2U
tettu ja yhä harjoitetaan provo- tämiseksi olisi liityttävä järjes juuri mainittiin. Se rupeaa ra peasti hävittää työnarvoja, luoda
(T H E C O M R A D E )
katsionia tähän suuntaan. Mut töön. Työväenliikkeen tämän kentamaan sosialismia, koska so uusia perhesuhteita, jotka va
The organ of the Finnish w orkers in ta
suomalainen järjestö tietää päivän käytännöllisiä tehtäviä sialismiin tullaan rakentavan, ak pauttaisivat naisen ja parantaisi
the W estern States. The only Finnish tehtävänsä.
Se kykenee asettu me etnme yleensä voi mitata sen tiivisen, järjestelyprosessin kaut vat kasvavan nuorison asemaa, ei
D a ily in the W est. Published D aily,
except Sunday, at A storia, O regon, maan vaistomaisen kapinallisuu perusteella mitä muutamien vuo ta — kuten valtic/kapitalismiin- voida heti luoda täydellistä kulu
by the W estern W orkm en's Publishing den ja pelkän vihan tunteen ylä sien kuluttua tulee olemaan ja
SUOMESTA ON SAAPUNUT
kin. Samoin kuin vimemainittu,
Society.
puolelle ja arvostelemaan käsil- tapahtumaan. Meidän täytyy tä ei tämäkään itsestään tule kuo tuksen tasa-arvoa j. n. e.
TYÖVÄEN URHEILULEHTIÄ,, n u m ero t 6 j a 7.
n i c ' u — .i.
*
lä olevia ilmiöitä yhteiskunnain- män (päivän tehtävien mukaiseksi restaan, “kun sen edellytykset
k s ie n n e k an ssa, s i l l ä n iitä -
°
S‘- se"
tuloksia, mutta muodostaa taktiikkamme.
Ja ovat kysyneet”. Kömpelösti tul RIKASTUTTAVAA ISÄN n t i o k a ä s ä ta a t i n l a u vähem
pi m äärä s a a ta v a n a , j a °n ai.
milloinkaan ei kuitenkaan heit suomalaisella järjestöllä on tä kiten Marxin sanoja — : “tuotan
Poet O ffic e Addrees:
täydy sen virtaan tahtomatta vai nään paljon arvokasta työtä huo tovoimat kasvavat vanhojen tuo
MAALLISUUTTA
15 s e n t t i ä k a p p a l e . Te jo k a in e n t i e d ä t t e maksava
•
T O V E R I. Box 9 9. A storia. O re.
lankumouksellisen periaatteen te limatta siitä, että siirtolaisuuden tantosuhteiden yli, ja heittävät
Sodan aikana kehittyi erikoi v a i k e i s s a o l o i s s a ty ö v ä k i Suom essa tänän^^®11
hokasta painostamista.
mahdollinen vähentyminen ja nämä pois” — herrat vastavallan nen
E D IT O R IA L S T A F F
ammattikunta, johon pääsi om pi. S i l t i p o r v a r i t e i v ä t o le onnistune
Me olemme nyt asemassa, jos väestön sulaantuminen amerika- kumoukselliset marxilaiset unoh
Elis Sulkanen, M anaging E ditor, Sulo
jäseneksi
vain yli-isänmaaHisia n u je r ta m a a n Suomen t y ö l ä i s t e n u rh e iiu h a ^
Syvänen. A le x Sevo, A . N. Koskela. sa meillä ei ole minkäänlaista laisiin koko järjestön joskus te
tavat
1)
että
paitsi
tuotannonvoi-
K. E. H e ikk in e n
henkilöitä.
Ne olivat tavallisesti t u k s i a , t o d i s t u k s e n a s i i t ä on p i r t e ä ja urh^8*
syytä juosta kilpaa polemiikki- kee tarpeettomaksi.
Järjestö mien kehitystä tuon poisheittä- suurten korporatsioonien
_■
... - *_________
osak
kirjotuksien
tai
eräänlaisten kuolee sen kautta luonnollisesti,
Phonei O ffice 3 6 5 , E ditorial D ep’t 632
misen
edellä
käy
suuri
hajaan
kaita
ja
eksperttejä,
joita
halli i n n o s t a v a l e h t e n s ä . S i i n ä on p a ljo n oppi •
“suuntajuttujen” laatimisessa tai tehtävänsä suorittaneena, mutta
H ankkikaa luikamsta
Entered as second-class m ail m atter julkaisemisessa.
Oikeistolainen se ei voi sitä vielä tehdä. Ja sii nus, jonka vain vallankumous voi tus erinäisissä tehtävissä tarvitsi A m erikan s u o m a l a i s i l l e .
parantaa
;
2)
että
tuo
“poisheit-
July 16, 1912, at the Post O ffice at sosialismi on todellisuudessa a-
v SU
tä syystä tämänpäivän työ vel täminen” ei suinkaan poista, vaan erikoisneuvonantajina j.n.e. Hal u i t r s h e e l i l l e u n a n . e j a s ä i l y t t ä k ä ä , s e k ä h a rra stn
A storia, O regon, under the A c t of
lakaa
litus kutsui näitä palvelukseen
merikalaisessa työväenliikkeessä voittaa ja vaatii meitä toimimaan
M arch 3. 1679.
tehnyt vararikon sosialistipuo- siinä ja sen kautta edistämään edellyttää aktiivsta järjestämis- sa ja osottaakseen isänmaallista
T ila tta v a o s o tte e lla :
työtä ; 3) että Marx, puhuessaan mieltään nämä eivät ottaneet
lueen mukana. Sosialistipuolueel- työväenluokan yhteistä asiaa.
TOVERIN KIRJAKAUPPA, Box 99, A s te ria ,
vallankumouksen valmistelutyös lainkaan palkkaa, sillä palkaksi
Järjestömme toiminta la ei ole mitään merkitystä siinä 'Meidän keskuudessamme ei tä,
yhtä
usein
muistuttaa
tuotan-
nyt toki ei voi dollaria vuodessa
elävässä ja yhä laajenevassa työ myöskään millään paikkakunnal
nonvoimien
kasvusta.
Ja
Engels
PALKKATAISTELU-
Silloin kun sosialistipuolueesta väenluokan liikkeessä, joka maas la olla niin paljon erikoisessa a- eräässä paikassa 'puhuu suoraan miehen työstä nimittää.
saamastaan ‘‘ylimaksustTMttJ
- een dollariin miestä
RINTAMALTA
er<»amiskysymy§ esitettin niiden sa on kehittymässä eikä sillä ole seniassa eikä toisia korkeammal “yleisestä tuhosta ja työväenluo Mustalainen kerran saadessaan
•paljoa
yhteyttä
sen
tyytymättö
taholta, jotka vaativat puoluepo
la valistuksen ja tiedon asteella, kan lopullisen voitonehtojen luo eräässä talossa kerjäämällä oi
1 ukuttain palkkojen alentami-
Selostuksen mukaan :0„i, |
litiikassa selvemmän kannan nou myyden kanssa, joka työväen» että sekään edellyttäisi erityistä misesta” ( Borgcheimin v. 1883 kein aimo annoksen lihaa lohko
joukoissa
nykyään
laajenee.
sopassa
rupesi
epäilemään
sa-jnt*
n’
avoimen
työpajatais-
vat
julkaisseet .eka e ’1
dattamista kuin mitä sosialisti-
ryhmätoimintaa, joka ei tahdo ilmestyneen kirjasen esipuhees
--
-
itelun“
yhtenä
olennaisena
osana
Tästä
syystä
suomalainen
jär
Northern Paper Cu. että pa'e
puolue teki, vastustettiin sitä sil
tietää järjestön toiminnasta mi ta.) maailmansodan seurauksina. noen: “Hai onko tämä oikeata
¿¿.
lakin tekosyyllä, että järjestötoi jestö on itse asiassa jo voittanut tään. Mitä suomalaiset työläi Sosialistinen vallankumous pa kun tätä on näin paljon?” — Hän esiintyy taistelussa, edistyy no työläisten järjestö,
peasti.
Tässä
suhteessa
työnan
kannallaan.
Sen
tähden
meiltä
t
y
o
s
o
p
,
,
„
uutu^
minta sen kautta lamaantuu ja
set yleensä luokkasivistykselli- nce liikkeelle sosialistisia toimin oli varsin oikeassa epäilykses
luutuu sekä menettää kaiken si ei vaadita tuota ala-arvoista, jat sessä suhteessa ovat, ovat ne si tatapoja (vaikka ei heti koko so sään, sillä vikkelä isäntä oli sala tajat kulkevat voitosta voittoon koska elinkustannukset eivät
sältönsä. Kokemus on jo ehti kuvaa, omiin itsekkäisiin omina: tä etupäässä suomalaisen järjes sialismia) soveliaampana keinona vihkaa tappanut mustalaisen o- tapaamatta sanottavaa vastusta. !e laskeneet siinä määräsi 2
nyt osottamaan, ettei tällaiselle suuksiin perustuvaa rakittelua tön kehittäminä ja sen kasvatta (kuin valtiokapitalismin keinot) man koiran ja lyönyt sen lihat \ iime »päivät ovat tuoneet muka se edellyttäisi palkkojen Ia,k2,
pelotukselle ole ollut mitään a- eikä “raskaasti sanomista”, joka mina. Sillä on sanomalehtiä ja estämään yhteiskunnan romah pataan, jossa mustalaisille mo- naan taasen eräitä merkille pan kuten korporatsioonin johdon J
tavia tapauksia: Niinpä siitä holta ilmotetaan. _ Tuohon J
siallista pohjaa. Suomalainen jär niin usein tapahtuu kaiken totuu laaja valistustoiminta, josta pää dusta, suojelemaan taloudellista jakkaa keitettiin. —
den
ja
arvon
tunteen
syrjään
sy
jestö toimii tänään reippaammin
see osalliseksi koko suomalainen perustetta, ja sitä laajentamaan Samallaisia ajatuksia kuin äs huolimatta, että n. s. yleinen mie t-ikseen lienee paperitru.sti tu
ja tarmokkaammin kuin mitä st säämisen kautta, mitä harjoitta siirtolaisjoukko ja siitä syystä kin. Valtiokapitalismi pelasti ka keiselle mustalaiselle tuli jokai lipidekin on noussut joitakin te- tavatessaan työläisten riutan
on tehnyt moniin vuosiin. Suu vat oikeistolaiset suomalaistenkin kaikkien valistuneimpien ja sosia pitalistisen ja sotivan valtion ak sen luokkatietoisen työläisen rästrustin räikeimpiä edesottami- ehdottomasti eheänä ja valmi
remmalla itsetietoisuudella ja pa keskuudessa.
lististen työläisten sekä heidän tiivisesti ja tietoisesti sekaantu mieleen kun sota-aikana sanoma sia vastaan, se kaikesta huolimat taisteluun.
Järjestömme
voi
omalla
toi
remmalla ymmärryksellä järjestö
paikallisesti muodostaminen ryh maila tuotanto-oloihin. Sosialis lehdissä frääsäiltiin näistä dolla ta on julistanut voimaan kaikkia
minnallaan
osottaa
ja
todistaa
työläisiään koskevan 20 pros.
asettaa itselleen tehtäviä ja tekee
miensä tulisi kuulua järjestöön.
E ikö totuuden etsijän ensiaj
tinen toiminta tulee jatkamaan rilla vuoden "isänmaan” hyväk palkanalennuksen. Tämä koskee
työtään samalla tavalla kuin en- tehtävänsä arvokkuuden ja asian-
Kaikki mukaan, kiinteä toimin tätä aktiivista työtä, mutta vain si työskentelevistä ylipatriooteis-
nenkin.
»
i sa etevämmvyden muihin ryhmä- ta niiden periaatteiden pohjalla,
suoranaisesti 100,000 työläistä ja nen velvollisuus ole käydä ua
ta.
Hiljalleen
onkin
sitten
tules-
vapaan
ja
rauhallisen
yhteiskun
su o ra an käsiksi katsomatta o
c •
,
.
. ..
kuntiin nähden suomalaisten kes- mitä järjestö on itselleen hyväk
epäsuorasti noin 300,000.
nan pelastamiseksi sekä kehittä kellut julkisuuteen, että nämä
ta i v a se m p a an ..... Totuus on vie»
'. osia is ipuolue joutui viime j kuudessa. §e ej oje tänään asialli- synyt.
reippaaseen toi miseksi. Ensi töikseen se vain dollarin miehet kaiken aikaa e- Rochesterissa, N. Y., missä se ei kuulu minulle, se kuuta
\uosien aikana syrjäytettyyn ase- sesti kauvempana amerikalaises- mintaan Osastot
ja valistustyö kautta antaa entisille tuotannon ja jaon dustivat vain itseään ja korpo- Amalgamated Clothing Workers kille, se o m istaa minut, en minä sti
maan amerikalaisessa työväen- ta työväenliikkeestä kuin ennen
linjan
jokaisella
alalla vilkkaak välineille' uuden talouden apua, ratsionejaan ja pitivät varsin tär of America liiton ja Clothiers M inun om aisuuteni on muoto, ie
liikke essä ja sen kautta kadotti kään. Se tekee agitatsionityötä
innostavan vaikutuksensa työ ja antaa rahallista avustusta sel si ja tehokkaaksi. Siinä tärkein täten välittömästi pelastaen yh keänä liike-eduilleen päästä hal Exchangen (työnantajien liitto) m inun henkinen yksilöllisyyteni."
läisjoukkoihin ja sen yhteydessä laisiin tarkoituksiin, jotka autta mitä suomalainen järjestö tällä teiskunnan ; siten se alkaa uudel lituksen virastoihin.
Hallitus välistä riitaisuutta neuvotteluit M arx.
toimiviyi kielijärj estoihin. Sen vat työväenluokan taistelua kai kin haavalla voi itselleen ja jäse leen luoda tuotantovoimia ; vih heidän
“uhrautuvaisuudestaan ten puolueeton puheenjohtaja,
toiminta rajoittuu vain joillekin kessa laajuudessaan. Järjestöm nistölle asettaa.
doin ohjaa sen uuteen, korkeam todellisuudessa joutui maksa- tri. W. M. Lieberson, joutui rat — T aito on paljoa vähemmän
paikkakunnille tässä maassa ja me voi toimia keveämmin ja su-
paan kukoistukseen. Ja tätä tie samaan satoja miljoonia dolla kaisemaan, tämä selitti, että vaik a a tte id e n tuntem isessa kuin nitd
kaikista käytännöllisen politiikan lavammin nyt juuri sen johdosta,
tä, kivi kiveltä, nivel niveleeltä, reita.
SOSIALISMIN RAKEN
kakin hintoja on alennettava, so v ellu ttam ise ssa : niiden kertomin
harrastuksista huolimatta on se että siinä vallitsee miltei täydelli
rakennetaan
sosialismia,
sekä
Viime
päivinä
on
paljastunut
niin
miesten
keskimääräistä
TAMINEN
m y reille on samaa kuin anuu
muuttumassa lahkolaisliikkeeksi nen yksimielisyys ja yhtfeistunne.
suurena valtavan tuotannon suh taasen yksi näistä dollaripatrioo- $34.00 ja naisten $22.50 viikko- p ty a h rta
v e itse n apinan käsiin. — BalcaJ
hävityksen teiden hahmossa.
aivan kuten ennemmin on tapah Tämän tunteen arvossa pitämi Tuotantovoimien
teista. Hän on buffalolaisen Poli palkkaa ei voi enempää laskea,
tunut joillekin amerikalaisillc nen on hyödyllinen työväenliik eräälle asteelle päästyä osottau-
Ja näin, todellisuudessa, histo Ells Airplans and Motor Corpo koska sen on jo nyt liiaksikin al
puolueille ja työväenjärjestöille. keelle yleensä, mutta sen arvo on tuu kapitalismi liian kalliiksi y- riallisesti on sosialismiin valmis rationin pääosakkaita, joka sodan hainen. Tämä päätes koski 16,- — M u tta m eidän päiviemme poinj
tis e t jo h ta ja t..... eivät saisi uoohui
Opportunistisen politiikan harras vielä erikoisen tärkeä sellaiselle lellisyydeksi. Nykyinen yhteis tus kulkeva kahden asteen kaut aikana myöskin “eksperttinä” 000 työläistä.
e
ttä vain yli monien pettyneiden iti]
taminen luuduttaa puoluetoimin agitatsionijärjestölle kuin meidän kunta ihmisineen ja niiden tar ta: ensimäisellä talous rakentuu palveli dollarilla isänmaataan.
+
-F
+
veiden, yhä epäonnistuneiden teko
nan ja vieläpä sillä tavalla, että järjestömme on. Siitä syystä on peineen kasvoi vanhan laajem yhteenliittymällä, luokkavoimal- Sodan päättyessä hän möi halli
New
Yorkin
kaupungissa
on
je
n käy tie ylöspäin, seuraa otaeJ
kaikki korjaukset ja uudistukset pidettävä mielessä, että kaiken man tuotannon perustalla. Tä la, kulttuurilla; toisella kaikki tuksen varastoja Curtis lentoko
siinä käyvät mahdottomiksi. Al laiset hyökkäykset sitä, sen o- mä taloudellinen pohja on supis valtiaana sota, talouden tuho, val- netehtaalta edustamalleen korpo- viiden painajien union ja työnan- tirak e n ta m in en . M utta toivottomiin»]
kuosiinsa jakaantuminen on ai sastoja ja sen laitoksia vastaan tunut — ja supistuu valtiokapita tiokapitaalisinin — petomaisen ratsionille $18,000,000 edestä — tajien välisen riidan sovittelulau- to im etto m u u s vie turmioon. -
noa mahdollinen pelastuksen tie tulevat täydellisesti torjutuksi lismin kautta yhä — niin että riistännän ja riittämättömän $10,000:11a. Täten myydyt va takunnan päätöksessä tehty kes (m uistelm ateoksessaan).
tämmöiselle liikkeelle, jos sitä sekä että kaikenlaisten vehkeili pelkän elämisen ylläpitoa varten suunnitelmallisen talousjärjestel rastot käsittivät uusia ja täydel kimääräinen 12 pros, palkanalen
nus.
Työnantajat puolestaan — V arm in tapa jäädä köyhäksi i
täytyisi 1) lopettaa sota jaxrajot-
pelastukseksi voisi sanoa.
jöiden ja salakavalien juonien pu taa sen syyt vastaisuuteenkin tnän — sitä rautakourin purista lisesti hyvässä kunnossa oleviaj vaativat 25 pros, alennusta ja olla ku n n iallin en mies. — Napol#
Lentoko työläiset $7.00 korotusta viikko-
Siitä huolimatta me emme ole noi ien metkut tulevat aikoinaan nähden; 2) hävittää kaikki suu essa, yhteiskunnallisten epäkoh lentokoneitten osia.
tien
jättiläismäinen
kasvu
—
neitten rungot esim. menivät palkkaan. Edelliset väittivät e-
eronneet sosialistipuolueesta pi paljastetuksi. Järjestön nykyi- ret ja pienet omaisuuden raja-
— A ine ja liike. Liike on aii
kaikki
tämä
sytyttää
vallanku-
kaupassa
80:stä sentistä ja siivet lintarpeitten laskeneen ja jälki olem
taaksemme yllä jatkuvaa sanaso- Jnen arvo on asetettava yläpuolel aidat ja johtaa tuotantoa teknil
ism uoto. Ei koskaan eikä nii
ta^ sitä vastaan. Jotkut kevyt-! le kaikenlaisten yksityisten met lisesti yhtenäisenä koneistona: mousliekin ja irroittaa sosialis 87 :stä sentistä kalppale.
mäiset
perustelivat
vaatimustaan
n ele o llut aineita ilman liikid
min rakentavat voimat.
4'ämä kauppa oli niin julkea, työdepartementin tutkimukseen e sää
mieliset seikkailijat, jotka ovat Ikuilijoiden rähjäystä.
ik
ä
voi olla. Liikunto kaikkeudessa]
3)
antaa
tämän
koneiston
täyt
Vallankumouksen ( ristiriitais että sitä oli vaikea pitää poissa
kuleskelleet suomalaisessa liik
Luonnollista on, että se työ tää, ilman etuoikeuksia ja erotus
palkkatasosta,
mikä
New
Yorkis
keessä ovat olettaneet, että se mitä suomalainen järjestö suo ta, kaikkien yhteiskunnan jäse ten edellytysten yhtyminen sen oikeuslaitoksista. Parhaillaan si sa on välttämätön terveellisen ja p ie n te n m assojen mekaaninen lii
haukkumatulva, mitä meidän puo menkieltä puhuvien siirtolaisten nien tarpeet; sekä 4) luoda rau räjähdyksen aikana on sellainen, tä nyt pengotaan Buffalon kärä siivon elämisen mahdollisuuksien y k sity isillä taivaan kappaleilla, n)id
k u u la rih e ila h telu lämpimänä ui «1
leltamme ryhdytään harjoitta keskuudessa tekee, vaatii menes tainen valta, joka nojautuu mil että hävittävät voimat ovat va.- jillä, ja huvittavaa on, että siellä saamiseen.
kö- ta i m agneettivirtana. kemiaUkf
maan sosialistipuoluetta vastaan, tyäkseen myöskin sitä, että kaik jooniin. on niiden toimeenpane lassa ja talous* lamassa, joten ei on tullut ilmi, että tämä kysy
1
ämä
päätös
aiheutti
suurta
n a h a jaa n tu m ise n a ja yhtymisenä, i
on muodostuva rappeuttavaksi ja ki sosialismin asialle suosiolliset ma ja kehittää niiden itsetoimin- ole vain ryhdyttävä rakentamaan myksessä oleva dollaripatriootti
myrskyä,
sillä
ensiksikin
itse
a-
g a an ise n a eläm änä — joissakin
tappavaksi, joka tylsistyttää mei osastot ja ryhmät ovat mukana taa, tämän vallan kaikesta voi sosialismia, vaan taloutta yleen- on vielä kaiken lisäksi ollut niin
lennus
oli
sinänsä
isku
työläisiä
tä liikuntam uodoista tai useammu
dän joukkomme ja innostaa niitä järjestössä. I ässä suhteessa me masta huolimatta.
sä. On kohotettava tuottavia ahne, että on koettanut omia lii-
,
vastaan.
Kun
tämän
lisäksi
alen
y
h ta ik a a on jokainen aineato«|
vain niin kauvan kuin löytyy jo haluamme taaskin vakavasti huo
voimia, sovitettava tekniikkaa, ¡kekavereitaankiu pettää tässä
Sellaisen
vallan
saa
aikaan
nus
päätöksen
mukaan
astui
voi
m a ailm assa joka hetkenä. Kaikki
takin “hajoittamista”, kuten he mauttaa muutamien paikkakun
'Eikä uusia yhteiskunnallisia sub- kaupassa, joten sen takia asian
voida
ovat selittäneet.
Luonnollista tien tovereille täällä lännellä, et- vain sosialistinen
’ X li vallankumous.
••
- 1 teitäkään
1
11 V
VIUtt I luoda
Il VJ VJ Cl > vhdellä
UULUa yksityiskohdat ovat tulleet eri maan huhtik. 1 :stä p. lukien, eli po, kaikki tasapaino on vain sai
on. että siltä taholta on harjoi- tä heidänkin yhteisen hyvän edis- a «unen va. a alkaa niin syvän [kertaa — sillä puuttuu välineitä, koisella tarkkuudella julkisuu ajasta lukien, joka jo oli sivuu te e llistä , sillä on merkitystä vain sn
tettu, niin sen mukaan työläiset te e ssä tä h än tai tuohon määrätty
yhteiskunnan uudistustyön, kun [ »¡netllista pohjaa. Ei voida no- teen.
joutuivat työnantajilla velkaan liikuntam uotoon nähden. — Engels.
TOVERI
. Liikkeenhoitajan Nurkka
Mailman kapitalismin kuolon*
kamppailu
joa enem m än kuin yk sityin en
1 tässä. Jos työn jak o siitä lu o n n o llise l tukset ja
su u n n attom ien
lainojen
Ne kyken evät im perialistisella ajalla, :
S u u rliik k eet tu ottavat siis m a a il
ta syystä, että tarvitaan eri luontoi- m ak su k yvyttöm yyd en seuraukset.
m aata kansainväliseen kauppi’«»'
Ja •
jolloin kansainväliset suh teet ovat
i;;i
• . . . i n
m an m arkk inoiden tavaroita. M utta ne
nen liike eri tuotan toalalla ia siitä f n n c n
k a ik
taan, seuraa siitä, etia jokainen
«m aiset.
m ukaantum aan
jokaisen cttä tarvitaan
.-
. 2
1 Cnnen
ulkom aakaupna
on m yösk in täyd en tävät toisiaan sa m a l
ved etään maailm<m ’alouden •(’•rk'1
osaa k äsittelyihin ja- j kilpailua, keskinäistä taistelua
maan kansallisen tu otan n ollisen elä-1 L ...
»
------ • ”
CT*
! « « P « « « « . K csninaisia laisteiu a aivan la tavalla kuin eri teo llisu u d en aloilla
kaaritunut tu otan totoim in ta, vielä vai-1 sam
sam alla
alla tavalla
tavalla kuin
k
tiscen
ristiaallokkoon
,.-»isuttan»-1-]
k otim ainen os
niän ulkom aiden m ahdollisuuksien ja i |a |)a pitää
.irj. E. S.
N iiden
näiden tu otan tolaitok sien tam inen ja m yym in en k in .
M utta se toim ivat liik k eet k otim aassa.
m
eren
m
yllerrystä.
lä
s
s
i
'-n huon
tarpeiden m ukaisesti paljoa enem m än anarkistisia 8Uhteita, tu lee valtio ,ar
välillä on ty ö n ja o n lu o n n o llin en su h
on enem m än sitä m ääräänsä nähden de.
kuin m itä kykeni yk sityin en liike tai j jcat}imäSn nc
V a ,tio
M utta täm ä suhd e e i jää riio tava, että yksityinen » o i h I h »11
8. T A L O U D E N A N A R K IA : K A N tanto m erkitsee tuotan non anarkiaa.
m aan nc.
V altio m äärää tu o t-i kuin k otim ainen kauppa. T ässä «Imi-j toj ä rje . te ,m ä n
valtio joutu u tästä syysti uikom
jonkun teollisuusalan yk sityin en kor- teiden ,aadur,( p a ,joud
aikana
rau h alliseksi sessa
SALLINEN.
1 uottcct hallitsevat ihm isiä, eikä ih
en ja k u tak in , ön m äärällisyys alkaa vaikuttam aan
tavarasuhtrcsxa
palvele®*
poratsioni.
Siitä seuraa tuotannon tava
K apitalistinen
liikkeenharjoittaja m iset tuotteita.
raa tuotetaan jo paljoa enem m än ilm iön laatuun päästessään m äärät- parem m in kuin m ikään m uu k aan . Se niitä perusteita, jotk » ;inarK®n
K oko yhteiskun ta on
koettaa saada m ahdollisim m an paljon sokea, on kuten päätön eläin, jo ssa anarkian vähenem inen ja järjestetyn tarpeen m ukaan kuin ennen. Se taas tyyn rajaan. Se raja on siinä, m ihin jou tu u toisen su h teen a lam aisek si ja ]
(se n m ukana kaiken tarun »uk*er
tavaroita
m arkkinoille.
Siksi a lin ei ole m inkäänlaista järjestettyä tar tu otan totoim innan sen kautta laajen johtu u siitä välttäm ättöm yyd estä, e t loppuu
paaasiassa
k u lu lu .v a l n e.den tyvat ta v .r a in t u o t U j in .
tavat.
Ja
jo k a ise n .
tum inen.
om aiset uudistukset tuotan tovälin eissä koitu ksen m u kaisuu tta.
tei void a haaskata m itään, koska sotajvuenti ja alkaa tu aton tovälm cid en ja
sellaisen a m aa, ia 8e aiheuttaa samoja ly®”
Järkevät ih
ja
Mutta ei tässä vielä kaikki.
ja tu otan tom en etelm issä.
Siksi kär m iset ovat sidotut järjettöm ien a in e el
poistu. on v .h ,„ „ 'Z i7 i“ *k7 .,k T l'C tT - 7 ’ 7 ’ hd,’'“ lpSäom,' n v,' n"- N äiden erilaisten m yyjin ä m aailm an m ark kin oilla. K an lu ok alle onnettom ia seuraukrn ku
sain välisessä m ielessä näm ä erila,set
jistyvä työväestön työvoim an riistä listen kappaleiden yh teiskun nallisten l ii k k u .
Se p e r u ,lu u v .ltio lli.iin voi- , I , , “
k y k e n .v .t
le .je m p a .n , v . e n t . t . v . r . in
■ y h le i. k u n u a lli« .
seu- su h teet ovat eri m aiden ja v altioid en k an sallin en anarkiakin, ■»•**»
m inen. Siihen häntä pakoittaa k ilp ai suhteiden kontrolleerattavak si.
sillä croitu k sclla, että valtio kykr
ovat
» .k e in o ih in .
J . v elh o n v o .me k e ,n „ .
"""
mitä huom atta vim m in välisiä su h teita .
N äistä
suh teista
lu. H än harjoittaa liikettä y h teisk u n
,
, .
, .
hen valtio vieläkin enem m än.
Silla erilaiset
Mutta Kapitalistisen im perialistisen
nuo on nettom at järjestämään J»
perustuvat sen luokan voim aan i o n - \ „ La . . .
•• i •« i
.
,
®ruaiset.
.jo h tu u että kilpailu näiden välillä on
nassa m onien m uiden sam alla alalla luonteen ja finanssikapitalism in kehit- ■ ka
i i la ,tO3
-,
,,
, , ,
I
on käytettävissä kaikki yh teisk u n n a s
Mitä enem m än vien ti m uodostuu ; k ahd en lainen.
joam
aan kauniisti katettuina ja
p a laitos se on. vallita kaikkia
m uita
toim ivien liikkeiden kanssa. Ne kaik- j tym inen saattavat tässä
L V
k sa tunnu stetu t v .r a lli.e t
kein ot pa-1 p ääom ien ja tu otan tovälin eid en v ie n - * ” “ 7 " “ 7 m-
M° olem ,n e
aikaan m uu- i yhteiskun nallisia l u o k k i .
itse m aaV isuuden
helmillä konstett®11
luola,.. U k. yh.|koilt. . jok.,ne„ loltelera..„ yhu al.!iuksi >ilä eneinmin a|ka>
.dell.
ki seuraavat sam oja lakeja. Jokainen (oksia
koht
näihin suh- m utta huom attavasti ei,- minän «n*]
järjestettyä tuotantoa teiskuntaa.
koettaa sysätä tavaroita m a rk k in o ille., jok aisen yk sityisen valtion puitteissa.]
lokam en
r
i • i
I noaa tark oituksen m ukaista tahtoa. Unen tuotan n on anarki
Jokainen
im perialistisen
enetä,, tit.e.t,,„.ii„,,
N ,'" ' k yllä höystettyn ä, suurien kan»*:0*
itä enem m än tavaroita, sitä enem - iä s s ä
me näem m e
taas om ituisen puim an selitvs
ia 18 ,sen
P ° ‘•»"
P alveleep a se tahto sitte m itä hyvän- josta seuraa
k ojen nautittavaksi. Siellä mi»**
m an voidaan m yydä ja hintasuhteissa piirteen.
K apitalism i itse joutu u hä- « u k t o r i» n V ^eru ’ uu vaIt'ovallan
jok atap auksessa se aikaan s a a t - ' rien to lv im in eo » . . , l m. . ,
m . lk k , ; . e l l .
*•'- tiovalta p alvelee köyhälistöä, o®
voidaan kilpailla toisten kanssa.
S e p itt ä m ä ä n kapitalism in lakeja.
Sen ••
•
,
....
. P
taa tu otan n ollisen eläm än suurem paa n oille
olen a h ainoa m a h d o llin en ja
M u ll, t i i l i ä
vallitsee
y n i | j „ | | oln p u , litk
tiety sti toisin.
seen voim aan.
Jokai* l
* i
,
m erkitse« suurem paa voittoa.
T a v a -, m oninaisista ristiriidoista täm ä on yk- sun ja ly y silu
'♦olim atla on
olem assa
, .
**
tarkoituksen m ukaisuutta ja poistaa täyd ellin en
ja rjesty m ä tiö m y v s
Jo - ;
P ääom an
keskittyminen
n*'
Se tapahtuu näin: ’ kalisevia1* ^ . 1” « » .* ” ? “« ; ? ?
i ’ " " h ”*®-
ka,nen maa tek e® voitavan sa paästäk- ni5k
,le
mitä a i.e
suurim
pia m ah d ollisu u k sia u p p i. kansallista kilpailua, valtiokapit*b^
roita tuotetaan ilm an m itään y le is tä ; si m f rkillisim piä.
.
i — ¡»«via aseita kuten Troian hevonen,
yhteiskun nallista suunnitelm aa.
T u o t-’ K eskinäinen . . .
p o litiik alle ja v.ik ivah ai-
Naista syistä johtu u tuotan n on a- tee n vallitsem aan m aailm an m ark k i-'
kilpailu tappaa pien- Jotta valtio tu lee tässä suhteessa ky-
laajentum inen ja impenaIi»,l*®D
: selle asioid en r a t k a is in »eli-.
taja ei m illoinkaan kysy ta r v ita a n k o ! liikkeet ja keskittää paaom ia
V ksi-
narkian pien en em in en
kansallisessa noita ja ne pyrkivät s;.hc
tiikan
suurtehtävät hevittä'»* J*
ja tuo- Venyväksi
edustam aan
luokkaa,
samoilla tyisessä
m . en - valm . istam iaan U v aroita. v a i' ta n to la ito k .ien kontrollia.
K o k o n a » .|¿ n k a Taitos
,UCKkaa’ «uhteessa.
m etoodeilla
kun kansalliset y k sityis- L ,
m aassa k yettiin näm ä a n a r-1 jo h ta v a t kansallista tuotannon *•*
on k o mitä jo ennestään Inkaa, eik ä set teollisu u d en alat joutu vat yhden N o m v a a ^ j^ X a ^ d e "
9 T A L O ^ E N A N A R K IA : K A N -
kapitalistit
pyrkivät
e n n en
voitta
h teet
a:sem ean yk sin - kiaa j* luovat siihen J»ö“ t<Hi
-- . ratk
»ovo.ncill
nullom kaan syvenny siih en , kärsiikö i turstin haltuun.
Sen rinnalla tä y ty y ; dollisim m an tarko , V
" l
'
SA IN VÄ LINEN.
m aan t o ;8Cn8a
kans.lli.,11, ,„„kki.
' ,U
P ‘ so r sek am elsk aan enemmän valo»- ,u
yh teisk u n ta joidenk in m uiden ta v a r o i-' tapahtua e n pääryhm ien k e .k in ä i.,.- järjestelyyn . M ^ olem m e" nähnee’ ’
1 MU<U
'kehitty m inen
J
,
,tu i ja finan ssih errat k orjaava«
taa- juuri pääom ien keskittyminen 44
,
.
liitä parem m in yk sityis- don> m u tu
den puutetta.
Tällöin toisia tavaroita ! sä suhteissa
mi- P«f«m paan suuntaan tapahtuu, ei kapitalisti
nain
y
k
sin
k
e
r
ta
in
e
n
e-
ole taa ja kärjistää kansainvälinä
se Haii nen m uutos, että! ta sota tässä suht
k-
voi järjestää tu otan ton sa a, ia LanK„
• tulevat
.
. varastot täyteen.
Liikkeen-1 finansaipääom an valta kasvaa teolli- toi
V ak;-.
, .
3,n >
8aa>' ¡»uinkaan k ok o järjestelm än paranta- ] om assa
liik k eessään
(s e tark oittaa: T iatisessa
,8cssa
an n o n t-ni-r-jlua. valtiokapitalism in Iaaje--U
lsarjottaja ei saa tavaroitaan k au p ak -'au u sp ääom aa . u « « m n . . k a
S.
» ,iZ „
¡“ i ' " ' '
"■“ ••• p i k e - » ! » « n p . h . » - m i a p .,e m m in V-
h i„ h
i„
,y ä U
l ••
. U .«» Kisnscasa su h teessa.
la
joh tu u ja im perialism in voimistumin«*
¡minin hän hän saa työläisten
j n..
8
lu o n „ o lli,e .„
u c ,a .« „ r i k k o
In k e p u l.. ; ,« • k e .k itly m i.e e n yk ä U .j e m m ..,« m ine
,
" * l ' n c ‘ l » n „ , en kanit».
Y k .ily i.e n m aan tuo- se lk ä n a h a .U k i.k o t u k .i) , , l ä parem - ' “ “ V , “ *,U im « m > u .U
Paaom al ..tä y ty v ä , .oiaalle .eolli.nu.-1 .k a a la « .. Sen „ „ „ .I le ,y „ ,y ,ä . kai. m ä ic ä y k ,., ^ . 2 « . " " . " “
i ««»'o- !• .a l„u .e lä ,„ä „ anarkia ei mi» kän „ „
„ ,e n.„ 7 m ä ä „ e » h .k k e.d en ( „ j m ,- j e „ ) „ ¡ U U e . , . jen tavat kansainvälistä talouden
h ia a ja him m entävät siU m:<4
älalle , a p a n k k ,.» k ..» k o l» e ,k in . . k e n U im , l u o , . „ „ „ l i i « , m erk ity .tä « J | e J o k a a . . . . . . . .
. '
Z 1* ' | "’“ • • “ U“ « « ' .1 «
kadonnut
m .a il- >k a n m l lb e .»
k ilp a ilu a « .
Sam .
on teh tävästä
yleiam xadm alb,
ki«*
®
‘
-ss
i
työn-
sotk u isem p iin vyyhteihin J»
kan m n o d e .«
A U ,, jo,11. pääom a ' m a .............K . , k. „ ,äm ä„ k e .k ,.- ' U m « “ X 7 L
^ 7 ^
«»
a » a n l . „ . k a „ ,a m v ä l,.,llä n ^ k k .n o ’ l jaossa, ,e k a ennen kaikkea
val*. iollj- vät tähän järjettöm yyden mehlt«**
v eia y n -y . . o l e . . , , . . . v ,|kk. . „ ,„ k . .
m„ kltyk„„a
’ L . X t o mm' .
" T ’7 “ , i^
“ ‘“ “ ‘ " n -
'*•
« “ » « *">» -" atk it.i l , « ä ,„ o t . •t»ta, kansallisista
a « i.e .,. ka„ »
« U n k „ ko „ . . p a l l o n ka,kk, " » « <* .
.la m a n k e .k u k n k .,
a ,k„ „
j o k a ,.e li. tu o ,a n ,o - „ „ o| | ut u „ „ “ *■’
T*-n**
l ” 'U ‘
im p en ä« .,U elU ajalU . kuten olem - j ,e i,a k e n . a l l i « » . m ie le n ä
Sum M
p e“
X
o ' - ' « ' — «. . J m aapallon t a l o u d e n
Y k .,.k « -
ma tu lo ,.
K a p „ .l ..,,« ,U ajalU . j o i.I ,l a ll e y k ,e „ ä ..,a j ä ,j e .,e ly ä e u k .e e n
1
m .k l,„ 7
\ Ï T
” '
•'* '
”
*“ »"■'!»! m eck.U ee k e n « ,n v ä i,.e ,,ä k ,n
Pu
A
ti: rajoitettu riistäminen J»
k m ,u .u n ,o la „ o k « ,
j. U k.
k „ n l,i,. k, „ M ku2 a .
k v k k ’e
Me olem m e n äk n ee, ; l.k a u .i on , e , . e , ulin, kerroille k a p i - L 2 “ ’ î ’° U ,
häviää teh«Jäkseen *d»» su'-ircB>
m sarsssa sulautuneet
t o i- 1 tautum m -r,
—
2.
y
-kkea sen m yösk in niiden erik oiset om inaisuu- falisteille.
Sam oin sota o li »«.
i
tu otan toeläm ä uä,
r ,m m a .»
.o u u .o n e e , m
k. p ,
. a i l . 1 , e „ erBla
m aailm an ta- riistämiselle ja anarkialb-
A la is e e n
m ah tavaa» teh- det.
»„11..,
L
"
2 ..?U t c ‘ vc‘ ^ - k u te e n .-
. . . n » , ..k a n n a . k . „ . i jollakin . U lla l . „
U a j e L . k ok o
‘
O n tullut osoitetu ksi, että uiko- J u t herroille k an sainvälisille riiitäjiile. k
v**kutU *
ta isk in
lak aisin ■ tajan ruoskan isku vai htuu
tavaan kuin sodan m en estyk selliseen
yletskansallisan Inkepulan.
m aH en m arkkinoista, m itä kiinteän»- J o . sellaiset eivät ota tu llak seen , t ä y - ' t u X * d k Z "
J o k i n e n ty ö n !lis tis e n maailmankapitalismm P
tantoeläm ään yleisesti.
Näm ä kyke- käyntiin. ■ Jos finanssikapitslism i e *,
i’
Tätä nim itetään kapitalistisen
*
• —...
m m a riippuu
»»1^^
« „ mainen «uotanlo. h . „ . | r , y
.y „ „ y ,u ,.
«¡y ty y . . j , ^
*' o
. „
„
, ko I
U v i„ J,k „ k , i
Nii„ _
e.
,
tuo- nevat tilastolliseen v a a n n o tto o n
t^ntoU van
yh- vielä ole eh tin yt «uJaannuttaa y h tt-itä s u h te e t.
piirteeksi ’ te u h u a a a
jne.
Olem m e nähneet s e l-jT a v a ra t pitsa hävittää, ett* saadaan r.nsta
* ’’ '^Un W,U ° " »«*«- kum pi on parem pi: ja r j« ^ 1^ “*
m kulutusm aarastä ja tuo- näisea kontrollin alaiseksi
rustolle perustuva tu o
ta
n
ir
.u
t
a
m
aailm
anm
af kk
e
n
te
o
lh
-jU
ia
e
n
kuin
rahan
kurssin
alenem
i-
i
kiskoa
uutta
yliarvoa
työväen'
tannon kaikista mahdollisuuksista p a l - ', uuden aloja, tulee valtio
in o id en kanssa iskut vaik o järjestetyt Jauk»u^K |
"
“»¡Ja
kun
»en a \ uksi sen syyt, kullan katoamisen vm
,L„J ’jok ap äiväisistä p onn istuksista.
aiku-
tu ot^ n toioj-
n ety k eist* ja kivääreistä-
J*tk-)j
»nunnan kehit
anarkistiseksi
Järjestym ätön,
yatoso
va a tii
jok aista
y