TOVERI
ki tämä oli omansa osottamaan kään tavalla hän ei ole osottanut mistään hinnasta suostunut teke vihiilituötannosta.
Kivihiilen saattamiseksi julistetaan lailli-j
jo kyllin aikaisin, että silloin kun taipumusta eikä halua järjestet mään pienintäkään myönnytystä kuljetus rautateiden tarpeiden seksi. Sama lakiesitys hyväksyt- ’
T h . organ o f th s Finnish w orker* in virallisesti merimiesten ja laivo
tyjen merimiesten, koneenkäyttä palkkakysymyksessä ennenkuin tyydyttämiseksi teki 12 ¡pros. ko tin jo viime vuonna alahuonees-)
the W estern State*. • T h e on ly Finnish jen omistajien välinen työsopi
jien
ja laivainomistajien välillä vastustajat ovat valmiit ilmaise ko rautateiden kuljetustyöstä. sa Capper-Herman esityksen ni-,
D aily in the W est. P ublished D aily,
mus
päättyy,
työläisten
on
ryh
aikaansaamansa repeämän paik- maan kuinka pitkälle ne hajottaa Jos Yhdysvaltain rautatiet olisi- mellä, mutta senaatti sen työnsi
axcep t Sunday, at A storia, O regon ,
by the W estern W orkm en 's Publishing dyttävä ankaraan taisteluun elin kaamiseen.
Päinvastoin hän en-• miskiihkossaan aikovat mennä, j vat olleet sähköistetyt hiiltäkävt- “sivuraiteille”, kuten kongressi- VENÄJÄLLÄ OLEVIE n T ^ ? ? '
S ociety.
ehtojensa puolesta.
simäisen neuvotteluviikon aika- i Tämä neuvosto vakuuttaa, että tävien voima-asemien sähkövo;- kielessä tavataan sanoa, ja siellä
ten evakuoiminen *“
na
esiintyi tykkänään riippumat- j presidentti Harding voi kysy- maila, olisi hiilen kulutus ollut se myöskin on pysynyt. Nyt P ietarilain en "Vapau." ,eE
Merimiehet
ovat
jakautuneet
O ffic e Seventh and C om m ercial St.
uyt kulutetusta kuuluu olevan hyviä toiveita sii to o su om alaisten ev ak u oim ia **
O p p osite P o st O ffice.
errkoisammattinsa mukaan kaik tomana työdepartementin kan- myksessä olevan lakon saada so- ainoastaan
kiaan viiteen järjestöön, eli Il nasta, vieläpä siitäkin huolimat vitettua Bensonille annetulla viit määrästä ja käyttämällä vesivoi tä, että esitys senaatissakin tulee m isen joh d osta m. m. *e„raa
Post O ffice A d dress :
moon. Heti kun voimassa ollut ta, että ainakin muodollisesti työ- tauksella, kunhan sovitteluun maa olisi hiilen säästö ollut vie läpäisemään ja että farmareitten
TO VERI. B ox. 9 9 , A storia, O re.
Eräät suom alaiset, jotka Krti
työsopimus päättyi, ilmotettiin departementti on pyrkinyt sovit vain ollaan taipuvaisia ehdoilla, läkin suurempi. On laskettu, et osuustoiminnalliset järjestöt us k u oim isk om itean työn alettu,
ED ITO RIAL ST A FF
vähemmän ammattitaitoa kysy telemaan tätä taistelua, joka yk- jotka jättävät unioille elämisen tä jos mainitun niaan rautatiet kaltavat vapaasti hengähtää pel itsen sä registeröim ässä ovat a”*
Elis Sulkanen, M anaging Editor, Sulo vien työläisten järjestöille, esttä sistään hallituksen laivastoneu- mahdollisuuden.
Jos presidentti sähköistettäisiin, voitaisiin vuo käämättä tulla syytteeseen trus-
ta n eet, että heidän käske«,«,
S yvanen, A le x S evo, A . N. K oskela.
heidän palkkansa tullaan alenta vostolle tuottaa miljoonan dolla Harding ei tuota viittausta halua sittain säästää kivihiiltä 80—90 tivastaisen lain perustella.
K. E. H eikkinen
k
u u lem aan lähem piä tietoja matv
maan aina 30 Täkin pros. Hyök rin vahingon joka päivä. Viime antaa, niin se johtuu yksinomaan mlj. tonnia. Yhdysvaltain itäisis Tähän asti eivät farmareitten vasta
alkupuolella p
P h o n ei O ffice ^65, Editorial D ep't 0 3 2 käyksen johdosta oli amiraali viikon torstai-iltana hän työde siitä, että hän haluaa kokeilla pe sä valtioissa on osa rautateistä jo osuustoiminnalliset
viljaelevaat- k äy ilm huhtikuun
i. a l l i Suomen
Benson, liittohallituksen laiva»- partementin sihteerin vaatimuk rin -pohjin merimiesten järjestö sähköistetty. Yleensä on näissä torit ja muut yritykset ole kun
Entered as secon d -class m ail m atter
m
u
e
a
itse
alun pitäen on oUir
toneuvoston puheenjohtaja, joka sesta ensimäisen kerran mjeskoh- jen särkemisellä, minkä jälkeen valtioissa sähköistetty rautateitä nolla voineet liittyä yhteen kun
July 18, 19 1 2 , at the Post O ffice at
ja taipumattomassa taisesti esiintyi unioitten edusta toiset järjestöt sitten vuorostaan 2,300 km, ollen sähkövoimalla kilpailevat kapitalistiset samoilla a lk aa evakuoim isen vasta m ay!
A storia, O regon , under th e A c t of jyrkässä
viik on paasta reg„terö,nuH-n ,« 7 *
M arch 3. 1879.
muodossa esitti merimiehille jien kanssa pidettävässä neuvot saavat kokea hansikkaalla peite kulkevia vetureja 200 ja mootto aloilla liikkuvat korporatsioonit sest?.
u
mandaatin, jossa sävynsä 'puoles telussa, mutta ei sen kuluessa hi tyn teräksen vaikutusta ja “nor rivaunuja n. 1,000. Täydellisen ovat "lain” kanssa niitä hätyytel-
Sam aa m enetelm ää se
ta ei juuri ollut tinkimisen va- tustakaan luopunut alkuperäises
pyrkimistä.
sähköistämisen avulla voitaisiin leet.
°n reC
Hallituksen kanta meri- | raa. Mikäli kuitenkin korkeam tä ohjelmastaan. Sen sijaan hän maalioloihin”
nut
e d e ,leen.
Jokainen itsen«
Hallitus on muuten jo osotta näissä itäisissä valtioissa alentaa
Farmareitten järjestöjen vaati
paa ammattitaitoa vaativat työ vähää ennen tätä neuvottelua il- nut, että se ei tässä taistelussa nykyinen 21 milj. tonnin hiiliku- muksesta nähtävästi jätti edus töivä — ainakaan työläiset __ «M»U '
mieslakossa
läiset ovat. kysymyksessä, kuten motti julkisuuteen, että meri aijo pysytellä vain neuvottelu- letus vuodessa noin 7 miljoonaan. tajahuone lain valvonnan maan- ilm oitu k sen tulla kuuler maan 1*U#.
esim. merilaivojen koneenkäyttä miesten lakko “osottautuu epä pöydän takana, vaan että se tulee
kulutus näillä rau viljclyssihteerin liuostaan, eikä piä tietoja 3— 4 viikon pa*»t*.
'Parhaillaan käynnissä olevassa jät, niin niitten kanssa ilmotet onnistuneeksi’’ ja että hän tulee aktiivisesti ja voimakeinoin sii Sähkövoiman
tateillä on laskettu .nousevan kauppasihteerin* tai ylisyyttäjän, V . k. 3 0 p:nä kävi e » . , U0B|^
merimiesten koko maata käsittä- tiin oltavan valmiita ryhtymään jokaiselta laivayhtiöltä, jolla on hen myöskin ottamaan osaa. 750,000
kilovattituntiin vuodessa. jotka tässä suhteessa olisivat vä nen nain en ilmoittautuma«*, r
• vässä työtaistelussa on Yhdys neuvotteluihin, joissa hallituksen hallituksen aluksia ja jotka meri Niinpä kun laivojen omistajat o-
Englannissa alettiin jö sodan hemmän farmareille suosiollisia. k u oim isk om itean ovella, ¡|maB *
valtain hallitus ottanut horjumat laivastoneuvoston ja yksityisten miesten kanssa allekirjottavat so vat palkanneet neekereistä rikku- aikana
panna suurta huomiota
Tämä lakiesitys on vaatima sen en em p ää puhuttiin ts,
toman ja selvän kannan. Se on laivojen omistajien järjestön ta pimuksen1 vanhoilla ehdoilla, ot reita, niin hallitus puolestaan ai sähkövoiman
keskittämiseen, jol ton, tyynnyttävä reformi farma tn n llm ottautujalta, pi.tetti» ,
. tietoisesti
käynyt
tukemaan holta esitettiin 15 pros. palkan tamaan nuo alukset pois.
koo niitä ryhtyä suojelemaan. loin vanhat laitokset saisivat vä reille, jotka viimeaikaisen hillit k ou raan lappu, jossa määrättiin
• tyonantajaluokkaa ja ilmaissut alennusta ja erinäisiä muutoksia
Tätä amiraali Bensonin viha- T. k. 5 :nä p. Annapolissa päivät hitellen väistyä syrjään ja antaa tömän keinottelun aikana ovat raava vastaan otto vasta kuuk*.<k,
, vihamielisyyttään työväcnjärjes- työsuhteitten
huonontamiseksi mielistä kantaa ei voi selittää ty uutinen kertoo näet, että lai- tilaa uusille, nykyaikaisille jätti- käyneet kovin kapinallisiksi mie päästä.
Sam ana päivänä oteni «n,
; töjä vastaan, sekä selvapiirtei- Toisten työläisten järjestöjen
vastodepartemientti on antanut läislaitoksille kivihiilialueilla
leltään.
nmuten
kuin
yhdellä
tavalla,
nim.
m
iesh
en
k
ilö
rekisteröimään.
. semmin kuin ehkä milloinkaan kanssa sitä vastoin ei katsottu
kolmelle sukellusvenheitten hä- niiden läheisyydessä.
Tähän
että'
presidentti
Harding
ei
ole
p
yrk
im
ällä,
vallan
herra Enckell«
• ennemmin paljastanut todellisen maksavan vaikaa ryhtyä neuvot
vittäjäalukselle määräyksen olla suunnitelmaan sisältyy myöskin KÖYHÄLISTÖN SODISTA h eille asti. O tettiin papereihin j,
kehottanut
laivastoneuvostoa
täs
luonteensa, jonka verhoksi ei e- teluihin lainkaan.
sä taistelussa pysymään edes puo valmiina millä hetkellä hyvänsä rautateiden sähköistäminen.
¡lap u n , jon k a etusivulla oli kirjoitettu
nää katsota tarvittavan vetää
SAAMA
PALKKA
lähtemään
Baltimoreen,
missä
Ranskassa
on
tehty
suuria,
kau-!
lueettomana,
ja
että
hän
ei
itse
Tällä leikkauksella oli aiko
minkäänlaisia keinotekoisia su-
11
2 «X-
NW 2‘
Parisen tuhatta vuotta sitten
muksena
jakaa ammattiunioihin lakon sovittelemistakaan ole ot-J rikkurien käytön johdosta pelä- vas tähtääviä sähköistämissuuu-
I I— i paiv.
mupilviä.
Tämän
tosiasian
tään mellakoita. Aluksien kan
paljastaa täydessä alastomuudes järjestetyt työläiset ammattitai tanut vakavalta kannalta. Pre nelle on asetettu kuularuiskuja, nitelmia ja aiotaan siellä suures lausui Tiberius Gracchus, muu T ak asivu lla taas oli:
saan se kanta, minkä hallitus on tonsa perusteella kahteen leiriin, sidentti sallii samalla kertaa a- joita aijotaan käyttää “rauhoitus- sa määrin turvautua vesivoimaan. an roomalaisen ajan reformaat
18-5
Ennen sotaa käytettiin siellä ai tori, kansalle:
. ottanut toimiessaan merimiesten kastiin, ja sitten amimattiunioit- miraali Bensönin tehdä yrityksiä, välineinä”.
.
(nimikirjaimet)
noastaan 60 miljoonaa tonnia ki “Italian villipedoilla on luolan-
järjestöjen jjr työnantajien välillä ten vanhaa helmasyntiä, yksilöl joitten ilmeisenä tarkotuksena on
T
äm
ä
lappu
merkitsi
sitä, ett*
Samalla kertaa koettavat yksi vihiiliä, josta ulkoa tuotiin 2Ö sa, joihin ne vetäytyvät, mutta
lisyyttä, hyväksi käyttäen ja murskata merimiesten järjestöt
“sovittelijana”.
näennäisiä
erikoisetuisuuksia poikotin julistamisella sellaisia tyiset laivojen omistajat kiihot milj. torinia. Sähkövoiman käyt- niillä urhoollisilla miehillä, jotka m aalisk. 3 0 päivänä rekisteröity Wo.
Olemassaolostaan taistelevilla "paremmille” myöntämällä ensik yhtiöitä vastaan jotka ovat tai taa hallitusta antamaan niille eri- tämisen kautta tulisi kivihiilen' Italian asian puolesta vuodatta- m alain en saa m ennä kuulemaan mat
merimiesten järjestöillä, joita sa- si nujertaa ammattitaidottomat puvaisia, kun taasen hän silmäin koisavustusta. Tässä mielessä kulutus tuntuvasti laskemaan, j vat vertaan, ei ole muuta kuin kasta huh tikuu n 27 p.nä! Matka et
, maila tavalla uhkaa Amiraali ja sitten myöhemmin ammattitai lumeeksi sallii työdepartementin on esim. Pacific Steamship Co. Suunnittelun alaisena on sähköis- ilmaa ja valoa. Mailla asuntoja, kä tapahtuu vasta 18 p:nä toukokuu-
Benson. Yhdysvaltain laivasto- toiset. — Yritys kuitenkaan ei sihteerin, Davisin, illan toisensa kääntynyt hallituksen puoleen tää noin 8.000 km rautateitä —
peltoja ne vaeltavat paikas ta ?
neuvoston puheenjohtaja ja yk ainakaan toistaiseksi ole onnistu jälkeen neuvotella ja pyydellä pyynnöllä saada laivaston vara- Keski- ja Etelä-Ranskassa, jol vailla
ta toiseen lapsineen ja vaimoi Näm ä ja m uut tiedossa olevat esi
sityiset laivojen omistajat, ei ole nut.
,
merimiesten ja koneenkäyttäjien koneenkäyttäjiä käytettäväkseen loin vuosittain säästettäisiin noin neen. Heidän kenraalinsa pilk- m erk it osoittavat siitä, että Suomes
> muuta keinoa jälellä kuin pysyä
järjestöjen edustajia alistumaan' Alaskan linjalla kulkemin laivoi
tonnia. Valmistaviin töi kaavat heitä kun armeijoittensa h allitu k sen täkäläinen evakuoimisko-
• lakossa, jonka he ovat julista Kun merimiesten taistelurinta palkanalennukseen ja työläisten' hin, kun omat koneenkäyttäjät 4 hin milj.
näiden suunnitelmien toteut etunenässä ollessaan kiihottavat m itea tai kuten se itse itseään nimit
neet koko maata käsittäväksi ja ma heti alussa osottautui koko elinstandardin alentamiseen.
:
S u om en Moskovassa olevan e-
j
ovat
lakossa.
Ketihikanin
kaup
tamiseksi on jo ryhdytty.
heitä taistelemaan hautojensa ja tää
joka melkoisella menestyksellä lailla yhtenäiseksi ja kun siitä
pakamari, Alaskassa, on järkiään
Belgiassa on herätetty ajatus kotoisten etujen puolesta. Niissä, d u stu k sen Pietarilainen osasto", toi
nyt on ollut käynnissä sitten f. k. välittömänä seurauksena oli va-| \ aikkakin merimiehet muodol- kääntynyt hallituksen puoleen ensi
aluksi sähköistää maan rau joita taisteluun kiihotetaan ei ole m ii hitaasti, ei laita kotimaahan pa
ensimäisen päivän käsittäen yli kavaa häiriötä likenteessä, niin lisesti ovat tämän lakon julist pyynnöllä saada hallituksen kul- tateiden
varten ilmoittautuneita nopeai-
päätekijät, jolloin maan tuskin yhtäkään roomalaista, joi- luuta
asia joutui presidentti llardingiu neet, niin siitä huolimatta se to
.
• 125,000 työläistä.
käsiteltäväksi. Hän puolestaan dellisuudessa on laivainomista I jetuslaivoja miehineen päivineen vuotuinen kivihiilen kulutus tuli la olisi omaa alttaria, enempää i* matkaan* vaan P'taä »“t* « U
Jo pitkän aikaa ennen meri jätti
liikennettä lakon aikana välittä si huomattavasti vähenemään’.
sen
kauppasihteefi
Hoove-
kuin hautoja, joissa heidän esi- j sa v a sta v iilto jen päästä. Mutt* ■■
jien
ja
laivastoneuvoston
yhtei
miesten huhtik. viimeisenä päi rille ja työsihteeri Davisille.
mään.
Italiassa
on
sähköistetty
rauta
isänsä tuhka lepäisi. Yksityiset
vänä päättynyttä työsopimusta Näistä jälkimäinen on pitänyt sesti suunnittelema työsulku,
Tämä
työtaistelu
on
kuin
eti
m a a n a ik a a n S u om essa hallituihernl
teitä
yhteensä
noin
1,000
km.
ja
oli laivainomistajien liitto,, Ame työnantajien ja National Marin? jonka tarkotuksena on murskata kan haavaan vuodattamista, sillä suunnittelun alaisena on edelleen sotilaat taistelevat ja kuolevat a h d is te le v a t — neuvostovaltaa.
rican Ship Owners’ Association, Engineers’ Beneficial Associatio työläisten järjestöt. Työläiset o- on otettava huomioon, että Arne- sähköistää noin 2,000 km. Ita tuottaakseen rikkautta ja ylelli
Tämä on ollut tarpeellista kerto»
syyttä suurille, joita kutsutaan
törkeästi rikkonut merilakeja ja nin edustajan, \\'m. S. Brownin vat tämän heti alusta pitäen k ä .:rjfc unionistinen ,iik^ joka kes- lian rautateiden sähköistämisessä , maailman
kaik
k ien väärijen huhujen torjuni-
Ile taistele-
unioitten kanssa tehtyjä sopi kanssa yhtä mittaa tuloksettomia sittäneet ja siksi niitten edusta kittyy A. F. of Laborin ympäril on käytetty huomattavassa mää-; vat, vaikka herroiksi.
heillä itsellään ei ole sek si ja asian todellisen laidan pal
muksia ottamalla kiinalaisia ku neuvotteluita, joitten päätarko- jät, Brown ja Andrew Furuseth. le, tekee parhaillaan valmistuksia rässä ulkomaisia lainoja.
jalkaakaan maata omissa nimis jastam isek si.
leja laivoihin. I,aki nimenomaa’’ tuksena on ollut saada tämä me taistelevat sitkeästi takanaan ole Den verissä pidettävää
konvent-
_ , ..
..
Sveitsissä on nykyään sähköis- sään.”
t M iksi suom alainen evakuoimiikoiru-
selittää, että laivoihin ei saa öt- rilaivojen koneenkäyttäjien jär vien joukkojen tukemina unioit siooma varten. Siellä
tama
työn-
•
tettyjä
rautateitä
km
ja
edel-
Kuten sanottu, lausuttiin nä- tea h id a stelee, on e n asia. Seki
taa maan kieltä taitamattomia jestön edustaja myöntymään pal ten olemassaolon turvaamisen antajien ja hallituksen hyökkäys ¡ leen suunnitellaan
puolesta.
Ei
<
>
le
kysymystäkään
s^
’K??st^a
mä
sanat jo parisen tuhatta vuor k y sy m y s ansaitsisi huomiota. Täi
työläisiä, ja sitä ennen kaikkea kanalennukseen. Brown kuiten
monien
muitten
samankaltaisten
3,000
km.
Viimeinen
sähköistet
on 'käytännössä tulkittu tarketta kaan ei ole edustamansa järjes siitä, etteikö palkkakysymystä viimeaikaisten hyökkäyksien k^ns ty rautatielinja on S :t Gotthar- ta sitten Rooman köyhälistölle. vaan viitattak oon , että Suomen k». 1
tulla sopimaan heti sen jälkeen
Näitten sanojen julistaja murhat lituspiirit panevat kauppasuhteitta
vaksi kiinalaisia.
tön puolesta tehnyt pienintäkään kun työsäännöistä ja työehdoista sa ei voi olla kuvastumatta esiin din rata, jossa sähkövoima otet tiin rikkaitten ylimysten toimes alk am isen riippuvaiseksi evakuoimiset
selvittävänä tekijänä. tiin käytäntöön viime vuoden lo ta, joitten etuja vastaan ne pu ta. Jos ne tahallaan hidastelevat en-
Tämän lisäksi on vähemmän myönnytystä, vaan on joka kään muuten on päästy sovintoon, va käsitteitä
---------»
<»> s---------'
amniatitaitoa kysyviltä laivalii teessä esittänyt vastavuoroon kuuttavat edustajat. Mutta ami
pulla ja joka rakenteensa ja va- huivat. Mikäli sodat yleensä ja k u oim ista, niin sahoteeraavat ne
kenteen palveluksessa olevilta (vaatimuksia, joitten tarkotukse- raali Bensonin, yksityisten lai- RAUTATEIDEN SÄHKÖIS rustustensa puolesta täyttää suu- kautta aikojen ovat kysymykses- k au p p asu h teitten alkamista. Mah
ty.ikäisiltä aivan mielivaltaisesti j na on saattaa työnantajat suos- vojen omistajien ja hallituksen
rimmatkin vaatimukset.
TÄMINEN ERI MAISSA
j sä, ei köyhälistöön nähden niit dollista on, että Pietarissa oleva e»»- ]
— -
-g g
,
•
alcnnettu palkkoja, jossa kaikis tumaan jonkinlaiseen soprmuk kongressissa olevien edustajien
ten seurauksista puhuttaessa k u oim isk om itea panee niin pitkiä o-j
Ruotsin teknillisessä aikakaus-
ta sanomalehdissä tehdyistä ve seen työsäännöistä ja suhteista,
OSUUSTOIMINTA
JULIS-
(iracchuksen lausunnossa monta- d otu saik oja m yös sen takia, että
että nä-i
(Teknisk Tidskrift) teh
rukkeista huolimatta on menty jotka turvaisivat unioitten ole
kaan
sanaa tarvitse muuttaa. Ja eh tisi keskuspolisilta eli ohranalta :
mä hillittömät työläisten viholli- ¿ään selkoa rautateiden sähköis-
TETTANEE LAILLI
aina 50 pros. saakka. Kahdek massaolon.
set eivät ole tyytyväisiä ennen
, mitä hänen kohtaloonsa tulee, hank kia tietoja registeröidyistä jop»
SEKSI
san tunnin työpäivälakia on ri Näissä neuvotteluissa on ami kuin he ovat saaneet voimassa tämisen kansallistaloudellisesta
niin on hänen seuraajillansa ollut k o tiseu tu jen suojeluskunnilta, nuo
kottu mielin määrin ja mitään va raali Benson, tuo 47 vuoden lai- olevan merimieslain joko kumo merkityksestä
kuin eräille gn ilmoitettukin. Taa»
lituksia ei ole otettu huomioon vastoupsceriharjotukseix saanut tuksi, tai mielensä mukaan muu Y hdysvailoissa käytettiin v. ■ huoneena hvväksvttST^X ää- ' “sri"’!1,'SB!? i\Pal‘1‘s>ssa Pakko ja- kaik
k i sen vuoksi, että heti voitin! j
hallituksen, enempää kuin laivo- merisotilas esiintynyt melkoisen ten muovatuksi ja uniot hajalle. 1914 rautateiden iarpeisiin noin i ne|lä 49 vastaan lakiysityZ, jonka' kd,‘ 'JnCn kohtalonsa-
erottaa vu oh et lampaista — rauhan
mukaan farmareitten osuustoi-
jen omistajienkaan taholta. Kaik- kylmäkiskoisesti.
Pienimmällä-
Lakkoa johtava neuvosto ei ole 1_8 milj tonnia kivihiiltä eli
sop im u k sen amnestiapykalasta huoi. |
POIS PO R V A R IL E H D E T
(T H E
COM RADE)
VENÄJÄLTÄ
iu
k 1 T \
K S ( ‘ S t il
'T *
taa
Maili iän kapitalismin kuolon-
kamppailu
1
1
1
T
•
S
1 I‘ l l ‘ V U
O V U I < H IJ I I
U ll U 1
TYÖLÄISTEN K O P EI ST A
matta.*
c t« ti» :i:ti» n n n n u n n t» n » n n m t» m t
niin seuraa siitä uuden hallitsijaliK*-1
Silloin esiintyi lu o k
ku rssun. päästäkseen v e lo is ta . ja ai- v e lkam iehiJ,e majln arvon " k ä te i.e . jen huu tajana.
valtaan.
kan teh tävät lopettavan luokan, ’’O'
ka, joka ei tahton ut hävittää riistoa
kaakseen parem m in
liikkeen.
T a r
Me olem m e ed ellä n äh n eet k a u m an ja m erkityksen nopea karram--1
sä .
Ei!
Mutta tätä ei tarkoteta ja sille perustu vaa yh teisk u n n allista
vittaisiin vielä, että professorit o lisi voidaan vastau ksek si inttää.
K un kapitalistisen järjerteln*81
T arko m ahtia, valtiota, vaan vallottaa sen pan k a k so islu o n teen , vien n in ja tu o n nen.
vat k eksineet ju utalaisten "tulipalo- tetaan, että velallinen
Kiirj. E. S.
nin
k
esk
in
äiset
su
h
teet,
jo
llo
in
vien
-
om at lait, kuten niin monessa
I
maa joutu u i toteu ttaak seen riistojärjestelm än ko
m yynnin
täydentäm ään
teoriansa velk ojan
r i tiä h arjottavan m aan k ap italistit kan- k y sy m y k sessä kansan,
holhousvallan
k”
'
alaiseksi ja |k e a m m a ssa m uodossaan.
Tällä
an.
velk aantu neille valloille.
itsenäi- I LL
.
....................
*nen »ainvälisen
k aup an
vau rioita
p e it-
m
enettää
kaiken
valtiollisen
10. VA R A R IK K O .
‘ , ”ä ¡‘" ° kka
voi-
k orottava, j , k y tk e v ä , ko- Sallisista suhteista puhuessamme
m ostuneesti ja hukkuvantapaisla ta-
Mutta nyk yaik aisen valtion talous 8yy te n sä
len inie nähn eet, ovat
,.i. ne ’j!* I
ja sen väestö jou tu u ty
vottelem ista joljenkorteen, jok a
'v o - .n o n , , t „ .,o ,ä t ,e .,e lm ä „ o k m u k .e .. J , otctut U olinia, „ ,
J*
—
ei edes velk aantu neen kaaan — J,Qn
nyt
kiiruhtakaam m e
hinnat
vah
voilla
itseään vastaan, tai kun kapilsm®'
tuottaak seen
'ärvoja v elk ojen f ta
” .
| kuitenkaan pelastusta tuota.
läh teäk seen
vallan k u m ou k seen ,
ole sam a kuin juutalaisen rom u kaup
m aan.
Mutta joh top äätök set?
| n io n o p o o lc illa ; sen, että velassa ole-M u ok k a näiden lakien mukaan e. - n-
suorittam
iseksi.
H
yvä
kek
sin
tö,
jos
. T äm än näkee k oko m ailm ä.
or- piaan talous. — H errojen olisi p itä
vaan siitä tosiaasiasta, että se itse
•e :van m aan rahan kurssin a len em in en voi tu otan toa ja muita
valtojen ihm iset, työläislu ok k a ja k a
'!•> -I,r
O lem m e nähneet suuria lukuja eri värilliset tiedem iehet ja tutkijat yni-
m en estyk selk sem m in
riistä m istä ja niiden m a k su k y v y ttö m y y s saatta-
nyt jatkaa tutkim ustaan ja tehdä it pitalistitkin olisivat shakk ipelin n a p voi
valtioiden veloista.
Ne saattavat olla m ärtävät asem an vakavuu den.
Ne
jestää, kun siltä puuttuu ns
ja sille perustuvia yh teisk u n n allisia 1 vat
selleen
kysym ys:
m ikä
on valtion
sam oja
seu rau k sia;
sekä
sen, täm än järjestelm än lak iin nuk»i6|
puloita, joita voidaan siirrellä m ielen- laitoksia ylläpitää.
vieläkin suurem pia, sitä em m e tar- k ysyvät: mitä tulem an pitää?
V oi-
O n k o nyt ole- i
vararikko.
Kun olisi teh ty,
oli 181 ; vilahduksen m ukaan.
että näiden
ilm iöiden
k eh itty m in en ovat tärk eim piä: luottoa, raha1», pa<-
Mutta sitäpä
koin tiedä.
O lem m e nähneet sodan vatko velalliset suorittaa korkojaan
m assa sellaista luokkaa?
Kun te-
alettu
uusi
rom aani, joka
k
m
äärätyn
laajuisik
si
a
ih
eu
ttavat m o- om ia, raaka-ainelähteita pääomien * I
ertoo „ e eivät ole. Ne pitävät kiinni i t s e - ! tee
sanom attom at kustannukset eri suur ! ja velk ojaan.
U seat vastaavat ilm an
e täm än
k ysym yk sen ,
n iin
uusista sankareista ja uusista uhreis-
Ctl
lem
pien
valtioid
en
asem
aa
ilm ottavan jo tu sa lu eita ,
näisyyd estään ja lujasti vielä senkin huom aa
valloille ja koko 'ihm iskunnalle.
Tuo- m uuta kysym yk seen kielteisesti.
Ia
ma hdollisuutta
m issä
m ennään
K uin ka
ta.
Mutta tässä rom aanissa
asteen sam an k altaistu m ista, m erk iten u u teen
tavaroiden ja :hmi»lienki«a|
ei voi- jälkeen kun ne ovat silm iä ja k o r - v o im m e
tantoeläm ä on lam aannuksissa, e lin se onkin lu on n ollisia. koska k oko kaan kutkutella
puhua kapitalism in varari-
lukijakunnan mah-
se näiden m aiden riistäjälu ok k ien e tu h ävityk seen , sanalla s-
ma!«*0'
V ieras riistäjä V sta ,
tarpeita ei oie kylliksi ja väestö nä
k u l , . v « , . . , „ , « ¡.¡¡, , | . ku.t, Í d o l li .i, p lk k u p o t v .t illl.,, k .p ln a v .i.- via m yöten velassa.
koska
Yiyt p orvariston
on
jen
ja
tark
otu
sp
erien
sa
m
a
n
k
a
lta
istu
lisuutta
j
a
t
k
a
a
r
i
i
s
t
a
:
;
.
.'•>
nia^ ‘ I
kee nälkää.
Kulta on hävinnyt liik m u ,lo o , , n o , , , , v e l o ,.,,.
M ulta ÚI- , . j , .
jo u lu u teU em ;,;in yl> u i, . ei voi saada työläisluok kaa o rju u teen m ahdoton löytää parem pia ta lo u d en
m
ista
ja
y
h
d
istym
istä
kaikissa
itse
ta * vaikka se kotim aisen riistäjäluo- hoitajia velk aan tu n eisiin k aan m aih
keestä ja arvottom at p aperisetelit vir- tikin yritetään .
sa,
lisuutta laajentaa sitä sen tämän P**'j
N yk yinen ihm ispolvi kunnan lu ok k ak ok oon p an on ja » lu o k - ! o
kan
i järjestelm än ja valtioid en o le m a .sa - vän vaatim uksien mukaan, mm
tailevat m arkkinoilla kuorm akaupal- tuleva ja vielä kym m enet ihm ispoi-
. . . .
, oriu u d e .sa nyt olisik in .
T äm ä i M ars-tähdestäkään
ei niitä n yk yisillä oloa kosk evissa peru steissa yhä vielä
kar
la.
Mutta niillä ei voi ostaa m itään. J vet eteen p äin , sidotaan orjuuden k ah kataistelun
,, -
. ,
/
*
" Jo»««n..on hepreaa porvareille, jotka näkevät kulku
loin seuraa v a lla n k u m o u k -'
'I
n
eu
vo,II.
vlelu
v o ,d ._ R u le ,,.,. „ „ „ ¡ „ ¿ ¡ T k ™ ^
‘“ d ^
sellaista, jok a
vallan k u m ou k sellisin « 1
ja
n
jak
so.
Marx
sanoi
luoton
h
|
h °sk a ne ovat k adottaneet arvonsa. leilla.
vain
kansat
kansakuntina
ja
valtiot
T
äytyy
tyy
ty
ä
. ,
_ välillä
Mutta heidän teoriansa jat-
snhen m itä on
« , o n joh tan u t väk ivaltaisiin m u otoih in . m isen
olevan
val!ankumouksei‘!*t |
U lk om ainen kauppa kituu, koska toi- kaa: parhaatkaan yrityk set tässä ti- airu eineen ei paljoa hym yilytä her- valtioina ja puhuvat niistä kuten jok u i
suru auta m arkkinoilla.
Jos se • ‘» ¡ J a se selittää m eille m iksi ei nyt
roja porvareita.
Ja juuri tästä syys- h otten totti kirjottaisi oopperasta,
set eivät voi m aksaa kauppabalans- lanteessa eivät tuota tuloksia.
MiȊ
k u u m u u sasteen läm p ö m ittarin 1* * 'I
i
tekin
m
en
ee
nurin,
niin
syy ei ole
ta luku on aina jätetty kesken
ann
eta
m
ennä
vararik
k
oon
se
|-
hen voidaan nyt lisätä kaikki e ^*1
M utta eik ö sittenkin valtion huon o hoitajissa, vaan itse k ok o järjestel- i aitta
siä ja toiset eivät voi. eivätkä Halua sitte seuraa!
V ararikko.
M ahdolli-
[
T äm än kirjottaja ei lainkaan pyri
aisia
m
aita,
jotk
a
ovat
tu
h
ansia
ker-
rahallinen asem a ole m itä voim ak - ____
__ _
siitä syystä tehdä lähetyksiä. L uotto nen velk ojen silitys ja tasaus. Yk-
m ainitut tekijät ja ne kaikki
m än perusteissa.
Ja sehän tässä on
ennustelem aan kuinka eri valtiot k y kaim m in vaikuttava siihen suuntaan, pirullisinta,
to ja e n e m m ä n velassa kuin m itä niil- tavat laskem ista — järjestelmän ÖE
onnut suurten velkasum m ien ‘ sinkertaisesti
lakataäh velk oja peri- kenevät velka- ja luottoasian sa jä r
lä on rahaa ja en em m än velassa kuin
että valtiollin en valta luisuu sen tä
erottaessa eri maat toisistaan.
K a ik - ! maata ja m aksam asta. — V ararikko?
syyttä m uutokseen. Järjestelmin
N yk yisenä
vallan k u m ou k sellisen a
jestäm
ään
,
sillä
m
istäpä
m
inä
se
m
¡m itä niiden k ok o kansallisrikk au* on. sy y s on taas suhteellisia h:’torl* |
kialla
suunnatonta
hän
astisilta
hallitsijoilta.
V
arm
as-
verottam ista
ja ! Siihen on suuri m ahdollisuus.
m oista tietäisin.
Mutta m itä vaka- ’•km, m utta se on jo toin en kysy- luokkana e siin ty y vain k öyh älistö ja M utta . en sijaan p u Hutaan
m eU,c sen lain m ukaan uuden luokan
kansan
nylkem istä,
Eri valtioiden
K aikkialla sanom alehdissä k irtelee
se kyllä on valm is ottam aan kaikki
v,m
m
,n
on
torjuttava
sellain
en
k
ä
s
i-¡m
y
..
Mutta
täm
änkin
kysym
yk
sen
vain
naiden
m
aiden
h
oivaam
isesta
ja m iin panna
m enoarviot kasvavat jokain en vuosi täm
tuo muuto» ta**8 I
äntapaisia selostuksia ja 1
näntapaisia
käsiinsä, m utta se ei tapahdu vara-
L
^
U
.n"!ty
’
*
CMi
Sana
"vararikk
o'’
pidetään
¡yh
teyd
m
a
k
su
k
yk
yisyyd
en
k
oh
ottam
isesta"
eivätkä ne siltikään voi peittää kuin toja.
T eoria tunnustaa yksm kertai-
essä hyvin usein otetaan h i s - ] rikon vaan vallan v a lit u k s e n kautta
Josk u s se saattaa viivähtää, n,t
m ahdollisena ja kyk en evän ä järjestä
torian op etu k set ja asetetaan ne „el- cngin valtiollisen ja sitte yh teisk u n - s e k ä jä rjestetä ä n n iille vaikka nurek-1 historiallisella välttäm ättöm yys11* *
p ien en m urto-osan kansallisista m e - ' seita ja selvältä.
Mutta se on yhtä
V ararikko yk sityis- Iäisinä n yk yisten ja tu levien y h te is
sien k in lainoja ja n iilJe edullisia «>- on seuraava.
noista.
V arustautum inen nielee yhä pintapuolinen kuin se on selväkin, m ään kaikki.
Sitä merkitsee
I
nalhsen ja p orvaristo tietää täm än.
lukkeessä tarkottaa .että liikkeen v e l
pim uksia.
Im perialistisen k ap italis
kunnallisten
suhteiden
kulkua
ra aa ja sodan repim än teollisen elä- j Näm ä herrat professorit tavallisesti
liem in epäonnistum inen, s*1* mt
maa- , I* 8e m erkitsee ei ain oastaan sei- ’
t
kojat pakottavat liikkeen vasaram ark- ...........
Se on m ail- see se kuolinkam ppailu. jos»» K
m än uudelleen järjestäm iseksi eivät 1 lopettavat artikkelin sa tai lausuntonsa
raam aan.
H istoria op ettaa, että k»i- laisten kuin k an sain välisten riistäjien ! min etu on y h te in e n .
kmodle. k o .lt. o n , i« .j . ei .o i . « o - | | , i ^ , p o t , . r i l l i . i , „ ..llo n ku rao u l .ie - ! k».kk
man k ap italistien liitto m ailm an työ- nä päivänä kaikessa laajuude,*a>° J
rahavarat riitä.
P ienet vasta perus- ’ konkurssin ennustam isella
ien
m ahdollisuuksien katkai ise- , väen lu ok k aa
ja se tun- r . . ^ . velkojaan, ta.
liika j o . . , 1« , v. ltio„ huono , ah. 1|ine„
i
••
. *
tetut valtiot ovat vailla kansainvä-1 nustaa
Ja sitte m e voimme rnuU^ e^
heistä perin m airittelevalta tuu m yytäväksi om istajan tu n n u staes
asem a I m ista, m utta m yösk in k an sallisen nyl- ton ta rk o tu k .e
lista luottoa, m utta niiden om aisuu
m
uodosti
siltä
puolen
etsiä m uu- vu osik ym m en en kuluttua
kun sen kautta ovat saan eet purkaa sa k yk en em ättöm yyten sä ja haluaa
LUjU
„ t n m .lly k .ie n lo p e .U n ,,.- .
det ja arvoperusteet eivät tee niitä
.
m
an
ed
ellytyk
sen
vallan
k
u
m
ou
k
selle,
i
ta
kapitalististen inUi»,oj*tl
“
“
“
jä
rjestelm
iin , vaan p itk in
pikkuporvarillista kapinallisuuttaan ja
Ja siksipä porvarit, vaikka
paastaa
itsensä
ja
m uut
tappiota joka
ne j vastustaa niitä -
vastustaa m itä huo- raunioita liikutettuna ja *“rul**
siih
oik eu tetu k si
, en
.
rshakuninkaiden kutkuttaa
kansan m ieltä sellaisella tuottavasta
liikkeestä.
M arkkinoilla m erkitsem ään
h u ok d d evatk ‘n valtojen m aksu k yvyt- ■ lim atta
silm issä.
O lem m e 'hähneet. että ta-¡k u m m itu k sella.
V asa ra m arkkinat — esiin ty y ostaja, joka suostu u m aksa- tu otan n ollisen elä
•utä. m ink älaisissa su h teissa nä siitä, että vainaja »aatto-
„ yh t|? ’ kUnnan tom y y d« t ä . tyy ty v ä t n yk yiseen , jo i-,
,n
e
j
>
v
a
t
kap .talistisen järjestelm än lii- p aljon onnettom uutta aikaan, *
varoita, rahoja ja pääom ia vievätkin j ja me olem m e huutam assa E nglannin
män uud elleen
m aan I n k k a a .«
arvon „ „ k a a n ja
k a U k a ih i..
Helyä.
Ranskat
m aat jo u ta v a t niiden v a sta a n o tta jie n ; tehtaita tai R anskan kaivantoja
voivat y h ä elää riistäm isestä, vieläpä i teissä jötank"1***
nM<,Cn p u it' taa tod ellisen hautausmaan k**
velk ojat saavat sen huolim att
k öyh em p ien kanssa sam aan asem aan. I ja lukija lopettaa m ielihyväliä hy-
a siitä, j u s pidetään josk us verotu sk ysym yk -
>n
roik
kuvat,
M m ttä ä . m ielialaa vielä tulevien »<iKUP°
kärjistääkin sitä, kuten olem m e e - 1
heidän
Mu t . kun k aik k ien v .k .o id e n ia-
K aikk ialU epävarm uutta — j . v a ,s - ; m y,Hen: v . i
siitä n y t tulikin. M,e- kuinka paljon
..
» m a n s a s u m - |te n kärjistym isen tu otteen a, siis h / della n äh n eet, tuhat kertaa m ieluum
säilytettäväk si kapitalistisen
ma on
M utta ju ttu ei olekaan
näin i**n hnan
*
oudallistan
y h ,a i.k u n n a ll,.,a „ .„ h -
tom uista
liikkum ista, tu h sssti,
her- Iissä k u v ittelsik se juu talain en rom u- «
.
ssiaalin en juttu.
M utta sil- mm kuin vaihtavat järjestelm ää
m
än jälkeensä jättämän*
sn- teiden hallitseminen ja iänestsmi
, k .,k a tta m a n
.„ u r a a k o ,h m „ahdan. Iloln a u m ty , myÄ, k ,„ uu,¡
—
kapitalism in kirouksena ¿hin
hen ainoastaan, m ihin sitä V . . . « . U d d U h a
on
va ,„ ’
nalle.