Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (May 10, 1921)
TOVERI hen, että jos sotakustannukset poistettaisi, niin suuria verotuk siakaan ei tarvittaisi. Viime vuonna joulukuussa ra- No. 1(W tuksen kokonaismenoista; yleis-Jtodistaa syndfkalististen oppien Iäisten välillä. Se taistelu ei kos- ten töitten kustannukset 3 pros.! petoksellisen onttouden, ke työaikaa tai muutaman äyrin The organ o f the Finnish w orkers in hallituksen ylläpitokustannukset j Syndikalistit näkevät vihamie- palkanlisäystä, se on taistelu tuo the W estern States. T h e on ly Finnish 3.2 pros. ja tutkimuksiin, kansan hinään vain kapitalistin työpai- tannon, ____ , jaon, __ , __ ,. _ __, kau- kuljetuksen, b a s t o n s i h t c e r i n k o n Kr1c s s i l l e a l i s - kasvatukseen ja maan kehittämi- ' kalla,, joka anastaa osan työntu- pan sekä kaiken valtiollisen ja by the W estern W o r k m e n s P ub lishin g t a m a s s a sportissa ilmeni, ett.l seen 1 pros. t>ros. , . sanoo R Rosa. o s a . “ "Kut> R i l l i loksista. to k s is ta . Hyvä, H v v i i että nölre>vät p ii t taloudellisen n lm ir ,A l,ic p n v vallan a l l a n ' 'ottamisesta o tta m is p s tn näkevät « sen. S o ciety . h a li i t u li «im Vnknnni«m #*firt«ct-i $6, _ hallituksen kokonaismenolta maan koko väestön lukumäärä Mutta on huomattava, että sen työväen käsiin, s. o. taistelu mail ö f f i c e S eventh and C om m ercial S t , 403,OCX),000 :sta kuluneen fiskaa- nousee 110,000,000 henkeen, niin saman kapitalistin käsissä ja man omistamisesta. Kuletustyöiäisten kansain ten kansainvälistä liittoa ykJ. . livuoden aikana 90 pros. oli seu- O p p osite P ost O ffice. hallituksen menoarvio kohoo! puolustajana ovat myöskin kaik- Suuri lopputili. kapitalistiluo- Iäisten järjestöjen kan.»* 7 * * '* välinen kongressi raavien menoerien otsakkeiden $a0 päätä kohden tänä vuonna, ki lait, virkamiehet, koulut, kir kan ja työläisten välillä on histo P ost O ffice A d dress: ouksen ia .¿TMI alla: josta kaiken kaikkiaan 50 sent kot, sotaväki ja poliisit, jos työ rian kellon käyntiä, jonka käyn G en evessä, S veitsissä, on viim e k vastavallankum ä y m is e k s i. Edo F i » « ^ . 4 TO VERI, B ox 9 9 , A sto ria , O re. ku u n lop u ssa p id etty k a n sa in v ä lin en tiä kulutetaan tänä vuonna kaik väki alkaa häntä kukistaa. Ko nin syndikalistit kuulevat jo Ita Ulkovaltojen obli- ty ö lä isten kansainvälisen ¡2 • kiin laajoihin tutkimuksiin, kas ko valtiokoneisto lähettää kapi liassa, mutta useimmat 'kulkevat k u letu sty ö iä isten k o n g r e ssi. L äsnä oli teeri, Inu.u, ED1TOR1AL S T A F F gationien lunasta o>o 72 ed u stajaa ed u sta en 12 eri m aata. Elis Sulkanen, M anaging Editor, Sulo vatukseen ja maan tuotantolai talistit silloin liikkeelle. Seu sielä siimat ummessa, huomaa miseen .............$ 421,000,000 * S yvänen, A le x S evo, A . N. K osk ela. U seat e n g la n tila iset jä rje stö t o v a t e- r . k . . u ik o n , e,«ä . mnulll|i tosten kehittämiseen, mikä sisäl rauksena ovat työläisten murhat, matta elävää todellisuutta. Sotadepartementille 1,011,000000 K. E. H eik k in en -» • “** u stettu in a, m utta p o issa on u seid en VOI voittaa toimimalla yrttiä* tyy luokkaan viisi.” vankilat jne. Syndikalistit luule Edelläolevasta selvinnee jo d suurten Laivastodeparte- .. lo u d ellisella alalla. jä rjestö jen ed u sta ja t, ku ten P h o n ei O ffice 3 6 5 , Editoria! Dep*t 832 mentille . . . . . . . . 736,000,000 Nämä numerot puhuvat kovin vat, että kapitalistit luovuttavat pääpiirteissään syndikalismi sel esim . ra u tatieläisten , jo id en jä rje stö t-1 . ;’‘U8<"JVdn M oskovan Inter.......... _ internationalen selvää ja lahjomatonta kieltä ja työpaikalla tehtaansa ilman muu laisena kuin se esintyy, t. s. puo- tä od o tettiin 2 1 ed u stajaa .m utta jo t- jat v a a tl* itselleen edmtj. Rautateitten pidos- edu»tu»oik Entered a s seco a d -cla ss m ail m atter niistä saattaa ajattelevainen luki-, ta työläisilleen, kun Rämät ovat dosta ja niitten liporvarillisanarkistisena, mutta Jca eivät v o in e et saapua E n glan n issa n eu v o sto je n edustajana. *'• July 18, 1 9 12, a t the P ost O ffice at ja tehdä monenmoisia johtopää riittävän lujasti järjestyneet. A storia, O regon , under th e A c t of kylläkin vallankumouksellisena vallitsevan kireän tila n teen täh d en . omistajille hyvi poaitaionin jälk een eduso.ke», M arch 3. 1879. töksiä. Ne selvästi osottavai, tyRseksi suoritet Tämä on suuri erehdys ja itse työväenliikkeenä, josta sitä on M ilitarism ia k o sk ev a sta p ä ä tö sla u tnn, m utta kun Moskovan ed * , pyrittävä viemään selville vesil selm asta k e h o iteta a n k u ljctu sty ö lä is- tästä huolim atta yritti puhua l ? tuja maksuja . . . 1,037,000,000 ketä varten nykyinen hallituk petos. semme on olemassa ja mikä sen kor Nykyisen yhteiskunnan kukis le muun vallankumouksellisen riitä, heitti erää itävaltalainen Imperialistisen halli Valtiovelkojen koja .................. 1,020,000,000 sydäntä lähinnä on. Ei ole epäi tamisessa tarvitaan toisia keino työväen mukaan. ja häntä appelsiinilla jonka te0oT siitä, etteikö rahamaail- & Ei niitä Ahdisteta yksityL haa enriustävasti kuuluu riistäji in n o stu n u t keltanen joutui Eläkkeihin ........... 213,000,000 n lystäkään tuksen menot i! la nvin m n n Sotavakuutukseen 117,000,000 mälla, mammonalla, olisi ratkai- sii„ työnantajiin työpaikoilla. VIRASTO, JOSSA TYÖ EI en korviin. Tätä myrskyä koete p yy tä m ä ä n anteeksi. seva ote koko koneistosta ja et 1 yöväenyhteisk untaan päästään taan vanhoilla ja kuluneilla loit P u h een joh taja avatessaan koe Liittohallituksen .. OTA LOPPUAKSEEN Jos joku yksityinen henkilö, tai teikö tämä koneisto viimeistä ni suilla tyynnyttää,' mutta ne eivät sin m aanantaina lausui m a a ilm ,^ farmilainabondien vaan ottamalla työväen käsiin paremmin sanoen liikemies, käyt lunastamiseen . kamaa myöten toimi lipmmonan 30,000,000 kaikki välineet, joita kapitalistit •Liittohallituksen työdeparte tahdo ... enää oikein ... tehota. . . Siitä . . van suurten yhtei«kunnall„,en täisi 93 pros. kaikista tuloistaan etujen puolesta. mentin sihteeri, Davis, ilmottaa,1 tyodepartementHkm on vnmeisi- nyt käyttävät aseinaan-, ennen lu id en aatossa ja että maali«, taloudelliseen tuhlaukseen, tai Yhteensä $5,716,000,000 Tämä menoarvio osottaa, että kaikkea juuri valtiolaitokset ja että parhaillaan hänellä on suu, nä aikoina saanut laajcatta koke- an tajat ja kapitalistiluokks y|. yleensä sanoen siten, että se il hdvsvaltain nykyinen hallitus Ra portissaan sanoo liittoalli- on sivuuttanut Niksinpä muinai sen välineet. Eivät uniot taikka irimmissa kaupungeissa kaikkiaan muksia, sillä kaikista sen puu- seu raavat huolella niitä meisesti ja todistettavasti olisi ohjaa sotalai 20 sovittelukomiteaa toimimassa ! usta huolimatta <>n juopa työ- m itä k on gressissa tehdään ja » Uon> haaskausta ja tulisi hänen rahal tuksen rahastonsihteeri seuraa- sen tsaarien hallituksenkin, sillä työpaikkakpmiteat yötä päivää tarkotuksclla saaja alste” Ja työnantajien valNla levät ............. . politiikkaansa ........ vastoja, eivät hallitifsvirastoja, sitte niitä liset asiansa tykkänään raunioit vat merkille pantavat sanat: sekin sentään käytti viitisen pro «ai lakkoja ja työsulkuja sovitettua.' vhä laajemmaksi ja ta - v ik .i. L iikkeelle on ulkomaakauppaa, armeijoita jne kai "•»inviti tamaan, niin hänen likimmät ys "Pääasiallisesti kaikki nämä me- senttia tuloistaan kansan kasva Valtiollisia elimiä niihin tarvi Af__ a-H- « « . Lrnmmnilptfin nnnlplip nlurnn sen kummallekin puolelle alkaa «ten paJtj tävänsä ja naapurinsa ja ennen not, jotka edellä esitetyssä tau tukseen, jotavastoin Yhdysval taan. Ei syndikalistienkaan yh Maassa on tällä kertaa kolme nousta pahanenteisiä vallihauto- nen y rity s aientaa koja ja hallitukset tassi taisteli suurta lakk^liikettä* käynnissä ja kaikkea velkojansa rientäisivät lukossa ilmenevät ja vielä mon- tain hallitus siihen käyttää vain teiskunta pysy pystyssä työpa- ______ ___ ______ ja. lukemattomia pienempiä. Huo ovat om istavan luokan puolella. Työ- kiireen kaupalla ottamaan hänel-1ta muutakin pikkunumeroa, näit yhden kokonaisen prosentin. koilla olevien komiteojen avulla, mattavimmat lakkoliiikkeet ovat Iäisten täy ty y yhdistyä ja tukea ►> -*• tä varojen käyttövaltaa pois, ju ten päälle, johtuvat suoranaises RIITTÄMÄTÖN PALKKA eikä unioilla. Jos se tähän ra painajien, merimiesten ja paperi reitaan erikoisesti niissä maissa, listaisivat hänet hulluksi ja syyn ti joko viimeisestä sodasta, edel SYNDIKALISTIEN PINTA kentaa, ei se pääse 'koskaan syn JOUBj työläisten lakot, jotka yhteensä JOHTAA RIKOK jä rjestö t ovat heikkoja. takeettomaksi ja toimittaisivat lisistä sodista, taikka varusteluis tymäänkään. PUOLISUUS E n glan n in kuljetustyöläistea jj,. koskevat noin 100,000 työläistä. SEEN hänet ainakin joksikin aikaa pak ta tulevaisuuden sotia varten. Nu Kaikki mahti on työväen omis Työdepartementtiin saapuu jo- kopaitaan ja lukkojen taakse. Täs merot ovat omansa* osottamaan. Harvinaista on kuulla, että ka je stö n sihteeriltä, Robert W'llumwt, 1 yöväestöllä ia t>^ väen järjes sa käsissä, sanovat syndikalistit .- - ---- ka päivä raportteja eri puolilta tä kohtalosta hän voisi välttyä minkä vakavan suunnan hallituk tölläkin on paljon harhakäsityk pitalistinen tuomari myöntäisi o li saap u n u t pitkä kirjelmä, joka U N un onkin. Se täytyy kuitenkin . maata, joitten mukaan uusia lak- vain iskemällä ystävänsä tain sen ylläpitokustannuksien pie- siä. Niiden mukana ovat syndi kehnojen palkkojen johtavan ri tiu* k ongressissa. Williams Uum) ensin ottaa hyvin lujalla otteella koja on syntynyt, tai on synty raskaitten velvollisuuksien" e«*v*t noksiin ja rientämällä itse kiireen nentäminen tulee saada.” kalistit. He luulevat olevansa jä vielä lujemmalla pijtää, että se inässä ja vanhoistakaan ei ole koksiin, mutta sellainenkin ihme h än en läsn äolonsa kongressissa. HyöL kaupalla vaivaistaloon, ennen I lallituksen standarditoimiston oikeassa, kunnes katkera koke on tapahtunut. Viime kuukauden päästy selviämään. La^kojan j«t 30 p. lausui näet liittovaltioitteu k äys E nglann in kaivosmiehia va.Uu, kuin ystävät saamastaan iskusta päällikön, E. B. Rosan, kuluvan mus heille osottaa oikean tien. pysyy-.. ennättäisivät toipua. vuoden hallituksen menoista an Samoin ovat muutkin työväenjär "Työväenluokan vapauttami työsulkujen takia selittää työ- tuomari, (Eivans langettaessaan hän lausui, tehtiin aikana, sen täytyy olla työväenluokan departementti Yhdysvaltain teol 'Mutta kun kysymyksessä on tamassa lausunnossa, jossa kaik jestöt vielä hajallisia ja kulke omaa Maconissa, Georgiassa tuomioita! h a llitu s luuli teollisuuspaniikin ja työt työtä,” sanovat syndikalis jokapäivä kärsivän American Railvvay Express Com töm yyd en m urskanneen työläisten mc, valtiotalous, niin tällaista talon- ki menot huolellisesti selostei- \at erilaisten maailmanpranta- tit. Saman käsityskannan on o- lisuuden $5,000,000 tappion,, josta sum laan, ne luokitellaan viiteen pää ‘ den hoitoa pidetään aivan luon- Ja,n vanavesillä. Niin suoran maksiimit Kolmas lnternationa- masta kolme neljättä osaa lart- panyn palveluksessa olleille pika- raalin. W illiam s valitti, myös sitä, että a» - nollisena. Otapa miltei nahka luokkaan. Tämän luokituksen toiminnan miehiä kuin syndika läheteille salalfittoutumisesta lekin, kun se asetti ehtoa, keitä kee työnantajien ja yksi neljäs rim ieh et kuuluvat erikoiseen kansan, mukaan ne jakautuvat seuraavas vaarassa kun joku sivullinen, $1,000,000 varastamiseksi, että listit sanovatkin olevansa, niin ¡se voi ottaa jäsenikseen, jotta osa työläisten kannettavaksi. vaikkapa vain veronmaksaja ja ti : “koko rikos johtui siitä, että v äliseen hittoonsa. Hänen mielestäa^ on n. lä vielä väärinkäsitys, e-¡siihen ei pääsisi sekaantumaan Oi 4 - O t\i — Työdepartementissa on joka kansalainen siitä uskaltaa maini expressiyhtiö ei pikaiäheteilleen m erim iesten tulisi kuulua kuljetiistys sun. punaisesta mternationalesta, ' kaikenlaisia pikkuporvarillisia ta. Kylmät numerot osottavät, Pa*va ^a^ eamattomassa käynnis- maksanut riittävästi palkkaa laisten kansainväliseen liittoon. Men että vasta harvat syndikalistiset maailmanparantajia taikka haa- p j: että tällaista valtiotalouden hoi sa työläisten ja työnantajan h -. myöntääkseen niille kunnollisen m iesten suurissa palkkataisteli jarj estot ovat älynneet liittää it- veilijoita, vaan ainoastaan rehel* tarvitaan satam atyöläisten tuki. JeJ j elämän.” toa ei tarvitse hakea kauempaa >e'isä jäijestöinä siihen. lisiä proletaarisen vallankumouk imen välisiä neuvotteluita. laivan sallitaan lähteä iatamnia, r,.uj kuin Amerikan Yhdysvalloista. Maan teohisuustlämä on kai- Yhtiön palveluksessa olleet 41 v altiolliseen työväenliikkee- sen kannattajia Mainittakoon kuitenkin lieventä 'in puolin käymistilassa, lyön- pikalähettiä olivat-vaatineet lisää sen liik en n e voidaan keskeyttää ui seen nähden on syndikalistien Syndikalismin sisällöksi Jaa antajien ja työläisten välinen so •palkkaa, mutta kun yhtiö ei sii sillä, että laivan matkan päämiiarsia vänä asianhaarana, että tämä ei myös s.. selvitettävä käsitteitään, jsiis, että se on taloudellinen op- vittamaton ristiriita on vallitse sa ta m a ty ö lä iset julistavat myöuti» ole ainoa maa. jossa valtiotalou 1 ien an politiikassaan on tässä jpisuunta, joka eräissä maissa, ku- van kriisin aikana 'päässyt kuo hen missään nimessä suostunut, toisu u sla k o n . Mutta merimiesten, to den hoito on tällä kannalla, vaan kohden aukko. He luulevat kai- ten Amerikassa, Ranskassa ja hahtamaan pinnalle. 'Sen sijaan, niin miehet päättivät itse ottaa d ak seen vaatia apua ja tyhteistoimi» PJ: että suhde on aivan sama jokai lisää. Näistä tuomittiin 13 kuri- ken valtiovallankin valtaavansa Espanjassa, on vajonnut syval syvälle että tilannetta koetettaessa kei- ' tushuoneeseen, sessa niistä. Niissä ei tuhlausta sillä porvarillinen taa toisten kuletustyöiäisten puolel porvaristolta — työpaikallaan! taantumuksen suohon. Kai Kaikkien notekoisesti korjailla rajoita mikään muu kuin luoton , .. . . resuisilla iaki ei tunne mitään sääliä "py- tä y ty y m yös kuulua samaan jarjei rämä on aivan mahdotonta. Ny näiden maiden syndikalistit ,,_u , loppuminen, yleinen kansantalou . . . d paikkailemisilla onnistuttaisi, s» h ä n n m is t im n i k p i u l o n ” 7 ; tö ö n to isten kuletustyöiäisten kai kyaikainen. monimutkainen, tu tustavat työväen valtiollista lii- käv viri uhkaa vammaksi Risti 1 ♦ onn tusoikeuden rikkonn- dellinen sekamelska ja vallanku K on gresissa oli edustettuna 26 jir äärimäisvvteen saakka, smk-kn tie 11 J riidat, • 'i 7 ? tyytymättömyys rm kaav ä m m äk si R isti- s c s ta s,noln kun rikkojat ovat hansilla säikeillä kapitalistiseen kettä 57 2 Keiid darimaisyytcen ia kur- tvnläiciä mous viime kädessä. * järjestelmään yhdistetty valtio- M i n n i t t a v a t huomionsa vain tuo-, juus ajaa sorrettua luokkaa liik- Tämä tuomari Evansin la» jestö ä , jo issa on 2,250,000 jisenU. Ehdottomasti varmalta taholta järjestelmä kaikkine jättävät nakopn- teelle luonnon lain voimalla sil- V tuoniar’ l-vansm lau- 1 • . 1 • » « a . lakeineen ia tantolaitoksmsa, saadut tilastolliset tiedot totea ................ • ■- - 1 lu o n n o n niin voimana sil- SUnto on muuten ankara musta- Englannin hirmuvalta 7T vat, että Yhdysvaltain hallitus silmä kapitalistiselle siveyskäsit- Irlannissa 2 — r* -r. vuosittain käyttää sotatarkotuk- teelle aikana, jolloin työläiset E n glan tilaisten petomaisuudet j*t* sin 93 pros. tuloistaan ja inität- muutenkin o v a t J T a iK k a k y s y m y k - kuvat Irlannin vakaosaisen - tömän 7 pros., eli tarkemmin sa z.. < .1t 'i- i SCSsä ankarasti napitiatuulella. ¡k esk u u d essa yhä toisistaan pyöristyt' tässä . mutta yhtä helppoa ei he jonakin kauniina päivänä ovat noen 7.2 pros. muihin säännölli “ “ -t- tt .,tsclt7 i"' Samhan stiuntaan lausui mvös- tiv ä m m ä ssä muodossa. E u e .b r ole sen tuotannon käsissään pi- saaneet järjestönsä suureksi ka — 4- siin hallituksen ylläpitokustan- n e l n X k T r ’ f " V C äskettäi" törkeistä luokka- «anti haluakaan pvrkiä rauhaa» It' tamme» ja koko mommiljoonai- pitalisti luovuttaa tuotantolaitok - nuksiin, yleisiin töihin, tutkimuk sen 'kansanpaljouden asiain jär-.sensa ilman taistelua heille Täs- , ^ nN^C e? ?.le yle’S?S^Uaksannti tuomioistaan kuuluksi tullut tuo- lännin kanssa, sitä todistavat ne i, siin ja kasvatukseen yhteensä. In a ri J^antllS, k lin lian joutui k ä - kuiaat kuolem antuom iot, joita jestaminen —. Iässä tarvitaan ¡sä suhteessa on heillä siis sosia- Toisin sanoen kun jokainen hen xaltiolhsta voimaa sillä ennen lidemokraattien sotaoikeudet ovat viime kilö Yhdysvalloissa joutuu halli pitkää tuo kapitalisti suojelus- Juuri p a n n eet täytäntöön eri osu tuksen ylläpidosta maksamaan kuntansa tehtaalleen puolusta- kalismin Irlanti vaatii, että engb vuosittain $50, niin tästä summas maan etujaan kuten osoittavat poistettava heidän alu® ta hallitus kuluttaa $46.50 sota- tapahtumat Venäjällä, Ukrainas- k-and-tans”- järjestöt, li tarkotuksiin ja vain $3.50 varsi V n n ä - I K ‘ - i8-.,-.1- 1 i i : maan. — .............. ... ’ “ O *-U l * “ “ , *1 ' = u i i s s siitä ilta «««n v a a t i m u k s e e n e iv ä t englantil*« sa. Unkarissa, Italiassa, Saksas- mainponnistuksen, joka tulee kai-restaan^ *' ' niin vastuunalaisuus hän " E n rim ä is e t kak«i rv Emän , • • . ’ m ain p o n n istu K sen , joka tu le e k a i - ; rt naisiin hallintokustannuksiin. Ja en^ä ia I c o r t n n n n n < ta t t n n H 'f ' .!°l,tllll pankki virkakunnan nis- o le su ostu n eet, vaan osoittavat J# tästä johdonmukaisesti tullaan sii- teen nousevat 9 ’ 8 n i s h-?ll I Jne - J?,ssa llia’-^a työväki on kenlaisilla mahdollisilla välineillä ^ n o i i M a t LS pros. hali:-, jo ensi kokeensa koettanut ja voi käytäväksi kapitalistien ja työ-! ö- ; sä mvrskvn ^ionk alku HtfCS °S ' ‘<aan- j°^a Sellaisella palkalla pi- m aila esiin lym isellään irlantilaisia koi JQ”ka alkusoitto pa- tää ketään palveluksessaan." ¡ta a n ettei h e illä o le k a a n vah in ta^ (T H E COM RADE) YHTEISKUNNALLISIA IA VALTIOI LISIÄ VIRTAUKSIA ULKOMAILlj r Mailn iän kapitalismin kuolon* kamppailu kotim aiset m on op oolit koettavat su o sillä se on teollisu u sm aille, p ääom ien taa^ aikaan - yhä , 8UUrCmmas8a 7 - väisyyttä. jata itseään ulkom aista tuontia v a s M utta sota, jok a repi niin ja tuotan tovälin eid en ylijääm än a i ¡ i r . a » . . . . * L k ysyn n än la a je n tu m t... „ hm-1 raonU ' m uut, y h t e i.k u n n a lli.u .u h - sotivan m aan, lukuunottamatta taan, mitä arveluttavim pia y h teisk u n kana m ahdotonta (m ah d ollista se on tojen k ohoam ista, rikaa. Ja Yhdysvaltoihin nähden » nallisia seurauksia. , . i t - 4etta rikki, teki tässäkin k ään teen , m a a n v iljely sm a ille), m utta k ein ottelu ! h u om ioon otettavaa se, että tam* am an teorian on k apitalistisen V aikka L..IIa„ » i -i Entä sitte m aan kohtalo, jonka kotim aassa ja s » « , l i i . Kullan tu otan to on kaiken ai- on sijottan u t pääomia ympäri kaik en lain en väkival- R a * tuotan totavan kehitysh istoria osotta- l,aa . v vienti on tuontia suurem pi. O lem m e täinen irj. E. S. p o lk e m in e n kau- • ♦ . j 1 • iz i kaa v a *len ty nyR ovat hinnat siitä huo- ilm aa, jotka tuottavat kultaa YUl1 arvolakien vz . . . . , P ° ,KCm.n«n kau nut todeksi. K okem us osottaa jo- lim a»« jo tutu stun eet siihen, että suuri u l passa K aikki k iin teim istö tu lee y l e i - , Raisen nousu kauden k ..Il i. Jarjettom im m in kuin niilloin- valtoih in suunnatontasi^ m»»1» j haisen n ou su kauden kullan tuotan- ' L.t^r, L L kom ainen vienti luonnostaan aikaan- in iz in e , i , . kaan en nen k oh on n eet. sen puu m au ksen alaiseksi 4. H IN T A . hu olim atta siitä, että Europan »<’"’* suuden turvallisuutta p äinvastaisella j saattaa ’ ='1’— hm tojon k o h o a -. M utta .« ,« h u ol,m atta k u llalla ,o |. sen, että kotim aiset hinnat pienikin nylkyri koettaa rientää hinta- niistä H inta, "tavaran arvom uodon raha- ha lanssikannalla oleviin m aihin v e r m aat eivät olekaan kyenneet ma»1 täytyvät olla korkeat. K ilpailu u lk o k o r o t u k .i.t , o .a ll„ e k .i Ja rahan k i.r-1 | . . k e m i 7 . t'.l" l„kcp„T a,.’" , Mu,'1" , ’ >il" '" m « .“’ " ° " """i ,UUHn ? " k S )’' k- m aan tilauksiaan. M i ia Mitä *'b* nim i , on kapitalistisen vaih tojärjes raten, niin siltikin vienti ja tuonti *®r-1 laskem ista tai liikcpulia m ailla sen saattaa aikaan. Mutta tä ' *»“ “ “ “ “ yhä »•>» < « li.e m m aksi. .k .i. Jä li „ teorialla „ r ia lla „ on „ nyt „ ¡ g vain p gä . * * ■»— ' » • » v a ih .o .a lo u .o e n saattoi kullan ja paperirar telm än kuvastin. Se on m yöskin ro pyrkivät hakem aan luonnollista ta sa tulisenim ihan hän tu lee vielä tässä k äsitelty ra- L lkom aakaupp a on m u o d o .tu n u . .il- a , i a . „ h i.t o r i.ilin .n m orkitya. Impo-I K u ,’ „ , . .... m aani vaihdon eläm ästä ja vaiheista. painotilaa. sita kuvaavat »e«] naisissa suhteissa, Ku• n sitä ei ole. seuraa hän kurssikysym ys. asiassa historiallin en m erkitys. Se kärjistää yhä loin kotim aisen kuluttaja- ja tuottaja- ’ rialistisen kapitalism in aste ei o le m a k s u e s in e " ' a n ’a ’nVa ,8Cn k a u Pan raavat num erot: M U illoin I - vientiä . harjottava m aa - ei i ! siitä kapitalism in aste ep äedullisen k a u p p a b a la n s s ia s ia n tilaa. Kun E uropan m aat ra ja kan sallin en rah a-ar jou k on nylk em isen seu rau k sek si, eikä hintasu hteista riippu vainen, ci aina V . 1 9 1 8 lo p u s s a o liv a t eri nuu^« •aa balanssinsa hyvitystä, seuraa n\O- m aan rahan kurssin alen em in en . Kun hän ku trssin alhaisuuden v u o k i‘ vo>- »en syyksi, ja sellaisella asteella täs- vojen m itta. Se on suure, jo h o n toi- ... lem pien p uolien hintasu hteiden kim p- m aan tuonti on huom attavasti vien- rahavarastot dollareissa laskettu» kaan pääasiassa, k u ltatu otan n osta. 8et vat m yyda tavaroita am erikalaisia ta-! sä m aassa nyt oikeastaan jo ollaan. puun käynti. J o . vientiä h a rjo tta v .n tiä suurem pi, hakee ma rk kina tasa p a i- ------- --- ulRC<,ou„ all JU o.iaan. K a u ts k y teok sessaan , jossa hän k a s it- ’ . ' " ” <“ a a n - I a v a ra n tuon tim aa seuraavat varoita h alvem m alla, seuraa « ita . ; H intojen kohottam inen on jokapäi-1 telee tätä asiaa, on osoittan u t, että “ U V ,ent,m aal,® .velk aa i u » ri Paperu m aan kapitalistit eivät voi m o n o p o -in o kurssin alen em isen kautta mark Kultaa. osoittan u t, viim em ainittujen kin ilm ‘Ö iö ia ’ se * j i ° o htUU h t u u « id ä - » k paiU i kulJan tu otan toa, m u u t’ syyt h , « - “ i' V° l 8U dntta» « ‘»¡tusta kul- .»ui kinolta vien titavaroille, jotta ne voi- että 5,838, ! 70.0 ventua. Ja Euronan " r a « b y a ty Z y V hal-j vainen ‘lm lie n tai tullijärjestelm än avulla pitää R anska 6 6 4 ,0 1 7 ,0 0 0 syyt liassa. irssi Europan m aat ovat h ävittän eet it ‘ Ja t u r °P aa rahan kurssi 9,093,074.0* Ja si^ta joh tu u a sian om aisen Saksa kotim aan hintoja suun nattom an kor- täisiin ulkom aille m yydä. Niin on 5 3 8 .8 0 8 ,0 0 0 tulevat k apitalistisen tu otan n on k e h it taaskaan n ouse, koska niillä . ei m aan rahakurssin lask em in en . M i-' Ertgl. sensä liian tyystin, etteivät ne voi tyessä k ealU . m in korkealla, että ne U so t- I . i t , Suom en nyk yisen tilanteen: S a yhä enem m än vaikuttam aan tä se 7 1 9 ,5 5 8 ,0 0 0 2,118. H4*3 ole kuhaa m aksaa tavaroista, joita ne aih eu ttaa sekä täm än laisessa, ! hali m aksaa täm än m aan trustikapitalis- tavat kaikki ep ivarm u u sm ah d ollisu u - ma m onessa m uussa m aassa. Britti- Ha 2 3 4 ,1 0 9 ,0 0 0 2.677.o82.0^ i hintoihin. tarvitsevat yhä ulkom ailta. Ja mitä teille että tavaroita säädettyjä tu lleja". Ne kis- 666.061.00 det ulkom aan kaupassa, niin seuraa Iäisen punnan kurssikin O tam m e tähän m uutam ia num eroi- oli e d e llis e n ä , V‘eVa” a m aa” a « « i t ä , Japani 3 9 1 ,3 9 1 .0 0 0 on la sk e n u t; enem m än tästä m aasta 1 ainoina Eu- kotaan kotim aan väestöltä. Mitä täs- ta Y hdysvaltain •_ ^ H i s e s s a k ap p aleessa p u h e. Että Yhd teollisuuspan iikki. A m erikan hinto- sodan jälkeen. Se herm ostuttaa fi- rahapajan joh tajan maa voisi ' p • u h e. . Että ™ . Y hdysvaltain hallituksen raha"» ropaan kuljetetaan _ (jo k a yhä, sivu- tä seuraa, siitä tuonnem pana. ilm oituksesta m aailm an k u lú tu o ú n -‘ # V° ,8t ' apaUtUa o sta Ja n ja velalli o l i : jen suunnaton k ohoam inen joh tu u n y - ; nassim iehiä. eikä syyttä. Se m erkit « m in k ä la iste n 5. K ULTA. i n o s !a dollareissa- i »en asem asta, siksi k in juuri tästä ^ y .t ä . Enää ei s . c , ltä. että en glan tilaiset voivat men.n.en äan° e n ’ on juuri k u r ssin ' 1917 kultaa $214.941, 127 hop* pankkiirien m en etteiytap a kansainvä- E delläm ainitut hinta- ja kurssiky- V in a a len em in en . Ja v a lf ka #e m erkti8ce « t ä . että dollareita 1 7 .2 8 9 ,2 1 8 ja arvop»P kullan tuotannolla liene m er k itse v ä ä , m yydä parem m in tavaroita ulkom ail- vaik utusta tässä tässä suhtec suhteessa. T ä lli maal- le ja voivat n iin '**’* .. r,u,8ta » e lv iy ty a k see n ), sitä sym yk set ovat kiinteässä yh teyd essä 1875 9 7 ,5 0 0 ,0 0 0 k e e ,Ol ¡ , T ¿ e l u re,n m a’ 8av mÍÍarÍÍS“ la- | ' a >»«t yh t. 6 4 4 .4 1 4 .3 9 4 aikutusta ¡.I. T.c,u.v,N,„ muk„ „ o„! ;uurX L A ! kuli,„ Kau,.ky I 1 1 8 .8 4 8 ,7 0 0 tää kullan p a p er’rahaa Ja pid ät-j 1918 kultaa $935,079,743 hop -v a ra ttu korlte.nrtpM ihm iakuntaa la n tilai.en tavara 11 k -lr -’ * l j enem m an "« tulevat m uut sosahstiaet teoreetik ot ovat o-* 1900 varastoih in sa. E n sim ä i-' dollareita 4 0 ,9 2 7 .8 2 1 ja arvop*P 2 5 4 ,5 7 6 ,3 0 0 nen varten". . . " m o it t e .,.., e tu ", e tu m y y U . i o i k an e a m rtlto ilU ° m . , k k t - ' ’ . I t . ” t ^ a r X ^ ^ i ’ Y u m V ^ k ' r ' i ’’ ' ' i “ " ' k« “ **> '» " » 4 5 5 ,2 3 9 ,1 0 0 m een S^kTaTsa n “ "1" 0 to i' ' rahaa y h t* U 53.373.436 J* m ee trustien ja suurien yh d istyn eitten noilla a m en k a la m en tuot» « n k 11 ! ft ♦ l i _U . koti- vaikutusta tavaroiden h in tasu h teisiin . 1912 ................... 88a. jo llo in Saksan valtion I p . 19 19 oli hallituksen kulta»»* 4 6 6 ,1 3 6 ,1 0 0 pankki kaht korporatnioonien voim a tek ee ma h- m ahdoton saada kaupaksi am « rika' T oisin "anoen*7 . U‘k e a 7 ‘p i. nOUSU‘ | TcOrian y d ia o n - l i e n t y v ä kul- 19 1 8 ................... 3 8 0 ,9 2 4 ,7 0 0 tena k o k o n '* ““ ..ed c,liaen * v u o ' $ 2 ,9 0 5 .7 2 6 .5 5 5 . tUUneka, k o h o t... kot,m aan h ,„ .o ja ............. varaa. k o a k . .« h e » .„ ä it y y I m a .» rahan k u ,..i„ V'.7y.yy U . k 7 2 u " I T ila a .» ulottuu VU° ' T H ” * j " “ ' k k « . k - i u . 2 ° o „ T ^ 7 * k s* k“ ” i . - , -------- • s.aoew ututtuu aina vui K oko m aailman kul’.ania«r*s** 919 $7,797A 1 j via arvoja, aiheuttaa liik e-eläm än j a k s o t t a e n k ym m en vu otista tuin mi- m oitettiin vuonna tuotan toeläm än laajentum ista ja vil- v teen 1 8 6 , Sitä enn«.» V otan toa ta keskim äärin edellisinä p iU h .,« "vo„.°, X o r n a .* » i ° k: iOh,U“ < « o n « m ..» , . h . „ k u ,..m vu osina oli 0 0 0 ja paperirahan maara k*. P voivat wnkka.il. ulkom aan kalaisen dollarin korkeam m asta kurs- laskem isesta. K äytänn össä tämä I n . v .ie e n i o o i . aita en nen kym m en vu o- teh tv S- i- kastum ista, antaa työtä suurem m ille t i , tu otan to vaihteli 76 m iljo o n w a n a U _ letH i „ ?arU8tau m arkkinoilla (Ulkomaita ho»k» r a n t a u t u m i s t a . Sam aa 9 2 4 ,3 8 4 ,0 0 0 . r •• ja -r^|V ta h aJkaa “* k e ' «»<•• K un punnan kurssi oh esim , m erktaee m on op olien vallan laajen ih m isjou koille, lis^ä kv- 6 7 0 miHnnna. n — ° m u u aila - Eikä Iisaa työvoim an ky- j67O m iljoon aan, m utta en im m ... äk seen ■ astaan“ ’?.UUalla‘ ^ ,ka , e °N «t ain o- • n u m erot ovat Yhdysvaltain rah*?*'* vaa Europa« Taita puolen ei s ii s . kym m enen prosenttia alh aisem p i nor- tum ista ja itsenäisten liikkeid en h ä syntää o le m itään hirviöitä n ä k y v i.« , pu-j m aalista, m erkitsee se kuten ky ro ja tuottaa tavaroita entistä oli vähän y li sata m ilj. V :.ta 1875 saUisen m iAla k a n ' J o h ta ja n ilm oittam ia j . Y hdy»'" viäm istä. Se vuorostaan saattaa u l « u u u rem t y --------- k . e s « ollut ' , m ^ sa m äärässä. M utta t u o - l ! .e on ’ j i r ’ j e . — souan riistom ahd ......... ..tÄ', a *yokan e " l>nehtojen ja k osk evat rahaston viraston im aksem m e asiasta v . , n kapdalisti- m enen p rosentin tuli, jo k a iselle tuon- kom aan kaupassa kaikki ed elläkuva- tantoeläm än laajentum inen lisää m iljoon an lu k u u n o tta m a tta ' vuotta • ia ~ s„n ? .°‘l,8U“ k8,en « ,l y t t ä m i « k s i , e\,ta.) •en järjestelm än liikelakien pohjalta. J »tav a ra lle ja niin lop u k si tulee aut- p iirteet en tistä selvem m äk si ja m yösk in väestön k u lu tu sk yk yä ja ,8 8 3 . K aikkien korkeim m illaan se oli T i * l,p a ,lu k y ky « e k .r s a a tta m ise k -* N um erot M utta ta m . oh va,n m italin to i- j,« m a a n m aan vien tiä, j . pidättää u i tut osotlavat pape»1» voim akkaam m aksi. nen puoli. T oinen puoli - I- 1 , ... - uusien liik elaitok sien perustam ista ja v. 1 9 ,2 ja laskenut sen jälk een s ä ä n -! k ^ n in x a . I tarpei e lh sta - ‘T a h a to n j suun naton ta käyttöä kuhaan » ' osottaa kom aisia tavaroita m aan rajojen u lk o- Kun seuraavaa: maan uppa nam jou tu u niin aiheuttaa kysynn än laajentum ia- nöliisesti pud oten 'neljästä k olm een , maas» L ° y ^ta k^o n o ,s a a »e- ten. E nsitilasta on Saksa ]<• > Pu°Ie Ma - Mutta rahan kurssin a ie -¡k a h d e n h m n a n lu lk o d r 1"0 " * ka <a a * m erkitsee h in tojen ko-1 k u iten k in vasta kaksi vuotta Z * ! Z “ °H V aikkak aan maan nin- ’ h ävin n eet maat ja toisella tilalh viennin suu- n im in e n , joka itse asiassa on mai en rahan kurssin alen em i- hoam.«»,. Ja kuin kultatu otan - Pulakauden alku , 9 , 3 — 14 itse a « a s- Sodan a i U r - “ ’ * ' ka Ja «««»> Italia. Englannin ruus tuontiin verraten ei sellaisenaan kohottam ista, m erkitsee m yösk in nen ja niiden m ak su k yvyttöm yys, ‘ to suotuisia tuloksia antaen houkut- ilm an m uuta o so ta m aan varm em pia väestön T k° h° 8i P ^ K e e t t o m i - j e i ole tosiasiallisesti sen K«— *« juuri joh tu ik in kullan tuotannos-i* ¡en m aiden k u lu tu sk yvyn väh en tym istä.} seuraa ; j ---- - sata e , suinkaan « tä , että ¡te le e uusia yrittäjiä ja pääom ia talle sa tapah tu n eesta m uutoksesta ja o so t-j k u ltavarastot k au p paperusteita. eikä m*an teolh- S« **“ a .V° koska n iid e n 's iitä johtu u, että Engl*nt* ° saattaa aikaan sen rinnalla, ett* m aan u lk om aakaupp a su pistettaisiin ’ alalle, laajen ee k u h atu otan to ja saat- taa se vanhan teorian p a ik k a » « p iU - den i u o m . 1 . 2 - - ‘'L''*' ' “ o n ,'u ''a t o i - ; lem m in lop olianui maa u l “- ‘" 2u.«i 1 •oontukseon, m utta ei yh d n „Ugg„ nin m uihin paitsi surtom« hm**
