Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (May 13, 1921)
TOVERI ki tämä oli omansa osottamaan kään tavalla hän ei ole osottanut mistään hinnasta suostunut teke vihiilituötannosta. Kivihiilen saattamiseksi julistetaan lailli-j jo kyllin aikaisin, että silloin kun taipumusta eikä halua järjestet mään pienintäkään myönnytystä kuljetus rautateiden tarpeiden seksi. Sama lakiesitys hyväksyt- ’ T h . organ o f th s Finnish w orker* in virallisesti merimiesten ja laivo tyjen merimiesten, koneenkäyttä palkkakysymyksessä ennenkuin tyydyttämiseksi teki 12 ¡pros. ko tin jo viime vuonna alahuonees-) the W estern State*. • T h e on ly Finnish jen omistajien välinen työsopi jien ja laivainomistajien välillä vastustajat ovat valmiit ilmaise ko rautateiden kuljetustyöstä. sa Capper-Herman esityksen ni-, D aily in the W est. P ublished D aily, mus päättyy, työläisten on ryh aikaansaamansa repeämän paik- maan kuinka pitkälle ne hajottaa Jos Yhdysvaltain rautatiet olisi- mellä, mutta senaatti sen työnsi axcep t Sunday, at A storia, O regon , by the W estern W orkm en 's Publishing dyttävä ankaraan taisteluun elin kaamiseen. Päinvastoin hän en-• miskiihkossaan aikovat mennä, j vat olleet sähköistetyt hiiltäkävt- “sivuraiteille”, kuten kongressi- VENÄJÄLLÄ OLEVIE n T ^ ? ? ' S ociety. ehtojensa puolesta. simäisen neuvotteluviikon aika- i Tämä neuvosto vakuuttaa, että tävien voima-asemien sähkövo;- kielessä tavataan sanoa, ja siellä ten evakuoiminen *“ na esiintyi tykkänään riippumat- j presidentti Harding voi kysy- maila, olisi hiilen kulutus ollut se myöskin on pysynyt. Nyt P ietarilain en "Vapau." ,eE Merimiehet ovat jakautuneet O ffic e Seventh and C om m ercial St. uyt kulutetusta kuuluu olevan hyviä toiveita sii to o su om alaisten ev ak u oim ia ** O p p osite P o st O ffice. errkoisammattinsa mukaan kaik tomana työdepartementin kan- myksessä olevan lakon saada so- ainoastaan kiaan viiteen järjestöön, eli Il nasta, vieläpä siitäkin huolimat vitettua Bensonille annetulla viit määrästä ja käyttämällä vesivoi tä, että esitys senaatissakin tulee m isen joh d osta m. m. *e„raa Post O ffice A d dress : moon. Heti kun voimassa ollut ta, että ainakin muodollisesti työ- tauksella, kunhan sovitteluun maa olisi hiilen säästö ollut vie läpäisemään ja että farmareitten TO VERI. B ox. 9 9 , A storia, O re. Eräät suom alaiset, jotka Krti työsopimus päättyi, ilmotettiin departementti on pyrkinyt sovit vain ollaan taipuvaisia ehdoilla, läkin suurempi. On laskettu, et osuustoiminnalliset järjestöt us k u oim isk om itean työn alettu, ED ITO RIAL ST A FF vähemmän ammattitaitoa kysy telemaan tätä taistelua, joka yk- jotka jättävät unioille elämisen tä jos mainitun niaan rautatiet kaltavat vapaasti hengähtää pel itsen sä registeröim ässä ovat a”* Elis Sulkanen, M anaging Editor, Sulo vien työläisten järjestöille, esttä sistään hallituksen laivastoneu- mahdollisuuden. Jos presidentti sähköistettäisiin, voitaisiin vuo käämättä tulla syytteeseen trus- ta n eet, että heidän käske«,«, S yvanen, A le x S evo, A . N. K oskela. heidän palkkansa tullaan alenta vostolle tuottaa miljoonan dolla Harding ei tuota viittausta halua sittain säästää kivihiiltä 80—90 tivastaisen lain perustella. K. E. H eikkinen k u u lem aan lähem piä tietoja matv maan aina 30 Täkin pros. Hyök rin vahingon joka päivä. Viime antaa, niin se johtuu yksinomaan mlj. tonnia. Yhdysvaltain itäisis Tähän asti eivät farmareitten vasta alkupuolella p P h o n ei O ffice ^65, Editorial D ep't 0 3 2 käyksen johdosta oli amiraali viikon torstai-iltana hän työde siitä, että hän haluaa kokeilla pe sä valtioissa on osa rautateistä jo osuustoiminnalliset viljaelevaat- k äy ilm huhtikuun i. a l l i Suomen Benson, liittohallituksen laiva»- partementin sihteerin vaatimuk rin -pohjin merimiesten järjestö sähköistetty. Yleensä on näissä torit ja muut yritykset ole kun Entered as secon d -class m ail m atter m u e a itse alun pitäen on oUir toneuvoston puheenjohtaja, joka sesta ensimäisen kerran mjeskoh- jen särkemisellä, minkä jälkeen valtioissa sähköistetty rautateitä nolla voineet liittyä yhteen kun July 18, 19 1 2 , at the Post O ffice at ja taipumattomassa taisesti esiintyi unioitten edusta toiset järjestöt sitten vuorostaan 2,300 km, ollen sähkövoimalla kilpailevat kapitalistiset samoilla a lk aa evakuoim isen vasta m ay! A storia, O regon , under th e A c t of jyrkässä viik on paasta reg„terö,nuH-n ,« 7 * M arch 3. 1879. muodossa esitti merimiehille jien kanssa pidettävässä neuvot saavat kokea hansikkaalla peite kulkevia vetureja 200 ja mootto aloilla liikkuvat korporatsioonit sest?. u mandaatin, jossa sävynsä 'puoles telussa, mutta ei sen kuluessa hi tyn teräksen vaikutusta ja “nor rivaunuja n. 1,000. Täydellisen ovat "lain” kanssa niitä hätyytel- Sam aa m enetelm ää se ta ei juuri ollut tinkimisen va- tustakaan luopunut alkuperäises pyrkimistä. sähköistämisen avulla voitaisiin leet. °n reC Hallituksen kanta meri- | raa. Mikäli kuitenkin korkeam tä ohjelmastaan. Sen sijaan hän maalioloihin” nut e d e ,leen. Jokainen itsen« Hallitus on muuten jo osotta näissä itäisissä valtioissa alentaa Farmareitten järjestöjen vaati paa ammattitaitoa vaativat työ vähää ennen tätä neuvottelua il- nut, että se ei tässä taistelussa nykyinen 21 milj. tonnin hiiliku- muksesta nähtävästi jätti edus töivä — ainakaan työläiset __ «M»U ' mieslakossa läiset ovat. kysymyksessä, kuten motti julkisuuteen, että meri aijo pysytellä vain neuvottelu- letus vuodessa noin 7 miljoonaan. tajahuone lain valvonnan maan- ilm oitu k sen tulla kuuler maan 1*U#. esim. merilaivojen koneenkäyttä miesten lakko “osottautuu epä pöydän takana, vaan että se tulee kulutus näillä rau viljclyssihteerin liuostaan, eikä piä tietoja 3— 4 viikon pa*»t*. 'Parhaillaan käynnissä olevassa jät, niin niitten kanssa ilmotet onnistuneeksi’’ ja että hän tulee aktiivisesti ja voimakeinoin sii Sähkövoiman tateillä on laskettu .nousevan kauppasihteerin* tai ylisyyttäjän, V . k. 3 0 p:nä kävi e » . , U0B|^ merimiesten koko maata käsittä- tiin oltavan valmiita ryhtymään jokaiselta laivayhtiöltä, jolla on hen myöskin ottamaan osaa. 750,000 kilovattituntiin vuodessa. jotka tässä suhteessa olisivat vä nen nain en ilmoittautuma«*, r • vässä työtaistelussa on Yhdys neuvotteluihin, joissa hallituksen hallituksen aluksia ja jotka meri Niinpä kun laivojen omistajat o- Englannissa alettiin jö sodan hemmän farmareille suosiollisia. k u oim isk om itean ovella, ¡|maB * valtain hallitus ottanut horjumat laivastoneuvoston ja yksityisten miesten kanssa allekirjottavat so vat palkanneet neekereistä rikku- aikana panna suurta huomiota Tämä lakiesitys on vaatima sen en em p ää puhuttiin ts, toman ja selvän kannan. Se on laivojen omistajien järjestön ta pimuksen1 vanhoilla ehdoilla, ot reita, niin hallitus puolestaan ai sähkövoiman keskittämiseen, jol ton, tyynnyttävä reformi farma tn n llm ottautujalta, pi.tetti» , . tietoisesti käynyt tukemaan holta esitettiin 15 pros. palkan tamaan nuo alukset pois. koo niitä ryhtyä suojelemaan. loin vanhat laitokset saisivat vä reille, jotka viimeaikaisen hillit k ou raan lappu, jossa määrättiin • tyonantajaluokkaa ja ilmaissut alennusta ja erinäisiä muutoksia Tätä amiraali Bensonin viha- T. k. 5 :nä p. Annapolissa päivät hitellen väistyä syrjään ja antaa tömän keinottelun aikana ovat raava vastaan otto vasta kuuk*.<k, , vihamielisyyttään työväcnjärjes- työsuhteitten huonontamiseksi mielistä kantaa ei voi selittää ty uutinen kertoo näet, että lai- tilaa uusille, nykyaikaisille jätti- käyneet kovin kapinallisiksi mie päästä. Sam ana päivänä oteni «n, ; töjä vastaan, sekä selvapiirtei- Toisten työläisten järjestöjen vastodepartemientti on antanut läislaitoksille kivihiilialueilla leltään. nmuten kuin yhdellä tavalla, nim. m iesh en k ilö rekisteröimään. . semmin kuin ehkä milloinkaan kanssa sitä vastoin ei katsottu kolmelle sukellusvenheitten hä- niiden läheisyydessä. Tähän että' presidentti Harding ei ole p yrk im ällä, vallan herra Enckell« • ennemmin paljastanut todellisen maksavan vaikaa ryhtyä neuvot vittäjäalukselle määräyksen olla suunnitelmaan sisältyy myöskin KÖYHÄLISTÖN SODISTA h eille asti. O tettiin papereihin j, kehottanut laivastoneuvostoa täs luonteensa, jonka verhoksi ei e- teluihin lainkaan. sä taistelussa pysymään edes puo valmiina millä hetkellä hyvänsä rautateiden sähköistäminen. ¡lap u n , jon k a etusivulla oli kirjoitettu nää katsota tarvittavan vetää SAAMA PALKKA lähtemään Baltimoreen, missä Ranskassa on tehty suuria, kau-! lueettomana, ja että hän ei itse Tällä leikkauksella oli aiko minkäänlaisia keinotekoisia su- 11 2 «X- NW 2‘ Parisen tuhatta vuotta sitten muksena jakaa ammattiunioihin lakon sovittelemistakaan ole ot-J rikkurien käytön johdosta pelä- vas tähtääviä sähköistämissuuu- I I— i paiv. mupilviä. Tämän tosiasian tään mellakoita. Aluksien kan paljastaa täydessä alastomuudes järjestetyt työläiset ammattitai tanut vakavalta kannalta. Pre nelle on asetettu kuularuiskuja, nitelmia ja aiotaan siellä suures lausui Tiberius Gracchus, muu T ak asivu lla taas oli: saan se kanta, minkä hallitus on tonsa perusteella kahteen leiriin, sidentti sallii samalla kertaa a- joita aijotaan käyttää “rauhoitus- sa määrin turvautua vesivoimaan. an roomalaisen ajan reformaat 18-5 Ennen sotaa käytettiin siellä ai tori, kansalle: . ottanut toimiessaan merimiesten kastiin, ja sitten amimattiunioit- miraali Bensönin tehdä yrityksiä, välineinä”. . (nimikirjaimet) noastaan 60 miljoonaa tonnia ki “Italian villipedoilla on luolan- järjestöjen jjr työnantajien välillä ten vanhaa helmasyntiä, yksilöl joitten ilmeisenä tarkotuksena on T äm ä lappu merkitsi sitä, ett* Samalla kertaa koettavat yksi vihiiliä, josta ulkoa tuotiin 2Ö sa, joihin ne vetäytyvät, mutta lisyyttä, hyväksi käyttäen ja murskata merimiesten järjestöt “sovittelijana”. näennäisiä erikoisetuisuuksia poikotin julistamisella sellaisia tyiset laivojen omistajat kiihot milj. torinia. Sähkövoiman käyt- niillä urhoollisilla miehillä, jotka m aalisk. 3 0 päivänä rekisteröity Wo. Olemassaolostaan taistelevilla "paremmille” myöntämällä ensik yhtiöitä vastaan jotka ovat tai taa hallitusta antamaan niille eri- tämisen kautta tulisi kivihiilen' Italian asian puolesta vuodatta- m alain en saa m ennä kuulemaan mat merimiesten järjestöillä, joita sa- si nujertaa ammattitaidottomat puvaisia, kun taasen hän silmäin koisavustusta. Tässä mielessä kulutus tuntuvasti laskemaan, j vat vertaan, ei ole muuta kuin kasta huh tikuu n 27 p.nä! Matka et , maila tavalla uhkaa Amiraali ja sitten myöhemmin ammattitai lumeeksi sallii työdepartementin on esim. Pacific Steamship Co. Suunnittelun alaisena on sähköis- ilmaa ja valoa. Mailla asuntoja, kä tapahtuu vasta 18 p:nä toukokuu- Benson. Yhdysvaltain laivasto- toiset. — Yritys kuitenkaan ei sihteerin, Davisin, illan toisensa kääntynyt hallituksen puoleen tää noin 8.000 km rautateitä — peltoja ne vaeltavat paikas ta ? neuvoston puheenjohtaja ja yk ainakaan toistaiseksi ole onnistu jälkeen neuvotella ja pyydellä pyynnöllä saada laivaston vara- Keski- ja Etelä-Ranskassa, jol vailla ta toiseen lapsineen ja vaimoi Näm ä ja m uut tiedossa olevat esi sityiset laivojen omistajat, ei ole nut. , merimiesten ja koneenkäyttäjien koneenkäyttäjiä käytettäväkseen loin vuosittain säästettäisiin noin neen. Heidän kenraalinsa pilk- m erk it osoittavat siitä, että Suomes > muuta keinoa jälellä kuin pysyä järjestöjen edustajia alistumaan' Alaskan linjalla kulkemin laivoi tonnia. Valmistaviin töi kaavat heitä kun armeijoittensa h allitu k sen täkäläinen evakuoimisko- • lakossa, jonka he ovat julista Kun merimiesten taistelurinta palkanalennukseen ja työläisten' hin, kun omat koneenkäyttäjät 4 hin milj. näiden suunnitelmien toteut etunenässä ollessaan kiihottavat m itea tai kuten se itse itseään nimit neet koko maata käsittäväksi ja ma heti alussa osottautui koko elinstandardin alentamiseen. : S u om en Moskovassa olevan e- j ovat lakossa. Ketihikanin kaup tamiseksi on jo ryhdytty. heitä taistelemaan hautojensa ja tää joka melkoisella menestyksellä lailla yhtenäiseksi ja kun siitä pakamari, Alaskassa, on järkiään Belgiassa on herätetty ajatus kotoisten etujen puolesta. Niissä, d u stu k sen Pietarilainen osasto", toi nyt on ollut käynnissä sitten f. k. välittömänä seurauksena oli va-| \ aikkakin merimiehet muodol- kääntynyt hallituksen puoleen ensi aluksi sähköistää maan rau joita taisteluun kiihotetaan ei ole m ii hitaasti, ei laita kotimaahan pa ensimäisen päivän käsittäen yli kavaa häiriötä likenteessä, niin lisesti ovat tämän lakon julist pyynnöllä saada hallituksen kul- tateiden varten ilmoittautuneita nopeai- päätekijät, jolloin maan tuskin yhtäkään roomalaista, joi- luuta asia joutui presidentti llardingiu neet, niin siitä huolimatta se to . • 125,000 työläistä. käsiteltäväksi. Hän puolestaan dellisuudessa on laivainomista I jetuslaivoja miehineen päivineen vuotuinen kivihiilen kulutus tuli la olisi omaa alttaria, enempää i* matkaan* vaan P'taä »“t* « U Jo pitkän aikaa ennen meri jätti liikennettä lakon aikana välittä si huomattavasti vähenemään’. sen kauppasihteefi Hoove- kuin hautoja, joissa heidän esi- j sa v a sta v iilto jen päästä. Mutt* ■■ jien ja laivastoneuvoston yhtei miesten huhtik. viimeisenä päi rille ja työsihteeri Davisille. mään. Italiassa on sähköistetty rauta isänsä tuhka lepäisi. Yksityiset vänä päättynyttä työsopimusta Näistä jälkimäinen on pitänyt sesti suunnittelema työsulku, Tämä työtaistelu on kuin eti m a a n a ik a a n S u om essa hallituihernl teitä yhteensä noin 1,000 km. ja oli laivainomistajien liitto,, Ame työnantajien ja National Marin? jonka tarkotuksena on murskata kan haavaan vuodattamista, sillä suunnittelun alaisena on edelleen sotilaat taistelevat ja kuolevat a h d is te le v a t — neuvostovaltaa. rican Ship Owners’ Association, Engineers’ Beneficial Associatio työläisten järjestöt. Työläiset o- on otettava huomioon, että Arne- sähköistää noin 2,000 km. Ita tuottaakseen rikkautta ja ylelli Tämä on ollut tarpeellista kerto» syyttä suurille, joita kutsutaan törkeästi rikkonut merilakeja ja nin edustajan, \\'m. S. Brownin vat tämän heti alusta pitäen k ä .:rjfc unionistinen ,iik^ joka kes- lian rautateiden sähköistämisessä , maailman kaik k ien väärijen huhujen torjuni- Ile taistele- unioitten kanssa tehtyjä sopi kanssa yhtä mittaa tuloksettomia sittäneet ja siksi niitten edusta kittyy A. F. of Laborin ympäril on käytetty huomattavassa mää-; vat, vaikka herroiksi. heillä itsellään ei ole sek si ja asian todellisen laidan pal muksia ottamalla kiinalaisia ku neuvotteluita, joitten päätarko- jät, Brown ja Andrew Furuseth. le, tekee parhaillaan valmistuksia rässä ulkomaisia lainoja. jalkaakaan maata omissa nimis jastam isek si. leja laivoihin. I,aki nimenomaa’’ tuksena on ollut saada tämä me taistelevat sitkeästi takanaan ole Den verissä pidettävää konvent- _ , .. .. Sveitsissä on nykyään sähköis- sään.” t M iksi suom alainen evakuoimiikoiru- selittää, että laivoihin ei saa öt- rilaivojen koneenkäyttäjien jär vien joukkojen tukemina unioit siooma varten. Siellä tama työn- • tettyjä rautateitä km ja edel- Kuten sanottu, lausuttiin nä- tea h id a stelee, on e n asia. Seki taa maan kieltä taitamattomia jestön edustaja myöntymään pal ten olemassaolon turvaamisen antajien ja hallituksen hyökkäys ¡ leen suunnitellaan puolesta. Ei < > le kysymystäkään s^ ’K??st^a mä sanat jo parisen tuhatta vuor k y sy m y s ansaitsisi huomiota. Täi työläisiä, ja sitä ennen kaikkea kanalennukseen. Brown kuiten monien muitten samankaltaisten 3,000 km. Viimeinen sähköistet on 'käytännössä tulkittu tarketta kaan ei ole edustamansa järjes siitä, etteikö palkkakysymystä viimeaikaisten hyökkäyksien k^ns ty rautatielinja on S :t Gotthar- ta sitten Rooman köyhälistölle. vaan viitattak oon , että Suomen k». 1 tulla sopimaan heti sen jälkeen Näitten sanojen julistaja murhat lituspiirit panevat kauppasuhteitta vaksi kiinalaisia. tön puolesta tehnyt pienintäkään kun työsäännöistä ja työehdoista sa ei voi olla kuvastumatta esiin din rata, jossa sähkövoima otet tiin rikkaitten ylimysten toimes alk am isen riippuvaiseksi evakuoimiset selvittävänä tekijänä. tiin käytäntöön viime vuoden lo ta, joitten etuja vastaan ne pu ta. Jos ne tahallaan hidastelevat en- Tämän lisäksi on vähemmän myönnytystä, vaan on joka kään muuten on päästy sovintoon, va käsitteitä ---------» <»> s---------' amniatitaitoa kysyviltä laivalii teessä esittänyt vastavuoroon kuuttavat edustajat. Mutta ami pulla ja joka rakenteensa ja va- huivat. Mikäli sodat yleensä ja k u oim ista, niin sahoteeraavat ne kenteen palveluksessa olevilta (vaatimuksia, joitten tarkotukse- raali Bensonin, yksityisten lai- RAUTATEIDEN SÄHKÖIS rustustensa puolesta täyttää suu- kautta aikojen ovat kysymykses- k au p p asu h teitten alkamista. Mah ty.ikäisiltä aivan mielivaltaisesti j na on saattaa työnantajat suos- vojen omistajien ja hallituksen rimmatkin vaatimukset. TÄMINEN ERI MAISSA j sä, ei köyhälistöön nähden niit dollista on, että Pietarissa oleva e»»- ] — - -g g , • alcnnettu palkkoja, jossa kaikis tumaan jonkinlaiseen soprmuk kongressissa olevien edustajien ten seurauksista puhuttaessa k u oim isk om itea panee niin pitkiä o-j Ruotsin teknillisessä aikakaus- ta sanomalehdissä tehdyistä ve seen työsäännöistä ja suhteista, OSUUSTOIMINTA JULIS- (iracchuksen lausunnossa monta- d otu saik oja m yös sen takia, että että nä-i (Teknisk Tidskrift) teh rukkeista huolimatta on menty jotka turvaisivat unioitten ole kaan sanaa tarvitse muuttaa. Ja eh tisi keskuspolisilta eli ohranalta : mä hillittömät työläisten viholli- ¿ään selkoa rautateiden sähköis- TETTANEE LAILLI aina 50 pros. saakka. Kahdek massaolon. set eivät ole tyytyväisiä ennen , mitä hänen kohtaloonsa tulee, hank kia tietoja registeröidyistä jop» SEKSI san tunnin työpäivälakia on ri Näissä neuvotteluissa on ami kuin he ovat saaneet voimassa tämisen kansallistaloudellisesta niin on hänen seuraajillansa ollut k o tiseu tu jen suojeluskunnilta, nuo kottu mielin määrin ja mitään va raali Benson, tuo 47 vuoden lai- olevan merimieslain joko kumo merkityksestä kuin eräille gn ilmoitettukin. Taa» lituksia ei ole otettu huomioon vastoupsceriharjotukseix saanut tuksi, tai mielensä mukaan muu Y hdysvailoissa käytettiin v. ■ huoneena hvväksvttST^X ää- ' “sri"’!1,'SB!? i\Pal‘1‘s>ssa Pakko ja- kaik k i sen vuoksi, että heti voitin! j hallituksen, enempää kuin laivo- merisotilas esiintynyt melkoisen ten muovatuksi ja uniot hajalle. 1914 rautateiden iarpeisiin noin i ne|lä 49 vastaan lakiysityZ, jonka' kd,‘ 'JnCn kohtalonsa- erottaa vu oh et lampaista — rauhan mukaan farmareitten osuustoi- jen omistajienkaan taholta. Kaik- kylmäkiskoisesti. Pienimmällä- Lakkoa johtava neuvosto ei ole 1_8 milj tonnia kivihiiltä eli sop im u k sen amnestiapykalasta huoi. | POIS PO R V A R IL E H D E T (T H E COM RADE) VENÄJÄLTÄ iu k 1 T \ K S ( ‘ S t il 'T * taa Maili iän kapitalismin kuolon- kamppailu 1 1 1 T • S 1 I‘ l l ‘ V U O V U I < H IJ I I U ll U 1 TYÖLÄISTEN K O P EI ST A matta.* c t« ti» :i:ti» n n n n u n n t» n » n n m t» m t niin seuraa siitä uuden hallitsijaliK*-1 Silloin esiintyi lu o k ku rssun. päästäkseen v e lo is ta . ja ai- v e lkam iehiJ,e majln arvon " k ä te i.e . jen huu tajana. valtaan. kan teh tävät lopettavan luokan, ’’O' ka, joka ei tahton ut hävittää riistoa kaakseen parem m in liikkeen. T a r Me olem m e ed ellä n äh n eet k a u m an ja m erkityksen nopea karram--1 sä . Ei! Mutta tätä ei tarkoteta ja sille perustu vaa yh teisk u n n allista vittaisiin vielä, että professorit o lisi voidaan vastau ksek si inttää. K un kapitalistisen järjerteln*81 T arko m ahtia, valtiota, vaan vallottaa sen pan k a k so islu o n teen , vien n in ja tu o n nen. vat k eksineet ju utalaisten "tulipalo- tetaan, että velallinen Kiirj. E. S. nin k esk in äiset su h teet, jo llo in vien - om at lait, kuten niin monessa I maa joutu u i toteu ttaak seen riistojärjestelm än ko m yynnin täydentäm ään teoriansa velk ojan r i tiä h arjottavan m aan k ap italistit kan- k y sy m y k sessä kansan, holhousvallan k” ' alaiseksi ja |k e a m m a ssa m uodossaan. Tällä an. velk aantu neille valloille. itsenäi- I LL . .................... *nen »ainvälisen k aup an vau rioita p e it- m enettää kaiken valtiollisen 10. VA R A R IK K O . ‘ , ”ä ¡‘" ° kka voi- k orottava, j , k y tk e v ä , ko- Sallisista suhteista puhuessamme m ostuneesti ja hukkuvantapaisla ta- Mutta nyk yaik aisen valtion talous 8yy te n sä len inie nähn eet, ovat ,.i. ne ’j!* I ja sen väestö jou tu u ty vottelem ista joljenkorteen, jok a 'v o - .n o n , , t „ .,o ,ä t ,e .,e lm ä „ o k m u k .e .. J , otctut U olinia, „ , J* — ei edes velk aantu neen kaaan — J,Qn nyt kiiruhtakaam m e hinnat vah voilla itseään vastaan, tai kun kapilsm®' tuottaak seen 'ärvoja v elk ojen f ta ” . | kuitenkaan pelastusta tuota. läh teäk seen vallan k u m ou k seen , ole sam a kuin juutalaisen rom u kaup m aan. Mutta joh top äätök set? | n io n o p o o lc illa ; sen, että velassa ole-M u ok k a näiden lakien mukaan e. - n- suorittam iseksi. H yvä kek sin tö, jos . T äm än näkee k oko m ailm ä. or- piaan talous. — H errojen olisi p itä vaan siitä tosiaasiasta, että se itse •e :van m aan rahan kurssin a len em in en voi tu otan toa ja muita valtojen ihm iset, työläislu ok k a ja k a '!•> -I,r O lem m e nähneet suuria lukuja eri värilliset tiedem iehet ja tutkijat yni- m en estyk selk sem m in riistä m istä ja niiden m a k su k y v y ttö m y y s saatta- nyt jatkaa tutkim ustaan ja tehdä it pitalistitkin olisivat shakk ipelin n a p voi valtioiden veloista. Ne saattavat olla m ärtävät asem an vakavuu den. Ne jestää, kun siltä puuttuu ns ja sille perustuvia yh teisk u n n allisia 1 vat selleen kysym ys: m ikä on valtion sam oja seu rau k sia; sekä sen, täm än järjestelm än lak iin nuk»i6| puloita, joita voidaan siirrellä m ielen- laitoksia ylläpitää. vieläkin suurem pia, sitä em m e tar- k ysyvät: mitä tulem an pitää? V oi- O n k o nyt ole- i vararikko. Kun olisi teh ty, oli 181 ; vilahduksen m ukaan. että näiden ilm iöiden k eh itty m in en ovat tärk eim piä: luottoa, raha1», pa<- Mutta sitäpä koin tiedä. O lem m e nähneet sodan vatko velalliset suorittaa korkojaan m assa sellaista luokkaa? Kun te- alettu uusi rom aani, joka k m äärätyn laajuisik si a ih eu ttavat m o- om ia, raaka-ainelähteita pääomien * I ertoo „ e eivät ole. Ne pitävät kiinni i t s e - ! tee sanom attom at kustannukset eri suur ! ja velk ojaan. U seat vastaavat ilm an e täm än k ysym yk sen , n iin uusista sankareista ja uusista uhreis- Ctl lem pien valtioid en asem aa ilm ottavan jo tu sa lu eita , näisyyd estään ja lujasti vielä senkin huom aa valloille ja koko 'ihm iskunnalle. Tuo- m uuta kysym yk seen kielteisesti. Ia ma hdollisuutta m issä m ennään K uin ka ta. Mutta tässä rom aanissa asteen sam an k altaistu m ista, m erk iten u u teen tavaroiden ja :hmi»lienki«a| ei voi- jälkeen kun ne ovat silm iä ja k o r - v o im m e tantoeläm ä on lam aannuksissa, e lin se onkin lu on n ollisia. koska k oko kaan kutkutella puhua kapitalism in varari- lukijakunnan mah- se näiden m aiden riistäjälu ok k ien e tu h ävityk seen , sanalla s- ma!«*0' V ieras riistäjä V sta , tarpeita ei oie kylliksi ja väestö nä k u l , . v « , . . , „ , « ¡.¡¡, , | . ku.t, Í d o l li .i, p lk k u p o t v .t illl.,, k .p ln a v .i.- via m yöten velassa. koska Yiyt p orvariston on jen ja tark otu sp erien sa m a n k a lta istu lisuutta j a t k a a r i i s t a : ; . .'•> nia^ ‘ I kee nälkää. Kulta on hävinnyt liik m u ,lo o , , n o , , , , v e l o ,.,,. M ulta ÚI- , . j , . jo u lu u teU em ;,;in yl> u i, . ei voi saada työläisluok kaa o rju u teen m ahdoton löytää parem pia ta lo u d en m ista ja y h d istym istä kaikissa itse ta * vaikka se kotim aisen riistäjäluo- hoitajia velk aan tu n eisiin k aan m aih keestä ja arvottom at p aperisetelit vir- tikin yritetään . sa, lisuutta laajentaa sitä sen tämän P**'j N yk yinen ihm ispolvi kunnan lu ok k ak ok oon p an on ja » lu o k - ! o kan i järjestelm än ja valtioid en o le m a .sa - vän vaatim uksien mukaan, mm tailevat m arkkinoilla kuorm akaupal- tuleva ja vielä kym m enet ihm ispoi- . . . . , oriu u d e .sa nyt olisik in . T äm ä i M ars-tähdestäkään ei niitä n yk yisillä oloa kosk evissa peru steissa yhä vielä kar la. Mutta niillä ei voi ostaa m itään. J vet eteen p äin , sidotaan orjuuden k ah kataistelun ,, - . , / * " Jo»««n..on hepreaa porvareille, jotka näkevät kulku loin seuraa v a lla n k u m o u k -' 'I n eu vo,II. vlelu v o ,d ._ R u le ,,.,. „ „ „ ¡ „ ¿ ¡ T k ™ ^ ‘“ d ^ sellaista, jok a vallan k u m ou k sellisin « 1 ja n jak so. Marx sanoi luoton h | h °sk a ne ovat k adottaneet arvonsa. leilla. vain kansat kansakuntina ja valtiot T äytyy tyy ty ä . , _ välillä Mutta heidän teoriansa jat- snhen m itä on « , o n joh tan u t väk ivaltaisiin m u otoih in . m isen olevan val!ankumouksei‘!*t | U lk om ainen kauppa kituu, koska toi- kaa: parhaatkaan yrityk set tässä ti- airu eineen ei paljoa hym yilytä her- valtioina ja puhuvat niistä kuten jok u i suru auta m arkkinoilla. Jos se • ‘» ¡ J a se selittää m eille m iksi ei nyt roja porvareita. Ja juuri tästä syys- h otten totti kirjottaisi oopperasta, set eivät voi m aksaa kauppabalans- lanteessa eivät tuota tuloksia. Mi»ä k u u m u u sasteen läm p ö m ittarin 1* * 'I i tekin m en ee nurin, niin syy ei ole ta luku on aina jätetty kesken ann eta m ennä vararik k oon se |- hen voidaan nyt lisätä kaikki e ^*1 M utta eik ö sittenkin valtion huon o hoitajissa, vaan itse k ok o järjestel- i aitta siä ja toiset eivät voi. eivätkä Halua sitte seuraa! V ararikko. M ahdolli- [ T äm än kirjottaja ei lainkaan pyri aisia m aita, jotk a ovat tu h ansia ker- rahallinen asem a ole m itä voim ak - ____ __ _ siitä syystä tehdä lähetyksiä. L uotto nen velk ojen silitys ja tasaus. Yk- m ainitut tekijät ja ne kaikki m än perusteissa. Ja sehän tässä on ennustelem aan kuinka eri valtiot k y kaim m in vaikuttava siihen suuntaan, pirullisinta, to ja e n e m m ä n velassa kuin m itä niil- tavat laskem ista — järjestelmän ÖE onnut suurten velkasum m ien ‘ sinkertaisesti lakataäh velk oja peri- kenevät velka- ja luottoasian sa jä r lä on rahaa ja en em m än velassa kuin että valtiollin en valta luisuu sen tä erottaessa eri maat toisistaan. K a ik - ! maata ja m aksam asta. — V ararikko? syyttä m uutokseen. Järjestelmin N yk yisenä vallan k u m ou k sellisen a jestäm ään , sillä m istäpä m inä se m ¡m itä niiden k ok o kansallisrikk au* on. sy y s on taas suhteellisia h:’torl* | kialla suunnatonta hän astisilta hallitsijoilta. V arm as- verottam ista ja ! Siihen on suuri m ahdollisuus. m oista tietäisin. Mutta m itä vaka- ’•km, m utta se on jo toin en kysy- luokkana e siin ty y vain k öyh älistö ja M utta . en sijaan p u Hutaan m eU,c sen lain m ukaan uuden luokan kansan nylkem istä, Eri valtioiden K aikkialla sanom alehdissä k irtelee se kyllä on valm is ottam aan kaikki v,m m ,n on torjuttava sellain en k ä s i-¡m y .. Mutta täm änkin kysym yk sen vain naiden m aiden h oivaam isesta ja m iin panna m enoarviot kasvavat jokain en vuosi täm tuo muuto» ta**8 I äntapaisia selostuksia ja 1 näntapaisia käsiinsä, m utta se ei tapahdu vara- L ^ U .n"!ty ’ * CMi Sana "vararikk o'’ pidetään ¡yh teyd m a k su k yk yisyyd en k oh ottam isesta" eivätkä ne siltikään voi peittää kuin toja. T eoria tunnustaa yksm kertai- essä hyvin usein otetaan h i s - ] rikon vaan vallan v a lit u k s e n kautta Josk u s se saattaa viivähtää, n,t m ahdollisena ja kyk en evän ä järjestä torian op etu k set ja asetetaan ne „el- cngin valtiollisen ja sitte yh teisk u n - s e k ä jä rjestetä ä n n iille vaikka nurek-1 historiallisella välttäm ättöm yys11* * p ien en m urto-osan kansallisista m e - ' seita ja selvältä. Mutta se on yhtä V ararikko yk sityis- Iäisinä n yk yisten ja tu levien y h te is sien k in lainoja ja n iilJe edullisia «>- on seuraava. noista. V arustautum inen nielee yhä pintapuolinen kuin se on selväkin, m ään kaikki. Sitä merkitsee I nalhsen ja p orvaristo tietää täm än. lukkeessä tarkottaa .että liikkeen v e l pim uksia. Im perialistisen k ap italis kunnallisten suhteiden kulkua ra aa ja sodan repim än teollisen elä- j Näm ä herrat professorit tavallisesti liem in epäonnistum inen, s*1* mt maa- , I* 8e m erkitsee ei ain oastaan sei- ’ t kojat pakottavat liikkeen vasaram ark- ........... Se on m ail- see se kuolinkam ppailu. jos»» K m än uudelleen järjestäm iseksi eivät 1 lopettavat artikkelin sa tai lausuntonsa raam aan. H istoria op ettaa, että k»i- laisten kuin k an sain välisten riistäjien ! min etu on y h te in e n . kmodle. k o .lt. o n , i« .j . ei .o i . « o - | | , i ^ , p o t , . r i l l i . i , „ ..llo n ku rao u l .ie - ! k».kk man k ap italistien liitto m ailm an työ- nä päivänä kaikessa laajuude,*a>° J rahavarat riitä. P ienet vasta perus- ’ konkurssin ennustam isella ien m ahdollisuuksien katkai ise- , väen lu ok k aa ja se tun- r . . ^ . velkojaan, ta. liika j o . . , 1« , v. ltio„ huono , ah. 1|ine„ i •• . * tetut valtiot ovat vailla kansainvä-1 nustaa Ja sitte m e voimme rnuU^ e^ heistä perin m airittelevalta tuu m yytäväksi om istajan tu n n u staes asem a I m ista, m utta m yösk in k an sallisen nyl- ton ta rk o tu k .e lista luottoa, m utta niiden om aisuu m uodosti siltä puolen etsiä m uu- vu osik ym m en en kuluttua kun sen kautta ovat saan eet purkaa sa k yk en em ättöm yyten sä ja haluaa LUjU „ t n m .lly k .ie n lo p e .U n ,,.- . det ja arvoperusteet eivät tee niitä . m an ed ellytyk sen vallan k u m ou k selle, i ta kapitalististen inUi»,oj*tl “ “ “ jä rjestelm iin , vaan p itk in pikkuporvarillista kapinallisuuttaan ja Ja siksipä porvarit, vaikka paastaa itsensä ja m uut tappiota joka ne j vastustaa niitä - vastustaa m itä huo- raunioita liikutettuna ja *“rul** siih oik eu tetu k si , en . rshakuninkaiden kutkuttaa kansan m ieltä sellaisella tuottavasta liikkeestä. M arkkinoilla m erkitsem ään h u ok d d evatk ‘n valtojen m aksu k yvyt- ■ lim atta silm issä. O lem m e 'hähneet. että ta-¡k u m m itu k sella. V asa ra m arkkinat — esiin ty y ostaja, joka suostu u m aksa- tu otan n ollisen elä •utä. m ink älaisissa su h teissa nä siitä, että vainaja »aatto- „ yh t|? ’ kUnnan tom y y d« t ä . tyy ty v ä t n yk yiseen , jo i-, ,n e j > v a t kap .talistisen järjestelm än lii- p aljon onnettom uutta aikaan, * varoita, rahoja ja pääom ia vievätkin j ja me olem m e huutam assa E nglannin män uud elleen m aan I n k k a a .« arvon „ „ k a a n ja k a U k a ih i.. Helyä. Ranskat m aat jo u ta v a t niiden v a sta a n o tta jie n ; tehtaita tai R anskan kaivantoja voivat y h ä elää riistäm isestä, vieläpä i teissä jötank"1*** nM<,Cn p u it' taa tod ellisen hautausmaan k** velk ojat saavat sen huolim att k öyh em p ien kanssa sam aan asem aan. I ja lukija lopettaa m ielihyväliä hy- a siitä, j u s pidetään josk us verotu sk ysym yk - >n roik kuvat, M m ttä ä . m ielialaa vielä tulevien »<iKUP° kärjistääkin sitä, kuten olem m e e - 1 heidän Mu t . kun k aik k ien v .k .o id e n ia- K aikk ialU epävarm uutta — j . v a ,s - ; m y,Hen: v . i siitä n y t tulikin. M,e- kuinka paljon .. » m a n s a s u m - |te n kärjistym isen tu otteen a, siis h / della n äh n eet, tuhat kertaa m ieluum säilytettäväk si kapitalistisen ma on M utta ju ttu ei olekaan näin i**n hnan * oudallistan y h ,a i.k u n n a ll,.,a „ .„ h - tom uista liikkum ista, tu h sssti, her- Iissä k u v ittelsik se juu talain en rom u- « . ssiaalin en juttu. M utta sil- mm kuin vaihtavat järjestelm ää m än jälkeensä jättämän* sn- teiden hallitseminen ja iänestsmi , k .,k a tta m a n .„ u r a a k o ,h m „ahdan. Iloln a u m ty , myÄ, k ,„ uu,¡ — kapitalism in kirouksena ¿hin hen ainoastaan, m ihin sitä V . . . « . U d d U h a on va ,„ ’ nalle.
