W-
26 P.—
TIISTAINA, HI
APRIL 26
\ •
TOVERI
sanluokilta ja jonka pankit taas ruvettiin viemään maasta pois. suus, joka on keskittynyt harva vat lainlaatijakuntaan.
Heidän 1914 ..............................—......... 13,222,000 e site tä ä n toukokuun 2*» ns i«
jättävät
teollisuuskapitalistien Pääoman vienti sinänsä ei tosin lukuisten kapitalistiryftmäm kä oli se myöskin otettava listalleen 1919 . ........ ....... .................. - ........ 32,680,000 7 illalla. Tervetuloa «“iHo?1/ ”’
käytettäväksi. Siis suhteellisesti ollut rengastumisen seuraus. Se siin, esiintyy, on esiintynyt räi estääkseen nonpartisanistien pää N äin ollen oli siis a m m a ttijä rje s tuvalle!
f°i e* j
yhä pienenevä osa teollisuuspää- on ollut ylipäänsä kapitalistiseen keästi vastakohtaisen jä koko sen semästä voitolle vaaleissa, niin tö ih in k u u lu v ien jä s e n te n lu k u m ä ä rä
Frlscon laulajat vierailivat T
omasta on kuulunut teollisuuden kehitykseen
eroittamattomasti valtavan kansanjoukon suhteen,« ilkeästi kuin se leikkasikin teräs vuoden 1920 a lu ss a kolm e k e rta a niin tu v a lle L k. 17 päivä k a p p a , * ’; «
harjoittajille itselleen.
Yhä e- kuuluva ilmiö. Mutta rengastu- jolla ei pääomia ole. Kysymys trustin etuja.
su u ri kuin v. 1910 ja en em m än kuin s ija t”. H arvoin nakw » u i k
nemman joutuivat he riippuvat minen kärjisti äkkiä ristiriitaa ja omistussuhteista kärjistyi täten
Mutta terästrusti ei vain niin p u o lta suurem pi kuin m itä se oli su p isu o m alaista operettia l -
suuteen
pankeista,
joilta
he
ovat
antoi pääoman viennille polfta- mitä selvimpään muotoon, samal helposti hellittänyt otettaan. Pää m ailm ansodan p u h je te ssa.
O ffice Seventh and Commercial St.,
m ä kappale. M itä tulee PriSf °° ö
saaneet pääomaa ja jotka siis van luonteen.
______Opposite Post Office.
V
uoden
1919
lo
p
u
ssa
lisä
ä
n
ty
i
am
la kuin kysymys yhteiskuntatalo asia oli vain ensiksi saada sen
v e rie n esitykseen, niin vota*?" *
tosiasiassa ovat heidän liikkei
m
a
tillise
sti
jä
rje
sty
n
e
id
e
n
lu
k
u
m
ä
ä
uden
järjestämisestä
tuli
finans-
e . t l m a in ita .M U henki,
Post Office Address:
edustajista enemmistö Minneso
Rengastuminen pyrki leviämis-
densä suhteen omistajan asemas
r
ä
aiv
an
s
a
tu
m
a
is
e
sta
e
te
n
k
in
Kea-
sipääoman
oman
kehityksen
silla sen an sa itsee laulaisin
T O V E R I, Box 99, Astoria, Oro.
tan
lainlaatijakuntaan.
Siksipä
sa. Toisaalta myös pankkien oma tään leviämään. Riippumattomat kautta yhä helpommaksi rat
ki-E
uropan
m
aissa.
Y
k
sistä
ä
n
Eu-
työ. — R äsänen, seppä, joka
toimitettiin ehdokkaitten nimittä
etu on pakottanut niitä sijoitta teollisuudet joutuivat yhä enem kaista.
ED ITO R 1A L S TA FF
ro
p
an
m
aissa
nousi
a
m
m
a
ttijä
rje
s
tö
i
lu t P ielav ed eltä Savon ' päakto
misessä
ankara
karsinta,
jossa
Eli» Sulkanen, Managing Editor, Sulo maan teollisuuteen yhä lisäänty män riippuvaksi rengastuaieista
hin
kuuluvien
jä
s
e
n
te
n
lu
k
u
m
ä
ä
rä
kiin, K uopioon, ja opettell
ja monet ehkä lopuksi tulevat
jokainen sellainen edustaja, joka
Syvänen. A lex Sevo, A . N. Koskela. vän osan pääomistaan.
K. E. Heikkinen
renkaisiin yhdistetyiksikin. Jos Tuomari Gary kieltää unioit- tosissaan mainitsi rautamalmin vuoden 1919 lo p u ssa 26 m iljo o n aan k ie ltä ”, ru o tsia, y. m. h e r r a t
Finanssipääomaksi nimitetään tätä kehitystä voisi riittävästi
verottamisesta, armotta karsittiin ollen v a sta a v a lu k u vuoden 1 9 1 0 Jo - kejä, tä s tä Savolaisesta s e p t ^
Pkono: O ffice 365, Editoria! Dep*t 632 sitä pankkipääomaa, siis rahan-
ten
olemassaolo-oikeuden
J. V iljam aa kerrassaan sattuva
kauan jatkua, johtaisi se lopulta
kapitalistipuolueitten ehdokaslis pu ssa a in o a sta a n 8,500,00$
muodossa
olevaa
pääomaa,
joka
S
e
u
ra
a
v
a
tau
lu
k
k
o
o
s
o
tta
a
a
m
m
a
t
asia llise n kuvan.
Viljamaa!'4
Entered as second-class mail matter
jättiläismäisen yleisrenkaan muo
Terästrustin huomattava joh talta.
tijä rje s tö ih in kuuluvien jä s e n te n lu k e sk in k e rta ise n hyvä ia - ; *
July 18, 1912, at the Post Office at täten tosiasiassa on m uuttunut dostumiseen, joka tietoisesti jär
Kun sitten lainlaatijakunta,
Aatoria, Oregon, under the A ct of teollisuuspääomaksi. Omistajiin jestäisi koko yhteiskunnan tuo tomies, tuomari Gary, on selit
k u m ä ärän vv. 1910 ja 1919 e ri m ais basso, e sittä e n laulunsa v a rm u ,^
tämä
tappelussa
strateeginen sa:
M erck 3, 1679.
sa nähden säilyttää se aina raha- tannon, samoin kuin tuotteiden tänyt julkisesti, että “Unioittcn
taidolla. Lotan, hänen vainon» 1
muodon, he ovat sen sijoittaneet jaonkin. Se olisi järjestetyn' yh olemassaololle ei ole mitään te paikka, oli vallattu trustin ren i Iso-B ritannia ......... 2,400,000 8,024,000 m oln lä h te n y t pääkaupunkiin
kien käsiin, ryhdyttiin tehtyä vc-
pankkeihin korkoa kantavaksi teiskunnallisen tuotannon tila, kosyytä olemassa.”
käsittelemään 1 S a k sa .......... ......... 2.960.000 9,000,000 sä k a n ssa sivistym ään ja ruotsia ««
Kun vertaa tämän terästrustin rotusvaatimusta
pääomaksi ja voivat sen aina mutta täydelleen riippuvainen
Y hdysvallat ........... 2,100,000 5,607,000 te le m aa n , osaa esitti Alma KU111,
saada rahanmuodossa takaisin. vain pienlukuisen pohattaryhmäu johtokunnan puheenjohtajan lau
I R an sk a .................... 977,000 2,500,000 E s ittä jä oli uutuus p a i k k a ^
Sitä mtikaa kuin toisaalta osa Mutta todellisuudessa on suuri
suntoa niihin uusiin lakimääräyk
................... 817,000 1,800,000 ollen m yöskin ensikertalaisia ¿ X
k e y h tiö t kehittyivät ja pääoman osa tuosta pankkeihin sijoitetusta tahdolta ja eduista. Tuollaiseen siin, joita viime aikoina on laadit nan jälkeen tuli valmiiksi ja hy 1 Ita lia
tilaan ei taloudellinen kehitys tu, ja joita parailiaan puuhataan väksyttiin, oli verotusmäärä niin i IhBlgla ....
139,000
750,000 le issa m ukana, joten Lotan
keskittyminen edistyi, sijottivat pääomasta m uuttunut teollisuus- kuitenkaan ole teollisuudessa
H
ollanti
..................
625,000 n ä y tte lem in en jäi paljon v a r j o « ?
154,000
mitättömän pieni, että on kyseen
.yhä
useammat suurkapitalistit eli tuotantopääomaksi (tuotanto koskaan pääsevä, sillä jo paljon seka yksityisissä «valtioitten lain-
t *
360,000 ta sen p alkitsi ja Rorvasi
laatijakunnissa että kongressissa, alaista tuleeko koko laki m itättö T a n sk a .................... 124,000
välineiksi
ja
työvoimaksi)
ja
on
ennemmin osoittautuu kapitalis
pääomansa moniin eri osakeyh
R uotsi ......................
339,000 v a rm a t ja hyvin harjoitetut lanta
siis kiinni tuotantoprosessissa. tinen järjestelmä yhteiskunnan niin tämä ajatus ja sen käytän myytensä takia elämään seuraa- N o rja ........................ 115,000
47,000
144,000 jo tk a A lm a K uusela esitti moiti«
tiöihin. Kellä taas on ollut pal \ hä suureneva osa teollisuudessa
nössä toteuttaminen näyttää käv- vaan istuntokauteen saakka.
Suom i ......................
15,000
41,000 to m asti.
jon osakkeita, hän on saanut val käytettävästä pääomasta tuli ole suurelle enemmistölle niin sietä vän kokolailla yhteen. Amerikan
H anna, heidän
Joka tapauksessa on kuvernöö
mättömäksi
kahleeksi,
että
hei
S
veitsi
....................
75,000
224,000 oli m yös voim ia kysyvä osa, niin Uu'
lan astua yhtiön johtoon tai pan maan finanssipääomaa, siis pank
työläisarmeijan siihen suhtautu ri nyt allekirjoittanut tuon lain
41,000
211,000 lu jen kuin näyttelemisenkin puoiest,
na oman edustajansa sinne (e- kien hallitsemaa ja teollisuuden dän on pakko vapauttaa itsensä misesta tietenkin riippuu pitääkö niin mitätön kuih se onkin. Mut E sp an ja
siitä. Mutta joka tapauksessa on tämä periaate kutinsa. Me olem
200,000
772,000 jo ssa N aem i Bergman suoriutni
sim. hallintoneuvostoon). Hal käyttämää pääomaa.
ta samalla kertaa kun se astui Itä v a lta
kapitalismin
myöhemmällä
kehi-.
U
nkari
......................
86,000
500,000 te ttä v ä s ti.
lintoneuvoston
jäsenenä
saa
L uutnantti SöderhjeiE
Finanssipääoma kehittyi osake tyskaudella näkynyt pyrkimystä me kuulleet herramme ja mesta voimaan, ryhtyi trustille kuuliai-
T
shekko
slo
v
a
k
ia
..
100,000
suur-osakas ensinnäkin voitto- yhtiön kehityksen rinnalla ja saa
657,000 k a ik in puolin liehakoiva naisten >
rimme, kapitaalin, äänen. Se ta
C anada .................... 120,000
378,000 rä ä n ja sam alla arvonsa tuntev» w
osuuksien muodossa erikoisosan vutti huippunsa teollisuuden mc- yleisrenkaan ja samoin pyrki vallaan kaikuu korvissamme käs
liikevoittoa ja toiseksi tilaisuu nopoliseerauksessa. Mutta pank mystä yleisen keskuspankin muo kyltä. Tulemmeko antamaan am ja “yleistä mielipidettä” muok A u straalia
302,000
628,000 tllas, o saa e sitti Albin Saari kaikä
dostamiseen.
Näiden
pyrkimys
U usi-Seelanti .......... 57,000
den vaikuttaa liikeyrityksen hal kipääomaa hallitsee pankki ja
100,000 puolin sa ttu v a sti, niin laulujen km
mattijohtajien! me johtaa itsemme kaamaan sille vihamieliseksi.
S erb ia (Jugo-Slavia)
lintoon sekä voi myös keinotte pankkia taas hallitsevat pankki t ä yhtymisestä on johtunut fi- tuon käskyn kuuliaisesti noudat
7,000
20,00) n ä y tte lem ise n k in puolesta. Helmaa
Kaikesta
päättäen
on
otaksut
nanssipääoman
mahtava
Keskitys
lussaan y.m. toimissaan käyttää osakkeiden enemmistön omista
T u o sta
32,680,000
a m m a tillise sti m a isteri, oli tottuneen laulajan >
tamiseen tulee tulevaisuus ratkai tavaa, että jonkun ajan kuluttua
edukseen liikkeen aseman tunte- jat. Mutta vaikkakin teollisuus voima. Finanssipääomassa esiin semaan.
Minnesotan “kansa” yhtä kiihke- jä r je s ty n e e s tä .ty ö lä is e s tä la n k e a a yli n ä y tte lijä n Saviluodon käsissä, joki
Muodostuu täten henki joutui vhä enemmän riippuvaksi tyivät k\ikki osittaiset pääoma-
ästi vaatii rautamalmin verotus- , 27 m iljonaa jä s e n tä y k sistä ä n seuraa- lu isti k u ten te k ijä ltä ainakin, ntahj.
löpiiri, joka joko oman pääoman pankin pääomasta, ei asiaa kui muodot (kauppa-y teollisuus-, ra
van viiden
m a an :
Iso-B ritannian, sen, n uoren rusthollarin osassa suo
sa voimalla tai vieraan pääoman tenkaan oli käsitettävä niin, että ha- ja pankkipäaoma) yhdistet Miten trustipohatat peuka pykäläin kumoamista kuin se S aksan, Y hdysvaltain, R an sk an ja riu tu i F. N ousiainen tyydyttävästi;
taannoin sen voimaan saattamis
keskitetyllä voimalla firman e- samalla yleensä teollisuuspohatat tyinä yhdeksi kokonaisuudeksi.
loivat reformikysy-
Ita lia n osalle.
ä än i p aik o ttain oli heikkoa. K
aroli -
ta kannusti.
dustajana /(esim. pankin johta tulisivat riippuviksi paftkkipoha- Kauppapääoman itsenäisyys jou
nä,
palvelija,
osan
esitti
ensikertalai
rayksiä
ja) määrää monen yhtiön asiat toista. ( Omaisuuden keskittyessä tui yhä enemmän syrjäytetyksi,
se n a Ida Sm ith edukseen, voittaen r-
niiden hallintoneuvostossa. Syn ovat yhä useammin tulleet ole samalla kuin pankkipääoman ja
Usein, taikka miltei poikkeuk
Berkeley,
Calif.
leisön suosion kauniilla lauluillaan
tyi siis jonkinlainen personaali maan aivan samoja henkilöitä teollisuuspääoman välinen eroa setta aina, on saattanut huomata,
N u o rte n illa ts u tu lo ssa !
T o u k o P a h a vain e ttä oli niin vähän Idalla
unioni (henkilöllinen yhteys) ne, jotka omistavat pankkien o- vaisuus finanssipääomassa vhä että milloin kansan keskuudessa
kuun 8 p äiv ä kello 7 illalla on Tove- la u lu ja osassaan , sillä yleisö toivoi
sekä cri osakeyhtiöiden välillä et sakkeista enimmän osan, kuin ne enemmän hävisi. Sitäpaitsi teolli nousee jokin erikoinen reformi-
y ritu v alla ih an n eliito n iltam a. O lem enem m än. H eikki, samoin palvelija,
tä näiden ja pankkien kesken. kin, jotka hallitsevat tosiasiassa suuspääoman alueella ovat suu vaatimus, niin ennenkuin se laki-
me ennem m inkin jo n a u ttin e e t n u o r o san e s itti H. Teräväinen koko sa:
(Saksassa oli v. 1903 kuudella teollisuutta, ja kansallispääomaa. ressa määrin hävinneet erityisten sappojen kautta on kulkenut, ei
to im e e n p an e m ista
illa fsu ista, tu v a sti. Y leisnäyttely lauluihin nia-
rajat. Ennen eros- siitä enää ole mitään jäljellä. Mailman ammatti järjestöliik- te n
suurpankilla eri osakeyhtiöillä yh S k s i.™ ' San° a iinanssikal>i,alis- tuotantoalani
sa ollceT"itsenäiset teöinsuuden
m u tta tä llä k e rta a tu lee s iitä nau- den sujui kiitettäv ästi, joten joittet
teensä 751 omaa edustajaa joko
1 aikka vastaisessa tapauksessa keen kehitys vv. 1910— 1919 tin to rik k a in m itä k o sk aan on ollut. kin heikom pi näytteleminen häiprj
haarat joutuivat vhä tiukempaan
johtajina tai hallintoneuvoksina,
Kun teollisuusliikkeet rengais- yhteyteen keskenään. Siis yhteis.- kun sellainen vaatimus laiksi pu . 1919 o li m ailm assa y li 32 m iljö ö - E tte i tä m ä su in k aa n ole m itä ä n pö- kauniisiin lauluihin Laulut oli opet
eräänkin berliniläisen pankin ai tuvat, merkitsi se poikkeukselli
keutuneena tulee viimeisestä “sa-
naa am m atillisesti jä rje s ty n y ttä
t yä, sen n äk ee jo k ain en , kun ohjel- ta n u t tov. H elenius ja ansaitsee häs
noalla johtajalla oli (v. 1909) sen suurten ylimääräisten voitto kunnallinen työnjako, toisin sa pasta ulos, ei sitä enää lainkaan
ty ö lä is tä .
m a t saapuvat. Illan oh jelm a on niin siitä e h d o tto m asti tunnustuksen, iil
kokonaista 44 sellaista tointa, toi jen saantia, jotka kapitaliseerat- noen jakaantuminen eri tuotanto saata tuntea lähteneeksi siitä
“ Daily H e ra ld issa ” on Julkaistuna m onipuolinen, e tte i p a re m p a a löydy lä h än en ah k eru u ten sa todistavat l*c
sen pankin edustajalla 35. Kaik tuna ja keskitettyinä pääoniamas- aloihin, jotka ainoastaan tavaran- vaatimuksesta, minkä kansa oli tila sto a m m a ttiliik k een k e h ity k se stä
p o rv a rite a tte ris ta k a a n , joiden lä jä t varm oilla lauluillaan Säestystä
kiaan oli Saksassa 1909 noin 12,- soina virtasivat pankkeihin. M ut vaihdon välityksellä esiintyivät äänestysuurnalle mennessään e eri m a issa vv. 1910 1919. T ilaston ‘ k m a istään
n n a tta jia tä älläk in näkyy v a lite tta - hoiti taid o k k a asti pianolla Sigrid
000 johtajan tai hallintoneuvok ta samalla rengastuminen hidas- yhteiskuntaelimistön osinaj on sittänyt.
on to im itta n u t k an sain v älin en työ- vaati olevan. Siis toukokuun 8 päi- K ruse.
sen paikkaa; näistä oli lähes nel tutti pääoman sijoittamista tuo vähentynyt vähenemistään, sa
Kuvaavan esimerkin tästä an tOT?, St° ‘
jo k a in e n T o v eritu v alle k atso m aan
T erv etu lo a toistenkin, Frlscon Ui>
jäsosa (2/*18) 197;n henkilön kä tantoon. T nsiksikin rengastuneis- malla kuin toisaalta teknillinen taa Minnesotan valtiossa esillä
T ilasto koskee seu raa v ia m aita : n n tä saa a ik aa n nouseva polvi.
lä jä t laulunäytelm ällä- — P. H.
sissä. Yhdysvalloissa oli v. 1906 sa teollisuuksissa, koska renkaan työnjako yhdistettyjen liikkeiden ollut rautakaivoksien verottamis Iso -B n tan m aa, S aksaa, Y hdysvaltoja, “ K aksoisihm inen”. — O m ituinen ni-
esim. toiminimi J. P. Morgan ia ensimäisenä sääntönä oli tuotan sisällä edistyi yhä pitemmälle. vaatimus. Kansa vaati niitä vero R anskaa, Italiaa, B elgiaa, H ollantia, mi — eh k ä, joku a ja tte le e . J a niin-
C:o edustettuna 5 pankin, 50 ra non rajoittaminen. Toiseksi ren Siten finanssipääomassa ovat ka tettaviksi samassa suhteessa kuin T an sk aa, R uotsia, N orjaa, Suom ea, h än se onkin. Nimi on om itu in en ja
Hoquiam, Wash.
dan, 3 laivaliikeyhtiön, 8 trusti- gasti! mattoni issa teollisuuksissa, donneet pääoman erikoislaatujen kaikkea muutakin kiinteätä oniai r i 7 T sh e k k S? i nJa w R a ™ lta * ’ U nka‘ ‘ se n äy telm ä on todella om ituinen.
Puhuja- j a keskusteluseuran to
yhtiön, 8 vakuutusyhtiön ja 40 koska voittoprosentin alentumi luonteen merkit. Pääoma esiintyi suutta. Verotuksen piti tapahtua t r a a l L U n tt\° S eelanti T
I JO88a kak so isih m in en esiintyy. N äyt- kous oli A hjolassa t. k. 19 P:n iUalk.
teollisuusliikkeen hallinnossa — nen aluksi säikytti pääomat uu yhtenäisenä mahtina, joka itse- siten, että veroa perittäisi jokai i I t u
S e e la n tia j a S erbiaa. täm öR lä e site tä ä n h a rv o in täm än iaa- T äm ä to im itu s Hiotettiin vhtei.lr
Eri rahaylimysryhmät ovat tie sista sijoituksista. Täten samalla valtiaasti hallitsi yhteiskunnan selta kaivetulta rautamalmiton- N äide
8 d SaD° en ~0 <~n m aatX tUiSia n ä v te lm iä - sillä n iitä on vä- , lulla, jo k a m eni niinkuin märkä p»
tysti myös monella tavoin tois- kun nopeasti kasvoi kasattavaksi elämänprosessia, mahtina, joka nilta.
N aiden m aiden a m m a ttijä rje stö ih in hän olem assakin.
S uom enkieliseen*
7 ’...^
enkieliseen laa.
S itten siirry ttiin suoritunuzi
tensakin kanssa joko höllemmäs- (s. o. tuotannon laajentamiseen j°k tl1’ välittömästi tuotannon
Vaatimuksen
otti ohjelmis kuuluvien jä se n te n y h tein en luku- „ äy te lm ä a su u n on kap S uom
p aleen so v lte ’-
sä tai tiukemmassa yhteydessä. käytettäväksi) määrätyn pääo välineiden, luonnontarpeiden ja toonsa ensiksi Non Partisan Lea- m a ara n ouS1 a lla m a m ittu je n vuosien iu t F elix H yrske, jo k a m yös on yhte- m u u ta ohjelm aa, vaan melkein kaik
ki ohjelm an su o rittajat olivat näy
Kapitalismin
kehittyessä on man paljous, samalla supistui sen kaiken kasatun entisen työn o- gue ja se kävi kaikkialla niin o p u ssa . seu raa v iin m ä ä riin :
j n ä (akeena 8iitä e t u ge on kaikifl
mistuksesta.
Näkyi
yhä
selvem
tö
sh a rjo itu k s iss a ja niin ollen ei ok j
kasvamassa se rahamäärä, joka sijoittamismahdollisuus.
suosituksi, että verotusta kiihke 19 ........................................... 10.836,000 puolin kunnollinen. En ru p ea kap-
Tämä
min että siitä omistuksesta suo ästi vastustavat trustien rengit-
lu t paljoa ohjelm aa. Luettiin ilmi
virtaa
tuotantokapita
. pankkeihin
..
r — ristiriita vaati ratkaisuaan ja löv- rastaan
191 ...... .................................... 12,249,000 paleen sisä ltö ä selv ittelem ään , silla k irja, jo n k a oli kirjoittanut F Var
johtui
kaiken
elävän
työn
listien ulkopuolella olevilta kan- si ratkais
“
eivät sitä uskaltaneet jättää
...........................
13,341,000 se p a rh a ite n selvenee jo k aiselle, kun tio. N y rk k ile h te ä ei voitu myöskius j
kayttämisvafta.
Sannalla oniai- pois ohjelmistaa
" m, joilla ratsasti 1913
(T H E CO M RADE)
Tka argan of the Finnish workers in
tko Western State*. T ka only Finnish
Doily in tko West. Published Daily,
oxcept Sunday, at Astoria, O»*«on
ky tka Western Workmen's Pub
Society.
FINANSSIPÄÄOMA
TYÖVÄENUN10T
14,728,000 saapuu katso m aan .
Eräiden industrialistien virheiden
oikaisuksi
,
Nimimerkki
Että tässä asiassa ei ,,is jou d u ttaisi j la n k u m o u k sclli.est,
m etsään, e t t . .„ tä päästäisiin tä y d e lli-’ ja m istä
O nkn
. i y /.i 7 *
»,U r i i J
tU
ku"
•K aksoisihm inen’ lukea, sillä lehden päätoimittajaa
t n:»:inm tutnrnttnnnnttnr
t ie t o is e t < ty ö lä iset
m uodostu nut järjestö
taPaktum aan sitten
vasta
4)’ 5> i* 6> ” •>
p eria a tteen kannalla 'olevien järjestö-
a ) V a lla n k u m o u k selliset lu ok k atie-
jen jou k ok si.
Ja su u n n osa tästä to i.im m a t ja en iten lu o k k a ta istelu k o -
¡ . » • « ' “ 'a
J«-
o m a a v a , « y ä lä j... e r i k o i « .,i
köa X
.
I Tk
, k* " n‘ " * W ° “ k *“ *» u r k « « « n o , . „ « « jä rjerty n ein ä
Koa, jonka lu ok k atietoisu u s, taistelu- jo h ta v a t
knVaam,,«
„ ~ ° Va » V1C
• i a 8an8en , e ,*
. j
, ') . V a lla n k u m o u k sellisten yleisjä r-
kot
S e e r ik o is jä r je s tö ci voi olla mi
k ä ä n ty ö v ä e n lu o k a n taloudellinen jm -
| j a .,ö .
S illä yh,ei.kun™ llinen ..Ib»
j k u m o u . ja k o y h ih n ö n d ,k „ m .,» «•
» ..
•
,
,
; ta
teu
in en ovat
muutakin
lo ttam
u d ellista
toim intaa,
ne kuin
ovat vain
«•
Punainen tuplajuulai- koskevan huom attavan osan ja josta
~ M »"
«“ " « «
7) eli p a lk k a k o y h ä ii,
nen
kirjoittaa T y ö m ie h e s « p item
’----------
.
.
väitteiden perustukseksi
on
teh n yt naiiisen vallank um ou ksen ja toim een - »x
tö kaupunki- ja m aataloudessa
on
män artikkelin otsikolla “ Mistä kysy-
panem aan työväen lu ok an diktatuu rin? tullut suurim m aksi osaksi valla n k u m o
J . la p „ k .i jaos,osaa 8 ) .nakin U .S ^y’n n y t ä « . ’° ,k ’
’ ‘ " • ’’ '‘'■'»»“ ••¡J-n ««
U i k k a . juuri v a i,,o li,« . ,o—
aeuraavat kolm e yh teen vetoa:
m ys , jossa hän tuo esille eräitä perin
2 . Ellei se ole, niin tarvitaan k o
“• ) D iktatuurivallan täytyy olla y h
uksellisiin teollisuuspa rjestöihin liitty
taa täm än sanan mitä laajimm*»* I
tärkeitä näkökantoja
siitä,
kuinka den m äärätyn järjestön käsissä."
t” ’E S , V ieli
',0(! ,u h -‘ ' ,a k “ "
«> T yS väan m uita j ä r j « .,S j i .e k ä
«ii» sen lisäksi työväen valtiollista
neeksi
ja
näiden
järjestöjen
jäsen
istö
m
ittak aavassa.
Päinvastoin juuri v*:
hullunkurinen ja perin virh eellinen on I
d ) Järja.tym äK öm iä k aup unkien
b ) V altaelim enä k yk en ee olem aan pu olu etta nim enom aan juuri näiden suurim m aksi osaksi k eh ittyn yt luok- l y a l . . . , . , , o . oiam m a lukuun jakam an
lan k u m ou k sessa taloudellinen toinun-
” ,¡1?k” " ’ ” k ” |!1e n .
" ! UOk’
p a lk k a ly ö lä i.m ja vielä
n. s. taantum uksellisten tuplajuulais- ’ vain poliittinen puolue koska p roleta teh tävien täh den?
k atietoisek si,
vallan k u m ou k sellisek si
takin,
kuten lakot, yleislakko, tehtai
k atietoisen ty ö lä isen , m itä
kaikissa
c)
Järjestym ättöm iä
ten käsitys yhteiskun nallisesta v a lla n -'
3. Ja m ikä tu lee olem aan tai on
Ja rJe sty m attöm iä
m aaseudun den, kaivosten y. m. valtaus y.
riaatin valtiok on eisto, m uussa ta p a
I
ja
kaikin
puolin
m
uuten
kin
tie
to
isu
u
kum ouksesta ja yleen sä ty ö v ä en lu o
täm än m aan työvä en jä rjestö issä on.
puoluee„ teen„ y. m näWen
k>.
p u olip roletaarejak in .
uksessa jäisi henkilöiden, ryhm ien tai o k .. ,.".nkum°„ll»,l
saa silloin valtiollisen luonteen. E-1
kan taistelusta ennen kaikkea se k tun
järjestön käsiin, joiden en nen suo-
W J " 'i« > ¡" , rittam aan y h l .¡ .k „ „ „ .l l ¡ « „ v a ||„ n k u .
vätkä
Itseasiassa selvä asia on, että en-
*
. näm
■ ä luulevat pelkän
taloudellinen ritettu toim inta ja siitä »aatu koke-
’“ ”
T ä ’ " •"«
” tk '» » k W ” » Joh. t 1. Taloudellisen järjestön hienette
t
o
.
m
,
o „ k„ , yn y ( y k .,.M ,i„ yh d el.» f . k . X . l X r
“ hd«"
«i kukaan voi
M u,. X
lytavat, lakot, yleislakot y. tn. -*i 'oir !
•m m « k irjo ,lu k ien lakan lyhennal-1 työvaanIMkkean alalla.
leisk u n n a Imen v a lla n k u m o u s ja o sto la m i.e s ,a. A ja ,(a la v a ty ö lä in en kai il.
riitä.
ta tosiasiat eivät k u vittelem alla para-
Ien. )o»»d tuodaan esille vain yd inkoh-
c)
D iktatuurin
) m elkolailla su u ra n a ., m m om jaos- m an m uuta m y ö n lä ä , attä ty ö v ä en -
toim
een
panem
at
Jos niillä yksin olisi vallankumo#11
•
ne,
tosiasiallisesti tulee kaikissa m ais-
det
,o
7 ). „ „ „ a sen sijaan , e,Ui ja o sto 6 ) luokka ai s u o n ,, vallan k u m ou sta
työväen neuvoatot, joissa, ovat ed u stet
P;L"
i
.
88
vaHanku
m
ou
ksen
tapahtuessa
nii-
su
oritettava,
täytyisi lakon, yleislaki1
n
u
i
K irjottaja osottaa ensin “ Industria-
pien en isi, tu lee sekin suuren em aan , se sään y h teisen ä m assana
Eiko ole totta, että tähänastinen den työväen luok a
tuina kaikki työväen liikkeen eri m u o
vaan että y. m. s. avulla ensinnäkin, pakoitta j
n keskuudessa aina- on
listissa • väitetyn seuraavaa:
työväk i vallan k u m ou k sen edellä sen järjestym ättöm iä jo u k k o ja sekä
dot ja joita vain johtaa poliittinen historian kok em u s todistaa ja kapita- j ki
...........
.
-
| kap italistit y. m. luopumaan teoHi
in
näm
ä
jaostot
olem
aan,
m
itkä
yllä
I. Että K olm annen K ansainvälisen p u olue."
tulee tavattom an suurlukuiaesti liit- erinäisiä jouf ‘ '
liatisen
yh teisk u n tajärjestelm än
nt erinäisiä jo u k k o jä rjestö jä , kuten am - «uusvälin eiden kontrollista, pakoitts»
s i - ! olen luetellut, sekä tulee vain verrat-
p u olelta on 1 ,W . W . liitolle asetettu
tym ään en n en kaikkea juuri n. k. van- m a ttiy h d i.ty k .iä , o su u sk u n tia y
m
• i m e n r i,.¡ „ ¡ l.¡ „ k a h ily .
- tain p ien i vähan, m i„ 8
eh to, että
sen täytyy hyväksyä ty ö
h o ,lli„ .n työväen järjestöih in , äm m ät- jdh tavat ty ö v ä en lu o k a n k u m o u k se lla lu op u m aan vallasta;
L ak oilla y .m . täytyisi pakoitta» lf
väen diktatuuri siinä m uodossa kuin
tiy h d i.ty k .im , e, k u m ou k sellisiin työ- set järjestöt ja niiden kautta
taas
tulee tapahtum aan tai voi tapahtua
Muissa Industrialistin kirjoituksi
kokem
uksiltaan
pätevä
valiank
um
ou
s-
kom m unistit sitä tulkitsevat, s. o. a i
•'*?* 1 j ° S8ak ,n nykyaik aisessa m aassa, sen
v ä cn p u olu eisn n y. m. sellaisiin , jotka näiden
a k tiv i.e t,
lu o k k a tie to i.im m a t o llisu u sek sp ertit, vanhoilliset työ.<>i»-
»a, sen ta johtam aan
on vielä esitetty kolm as väite, jota
noastaan k om m u nistip uolu een
kau t
' “ « . m » , ’’ k " ’ ° V“ i EurOP* ’ “
k ok on aim m a, ja ,i« ,o j.im m a , ,y ö - y. m. luopum aan saboteeraukse«,a4" j
ainakin
voi pitää M. S. esittäm ien väitteiden asukkaat ilm enevät silloin
Eaim. nykyään on täällä A m erik a s
h»nb
ta".
Ja kirjoittaja lopettaa täm än
ja vastavallankum ouksellisista
ittom
asti k v.
asvan
,
*
Y h taanm
, „ eet.
0 noin
m i.j o a .; X öiset
n ^ iohtav»»
o k X t a
I ) ja 2 ) täyd ennyksenä eli y h te e n v e seuraavina jaostoin a:
sa jaostossa 4 ) noin kahd ek san m ik
k e ista a n ;
väitteen sä toivom uksella “ tästä
p i
I I ) v allassaplavat luokat, kapi-
tona ja K am enjeffin väitteiden a, b
joon aa m aaiaisproletaaria, p alk k atyö-
ja vähem m än
L a k o illa y . m. tä y tyisi pakoitta» k«'
täisi taistella.
O lk oon m en neek si,
■ a li,« , n u a n o m ia u ia ., k a „ pp, . . t . ko- U ,„ . j . v u o k ,..,lJal „ ö ,a . jo in a « . naa ja 1919 noin 33 m iljoon aa jäsen - j tietoisia työlä usta.
ja c vastakohtana ja joka kuuluu:
Ja tu o ta n n o lliseen k o k e sk ilu o k k a , p oliisit, valkok»»^1
kesku steltak oon vaan, tiliäp ä asia sel-
tä eli lähes neljä kertaa en em m än, toim in taan
roillaan eläjät y. m .;
y ' " • U k k **ro" “
nem m istö ei tiedä yhteisk u n n allisista Jälkeen 1919 on mjdan ¡ » . « n m i i r i „ ¿ ¡ ^ „ “ ^ d l M k n X k ^ n " .u o rttta m j’ '
3 T yöväen taloud ellinen järjestö
vinnee.
2 ) Näitä edustavat p rofesion aliset
k
ysym
yksistä
juuri
paljoak
aan
ja
joi
yh teisk u n
2. Että "kiertelem ättä «anottua I riittää toim een p an em aan
L ak oilla y. m. täytyisi pako!tui i
vielä noussut. T ässä ei o le o tettu V e - } » e n tuhat kertaa vaikea
ylem m ät kerrokset, byrokratit, l a k i - ____ _
ta on eri järjestöissä tuskin kourallis- - ‘ i - lukuun , jon k a a m m a tti,h d .tty .- a.lU
U
^
t
t
;
^
^
^
”
""’'"
W . IX -.He asetettu eh to sisältää seu nallisen vallank um ou ksen ja ty ö v ä en m iehet,
m aan viljelijät y. m. luopumaan
porvarip olitik oitsijat,
teoiili- i takaan
raavaa: I. W . W . liiton on taivuttava luokan diktatuurinkin, koska
-— jäsenm äärä on sam aan aikaan non
iaon
Hik »
tuotan - vallankum ouksellisuudestaan
p»*0 i
a ) T yöväen kaiken voim an alku ja
kasvanut
sadoista
tuhansista
(
2
4
6
,0
0
0
'
m
itä
,a
u
o
tu
k
sen
taa
luovuttam
aan
elintarpeita
k»uFU
J
k om m u nistip uolu een h olhouksen
ja
V .. K° k ?
paJkkalyölä l . h d a k » « n ,,ljo o n a . e s t o i n » , jotka vu on n a ,9 0 7 ) lä k a . 7 m j . j 2 „ „ v . X « . ,
k .Z ? T
k 7 " ' ’'k’ ' t- k « .-
perustus
on
yh
teisk
u
n
tatalou
d
essa
|
käyttävät
fa
nruaraysvallan alle ja luovutettava lii
k ien ty ö lä isille jne.
rmarit siihen T
lu ettu
-
työläisten o l l e . « , e „ tu otan to- ja ja-
H /
? “ n a; 5 • ° V<t «u u n niHeen
« m a ila asteella:
- 9 2 0 V en äjän ta lo u d a lll.a , j ä , j . . , ö ,
^ k ^ k « ,
7 , , : " “;
ton kontrolli täyd ellisesti — vaikkapa kovälin e,d en käyttäjinä ja liikkeellä i f
^ ^ » V ^ m a t köyh älistö-
L ak oilla y. m. sellaisilla täytyi*' h?
Jaostossa 6 ) on A . F. o f L: »sa, e n > h d a.ta u seid en m u,den „ a id a n -a- v a llän k m n ou k “ n ja
d“ k"
epäsuoralla tavalla — m ainitulle p u o
Iäiset-
m aata,ouden P a lk k a ty ö -1 rau tatietyöläisten veljeskunnissa, itse
«tä kukistam aan maahan tunkeut“** j
lu eelle.
Tämä sen tähden, koska p u o pitäjiä, on siinä m erkityksessä, m ikä
lo u d a ll,.,a „ järjestöjen k « „ . „
kuj- u .u u t in , o „ u „ „ L „ X
X
rosvojou k ot, ulkom aisten kdP-u -ltOi#
5
)
’
järjestym
ättöm
ät
m
uiden
t
e
d
i
-
L
.
•
"
"
•
"
*
*
•
•
*
*
•
*
>
-
•
lue tulee olem aan työväen diktatuu sillä täm än johdosta on jne.
tenkm ovat liitty n eet ty ö v ä en vallan- m at ty ö lä iset
he,«4ä
,
i-t. a
— i Vl1*’ m ,b oon aa työläistä, tosin jo iär- k u m o u k „ ll,s« e „ ta lo u d a ll,.,e n j ä r j « .- '
b ) T yöväk i voi vallank um ou ksen .....L-.:
rin toim een pani)« tulevaisuudessa."
j . v . l L k u m o u r t i u L t a X X arm eijat, vehkeilijät y. m
suuk sien liikenteen ja kaupan palkka- ‘
» •
. . . .
.
J
-
......
J
H
painaa
jestyn
eit«,
tosin
m
yös
jo
jossain
m
ää
¡ojan k a n ta ,n v ä l,» a n , j o . „ tata n „ n yttäm ä , y X X ~ X n .
Jä,
K irjoittaja te k in jatkaa heittäm äl suorittaa valtaam alla näm ä kaikki lai ty ö lliset;
L akoilla täytyisi voida tr.yo» P4**'
rin yh teisk u n n allisista asioista tietoi-
tokset,
teh
taat,
k
aivok
set,
rautatiet
kyä
on
jo
noin
k
ym
m
en
en
m
iljoon
aa
i--»
x
__
..
Jar
lä
sulkum erkkien
sisään
väitteen
taa
järjestys, pakoittaa kurun ne ®
6 ) A m m attiyh d istyk siin , o su u sk u n
,ä ,a n U .
d ,O o n a . j . . , o
jotk> ya| | . nkum<>uiU
(" T ä stä nyt selviää sekin, m issä m ää y- m. h a ltu u n « ja kieltäm ällä siten nin y. m. sellaisiin järjestyn eet v an « a , tosin jo jou k o sta p aljon vallan
hannet ja tuhannet yhteiskunnan
.
joh tavat.
kum oukseU tstakin työläisiä, m utta vai
niiden käytön ja niissä valm istettujen h oilliset työläiset;
Ja suurin osa työväestä kaupun-
M yönnetään, että
.
rin poliittinen ja taloudellinen kan
lan k u m oustilanteessa
irralleen
tuotteid en nautinnon kaikilta m uilta
m istö vielä van h oillisia ja g e u sa ja varsinkin m aaseuduilla tu lee pahtua. m utta
nain tä y ty y ta- •e e t kapitalistisen järjestelmän ®®rt
sain välin en tulevat olem aan rinnak
7 ) V allan k u m ou k selh si iin te o llis u u s -> n y k ,i .e en n em jxrjaatolm
äa kannattajja.
luokilta, siten tappam alla ne nälkään
.
m ikä o n se erik oisjar-
olem aan silloin vielä kun vallank um o-
tom at, jotk a silloin alkavat rjo*4**-
kaisina ja
itsen äisin ä“ , se o ., ettei
järjestöihin,
valtiollisiin
.«
•
«-
l
pu,o
,’i
e
”
u
n
'
>
ja
o
s
t
o
a
«
7
)
on
kaik
k
in
e
kannat-
u
.
alkaa
kok
on
aan
j
ä
,j
a
„
y
„
ä
,ö
m
ä
.
i
k
J
m
^
u
k
ta
Ù
u
ta
'r
kok^nalm p“ “
tai uhkaam alla sillä p ak ottaen ne val
rosvota ja murhata omiin ni»“***
to in en ole toistaan ylem p än ä“ ) .
v ö l i i J t • t , ‘O n,,ar,e‘ to,h ,n
’» tty n eet tajineen korkeintaan non. 5 0 0 » ta tu-
lastaan luopum aan.
*n ..J* . t,C" ’kaikkialta, m istä vain irti saavat
Näm ä vaatteensa M. S.
perustaa
Ja vallank um ou s, joka voi to teu tu a on j o l ^ a j » 4 j ä ^ T t
e ) Tällä sam alla k einolla pidetään
S u om en T yöm ies-leh d essä. No. >:ssä,
aäX a, k
PT T “ ~ °
* ^ « k a la a n m akaan ka,kk , na. j o ,k .
Ja tässä olen luetellut vain o»49
sitten kaikki vastavalU n k u m ou k selh -
W lU ’e
8 ^ K k a m u lr .m ,« k u k t.ta o d m o n , k in .ttk m a U a ,o « a l,.„ p u o lu e tta , n n i vain siten,* e ttä ty ö v ä en lu o k k a k o k o -i y lein en ty ö v a en lu o k
ju lk aistuun M oskovan n eu v o s setkin k u n » « , kun järjestetään a si
niistä tuhansista suurista teht!* ‘
n a ,.u u d e s « « n ih h e n tavalU
taikka m y ö s ,o h ta «
ton p u h een joh tajan K «m anjeffio kir
pidem
m
än
i
m
uutan
antam
alla
k
an
n
a,u
k
.an
ra
,oai-
oita uudelle pohjalle.
to ,,e lia ottoa osaa, siis ty ö v ä en n o«- en em m än ja m ikä
k
J° h U * p a k o tta m is e n toim ista, jo tka
jo itu k seen , josta on lainannut asiaa
" » f* » « « -
lu o k k a la itu - i nliamilla j . m d u ttr iJ ia ^ a B . uniom .- - m i s e » < v g h a a n Iu o k U n a . tu lee U - n iid en j o h t a n „ . J k e ^ m a m T *
okta»*
la n k eev a t vallankum ousta
lukokam ukaran kautta k u ik a n .., a n l-ln U la . vu.daan lukea lu o k k a U u ,.! » .
pahtum aan siten, että siinä
I
'
«äm ain en su h d e? K öyhälistöjärjestön suoritetta»****'
(J.dt)
x - , k“?
5.
a
•