Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (April 25, 1921)
I tf a h U ö I!» I L . 1 . ” ~ ^ ÁANANTA1NA’ HUHT1K- 25 P-MOND AY, APRIL 25 '••Hisuusuni.nisn.i * Hävittäkäämme kaikenlaiset lahkolaispyrkim yhetja yhdistäkäämme koko työväenluokka yhteiseen ammaftiunionismi -W-j- “ ¿•V vallankumoukselliseen luokkataisteluun ahtautumisesta ta- to ivm' kkaa ja kerä eilisiin Ml toihin on kaik- l « n . 1>6,it" ? äi,k P?r‘ tukkaan ,a vanhoillisuuteen peli m ai< tvöväenliikkeiden b«n _ . ___ . •« aa n poistanut nevälitys- ja tiedonantodeparte- Ja ,‘a.ä UL- en T i « “ i'.ali.stus,a i» tul,otta- ammattitaidon ollut aina tiukan lisuniot t pc perustivat yhteisen pää- keusjuttuihin merkityksen tuo rahankeräykseksi ,sta vahvisti vielä yleinen h?o..ahe T 0, - Ä " n k° k- u k s l i n tannossa. Siten ovat olosuhteet mentti, rakennusdepartementti ja majan A a väittelyn alaisena, A ’j «ku.«te \A ashingtonissa ja alkoi »f liikkeen luonne ja vangittujen ja heidän perheit yleisön palvelusdcpartementti. ti issä suhteessa ovat un,on,s„„en .linitt vat kiihkeän jirjestäfnistyön. tensä avustamiseksi. traditsioonit, jotkaUka?kcssa'aìk'k""'"nÌSt,Cn keinot entisinä käyneet sellaisiksi, ettei amma moneen eri suun- perustuivat itiin Jokaiseen tällaiseen departe Lakkolaiset vaativat 8 t. työpäi ryhmäkunnallisuu- n o ? ? 1’1 •n?a. .r,ltti.vät« niiden tittani järjestyminen enää vastaa Jälkeen 1017 ef Lännen puuta- ottaa huomioon, et- JCe.n ¿a jf/ylen yli ej sjjmä menttiin kuuluu useita teollistuu vää ja parempaa palkkaa.’ Olot tarkoitustaan eikä sen avulla pitää vieläkin riittää ja niiden . en liittyy useita a- enaa kyetä menestymään taiste unioita. Tehdas- ja yleiseen tuo- olivat sangen kurjat. Suuret työ- varateo,,’s««dessa ole ollut mi- avulla on avu.ia on vieläkin saatavissa pa- kanU lu kkh<lä k° t' v öväenluo'- uilla on mitä lähei- Kan luokkana järjestämisen vält- lari lussa edes ammattilaisryhmien- t.mtodepartementtiin esim. kuu- läisjoukot, vaikka eivät kuulu- taän ln,omattavampaa lakkotais- svvät 7^'. °-S Vaan työläiset py kaan puolesta. Suurteollisuuska-1 , scit seinän teollisuusuniota, neetkaan mihinkään, järjestöön tcI.ua Ja t(?R,as’a on- että vaikka ttä yleensä työväen tatnattom yyttä cikä syvät . kultteina m .lcii:.:— ' ia • Itteinä. maltillisina pitalisnn on tehnyt tarpeelliseksi cl* siis seitsemän pääasiallista liittyivät kuitenkin taisteluun a8jtatsioonityötä on tehty jo yhä u.kkataiste.uteorioiden kiinteän öhT,.,. i enko kdS i k ^ r C'kseVat P«iMa kaikista ¡■■ tapojen kanssa, niin | valtiollisen ia ' ta b u d e l? 11^ 1’^ radikaalisista ja vailankumouk- teo lisuuksittain järjestymisen ja teollisuuden alaa, kuuluen siihen Vain pieni osa lakkolaisista kuu- . ‘!ää.n * ei käytännöllisessä jä i- rÉsKi inkaan ole. että juuri 'm innan - * ’• a U(IeI1’sen toi- « lh s,sta liikkeistä. Täten am- luokkaumonismm, unionismin. ruokatavara-, kemialliset-, puun lui munittuun järjestöön. Liike KStämistyössä, unioiden perusta raivoihinsa ,nj*essa- sanottavastikaan . <'lka s,lil tärkeää ys on toisin ajoin s, perustuu kapitalististen o- jalostus-, metalli- ja kone,- nah saattoi hallitsevat k n, ' ’"” On'S’j" n koko j° h ,a' a joka Lakkolaisia alettiin vangita, pies- Paast. v eteenpäin. Suurin enem- mistussuh teiden •ksi kiilaksi puolue: liikk"-’ P ta .'-'oV.a.en taloudelliset «enk, ka-, kutomo ja- vaatetus- ja la muuttamisen on mitä vanhoillisina ia Vi - - i.utkee, „va, kaikkialla alistettih tä ja karkoittaa. Pyssyhurtàt ko- työläisistä yhä edelleen on si- ja ruukkuteollisuus. Kaivos- imattömyyteen. uin keskuudessa ha-f . e .,? ? i en.cmman ri'PPuva¡seks¡ l n r u T b r tk? ,a Sekoittaa kaikki Kapitalism departementtiin kuuluu hiili- ja menuettiin lakkolaisia • vastaan. iariestvmättömänä. n kokonaisuutta rU Ik C A " '" ° kan va>t'o1lisista har- luokkiko,tykset. Se perustuu ia seurauksena oli, että lakko nen va’no °n aiheuttanut seka- koksi-, öljy- ja kaasu- ja metalli- ri ryhmiksi ja ja r-1 rastuksista s. o. koko kaikessa kapitalismiin ja vastus Industrialistinen unionismi. maan ja taa sosialismia ja muu kaivosteollisuus, Jokairicn jouduttiin lopettamaan vähäisillä R<?rtna. hämmennystä ja kilpaile- •istä kuitenkin on. valtion tv<»väestön valtataistelus- departementti pitää konventsio saavutuksilla. Palkka kohosi hiu- v,cn un'°j<lcn keskinäinen tais- nternationalen aika- ta ja siihen tarvittavien I. W. W :n rakenne että Oi' f. -Amniattiuniot ja koko niiden voimien nejaan. nimittää edustajia, joita kan lakon jälkeen mutta tv o -i1^ 11 on heikentänyt voimia. Täs- t ri maiden puoluei kasvattamisesta. _ säily i toiminta perustuu kaikessa rvh- industrial Workers of World valitaan yleiseen 1. W. W :n kon päivää ei onnistuttu lyhentä- ta s-vystä IAVAV :n toiminta puu ssa vallassa ne ai- I Jm kesk ■|;ulk-o„n tässä siis heti alussa makunnallisuudelle. jonkun tvö- tavarateollisuudessa rajottuu ny- hitto on syntynyt tyydyttämään ventioon iin. Teollisuusdeparte- maan. ! Bfkset. tk i kiinteämmin tai mainituksi että kaiki Seuraavana vuonna oli Jakko- hyisin pääasiassa vain propa- , . ssa niissäkin laisosan. ammattilaisjoukon etu teollisuusunionismin tarvetta A- mentin voi muodostaa kaksi tai [ lóysctnniin sulaantuvat yhteen i kvsv anhanaikai ;en ainmattiunionis- kysymyksissä jotka koskevat työ jen edistämiselle, eivätkä ne tah- merikan ammatittomien 'teolli- useampia teollisuusunioita, mutta liikkeitä Coos Bayn seuduilla ^an<iaan. Joku union osasto on väenluokan valtiollisen ja talou uo tietää mitään koko työväen- suusty«»Iäisten keskuudessa. Se pitää niiden yhteinen 'jäsenmäärä Oregonissa, Montanassa ja AA’ash toiminnassa, mutta laajaperäiset : ¡nin kan>sa jota suurta ja töke- dellisen toiminnan välisiä suhtei luokasta eikä koko työväenluo- on myöskin tehnyt teollisuus- olla vähintäin 20,000.' Jokaisella ingtonissa joillakin seuduilla.’Nä- Va’n°toimenpiteet kapitalistien ijóí periaatt ellista virhettä sivis- mä liikkeet olivat hajannaisia. ^uole,ta estävät niiltä kävtännöl- kan etujen edistämisestä. Alita ta ia erikoisesti taloudellisen toi un ionist ¡sen järjestämismuodon departementilla on toiminnassa a a t e 1 1 i i n h e 1-po m tu i n tetti m ja Ja metsätyöläisten keskuudessa ja laajoille aloille ulottuvan kireämpiin olosuhteisiin ne jou tässä maassa tunnetuksi ja edis toimeenpaneva komitea, jossa on sabtettav k>t sen kautta, ett minnan merkitystä ja luonnetta, voimaperäisemmin vähintäin seitsemän, ja enintäin oli toiminnassa kaksi 'uniota, f j «nionistisen liikkeen luonteen ja ihoillisten am m atti- on proletariaatin yhteiskunnalli tuvat, sitä enemmän me huo tänyt sitä puhuttiin Kaksikymmentä vksi jäsentä. AV. AV. ja n.s. Shingle' AA'eavers! vaat’n,uks’cn mukaisen toimin- ammattiunionismin kuin mikään i muu uniojärjestö. littämisestä ja nii sen vallankumouksen tähän, asti maamme m ¡iden Alkeellisin yksikkö I. W. W Kaikki sen virkailijat valitsee jä unio. Riitelivät keskenään. AToi- * narn-.. den asteittaisesta edistymisestä set kokemukset antaneet, paljon ryhmakunnallistumisen ja on sii nä vielä huomattava, että sen järjestössä on paikallinen teolli- senistö. Se voi toimia oman jär mat kulutettiin siinä. I. AA*, i . I'asta j‘»htuu myöskin, että ka- oj>pia ja ovat ne asetettava etu seurauksena yleisestä kapitalisti AA . alkoi 'perustaa erikoisia agi-i Bj|ahstit onnistuivat valtaamaan en tuotantotavan ja tekniikan a l a l l e kaikista niistä käsityksistä Kantajoukoksi aina jäävät ja voi suusunio. Se järjestää kaikki työ jestönsä rajojen sisällä itsenäi tatsionitoimistoja huomatuimpun ! v’’nicistcn lakkojen, aikana saa vat jäädä vain sellaiset tvöläis- läiset samalla paikkakunnalla sa sesti saman periaatteen mukaan kehityksestä. Alutta jokaisessa e- nnta me ennen sitä omaksuimme. ryhmät. jotka kylläkin ovat palk kuin toimii kansallinen teollisuus kaupunkeihin, jotka jakavat kir vutetut voitot työläisiltä. Erikoi gin tulevassa käytännöllisessä Ja ennen kaikkea merkittäköön katyöläisiä, mutta jotka ovat massa teollisuudessa. Rakennus unio, tai piirikunnallinen tai pai jallisuutta ja tekevät propagan sesti nykyinen pulakausi, impe ¡[Ysvmyksessa Toisen Intenatio- vielä se että todistetuksi on tul suuriin joukkoihin nähden edul työläiset kuuluvat omaan unioon- teollisuusuniokin. Alutta daa. Käytännöllinen järjestämis- rialistisen kapitalismin voittokul aalen aikaiset sosialistiset puolu lut valtiollisen puolueen ja valti lisemmassa asemassa, kuten kai sa. samoin pukutehtaan työläiset, kallinen ku ja teollisen elämän yleinen se on kuitenkin riippuvainen I työ väsähti. ett rajoittuivat kuitenkin päivän ollisen järjestäytymisen välttä kenlaisten virastojen työläiset, kuljetustyöläiset jne. Tällaisessa \\ . W :n yleisjärjestöstä. joka Ttili sota. 1014 oli huono aika. tila, tekevät kapitalisteille m ah olotilaan ia mataloittivat teoreet mättömyys ja että köyhälistön virkamiehet tai heidän apulai paikallisessa osastossa voi olla muodostuu kaikkien näiden eri Samoin vielä seuraavanakin vuon dolliseksi pidentää työpäivää ja alaosastoja aina vaati tiset harrastuksensa tässä kuten valtiollista puoluetta ei -korvaa sensa, yleinen työläisjoukon ker- useampia muksien ja tarpeiden mukaan. departementtien yhteen liittymi na puutavarateollisuudessa. Pal pienentää palkkoja. ' Nälkä on minkäänlainen taloudellinen jär muissakin suhteissa siihen, että kat laskivat vhä. Työläisten riis ruoska, jolla koko järjestelmän makerros, jossa kapitalistiset aat Paikallisosaston jäsenet muodos sestä. ne solmiutuivat yhä kiinteämmin jestö vaan että työväenluokan on teet ja käsitykset ovat täminen kärjistyi. Työtä tehtiin tflkipvlväät sivelevät työläisjouk tavat erikoisen osaston jokaisessa Paitsi näin muodostuvia ja sangen ' apautumisensa ehdolla liityttävä niihin aatteisiin, joita suuret am- ja sen vaikutus on Lännen lujassa. työpaikassa, erikoisen työmaako- keskittyviä teollisuusunioita, metsissä $25 kuukausi ja vieläkin koja mattiiariestot eri maissa edisti valtiollisesti tarkoituksella val puutavarateollisuudessa huomat mitean työoaikkansa oloja var- muodostuu I. AV. AV. liitto vielä halvemmalla palkalla. Kaikki se loittaa valtiollinen valta. 6. 1 ikkuj)orvarillisen luonteen vät Puhe ammattiunioiden kehif • herätti työläisissä tuntuvaa tyy tava. Puutavarakapitalistit aiko sa ja jäsenistönsä valistuksen 1 ten. jolle lähinnä kuuluu työsuh n. s. rekryyttiunioiden kautta. Ne tymättömyyttä. vat nujertaa kaiken työväenluo tämisestä ja odotus niiden vuo- laiminlyömisen takia kasvattavat teista huolehtiminen. Vniossa voi ovat oikeastaan sekalaisia järjes kan järjestymisen. ökonventsi« •• meissä tapahtuvast: Ammattiunionismin kel Itä-AVashingtonissa I. AA*. AA*, olla erikoisia vieraskielisiä osas töjä union jäsenmäärän kartutta amniattiuniot ja tekevät mahdol vallankumouksesta oli vain sivis vottomuus. liseksi miltei bvrokratisen johta toja. Ja unio voi jakaantua myös miseksi ja perustetaan niitä kaik jäsenet, jotka työskentelivät met lettu itsepetosta ja työläisjouk- kin eri osastoihin, jos teollisuus kialla sellaisilla työaloilla, joissa sissä, olivat liittyneet maanvilje- Kapitalistisen tuotannon 1, en-tarkoituksen mukaista pet Kajoamatta lähemmin am m at javallan, joiden valtaa tuetaan käsittää laajoja alueita, kuten vielä ei ole paikallista eikä teol lystyöläisten järjestiin kanssa luonne ja sen yhte> ¿mistä, jota harjoittivat itsetie- tiunionismin syntyyn sen histori kaikenlaisilla tavoilla ja säädök esim. suurkaupungeissa, että ko lista uniota toiminnassa, sekä yhteistoimintaan v. 1916 ja oli näisyys. tiM-sti tunnetuimmat johtajat aan ja kehitykseen, viitattakoon sillä ja jotka sitä käyttävät o- kouksien pitämisen tulisi helpom myöskin sellaisilla seuduilla, mis vat saaneet siltä (No. 400) ra maksi hyödykseen ja myöskin i u hon tiedottomasti kallistui tässä vain, että am m attiunionit- maksi. Mutia mitkään nämä o- sä työväki vain tilapäisesti työs hallista avustusta. Nyt alkoi laa Historiallisessa suhteessa voi vat pienemmät auktoriteetit ja mi johtaa juurensa keskiaikaises tvi-in teettäjien hyväksi työläisiä sastot eivät saa toimia riippumat kentelee. Tämänlaiset hajalliset jempi liike puutavarat}’«’»Iäisten daan taloudellisesti järjestynei i-enjoukot. la vaikka se olisi ta ammattilaisten liikkeestä ja vastaan. ta paikallisesta yleisestä teolli- ja eri teollisuuden aloilla siellä järjestämiseksi I. AV. AV. liittoon. den työläisten liikehtimiset jakaa 7. Ja kun työläisjoukot olosuh suusuniosta. •Iitit rehellistäkin ja vaikka h että sen pohjana on alkuperäinen Siihen kuuluvat täällä toiminnassa olevat union N. s. ty< imaajärjestäjiä pantiin kolmeen pääasialliseen osaan: innokkaastikin olisivat työsken- tuotantotapa, jossa tuotannon teiden pakosta, riiston kärjistv- kaikkien työpaikkojen työmaako- osastot ovat suoraan I. AAr. W :n liikkeelle ja alettiin perustaa No Sekalaisten työtä tekevien ja i«B«t niissä ja näissä taloudelli teknillinen suorittaminen vaatii misen seurauksena tulevat yhä miteoiden edustajat ja on sillä toimeenpanevan komitean ja pää 400 haaraosastoja jmutavarateoi- riistettyjen yhtenäiseksi liikkeek si'sa järjestöissä, niin olotila, jo- erikoista ammattitaitoa ja johon laajemmin kapinallisiksi koko kaikki tarpeelliset virkailijat. majan kontrollin alaisia. Liiton lisuustyöläisistä AAashingtoniin. si. ammattitaitoisten työläisten union toimintaa kohtaan tai kun seikkaan yhä edelleen ammatti- Tarkoituksella yhdistää kaikki yleissihteeri on rekryyttiunioiden Montanaan. Idahoon jne. Puuta- liikkeeksi ja erikoisesti ammatti« ne ilmaisevat kaikilla hajanaisilla — A m m a ttiu n ioliik k een rev i- unionistit perustavat tuotannolli työläiset eri teollisuuksista sa yleissihteeri. Näitä rekryyttiuni- varaparoonit alkavat vastaliik unionistiseksi liikkeeksi ja teolli- ¡a järjestymättömilläkin tavoilla iionutitten p y rk im y sten ty ö v ä e n sen merkityksensä. Tämä seikka malla kuin ne yhdistetään samas oita perustavat etupäässä kiertä keen. Seurasi Everettin verilöy suusunionismiksi. tyytymättömyyttään union toi roimaa v a h in goittavat v a ik u tu k on omiaan antamaan ammattilai sa teollisuudessakin, muodoste vät delikeitit, union organisee- ly. Alutta kaikesta huolimatta työ Näiden vaiheiden lähempi tar mintaa kohtaan, jääden pois ko raajat, joille valtuudet annetaan läisten järjestyminen ia I. AA*. kastelu johtaisi set ovat siinä, että n e s y n n y t tä sille eräillä kapitalistisen tuotan taan erikoisia piirin teollisuus- laajaperäiseen vät itsetyyty v ä isen , v a lla n k u m o totavan kehityksen asteilla huo kouksista. lyöden laimin verojen neuvostoja. Piirineuvosto on ko liiton päämajasta, ia jolle ne ovat AA agitatsiooni johdatti 191/ laa-¡ Historian selostamiseen, mutta usta pelkäävän m ie lia la n ja h ä mattavan taisteluvoiman ja puo maksamisen j. n. e., niin seuraa koonpantu jokaisen paikallisuni- tilivelvollisia toiminnastaan. Nv- joihin lakkoliikkeisiin. joihin otti tvviivmme tässä panemaan mer- Ì vittävät sosialistisen v a lis tu s ty ö n , osaa kymmeniä tuhansia työläi-¡ k¡i!e vain näiden taisteluiden lustuskyvyn, jopa saattaa heidät kaikesta tästä, että vanhoilliset on edustajista määrätyllä laajem rvhmät ja johtajasakki ryhtyy siä : että ne synnyttävät a m m a ttik u n - — V a lla n k u m o u k se llin e n sy n -’ ’a.,..’? .,’1oissa. m.vöskin voitettiin;,pääasialliset ilmenemismuodot ja osallisiksi yleisistä tiedoista j i malla alueella. Sellainen neuvos yhä tiukempiin kurinpitotoimen- ty tahenkeä ja h a jo tta v a t t y ö v ä e n d ik a lism i ja in d u stria lism i m e r yolaisille päivän tärkeimpiä uu-| vaiheet. Ensimäisessa asteessa sivistyksestä, jolle he taas eräin i to kerää varoja, avustaa lakossa distuksia ja parannuksia luokkaa, että ne h e ik o n tu v a t k itse e a sk elta e te e n p ä in vain v e r aikakausina rakentavat paljon on huomattava kaikkien proletaa- olevia tovereita ja kutsuu kaikki — A m m a ttiu n io liik k e e n re v i 1917 lakot onnistuivat myöskin joukkojen k a n sa n v a lta ista it s e rattu na v a n h a a n , u m m e h tu n e e Ammattiunionismin jiitkäaikai alueen työläiset lakkoon, jos sel sio n is tis e t p y r k im y k s e t h e ik o n ta - siitä syystä, että puutavaran ky see n T o ise n In tern a tio n a len id e o tietoisuutta ja o m iin v o im iin s a nen historia osoittaa että toisin lainen käv tarpeelliseksi. — Se jo k a e p ä ile e p r o le ta r ia a vat selv ä ä j a jy r k k ä ä lu o k k a syntä oli muodostunut sodan seu tin d ik ta tu u rin v ä lttä m ä ttö m y y t lo g ia a n (a a te m a a ilm a a n ). M utta luottamusta. — P a n n e k o e k . lioin heidän merkityksensä J(ikäinen paikallinen osasto ot tie to is u u tta . K un h u o m a a v a isu u s rauksena entistä suuremmaksi ja v erra ttu n a v a lla n k u m o u k se llise e n aistelunsa ovat muodostuneet tä k ein o n a v o ito n sa a v u tta m ia ek - taa osaa kansallisen teollisuus- a in a v a in su u n ta u tu u siih e n m i tuotannon jatkaminen oli välttä m a r x ila isu u teen , s. o. k o m m u n is sangen tärkeiksi tekijöiksi yleen ai p orvariatoata, ae h e lp o tta a vii- union toimintaan, yhdistyy siihen ton aijottiin unionistinen liike kä on v ä litö n tä , eik ä su u r een mätöntä. Puutavarakapitalistit m iin, m e rk itsee sy n d ik a lism i ja m ck a im a in itu n v o ito n e h to ja ; ae erottam attom ana osana, valiten mattaa, ei suinkaan olisi ollut sä yhteiskunnallisissa asioissa j - y h te is k u n n a llis te n ilm iö id en y h käärivät taskuihinsa suuria voit-! in d u stria lism i a sk elta ta a k sep ä in . k en e p ä ile e ta i k ie ltä y ty y p r o le uokka taistelussa. edustajia sen hallinnollisiin lai T edullisempaa unionistisellc te y te e n , s y n ty y liia n k in h e lp o sti toja ja ne eivät voineet antaa — K o lm a n n en l:len p ä ä tö k sestä . ta ria a tin p oliittiaeata p u o lu eea ta , Nykyään me kuitenkin lyhves toksiin jne. Kansallinen teolli- ’Reelle ja välttämättömiä uu- a h d a s p ik k u p o r v a r illin e n h en k i, kämppien ja sahamyllyjen seisoa ae v a lm ia telee ty ö v ä e n jo u k k o je n i merkiten voimme huomata suusunio muodostuu saman teol jo k a ei y m m ä rrä so sia lism in s u u <>ia tarkoittavalle taistelul- ammattiunionismista, sen luon tämänlaisena aikana. A^altio vaati h eik o n tu m ista ja h a ja a n tu m ista . lisuusalan työläisistä ¡a niiden kvään ei enää rekryvttiunioista puutavaraa ja sitä piti saada. ria p ä ä m ä ä riä . S y n ty y v a n h o il < eikä työväenluokan luokka- — K a m en jev . muodostamista paikallisunioista paljon puhuta, vaan niiden tilan Alutta kapitalistit näkivät uhkaa lin e n , its e ty y ty v ä in e n h en k i, jo lle ^'teluP.e yleensä, kuin sekään teestä, periaaatteista ja taistelu- M tehokkuudesta seuraavaa koko maassa. Sellaisia kansallisia ovat ottaneet kiertävät organi- van vaaran, joka ei väisty heidän k a ik k i v a lla n k u m o u k s e llin e n p y r T periaatteelliset katsomukset 1. Periaate, joka perustuu työn teollisuusunioita on nyt I. W. seeraajat (deligate). k im y s on v iera sta . — P a n n e k o e k . silmistään ja nyt ne ryhtyivät risten kerrosten liikehtiminen » H 1 Käytännöllinen menettelytapa J ja pääoman sopusointuun ja koet W :ssä 20, joille on annettu teol- iS?.’kk’en I- ^ . ’n kuuluvien laajakantoiseen valtiolliseen toi- viime vuosisadan ensimäisillä taloudelliset järjestöt oli- taa pysytellä puolueettomana lisuusunion lupakirja Teollisuus taolaisten, s. o. kaikista edeJisis- niintään nujertaakseen I. AV. AV. vuosikymmenillä, jolloin Englan- l- Taloudellinen reformatsion? vallitsevan ja alituisesti kiihty piteisiin. erottaa kapinallisia, unioita on kuten maanviljelys ta limoista ja niiden vhdistyksis- toiminnan Lännellä. /Alettiin hä:- n,n Ranskan, Belgian osaksi ^•’pportunismi aijottiin vain täy vään ja laajentuvaan luokkatais asettaa niitä mustalle listalle työ työläisten, öljytyöläisten, huone- tä muodostuvan I. AA'. AV. liiton valtiollisella opportunis teluun nähden, on kelvoton ji mailla ja ryhtyy yhteistoimintaan kalutyöläisten. puuta varatyöläis- yleinen konventsioni pidetään käilemätön parjaus, ’alehtelemi' ' myöskin Saksan ja /Amerikan sor t i ,a J a virallisen sosialidemo- johtaa aina kapitalismin pttolus työnteettäjien kanssa taipumatto ten, metallikaivostyöläisten, rau- vuosittain siellä missä liiton pää nen. provokatsioni, vangitsemi- retuimmat työläisjoukot riensi ja laiton väkivaltainen me’- vät yhteisiin lakkoihin, yhteiseen 'an harhoilla. Itsepetos olisi tamiseen ja työväenluokan yleis mien union jäsenten kurissa pi tatyöläisten jne. teollisuusliitot. maja sijaitsee. Liiton konventsio nen ia lastaminen. joka kaikki kohdis- taisteluun, kooten joukkoja jo- n vahvistunut sen kautta, että ten etujen vastustamiseen. tämiseksi. Tähän suuntaan ja t Nämä teollisuusuniot käsittävät ni on liiton ylin tuomioistuin. tettiin mainitun järjestön jäseniä kaiselta työalalta vieläpä talon- ' -unistinen sosialismi ja vää- 2. Tästä periaatteellisesta kat kavat taantumukselliset ammat- saman teollisuusalan työläiset Väliajoilla on ylin toimeenpane poikien ja pikkuporvarillisten sille suosiollisia olevia . . . __ ‘“,nftt.v marxilaisuus olisi paas- santokannasta johtuen koettavat tiunionistiset johtavat piirit po koko maassa. Huonekalutyöläis- va valta liiton toimeenpanevalla vleensä metsätyöläisiä ja niiden ryhmien keskuudessa. Tällaiset yallitsevaksi ylinnä niiss i amniattiuniot sovittelujen, ano litiikkaansa aina niinkin pitkälle, ten teollisuusunioon kuuluvat komitealla säästöjen mukaan toi ahti«ssa. muodostuivat kuten joissa valtiolliset ja muksien ja neuvottelujen kautta että kun olosuhteiden pakosta kaikenlaiset hienon puutyön teki mia. Yleisäänestyksiä voivat pan lakkoliikkeitä vastaan. Sitä seu-j taistelut B .".dhset järjestöt olivat. Niin saada parannuksia työläisten o- työläiset tekevät lakon, julistavat jät. kuten jiiano-, höylämvlly-, na toimeen kaikki teollisuusuniot Stn ^ enKaan eäitinyt tapahtua. loihin, koska he luokkataistelua he lakon laittomaksi, ryhtyvät luuta-, harja- ia muut koristetyö- ja työdepartementit. Liiton toi B aan tanahtui niin että juu- kiertävinä eivät voi laajentaa kapitalistien kanssa vainoamaan läiset. Metallikaivostyidäist. teol meenpaneva komitea valitaan tiin puhua erikoisesta työm aa-; suurteollisuudessa, kuten kuto- 'anh()i!listen ammatillisten taistelua uudistuksien puolesta, lakontehneitä työläisiä, toimivat lisuusunioon kuuluvat rauta-, ku konventsionissa. Kaikkien unioi- taistelusta, jolla aijottiin korvata emoissa, muissa tehtaissa, ka iva n- a. 11 natemaailma ja kat- ia se johtaa mitä stirullisitupaan hdessä kapitalistien kanssa saat pari-, kulta-, sinkki-, platina den, niin I. W. AA :n päämajan vleinen joukkolakko ja uuvuttaa noissa ja kuljetuksessa tvösken- ^ va’k”ttivat sosialisti- ja rappeuttavimpaan politiikkaan taakseen työläiset rangaistukseen ni. kaivostyöläiset sekä myös kuin eri työdepartementtien ja televät työläiset. Mutta joka ta- *71 1-' hikkee -'en ja saivat puolu- yleensä, joka antaa loppumatto tuomioistuimen edessä, usuttaak- kin survinioissa, sulatoissa v. m. teollisuusunioiden asioiden hoi kapitalistit. 'Eräiden tvöläistovereiden k es-! pauksessa ne olivat vapaammat «Men tnonessa suhteessa mia tilaisuuksia pettää työläis seen poliisit työläisten niskaan valmistustöissä olevat työläiset. to perustuu kansanvaltaisille pe kuudessa vallitseekin vhä edel- niistä ahtaista piirteistä, mihin K -y ,i T^vää merkitystä. joukkoja ja myydä niitä sille ja vieläpä harjoittaen provokatsio- Tähän unioon kuuluvat myöskin riaatteille leen sellainen käsitys, että Län sittemmin suuret kansalliset am työläiset sellaisilta aloilta kuten niakin ja levitellen kaikenlaisia lisen nen lakoissa 1917 voitettiin eri- mattiuniot työläisten taloudella W. puutavarateolli- ' Cn> ’a tal°udellise:i tälle kapitalistiryhmälle. I. suolan, kipsin, asfaltin, marmo catalia uutisia lakon tehneistä koisesti tämän ^uuden” taistelu- sct liikkeet sitoivat, 3. Sen sijaan, että laajentaisi ..i "n *yskinäiset suhteet oli- dessa rin ja muun rakennuskiven tuo työläisistä, jotta yleinen porvaril- vat taistelua ja valistaisivat jouk tavan merkillisillä voimilla. Se Kun Englannissa tuli kukiste- Hu • sekavat, vieläpä ai- tantoaloilta. Näin rakentuvat inen mielipide sanomalehtien Jo puolitoistakvmmentä vuotta koja kykeneviksi puolustamaan lienee kuitenkin väärinkäsitys. tuksi ?t;„ ad :n .sdostettiinkin niitä. karttaliike” ja sen mukana Kapitalistit järjestivät yhä voi- ja sitä ennen jo varsinaisten Ssan- ir ' ,l,ta tässä suh- etujaan pääoman valtaa vastaan, cautta tulisi heidän (taatumuk- kaikki muut teollisuusuniot. Jo on I. AA*. AAr. ollut toiminnassa keskuudessa sulkeutuvat amniattiuniot kuo sellisten. johtajien) avuksi ja kainen teollisuusunio pitää omia metsätyöläisten l« , >n 'alht-i Joku sai päähän- reensa entistä lujemmin ja van saattaisi lakkolaisten asian huo konventsionejaan ja valitsee it Lännellä. A’uoden 1907 Californi- miaan työläisten nujertamiseksi suurteollisuiistvöläisten johUmat Sota-ajan yleistä mielipidettä so- yleiset sekalaiset liikehtimiset, a ryhtyi agiteeraamaan ... 11 'en puolesta ettei tvö- hojen englantilaisten ammatti noon huutoon ja toisi heille hä selleen sihteerin, toimeenpanevan assa ja muissakin lännen valiois vellutettiinkin erikoisesti kuleksi- niin alkoi varsinainen ammattiu- i¡I¡lin ' aan. tarv'itse taloudel- unioiden ia niiden johtajien viön. Näin ammattiunionismin komitean ja muut tarpeellise» sa oli mainitun järjestön osasto via työläisiä vastaan. Ulkomaa-]nionismin kehittymisen ja voi- taantumuksellisuus ja sen peri toimitsijat. Jokainen teollisuus ja. joskin niihin kuului verrattain rikos. ...... oli ’* " ~'1 " " lakkolaisia j mistumisen aikakausi. Alkoi n. f. ivat • 4 ia toiset kimpaan- (John Gast) tavalla osottavat aatteelliset opit luokkataistelun unio lähettää edustajia myöskin vähän jäseniä. Ne olivat mukana laisuus halveksumista ia välinpitämättö syytettiin “vihollismielisyydestä” (ammattiunioiden normaalinen - k - ?• että juuri taloudel- siihen teollisuusdepartementtiin, myöskin m.m. Humboldtin met kärjistyessä johtavat sen varsi me. Eri valtion lainlaatiiakunnar kehitys- ia valtakausi Ne eivät a]„J;te‘un kautta vain työ- myyttä ammatittomia työläisiä naisia historiallisia edustajia ja •johon se kuuluu. sätyöläisten lakossa mainittuna hyväksyivät n. s. syndikalistila m rajoitu ainoastaan Englantiin. an va’ti» valta saavutetaan. (erikoisesti siirtolaisia) kohtaan johtajia puolustamaan kapitalis TeolHsuusdepartementti mer vuonna. keja. jotka ovat tähdätyt erikoi-’Kuin tässä maassa oli päistv »1- «unnadiset harrastukset! ja siten heikentävät itse itseltään kitsee useampien teollisuusunioi- Suurempi ja laajempi lakkolii- mia kaikessa ¿oikeudessaan sen sesti tvöläisiä cSilicczvrU., melskeistä, ja-kun Jfc ■ ■ ■ ■ ia ■ niiden taloudet ■ ■ I-! * sälli«isodan sii Bi?!'vkset polveutuivat tvö- voimia kestää pääoman valtaa den ja teollisuusalojen yhteen-' ke oli käynnissä Portlandin ym- sijaan, että he edistyisivät ja ke listä ja va.tiollista liikehtimistä < tä alkoi nopea, ennen kuuluma- ‘ aa.Tn ’Kkeen vuosisataisen histo- vastaan ja siten johtaen politnk Tämä * liittyminen oärillä samana vuonna ja vaikka hittyisivät työläisjoukkojen vaati liittymistä. . kaudelta ja vallitsivat kansa siihen, että he yrittävät muksien mukana luokkataistelus tapahtuu teollisuuksien sukulai lakkolaisista huomattava vähem vastaan. Niiden mukaan alettiin ton tepllisuuden kehitvg, seurasi vangita i. \v. \v. järjestäjiä, pu-j sitä myöskin unionistisessa liik- itselleen tois- i‘ • "jariaatin vhteiskun- saada z parannuksia suussuhteiden perusteella. Ny mistö kuului i. w. \v:n. niin ne ___I ..« .« - « n m m n tlttfr ' sa. hnjia ja pitkäaikaisia linnatuomi keessi lujempi ja kiinteämpi jär- raisen.: ai“'-nkumoustaisteluun ten (erikoisesti juuri ammatitta kuitenkin johtivat lakkoa. kyisen suunnitelman mukaan oli 8. Kapitalistisen tuotantotavan mien suurteollisuustyöläisten oita_mätkittiin sadoille työlaisi!- • jestöorganisatsioninen toiminta. n, as,i (1917). Nähtiin Mutta laajemmat metsätyöläis le. Seurauksena oli, että puuta- Erinäiset hajanaiset uniot ja se- si I. W. W :ssä kuusi tällaista kehitys on poistanut mahdolli ÌÌh^:J>U0‘en unio omine rvh- kustannuksella. ¿•’»ineen ia itsenäisine toi- 4. Ammattiuniot hakevat aina suudet ammattikunnallisen tais departementtia. Ne ovat maan ten liikkeet alkavat Lännellä varateollisuudessakin työläisten kalaiset liitot kiintyivät ia yhdis- V. telun menestymiseltä samoin viljelys-, maa-, kalastus- ja vesi- vasta vuosikymmen sitten. en ja toisella puolen vai vain hetken etuja ja tuudittavat kuin se on vähentänyt ja joissa- tuotteiden departementti, liiken- 1912 puutavaratyöläisten paikal- toiminta muuttuj enemmän ja a- tyivät, joista sittemmin muodos- ien puolue siallisesti puolustustaisteluksi, o i-'tuu American Federation of La- joka harjottaa jäsenensä opportunistiseen poli- a •4T saa
