Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (May 12, 1921)
2U tettu ja yhä harjoitetaan provo- tämiseksi olisi liityttävä järjes juuri mainittiin. Se rupeaa ra peasti hävittää työnarvoja, luoda (T H E C O M R A D E ) katsionia tähän suuntaan. Mut töön. Työväenliikkeen tämän kentamaan sosialismia, koska so uusia perhesuhteita, jotka va The organ of the Finnish w orkers in ta suomalainen järjestö tietää päivän käytännöllisiä tehtäviä sialismiin tullaan rakentavan, ak pauttaisivat naisen ja parantaisi the W estern States. The only Finnish tehtävänsä. Se kykenee asettu me etnme yleensä voi mitata sen tiivisen, järjestelyprosessin kaut vat kasvavan nuorison asemaa, ei D a ily in the W est. Published D aily, except Sunday, at A storia, O regon, maan vaistomaisen kapinallisuu perusteella mitä muutamien vuo ta — kuten valtic/kapitalismiin- voida heti luoda täydellistä kulu by the W estern W orkm en's Publishing den ja pelkän vihan tunteen ylä sien kuluttua tulee olemaan ja SUOMESTA ON SAAPUNUT kin. Samoin kuin vimemainittu, Society. puolelle ja arvostelemaan käsil- tapahtumaan. Meidän täytyy tä ei tämäkään itsestään tule kuo tuksen tasa-arvoa j. n. e. TYÖVÄEN URHEILULEHTIÄ,, n u m ero t 6 j a 7. n i c ' u — .i. * lä olevia ilmiöitä yhteiskunnain- män (päivän tehtävien mukaiseksi restaan, “kun sen edellytykset k s ie n n e k an ssa, s i l l ä n iitä - ° S‘- se" tuloksia, mutta muodostaa taktiikkamme. Ja ovat kysyneet”. Kömpelösti tul RIKASTUTTAVAA ISÄN n t i o k a ä s ä ta a t i n l a u vähem pi m äärä s a a ta v a n a , j a °n ai. milloinkaan ei kuitenkaan heit suomalaisella järjestöllä on tä kiten Marxin sanoja — : “tuotan Poet O ffic e Addrees: täydy sen virtaan tahtomatta vai nään paljon arvokasta työtä huo tovoimat kasvavat vanhojen tuo MAALLISUUTTA 15 s e n t t i ä k a p p a l e . Te jo k a in e n t i e d ä t t e maksava • T O V E R I. Box 9 9. A storia. O re. lankumouksellisen periaatteen te limatta siitä, että siirtolaisuuden tantosuhteiden yli, ja heittävät Sodan aikana kehittyi erikoi v a i k e i s s a o l o i s s a ty ö v ä k i Suom essa tänän^^®11 hokasta painostamista. mahdollinen vähentyminen ja nämä pois” — herrat vastavallan nen E D IT O R IA L S T A F F ammattikunta, johon pääsi om pi. S i l t i p o r v a r i t e i v ä t o le onnistune Me olemme nyt asemassa, jos väestön sulaantuminen amerika- kumoukselliset marxilaiset unoh Elis Sulkanen, M anaging E ditor, Sulo jäseneksi vain yli-isänmaaHisia n u je r ta m a a n Suomen t y ö l ä i s t e n u rh e iiu h a ^ Syvänen. A le x Sevo, A . N. Koskela. sa meillä ei ole minkäänlaista laisiin koko järjestön joskus te tavat 1) että paitsi tuotannonvoi- K. E. H e ikk in e n henkilöitä. Ne olivat tavallisesti t u k s i a , t o d i s t u k s e n a s i i t ä on p i r t e ä ja urh^8* syytä juosta kilpaa polemiikki- kee tarpeettomaksi. Järjestö mien kehitystä tuon poisheittä- suurten korporatsioonien _■ ... - *_________ osak kirjotuksien tai eräänlaisten kuolee sen kautta luonnollisesti, Phonei O ffice 3 6 5 , E ditorial D ep’t 632 misen edellä käy suuri hajaan kaita ja eksperttejä, joita halli i n n o s t a v a l e h t e n s ä . S i i n ä on p a ljo n oppi • “suuntajuttujen” laatimisessa tai tehtävänsä suorittaneena, mutta H ankkikaa luikamsta Entered as second-class m ail m atter julkaisemisessa. Oikeistolainen se ei voi sitä vielä tehdä. Ja sii nus, jonka vain vallankumous voi tus erinäisissä tehtävissä tarvitsi A m erikan s u o m a l a i s i l l e . parantaa ; 2) että tuo “poisheit- July 16, 1912, at the Post O ffice at sosialismi on todellisuudessa a- v SU tä syystä tämänpäivän työ vel täminen” ei suinkaan poista, vaan erikoisneuvonantajina j.n.e. Hal u i t r s h e e l i l l e u n a n . e j a s ä i l y t t ä k ä ä , s e k ä h a rra stn A storia, O regon, under the A c t of lakaa litus kutsui näitä palvelukseen merikalaisessa työväenliikkeessä voittaa ja vaatii meitä toimimaan M arch 3. 1679. tehnyt vararikon sosialistipuo- siinä ja sen kautta edistämään edellyttää aktiivsta järjestämis- sa ja osottaakseen isänmaallista T ila tta v a o s o tte e lla : työtä ; 3) että Marx, puhuessaan mieltään nämä eivät ottaneet lueen mukana. Sosialistipuolueel- työväenluokan yhteistä asiaa. TOVERIN KIRJAKAUPPA, Box 99, A s te ria , vallankumouksen valmistelutyös lainkaan palkkaa, sillä palkaksi Järjestömme toiminta la ei ole mitään merkitystä siinä 'Meidän keskuudessamme ei tä, yhtä usein muistuttaa tuotan- nyt toki ei voi dollaria vuodessa elävässä ja yhä laajenevassa työ myöskään millään paikkakunnal nonvoimien kasvusta. Ja Engels PALKKATAISTELU- Silloin kun sosialistipuolueesta väenluokan liikkeessä, joka maas la olla niin paljon erikoisessa a- eräässä paikassa 'puhuu suoraan miehen työstä nimittää. saamastaan ‘‘ylimaksustTMttJ - een dollariin miestä RINTAMALTA er<»amiskysymy§ esitettin niiden sa on kehittymässä eikä sillä ole seniassa eikä toisia korkeammal “yleisestä tuhosta ja työväenluo Mustalainen kerran saadessaan •paljoa yhteyttä sen tyytymättö taholta, jotka vaativat puoluepo la valistuksen ja tiedon asteella, kan lopullisen voitonehtojen luo eräässä talossa kerjäämällä oi 1 ukuttain palkkojen alentami- Selostuksen mukaan :0„i, | litiikassa selvemmän kannan nou myyden kanssa, joka työväen» että sekään edellyttäisi erityistä misesta” ( Borgcheimin v. 1883 kein aimo annoksen lihaa lohko joukoissa nykyään laajenee. sopassa rupesi epäilemään sa-jnt* n’ avoimen työpajatais- vat julkaisseet .eka e ’1 dattamista kuin mitä sosialisti- ryhmätoimintaa, joka ei tahdo ilmestyneen kirjasen esipuhees -- - itelun“ yhtenä olennaisena osana Tästä syystä suomalainen jär Northern Paper Cu. että pa'e puolue teki, vastustettiin sitä sil tietää järjestön toiminnasta mi ta.) maailmansodan seurauksina. noen: “Hai onko tämä oikeata ¿¿. lakin tekosyyllä, että järjestötoi jestö on itse asiassa jo voittanut tään. Mitä suomalaiset työläi Sosialistinen vallankumous pa kun tätä on näin paljon?” — Hän esiintyy taistelussa, edistyy no työläisten järjestö, peasti. Tässä suhteessa työnan kannallaan. Sen tähden meiltä t y o s o p , , „ uutu^ minta sen kautta lamaantuu ja set yleensä luokkasivistykselli- nce liikkeelle sosialistisia toimin oli varsin oikeassa epäilykses luutuu sekä menettää kaiken si ei vaadita tuota ala-arvoista, jat sessä suhteessa ovat, ovat ne si tatapoja (vaikka ei heti koko so sään, sillä vikkelä isäntä oli sala tajat kulkevat voitosta voittoon koska elinkustannukset eivät sältönsä. Kokemus on jo ehti kuvaa, omiin itsekkäisiin omina: tä etupäässä suomalaisen järjes sialismia) soveliaampana keinona vihkaa tappanut mustalaisen o- tapaamatta sanottavaa vastusta. !e laskeneet siinä määräsi 2 nyt osottamaan, ettei tällaiselle suuksiin perustuvaa rakittelua tön kehittäminä ja sen kasvatta (kuin valtiokapitalismin keinot) man koiran ja lyönyt sen lihat \ iime »päivät ovat tuoneet muka se edellyttäisi palkkojen Ia,k2, pelotukselle ole ollut mitään a- eikä “raskaasti sanomista”, joka mina. Sillä on sanomalehtiä ja estämään yhteiskunnan romah pataan, jossa mustalaisille mo- naan taasen eräitä merkille pan kuten korporatsioonin johdon J tavia tapauksia: Niinpä siitä holta ilmotetaan. _ Tuohon J siallista pohjaa. Suomalainen jär niin usein tapahtuu kaiken totuu laaja valistustoiminta, josta pää dusta, suojelemaan taloudellista jakkaa keitettiin. — den ja arvon tunteen syrjään sy jestö toimii tänään reippaammin see osalliseksi koko suomalainen perustetta, ja sitä laajentamaan Samallaisia ajatuksia kuin äs huolimatta, että n. s. yleinen mie t-ikseen lienee paperitru.sti tu ja tarmokkaammin kuin mitä st säämisen kautta, mitä harjoitta siirtolaisjoukko ja siitä syystä kin. Valtiokapitalismi pelasti ka keiselle mustalaiselle tuli jokai lipidekin on noussut joitakin te- tavatessaan työläisten riutan on tehnyt moniin vuosiin. Suu vat oikeistolaiset suomalaistenkin kaikkien valistuneimpien ja sosia pitalistisen ja sotivan valtion ak sen luokkatietoisen työläisen rästrustin räikeimpiä edesottami- ehdottomasti eheänä ja valmi remmalla itsetietoisuudella ja pa keskuudessa. lististen työläisten sekä heidän tiivisesti ja tietoisesti sekaantu mieleen kun sota-aikana sanoma sia vastaan, se kaikesta huolimat taisteluun. Järjestömme voi omalla toi remmalla ymmärryksellä järjestö paikallisesti muodostaminen ryh maila tuotanto-oloihin. Sosialis lehdissä frääsäiltiin näistä dolla ta on julistanut voimaan kaikkia minnallaan osottaa ja todistaa työläisiään koskevan 20 pros. asettaa itselleen tehtäviä ja tekee miensä tulisi kuulua järjestöön. E ikö totuuden etsijän ensiaj tinen toiminta tulee jatkamaan rilla vuoden "isänmaan” hyväk palkanalennuksen. Tämä koskee työtään samalla tavalla kuin en- tehtävänsä arvokkuuden ja asian- Kaikki mukaan, kiinteä toimin tätä aktiivista työtä, mutta vain si työskentelevistä ylipatriooteis- nenkin. » i sa etevämmvyden muihin ryhmä- ta niiden periaatteiden pohjalla, suoranaisesti 100,000 työläistä ja nen velvollisuus ole käydä ua ta. Hiljalleen onkin sitten tules- vapaan ja rauhallisen yhteiskun su o ra an käsiksi katsomatta o c • , . . .. kuntiin nähden suomalaisten kes- mitä järjestö on itselleen hyväk epäsuorasti noin 300,000. nan pelastamiseksi sekä kehittä kellut julkisuuteen, että nämä ta i v a se m p a an ..... Totuus on vie» '. osia is ipuolue joutui viime j kuudessa. §e ej oje tänään asialli- synyt. reippaaseen toi miseksi. Ensi töikseen se vain dollarin miehet kaiken aikaa e- Rochesterissa, N. Y., missä se ei kuulu minulle, se kuuta \uosien aikana syrjäytettyyn ase- sesti kauvempana amerikalaises- mintaan Osastot ja valistustyö kautta antaa entisille tuotannon ja jaon dustivat vain itseään ja korpo- Amalgamated Clothing Workers kille, se o m istaa minut, en minä sti maan amerikalaisessa työväen- ta työväenliikkeestä kuin ennen linjan jokaisella alalla vilkkaak välineille' uuden talouden apua, ratsionejaan ja pitivät varsin tär of America liiton ja Clothiers M inun om aisuuteni on muoto, ie liikke essä ja sen kautta kadotti kään. Se tekee agitatsionityötä innostavan vaikutuksensa työ ja antaa rahallista avustusta sel si ja tehokkaaksi. Siinä tärkein täten välittömästi pelastaen yh keänä liike-eduilleen päästä hal Exchangen (työnantajien liitto) m inun henkinen yksilöllisyyteni." läisjoukkoihin ja sen yhteydessä laisiin tarkoituksiin, jotka autta mitä suomalainen järjestö tällä teiskunnan ; siten se alkaa uudel lituksen virastoihin. Hallitus välistä riitaisuutta neuvotteluit M arx. toimiviyi kielijärj estoihin. Sen vat työväenluokan taistelua kai kin haavalla voi itselleen ja jäse leen luoda tuotantovoimia ; vih heidän “uhrautuvaisuudestaan ten puolueeton puheenjohtaja, toiminta rajoittuu vain joillekin kessa laajuudessaan. Järjestöm nistölle asettaa. doin ohjaa sen uuteen, korkeam todellisuudessa joutui maksa- tri. W. M. Lieberson, joutui rat — T aito on paljoa vähemmän paikkakunnille tässä maassa ja me voi toimia keveämmin ja su- paan kukoistukseen. Ja tätä tie samaan satoja miljoonia dolla kaisemaan, tämä selitti, että vaik a a tte id e n tuntem isessa kuin nitd kaikista käytännöllisen politiikan lavammin nyt juuri sen johdosta, tä, kivi kiveltä, nivel niveleeltä, reita. SOSIALISMIN RAKEN kakin hintoja on alennettava, so v ellu ttam ise ssa : niiden kertomin harrastuksista huolimatta on se että siinä vallitsee miltei täydelli rakennetaan sosialismia, sekä Viime päivinä on paljastunut niin miesten keskimääräistä TAMINEN m y reille on samaa kuin anuu muuttumassa lahkolaisliikkeeksi nen yksimielisyys ja yhtfeistunne. suurena valtavan tuotannon suh taasen yksi näistä dollaripatrioo- $34.00 ja naisten $22.50 viikko- p ty a h rta v e itse n apinan käsiin. — BalcaJ hävityksen teiden hahmossa. aivan kuten ennemmin on tapah Tämän tunteen arvossa pitämi Tuotantovoimien teista. Hän on buffalolaisen Poli palkkaa ei voi enempää laskea, tunut joillekin amerikalaisillc nen on hyödyllinen työväenliik eräälle asteelle päästyä osottau- Ja näin, todellisuudessa, histo Ells Airplans and Motor Corpo koska sen on jo nyt liiaksikin al puolueille ja työväenjärjestöille. keelle yleensä, mutta sen arvo on tuu kapitalismi liian kalliiksi y- riallisesti on sosialismiin valmis rationin pääosakkaita, joka sodan hainen. Tämä päätes koski 16,- — M u tta m eidän päiviemme poinj tis e t jo h ta ja t..... eivät saisi uoohui Opportunistisen politiikan harras vielä erikoisen tärkeä sellaiselle lellisyydeksi. Nykyinen yhteis tus kulkeva kahden asteen kaut aikana myöskin “eksperttinä” 000 työläistä. e ttä vain yli monien pettyneiden iti] taminen luuduttaa puoluetoimin agitatsionijärjestölle kuin meidän kunta ihmisineen ja niiden tar ta: ensimäisellä talous rakentuu palveli dollarilla isänmaataan. + -F + veiden, yhä epäonnistuneiden teko nan ja vieläpä sillä tavalla, että järjestömme on. Siitä syystä on peineen kasvoi vanhan laajem yhteenliittymällä, luokkavoimal- Sodan päättyessä hän möi halli New Yorkin kaupungissa on je n käy tie ylöspäin, seuraa otaeJ kaikki korjaukset ja uudistukset pidettävä mielessä, että kaiken man tuotannon perustalla. Tä la, kulttuurilla; toisella kaikki tuksen varastoja Curtis lentoko siinä käyvät mahdottomiksi. Al laiset hyökkäykset sitä, sen o- mä taloudellinen pohja on supis valtiaana sota, talouden tuho, val- netehtaalta edustamalleen korpo- viiden painajien union ja työnan- tirak e n ta m in en . M utta toivottomiin»] kuosiinsa jakaantuminen on ai sastoja ja sen laitoksia vastaan tunut — ja supistuu valtiokapita tiokapitaalisinin — petomaisen ratsionille $18,000,000 edestä — tajien välisen riidan sovittelulau- to im etto m u u s vie turmioon. - noa mahdollinen pelastuksen tie tulevat täydellisesti torjutuksi lismin kautta yhä — niin että riistännän ja riittämättömän $10,000:11a. Täten myydyt va takunnan päätöksessä tehty kes (m uistelm ateoksessaan). tämmöiselle liikkeelle, jos sitä sekä että kaikenlaisten vehkeili pelkän elämisen ylläpitoa varten suunnitelmallisen talousjärjestel rastot käsittivät uusia ja täydel kimääräinen 12 pros, palkanalen nus. Työnantajat puolestaan — V arm in tapa jäädä köyhäksi i täytyisi 1) lopettaa sota jaxrajot- pelastukseksi voisi sanoa. jöiden ja salakavalien juonien pu taa sen syyt vastaisuuteenkin tnän — sitä rautakourin purista lisesti hyvässä kunnossa oleviaj vaativat 25 pros, alennusta ja olla ku n n iallin en mies. — Napol# Lentoko työläiset $7.00 korotusta viikko- Siitä huolimatta me emme ole noi ien metkut tulevat aikoinaan nähden; 2) hävittää kaikki suu essa, yhteiskunnallisten epäkoh lentokoneitten osia. tien jättiläismäinen kasvu — neitten rungot esim. menivät palkkaan. Edelliset väittivät e- eronneet sosialistipuolueesta pi paljastetuksi. Järjestön nykyi- ret ja pienet omaisuuden raja- — A ine ja liike. Liike on aii kaikki tämä sytyttää vallanku- kaupassa 80:stä sentistä ja siivet lintarpeitten laskeneen ja jälki olem taaksemme yllä jatkuvaa sanaso- Jnen arvo on asetettava yläpuolel aidat ja johtaa tuotantoa teknil ism uoto. Ei koskaan eikä nii ta^ sitä vastaan. Jotkut kevyt-! le kaikenlaisten yksityisten met lisesti yhtenäisenä koneistona: mousliekin ja irroittaa sosialis 87 :stä sentistä kalppale. mäiset perustelivat vaatimustaan n ele o llut aineita ilman liikid min rakentavat voimat. 4'ämä kauppa oli niin julkea, työdepartementin tutkimukseen e sää mieliset seikkailijat, jotka ovat Ikuilijoiden rähjäystä. ik ä voi olla. Liikunto kaikkeudessa] 3) antaa tämän koneiston täyt Vallankumouksen ( ristiriitais että sitä oli vaikea pitää poissa kuleskelleet suomalaisessa liik Luonnollista on, että se työ tää, ilman etuoikeuksia ja erotus palkkatasosta, mikä New Yorkis keessä ovat olettaneet, että se mitä suomalainen järjestö suo ta, kaikkien yhteiskunnan jäse ten edellytysten yhtyminen sen oikeuslaitoksista. Parhaillaan si sa on välttämätön terveellisen ja p ie n te n m assojen mekaaninen lii haukkumatulva, mitä meidän puo menkieltä puhuvien siirtolaisten nien tarpeet; sekä 4) luoda rau räjähdyksen aikana on sellainen, tä nyt pengotaan Buffalon kärä siivon elämisen mahdollisuuksien y k sity isillä taivaan kappaleilla, n)id k u u la rih e ila h telu lämpimänä ui «1 leltamme ryhdytään harjoitta keskuudessa tekee, vaatii menes tainen valta, joka nojautuu mil että hävittävät voimat ovat va.- jillä, ja huvittavaa on, että siellä saamiseen. kö- ta i m agneettivirtana. kemiaUkf maan sosialistipuoluetta vastaan, tyäkseen myöskin sitä, että kaik jooniin. on niiden toimeenpane lassa ja talous* lamassa, joten ei on tullut ilmi, että tämä kysy 1 ämä päätös aiheutti suurta n a h a jaa n tu m ise n a ja yhtymisenä, i on muodostuva rappeuttavaksi ja ki sosialismin asialle suosiolliset ma ja kehittää niiden itsetoimin- ole vain ryhdyttävä rakentamaan myksessä oleva dollaripatriootti myrskyä, sillä ensiksikin itse a- g a an ise n a eläm änä — joissakin tappavaksi, joka tylsistyttää mei osastot ja ryhmät ovat mukana taa, tämän vallan kaikesta voi sosialismia, vaan taloutta yleen- on vielä kaiken lisäksi ollut niin lennus oli sinänsä isku työläisiä tä liikuntam uodoista tai useammu dän joukkomme ja innostaa niitä järjestössä. I ässä suhteessa me masta huolimatta. sä. On kohotettava tuottavia ahne, että on koettanut omia lii- , vastaan. Kun tämän lisäksi alen y h ta ik a a on jokainen aineato«| vain niin kauvan kuin löytyy jo haluamme taaskin vakavasti huo voimia, sovitettava tekniikkaa, ¡kekavereitaankiu pettää tässä Sellaisen vallan saa aikaan nus päätöksen mukaan astui voi m a ailm assa joka hetkenä. Kaikki takin “hajoittamista”, kuten he mauttaa muutamien paikkakun 'Eikä uusia yhteiskunnallisia sub- kaupassa, joten sen takia asian voida ovat selittäneet. Luonnollista tien tovereille täällä lännellä, et- vain sosialistinen ’ X li vallankumous. •• - 1 teitäkään 1 11 V VIUtt I luoda Il VJ VJ Cl > vhdellä UULUa yksityiskohdat ovat tulleet eri maan huhtik. 1 :stä p. lukien, eli po, kaikki tasapaino on vain sai on. että siltä taholta on harjoi- tä heidänkin yhteisen hyvän edis- a «unen va. a alkaa niin syvän [kertaa — sillä puuttuu välineitä, koisella tarkkuudella julkisuu ajasta lukien, joka jo oli sivuu te e llistä , sillä on merkitystä vain sn tettu, niin sen mukaan työläiset te e ssä tä h än tai tuohon määrätty yhteiskunnan uudistustyön, kun [ »¡netllista pohjaa. Ei voida no- teen. joutuivat työnantajilla velkaan liikuntam uotoon nähden. — Engels. TOVERI . Liikkeenhoitajan Nurkka Mailman kapitalismin kuolon* kamppailu joa enem m än kuin yk sityin en 1 tässä. Jos työn jak o siitä lu o n n o llise l tukset ja su u n n attom ien lainojen Ne kyken evät im perialistisella ajalla, : S u u rliik k eet tu ottavat siis m a a il ta syystä, että tarvitaan eri luontoi- m ak su k yvyttöm yyd en seuraukset. m aata kansainväliseen kauppi’«»' Ja • jolloin kansainväliset suh teet ovat i;;i • . . . i n m an m arkk inoiden tavaroita. M utta ne nen liike eri tuotan toalalla ia siitä f n n c n k a ik taan, seuraa siitä, etia jokainen «m aiset. m ukaantum aan jokaisen cttä tarvitaan .- . 2 1 Cnnen ulkom aakaupna on m yösk in täyd en tävät toisiaan sa m a l ved etään maailm<m ’alouden •(’•rk'1 osaa k äsittelyihin ja- j kilpailua, keskinäistä taistelua maan kansallisen tu otan n ollisen elä-1 L ... » ------ • ” CT* ! « « P « « « « . K csninaisia laisteiu a aivan la tavalla kuin eri teo llisu u d en aloilla kaaritunut tu otan totoim in ta, vielä vai-1 sam sam alla alla tavalla tavalla kuin k tiscen ristiaallokkoon ,.-»isuttan»-1-] k otim ainen os niän ulkom aiden m ahdollisuuksien ja i |a |)a pitää .irj. E. S. N iiden näiden tu otan tolaitok sien tam inen ja m yym in en k in . M utta se toim ivat liik k eet k otim aassa. m eren m yllerrystä. lä s s i '-n huon tarpeiden m ukaisesti paljoa enem m än anarkistisia 8Uhteita, tu lee valtio ,ar välillä on ty ö n ja o n lu o n n o llin en su h on enem m än sitä m ääräänsä nähden de. kuin m itä kykeni yk sityin en liike tai j jcat}imäSn nc V a ,tio M utta täm ä suhd e e i jää riio tava, että yksityinen » o i h I h »11 8. T A L O U D E N A N A R K IA : K A N tanto m erkitsee tuotan non anarkiaa. m aan nc. V altio m äärää tu o t-i kuin k otim ainen kauppa. T ässä «Imi-j toj ä rje . te ,m ä n valtio joutu u tästä syysti uikom jonkun teollisuusalan yk sityin en kor- teiden ,aadur,( p a ,joud aikana rau h alliseksi sessa SALLINEN. 1 uottcct hallitsevat ihm isiä, eikä ih en ja k u tak in , ön m äärällisyys alkaa vaikuttam aan tavarasuhtrcsxa palvele®* poratsioni. Siitä seuraa tuotannon tava K apitalistinen liikkeenharjoittaja m iset tuotteita. raa tuotetaan jo paljoa enem m än ilm iön laatuun päästessään m äärät- parem m in kuin m ikään m uu k aan . Se niitä perusteita, jotk » ;inarK®n K oko yhteiskun ta on koettaa saada m ahdollisim m an paljon sokea, on kuten päätön eläin, jo ssa anarkian vähenem inen ja järjestetyn tarpeen m ukaan kuin ennen. Se taas tyyn rajaan. Se raja on siinä, m ihin jou tu u toisen su h teen a lam aisek si ja ] (se n m ukana kaiken tarun »uk*er tavaroita m arkkinoille. Siksi a lin ei ole m inkäänlaista järjestettyä tar tu otan totoim innan sen kautta laajen johtu u siitä välttäm ättöm yyd estä, e t loppuu paaasiassa k u lu lu .v a l n e.den tyvat ta v .r a in t u o t U j in . tavat. Ja jo k a ise n . tum inen. om aiset uudistukset tuotan tovälin eissä koitu ksen m u kaisuu tta. tei void a haaskata m itään, koska sotajvuenti ja alkaa tu aton tovälm cid en ja sellaisen a m aa, ia 8e aiheuttaa samoja ly®” Järkevät ih ja Mutta ei tässä vielä kaikki. ja tu otan tom en etelm issä. Siksi kär m iset ovat sidotut järjettöm ien a in e el poistu. on v .h ,„ „ 'Z i7 i“ *k7 .,k T l'C tT - 7 ’ 7 ’ hd,’'“ lpSäom,' n v,' n"- N äiden erilaisten m yyjin ä m aailm an m ark kin oilla. K an lu ok alle onnettom ia seuraukrn ku sain välisessä m ielessä näm ä erila,set jistyvä työväestön työvoim an riistä listen kappaleiden yh teiskun nallisten l ii k k u . Se p e r u ,lu u v .ltio lli.iin voi- , I , , “ k y k e n .v .t le .je m p a .n , v . e n t . t . v . r . in ■ y h le i. k u n u a lli« . seu- su h teet ovat eri m aiden ja v altioid en k an sallin en anarkiakin, ■»•**» m inen. Siihen häntä pakoittaa k ilp ai suhteiden kontrolleerattavak si. sillä croitu k sclla, että valtio kykr ovat » .k e in o ih in . J . v elh o n v o .me k e ,n „ . """ mitä huom atta vim m in välisiä su h teita . N äistä suh teista lu. H än harjoittaa liikettä y h teisk u n , , . , . hen valtio vieläkin enem m än. Silla erilaiset Mutta Kapitalistisen im perialistisen nuo on nettom at järjestämään J» perustuvat sen luokan voim aan i o n - \ „ La . . . •• i •« i . , ®ruaiset. .jo h tu u että kilpailu näiden välillä on nassa m onien m uiden sam alla alalla luonteen ja finanssikapitalism in kehit- ■ ka i i la ,tO3 -, ,, , , , I on käytettävissä kaikki yh teisk u n n a s Mitä enem m än vien ti m uodostuu ; k ahd en lainen. joam aan kauniisti katettuina ja p a laitos se on. vallita kaikkia m uita toim ivien liikkeiden kanssa. Ne kaik- j tym inen saattavat tässä L V k sa tunnu stetu t v .r a lli.e t kein ot pa-1 p ääom ien ja tu otan tovälin eid en v ie n - * ” “ 7 " “ 7 m- M° olem ,n e aikaan m uu- i yhteiskun nallisia l u o k k i . itse m aaV isuuden helmillä konstett®11 luola,.. U k. yh.|koilt. . jok.,ne„ loltelera..„ yhu al.!iuksi >ilä eneinmin a|ka> .dell. ki seuraavat sam oja lakeja. Jokainen (oksia koht näihin suh- m utta huom attavasti ei,- minän «n*] järjestettyä tuotantoa teiskuntaa. koettaa sysätä tavaroita m a rk k in o ille., jok aisen yk sityisen valtion puitteissa.] lokam en r i • i I noaa tark oituksen m ukaista tahtoa. Unen tuotan n on anarki Jokainen im perialistisen enetä,, tit.e.t,,„.ii„,, N ,'" ' k yllä höystettyn ä, suurien kan»*:0* itä enem m än tavaroita, sitä enem - iä s s ä me näem m e taas om ituisen puim an selitvs ia 18 ,sen P ° ‘•»" P alveleep a se tahto sitte m itä hyvän- josta seuraa k ojen nautittavaksi. Siellä mi»** m an voidaan m yydä ja hintasuhteissa piirteen. K apitalism i itse joutu u hä- « u k t o r i» n V ^eru ’ uu vaIt'ovallan jok atap auksessa se aikaan s a a t - ' rien to lv im in eo » . . , l m. . , m . lk k , ; . e l l . *•'- tiovalta p alvelee köyhälistöä, o® voidaan kilpailla toisten kanssa. S e p itt ä m ä ä n kapitalism in lakeja. Sen •• • , .... . P taa tu otan n ollisen eläm än suurem paa n oille olen a h ainoa m a h d o llin en ja M u ll, t i i l i ä vallitsee y n i | j „ | | oln p u , litk tiety sti toisin. seen voim aan. Jokai* l * i , m erkitse« suurem paa voittoa. T a v a -, m oninaisista ristiriidoista täm ä on yk- sun ja ly y silu '♦olim atla on olem assa , . ** tarkoituksen m ukaisuutta ja poistaa täyd ellin en ja rjesty m ä tiö m y v s Jo - ; P ääom an keskittyminen n*' Se tapahtuu näin: ’ kalisevia1* ^ . 1” « » .* ” ? “« ; ? ? i ’ " " h ”*®- ka,nen maa tek e® voitavan sa paästäk- ni5k ,le mitä a i.e suurim pia m ah d ollisu u k sia u p p i. kansallista kilpailua, valtiokapit*b^ roita tuotetaan ilm an m itään y le is tä ; si m f rkillisim piä. . i — ¡»«via aseita kuten Troian hevonen, yhteiskun nallista suunnitelm aa. T u o t-’ K eskinäinen . . . p o litiik alle ja v.ik ivah ai- Naista syistä johtu u tuotan n on a- tee n vallitsem aan m aailm an m ark k i-' kilpailu tappaa pien- Jotta valtio tu lee tässä suhteessa ky- laajentum inen ja impenaIi»,l*®D : selle asioid en r a t k a is in »eli-. taja ei m illoinkaan kysy ta r v ita a n k o ! liikkeet ja keskittää paaom ia V ksi- narkian pien en em in en kansallisessa noita ja ne pyrkivät s;.hc tiikan suurtehtävät hevittä'»* J* ja tuo- Venyväksi edustam aan luokkaa, samoilla tyisessä m . en - valm . istam iaan U v aroita. v a i' ta n to la ito k .ien kontrollia. K o k o n a » .|¿ n k a Taitos ,UCKkaa’ «uhteessa. m etoodeilla kun kansalliset y k sityis- L , m aassa k yettiin näm ä a n a r-1 jo h ta v a t kansallista tuotannon *•* on k o mitä jo ennestään Inkaa, eik ä set teollisu u d en alat joutu vat yhden N o m v a a ^ j^ X a ^ d e " 9 T A L O ^ E N A N A R K IA : K A N - kapitalistit pyrkivät e n n en voitta h teet a:sem ean yk sin - kiaa j* luovat siihen J»ö“ t<Hi -- . ratk »ovo.ncill nullom kaan syvenny siih en , kärsiikö i turstin haltuun. Sen rinnalla tä y ty y ; dollisim m an tarko , V " l ' SA IN VÄ LINEN. m aan t o ;8Cn8a kans.lli.,11, ,„„kki. ' ,U P ‘ so r sek am elsk aan enemmän valo»- ,u yh teisk u n ta joidenk in m uiden ta v a r o i-' tapahtua e n pääryhm ien k e .k in ä i.,.- järjestelyyn . M ^ olem m e" nähnee’ ’ 1 MU<U 'kehitty m inen J , ,tu i ja finan ssih errat k orjaava« taa- juuri pääom ien keskittyminen 44 , . liitä parem m in yk sityis- don> m u tu den puutetta. Tällöin toisia tavaroita ! sä suhteissa mi- P«f«m paan suuntaan tapahtuu, ei kapitalisti nain y k sin k e r ta in e n e- ole taa ja kärjistää kansainvälinä se Haii nen m uutos, että! ta sota tässä suht k- voi järjestää tu otan ton sa a, ia LanK„ • tulevat . . varastot täyteen. Liikkeen-1 finansaipääom an valta kasvaa teolli- toi V ak;-. , . 3,n > 8aa>' ¡»uinkaan k ok o järjestelm än paranta- ] om assa liik k eessään (s e tark oittaa: T iatisessa ,8cssa an n o n t-ni-r-jlua. valtiokapitalism in Iaaje--U lsarjottaja ei saa tavaroitaan k au p ak -'au u sp ääom aa . u « « m n . . k a S. » ,iZ „ ¡“ i ' " ' ' "■“ ••• p i k e - » ! » « n p . h . » - m i a p .,e m m in V- h i„ h i„ ,y ä U l •• . U .«» Kisnscasa su h teessa. la joh tu u ja im perialism in voimistumin«* ¡minin hän hän saa työläisten j n.. 8 lu o n „ o lli,e .„ u c ,a .« „ r i k k o In k e p u l.. ; ,« • k e .k itly m i.e e n yk ä U .j e m m ..,« m ine , " * l ' n c ‘ l » n „ , en kanit». Y k .ily i.e n m aan tuo- se lk ä n a h a .U k i.k o t u k .i) , , l ä parem - ' “ “ V , “ *,U im « m > u .U Paaom al ..tä y ty v ä , .oiaalle .eolli.nu.-1 .k a a la « .. Sen „ „ „ .I le ,y „ ,y ,ä . kai. m ä ic ä y k ,., ^ . 2 « . " " . " “ i ««»'o- !• .a l„u .e lä ,„ä „ anarkia ei mi» kän „ „ „ ,e n.„ 7 m ä ä „ e » h .k k e.d en ( „ j m ,- j e „ ) „ ¡ U U e . , . jen tavat kansainvälistä talouden h ia a ja him m entävät siU m:<4 älalle , a p a n k k ,.» k ..» k o l» e ,k in . . k e n U im , l u o , . „ „ „ l i i « , m erk ity .tä « J | e J o k a a . . . . . . . . . ' Z 1* ' | "’“ • • “ U“ « « ' .1 « kadonnut m .a il- >k a n m l lb e .» k ilp a ilu a « . Sam . on teh tävästä yleiam xadm alb, ki«* ® ‘ -ss i työn- sotk u isem p iin vyyhteihin J» kan m n o d e .« A U ,, jo,11. pääom a ' m a .............K . , k. „ ,äm ä„ k e .k ,.- ' U m « “ X 7 L ^ 7 ^ «» a » a n l . „ . k a „ ,a m v ä l,.,llä n ^ k k .n o ’ l jaossa, ,e k a ennen kaikkea val*. iollj- vät tähän järjettöm yyden mehlt«** v eia y n -y . . o l e . . , , . . . v ,|kk. . „ ,„ k . . m„ kltyk„„a ’ L . X t o mm' . " T ’7 “ , i^ “ ‘“ “ ‘ " n - '*• « “ » « *">» -" atk it.i l , « ä ,„ o t . •t»ta, kansallisista a « i.e .,. ka„ » « U n k „ ko „ . . p a l l o n ka,kk, " » « <* . .la m a n k e .k u k n k ., a ,k„ „ j o k a ,.e li. tu o ,a n ,o - „ „ o| | ut u „ „ “ *■’ T*-n** l ” 'U ‘ im p en ä« .,U elU ajalU . kuten olem - j ,e i,a k e n . a l l i « » . m ie le n ä Sum M p e“ X o ' - ' « ' — «. . J m aapallon t a l o u d e n Y k .,.k « - ma tu lo ,. K a p „ .l ..,,« ,U ajalU . j o i.I ,l a ll e y k ,e „ ä ..,a j ä ,j e .,e ly ä e u k .e e n 1 m .k l,„ 7 \ Ï T ” ' •'* ' ” *“ »"■'!»! m eck.U ee k e n « ,n v ä i,.e ,,ä k ,n Pu A ti: rajoitettu riistäminen J» k m ,u .u n ,o la „ o k « , j. U k. k „ n l,i,. k, „ M ku2 a . k v k k ’e Me olem m e n äk n ee, ; l.k a u .i on , e , . e , ulin, kerroille k a p i - L 2 “ ’ î ’° U , häviää teh«Jäkseen *d»» su'-ircB> m sarsssa sulautuneet t o i- 1 tautum m -r, — 2. y -kkea sen m yösk in niiden erik oiset om inaisuu- falisteille. Sam oin sota o li »«. i tu otan toeläm ä uä, r ,m m a .» .o u u .o n e e , m k. p , . a i l . 1 , e „ erBla m aailm an ta- riistämiselle ja anarkialb- A la is e e n m ah tavaa» teh- det. »„11.., L " 2 ..?U t c ‘ vc‘ ^ - k u te e n .- . . . n » , ..k a n n a . k . „ . i jollakin . U lla l . „ U a j e L . k ok o ‘ O n tullut osoitetu ksi, että uiko- J u t herroille k an sainvälisille riiitäjiile. k v**kutU * ta isk in lak aisin ■ tajan ruoskan isku vai htuu tavaan kuin sodan m en estyk selliseen yletskansallisan Inkepulan. m aH en m arkkinoista, m itä kiinteän»- J o . sellaiset eivät ota tu llak seen , t ä y - ' t u X * d k Z " J o k i n e n ty ö n !lis tis e n maailmankapitalismm P tantoeläm ään yleisesti. Näm ä kyke- käyntiin. ■ Jos finanssikapitslism i e *, i’ Tätä nim itetään kapitalistisen * • —... m m a riippuu »»1^^ « „ mainen «uotanlo. h . „ . | r , y .y „ „ y ,u ,. «¡y ty y . . j , ^ *' o . „ „ , ko I U v i„ J,k „ k , i Nii„ _ e. , tuo- nevat tilastolliseen v a a n n o tto o n t^ntoU van yh- vielä ole eh tin yt «uJaannuttaa y h tt-itä s u h te e t. piirteeksi ’ te u h u a a a jne. Olem m e nähneet s e l-jT a v a ra t pitsa hävittää, ett* saadaan r.nsta * ’’ '^Un W,U ° " »«*«- kum pi on parem pi: ja r j« ^ 1^ “* m kulutusm aarastä ja tuo- näisea kontrollin alaiseksi rustolle perustuva tu o ta n ir .u t a m aailm anm af kk e n te o lh -jU ia e n kuin rahan kurssin alenem i- i kiskoa uutta yliarvoa työväen' tannon kaikista mahdollisuuksista p a l - ', uuden aloja, tulee valtio in o id en kanssa iskut vaik o järjestetyt Jauk»u^K | " “»¡Ja kun »en a \ uksi sen syyt, kullan katoamisen vm ,L„J ’jok ap äiväisistä p onn istuksista. aiku- tu ot^ n toioj- n ety k eist* ja kivääreistä- J*tk-)j »nunnan kehit anarkistiseksi Järjestym ätön, yatoso va a tii jok aista y
