyh- kotti valtioitten välisen kauppa- levat. Jotkut itsepäisimmät re m at ty ö v ä e n jä rje stö t om iksi agent- a sen
m m a th u n to itte n k e sk u sjä rje stö ö n , o j l . k k o
J o ,volluj, L J " .
publikaanit
senaatissa
kyllä
na
tu
u
reik
seen
ja
välikappaleikseen,
ta
is
mädännäisyyttä.
Koska’ tässä distys, joka entiselle Yhdysvai komissioonin kohottamaan kan
puheessa todetaan se. mitä luok tain ylilakimiehelle. tarjosi $50, san vuosittaista kuljetuslaskua pisevat sen johdosta, mutta min- tellak seen niiden avulla todella työ sak si M ooren, D raperin ja G omper- i se k u ite n k in n ä y te mitä yksimieluyri
väenluokan e tu ja ajav ia jä rje s tö jä sin jä rje stö ö n , tu le v a t he m ielellään saa a ik a a n .
kataistelun asiaa ajavat ovat kai 000 :in vuosipalkalla lahjuskoml sadoilla miljoonilla dollareilla, on käpäs sille voivat.
T ä y ty y liittyä joiun
The
World,
suuri
demokraatti
vastaan.
One Big ITnio, sam oin u usim aan työsopim uksen ja p itä m ä än k a la m ie h e n u n io o n , kuten näette
ken aikaa kapitalistisista lainlaa teansa johtajapaikkaa: Kansalli omansa osottamaan sjtä suunna
tija kirnuista, edustuslaitoksista ja nen Yhdistys Amerikalaisten Oi tonta voimaa, minkä yksi ainoa en lehti, kirjottaa Hardingin kuin kaikki ra d ik a a lise t työväenjär- p a la k t en n allaan , vaik k ak in nyk y ään n u ttim o je n jo a ik o ja sitten
Lehti > je stö t, on saa n u t heti sy n ty m ästään on hyvä tila isu u s a le n ta a palkkoja. ja seistävä a in a yhtenä miehenä,
hallituksista sanoneet, niin lai keuksien Mexisos^a turvaami yhtymä. Rautatiearvopapereitten käännöksestä irvistellen
sanoo:
a sti kokea tä lla ise s ta m enettelyta- S am a n aik aise sti k a p ita listile h d e t le-
nattakoon siitä tähän muutamia seksi; Metsienomistaiien Toimis t >mistajien Kansallinen yhdistys,
em m e v a a d i m u u ta kuin elämän oäi-l
"Huolimatta
H a r d i n g i n v asta. T y ö nantajaluokka on käyttö-I 'i k ä v ä t u u tisia, e ttä W innipegln ka
helmiä :
to; Amerikan Juurikassokeriyh- saattoi.
saatto,, marss.ttaa näyttämölle konffrcssille pitäraästä puheesta n y t sangon su u rella m enestyksellä ; tu v a u n u ty ö lä ise t o v at e ro n n e e t O.B. u tta . K a n n u ttim o t vaativat ylmno-l
distys;
Amerikan
Ruokosokeri-
"Viime vuosien kuluessa on
ratka,Scvalla hetkellä.
'Kansojenliiton sopimuksen hyi- C anadan vanhoja an n n attiu n io ita. l :s ta ja e ttä koko OBU on kuollut. m a a n sato jen tuhansien dollarien voit
tässä maassa rakennettu mahta yhdistys; Yhdysvaltain Sokeri
lama on tietämätön tilannet käämisestä ja tämän hyjkäänri jo ita ta an tu m u k se llise t ja riistä jie n S am aa v irttä v e isa a v at am m atti- toa. M ik ä ero? — ajatelkaa js at-
tehtailijoitten
liitto;
Rautateclli-
tentein p id ä tte lakkoa ta rpeettomir.il
va voima, niin luja. niin vilpil
jossa edustuksellinen hallitus ei sen ilmaisemisesta omalle kan kanssa veljeilevät työväen p e ttu rit
u n io n istiset lehdet.
M.m. “ W estern jos te illä on jo k u muu keino, e«i'T
linen ja vaikutusvallassaan kau suuslaitosten omistajien järjes kauaa jaksa pysyä hengissä.”
sallemme ja maailmalle’, kertoi jo h ta v a t ja m ä ärää v ä t, voim akkaam L abor N ew s’’ tek ee k a ik k en sa p a l tä k ä ä se n iin ei tehdä lakkoa. Missij
askantoinen, että me vakavasti tö; Kansallinen KannuOajicn
Paljastuksen
tekijä
on
asian
Rene \ ¡viani «emerikalaisille sa- pana aseen a O B U :ta v astaan . K ak vellakseen ty ö n a n ta ja in h a jo tu sasia a, la on, ja olen sen useasti jo esittänyJ
kyselemme toisiltamme, voidaan järjestö; Kansallinen Kiinteimis- tuntija, jotta hänen puheisiinsa r.omalehtimiehille
ei si v uotta sitte n sy tty n e essä W inni- m ääkion k uinka O B U :n epäonnistu- ei y k s in o m a a n kalakeittimoiden «iij
ko sen hallituksesta ja liike-elä tövälittäjien järjestö; Amerikan voinee melko vakavasti luottia. len (t. k. 6 p.) että Pariisissa
‘kansojenliit
pegin su u rlakossa, jolloin OBU oli ‘ m inen voidaan v a rm a sti p ä ä ttä ä s i’.-
Rautatieyhdistys;
.Rautatiesijoi-
teen, vaan sama suhde on kaikkia!>»j
mästä saamaa rautaista otetta
Hän
on.
kuten
jo
alussa
huo
to
tulee
jatkumaan’
ja
että
lopul
tusten omistajien yhdistys ja mautettiin tyytymättömän pik
sy n n y ty stu sk issa a n , aio ttiin tä m ä työ-
e tte i “se kykene u usim aan ja Y ksiyiso m istu s tä y ty y hävittää. Ei
milloinkaan murtaa.
Rautateitten
Toimeenpanevien kuporvariston edustaja, ja sellai lisesti Amerika liittyy siihen’.” v ä en jä rje stö m u rsk a ta h eti a lk u u n -' naam aan a ik aa n sopim usta ty ö n a n ta nen lopu rosvous kalakeittimöisM J
"Vhä uudelleen ja uudelleen \ irkailijoitten yhdistys.
Lehti jatkaa sitten samaan mal sa. S itä seu ran n e essa oikeustaiste- i i ’en k a n ssa .” T ietäm ättö m iin , am-
se on osottautunut kyllin voi "Jos nämä suuret yksityisetu- sena hän asian korjaamiseksi e- liin, lainaillen Hardingin vaali- lussa ja tk u i sam a ta iste lu ta p a v ie -' m attiu n io n ism in
v an h an a ik a ise lla n e m p ä ä k u in m uuallakaan. Tiu
sittää
toimintaa,
joka
kehitystä
käsittäm in en on vielä tei3
makkaaksi nimittämään ehdok ja edustavat korporatsioonit yl
puheita ja vertaillen niitä nyt lakin av o n aisem m assa ja h ä p e ä lli-' psykologialla v a ru s te ttu ih in työläi-i esityksen
i ’
• '
....... ....... .
kaat, kummal’ekif poliittiselle läpitäisivät agenttejaan pääkau työntäisi taaksepäin. Se on kui hallituksen
ottamaan suuntaan sem m ässä m uodossa. A m m attiunioit-1 siin nähden tä llä voi olla jo ta in s " “ tuntematon- ko’ka ette
valtapuolue?..-. Se on vallinnut pungissa tarkotuksella turvata tenkin vastoin kaikkia yhteiskun erottautuu olevan
niin. että H a r - J e n jo h ta ja t p e itte le m ä ttä jä ttiv ä t m e rk ity stä , m u tta tie to isiin ty ö läi
tiyde,Ii isesti lakonkaan tarp
srka kansallista, että vakioitte:' | laillisia oikeuksiaan, nnn no- nallisia lakeja, sillä lahonnutta dingm sota kansojenliittoa vas-1 W innlpegin suurlakon taistelu san k a- «iin nähden tä llä tyhm yydellä ei vo<- lisu u tta. N / t on välttämätön,« )«
a " H.kaakU" “ a-k,Seika ko,'n ,t,e oi-;<äan ei oikan le nm uka ise sti o li- arjestelmää ei paikkauksilla voi
^aan..°n va,n sanasotaa ja käy- rit ty ö n an tajain ja valtiovallan kou- da v a ik u tta a. S illä u u d en aik aisen xaisen k a la m ie h e n yhtyä k«lastsj*K
k <
" i .“ f k v a ‘ la ln la l- »> n iitä vastaan m nisfattam is- <orjata ja tässä tapauksessa ei tannbssä seurataan Wilsonin po- riin.
Jopa iloiten heidän vainos- ! unionism in p e ria a tte is s a on työsopi-1 u l n io l o . - n ja seistävä yksi kaikkien
siihen pysty, litiikkaa.
n
'?‘ ‘k ",l,1,S,..01! ,un ne t- >•* M u tta jä rje s te tty voitonhim o pikkuporvaristo
-a». hei-j
V m t us I ty vnr
-- i kokonaan
.
a^
5 d en puolesta riistäjiä
t.aan ?a toivoen 0 B U :n kuolevan
ö n □
a nto
n ta :i.
jiin r k a n ssa
tu kabineteissa ja hallituksien po ei tunnusta mitään jakoviivaa oi vaan tilanteesta voi selvää tehdä
ta a n .
Sehän oli hallituksen toimesta; dän kourissaan.
toisen laisen a
k ä sitte e n ä .
U udem pi
vain vallankumouksen kautta kun n
litiikassa ja sen i olemassaolo
on
A sto riassa on perustettava voin
Knoxin rauhanesitvs ; M utta OBU ei kuollut, vaan jos- luokkaunionism i w
aktiivisen
, • . .. .
c
u
•
. ..... kean agitatsioonin, äitiin
lsen vai- nouseva proletariaatti.
ei pyri en »IUKaan
sin k ä ä n kas kalam ies ten um o ja pantava *s
v.r. i n«»hty yleisen syyttäjä- kuttelun ja hallituksen pakotta-
----------------
t
pKlatettin edustajahuoneessa s e i k k a a n ei jo k a isessa su h tee ssa luku p e ru stam a a n m e n esty stä än k iin teisiin
' ruston virka,Iijo.tten nim ittäin,- misen välillä yksitvishyödyn ta-
. l,ri sen senaatti kaikella , m ä ärää n sä nähden, . niin s itä eneni- i i työsopim uksiin, vaan ta
ta is
iste
le e e sopl-
soni- m a p e rä in e n järjestystyö käyntiin
— K uka hyvänsä tu o tta a jotakin
te le
>Hsa ia tuom an virkojen täy ttä- haa ajam
isessa
Ja ensiniäinen
jamisessa.
pi a a tte e llise ssa su h te e ssa sen e- “ u k s is ta h u o lim atta työläisille pa- ne y lä jo e lle k in .
ra sitta v a n työn k au tta, ei ta rv itse kiireellä oli hyväksynyt.
misissa. Liike-elämässä se on
k a la
U nion
säännöissä
kuulukoon
\\ ilsonilla oli oina everstinsä d u stam at ta is te lu ta v a t ja p e r ia a t- , ra n q u k sia m ahdollisim m an edullisil M
"Suuret liikevhtyniät ovat vii taiv a allista neuvoa o p ettam aan itsel
telmi t raajarikkoiseksi, tai hävit meisten
(House) edustajana iHuropassa e t lev isiv ät työväen laajo jen
seisom m e sen puolesta mitä '*
Bn k ker-
I
vuosikymmenien kuilu
er la ajoilla ja h etkillä.
tänyt kilpailun. Se määrää elä- issa oppineet puristamaan voit- leen. e ttä h än ellä on oikeus tu o tto i neuvoteltaessa kansainvälisistä a - j r te
d im m e , e ik ä m itään sovitteluja «h
o
s
t
e
n
k
eskuuteen
W innipegin k a tu v au n u ty ö läisillä on i •
siinsa. — R. G. Ingersoll.
sioita. Nyt on Harding lähet- M utta nykyinen a n k a ra teollisuus- n \ t ra tk a ista v a n a a n sangen tä rk e ä 8 * *
(T H E
COMRADE)
Liikkeenhoitajan Nurkka
S- *
TYÖVÄENUNIOT 1
J. K
seuduillensa
YHTEISKUNNALLISIA JA VALTIOL
LISIA VIRTAUKSIA ULKOMAILLA
m aalle
ja
toiset
1 2 0 ,0 0 0
saavat to in ta muissa tehtaissa ta i m y y
vät
itsensä
ilo p a ik k o ih in .
Näistä
8 0 .0 0 0 :sta, jo tk a vu o sittain p alaavat
kotiseuduillensa, on ko ko n aista 3 0 ,-
0 0 0 p a ra n tu m a tto m a s ti sairasta ja 25
pros.
sairastaa
k e u h k o ta u tia .
Japani— kapitalismin luvattu ' so p im u k se n sa ensi
lo p p u u n .
H e ille
maa
Jap an ilain en
ty ö v ä e n le h ti
"Y o
ru
T yö läisen asema, jo k a ennen sotaa
vuosi on k u lu n u t
oli
niin k u rja , on sodan a ik a n a tua-
ta rjo tta v a
ru o ka
km
p a ra n tu n u t.
P a lk a t o vat tosin
hyvää, m u tta m uista
»a,
eroittam isesta
teh taid en
v a lv o n
S itten selostaa leh ti lä h em m in V e -
nasta.
O ikeastaa n
täm ä
ei vastaa n ä jä n
ja
Ita lia n
kau p p aso p im u ksen
sitä m itä , työ väen suojeluslain n im e l
e ri m uodollisia p u o lia ja ja tk a a :
lä ta rk o ite ta a n .
Sen lisäksi tulee, e t
M itä tu lee Ita lia a n tu o ta v iin v en ä
tä
sangen
monissa
tehtaissa,
jo ita läisiin ta v a ro ih in , a ih e u tta v a t ne v ih -
« m ä U lä
e i to d e lla k a a n tk y -id o .k .n .e n . e « « ' l u S T ™ , u7 . ¡ ¡ X
jä ttä e n ro m a n ttis ille la tin a la is ille k a n
tä
soille k r itiik a n ja filo s o fia n k u to m i
h e lm ik . k u lu e s s a ) kankaita, vilu
k u d o k sia ja valm iita vaatteita.
a n - la n ti
on
v ie n y t
maasta \ «liji
sen. san o m aleh tien sepustellessa
tibolshevistisia
fa n ta s io ja .
k a u o o o i. •
b
' '
te k e y ä t 1 2 0 ,3 0 7 p u u t. (ta m m ik .). Viro
V"
9 3 6 p u u t. teetä ja paperia. I»«*«
y le is m a a ilm a llis ta
talo u d ellis-
5 2 ,2 2 0 p u u t.
(siitä
14.198 belisJ
nTv
N ii» ‘
k ä y t t ä m ä .« E n .la n n in , R a n .. U m o n o p o li,„ „
pa vu o n n a 1917 to te .tv a t T o k to n po- k a n ja A m e rik a n h iiltä , jo ih in « m
ku lu essa) siemeniä ja viiloja.
T ä y ty y
o lla
so keasilm äin en
ellei 7 2 ,2 2 9 p u u t.
usiviran o m aiset. että 4 7 7
teh taasta on tä y ty n y t tu rv a u tu a
(siitä 5 0 ,1 34 helo
Ita lia n asem a näe tätä u u tta v a a
a r ra a .
ko ko n aista 3 !5 oli rik k o n u t tä tä la k ia va ik e u tu is i siitä V e n ä jä n v ,e n tim o n o -|
Belgia 18,317 puJ
Siis Messa ggeron m u k a a n v a in se, a ik a n a ) riisiä.
apauksessa.
poolista, jo h o n E n g la n ti p y r k ii.
Ja .
(s iitä 7 4 2 9 p u u t. helmik. kul
jo k a on s o k e a - ja jo lla on tu n n u s ta
m a a liö ljy ä .
L ie ttu a 1 3 74 puut. (n *
lisäksi Ita lia saa v ä littö m ä s ti avustaa
m a tto m a t in tre s tit, vo i vastustaa suh
lisku u ssa)
autom obiilirenkaita.
V e n ä jä n talo u d en , tu o ta n n o n ja k u l-
te itte n
a lo itta m is ta
V e n ä jä n
kanssa,
N atio n ah skis-fascistien pitäessä suur- k u n e u v o je n e lv y ttä m is tä .
k u v a u s a p a ra a tte ja ja vaatek«pp*^,!
la ta h a n me o lem m e a in a sanoneet,
t a . m e,u ® V e n ä jä n Ita lia n lähetystöstä*, |
Lontoossa
on
p u h u ttu
N o rja 4 ,5 0 2 p uut. (siitä 2225 p,Jti
A v a n ti
ja m iksem m e sovel
G u b aan in o p ettaa
esittää M essaggero (ita lia la in e n p o r- ja G ro sn yin p etro o lista.
h
e lm ik . ku lu essa) mekaanma J*
Ita lia voi lu ttaisi t«ta
lausetta s u o m a la i.iin k in f k ö a p a r. a t tej a .
T u rk k i 165 p- <
v ä rillin e n le h ti) ne kansalliset edut. p y y tä ä
n iih in konsessioom a a in a k in n äh d ®»-
___________
j tä 122 p. h e lm ik . kuluessa apP***
jo tk a p a k o ilta v a t lt a l» n
a lo tta m a a n jo k s ik in a ik a a .
S iten on p e tro o li ku-
on jo kseen kin
2u t hohu
k e rto o Jap an in työ väen °^o#ubteista tuskin k a n n a tta a p u h u a, viim eisinä vuosina h iu k a n ko h o n n eet,
eläm ästä ja oloista m. m . seu raavaa: ^ ^ k u u s a lie n jo k a in e n vuode on m ää- m u tta sen sijaan on taasen ta p a h tu n u t
e lin ta rp e id e n
h u o m attava
Japanm eri tehtaissa ja ku to m o ia-
n e ljä lle ty tö lle , kah d elle p äivä- k a ik k ie n
» • työskentelee noin 5 0 0 ,0 0 0 naista, * ‘)o ro l»«’ «He ja kah d elle V ö v u o ro la i- n° U,U’.. 2° U n
P ® Ikko jen
p aran n n u s
on jo k s e e n k in
m itätö n .
jm s ta 3 0 0 .0 0 0 on *11« 2 0 vuotisia. • e ,U ’
N iin p ian k u in kaksi on jä t- n y k y ä ä n k in
..........
Lahes 4 0 0 ,0 0 0 on p a lk k a a n tu n u t k u -
vuoteen, o vat toiset kaksi jo H a llitu s on vu o n n a 1 9 1 6 tä y tä n tö ö n
in to o n
to m o ib in ja 70 lO O Jta asuu k u to m o i-1 v* ,rn i‘n*
k ä y ttä m ä ä n sitä. n iin että p an n u t te h d a s k in , työ väen s u o je lu k
seksi.
M u tta tä llä teh d aslailla e i ole
h»n kuuluvissa
ruokataloissa.
ei m illo in k a a n
voida
tu u -
jo ista , vu o teita
su
u
rtakaan
m e rk ity s tä , sillä täm ä teh-
be saavat lähteä vain erikoisessa ta lle e n n u tta a .
Ja ku n vielä o tetaan h uo-
n e ja
(o m e n a s iira p p ia
Iaakareiik
suhteet V e n ä jä n kanssa, lausuu M iia-1 le te tta v a a in a N o w o ro s s ia k in ja tä-
daslaki
ei
u
lo tu v altio n tu o ta n to a lo il
pauksessa.
Nänsa n u o ret k u to ja tta - m ,o o n -
suuri p ro s e n ttim ä ä rä näis
R an ska on vien yt maasta \
,
ten voi oMaa b®1’« tehtäväkseen r a u - !
» t
työ sken televät s ilk k ik e b rä ä m ö is s i tä tytö istä sairastaa tu b erku lo o sia, k ä le ja m yö n tää p o ikkeu kse n m ille te h
• alo u d elh aet ain ekset pysyvät a i- jt a t ie lin ja n ku n to o n aaattam isen ja liik -
5 0 1 8 p u u t. (tam m ikuussa) koruti
päivittäin 13“ 14 tuntia ja puuvilla- sittää jo y k s in k e rta is e m p ik in täm än ta ille , jo tk a v a lm istav at k o r it* v a r o i na tä rk e im p in ä V e n ä jä n kanssa te h -j k u v a n kalu sto n h a n kkim ise en , jo h o n
ro ita , p a p e ria jn e. Kaukaöen
t a . le ik k ik a lu ja , lasi- j * ra e ta lh u v a -
kehrääm öissä
päivittäin
14__ 16 vaaran .
a rk e im m a t m aat, jo tk a
k u lu v a n
U väs>ä sopimuksessa.
N iitä ei ole j ta rv ita a n no in 4 0 vau n u a
tasavallasta on V en äjä saanut
T e h d a .la k i koskee vein
V J
k
iz
,
suoden a lk u p u o lis k o n a ik a n a
k irt^ k s ^ n He k a m n l ^ ^ s - 9
° ’° < tehta‘*“
tulevat
vähitellen rorta jn e .
vain oikein y m m ärretty.
P olem iki ja
ovat vie- 8 6 4 p u u t. teetä, riisiä, mino»«kuo
\o id a a n
puhua Kaukaasian puu- neet tavaroita V e n ä jä llä
n n ta
ku to m o ja
keh raäm is teo llisu u -
Harhaluulot ovat turm elleet
niiden tavaroista.
Turkestanin villasta. ' D o - | vat:
aeen ia ’ LV paam i' aaft’
kylpem i- m aaseudullakin tunnetuiksi, sillä nämä
ja »eparaatto
ovat seuraa- k a rv a u s e k s tra k te ja
den te h ta ita , joissa o losuhteet o vat
m yönnetään0
T y ° tUOtema on
k e h rä im ö je n
m erkityksen, puutteellinen käsitys on nin raudasta ja viljasta kun V en ä jä n
tn.
(
I
p
u
u
ta
—
16,33
kg )
T ä m ä ,3T y ttin y t . n*” ta ham aran i® epä- rautatiet ovat jälleen aika neet ” u i~ on vienet ' “ k * “
myönnetään heille v . » m uutam a m i- ; agentrien
värväyspa.kkoja
ja
tänä olleet k a ik is ta h u o n o im m a t.
V h d y av« H *t. jo k a
T ä r k e ä tä on tavarain tuonti h*1
la k i
suojelee
pääasiassa
naisia
ja
^ l h . U TUetta a,kÄ Ä »,a
^ 7
‘UOn i b b ‘ ,Cn on
t y ö n o .t .,,e n apu-
miniänsä, johon
Ita •-
lia - k in voi v a ik u t-j In I,7 7 6 J )0 0 ’ l u u t *
7
?
H" kaisen
määräisen
aistimuksen.
N
y
t
on
kysy-
‘
*
•
Id än
tasavallasta, jo^“
m uLw
K T
° V#t ” en
- k a a »a h o u k u te lla v .n - l*p « ia . . e säätää, että 10“ 12 vuoden
puut.
(Tästä
1264,01-3
m ys asetettava heti täsm ällisin sanoin. taa.
M
a
.
.
.
a
i
.
.
.
h
a
h
.
.
.
p
.
.
h
mi»
v
ä
lik
ä
te
n
ä
kauppaiubtei»*«
IZ fs r
T u ^ Än r ‘ • ,V e y U n ~
U y*
m y ö n tä m ä ä n t y t t a n lle n « lu- v a n h a t lapset saavat työ sken n ellä vain V e n ä jä ky k e n e e ostam aan ita lialaisia
Ha
h y
v ö ö d d v y t ttö
tö m
i ä i l llä
lä
__
i lla
t . . v .lje ly .k
_i a lu
> ja
. .
* h iU läp
v
o
s
to
-V
e
n
a
jä
n
ja
Itä Aasian k««
tu
rm
e
lla
h
m
p
o
liittis
e
b tu n tia .
Täysikasvui««l|e työ läisille
V
7
• * * " * • * • • ‘ehdä sop,m us jonkun tehtaan
tu o tte ita , m aksm aan ne k u lla .M , jo k * kiis ta lla to d e ll,« ,* n ä k e m y k s iä om ista ! v .r o h a ,
J« m uita ta- T e e tu le e K iinasta, rikki ja
ty ö a ik a
12“ ! 4 tu n tia
Saksa
X e t 20 v Z t
,
—
k a a - a-
Y ‘‘ ¿ 0 0 .0 0 0 n u o rta ty ttö ä ®n k «Yk em
o n kallis ja kan sain vä lin en v a ih to ta - talo u d ellisista intresseistäm m e.
Puut.
(
.
,
V
T
o
?
3 3 6 e n ¿ ,¿ ,I e | kUOn Japan,’U ’
karva uieksit“ ®
Ne, jo tk a
»eet . 0 vuotta, o v .t ruumulhsest, s o r-; haalitaan vuosittain, m utta suur, 1«. p ä iv ittä in , iän m u k a a n .
k
u
l
u
e
.^
)
k
o
n
e
ö
t
y
ä
.
karva
’
ep
araat‘°
r,t
Japan,“
a
v a ra , m u tta se ei n äy vo ivan ta rjo ta
Saksa
a lk a a
ostelem alla
tä rk e itä ta m m ik
o vat o lleet y li
13 v u o tta toimessa
lu n e tta
P a rin ku u kau d en k u lu ttu a kur
hi
tneille
h
eti
ta
rv
its
e
m
ia
m
m
e
vä
lttä
m
ä
t-1
ra
a
k
a
-a
in
e
lä
b
te
itä
.
E n g la n ti j® Y H -I
n
»
--------------—iiB 4 4 is näistä ei palaa m illo in k a a n
va llo is ta , jo tk a viim eiiten vuo»lCB
u
s
..n
e
«
a
.
m
a
.
n
v
.
l
j
e
^
.
u
,
^
- t v m . nai.le ty tö ille , e t t * heidän te r- k o t , , « . , w n p ik e e n ku n h eidän työ - «aavat kaksi v ap aata p ä iv ä ä k u u k a u
tornia ta rv e a in e ita .
V e n ä jä llä
on i d y s v .H a t o v a t Saksan kanssa etu jo u - kö lam
luessa o v a t olleet näiden t«v®
dessa.
Lisaksi on ta««« laissa vielä
v .»
.y te paeta
n s a pian
riu tu u ennen m onet
o e tta -! k
„ e
k la
an
k u . i lu
p u paTa.
un.
P P u ja.
R uotsi
v
teh taista
k u in k heidän
a n a , . e on
tt. v
„ n u 8 t 0 .0 lo
0 < p T
b U t s i -
F u u t . v , ra v a r a s t o in
jo tk a
o v a t L l f i » k y p s y n e is y y d e llä * ’
h
a n k k ijo in a Itä -A a s ia lle . On «•*•
erin äisiä m ä ä rä y k s iä ko rvau ksesta on-
t « v * h u o m io o n sek* luonnon *’
nyt
suunnitelm a anm ukainen
1*
. --------
suunnitelm
Italian ja Venäjän suhde
Mätä maista viedään tava
roita Venäjälle
YM
-.....„„putapaah...-
U .J,.
„....
|lln..........
l» 4 . Puuh h ä ^ ^ X
” .a pap; na
V..UU..U
En«la„„ 1
2
taavanu|
a