Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (April 25, 1921)
MAANANTAINA, HUHT1K. 25 P.—MONDAY, APRIL 25 L1L.JL X ¿ÍSJI or liitto siksi siteeksi, joka yhdis työläisten eduille ja järjestäisi pyörremyrskyn, joka lakaisee ei joka tapauksessa aina hävitä kärjistyy. Se koettelee erikoises- ajavat työläiset liikkeelle ja nob- tää varsinaisen taloudellisella ä- vät sitä taistelua, mihin palkka- tuon jalon metallin kassabolvei- rajoittuukin tavallisesti . alakynnessä olevaa, se kuitenkin ti työväestöä vielä kriisien, puli- taitavat z lalla taistelua käyvän työväestön työväestö asemansa ja elinehto vallankumoukselliset kuperäisimmille teol|js,“ “r' * Ja kolmannella asteella me ha jensa puolesta on pakotettu riis- hin ja josta se taas hiljoikseen saattaa sen finanssikapjtalismis- en ja työttömyysaikojen kautta, liikkeet ja kun sen sijaan" painos- koska tuotantoelämän kuten varkain muutamia vakaan ta täydelliseen riippuvaisuuteen. Työläiset kokoontuvat suurikT tetaan vain joko ammatittani vaitsemme, että näiden laajojen tojärjestelmär kestäessä. ta,suos tekee luokka, tuneita vääryyksiä viheliäisen e- ja miljoonia jäseniä käsittävien teollisuuskeskuksiin ja joutuva ^järjestym istä tai teollisuuksittain rassa liikkuville helnni ” • 1 eollisuuspaäoma yleensä jou siintymisensa verhoksi heittäen, Teollisuude t kehityksen ny samalla tavalla kärsimään epä ammattijärjestöjen rinnalla ja järjestym istä jotka molemfnat ymmärtää ja käsittää tunkeutuu liikkeeseen, jotta liike- tuu alistettuun asemaan pankki- varmuudesta ja työttömyydesta. kyinen aste. niiden sisällekin alkaa muodostu i merkitsevät vain määrätyllä ka- pääomaan nähden. ja tuotantoprosessi v elämä voisi tuottaa hävityksen teollisuusunioita. .jotka pyrkivät Muuan talonpoika tuhmeliini sovitukseksi uusia arvoja. Kulta huomautimme jo siitä, että tä Työttömyys koskee taaskin kaik pitaiiitisen tuotannon kehityksen voittamaan alaa eri maissa eri astyskeli Tor avan lähteille ja män kehitysprosessin seuraukset kia työläisiä si malla tavalla. Vie asteella toimimista ja siihen ra ma ajattelu vaivaloisen esiintyy niiden käsitteiden ja .«..iloisesti 6' laisilla menettelytavoilla. Ameri tukki yhden sellaisen iloiten sii lä enemmän. Se kärjistää eri joittumista,niin seuraa siitä, että tautuu, eikä tunne hai suna. ovat vallankumoukselliset mvös- kassa syntyy I. W. IV. Englan tä, että sai kostaa vvieniläisille, järjettömyyksien mittarina, joil kin tuotannon teknillisiin suh naisten keskiluokkien ja väliryh uusi ryhmittyminen ja yleisten Tästä johtuu myöski Ua sinut in sitte nissa n s. W orkerf Union ja kaupunkilaisille kiskureille, joille la lainanantajat ja lainanottajat teisiin nähden. Sillä puolella il imen oloja ja tuskastuttaa hei- työläisten liikkeiden ja vaatimu:*- järjestyminen rajottui koettavat suhteitaan selittää, sittemmin s^ppakomitealiike ja hän lähteen tukkimisen luuli dän toimintaansa. Siten työläiset1 ten selvä yleinen esittäminen peraisimpnn teollisuuksin • * mutta jonka käytännöllinen mer menee tämä erikoisesti siinä, et löytävät myöskin industrialista järjesty tuottavan kuoleman. sorrettuja tovereita jo jättää ryhmissä “hepreankieltä” rikoisesti raaka -;i inia_ev 1-11 * tä korkealle kehittynyt koneteol- kitys todellisuudessa on vain sii raaka-aine-alal!e mistä I. VV. \V. merkeissä, Rans kaisesta ammatista ja teoliisuu- ka uurastelevat sivuun, jolloin ne linen tuotantotapa yleensäkin niiden piirissä tämä ‘ kos. ISntapuolinen käsitys luulee nä että sen kautta tehdään en kassa, Italiassa, Espanjassa ja työväenluokan muodostaa tuotannon teknillisen den alalta, joka puolestaan repii joutuvat valitsemaan pirun ja sy- nen ajattelukin” a sk a r telet muissakin Länsi-Europan mais kapitalismin kehityksen myöskin nakkolaskelmia nkki kaikki teennäiset ja epäoi-!vän veden väliltä ja joutuyat sii- Ammattiunionistinen n,ailm,r sa tapahtuu hajaantumisia unio- tuotettavan erikoisesti vain sen riistämisen määrästä ja laajuu prosessin sellaiseksi, että käy keutetut ryhmittymiset ja karsi- nä valinnassa useimmiten — mail- • maru nistisen liikkeen keskuudessa, jo mukaisen ^yhmäkunnallisen jär- desta. Koko pelin salaisuus onkin sangen vaikeaksi määritellä mis nat ja pakoittaa työläiset joukko-_■ man laki näyttää olevan Hellai katsomus on tässä juuri tässä. tä loppuu joku teollisuus ja mistä estymisen ja taistelun, jota am- ka pohjimmaltaan tarkottaa te na, koko hiokkana, yhteiseen toi- nen — vastavallankumouksellis- teollisuus-unioihin Noitaämmä selaa kortit uudel- alkaa uusi. Kun tarkastamme e- m in taan olosuhteiden paraptami-i tpn leiriin tekemään niille kaiken- kenlaisia anuiiattiii'„'ì,"ìit' hostaa laajempikantoista järjes mattiuniot käyvät, mutta että sit- tymistä ja taistelua kuin mitä te lähde kuivuu ja kehityksen' leen. Juttu alkaa selvitä Sutiret simerkiksi rauta- ja terästeolli seksi kapitalistiluokkaa vastaan, laisia kätyrin palveluksia «"ane r ‘T , . ± * ne ammattiunionismille on mahdol virta lopettaa juoksunsa ja seu- j velka- ja luottosuhteet sodan suutta, niin me huomaamme, et nämä ty läisr,^ Tämä kehitys on niin ilmeinen, Me huomaamme tästä sen eri kuuluvat. ja Uusia lista. Syndikalistiset uniot kehit raava ryhmäkunnallinen taistelu - seurauksena kokoavat kultaa yk tä siinä yhdistyy raaka-aineiden ..... ' n. .. . JarJcstdvs>jU tävät vallankumouksellista tun muoto .— teollisuuksittain järjes siin paikkoihin ja sen kautta ko ja työn tuotteiden sarjottainen ettei sen selittämiseksi enempää koisen historiallisen lain, joka nitelmia tämän johdosta « T kymmeniä jopa sa-1 tässä yhteydessä tarvitse sanoja jokaisena aikana rautaisella jär netta ja agiteeraavat tvön ja pää tyminen ja teollisuuksittain tais koontuu arvoja, joita voidaan si vaihteleminen trviil Voroin ~~--- 1--x----tuhlata. J jestelmällisyydellä ----- J ll- ... meiltä ..... taan laatimaan. Käy lopuli, k toja kertoja muodostaen tuotan telu — astuu sen tilalle vaatii ja ten niiden Amerikassa t,„m5 joittaa pääomaksi liikkeeseen ja oman sopusointuoppia vastaan, toprosessin mitä monimutkaisim- kykyä sommitella tää ijankaikkisesta ijankaikkiseen | siten laajentaa pääomatuotantoa ajatuksemme joka — erheistään huolimatta — I Prvitfipp voin 1 iclzrvo + o i «« «« olleiden utopististen + » seuraa kaksi asiaa: _ T "* •• • maksi. Rauta on yhdellä kerralla Tarvitsee vain uskoa tuplajuu p u i i l i ¡oikeaan suhteeseen olevien o lo -t;otka la a tiv a t , °1(äen Siitä Ensiksi, yleensä otettuna tarkoittaa kal- hun, herrannimeen, aammen. työprosessin tuote, mutta se e- että kiinteä pääoma lisääntyy haista ammattiunionismin pe uud«t saannot joita meidän edessämme on. Niin ei kuitenkaan ole asian suhteessa vaihtelevaan pääomaan siintyv uuden kerran raaka-ainee rusteita ja työnnytellä työväestöä voidakseen ratka maista avioliitto- niistä ja niiden omaksumasta laity. Uhkeasti uurastaa kapita-» joka merkitsee koneiden astumis na, jossa sen moninaiset yhteis Ammattilaiset järjestyvät ani-! Vain P«ntapuo*listettu filosofien ja muut kysymykset, mutta i listinen kehitys eteenpäin. ta ihmisten tilalle. Koneet tule kunnalliset vaikutukset ilmene matittain kapitalistisen tuotanto- sekasotku voi huolettomasti jää na epäonnistuttiin ideologiasta. Kun vX .Olemme nähneet kuinka kapi vat nyt suuremmoisiksi, tekniik vät riippuen siitä, mitä siitä val tävän varhaisempana aikana j i , da laakereille ajatellen konetuo- oli perusteissa, ei sitä päällä Teollisuuden kehityksen eri talistinen yhteiskunta keskittää! ka edistyy ja mekaniikka jokai mistetaan ja mille alalle se seu ; se on olosuhteiden mukaan luon- ; tann? n ja teollisuuden kehityk- rakenteen muokkaamisella ’ asteet. suuntaa hollista. M ä ä ^ kerran X n L t kulkunsa 7 SUUntaa i a n muuta vievän meidät meidät korjata. korjata. «*« omaisuudet harvojen käsiin. T i sessa suhteessa voi häiriinty raavan nollista. Ne Ne eivät: eivät haluattetää halua tietää mb mi- sen sen ^ drnan muuta vievän Mutta svv syvä sammui ja sen- lastot todistavat sen. Jos joissa mättä ottaa seitsenpeninkulmai- sin asteella h a itta ’1 tai 7 ^ 7 7 d ! tään koko O-ö väen luokan eduista ! va,kka .Mars tähteen ja sysäävän) Luonnollisestikaan teollis sm asieena rauta tai teräs voi ___ , ___ aiatnks ia a m i n p t p l m i s • • • ... l. IKddn. teolliSuUs. kin olosuhteissa syntyykin uusia sia askeleita. Toiseksi, että työn sanoa " raukset surkastuivat. hyvästit koko täi!*» tuotan-P a vaat,muksista. vaan kaikessa ajatuksia ja menetelmiä päihitn umonismin järjestämistavassa f tuottavaisuus -tämän kautta laa miljoneereja, niin tapahtuu sen ole tällaista perusvirhettä. Teol Kaikki nämä taloudellisen tais rinnalla entistä laajempaa keskit jentuu ja tuotteita voidaan tuot toalalle ja laputtaa toiselle teol J Perustautuvat määrätyn ammatin me kuten leipiä uuniin. Mutta asiaani. lisuuksittain järjestyminen sovel telun ilmenemismuodot osottavat tymistä, joka käsittää miljoonejn taa suunnattomasti enemmän lisuuden alalle saattaen siellä työläisiin ja edistävät niiden e- tuja. Tässä uniory^tinen toiminta Taantumuksellisten ja kaikkien määrättyä kapitalismin ja sei tuu nykyisen tuotantotavan an kuin koskaan ennen, josta taas taas tuotannon monimutkaisessa teollisuuden kehityksen astetta. ja biljooneja sen sijaan kuin en- seuraa mitä moninaisimpia risti kulussa erilaisia yhteiskunnalli- on täydellisesti määrätyn työläis- valtiollista toimintaa ja yleensä teelle. mutta sen tävtyv ryhmän toiminta. Ja olosuhteiden selvää iä vallankumouksellista tua yhteiskunnallist. luokkarst; Pääoma ei vielä ollut järjesty riitoja, joiden ’’käytännöllisimpi- — M eidän teh täväm m e on jo h marxi kehitys ja ammattiunionistisen alaisuutta vääristelevien ja riitojen ja luokkien taistelun i. — T yöväen talou d elliset jär nyt sata vuotta sitten. Maaherra nä ilmaisumuotoina esiintyvät taa työväen järjestöt toim intaan, liikkeen historia osottaa, että vh- vastustavien tuplajuulaisten kes-¡liittymisen kanssakä7ik?dZ?' tungeksii teollisuuteen. Hango | kehittää niitä ihanteita, jotka jestöt eivät ole ainoastaan h isto “liikatuotteet”, pulakaudet, uusi ----------------— sen' ’ ' * teiskunnallisten seikkojen kehi----------------------- sen takia takia sen sen tulee tulee laajentaa riallisesti tarp eelliset m utta m y ö s telien haikaillen haeskenteli pää en raaka-ainevarastojen ja niark- työläisiä elähdyttävät, hävittää ne tys ei useissa maissa ole murta — V a ltio llin en taistelu on katseensa ja toimintansa yleis kin historiallisesti välttäm ättöm ät oma riistomahdollisuutta. Järjes kina-alueiden kiihkeä hankinta esteet, jotka heitä erottavat, in- nut tässä suhteessa näitä ryhmä- lu ok k ataistelu n y lein en m u oto, yhteiskunnallisille aloille ja en teollisu u sp roletariaatin liikkeen tys — riistämisen järjestys — jotka toimenpiteet puolestaan nostuttaa heitä om illa ih an teil j harrastuksia vaan pikemminkin jossa jok ain en y k sity ista p a u s o t e m uodot, m uodot, m itkä p ro leta nen kaikkea teoreettisessa suh ei vielä ollut saanut jumalaista taas vaikuttavat niihin samoihin lam m e ja taukoam atta kaikissa ne sulkeutuvat yhä tiukemmin taan y leisö n n äk ök an n alta k a t teessa luopua valistus- ja järies- riaatin diktatuurin aikana sisäl voimaa. Siitä johtui sekalainen syihin kiihottavasti, jotka alku- m aissa työsk en n ellä heidän ty ö kuoreensa ja halveksien sivuut soen, jo k a in en erik o isetu k o k o tämistyössään kaikenlaisista vir tävät itseensä m elkein k oko pro- liikehtiminen ja taistelu työläs peräisesti muodostavat käyttö päivänpä lyh en n yk sen ja o lo je n tavat yleiset työläisten liikkeet lu ok k aed u n osana. Sen takia letariaatin . — Lenin. tenkin puolelta. heistä, jotka vastustavat valtiol voiman sille imperialistiselle ke pa parantam isen p u olesta, ja si ja sitä tietä taistelun logiikan saa p oliittin en taistelu usein sen lista toimintaa sekä myöskin hitykselle, jonka raatelevissa Mutta syntyy tehdasyritys, a- ten asettaa esteet pääom anom is- mukaisesti joutuvat mukaantu- m uodon, että se on vain v a lla n ryhmäpyrkimvksistä ja järjettö kynsissä mailina nyt elää. Noi siä ja erikoisesti työn suoritusta maan kapitalismiin. vautuvat* kaivannon kuilut j i tajain k iristyk selle.— T om M ann. k u m ou k sellista taistelua so sia lis mästä suvaitsemattomuudestaan dan rengas laajenee. pääoma tunkeutuu jokaiseen yh koskevia mullistuksia aikaan. Sa m ista. — P an n ek oek . Kaikki uuden unionismin kan muita vallankumouksellisia työ- teiskunnan verihuokoseen, repi 'Fämä kapitalismin tuhatsäinen moin me huomaamme maanvilje nattajat ovat yksimieliset siitä. nen yhdistyivät vain yhtiöt pie läisryhmiä kohtaan ja sen sijaan en, raataen, mutta myöskin hel vyyhti kietoo vielä juuri tämän lyksen esiintyvän pohjana mitä etta J^tainen ryhmittyminen ja nempien pääomien kanssa. Im pe tulla niiden kanssa tiukasti yh- lästi pidellen parlamenttia ja val kehityksensä asteella keskinäis useammanlaisille teollisuuksille, erikoisiin karsinoihin työläisten kuudessa syntyi kolmisen vuotti rialistisen kapitalismin erikoinen keskuudessam -' }e!sto'mintaan solidaariseksi,'^ tiota tuudittautuen lain suojeluk ten luotto- ja muiden suhteiden jotka -pääomien toisiinsa sulaan- jakaminen ja taistelun rajoittami sitten meidänkin aste pakottaa koko kapitalisti- lojen ja luokkataistelun vaati- seen kiekauttaen kepeesti ku ^ « e J X kautta eri liikkeet toisiinsa sel tumisen ja ¡’Inanssikapitalisinin nen on kelvotonta. Teollisuuden . me anuksien mukaan. moon kehnon sekosorron ja jär luokan astumaan yhteisten tar laisella tavalla, joka niinikään vallan lisääntymisen kautta jou m attom akli"“ ’^ « ’« 1 Se" \ lp a r T a t t e k m i s e s t a - toimimisesta, pu- Käytännössä tämä merkitsee jestyy liiketuttavuudeksi, jonka koitusperien edistäjäksi. Yksityi on uutta ja jollaista ei enne», tuvat kuitenkin kontrollinsa mattomaksi. nen kapitalisti ja hänen pyrki Mutta silta huoh | humisesta ja kiriottam kesta sitit. ¿ttä unionististen työläisten kautta pääoma vapautuu neitsyy teojlisuuskapitalismin valtakau kautta mitä kiinteämpään yhtey hullunkuJisuudessaan ja ennen kaikkea juuri teolli- den ujoudesta ja pääsee sulojensa myksensä sovellutetaan koko luo della ollut havaittavissa. Tos teen ja samankalaistuvat teknil m atta. umonistincn liike omien Kaikessa kan etuihin ja pyrkimyksiin. V al suuunionistien tulee pyrkiä laa- asteessn T.ll f “ 5“ “ 5""? n " ' ,ämä a' a‘us on kuitenkin laajalle ' ™uunionistie perille: teollisuus- ja liikekorpo- tio astuu väliin ja valtion voima 1 kyllä on, että marxilainen talous lisen kehityksen seurauksena. asteessa jolloin se jo on asialli-| le v iin i vt ja se juuri selvim m in',e !ltamaan iar)estvn’istään ja toi- ratsiooneihin. I tiede on antanut avaimen tuo Joillakuilla huonommin kehit sesti puolustaniassa teollisuuksit-¡osoittaa ryhmäharrastuksien luon i m,ntansa yhtenäiseksi koko n»- Pääomat kasaantuvat. T uotan ja merkitys tulee sitä suurem j tantoalojen ja eri teollisuustrus tyneillä tuotantoaloilla ja erikoi Uin järjestymistä, tahtoo rajoit-. nctta teoHisuusunionistien kes- vaen|uokan eduille. Tähän «nm- maksi, mitä korkeimman asteen to laajenee. Mutta tieteen kulta-- . tien toisiinsa sulaantumisenkin silla sellaisilla aloilla, joissa mää kin 7ehT » u ttra a ‘U rvh^ittvm kka' kuU<1eSSa- Heidä" tahoitaan o n ! l33" ° » a ™tkin tietoiset ja kukko ei vielä ollut muninut kapitalistinen tuotantotapa saa (ymmärtämiselle joten yleisteo rätyt luonnolliset seikat jarrut vuttaa ja mitä kauvemmin riis ryhmittymisien moitittu esim muutamia O. B. U. sähköä, automobjiliä, ilmalaivaa reettisia johtopäätöksiä kehityk tavat tätä teknillistä edistymistä rajoja eikä sitä nykyaikaista valtavaa, tojärjestelmä kestää. ‘ • . . . kannattajia siitä, että nämä p u c-, n ä h d ää n ja ymmärretään ja *■ sen kulusta on voitu tehdä, mut vain saatetaan pitää selvät rajat suurem moista teräseläinten sar Tämä pääomien keskittyminen ta i nyt tämäkin seikka esiintyy teollisuuksien i--t t Un t,ie Pyrymme unionistiser* lustavat erikoista joukkouniota • täm än olevan kaiken selii- välillä silmien edes jaa, joita koneiksi nimitetään, ja ei tapahdu myöskään enää sa" ¡selvänä kouraan tuntuvana il sä, mutta jos niille, eroavaisuuk liikkeen erikoisesta luonteesta, ja eivät tahdo-pitää kiinni n iistä !Uv& ja opettava ja kokonaan w siitä syystä ammattitaito, ämmät manlaatuisesti kuin entisinä ai miönä edessämme. sille aletaan rakentaa työväen nun sima on huomioon otettava karsinoista mitä lahkolaistuneet muisena usvana säilyy tuotannon yb tilaisten merkitys tuotannossa oli kakausina. Kuin trustikapitalistit edellytyksiä, juuri se. että parhaimrfiatkin u- teollisuusuniopistiteoreetikot tv j teiskunnaIHnen Puoli ja ne yhteis Imperialistisen kapitalismin ai luokan taistelun tärkeä ja pääoma kosii heitä, an yhdistyivät, niin me havaitsim n,,<;.).. ,la J°ujuya.t olemaan maan tai työn suorituksen mu- k u n n a llise t suhteet, jotka tuotantooi toi prenikan toisensa jälkeen ja me, että niiden keskuudessa kil kana ja erikoisesti juuri sotien kuten monet tuplajuulaiset yhä ik ä ä n k u in kapitalistiseen yhteis- kaan tahtoisivat työväen iärjes- v a ik u tta v a t ja jo id e n piirissä liikkuen he sulkeutuivat sitä tiukemmin pailun tuhoamista tarkoittava yh seurauksena ja yleensä siitä kuu- auttamattoman virheellisesti te .kuntaryhmään kuuluvia työläis, tymiselle ja liikkeelle asettaa vain koko yHarvon riistäminen kir täydelli jotta jokainen sakissa olija saisi distyminen sammutetaan ja kuo mepntapaisesta eteenpäin menos kevät, niin huomataan ennemm in'« taisteil’Jarjestoja uudistuksi Heidän tehdessään on puhuttu m ahdolliseksi ym m ärtää. Työproieui suuremman prenikan. Tämä ta letetaan ei enää niin, kuten en ta sekä kapitalismin sisäisistä nen epäonnistuminen lika vicli Jö H^kk-pir' *,e. ° ' at ^aytännöll;- siitä, että eri paikkakuntia ei ja a rv omuodostumisprose*si pysyy tai myöhemmin, ja mikä loudellisen elämän tila, sen kehi nen aikoina osakeyhtiöiden aika ristiriidoista johtuu, että rinnan pahinta, joudutaan juuri täm än-¡?i. Xe h t o S T S Ä « ">aa>'‘i e t c e l l i - i ' »itäpuoli.,.,„n kai ns tyksen aste teki mahdolliseksi kaudella, että yhteen liittyjät tu finanssrkapitalismin kanssa ja valtiollisilla nimillä, P ^ r ’Bsa kokonaan ymmärtämättä s1» laajan ammattiunionistisen liik levat samanarvoisiksi osakkeen sen yhteydessä, toisinaan olleen aisen perusvirheen kautta sei- ja näiden työsuhteiden tai tuo vain sen sijaan pitäisi puhua I ka yIeisena yhtenäisyytenä, jolle ko keen, joka painot povellensa omistajiksi ja määrääjiksi yhti- siihen nähden syysuhteessa, toi vaan kapitalistiseen taantumuk - tantosuhteiden alaisena ja koska rauta alueista, puutavarateolli- ko tu o ta n to perustuu, että myöskin seen. tämän , seurauksena kaikki virheet ja lohdutukset, ossä. mutta siten, että erikoinen t sinaan , taas ......... tuotantoelämän laajuus ja moni suus alueista, maanviljelysalueis e rillise n ä ja niin jää käsittämättä , . x joista edellä jo tarkemmin teh kapitalistien ryhmittymä kohoaa taP’ ht lu paaom.cn keskittymisen Yhteen sulaantuneen kapitali<- mutkaisuus q tässä suhteessa ta jne. Työläiset halutaan opet- tu o ta n to e lä m ä stä juuri sen tärkeis tiin selvää. • millään kehityksensä asteella saa taa ensinnäkin siihen, että teoJ- puoli, yhteiskunnallinen puoli, joka m o n ie n seasta, anastaa itselleen ja tuotantolaitoksien laajentumi min riisto. Mutta rautatieverkko tiheytyi, viivahan ja ryhtyy kaiken, johta sen ohella eri teollisissa yrityk vuta tilaa, jossa järjestymis- riit- ilm an m uuta, ilm an minkaänlaää \ ielä selvemmin me huomaam taisteluedelly tykset olisivat Ji isuuksittain järjestyminen tehtaansavu synkistyi ja helvetti jako taloudellisessa ja myöskin sissä olevien pääomien toisiinsa ___ m eillä onneksem m e nvt käsillä ole ai- tää. toiseksi, että teollisuuksittain sama n k ’ lähetti edustajansa teoliisuuskau- valtiollisessa suhteessa. Tämä c- sulautumista. Terästrusti ulot me kapitalismin yhdenmukaistu van van samanlaisia, mm seuraa sii-! voidaan sitte hallita yhteiskuntaa via yhteisk u n n allisia vallankumous- puugin tehdasseutujen haamussa, rikoinen kapitalist ¡ryhmittymä taa liikkeensä ei ai-noastaan kai misen kun me katselemme ^eu c .a J° ‘imen taloudellinen vallankumouksen jälkeen Tämä * aPahtumia, kuraoamattomasti ja joka oksentaa tuotteita kuten tunnetaan finanssrkapitalismina. kille niille aloille, jotka kosker esiintymistä työväenluokan riis Lari ebt° ° maa enem ina.n tai vä- teoria jättää huomioon ottam atta vastl j ° h ta a työväenluokan yleista Niili mutaa ja joukkokurjuutta. Tämän asian historiallisen vat teräksen ja raudan tuotan tämiseksi ja sen kurissa Pitämi h miman ry’hmaluontoisen toi- kaikki ne tosiasiat, joita sekä vaJtio,,Is«“ toim innan puohistami«*« kuten musta rutto. Korporatsio* juoksun ymmärtämiseksi on itse toa ja valmistamista, mutta myös seksi. min a a\an l allaiseen ryhmitty-, marxilainen teoria, että kävtän- kiihottaa siihen. Tämän tuot«- jalostusesineideu ni oli pian raiskattu raato ja val Marx jo antanut avaimen. Hän kuletukseen. Siinä suhteessa on ensinnäkin misei n joiK iltaan Mela ammatti- nölliset kokemukset nvt vhteis ¡ t ° e läm än pohjim m aisen lain aenrw- tiomiehet silittivät tietä vahin on selittänyt pääoman esiintyvän valmistamiseen, jopa aivan siitä huomattava kaikki ne keinot, u m o m iit is c " h u i r í a n v a ik iitiik - lh iiim a H i5™ v a l l a n k u m o u k s e n m i” en riKu, ole tr«- gollisen kilpailun lopettamiseksi ensimäisessä ia varhaisimmass.i ! riippumattomille teollisuuden a- oita . kapitalistit kävtän- .. . ottavat . - --- i ; i ' lsta piirteistä ei i mahdollisuuksista, sen laadusta Prosossi» teknillisten muotojen ui ja uuden trustijärjcstelmän ke- asteessaan erikoisesti kauppa- ja ) loille. Öljytrusti tunkeutuu ra- toon työn suorituksen sam ankal-¡ vapautua varsin helposti, ja luonteesta ^anAvat la Ji «uhteiden tulon, vaan ylitciskunna! ja kuparitrusti h itta m is fk s i, joka perustuu pa koronkiskuripääomana, sitte teol j vjntola-alalle taistuttamiseksi, sen tieteellises- - a nnn me huomaamme, että ¡jaan, että näistä pyrittäisiin on ,,8ten .Siihen rakentuu mariiUi*81 remmille koneille, suuremmille lisuus pääomana, joka johtaa fi tunkeutuu rautatielle. Rautatie- ti johtamiseksi, sen jaottamisek- teollisuusunioiden keskuudessa-} pia ottamaan, he juuri hakevlt oppi sek ä arvolakien kehittämis««* kapitalistit tunkeutuvat puutava- si sellaisella tavalla, jolloin en km ryhmaharrastukset hankaa-j lohdutusta tydinaa-ajatlclusta ? työläisjoukkojen t.ivdellisem- nanssikapitalismiin. e ttä m yöskin riiston seliftämiie»* malle työnjaolle ja kaikkien tuo F inanssikapitalisinin vallan rateollisuuteen, maanviljelykseen sinnäkin työn suoritus saataisiin v-it vielä huomattavasti. f | sen mukana kaikesta' koko kapi-1 ja 8hhen 8e Perustaa vielä vallan tannon teknillisten ja yhteiskuu- täytyy kasvaa luonnollisena seu- j.n.e. Toiselta puolen taas puu mahdollisimman efektiiviseksi ja /teollisuusunioiden keskuudes italistisen tuotannon ja yhteiskun ' kumoU8teoriansakin- Näiden ylö- nallisten suhteiden korkeimmille ka uksena imperialistisesta poli tavaratrusti ja maanviljelystrusti toiseksi, jolloin työläiset voitai ,1.11.«-«^. elämän _i .. 't e n tuotantoeläm än pohjininiai*tefl sa huomaa kaikenlaista sakki-! mallisen pintapuolistutta- saavutuksille, kipeästi lipuaa jo tiikasta. joka vaatii koko kansa sulaantuvat yhteisen johdon alai siin mahdollisimman tarkojn si uketta ja pintapuolista järjestäy-Unisesta sekä vaistomaisesta luok- kainen työnteettäjä osalliseksi kuntien henkiset ja fyysilliset seksi. Siihen yhtyy vielä muita toa tuotantoon. Kaikenlaiset kap- tyniistä sitäkin enemmän mitä e -¡^ tu n teesta, joka säilyy sitä voi lakien siv u uttam inen ja niiden m pim inen s itte a n taa tilaisuuden k**- näistä tuotannon teknillisistä ja voimat tarkoituksiensa edistämi trusteja ja niin ne lopuksi voivat paletyötavat uusien keksintöjen kni- nt minän ne ottavat vaikutuksj.. • rakkaam pana, mitä pienemmille ke”e hihkolaistum iseJl . jollen . yhteiskunnallisista saavut u k si s ta seen. \ aitio joutuu yhä laajakan muodostaa itselleen erikoisen mukaisesti tulevat käytäntöön ja ken pääsee tikapuiden päähän toisempiin suhteisiin ja tekemi pankkiliikkeen,. osakkeita omista tehtaissa. Palkkaolot samankal varsinaisesta pikkuporvarillises- ryhmille koko toiminta perustuu tenkin vielä liitty y kaikenlaisia Plk ta syndikalismista ja muista epä-1 ja sitä paremmin mitä alkeelli- i kuP °rvarfI,i8‘a haaveita, »itä yllät van yhtiön, vekseleitä välittävän taistuvat. Hintatason vaihtelut M asti, on hän suuri porho, mutta siin sellaisten asioiden kanssa, j ijikkeen l rl r V 1 I < K f n M r1!-» f-xa« C t r «« 1 1 X Z — A. C simmille 1 tVl « 1 1 f f * _ « - _ « ... x. marxilaisista yhteiskunnallisista teollisuuden ja laajentaa valtaansa ja kallistumiset koskevat jokais aloille ko det ään k a u n iilta ja tulisilta tup ken putoaa väliltä, on hän tuo joita pääoman etu vaatii ja se aatteista. Kun ne asettuvat val-i^o ajattelu mittu koira, joka kelpaa henki joutuu sen kautta täyilelliseen näin finanssikapitalismiin, jol- ta alaa ja jokaista työläisryhmää tiollista toimintaa vastaan, niin -------------- suuntautuu*) J a se sa h ta v illa fraaseilla, m utta jotka o* kin ollen kotoisin joko annn*u‘' . | tain siis, riin-pumatta mistään samalla tavalla. \ altiovallan mer seksi hylyksi, pääoman aivotto riippuvaisuuteen , ku.takunmkais- i-,.,:«,.-™- „ j o • •* • x • on sen kautta, avattu ovi lahko maksi agitaattoriksi — tai sen ta ja pankkiruhtinaista, jotka i la a je m m ista e d e llä m a in itu ista im- kitys kasvaa alinomaa ja se tun toistumiselle, pintapuoliselle rah-1 *) N im im erkki L T~ ja OD kkjot- unionisteille om inaisesta syndikali^ m istä tai sitte n kumounromantiik**- ta n u t T yöm ieheen tään myöskin ihmiselliseksi palk- nyt esiintyvät sinä samana mää perialistisista tekijöistä, eri teol- keutuu yhä täydellisemmin ni'r jaykselle ja kaikelle yhteiskun-1 laajahkon’ “ ‘Oteto ta lopuksi a in a kadottavat voiman*» katvöläiseksi. .«toto « näemme, »tm räävänä voimana, kuin niitä oii- lisuustrijsteista on muodostunut hin suhteisiin, joissa työläiset nalhsten teorioinen mataioiifami-1 « * Tällä pääoman kehitys- ja tuo (vat kauppiaat federaaliherroja yhtenäinen finanssikapitalistien tyonteettäjiinsä ovat. Läkkovas- sille ja väärinymmärryksille, joi- tupiaiuuiX , taantumukse»tote-i. tipen pintapuolisuus kostaa itseni tantoelämän kehityksen asteella i : vastaisessa taistelussa eräinä ai- kokoomus. taiset lait astuvat käytäntöön. ta virheitä sitte joudutaan puo- Hän 7 ° ’eeliiSim pia v irh eitä. siin ä m uodossa, e ttä tämänlaisten vtr- 1 ällä kahdella tavalla pääomi Poikkeuslakeja säädetään. Taan- me näemme joukkotarvetta teol I koina pikkuporvarillisen tuotanto lustamaan kaikenlaisten ihmeel-» .» » ™ « « u ü h | heiden o m a k su jat ja edusta at j . « - en toisiinsa sulaantuminen on lisuuksittain järjestymiselle j-i tavan asteella. tu.mul rahoittaa kaikkialla. Työ Iisyyksien keksimisillä, uusilla. kohda„ merklnnâsï ,u s “ '>«• ’' « Kurin alhaiseen hanksumis«» teollisuusunionistisen liikkeen \ aitiot kertyvät toistansa kans mahdollista vain korkealle kehit väenjärjestöjen eteen asetetaan kenotekojsest, ,a lo ,jaro ij,,all,'w.w;läls“; T " a“ a H 1 ^roim iseen. masiinoimisee. »“ tyneen konetekniikan aikana yhä suurempia esteitä. Ja kaikki rakentamiselle. Kun tuotantolai s a monimutkaisiin ja ristirntai-1 Yhteen kntken.aiaten moraalittomien k«:»’ sulautuneet paaomat tämä on seurauksena pääoman kokoonkyhaty, la katsomuksilla set uaäpiöm äU S X toksissa työskentelee suurta työ siili suhteisiin, joita «n mahdoton ynkoisen sakkitoiminnan ja sak- k u n n asta T h U « , ,*'ïk S e t ? » " “ >• Jen k äy ttäm iseen tukeakseen « B läisjoukkoja, jotka eivät teknilli selittää. Sodanjumala Ares pal voivat järjestää laajat voimalai keskittyneistä voimista ja sen kikurin ylläpitämisen kautta ja taiat huonot» « • <*• to im in ta a n sa ja muita v irta in * sessä suhteessa työskentele sem jastaa miekkansa ja Zeus lankee tokset, sähköasemat ja järjestää toimenpiteistä, jotka ovat koh joka on omiaan vierottamaan 8PQ tu o ta n to to m inn° y a te isk u a n a n f- Mutta Killoin h© m ytkin ovat moisten ehtojen alaisena, kuin hänen jalkoihinsa. Jos tämä kreik tuotannon teknilliset suhteet tie distetut koko työväenluokkaa heitä yhä enemmän kaikesta to- , a, faon i" ° , a° Ja tuneet selvästi vastavallankJO0"' mitä ammattilaiset varsinkin en kalainen kukistui}, astuu rooma teen viimeisten saavutusten mu vastaan. cellisesta koko työväenluokan e- kaiset vh . \ !hPn lllttyvät monimut- _____ sellisten leiriin ja joukoille käy nen aikoina tekivät, niin seura lainen tilalle. Katkeamaton hyi kaisesti. Ja näin tuotannon tek hteiskunnalliset kysymykset tuja edistävästä toiminnasta. i liitty v ä t ^ otaD totoim in ta a n pom m akui e ro tta a heidän sanans*- uksena on ristiriita, ja kun am- nen ihmisvirta hakee sovitusta nillisten suhteiden kautta tuotan yleensä saavat semmoisen luon-! ! Edelleen. Kun jätetään huomi- n i ä U ä ^ T ^ ^ ^ 7 “^ ' y m m ä rtä ä niiden sisältö ja tehdä mattiunionistit kaikkinaisten turmeltuneesta eläimellisyyteen toalojen toisiinsa sulaantuminen teen, että kaikkialla näkyvät sei-» ta ilu ja heidän sanojensa ja toddh» heille ominaisten histpriallisten vajoavasta moraalista, valtiolli ja finanssikapitalismin valta joh vemnun luokkaristiriidat häm oon ottamatta, että työväeninok-" koon k uitenkin h u o m a t ten pyrkim yksiensä ja sisäisen n!> nin^aisesti eivät halua sesta taantumuksesta ja siveel taa siihen, että yksityinen kapi mentäen kaikki erikoistoimenpi ka tuotantoalojen toisiinsa su- tä suuri p in tapuolisuus m u k sen sa välillä. Silloin pesäM” talismi yhä enemmän jokaisella teet. Sota ja imperialismi aiheut laantumisen ja finanssikäpitalis- nallisen tu o tan to to im in n an l a liittää kohtaloaan am m attitaidot listen tapojen rappeutumisesta. min vallan vahvistumisen seura- ' se ssä kuin tä ssä k in n™ asi tam i h e istä käy m ahdolliseksi ja helpok--- alalla joutuu riippuvaiseksi ka tomien. varsinaisten suurteolli Tämän kaiken keskellä kulta pitalismin määräävistä ja vallit taa sen, että Jussi ei ole Pekkaan uksena joutuu yleisyhteiskunnal-! k aik k ea siinä « t a i, " nCe ennen N äiden ain esten arvostelu ja P» suuden palveluksessa oleviin ja esiintyy herrana ja mestarina, jo nähden sen erikoisemmassa ase tuotantotoi- ja stam in e n on rakentavaa silloin ku* ja valùollisiin kriiseihin, m in tak in k ä site tä ä n sqtä kärsiviin joukkoihin, niin ka helottaa kapitalististen riistä sevista voimista. Kilpailu käy massa ja mitään eroitusta ei ote roiten sattuu, Be ei palvele hetken etuja, mu-» seuraa jarjestömuotojen keksi- jien silmissä ja johon he katsovat nyt entistä musertavammaksi ja sea perusteella mitä työtä h“ e t t ä juuri valtiollisluontoiset y P in tap u o listu tta m a lia sitä siihen ja selvän katsom uksen kokonaistarb- sillä »unen, jotka soveltuisivat naiden itsensä sokeiksi. Sota k vaikka in . . ..IL - , ta la i »^toellaan on- tekevät tai niillä työalalla he työs leiset syyt ovat ne. jotka koske - tä h än su u n taan , josta huomattavin tusperää. Vain se antaa vahvistuit» nostattaa k m se erikoinen luonne, etta se kentelevät. Kaikkialla vain riisto at^ kaikkia työllisiä ja sorrettu- °o» e ttä ja luokkia kokonaan 'ja "että “ne ¡itw V y ö n X o X ? Ü S 2 !îîen WU. Í epäröiville j» koko liikkeelle " , m r l h i r u n f i d n i t i v lz < iiJ n lo n tn o ^ o r M i . aseiden känlt-iUat< kuntoisuutta ja voimaa
