TOVERI
hen, että jos sotakustannukset
poistettaisi, niin suuria verotuk
siakaan ei tarvittaisi.
Viime vuonna joulukuussa ra-
No. 1(W
tuksen kokonaismenoista; yleis-Jtodistaa syndfkalististen oppien Iäisten välillä. Se taistelu ei kos-
ten töitten kustannukset 3 pros.! petoksellisen onttouden,
ke työaikaa tai muutaman äyrin
The organ o f the Finnish w orkers in
hallituksen ylläpitokustannukset j Syndikalistit näkevät vihamie- palkanlisäystä, se on taistelu tuo
the W estern States. T h e on ly Finnish
3.2 pros. ja tutkimuksiin, kansan hinään vain kapitalistin työpai- tannon,
____ , jaon,
__ , __
,. _ __, kau-
kuljetuksen,
b a s t o n s i h t c e r i n k o n Kr1c s s i l l e a l i s -
kasvatukseen ja maan kehittämi- ' kalla,, joka anastaa osan työntu- pan sekä kaiken valtiollisen ja
by the W estern W o r k m e n s P ub lishin g t a m a s s a sportissa ilmeni, ett.l seen 1 pros.
t>ros. , . sanoo R Rosa.
o s a . “ "Kut>
R i l l i loksista.
to k s is ta . Hyvä,
H v v i i että nölre>vät
p ii
t taloudellisen
n lm ir ,A l,ic p n
v vallan
a l l a n ' 'ottamisesta
o tta m is p s tn
näkevät « sen.
S o ciety .
h
a li i t u li «im Vnknnni«m
#*firt«ct-i $6, _
hallituksen
kokonaismenolta
maan koko väestön lukumäärä Mutta on huomattava, että sen työväen käsiin, s. o. taistelu mail
ö f f i c e S eventh and C om m ercial S t , 403,OCX),000 :sta kuluneen fiskaa- nousee 110,000,000 henkeen, niin saman
kapitalistin käsissä ja man omistamisesta.
Kuletustyöiäisten kansain ten kansainvälistä liittoa ykJ. .
livuoden
aikana
90
pros.
oli
seu-
O p p osite P ost O ffice.
hallituksen menoarvio kohoo! puolustajana ovat myöskin kaik-
Suuri lopputili. kapitalistiluo-
Iäisten järjestöjen kan.»* 7 * * '*
välinen kongressi
raavien menoerien otsakkeiden $a0 päätä kohden tänä vuonna, ki lait, virkamiehet, koulut, kir kan ja työläisten välillä on histo
P ost O ffice A d dress:
ouksen ia .¿TMI
alla:
josta kaiken kaikkiaan 50 sent kot, sotaväki ja poliisit, jos työ rian kellon käyntiä, jonka käyn G en evessä, S veitsissä, on viim e k vastavallankum
ä y m is e k s i.
Edo F i » « ^ . 4
TO VERI, B ox 9 9 , A sto ria , O re.
ku
u
n
lop
u
ssa
p
id
etty
k
a
n
sa
in
v
ä
lin
en
tiä kulutetaan tänä vuonna kaik väki alkaa häntä kukistaa. Ko nin syndikalistit kuulevat jo Ita
Ulkovaltojen obli-
ty ö lä isten kansainvälisen ¡2 •
kiin
laajoihin tutkimuksiin, kas ko valtiokoneisto lähettää kapi liassa, mutta useimmat 'kulkevat k u letu sty ö iä isten k o n g r e ssi. L äsnä oli teeri, Inu.u,
ED1TOR1AL S T A F F
gationien lunasta
o>o
72 ed u stajaa ed u sta en 12 eri m aata.
Elis Sulkanen, M anaging Editor, Sulo
vatukseen
ja
maan
tuotantolai
talistit
silloin
liikkeelle.
Seu
sielä
siimat
ummessa,
huomaa
miseen .............$ 421,000,000
*
S yvänen, A le x S evo, A . N. K osk ela.
U seat e n g la n tila iset jä rje stö t o v a t e- r . k . . u ik o n , e,«ä . mnulll|i
tosten
kehittämiseen,
mikä
sisäl
rauksena
ovat
työläisten
murhat,
matta
elävää
todellisuutta.
Sotadepartementille
1,011,000000
K. E. H eik k in en
-» •
“**
u stettu in a, m utta p o issa on u seid en VOI voittaa toimimalla yrttiä*
tyy luokkaan viisi.”
vankilat jne. Syndikalistit luule Edelläolevasta selvinnee jo d suurten
Laivastodeparte- ..
lo
u
d
ellisella
alalla.
jä rjestö jen ed u sta ja t, ku ten
P h o n ei O ffice 3 6 5 , Editoria! Dep*t 832
mentille . . . . . . . . 736,000,000 Nämä numerot puhuvat kovin vat, että kapitalistit luovuttavat pääpiirteissään syndikalismi sel esim . ra u tatieläisten , jo id en jä rje stö t-1 . ;’‘U8<"JVdn
M oskovan Inter..........
_
internationalen
selvää ja lahjomatonta kieltä ja työpaikalla tehtaansa ilman muu laisena kuin se esintyy, t. s. puo- tä od o tettiin 2 1 ed u stajaa .m utta jo t- jat v a a tl* itselleen
edmtj.
Rautateitten
pidos-
edu»tu»oik
Entered a s seco a d -cla ss m ail m atter
niistä
saattaa
ajattelevainen
luki-,
ta
työläisilleen,
kun
Rämät
ovat
dosta ja niitten
liporvarillisanarkistisena, mutta Jca eivät v o in e et saapua E n glan n issa n eu v o sto je n edustajana. *'•
July 18, 1 9 12, a t the P ost O ffice at
ja tehdä monenmoisia johtopää riittävän lujasti järjestyneet.
A storia, O regon , under th e A c t of
kylläkin vallankumouksellisena vallitsevan kireän tila n teen täh d en .
omistajille hyvi
poaitaionin jälk een eduso.ke»,
M arch 3. 1879.
töksiä.
Ne
selvästi
osottavai,
tyRseksi suoritet
Tämä on suuri erehdys ja itse työväenliikkeenä, josta sitä on M ilitarism ia k o sk ev a sta p ä ä tö sla u tnn, m utta kun Moskovan ed *
, pyrittävä viemään selville vesil selm asta k e h o iteta a n k u ljctu sty ö lä is- tästä huolim atta yritti puhua l ?
tuja maksuja . . . 1,037,000,000 ketä varten nykyinen hallituk petos.
semme
on
olemassa
ja
mikä
sen
kor
Nykyisen yhteiskunnan kukis le muun vallankumouksellisen
riitä, heitti erää itävaltalainen
Imperialistisen halli Valtiovelkojen
koja .................. 1,020,000,000 sydäntä lähinnä on. Ei ole epäi tamisessa tarvitaan toisia keino työväen mukaan.
ja häntä appelsiinilla jonka te0oT
siitä, etteikö rahamaail- & Ei niitä Ahdisteta yksityL
haa enriustävasti kuuluu riistäji in n o stu n u t keltanen joutui
Eläkkeihin ........... 213,000,000 n lystäkään
tuksen menot
i! la nvin m n n
Sotavakuutukseen
117,000,000 mälla, mammonalla, olisi ratkai- sii„ työnantajiin työpaikoilla. VIRASTO, JOSSA TYÖ EI en korviin. Tätä myrskyä koete p yy tä m ä ä n anteeksi.
seva ote koko koneistosta ja et 1 yöväenyhteisk untaan päästään
taan vanhoilla ja kuluneilla loit P u h een joh taja avatessaan koe
Liittohallituksen ..
OTA
LOPPUAKSEEN
Jos joku yksityinen henkilö, tai
teikö
tämä
koneisto
viimeistä
ni
suilla tyynnyttää,' mutta ne eivät sin m aanantaina lausui m a a ilm ,^
farmilainabondien
vaan ottamalla työväen käsiin
paremmin sanoen liikemies, käyt lunastamiseen .
kamaa
myöten
toimi
lipmmonan
30,000,000
kaikki välineet, joita kapitalistit •Liittohallituksen
työdeparte tahdo
... enää oikein
... tehota. . . Siitä
. . van suurten yhtei«kunnall„,en
täisi 93 pros. kaikista tuloistaan
etujen puolesta.
mentin
sihteeri,
Davis,
ilmottaa,1
tyodepartementHkm
on
vnmeisi-
nyt
käyttävät
aseinaan-,
ennen
lu id en aatossa ja että maali«,
taloudelliseen tuhlaukseen, tai
Yhteensä
$5,716,000,000 Tämä menoarvio osottaa, että kaikkea juuri valtiolaitokset ja että parhaillaan hänellä on suu, nä aikoina saanut laajcatta koke- an tajat ja kapitalistiluokks y|.
yleensä sanoen siten, että se il
hdvsvaltain nykyinen hallitus
Ra portissaan sanoo liittoalli- on sivuuttanut Niksinpä muinai sen välineet. Eivät uniot taikka irimmissa kaupungeissa kaikkiaan muksia, sillä kaikista sen puu- seu raavat huolella niitä
meisesti ja todistettavasti olisi
ohjaa sotalai 20 sovittelukomiteaa toimimassa ! usta huolimatta <>n juopa työ- m itä k on gressissa tehdään ja » Uon>
haaskausta ja tulisi hänen rahal tuksen rahastonsihteeri seuraa- sen tsaarien hallituksenkin, sillä työpaikkakpmiteat
yötä päivää tarkotuksclla saaja alste” Ja työnantajien valNla levät
.............
. politiikkaansa
........
vastoja,
eivät
hallitifsvirastoja,
sitte
niitä
liset asiansa tykkänään raunioit vat merkille pantavat sanat: sekin sentään käytti viitisen pro
«ai
lakkoja
ja
työsulkuja
sovitettua.'
vhä
laajemmaksi
ja
ta - v ik .i.
L iikkeelle on
ulkomaakauppaa,
armeijoita
jne
kai "•»inviti
tamaan, niin hänen likimmät ys "Pääasiallisesti kaikki nämä me- senttia tuloistaan kansan kasva Valtiollisia elimiä niihin tarvi Af__
a-H-
«
«
.
Lrnmmnilptfin
nnnlplip
nlurnn
sen
kummallekin
puolelle
alkaa
«ten paJtj
tävänsä ja naapurinsa ja ennen not, jotka edellä esitetyssä tau tukseen, jotavastoin Yhdysval taan. Ei syndikalistienkaan yh Maassa on tällä kertaa kolme nousta pahanenteisiä vallihauto- nen y rity s aientaa
koja
ja
hallitukset
tassi
taisteli
suurta
lakk^liikettä*
käynnissä
ja
kaikkea velkojansa rientäisivät lukossa ilmenevät ja vielä mon- tain hallitus siihen käyttää vain teiskunta pysy pystyssä työpa-
______
___
______
ja.
lukemattomia
pienempiä.
Huo
ovat om istavan luokan puolella. Työ-
kiireen kaupalla ottamaan hänel-1ta muutakin pikkunumeroa, näit yhden kokonaisen prosentin.
koilla
olevien
komiteojen
avulla,
mattavimmat
lakkoliiikkeet
ovat
Iäisten täy ty y yhdistyä ja tukea
►> -*•
tä varojen käyttövaltaa pois, ju ten päälle, johtuvat suoranaises
RIITTÄMÄTÖN
PALKKA
eikä
unioilla.
Jos
se
tähän
ra
painajien,
merimiesten
ja
paperi
reitaan erikoisesti niissä maissa,
listaisivat hänet hulluksi ja syyn ti joko viimeisestä sodasta, edel SYNDIKALISTIEN PINTA kentaa, ei se pääse 'koskaan syn
JOUBj
työläisten lakot, jotka yhteensä
JOHTAA RIKOK
jä rjestö t ovat heikkoja.
takeettomaksi ja toimittaisivat lisistä sodista, taikka varusteluis
tymäänkään.
PUOLISUUS
E n glan n in
kuljetustyöläistea jj,.
koskevat noin 100,000 työläistä.
SEEN
hänet ainakin joksikin aikaa pak ta tulevaisuuden sotia varten. Nu
Kaikki
mahti
on
työväen
omis
Työdepartementtiin saapuu jo-
kopaitaan ja lukkojen taakse. Täs merot ovat omansa* osottamaan.
Harvinaista on kuulla, että ka je stö n sihteeriltä, Robert W'llumwt,
1 yöväestöllä ia t>^ väen järjes sa käsissä,
sanovat
syndikalistit
.-
-
----
ka
päivä
raportteja
eri
puolilta
tä kohtalosta hän voisi välttyä minkä vakavan suunnan hallituk tölläkin on paljon harhakäsityk
pitalistinen tuomari myöntäisi o li saap u n u t pitkä kirjelmä, joka U
N
un
onkin.
Se
täytyy
kuitenkin
.
maata,
joitten
mukaan
uusia
lak-
vain iskemällä ystävänsä tain sen ylläpitokustannuksien pie- siä. Niiden mukana ovat syndi
kehnojen palkkojen johtavan ri tiu* k ongressissa. Williams Uum)
ensin
ottaa
hyvin
lujalla
otteella
koja
on
syntynyt,
tai
on
synty
raskaitten velvollisuuksien" e«*v*t
noksiin ja rientämällä itse kiireen nentäminen tulee saada.”
kalistit. He luulevat olevansa jä vielä lujemmalla pijtää, että se inässä ja vanhoistakaan ei ole koksiin, mutta sellainenkin ihme h än en läsn äolonsa kongressissa. HyöL
kaupalla vaivaistaloon, ennen I lallituksen standarditoimiston oikeassa, kunnes katkera koke
on tapahtunut. Viime kuukauden
päästy selviämään. La^kojan j«t 30 p. lausui näet liittovaltioitteu k äys E nglann in kaivosmiehia va.Uu,
kuin ystävät saamastaan iskusta päällikön, E. B. Rosan, kuluvan mus heille osottaa oikean tien. pysyy-..
ennättäisivät toipua.
vuoden hallituksen menoista an Samoin ovat muutkin työväenjär "Työväenluokan vapauttami työsulkujen takia selittää työ- tuomari, (Eivans langettaessaan hän lausui, tehtiin aikana,
sen täytyy olla työväenluokan departementti Yhdysvaltain teol
'Mutta kun kysymyksessä on tamassa lausunnossa, jossa kaik jestöt vielä hajallisia ja kulke omaa
Maconissa, Georgiassa tuomioita! h a llitu s luuli teollisuuspaniikin ja työt
työtä,”
sanovat
syndikalis
jokapäivä
kärsivän American Railvvay Express Com töm yyd en m urskanneen työläisten mc,
valtiotalous, niin tällaista talon- ki menot huolellisesti selostei- \at erilaisten maailmanpranta- tit. Saman käsityskannan on o- lisuuden
$5,000,000
tappion,,
josta
sum
laan,
ne
luokitellaan
viiteen
pää
‘ den hoitoa pidetään aivan luon-
Ja,n vanavesillä. Niin suoran maksiimit Kolmas lnternationa- masta kolme neljättä osaa lart- panyn palveluksessa olleille pika- raalin.
W illiam s valitti, myös sitä, että a»
- nollisena. Otapa miltei nahka luokkaan. Tämän luokituksen toiminnan miehiä kuin syndika
läheteille
salalfittoutumisesta
lekin,
kun
se
asetti
ehtoa,
keitä
kee
työnantajien
ja
yksi
neljäs
rim
ieh et kuuluvat erikoiseen kansan,
mukaan
ne
jakautuvat
seuraavas
vaarassa kun joku sivullinen,
$1,000,000 varastamiseksi, että
listit
sanovatkin
olevansa,
niin
¡se
voi
ottaa
jäsenikseen,
jotta
osa
työläisten
kannettavaksi.
vaikkapa vain veronmaksaja ja ti :
“koko rikos johtui siitä, että v äliseen hittoonsa. Hänen mielestäa^
on
n.
lä
vielä
väärinkäsitys,
e-¡siihen
ei
pääsisi
sekaantumaan
Oi 4 -
O t\i —
Työdepartementissa
on
joka
kansalainen siitä uskaltaa maini
expressiyhtiö ei pikaiäheteilleen m erim iesten tulisi kuulua kuljetiistys
sun.
punaisesta
mternationalesta,
'
kaikenlaisia
pikkuporvarillisia
ta. Kylmät numerot osottavät,
Pa*va ^a^ eamattomassa käynnis- maksanut riittävästi palkkaa laisten kansainväliseen liittoon. Men
että
vasta
harvat
syndikalistiset
maailmanparantajia
taikka
haa-
p
j:
että tällaista valtiotalouden hoi
sa työläisten ja työnantajan h -. myöntääkseen niille kunnollisen m iesten suurissa palkkataisteli
jarj
estot
ovat
älynneet
liittää
it-
veilijoita,
vaan
ainoastaan
rehel*
tarvitaan satam atyöläisten tuki. JeJ
j elämän.”
toa ei tarvitse hakea kauempaa
>e'isä jäijestöinä siihen.
lisiä proletaarisen vallankumouk imen välisiä neuvotteluita.
laivan
sallitaan lähteä iatamnia, r,.uj
kuin Amerikan Yhdysvalloista.
Maan teohisuustlämä on kai-
Yhtiön palveluksessa olleet 41
v
altiolliseen
työväenliikkee-
sen
kannattajia
Mainittakoon kuitenkin lieventä
'in puolin käymistilassa, lyön- pikalähettiä olivat-vaatineet lisää sen liik en n e voidaan keskeyttää ui
seen nähden on syndikalistien
Syndikalismin sisällöksi Jaa antajien
ja työläisten välinen so •palkkaa, mutta kun yhtiö ei sii sillä, että laivan matkan päämiiarsia
vänä asianhaarana, että tämä ei
myös s.. selvitettävä käsitteitään, jsiis, että se on taloudellinen op- vittamaton
ristiriita on vallitse
sa ta m a ty ö lä iset
julistavat myöuti»
ole ainoa maa. jossa valtiotalou
1 ien an politiikassaan on tässä jpisuunta, joka eräissä maissa, ku- van kriisin aikana 'päässyt kuo hen missään nimessä suostunut, toisu u sla k o n . Mutta merimiesten, to
den hoito on tällä kannalla, vaan
kohden aukko. He luulevat kai- ten Amerikassa, Ranskassa ja hahtamaan pinnalle. 'Sen sijaan, niin miehet päättivät itse ottaa d ak seen vaatia apua ja tyhteistoimi»
PJ:
että suhde on aivan sama jokai
lisää. Näistä tuomittiin 13 kuri-
ken valtiovallankin valtaavansa Espanjassa, on vajonnut syval
syvälle että tilannetta koetettaessa kei- ' tushuoneeseen,
sessa niistä. Niissä ei tuhlausta
sillä porvarillinen taa toisten kuletustyöiäisten puolel
porvaristolta
—
työpaikallaan!
taantumuksen suohon. Kai
Kaikkien
notekoisesti
korjailla
rajoita mikään muu kuin luoton
, .. .
. resuisilla iaki ei tunne mitään sääliä "py- tä y ty y m yös kuulua samaan jarjei
rämä on aivan mahdotonta. Ny näiden maiden syndikalistit ,,_u ,
loppuminen, yleinen kansantalou
. . .
d paikkailemisilla onnistuttaisi, s» h ä n n m is t im n i k p i u l o n ”
7 ; tö ö n to isten kuletustyöiäisten kai
kyaikainen. monimutkainen, tu tustavat työväen valtiollista
lii- käv viri uhkaa vammaksi Risti 1 ♦ onn tusoikeuden rikkonn-
dellinen sekamelska ja vallanku
K on gresissa oli edustettuna 26 jir
äärimäisvvteen saakka,
smk-kn tie
11 J riidat,
• 'i 7 ? tyytymättömyys
rm kaav ä m m äk si R isti- s c s ta s,noln kun rikkojat ovat
hansilla säikeillä kapitalistiseen kettä
57 2
Keiid
darimaisyytcen
ia
kur-
tvnläiciä
mous viime kädessä.
*
järjestelmään yhdistetty valtio- M i n n i t t a v a t huomionsa vain tuo-, juus ajaa sorrettua luokkaa liik- Tämä tuomari Evansin la» jestö ä , jo issa on 2,250,000 jisenU.
Ehdottomasti varmalta taholta
järjestelmä
kaikkine
jättävät
nakopn-
teelle luonnon
lain voimalla sil- V
tuoniar’ l-vansm lau-
1 • . 1 •
» « a . lakeineen ia tantolaitoksmsa,
saadut tilastolliset tiedot totea
................
• ■-
-
1
lu o n n o n niin voimana sil- SUnto on muuten ankara musta-
Englannin hirmuvalta
7T
vat, että Yhdysvaltain hallitus
silmä
kapitalistiselle
siveyskäsit-
Irlannissa
2 — r*
-r.
vuosittain käyttää sotatarkotuk-
teelle aikana, jolloin työläiset
E n glan tilaisten petomaisuudet j*t*
sin 93 pros. tuloistaan ja inität-
muutenkin o v a t J T a iK k a k y s y m y k - kuvat Irlannin vakaosaisen
- tömän 7 pros., eli tarkemmin sa
z..
<
.1t
'i- i SCSsä ankarasti napitiatuulella.
¡k esk u u d essa yhä toisistaan pyöristyt'
tässä
.
mutta
yhtä
helppoa
ei
he
jonakin
kauniina
päivänä
ovat
noen 7.2 pros. muihin säännölli
“ “
-t-
tt
.,tsclt7
i"'
Samhan
stiuntaan
lausui
mvös-
tiv ä m m ä ssä
muodossa.
E u e .b r
ole sen tuotannon käsissään pi- saaneet järjestönsä suureksi ka
—
4-
siin hallituksen ylläpitokustan-
n
e
l
n
X
k
T
r
’
f
"
V
C
äskettäi"
törkeistä
luokka-
«anti haluakaan pvrkiä rauhaa» It'
tamme» ja koko mommiljoonai- pitalisti luovuttaa tuotantolaitok
- nuksiin, yleisiin töihin, tutkimuk
sen 'kansanpaljouden asiain jär-.sensa ilman taistelua heille Täs- , ^ nN^C e? ?.le yle’S?S^Uaksannti tuomioistaan kuuluksi tullut tuo- lännin kanssa, sitä todistavat ne i,
siin ja kasvatukseen yhteensä.
In a ri J^antllS, k lin lian joutui k ä - kuiaat kuolem antuom iot, joita
jestaminen —. Iässä tarvitaan ¡sä suhteessa on heillä siis sosia-
Toisin sanoen kun jokainen hen
xaltiolhsta
voimaa
sillä
ennen
lidemokraattien
sotaoikeudet ovat viime
kilö Yhdysvalloissa joutuu halli
pitkää tuo kapitalisti suojelus-
Juuri
p a n n eet täytäntöön eri osu
tuksen ylläpidosta maksamaan
kuntansa
tehtaalleen
puolusta-
kalismin
Irlanti vaatii, että engb
vuosittain $50, niin tästä summas
maan
etujaan
kuten
osoittavat
poistettava heidän alu®
ta hallitus kuluttaa $46.50 sota-
tapahtumat
Venäjällä,
Ukrainas-
k-and-tans”-
järjestöt, li
tarkotuksiin ja vain $3.50 varsi
V n n ä - I K ‘
- i8-.,-.1-
1
i i : maan.
— ..............
...
’ “ O *-U l * “ “ , *1 ' = u i i s
s siitä
ilta
«««n
v a a t i m u k s e e n e iv ä t englantil*«
sa.
Unkarissa,
Italiassa,
Saksas-
mainponnistuksen,
joka
tulee
kai-restaan^
*'
'
niin
vastuunalaisuus
hän
" E n rim ä is e t kak«i rv Emän
, •
• .
’
m ain p o n n istu K sen , joka tu le e k a i - ; rt
naisiin hallintokustannuksiin. Ja en^ä
ia I c o r t n n n n n < ta t t n n H 'f
' .!°l,tllll pankki virkakunnan nis- o le su ostu n eet, vaan osoittavat J#
tästä johdonmukaisesti tullaan sii- teen nousevat 9 ’ 8 n i s h-?ll I Jne - J?,ssa llia’-^a työväki on kenlaisilla mahdollisilla välineillä
^ n o i i M a t LS pros. hali:-, jo ensi kokeensa koettanut ja voi käytäväksi kapitalistien ja työ-!
ö- ; sä mvrskvn ^ionk alku HtfCS °S ' ‘<aan- j°^a Sellaisella palkalla pi- m aila esiin lym isellään irlantilaisia koi
JQ”ka alkusoitto pa- tää ketään palveluksessaan."
¡ta a n ettei h e illä o le k a a n vah in ta^
(T H E
COM RADE)
YHTEISKUNNALLISIA IA VALTIOI
LISIÄ VIRTAUKSIA ULKOMAILlj
r
Mailn iän kapitalismin kuolon*
kamppailu
kotim aiset m on op oolit koettavat su o sillä se on teollisu u sm aille, p ääom ien
taa^ aikaan - yhä , 8UUrCmmas8a 7 - väisyyttä.
jata itseään ulkom aista tuontia v a s
M utta sota, jok a repi niin
ja tuotan tovälin eid en
ylijääm än a i ¡ i r . a » . . . . * L
k
ysyn
n
än
la
a
je
n
tu
m
t...
„
hm-1
raonU
'
m
uut,
y h t e i.k u n n a lli.u .u h - sotivan m aan, lukuunottamatta
taan, mitä arveluttavim pia y h teisk u n kana m ahdotonta (m ah d ollista se on tojen k ohoam ista,
rikaa.
Ja Yhdysvaltoihin nähden »
nallisia seurauksia.
,
.
i t -
4etta rikki, teki tässäkin k ään teen ,
m a a n v iljely sm a ille), m utta k ein ottelu !
h u om ioon otettavaa se, että tam*
am an
teorian on k apitalistisen V aikka L..IIa„
»
i -i
Entä sitte m aan kohtalo, jonka kotim aassa ja
s » « ,
l i i
.
Kullan tu otan to on kaiken ai- on sijottan u t pääomia ympäri
kaik en lain en väkival-
R a * tuotan totavan kehitysh istoria
osotta- l,aa
. v
vienti on tuontia suurem pi. O lem m e täinen
irj. E. S.
p o lk e m in e n
kau- •
♦ . j 1 •
iz i
kaa v a *len ty nyR ovat hinnat siitä huo- ilm aa, jotka tuottavat kultaa YUl1
arvolakien
vz
.
.
.
.
,
P
°
,KCm.n«n
kau
nut
todeksi.
K
okem
us
osottaa
jo-
lim
a»«
jo tutu stun eet siihen, että suuri u l passa
K aikki k iin teim istö tu lee y l e i - , Raisen nousu kauden
k ..Il
i.
Jarjettom im m in kuin niilloin- valtoih in
suunnatontasi^
m»»1»
j
haisen n ou su kauden
kullan tuotan- ' L.t^r,
L L
kom ainen vienti luonnostaan aikaan-
in iz in e ,
i
, .
kaan en nen k oh on n eet.
sen
puu
m
au
ksen
alaiseksi
4.
H IN T A .
hu
olim
atta
siitä,
että
Europan
»<’"’*
suuden
turvallisuutta
p äinvastaisella j saattaa
’
='1’—
hm tojon k o h o a -.
M utta .« ,« h u ol,m atta k u llalla ,o |.
sen,
että
kotim
aiset
hinnat
pienikin
nylkyri
koettaa
rientää
hinta-
niistä
H inta, "tavaran arvom uodon raha- ha lanssikannalla oleviin m aihin v e r
m aat eivät olekaan kyenneet ma»1
täytyvät olla korkeat.
K ilpailu u lk o k o r o t u k .i.t , o .a ll„ e k .i Ja rahan k i.r-1 | . . k e m i 7 . t'.l" l„kcp„T a,.’" , Mu,'1" , ’ >il" '" m « .“’ " ° " """i ,UUHn ? " k S )’' k-
m
aan tilauksiaan.
M i ia Mitä *'b*
nim i , on kapitalistisen vaih tojärjes raten, niin siltikin vienti ja tuonti
*®r-1 laskem ista tai liikcpulia
m ailla sen saattaa aikaan.
Mutta tä '
*»“ “ “ “ “ yhä
»•>» <
« li.e m m aksi.
.k .i. Jä
li „ teorialla
„ r ia lla „ on
„ nyt „ ¡ g
vain p gä . * *
■»— ' » • »
v a ih .o .a lo u .o e n saattoi kullan ja paperirar
telm än kuvastin.
Se on m yöskin ro pyrkivät hakem aan luonnollista ta sa
tulisenim
ihan
hän tu lee vielä tässä k äsitelty ra- L lkom aakaupp a on m u o d o .tu n u . .il- a , i a . „ h i.t o r i.ilin .n m orkitya.
Impo-I
K u ,’
„
,
. ....
m aani vaihdon eläm ästä ja vaiheista. painotilaa.
sita
kuvaavat
»e«]
naisissa
suhteissa,
Ku• n sitä ei ole. seuraa hän kurssikysym ys.
asiassa historiallin en m erkitys.
Se kärjistää yhä
loin kotim aisen kuluttaja- ja tuottaja- ’ rialistisen
kapitalism in aste ei o le m a k s u e s in e " ' a n ’a ’nVa ,8Cn k a u Pan raavat num erot:
M U
illoin I - vientiä . harjottava m aa - ei i ! siitä
kapitalism in aste
ep äedullisen
k a u p p a b a la n s s ia s ia n tilaa.
Kun E uropan m aat ra
ja
kan sallin en
rah a-ar
jou k on nylk em isen seu rau k sek si, eikä hintasu hteista riippu vainen, ci aina
V . 1 9 1 8 lo p u s s a o liv a t eri nuu^«
•aa balanssinsa hyvitystä, seuraa n\O- m aan rahan kurssin alen em in en . Kun hän ku
trssin
alhaisuuden v u o k i‘ vo>- »en syyksi, ja sellaisella asteella täs-
vojen
m
itta.
Se
on
suure,
jo
h
o
n
toi-
...
lem pien p uolien hintasu hteiden kim p- m aan tuonti on huom attavasti vien-
rahavarastot
dollareissa
laskettu»
kaan
pääasiassa,
k u ltatu otan n osta. 8et
vat m yyda tavaroita am erikalaisia ta-! sä m aassa nyt oikeastaan jo ollaan.
puun käynti.
J o . vientiä h a rjo tta v .n tiä suurem pi, hakee ma rk kina tasa p a i-
------- ---
ulRC<,ou„ all JU o.iaan. K a u ts k y teok sessaan , jossa hän k a s it- ’
. ' " ” <“ a a n -
I a v a ra n
tuon tim aa seuraavat
varoita h alvem m alla,
seuraa
« ita . ; H intojen kohottam inen on jokapäi-1 telee tätä asiaa, on osoittan u t, että
“ U V ,ent,m aal,® .velk aa i u » ri
Paperu
m aan kapitalistit eivät voi m o n o p o -in o kurssin alen em isen kautta mark
Kultaa.
osoittan u t,
viim em ainittujen kin
ilm ‘Ö
iö ia ’ se * j i ° o htUU
h t u u « id ä
- » k paiU i kulJan tu otan toa,
m u u t’ syyt h , « - “ i' V° l 8U dntta» « ‘»¡tusta kul-
.»ui kinolta vien titavaroille, jotta ne voi- että
5,838,
! 70.0
ventua.
Ja Euronan " r a « b y a ty
Z y V hal-j vainen ‘lm
lie n tai tullijärjestelm än avulla pitää
R anska
6 6 4 ,0 1 7 ,0 0 0
syyt liassa.
irssi Europan m aat ovat h ävittän eet it
‘
Ja
t
u
r
°P
aa
rahan
kurssi
9,093,074.0*
Ja
si^ta
joh
tu
u
a
sian
om
aisen
Saksa
kotim aan hintoja suun nattom an kor- täisiin ulkom aille m yydä.
Niin on
5 3 8 .8 0 8 ,0 0 0
tulevat k apitalistisen tu otan n on k e h it
taaskaan n ouse, koska niillä . ei
m aan rahakurssin lask em in en .
M i-' Ertgl.
sensä liian tyystin, etteivät ne voi tyessä
k ealU . m in korkealla, että ne U so t- I . i t , Suom en nyk yisen tilanteen: S a
yhä enem m än vaikuttam aan tä se
7 1 9 ,5 5 8 ,0 0 0 2,118. H4*3
ole kuhaa m aksaa tavaroista, joita ne
aih
eu
ttaa
sekä
täm
än
laisessa,
!
hali
m
aksaa
täm
än
m
aan
trustikapitalis-
tavat kaikki ep ivarm u u sm ah d ollisu u - ma m onessa m uussa m aassa.
Britti-
Ha
2 3 4 ,1 0 9 ,0 0 0 2.677.o82.0^
i hintoihin.
tarvitsevat yhä ulkom ailta.
Ja mitä teille
että
tavaroita
säädettyjä tu lleja".
Ne kis-
666.061.00
det ulkom aan kaupassa, niin seuraa Iäisen punnan kurssikin
O tam m e tähän m uutam ia num eroi- oli e d e llis e n ä , V‘eVa” a m aa” a « « i t ä , Japani
3 9 1 ,3 9 1 .0 0 0
on la sk e n u t; enem m än tästä m aasta 1 ainoina Eu- kotaan kotim aan väestöltä.
Mitä täs- ta Y hdysvaltain
•_
^ H i s e s s a k ap p aleessa p
u
h
e.
Että
Yhd
teollisuuspan iikki.
A m erikan hinto- sodan jälkeen.
Se herm ostuttaa fi-
rahapajan joh tajan maa voisi
' p • u h e. . Että
™
. Y hdysvaltain hallituksen raha"»
ropaan kuljetetaan
_
(jo k a yhä, sivu- tä seuraa, siitä tuonnem pana.
ilm oituksesta m aailm an
k u lú tu o ú n -‘
# V° ,8t ' apaUtUa o sta Ja n ja velalli o l i :
jen suunnaton k ohoam inen joh tu u n y - ; nassim iehiä. eikä syyttä.
Se m erkit
« m in k ä la iste n
5. K ULTA.
i n o s !a dollareissa-
i »en asem asta,
siksi
k in
juuri tästä ^ y .t ä .
Enää ei s . c , ltä. että en glan tilaiset
voivat men.n.en äan° e n ’ on
juuri
k u r ssin '
1917 kultaa $214.941, 127 hop*
pankkiirien m en etteiytap a kansainvä-
E delläm ainitut hinta- ja kurssiky- V in a
a len em in en . Ja
v a lf
ka
#e m erkti8ce « t ä . että dollareita 1 7 .2 8 9 ,2 1 8 ja arvop»P
kullan tuotannolla liene m er k itse v ä ä , m yydä parem m in tavaroita ulkom ail-
vaik
utusta tässä
tässä suhtec
suhteessa. T ä lli maal- le ja voivat n iin
'**’* .. r,u,8ta » e lv iy ty a k see n ), sitä sym yk set ovat kiinteässä yh teyd essä 1875
9 7 ,5 0 0 ,0 0 0 k e e ,Ol ¡ , T ¿ e l u re,n m a’ 8av mÍÍarÍÍS“ la- | ' a >»«t yh t. 6 4 4 .4 1 4 .3 9 4
aikutusta
¡.I. T.c,u.v,N,„ muk„ „ o„!
;uurX
L
A
!
kuli,„
Kau,.ky
I
1 1 8 .8 4 8 ,7 0 0 tää kullan
p a p er’rahaa Ja pid ät-j
1918 kultaa $935,079,743 hop
-v a ra ttu
korlte.nrtpM
ihm iakuntaa la n tilai.en tavara
11
k -lr -’
* l j enem m an "« tulevat m uut sosahstiaet teoreetik ot ovat o-* 1900
varastoih in sa.
E n sim ä i-' dollareita 4 0 ,9 2 7 .8 2 1 ja arvop*P
2 5 4 ,5 7 6 ,3 0 0 nen
varten".
. . " m o it t e .,.., e tu ", e tu m y y U . i o i
k an e a m rtlto ilU ° m . , k k t - ' ’ . I t . ” t ^ a r X ^ ^ i ’ Y u m V ^ k ' r ' i ’’ ' ' i “ " '
k« “ **> '» " »
4 5 5 ,2 3 9 ,1 0 0 m een S^kTaTsa
n “ "1" 0 to i' ' rahaa y h t* U 53.373.436 J*
m ee
trustien
ja
suurien
yh d istyn eitten noilla a m en k a la m en tuot» « n k 11 !
ft ♦
l
i _U .
koti- vaikutusta tavaroiden h in tasu h teisiin . 1912
...................
88a. jo llo in Saksan valtion I p . 19 19 oli hallituksen kulta»»*
4 6 6 ,1 3 6 ,1 0 0 pankki kaht
korporatnioonien voim a tek ee ma h- m ahdoton saada kaupaksi am « rika' T oisin
"anoen*7
. U‘k e a 7 ‘p i. nOUSU‘ | TcOrian y d ia o n -
l i e n t y v ä kul- 19 1 8
...................
3
8
0
,9
2
4
,7
0
0
tena
k
o
k
o
n
'*
““
..ed c,liaen * v u o ' $ 2 ,9 0 5 .7 2 6 .5 5 5 .
tUUneka, k o h o t... kot,m aan h ,„ .o ja
............. varaa. k o a k . .« h e » .„ ä it y y I m a .» rahan k u ,..i„ V'.7y.yy U . k 7 2 u "
I T ila a .» ulottuu
VU°
'
T
H
”
*
j
"
“
'
k
k
«
.
k
-
i
u
.
2
°
o
„
T
^ 7 * k s* k“ ” i
.
- , --------
• s.aoew ututtuu aina vui
K oko m aailman kul’.ania«r*s**
919 $7,797A 1 j
via arvoja, aiheuttaa liik e-eläm än j a k s o t t a e n
k ym m en vu otista
tuin mi- m oitettiin vuonna
tuotan toeläm än laajentum ista ja vil- v teen 1 8 6 ,
Sitä enn«.» V
otan toa ta keskim äärin edellisinä
p
iU
h
.,«
"vo„.°,
X
o
r
n
a
.*
»
i
°
k:
iOh,U“
<
«
o
n
«
m
..»
,
.
h
.
„
k
u
,..m
vu osina oli 0 0 0 ja paperirahan maara k*.
P
voivat wnkka.il.
ulkom aan kalaisen dollarin korkeam m asta kurs- laskem isesta.
K äytänn össä
tämä I n
.
v .ie e n i o o i . aita en nen kym m en vu o- teh tv
S-
i-
kastum ista, antaa työtä suurem m ille t i , tu otan to vaihteli 76
m iljo o n w
a n a U _ letH i
„ ?arU8tau
m arkkinoilla
(Ulkomaita ho»k»
r a n t a u t u m i s t a . Sam aa 9 2 4 ,3 8 4 ,0 0 0 .
r
•• ja -r^|V ta h aJkaa “* k e ' «»<••
K un punnan kurssi oh esim ,
m erktaee m on op olien vallan laajen ih m isjou koille, lis^ä
kv-
6 7 0 miHnnna.
n —
° m
u u aila - Eikä
Iisaa työvoim an
ky- j67O
m iljoon aan,
m utta en im m ...
äk seen ■ astaan“
’?.UUalla‘
^ ,ka , e °N «t ain o- • n u m erot ovat Yhdysvaltain rah*?*'*
vaa Europa«
Taita puolen ei s ii s . kym m enen prosenttia alh aisem p i nor-
tum ista ja itsenäisten liikkeid en h ä syntää
o le m itään hirviöitä n ä k y v i.« , pu-j m aalista, m erkitsee se kuten ky ro
ja tuottaa tavaroita entistä oli vähän y li sata m ilj.
V :.ta 1875 saUisen
m iAla k a n ' J o h ta ja n ilm oittam ia j . Y hdy»'"
viäm istä.
Se vuorostaan saattaa u l « u u u rem
t y ---------
k . e s « ollut
'
, m ^ sa m äärässä. M utta t u o - l ! .e on ’ j i r ’ j e . —
souan riistom ahd .........
..tÄ', a *yokan e "
l>nehtojen
ja k osk evat rahaston viraston
im aksem m e asiasta v . , n kapdalisti- m enen p rosentin tuli, jo k a iselle tuon-
kom aan kaupassa kaikki ed elläkuva- tantoeläm än
laajentum inen
lisää m iljoon an
lu k u u n o tta m a tta ' vuotta • ia ~ s„n ? .°‘l,8U“ k8,en
« ,l y t t ä m i « k s i , e\,ta.)
•en järjestelm än liikelakien pohjalta. J »tav a ra lle ja niin lop u k si tulee aut-
p iirteet en tistä selvem m äk si ja m yösk in
väestön k u lu tu sk yk yä ja ,8 8 3 . K aikkien korkeim m illaan se oli T i
* l,p a ,lu k y ky « e k .r s a a tta m ise k -* N um erot
M utta ta m . oh va,n m italin to i- j,« m a a n m aan vien tiä, j . pidättää u i tut
osotlavat
pape»1»
voim
akkaam
m
aksi.
nen puoli.
T oinen puoli
-
I-
1
,
... -
uusien liik elaitok sien perustam ista ja v. 1 9 ,2 ja laskenut sen jälk een s ä ä n -! k ^ n in x a . I
tarpei e lh sta - ‘T a h a to n j suun naton ta
käyttöä kuhaan » '
osottaa kom aisia tavaroita m aan rajojen u lk o-
Kun
seuraavaa:
maan
uppa nam jou tu u niin aiheuttaa kysynn än laajentum ia- nöliisesti pud oten 'neljästä k olm een , maas» L
°
y ^ta k^o n o ,s a a »e- ten.
E nsitilasta on Saksa ]<• >
Pu°Ie Ma -
Mutta rahan kurssin a ie -¡k a h d e n
h m n a n lu lk o
d
r 1"0 "
* ka <a a * m erkitsee h in tojen ko-1 k u iten k in vasta kaksi vuotta Z * ! Z “
°H
V aikkak aan maan
nin- ’ h ävin n eet maat ja toisella tilalh
viennin
suu- n im in e n , joka itse asiassa on
mai en rahan kurssin alen em i- hoam.«»,.
Ja
kuin kultatu otan - Pulakauden alku , 9 , 3 — 14 itse a « a s-
Sodan a i U r - “ ’ *
' ka Ja «««»> Italia. Englannin
ruus tuontiin verraten ei sellaisenaan kohottam ista,
m erkitsee
m yösk in nen
ja
niiden
m
ak
su
k
yvyttöm
yys,
‘
to
suotuisia
tuloksia
antaen
houkut-
ilm an m uuta o so ta m aan varm em pia väestön
T k° h° 8i P ^ K e e t t o m i - j e i ole tosiasiallisesti sen K«—
*« juuri joh tu ik in kullan tuotannos-i* ¡en m aiden
k u lu tu sk yvyn
väh en tym istä.} seuraa
; j ---- -
sata e , suinkaan « tä , että ¡te le e uusia yrittäjiä ja pääom ia talle sa tapah tu n eesta m uutoksesta ja o so t-j k u ltavarastot
k au p paperusteita. eikä m*an teolh- S«
**“ a .V° koska n iid e n 's iitä johtu u, että Engl*nt* °
saattaa aikaan sen rinnalla, ett* m aan u lk om aakaupp a
su pistettaisiin ’ alalle, laajen ee k u h atu otan to ja saat-
taa se vanhan teorian p a ik k a » « p iU - den i u o m . 1 . 2 - - ‘'L''*'
' “ o n ,'u ''a t o i - ; lem m in lop olianui maa u l “- ‘"
2u.«i
1
•oontukseon, m utta ei yh d n „Ugg„
nin
m uihin
paitsi
surtom« hm**