Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (April 26, 1921)
W- 26 P.— TIISTAINA, HI APRIL 26 \ • TOVERI sanluokilta ja jonka pankit taas ruvettiin viemään maasta pois. suus, joka on keskittynyt harva vat lainlaatijakuntaan. Heidän 1914 ..............................—......... 13,222,000 e site tä ä n toukokuun 2*» ns i« jättävät teollisuuskapitalistien Pääoman vienti sinänsä ei tosin lukuisten kapitalistiryftmäm kä oli se myöskin otettava listalleen 1919 . ........ ....... .................. - ........ 32,680,000 7 illalla. Tervetuloa «“iHo?1/ ”’ käytettäväksi. Siis suhteellisesti ollut rengastumisen seuraus. Se siin, esiintyy, on esiintynyt räi estääkseen nonpartisanistien pää N äin ollen oli siis a m m a ttijä rje s tuvalle! f°i e* j yhä pienenevä osa teollisuuspää- on ollut ylipäänsä kapitalistiseen keästi vastakohtaisen jä koko sen semästä voitolle vaaleissa, niin tö ih in k u u lu v ien jä s e n te n lu k u m ä ä rä Frlscon laulajat vierailivat T omasta on kuulunut teollisuuden kehitykseen eroittamattomasti valtavan kansanjoukon suhteen,« ilkeästi kuin se leikkasikin teräs vuoden 1920 a lu ss a kolm e k e rta a niin tu v a lle L k. 17 päivä k a p p a , * ’; « harjoittajille itselleen. Yhä e- kuuluva ilmiö. Mutta rengastu- jolla ei pääomia ole. Kysymys trustin etuja. su u ri kuin v. 1910 ja en em m än kuin s ija t”. H arvoin nakw » u i k nemman joutuivat he riippuvat minen kärjisti äkkiä ristiriitaa ja omistussuhteista kärjistyi täten Mutta terästrusti ei vain niin p u o lta suurem pi kuin m itä se oli su p isu o m alaista operettia l - suuteen pankeista, joilta he ovat antoi pääoman viennille polfta- mitä selvimpään muotoon, samal helposti hellittänyt otettaan. Pää m ailm ansodan p u h je te ssa. O ffice Seventh and Commercial St., m ä kappale. M itä tulee PriSf °° ö saaneet pääomaa ja jotka siis van luonteen. ______Opposite Post Office. V uoden 1919 lo p u ssa lisä ä n ty i am la kuin kysymys yhteiskuntatalo asia oli vain ensiksi saada sen v e rie n esitykseen, niin vota*?" * tosiasiassa ovat heidän liikkei m a tillise sti jä rje sty n e id e n lu k u m ä ä uden järjestämisestä tuli finans- e . t l m a in ita .M U henki, Post Office Address: edustajista enemmistö Minneso Rengastuminen pyrki leviämis- densä suhteen omistajan asemas r ä aiv an s a tu m a is e sta e te n k in Kea- sipääoman oman kehityksen silla sen an sa itsee laulaisin T O V E R I, Box 99, Astoria, Oro. tan lainlaatijakuntaan. Siksipä sa. Toisaalta myös pankkien oma tään leviämään. Riippumattomat kautta yhä helpommaksi rat ki-E uropan m aissa. Y k sistä ä n Eu- työ. — R äsänen, seppä, joka toimitettiin ehdokkaitten nimittä etu on pakottanut niitä sijoitta teollisuudet joutuivat yhä enem kaista. ED ITO R 1A L S TA FF ro p an m aissa nousi a m m a ttijä rje s tö i lu t P ielav ed eltä Savon ' päakto misessä ankara karsinta, jossa Eli» Sulkanen, Managing Editor, Sulo maan teollisuuteen yhä lisäänty män riippuvaksi rengastuaieista hin kuuluvien jä s e n te n lu k u m ä ä rä kiin, K uopioon, ja opettell ja monet ehkä lopuksi tulevat jokainen sellainen edustaja, joka Syvänen. A lex Sevo, A . N. Koskela. vän osan pääomistaan. K. E. Heikkinen renkaisiin yhdistetyiksikin. Jos Tuomari Gary kieltää unioit- tosissaan mainitsi rautamalmin vuoden 1919 lo p u ssa 26 m iljo o n aan k ie ltä ”, ru o tsia, y. m. h e r r a t Finanssipääomaksi nimitetään tätä kehitystä voisi riittävästi verottamisesta, armotta karsittiin ollen v a sta a v a lu k u vuoden 1 9 1 0 Jo - kejä, tä s tä Savolaisesta s e p t ^ Pkono: O ffice 365, Editoria! Dep*t 632 sitä pankkipääomaa, siis rahan- ten olemassaolo-oikeuden J. V iljam aa kerrassaan sattuva kauan jatkua, johtaisi se lopulta kapitalistipuolueitten ehdokaslis pu ssa a in o a sta a n 8,500,00$ muodossa olevaa pääomaa, joka S e u ra a v a tau lu k k o o s o tta a a m m a t asia llise n kuvan. Viljamaa!'4 Entered as second-class mail matter jättiläismäisen yleisrenkaan muo Terästrustin huomattava joh talta. tijä rje s tö ih in kuuluvien jä s e n te n lu k e sk in k e rta ise n hyvä ia - ; * July 18, 1912, at the Post Office at täten tosiasiassa on m uuttunut dostumiseen, joka tietoisesti jär Kun sitten lainlaatijakunta, Aatoria, Oregon, under the A ct of teollisuuspääomaksi. Omistajiin jestäisi koko yhteiskunnan tuo tomies, tuomari Gary, on selit k u m ä ärän vv. 1910 ja 1919 e ri m ais basso, e sittä e n laulunsa v a rm u ,^ tämä tappelussa strateeginen sa: M erck 3, 1679. sa nähden säilyttää se aina raha- tannon, samoin kuin tuotteiden tänyt julkisesti, että “Unioittcn taidolla. Lotan, hänen vainon» 1 muodon, he ovat sen sijoittaneet jaonkin. Se olisi järjestetyn' yh olemassaololle ei ole mitään te paikka, oli vallattu trustin ren i Iso-B ritannia ......... 2,400,000 8,024,000 m oln lä h te n y t pääkaupunkiin kien käsiin, ryhdyttiin tehtyä vc- pankkeihin korkoa kantavaksi teiskunnallisen tuotannon tila, kosyytä olemassa.” käsittelemään 1 S a k sa .......... ......... 2.960.000 9,000,000 sä k a n ssa sivistym ään ja ruotsia «« Kun vertaa tämän terästrustin rotusvaatimusta pääomaksi ja voivat sen aina mutta täydelleen riippuvainen Y hdysvallat ........... 2,100,000 5,607,000 te le m aa n , osaa esitti Alma KU111, saada rahanmuodossa takaisin. vain pienlukuisen pohattaryhmäu johtokunnan puheenjohtajan lau I R an sk a .................... 977,000 2,500,000 E s ittä jä oli uutuus p a i k k a ^ Sitä mtikaa kuin toisaalta osa Mutta todellisuudessa on suuri suntoa niihin uusiin lakimääräyk ................... 817,000 1,800,000 ollen m yöskin ensikertalaisia ¿ X k e y h tiö t kehittyivät ja pääoman osa tuosta pankkeihin sijoitetusta tahdolta ja eduista. Tuollaiseen siin, joita viime aikoina on laadit nan jälkeen tuli valmiiksi ja hy 1 Ita lia tilaan ei taloudellinen kehitys tu, ja joita parailiaan puuhataan väksyttiin, oli verotusmäärä niin i IhBlgla .... 139,000 750,000 le issa m ukana, joten Lotan keskittyminen edistyi, sijottivat pääomasta m uuttunut teollisuus- kuitenkaan ole teollisuudessa H ollanti .................. 625,000 n ä y tte lem in en jäi paljon v a r j o « ? 154,000 mitättömän pieni, että on kyseen .yhä useammat suurkapitalistit eli tuotantopääomaksi (tuotanto koskaan pääsevä, sillä jo paljon seka yksityisissä «valtioitten lain- t * 360,000 ta sen p alkitsi ja Rorvasi laatijakunnissa että kongressissa, alaista tuleeko koko laki m itättö T a n sk a .................... 124,000 välineiksi ja työvoimaksi) ja on ennemmin osoittautuu kapitalis pääomansa moniin eri osakeyh R uotsi ...................... 339,000 v a rm a t ja hyvin harjoitetut lanta siis kiinni tuotantoprosessissa. tinen järjestelmä yhteiskunnan niin tämä ajatus ja sen käytän myytensä takia elämään seuraa- N o rja ........................ 115,000 47,000 144,000 jo tk a A lm a K uusela esitti moiti« tiöihin. Kellä taas on ollut pal \ hä suureneva osa teollisuudessa nössä toteuttaminen näyttää käv- vaan istuntokauteen saakka. Suom i ...................... 15,000 41,000 to m asti. jon osakkeita, hän on saanut val käytettävästä pääomasta tuli ole suurelle enemmistölle niin sietä vän kokolailla yhteen. Amerikan H anna, heidän Joka tapauksessa on kuvernöö mättömäksi kahleeksi, että hei S veitsi .................... 75,000 224,000 oli m yös voim ia kysyvä osa, niin Uu' lan astua yhtiön johtoon tai pan maan finanssipääomaa, siis pank työläisarmeijan siihen suhtautu ri nyt allekirjoittanut tuon lain 41,000 211,000 lu jen kuin näyttelemisenkin puoiest, na oman edustajansa sinne (e- kien hallitsemaa ja teollisuuden dän on pakko vapauttaa itsensä misesta tietenkin riippuu pitääkö niin mitätön kuih se onkin. Mut E sp an ja siitä. Mutta joka tapauksessa on tämä periaate kutinsa. Me olem 200,000 772,000 jo ssa N aem i Bergman suoriutni sim. hallintoneuvostoon). Hal käyttämää pääomaa. ta samalla kertaa kun se astui Itä v a lta kapitalismin myöhemmällä kehi-. U nkari ...................... 86,000 500,000 te ttä v ä s ti. lintoneuvoston jäsenenä saa L uutnantti SöderhjeiE Finanssipääoma kehittyi osake tyskaudella näkynyt pyrkimystä me kuulleet herramme ja mesta voimaan, ryhtyi trustille kuuliai- T shekko slo v a k ia .. 100,000 suur-osakas ensinnäkin voitto- yhtiön kehityksen rinnalla ja saa 657,000 k a ik in puolin liehakoiva naisten > rimme, kapitaalin, äänen. Se ta C anada .................... 120,000 378,000 rä ä n ja sam alla arvonsa tuntev» w osuuksien muodossa erikoisosan vutti huippunsa teollisuuden mc- yleisrenkaan ja samoin pyrki vallaan kaikuu korvissamme käs liikevoittoa ja toiseksi tilaisuu nopoliseerauksessa. Mutta pank mystä yleisen keskuspankin muo kyltä. Tulemmeko antamaan am ja “yleistä mielipidettä” muok A u straalia 302,000 628,000 tllas, o saa e sitti Albin Saari kaikä dostamiseen. Näiden pyrkimys U usi-Seelanti .......... 57,000 den vaikuttaa liikeyrityksen hal kipääomaa hallitsee pankki ja 100,000 puolin sa ttu v a sti, niin laulujen km mattijohtajien! me johtaa itsemme kaamaan sille vihamieliseksi. S erb ia (Jugo-Slavia) lintoon sekä voi myös keinotte pankkia taas hallitsevat pankki t ä yhtymisestä on johtunut fi- tuon käskyn kuuliaisesti noudat 7,000 20,00) n ä y tte lem ise n k in puolesta. Helmaa Kaikesta päättäen on otaksut nanssipääoman mahtava Keskitys lussaan y.m. toimissaan käyttää osakkeiden enemmistön omista T u o sta 32,680,000 a m m a tillise sti m a isteri, oli tottuneen laulajan > tamiseen tulee tulevaisuus ratkai tavaa, että jonkun ajan kuluttua edukseen liikkeen aseman tunte- jat. Mutta vaikkakin teollisuus voima. Finanssipääomassa esiin semaan. Minnesotan “kansa” yhtä kiihke- jä r je s ty n e e s tä .ty ö lä is e s tä la n k e a a yli n ä y tte lijä n Saviluodon käsissä, joki Muodostuu täten henki joutui vhä enemmän riippuvaksi tyivät k\ikki osittaiset pääoma- ästi vaatii rautamalmin verotus- , 27 m iljonaa jä s e n tä y k sistä ä n seuraa- lu isti k u ten te k ijä ltä ainakin, ntahj. löpiiri, joka joko oman pääoman pankin pääomasta, ei asiaa kui muodot (kauppa-y teollisuus-, ra van viiden m a an : Iso-B ritannian, sen, n uoren rusthollarin osassa suo sa voimalla tai vieraan pääoman tenkaan oli käsitettävä niin, että ha- ja pankkipäaoma) yhdistet Miten trustipohatat peuka pykäläin kumoamista kuin se S aksan, Y hdysvaltain, R an sk an ja riu tu i F. N ousiainen tyydyttävästi; taannoin sen voimaan saattamis keskitetyllä voimalla firman e- samalla yleensä teollisuuspohatat tyinä yhdeksi kokonaisuudeksi. loivat reformikysy- Ita lia n osalle. ä än i p aik o ttain oli heikkoa. K aroli - ta kannusti. dustajana /(esim. pankin johta tulisivat riippuviksi paftkkipoha- Kauppapääoman itsenäisyys jou nä, palvelija, osan esitti ensikertalai rayksiä ja) määrää monen yhtiön asiat toista. ( Omaisuuden keskittyessä tui yhä enemmän syrjäytetyksi, se n a Ida Sm ith edukseen, voittaen r- niiden hallintoneuvostossa. Syn ovat yhä useammin tulleet ole samalla kuin pankkipääoman ja Usein, taikka miltei poikkeuk Berkeley, Calif. leisön suosion kauniilla lauluillaan tyi siis jonkinlainen personaali maan aivan samoja henkilöitä teollisuuspääoman välinen eroa setta aina, on saattanut huomata, N u o rte n illa ts u tu lo ssa ! T o u k o P a h a vain e ttä oli niin vähän Idalla unioni (henkilöllinen yhteys) ne, jotka omistavat pankkien o- vaisuus finanssipääomassa vhä että milloin kansan keskuudessa kuun 8 p äiv ä kello 7 illalla on Tove- la u lu ja osassaan , sillä yleisö toivoi sekä cri osakeyhtiöiden välillä et sakkeista enimmän osan, kuin ne enemmän hävisi. Sitäpaitsi teolli nousee jokin erikoinen reformi- y ritu v alla ih an n eliito n iltam a. O lem enem m än. H eikki, samoin palvelija, tä näiden ja pankkien kesken. kin, jotka hallitsevat tosiasiassa suuspääoman alueella ovat suu vaatimus, niin ennenkuin se laki- me ennem m inkin jo n a u ttin e e t n u o r o san e s itti H. Teräväinen koko sa: (Saksassa oli v. 1903 kuudella teollisuutta, ja kansallispääomaa. ressa määrin hävinneet erityisten sappojen kautta on kulkenut, ei to im e e n p an e m ista illa fsu ista, tu v a sti. Y leisnäyttely lauluihin nia- rajat. Ennen eros- siitä enää ole mitään jäljellä. Mailman ammatti järjestöliik- te n suurpankilla eri osakeyhtiöillä yh S k s i.™ ' San° a iinanssikal>i,alis- tuotantoalani sa ollceT"itsenäiset teöinsuuden m u tta tä llä k e rta a tu lee s iitä nau- den sujui kiitettäv ästi, joten joittet teensä 751 omaa edustajaa joko 1 aikka vastaisessa tapauksessa keen kehitys vv. 1910— 1919 tin to rik k a in m itä k o sk aan on ollut. kin heikom pi näytteleminen häiprj haarat joutuivat vhä tiukempaan johtajina tai hallintoneuvoksina, Kun teollisuusliikkeet rengais- yhteyteen keskenään. Siis yhteis.- kun sellainen vaatimus laiksi pu . 1919 o li m ailm assa y li 32 m iljö ö - E tte i tä m ä su in k aa n ole m itä ä n pö- kauniisiin lauluihin Laulut oli opet eräänkin berliniläisen pankin ai tuvat, merkitsi se poikkeukselli keutuneena tulee viimeisestä “sa- naa am m atillisesti jä rje s ty n y ttä t yä, sen n äk ee jo k ain en , kun ohjel- ta n u t tov. H elenius ja ansaitsee häs noalla johtajalla oli (v. 1909) sen suurten ylimääräisten voitto kunnallinen työnjako, toisin sa pasta ulos, ei sitä enää lainkaan ty ö lä is tä . m a t saapuvat. Illan oh jelm a on niin siitä e h d o tto m asti tunnustuksen, iil kokonaista 44 sellaista tointa, toi jen saantia, jotka kapitaliseerat- noen jakaantuminen eri tuotanto saata tuntea lähteneeksi siitä “ Daily H e ra ld issa ” on Julkaistuna m onipuolinen, e tte i p a re m p a a löydy lä h än en ah k eru u ten sa todistavat l*c sen pankin edustajalla 35. Kaik tuna ja keskitettyinä pääoniamas- aloihin, jotka ainoastaan tavaran- vaatimuksesta, minkä kansa oli tila sto a m m a ttiliik k een k e h ity k se stä p o rv a rite a tte ris ta k a a n , joiden lä jä t varm oilla lauluillaan Säestystä kiaan oli Saksassa 1909 noin 12,- soina virtasivat pankkeihin. M ut vaihdon välityksellä esiintyivät äänestysuurnalle mennessään e eri m a issa vv. 1910 1919. T ilaston ‘ k m a istään n n a tta jia tä älläk in näkyy v a lite tta - hoiti taid o k k a asti pianolla Sigrid 000 johtajan tai hallintoneuvok ta samalla rengastuminen hidas- yhteiskuntaelimistön osinaj on sittänyt. on to im itta n u t k an sain v älin en työ- vaati olevan. Siis toukokuun 8 päi- K ruse. sen paikkaa; näistä oli lähes nel tutti pääoman sijoittamista tuo vähentynyt vähenemistään, sa Kuvaavan esimerkin tästä an tOT?, St° ‘ jo k a in e n T o v eritu v alle k atso m aan T erv etu lo a toistenkin, Frlscon Ui> jäsosa (2/*18) 197;n henkilön kä tantoon. T nsiksikin rengastuneis- malla kuin toisaalta teknillinen taa Minnesotan valtiossa esillä T ilasto koskee seu raa v ia m aita : n n tä saa a ik aa n nouseva polvi. lä jä t laulunäytelm ällä- — P. H. sissä. Yhdysvalloissa oli v. 1906 sa teollisuuksissa, koska renkaan työnjako yhdistettyjen liikkeiden ollut rautakaivoksien verottamis Iso -B n tan m aa, S aksaa, Y hdysvaltoja, “ K aksoisihm inen”. — O m ituinen ni- esim. toiminimi J. P. Morgan ia ensimäisenä sääntönä oli tuotan sisällä edistyi yhä pitemmälle. vaatimus. Kansa vaati niitä vero R anskaa, Italiaa, B elgiaa, H ollantia, mi — eh k ä, joku a ja tte le e . J a niin- C:o edustettuna 5 pankin, 50 ra non rajoittaminen. Toiseksi ren Siten finanssipääomassa ovat ka tettaviksi samassa suhteessa kuin T an sk aa, R uotsia, N orjaa, Suom ea, h än se onkin. Nimi on om itu in en ja Hoquiam, Wash. dan, 3 laivaliikeyhtiön, 8 trusti- gasti! mattoni issa teollisuuksissa, donneet pääoman erikoislaatujen kaikkea muutakin kiinteätä oniai r i 7 T sh e k k S? i nJa w R a ™ lta * ’ U nka‘ ‘ se n äy telm ä on todella om ituinen. Puhuja- j a keskusteluseuran to yhtiön, 8 vakuutusyhtiön ja 40 koska voittoprosentin alentumi luonteen merkit. Pääoma esiintyi suutta. Verotuksen piti tapahtua t r a a l L U n tt\° S eelanti T I JO88a kak so isih m in en esiintyy. N äyt- kous oli A hjolassa t. k. 19 P:n iUalk. teollisuusliikkeen hallinnossa — nen aluksi säikytti pääomat uu yhtenäisenä mahtina, joka itse- siten, että veroa perittäisi jokai i I t u S e e la n tia j a S erbiaa. täm öR lä e site tä ä n h a rv o in täm än iaa- T äm ä to im itu s Hiotettiin vhtei.lr Eri rahaylimysryhmät ovat tie sista sijoituksista. Täten samalla valtiaasti hallitsi yhteiskunnan selta kaivetulta rautamalmiton- N äide 8 d SaD° en ~0 <~n m aatX tUiSia n ä v te lm iä - sillä n iitä on vä- , lulla, jo k a m eni niinkuin märkä p» tysti myös monella tavoin tois- kun nopeasti kasvoi kasattavaksi elämänprosessia, mahtina, joka nilta. N aiden m aiden a m m a ttijä rje stö ih in hän olem assakin. S uom enkieliseen* 7 ’...^ enkieliseen laa. S itten siirry ttiin suoritunuzi tensakin kanssa joko höllemmäs- (s. o. tuotannon laajentamiseen j°k tl1’ välittömästi tuotannon Vaatimuksen otti ohjelmis kuuluvien jä se n te n y h tein en luku- „ äy te lm ä a su u n on kap S uom p aleen so v lte ’- sä tai tiukemmassa yhteydessä. käytettäväksi) määrätyn pääo välineiden, luonnontarpeiden ja toonsa ensiksi Non Partisan Lea- m a ara n ouS1 a lla m a m ittu je n vuosien iu t F elix H yrske, jo k a m yös on yhte- m u u ta ohjelm aa, vaan melkein kaik ki ohjelm an su o rittajat olivat näy Kapitalismin kehittyessä on man paljous, samalla supistui sen kaiken kasatun entisen työn o- gue ja se kävi kaikkialla niin o p u ssa . seu raa v iin m ä ä riin : j n ä (akeena 8iitä e t u ge on kaikifl mistuksesta. Näkyi yhä selvem tö sh a rjo itu k s iss a ja niin ollen ei ok j kasvamassa se rahamäärä, joka sijoittamismahdollisuus. suosituksi, että verotusta kiihke 19 ........................................... 10.836,000 puolin kunnollinen. En ru p ea kap- Tämä min että siitä omistuksesta suo ästi vastustavat trustien rengit- lu t paljoa ohjelm aa. Luettiin ilmi virtaa tuotantokapita . pankkeihin .. r — ristiriita vaati ratkaisuaan ja löv- rastaan 191 ...... .................................... 12,249,000 paleen sisä ltö ä selv ittelem ään , silla k irja, jo n k a oli kirjoittanut F Var johtui kaiken elävän työn listien ulkopuolella olevilta kan- si ratkais “ eivät sitä uskaltaneet jättää ........................... 13,341,000 se p a rh a ite n selvenee jo k aiselle, kun tio. N y rk k ile h te ä ei voitu myöskius j kayttämisvafta. Sannalla oniai- pois ohjelmistaa " m, joilla ratsasti 1913 (T H E CO M RADE) Tka argan of the Finnish workers in tko Western State*. T ka only Finnish Doily in tko West. Published Daily, oxcept Sunday, at Astoria, O»*«on ky tka Western Workmen's Pub Society. FINANSSIPÄÄOMA TYÖVÄENUN10T 14,728,000 saapuu katso m aan . Eräiden industrialistien virheiden oikaisuksi , Nimimerkki Että tässä asiassa ei ,,is jou d u ttaisi j la n k u m o u k sclli.est, m etsään, e t t . .„ tä päästäisiin tä y d e lli-’ ja m istä O nkn . i y /.i 7 * »,U r i i J tU ku" •K aksoisihm inen’ lukea, sillä lehden päätoimittajaa t n:»:inm tutnrnttnnnnttnr t ie t o is e t < ty ö lä iset m uodostu nut järjestö taPaktum aan sitten vasta 4)’ 5> i* 6> ” •> p eria a tteen kannalla 'olevien järjestö- a ) V a lla n k u m o u k selliset lu ok k atie- jen jou k ok si. Ja su u n n osa tästä to i.im m a t ja en iten lu o k k a ta istelu k o - ¡ . » • « ' “ 'a J«- o m a a v a , « y ä lä j... e r i k o i « .,i köa X . I Tk , k* " n‘ " * W ° “ k *“ *» u r k « « « n o , . „ « « jä rjerty n ein ä Koa, jonka lu ok k atietoisu u s, taistelu- jo h ta v a t knVaam,,« „ ~ ° Va » V1C • i a 8an8en , e ,* . j , ') . V a lla n k u m o u k sellisten yleisjä r- kot S e e r ik o is jä r je s tö ci voi olla mi k ä ä n ty ö v ä e n lu o k a n taloudellinen jm - | j a .,ö . S illä yh,ei.kun™ llinen ..Ib» j k u m o u . ja k o y h ih n ö n d ,k „ m .,» «• » .. • , , ; ta teu in en ovat muutakin lo ttam u d ellista toim intaa, ne kuin ovat vain «• Punainen tuplajuulai- koskevan huom attavan osan ja josta ~ M »" «“ " « « 7) eli p a lk k a k o y h ä ii, nen kirjoittaa T y ö m ie h e s « p item ’---------- . . väitteiden perustukseksi on teh n yt naiiisen vallank um ou ksen ja toim een - »x tö kaupunki- ja m aataloudessa on män artikkelin otsikolla “ Mistä kysy- panem aan työväen lu ok an diktatuu rin? tullut suurim m aksi osaksi valla n k u m o J . la p „ k .i jaos,osaa 8 ) .nakin U .S ^y’n n y t ä « . ’° ,k ’ ’ ‘ " • ’’ '‘'■'»»“ ••¡J-n «« U i k k a . juuri v a i,,o li,« . ,o— aeuraavat kolm e yh teen vetoa: m ys , jossa hän tuo esille eräitä perin 2 . Ellei se ole, niin tarvitaan k o “• ) D iktatuurivallan täytyy olla y h uksellisiin teollisuuspa rjestöihin liitty taa täm än sanan mitä laajimm*»* I tärkeitä näkökantoja siitä, kuinka den m äärätyn järjestön käsissä." t” ’E S , V ieli ',0(! ,u h -‘ ' ,a k “ " «> T yS väan m uita j ä r j « .,S j i .e k ä «ii» sen lisäksi työväen valtiollista neeksi ja näiden järjestöjen jäsen istö m ittak aavassa. Päinvastoin juuri v*: hullunkurinen ja perin virh eellinen on I d ) Järja.tym äK öm iä k aup unkien b ) V altaelim enä k yk en ee olem aan pu olu etta nim enom aan juuri näiden suurim m aksi osaksi k eh ittyn yt luok- l y a l . . . , . , , o . oiam m a lukuun jakam an lan k u m ou k sessa taloudellinen toinun- ” ,¡1?k” " ’ ” k ” |!1e n . " ! UOk’ p a lk k a ly ö lä i.m ja vielä n. s. taantum uksellisten tuplajuulais- ’ vain poliittinen puolue koska p roleta teh tävien täh den? k atietoisek si, vallan k u m ou k sellisek si takin, kuten lakot, yleislakko, tehtai k atietoisen ty ö lä isen , m itä kaikissa c) Järjestym ättöm iä ten käsitys yhteiskun nallisesta v a lla n -' 3. Ja m ikä tu lee olem aan tai on Ja rJe sty m attöm iä m aaseudun den, kaivosten y. m. valtaus y. riaatin valtiok on eisto, m uussa ta p a I ja kaikin puolin m uuten kin tie to isu u kum ouksesta ja yleen sä ty ö v ä en lu o täm än m aan työvä en jä rjestö issä on. puoluee„ teen„ y. m näWen k>. p u olip roletaarejak in . uksessa jäisi henkilöiden, ryhm ien tai o k .. ,.".nkum°„ll»,l saa silloin valtiollisen luonteen. E-1 kan taistelusta ennen kaikkea se k tun järjestön käsiin, joiden en nen suo- W J " 'i« > ¡" , rittam aan y h l .¡ .k „ „ „ .l l ¡ « „ v a ||„ n k u . vätkä Itseasiassa selvä asia on, että en- * . näm ■ ä luulevat pelkän taloudellinen ritettu toim inta ja siitä »aatu koke- ’“ ” T ä ’ " •"« ” tk '» » k W ” » Joh. t 1. Taloudellisen järjestön hienette t o . m , o „ k„ , yn y ( y k .,.M ,i„ yh d el.» f . k . X . l X r “ hd«" «i kukaan voi M u,. X lytavat, lakot, yleislakot y. tn. -*i 'oir ! •m m « k irjo ,lu k ien lakan lyhennal-1 työvaanIMkkean alalla. leisk u n n a Imen v a lla n k u m o u s ja o sto la m i.e s ,a. A ja ,(a la v a ty ö lä in en kai il. riitä. ta tosiasiat eivät k u vittelem alla para- Ien. )o»»d tuodaan esille vain yd inkoh- c) D iktatuurin ) m elkolailla su u ra n a ., m m om jaos- m an m uuta m y ö n lä ä , attä ty ö v ä en - toim een panem at Jos niillä yksin olisi vallankumo#11 • ne, tosiasiallisesti tulee kaikissa m ais- det ,o 7 ). „ „ „ a sen sijaan , e,Ui ja o sto 6 ) luokka ai s u o n ,, vallan k u m ou sta työväen neuvoatot, joissa, ovat ed u stet P;L" i . 88 vaHanku m ou ksen tapahtuessa nii- su oritettava, täytyisi lakon, yleislaki1 n u i K irjottaja osottaa ensin “ Industria- pien en isi, tu lee sekin suuren em aan , se sään y h teisen ä m assana Eiko ole totta, että tähänastinen den työväen luok a tuina kaikki työväen liikkeen eri m u o vaan että y. m. s. avulla ensinnäkin, pakoitta j n keskuudessa aina- on listissa • väitetyn seuraavaa: työväk i vallan k u m ou k sen edellä sen järjestym ättöm iä jo u k k o ja sekä dot ja joita vain johtaa poliittinen historian kok em u s todistaa ja kapita- j ki ........... . - | kap italistit y. m. luopumaan teoHi in näm ä jaostot olem aan, m itkä yllä I. Että K olm annen K ansainvälisen p u olue." tulee tavattom an suurlukuiaesti liit- erinäisiä jouf ‘ ' liatisen yh teisk u n tajärjestelm än nt erinäisiä jo u k k o jä rjestö jä , kuten am - «uusvälin eiden kontrollista, pakoitts» s i - ! olen luetellut, sekä tulee vain verrat- p u olelta on 1 ,W . W . liitolle asetettu tym ään en n en kaikkea juuri n. k. van- m a ttiy h d i.ty k .iä , o su u sk u n tia y m • i m e n r i,.¡ „ ¡ l.¡ „ k a h ily . - tain p ien i vähan, m i„ 8 eh to, että sen täytyy hyväksyä ty ö h o ,lli„ .n työväen järjestöih in , äm m ät- jdh tavat ty ö v ä en lu o k a n k u m o u k se lla lu op u m aan vallasta; L ak oilla y .m . täytyisi pakoitta» lf väen diktatuuri siinä m uodossa kuin tiy h d i.ty k .im , e, k u m ou k sellisiin työ- set järjestöt ja niiden kautta taas tulee tapahtum aan tai voi tapahtua Muissa Industrialistin kirjoituksi kokem uksiltaan pätevä valiank um ou s- kom m unistit sitä tulkitsevat, s. o. a i •'*?* 1 j ° S8ak ,n nykyaik aisessa m aassa, sen v ä cn p u olu eisn n y. m. sellaisiin , jotka näiden a k tiv i.e t, lu o k k a tie to i.im m a t o llisu u sek sp ertit, vanhoilliset työ.<>i»- »a, sen ta johtam aan on vielä esitetty kolm as väite, jota noastaan k om m u nistip uolu een kau t ' “ « . m » , ’’ k " ’ ° V“ i EurOP* ’ “ k ok on aim m a, ja ,i« ,o j.im m a , ,y ö - y. m. luopum aan saboteeraukse«,a4" j ainakin voi pitää M. S. esittäm ien väitteiden asukkaat ilm enevät silloin Eaim. nykyään on täällä A m erik a s h»nb ta". Ja kirjoittaja lopettaa täm än ja vastavallankum ouksellisista ittom asti k v. asvan , * Y h taanm , „ eet. 0 noin m i.j o a .; X öiset n ^ iohtav»» o k X t a I ) ja 2 ) täyd ennyksenä eli y h te e n v e seuraavina jaostoin a: sa jaostossa 4 ) noin kahd ek san m ik k e ista a n ; väitteen sä toivom uksella “ tästä p i I I ) v allassaplavat luokat, kapi- tona ja K am enjeffin väitteiden a, b joon aa m aaiaisproletaaria, p alk k atyö- ja vähem m än L a k o illa y . m. tä y tyisi pakoitta» k«' täisi taistella. O lk oon m en neek si, ■ a li,« , n u a n o m ia u ia ., k a „ pp, . . t . ko- U ,„ . j . v u o k ,..,lJal „ ö ,a . jo in a « . naa ja 1919 noin 33 m iljoon aa jäsen - j tietoisia työlä usta. ja c vastakohtana ja joka kuuluu: Ja tu o ta n n o lliseen k o k e sk ilu o k k a , p oliisit, valkok»»^1 kesku steltak oon vaan, tiliäp ä asia sel- tä eli lähes neljä kertaa en em m än, toim in taan roillaan eläjät y. m .; y ' " • U k k **ro" “ nem m istö ei tiedä yhteisk u n n allisista Jälkeen 1919 on mjdan ¡ » . « n m i i r i „ ¿ ¡ ^ „ “ ^ d l M k n X k ^ n " .u o rttta m j’ ' 3 T yöväen taloud ellinen järjestö vinnee. 2 ) Näitä edustavat p rofesion aliset k ysym yksistä juuri paljoak aan ja joi yh teisk u n 2. Että "kiertelem ättä «anottua I riittää toim een p an em aan L ak oilla y. m. täytyisi pako!tui i vielä noussut. T ässä ei o le o tettu V e - } » e n tuhat kertaa vaikea ylem m ät kerrokset, byrokratit, l a k i - ____ _ ta on eri järjestöissä tuskin kourallis- - ‘ i - lukuun , jon k a a m m a tti,h d .tty .- a.lU U ^ t t ; ^ ^ ^ ” ""’'" W . IX -.He asetettu eh to sisältää seu nallisen vallank um ou ksen ja ty ö v ä en m iehet, m aan viljelijät y. m. luopumaan porvarip olitik oitsijat, teoiili- i takaan raavaa: I. W . W . liiton on taivuttava luokan diktatuurinkin, koska -— jäsenm äärä on sam aan aikaan non iaon Hik » tuotan - vallankum ouksellisuudestaan p»*0 i a ) T yöväen kaiken voim an alku ja kasvanut sadoista tuhansista ( 2 4 6 ,0 0 0 ' m itä ,a u o tu k sen taa luovuttam aan elintarpeita k»uFU J k om m u nistip uolu een h olhouksen ja V .. K° k ? paJkkalyölä l . h d a k » « n ,,ljo o n a . e s t o i n » , jotka vu on n a ,9 0 7 ) lä k a . 7 m j . j 2 „ „ v . X « . , k .Z ? T k 7 " ' ’'k’ ' t- k « .- perustus on yh teisk u n tatalou d essa | käyttävät fa nruaraysvallan alle ja luovutettava lii k ien ty ö lä isille jne. rmarit siihen T lu ettu - työläisten o l l e . « , e „ tu otan to- ja ja- H / ? “ n a; 5 • ° V<t «u u n niHeen « m a ila asteella: - 9 2 0 V en äjän ta lo u d a lll.a , j ä , j . . , ö , ^ k ^ k « , 7 , , : " “; ton kontrolli täyd ellisesti — vaikkapa kovälin e,d en käyttäjinä ja liikkeellä i f ^ ^ » V ^ m a t köyh älistö- L ak oilla y. m. sellaisilla täytyi*' h? Jaostossa 6 ) on A . F. o f L: »sa, e n > h d a.ta u seid en m u,den „ a id a n -a- v a llän k m n ou k “ n ja d“ k" epäsuoralla tavalla — m ainitulle p u o Iäiset- m aata,ouden P a lk k a ty ö -1 rau tatietyöläisten veljeskunnissa, itse «tä kukistam aan maahan tunkeut“** j lu eelle. Tämä sen tähden, koska p u o pitäjiä, on siinä m erkityksessä, m ikä lo u d a ll,.,a „ järjestöjen k « „ . „ kuj- u .u u t in , o „ u „ „ L „ X X rosvojou k ot, ulkom aisten kdP-u -ltOi# 5 ) ’ järjestym ättöm ät m uiden t e d i - L . • " " • " * * • • * * • * > - • lue tulee olem aan työväen diktatuu sillä täm än johdosta on jne. tenkm ovat liitty n eet ty ö v ä en vallan- m at ty ö lä iset he,«4ä , i-t. a — i Vl1*’ m ,b oon aa työläistä, tosin jo iär- k u m o u k „ ll,s« e „ ta lo u d a ll,.,e n j ä r j « .- ' b ) T yöväk i voi vallank um ou ksen .....L-.: rin toim een pani)« tulevaisuudessa." j . v . l L k u m o u r t i u L t a X X arm eijat, vehkeilijät y. m suuk sien liikenteen ja kaupan palkka- ‘ » • . . . . . J - ...... J H painaa jestyn eit«, tosin m yös jo jossain m ää ¡ojan k a n ta ,n v ä l,» a n , j o . „ tata n „ n yttäm ä , y X X ~ X n . Jä, K irjoittaja te k in jatkaa heittäm äl suorittaa valtaam alla näm ä kaikki lai ty ö lliset; L akoilla täytyisi voida tr.yo» P4**' rin yh teisk u n n allisista asioista tietoi- tokset, teh taat, k aivok set, rautatiet kyä on jo noin k ym m en en m iljoon aa i--» x __ .. Jar lä sulkum erkkien sisään väitteen taa järjestys, pakoittaa kurun ne ® 6 ) A m m attiyh d istyk siin , o su u sk u n ,ä ,a n U . d ,O o n a . j . . , o jotk> ya| | . nkum<>uiU (" T ä stä nyt selviää sekin, m issä m ää y- m. h a ltu u n « ja kieltäm ällä siten nin y. m. sellaisiin järjestyn eet v an « a , tosin jo jou k o sta p aljon vallan hannet ja tuhannet yhteiskunnan . joh tavat. kum oukseU tstakin työläisiä, m utta vai niiden käytön ja niissä valm istettujen h oilliset työläiset; Ja suurin osa työväestä kaupun- M yönnetään, että . rin poliittinen ja taloudellinen kan lan k u m oustilanteessa irralleen tuotteid en nautinnon kaikilta m uilta m istö vielä van h oillisia ja g e u sa ja varsinkin m aaseuduilla tu lee pahtua. m utta nain tä y ty y ta- •e e t kapitalistisen järjestelmän ®®rt sain välin en tulevat olem aan rinnak 7 ) V allan k u m ou k selh si iin te o llis u u s -> n y k ,i .e en n em jxrjaatolm äa kannattajja. luokilta, siten tappam alla ne nälkään . m ikä o n se erik oisjar- olem aan silloin vielä kun vallank um o- tom at, jotk a silloin alkavat rjo*4**- kaisina ja itsen äisin ä“ , se o ., ettei järjestöihin, valtiollisiin .« • «- l pu,o ,’i e ” u n ' > ja o s t o a « 7 ) on kaik k in e kannat- u . alkaa kok on aan j ä ,j a „ y „ ä ,ö m ä . i k J m ^ u k ta Ù u ta 'r kok^nalm p“ “ tai uhkaam alla sillä p ak ottaen ne val rosvota ja murhata omiin ni»“*** to in en ole toistaan ylem p än ä“ ) . v ö l i i J t • t , ‘O n,,ar,e‘ to,h ,n ’» tty n eet tajineen korkeintaan non. 5 0 0 » ta tu- lastaan luopum aan. *n ..J* . t,C" ’kaikkialta, m istä vain irti saavat Näm ä vaatteensa M. S. perustaa Ja vallank um ou s, joka voi to teu tu a on j o l ^ a j » 4 j ä ^ T t e ) Tällä sam alla k einolla pidetään S u om en T yöm ies-leh d essä. No. >:ssä, aäX a, k PT T “ ~ ° * ^ « k a la a n m akaan ka,kk , na. j o ,k . Ja tässä olen luetellut vain o»49 sitten kaikki vastavalU n k u m ou k selh - W lU ’e 8 ^ K k a m u lr .m ,« k u k t.ta o d m o n , k in .ttk m a U a ,o « a l,.„ p u o lu e tta , n n i vain siten,* e ttä ty ö v ä en lu o k k a k o k o -i y lein en ty ö v a en lu o k ju lk aistuun M oskovan n eu v o s setkin k u n » « , kun järjestetään a si niistä tuhansista suurista teht!* ‘ n a ,.u u d e s « « n ih h e n tavalU taikka m y ö s ,o h ta « ton p u h een joh tajan K «m anjeffio kir pidem m än i m uutan antam alla k an n a,u k .an ra ,oai- oita uudelle pohjalle. to ,,e lia ottoa osaa, siis ty ö v ä en n o«- en em m än ja m ikä k J° h U * p a k o tta m is e n toim ista, jo tka jo itu k seen , josta on lainannut asiaa " » f* » « « - lu o k k a la itu - i nliamilla j . m d u ttr iJ ia ^ a B . uniom .- - m i s e » < v g h a a n Iu o k U n a . tu lee U - n iid en j o h t a n „ . J k e ^ m a m T * okta»* la n k eev a t vallankum ousta lukokam ukaran kautta k u ik a n .., a n l-ln U la . vu.daan lukea lu o k k a U u ,.! » . pahtum aan siten, että siinä I ' «äm ain en su h d e? K öyhälistöjärjestön suoritetta»****' (J.dt) x - , k“? 5. a •
