Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (April 22, 1921)
PERJANTAINA, HUHT1K. 22 P — FRIDAY, APRIL 22 TOVERI muihin maihin, riippuen luonnol että millään työalalla ei saa hänen muiden esiintymisensä tu sliik ettään , jo te n ty ö lä ise t v o iv a t kum a veisun , O lisi lu u lla s!;«- . lisesti siitä, missä maassa he tc$ttää pitempiä kuin 8-tuntisia kanssa viittaa mitä katalimpiin Aberdeen, Wash. ottaa täm än h u om ioon sa. levän kylliksi, vaan alkuun n- * * T k « organ of tha Finnish w orkers in olettavat saavuttavansa edulli työpäiviä; “ Savu -u h ri” , nelm äytok ain en n ä y tarkotuksiin ja suhteisiin. T y tö t ja u k ot. Niin, ty tö t ja uk ot tä y ty i jatk aa. , Huolimatta W estern States. T h e only Finnish ^ että työhuoneet on pidettävä D a ily in the W est. Published D aily, semman taloudellisen ja oikeu telm ä m en ee p u n aisen haalin n ä y ttä ovat a lk a n e e t seu ru stelem aan k e sk e Eräissä I. VV. VV. liiton pii m uusta ohjelm anum erosta aseman. Yleensä on snstemä ja ilmavina, ruokailu- reissä ■*c«pt Sunday, a t A storia, O regon. dellisen - - “ mikä „ l keskilattioissa' on esitetty esitetty m ölle H oq u iam in toverien esittä m ä nään. Ensi m aan an tai-iltan a k e llo suorittam a on atta ja kellon kävdM. ®y W estern W orkm en's Publishing siirtvmishalu tällä kertaa suu huoneet kunnollisina ja työväli- itä ja toista nä sun n u n tai-iltan a t. k. 2 4 p. E sitys 7 .3 0 on taas tällain en seu ru stelu ilta , hän puh ui ja puhui, yle “ Society. rempi kuin milloinkaan ennen, neet tehtävää työtä vastaavina Korpea vastaan innnn Lehnifan • suuri « osa p o i„ ~ "^1 jo hon k eh o ita n LaiVLia kaikkia o sa sto m m e tom ak si ja niinä" aikoina kun hän oli vai alkaa k ello 8 illalla. ” ¡T* O ffice Seventh and Com m ercial St., sillä laajalti koko maassa odote ja En tu n n e m ainitun n äytelm än si tyttöjä ja ukk oja saap u m aan jotk a sen p u h een sisältö ,itten. £ Lnli‘ kuttavassa toimessa 1. W. VV. taan oikeutta matkustaa joko Opposite Post O ffice. että poliittinen vaino on lope sältöä. En m yösk ään tiedä m ikä tu Amerikaan tahi johonkin muu tettava, valtiolliset vangit vapau liitossa ja kun hän katsoi par lee olem aan sisään p ääsym ak su . M ut vain väh än k in k y n n elle k y k en ev ä t. m issään tapauksessa, etteikx " ■ V iim e ise e n o sa sto n k o k o u srefera a t- la ei olisi kirjallista tietoa? ¡ L T Post O ffic e Address: hun sellaiseen maahan, jossa on tettava, porvarillinen asekaarti haaksi tulla — ehkäpä juuri täs ta k atsok aah an tarkem m in p a ik a llisis T O V E R I, Box 9 9, A storia, O re. tiin oli tullut virh e. T y ö m ie h e e n o- neliä on enem m än kuin pikku , * edullisempi ansiomahdollisuus poistettava ja työläisten annet tä syystä —- länttä “valistamaan". ta ilm oituksista^ saston o so iteilm o itu sta p äätettiin E I “ Hänen toimintansa Butten la N o. ettäk ö ei sitte voi , kuin Suomessa. ED ITO RIAL ST A F F tava asevaltaa ja vankilarangais koissa on kaikkea muuta mutta U nohdin viim a kirjeessään! Jaakko kustantaa. T u o p ieni “ e i” sana oli i antaa? Joo! Sitä tul.'" Elis Sulk anen. M anaging Editor, Sulo Sen jälkeen tehdään laajasti tusta pelkäämättä työskennellä ei asiaa ymmärtävän suhtautu E skolan juttua selo sta essa n i m ainta, jään yt p ois, jo te n k o k o la u seesta sai ' to in en sana on jo eht" # niin. ••.. Syvän en , A le x S evo, A . N. K oskela. selkoa Suomen kurjista taloudel oman yhteiskunnallisen ohjel ‘"y» puolsi, että E skola K lubin k o k o u k selle m yön- , p äin vastaisen k äsityk sen . K. E. H eikkinen P. S. u los tulem aan, er.nenk lisista oloista, palkkojen m itättö mansa toteuttamiseksi, jonka tar- mistä lakkotaisteluihin. Ja he si k ysyttäessä, että hän kuu lui sisä l . . Ul" e d e l l e ♦ ♦ * delmät hänen toiminnastaan juu eh tin y t päättyä. No, ,mkä * Phone: O ffice 3 6 5 . E d ito rial D e p 't 0 32 myydestä elinkustasnuksiin ver kotuksena on yhteiskuntajärjes lissodan jälk een S u om en su o jelu sk u n T ällaisten p u h v ild o n to isten kirjo- ri Buttessa osottavat kuinka kai Se, e , , i U „ eo pe, raten Ja odotetaan, että kaikissa tyksen muuttamisen kautta val Entered as second-class m ail m atter kenlainen surkeus tuottaa vain taan. H än san oi ei ym m ärtän een sä, tu sten läh ettäm istä toim itu k selle ei sa ja rakittelu halunsa vie vOl,„ , näissä suhteissa työläisen asema lata työväenluokalle se taloudel July 18, 1912, at the Post O ffice at että siihen y h tym in en ja siinä o le m i saisi jättää kosk aan v iim etin k aan , sil k a l u t ie d o l,. j„ , untii; U. ¡surkeita tuloksia. A storia, O regon, under the A c t of Suomessa on huonompi kuin u- linen ja yhteiskunnallinen ase nen olisi ollu t väärin ty ö v ä k eä k o h lä usein sattuvan tilan ah tau d en v u o k la k estän eessä puheessaan oli 2 } M arch 3. 1879. Tuntien tämän miehen kym taan. seissa muissa maissa. Vertail ma, joka sille tuotannollista työ si ei aina voida kirjotu sta ju lk aista sanaa asiaa, niin oli sitä v n t ,, menisen vuotta ja tietäen hänen laan myöskin työläisten dioja tä tekevänä kuuluu. H alusin itsek in korjata tek em än i , leh dessä sam ana aam una kuin se toi- i a Amerikassa ja Suomessa ja tul X asta sen jälkeen, kun nämä Periaatteellisen tylsyytensä, joka ereh d yk sen tässä asiassa, m utta nyt m itu k selle saapuu , eikä sitä k a ik esti IU sanaa suoranaista 1. Siirtolaisuus Suomesta laan tulokseen, että työläisten esitetyt seikat on otettu huomi hakee apua ulkoa lukevan, jo sen jä sen ten (nimellisestikin) " * tein sen sitäkin suurem m alla halulla, • keritä latoakaan heti, k oska on var- raukkam aisinta haukkumista, asema Suomessa on huonompi oon voidaan meidän maassamme tain rullaa pyörittävän tusina- Suomen valkoinen komento ja kuin tässä maassa. Näitä seik pphua siirtolaisuushalun vähen agitaattorin ominaisuuksista ja koska toiset toverit siitä m inua m uis- tom assa p aljon m uitakin tärk eitä k ir siä, h irttotu om ioita y. m V ij joitu k sia .jo id en tu lee k eritä leh teen raaka mielivalta johtaa yhteis koja koskevien selostuksien jäl tymisestä ja työtehon kohotta tavoista, ja tuntien hänen sai- tuttivat. — N o. 3. ilm an m itään kokouksen pitoa” u ten “K ULK UR I” sanoo, se ,„le, £ m äärätyllä ajalla. — T oim . kunnalliseen elämän umpikujaan keen. kosketellaan sitä, miten misesta. raloisen fanaattisuutensa, joka sitäkin tietä, että työläiset pyr työväestöstä voitaisiin poistaa si, että “ lopeta jo kun et mitä helpoimmin johtaa vilppiin, Portland, Ore. V<M puin* kivät entistä suuremmalla kiih matkustushalu ja siinä tulee Am- asiaa, ei täm ä ole mikään petokseen ja kaikkeen moraalit Butte, Mont. . , . I t s‘nun vaa. Ensi sun n u n tain a, t. k. 2 4 p., on kolla maasta pois. Tänä vuonna mattijärejstön toimikunta seu- KQRPiuussiN väittelyt tomuuteen olemme sitä mieltä, , hän k alavelk ojes, maksupaikka.” (fi osaston ja F. W. C lubin y h tein en il siirtolaisuus nähtävästi kohoaa raaviin tuloksiin: lu d u strialistin 13 p:n n u m erossa oli m an lop p u osan tästä lauseesta ‘‘Kul- että osastot tekevät palveluksen tam a Suom en p u n aorp ojen hyväksi. Lännen suomalais-asutuksilla kun ovat kuuntelematta miehen huomattavasti verrattuna sota- k irjoitu s, jossa teh tiin selvää S. S. O - j kuri on jättän yt pois siili sehän ajan vuosiin. \ iime vuonna oli Lukuunottamatta sitä, että kai kiertelee John Korpi niminen esityksiä silloinkin kun hän Suom en työläiset, reh elliset v a lla n saston iltam an m en osta. En o llen - >ts«’ tään olisi selventänyt asiaa ) Toisinaan hän esiintyy | tekeytyy makeaksi. Korpi-Jus- ku m ou staistelijat, ovat saan eet paljon kaan ih m ettelisi jo s “ k u lk u ri” (a n - l ° ’nk os puhuja, joka oli ollut o»ajt0B siirtolaisten lukumäärä 5,594 jo kille työläisille on varattava riit mies. kärsiä ja uhrata. Näm ä k ärsim yk ta vastoin v. 1919 oli vain tävästi työtä ja siitä maksettava jä .... ilmottaa . ■ itsensä , • . , I. :. ^ ; j s’n sietää täydellisesti ja selvästi set ja uhrauk set ovat sanoin kuvaa- teek si, kyllä sinut tu n n etaan vaikka I en sim äin en ja kiivain perustaja L puutteettomaan toimeentuloon 1,085. Maasta muutto oli kor l ii t o n edustajaksi, joskus hän ei ¡muuttaa käytöksensä ennen kuin m attom an suuret. Sam aa kurjuutta k1° ,U t ‘U n . 8alanlm en takaa p ilk iste li» ) P » » “ » haukkum aan koko keimmillaan 1913, jolloin pois tarvittava palkka, että asunto- sano (»levänsä kenenkään palve- j tietoinen vallankumouksellinen olisi täm än pätkän läh ettän yt “ A u tta - I 8en jä sen et, koko järjestön ja hik matkustaneiden lukumäärä oli olot on järjestettävä työläisiä luksessa, mutta kuljeskelee vain sosialistinen työväestö voi hä- saavat heidän jälk een jättäm änsä lap- jaan tai " P aim en san om iin " . O len p a k een roska- ja rosvojoukoksi. Si ,, . .... i setkin kärsiä. M itäpä porvaristo vä- 20,057. Jos passiasetukset ja tyydyttävälle kannalle, jotta u- paikasta toiseen nuuskien ja urk nelle varm a, että ndustrialisti ei kosk aan i n o * o lleen sa väärässä joukossa ja luet mitään kannatusta tai ti-Filttäisi näistä pu n asten perillisistä seiden perheiden sulloutuminen kien osastojen ja työläisten toi Iaisuutta antaa matkustus yleensä olisi nyt yhtä olisi sitä ju lk aissu t jo s olisi tietä n y t j 8* heti paikalla siihen yhtymästä Si ei kerrassaan m itään! ia helppoa kuin silloin, niin mah yhteen huoneeseen voidaan vält mia yleensä. asian oik ean laidan. A sia tod eliisu u - j «anoi juuri samaa kuin mitä oli Miehellä näkyy olevan tapana P orvaristo tietää, että n ou seva pu m i- tää, ja että työnantajain on koh L seimmiten Korpi tekeytyy muutella paikkakuntaa tiheään. dollisesti nytkin virtaisi väestöä nuutt: sitten sanonut I dessa on seu raava: W«i deltava työläisiään ihmisinä, on •maasta samalla laajuudella. G- vallankumoukselliseksi, indus- f Katalan ja valheille perustuvan nainen p olvi tu lee jatkam aan sam aa ja sen jäsen istöstä. Jääköön lukija M ainittu p u h uja on tu n n ettu räy- scimmat, jotka Amerikasta ovat kaikissa järjestöissä pidetty kaik trialistista umonismia kannatta- i parjauksensa «mailman vallanku- taistelua jon k a heidän vanhem pansa kumpi on .uu- alkoivat. Ja todella saam m e olla hääjä, om an itsepy rkim ysten sä esiin itsen sä harkittavaksi, . kein tärkeimpänä sitä yhteiskun Suomeen palanneet, haluavat vaksi Ja tungeksii osastoihin a- mouksellista sosialistista liikettä sta sosialistista liikettä varm oja siitä, että nuo p u n aorvot tu- | tuoja — ollut k aikkialla ja jo k a ises- , mp* *’ sek ö joka valua- sieltä pois. V alkoinen Suomi te nallista ja poliittista vapautta, nelien puhe- ja väittelytilaisuuk vastaan hän usein näkyy koet- levät näyttäm ään Suom en p y ö v e leille , sa liik k eessä m ikä on jo u k k o liik k e e n um ou s 11 een n iin e ssä on aina vai. kee kolkon ja kiusallisen vaiku joka työväestöltä on riistetty tai siä. Tällöin hän pitää erikoise i tavan kätkeä kaikenlaisiin fraa etteivät he m urhilla ja vankilakid u- ! nim eä kantanut ja pikku seik k ain tiel- • m *.. par-,aanla ’n toisia työväen jar- jota ei sillä vielä milloinkaan na monopoolinaan teollisen unio- tuksen. me tiedämme peri ole ollut. Tämän vuoksi on siis nismin edistämisen ja usein läh seihin ja verukkeisiin, kuten e- tuksilla ole k yen n eet hävittäm ään le n ou stessa on hän ollu t aina valm is Je8tOJi*’ Helmikuun 14 p :nä tänä vuon sim. että se ja se asia ja mene a a tteelta a n tähtäävän samaan pii na päiväämänsä kirjeinään yhtev- meillä, jos siirtolaisuus tahdo tee siltä sairaloisen itserakkaal telmä on hyvä siellä ja niissä työväen jaloa aatetta, vaan että m oi- ' m itä kurjem m in parjaten sen jä ttä m äärään kuin m ekin, joskin vielä ti- net porvarien p y ö v elien teot joh ta- m ään. Siispä kun häntä sy y tettiin i!es.sä lähetti Suomen Ammatti taan estää ilman pakkokeinoja, ta kannalta, että kaikki muut maissa, mutta ei sovi köyhälis vat tekijänsä pik aiseen ja katkeraan 1917 lakon aikana tek em ästään l u o k - ! Paiv<*na jo .s s a in taistelutavoisa saatava oikeudellisessa ja talou järjestön loimikunta Valtioneu ovat muka välinpitämättömiä tölle yleensä. Vilpillisellä tees h äviöön ja ty ö lä isten v o itto o n . Sai- karik ok sesta, hän jätti I. W. W . lii nem se joka a n e m m m e e, - v vaiko a >ko a< > .«L a ymmar- voston asettaman Siirtolaisuus- dellisessa elämfässä aikaan suu työväen taloudelliseen järjesty kentelyllä hän koettaa peittää täen indust naalm en Union välttämät lim m eko näiden pu n aisten p ien ok ais- ( ton ja on sen jä lk een jok aisessa k a n nähden. komitean lähettämän kiertokir ria muutoksia. Ensiksikin on o- miseen tö m y y d en vallankumoustaistelussa T , ... .................... joukkojen silmät näkemästä ru- ien kuolla k u rjuuteen , kun voim m e teessä ollut valm is ja teh n y t kaiken muutettava sellaisik- jeen kaikille ammattiliitoille sa mistusolot vän"^ ^ inenki,!; tunt<* teke- pmiaan’" p i i h C a ^ f i c l a S r Ä e s n X V k e ilv ä T e ^ m ^ V e n ä j ^ k v - sen ehkäistä? Ei, san ok aam m e — voitavansa 1. W . W :n parjaam isek si m altillisen keskustelun yhteisymmär- malla kehottaen liittojen toimi tuhat kertaa kertaa e e i! i! Jok ain ain en en uhraa- uhraa- ja ja va o itta m isek isek si. si. M utta utta täm täm ä ä ei ei | ^ k s e n saavuttam iseksi, käski edelli Jok v a h h in in g goittam M ja esitte- esitte- symyksessä. sttmvksessi " J näkyy M tuhat kuntia antamaan lausuntonsa xansa lio ta ...naks, edukseen, työläisten keskuudessa suuuessa ja Tapanaan lop ettaa. roponsa p u n aorp ojen hyväk si! oik ein tyyd y ttä v ä sti k äy n y t laatuu n I sen ?-C ,,-i,,” PC, U d^ ’ Ei ole aikaa meillä työ kiertt kirjeessä tehtyjen kvsely- oman tulevaisuutensa turvaami lee järjestön osastojen ja “In-(pitävän vielä tunnettujen vallan- m aan ArvnLnsia _____ ______________ . 1 i t JÄisiIIä keske nnämme otella vaan oo A rvok asta ohjelm aa tu lee olem aan kun ei saanut m ielen sä m ukaan p u h e- i , • jen johdosta. Määrätyn ajan ku seksi. Toiseksi on välttämätön dustrialistin" kannatusrenkaiden; kumouksellisten artikkelien ja runsaasti .k uten puh e K. T u om iselta tilaisuuksia, eikä häntä kuultu Induat-I h * ‘t t ä a t a i ,t e ,u h a n s 'ka’ kaPi* luessa ovat asiasta antaneet lau tä, että poliittinen vaino lopete yhdistymistä. Sihä tavalla hau j lausuntojen vääristelemistä ja listien k asvoille. En oiisi ja D. K uokalta, n äytösk ap p ale “ K o- realistinkaan taholta. H irveä k ä t k e - I ....... ... Astoriassa käv-1 suntonsa seuraavt ammattiliitot: taan ja työläisten annetaan va esiintyi*viimeksi , .... k S 1 Astoriassa k äy -: niiden kontolle valehtelemista M utta ' VaStata k ok o sepustukseen, sillä niin paasti puhua yhteiskunnallisesta van onn en m ies yhd essä n äytök ses- roitum inen oli seu rauksena Sa ha teo, 1 isu u s t vo v. r.y., 1\ a l ip ohjelmastaan ja työskennellä sen dessaan. Aortta sen jälkeen kun H eittäen sivuun kaiken kävtän- sa, seka p aljon , m uuta hyvää oh jel- j aukesipa oiva tilaisu u s kun p eru stet- lap sellin en se on alusta loppuun saak pa- ja Liiketyöntekijäin r.y., A- toteuttamiseksi. ( hihan luonnol h a n o h saauut tilaisuuden esit-1 nöllisestä työväenliikkeestä ja e- m aa. Sisaanpääsym aksu ain oastaan tiin s. s. osasto, ( "kiusallakin, san oi ka, . m . utta kun ymmärrän että se*o!i Ja Rautatieläisten Ami ma t- lista, ettei työläinen kotiudu mi taa perustelunsa keltaisen tupla-1 lävästä elämästä oppia ottami 35 senttiä »itä . . i k irjoitettu tarkoituksell a vahingoittaa hän sitä p eru stetta n sa , m utta josta ‘ .. tiliitto r.y., \ aatetu.styöntekijäin, hinkään sellaiseen maahan, mis juulaisuuden puolesta ja kun ne ¡sen. hän kehittää ominaisuuksi- Suuret V ap pujuhlat. O saston haa heti h u om au tettiin silloin että sellaiset järjestöm m e toim intaa, niin tahdon Kiy ¡työntekijäin, Lasiteollisuus- sä häntä on valtiollinen poliisi tulivat kumotuiksi, hermostui tä-j aan liehakoidakseen alkeellisen t lilla tullaan viettäm ään V ap p u ju h lat sanat p o is sillä tässä ain oastaan san oa totu u d en mikä oli tarkoitin t \ o väen, Metallitei »lii s u u st von te vaanimassa ja niissä vankilatyr- ma herra ja tuli Toverin toimi- luokkatiedon asteella olevien tv ö- V ap unpäivän iltana. T y ö lä iset, tul periaate k y sy m y k sessä " ) sillä sen tu on ‘K u lk u rilla” arvostelkaa itse, eHetti r tukseen selittämään, että lian ei Iäisten luokkavaistoja, jollainen kaa runsaslukuisina viettäm ään om aa kijäin, Leipomotyöväen, Tehdas- mä on aina uhkaamassa. o le sam aa m ieltä kanssani. Ensin hän vissa hän arvioi saa tuoda ulos katke- pelkää mitään niin kovasti kuin tietysti ei missään menesty kau- ja Sekatyöväen r.y., Tie- ja Ve* oli valm is hyväksym ään mitä raukka- juh laan n e, V ap pua. O hjelm a tul lläolevaan nojautuen lausuu ee , ruutensa täydessä alastom u u d essaan , sirakenntist y< »lafcten. AI erimies- Suomen Ammattijärjestön T oi suomalaisen järjestön kehitty van. f iän laskee menestyvänsä oi •lemaan tilaisuu den m ukaista ja on veljes järjestöä m aisim m an i, w. w.Iäisten jyrsinusen ja sen jä sen istö ä v a s ja lämmittäjäin Lnioni, Kutomo- mikunta omana käsityksenään: mistä semmoiseksi, että se todel siis joukkojen tietämättömyyden sita varattu runsaasti. ja sitten heidän om an lehtensä kautu taan. Eräässä k ok ou k sessa hän uhot- ta kannattaa Kannattaa teollisuus-unionis- tcollisuus-unionts- avulla ja saattaa mennä kyynil- teollisuustyovacn, 1 aion.s- ja Ra- että työläisten maasta matkus la Ja sitten ensi kuun 7 ja 8 päivinä telikin m iten hän k irjoittaa, hauk- viskaa hkalähteen&ä järjestön silmille. ta - kuten se nyt tekee - 1 ltsyydessään niinkin pitkälle, et- tu lee vaim o,m m eisten toim esta ole- kuu. lyö ja lyö raskaasti. t i n o ,it\.»ntikijäin, M uurarieir. i tautisen esteet on poistettava ja Mihin jo u k k o o n nyt ensin menet/ \appantn , l uniutekijaiu ja l keksittävä passikieltoa parempia a s,ta. että tantan pohjalla työ-Itä avoimesti kerskailee tästä m aan osaston talolla jotain suurta, osaston taholta h än elle h u om Siilot au tettiin , ' M*3‘a palkka8,? — E. L \ l aaIarity(»n rm Inrit kiifssL-i iX i n - r. .. v. li • • ..... . . ‘ a,Sten ryhmät yhdistyisivät. Oi- Hänen itse tävtyy tuntea käv- A1 tek ijä L ähem m in näistä tu on nem pana, keinoja työläisten kotimaassaan kean pyhän vihan innostamana u etta j ° 8 hänellä on kaunaa, niin osas- Ammattijärjestön t< >imikunt-i viihdyttämiseksi. töksensä rikokseksi, mutta siitä e n H erm an K orpi puhui osasston ta- ton nim essä hän ei tu le niitä m aksa- kökoaa eri liittojen mielipiteistä Sellaisina keinoina Toimikun « - H i t t i kuinka ¿tanen tarko- johtuvan arvostelun tunteen hä’1 , lolla t. k. 12 p N ° ’n k aEs» tuntia m aan eikä liioin käyttäm ään järjes- Raymond, 1i; ,< na.an o n .HPia I,)ka,n7 suo-¡ sammuttaa entistä häikäilemät- k estan eessa puh eessaan arvosteli pu- tön lehtiä m inään rakittel yleisen lausunnon, joka jumis ta erittää: u välin een ä. na .un. n sosialistiosa>to kappa- : t<»mammällä esiintymisellä ja va huja taan sanomalehdissä. K uuuisa näytelm äkappafe **ETuv..r- että kaikille työläisille on va leiksi m en n eitten vu osien toim intaa Jos tek ee sen, niin teh k öön yk silön ä, ja narrata työ aiset yleen-j lehtelemisella. Tämä luonteen Lausunnossa huomautetaan rattava riittävästi työtä ja siitä tio ta ls te lu ” e sitetä ä n ensi sunoustt kokolailla sattuvasti. K uitenkin tar- m utta p eriaatteem m e e t , ................... * o,e m e k ä ä n ! iltana t.k. 24 p. S. S. Osaston näyt ensinnäkin siitä, että halu siir maksettava kunnollinen palkka: sä sosialistisen ja v altiollista toi- : alhais josi puhe m ielestäni arvostelu n a ih e t tyov järjestön ta, sen jä sen ten ra- ; t ä m ö l lä . Silloin kaikin h ilill -iii« tolaisuuteen ei ole vähenemässä ta, vaan jätän sen tässä tek em ättä, k ittelu a tark oittava. N o m m . tu llaan t tila isu u s on harvinaisen ar.nl.« että työnantajain on kohdelta- li- tv (»väestön vaan sillä pu h een loputtua keskustelussa A . keskuudessa, .. . — va työläisiään ihmisinä, eikä k o m ainittuun iltam aan osa oh jelm aa oli ta n ta sta saadut v arat tuli ..n • > päinvastoin. Maasta pois halua- neosina, kuten nykvään on suti selvisivät asiat k okolailla hyvin. K u u suoritettu m uunm uassa te r v e h d y s p ä -( tä m ä ä n K arjalan Tvoko.nnn, n:n . vat eivät yksinomaan pyri Arne- ressa määrin ollut huomattavis- lijakunta oli koh talaisen runsas. he m ainitulta p u h ujalta, joka oli ai-I v U S (aniiseksi. rikaan, vaan myöskin moniin sa : ......... ’ • V t 1CA VI H . U usi ilm ottaja. T overissa on a lk a van palkallaan. Sitten hän J a u lo i 32 : hansa hän esittää tavalla, joka ole mitään arv oa. On oikein hauskaa, ett nut ¡liuottam aan 1. W . L aakso vaate- värssyä sepittäm änsä I. W. W :n hauk- (T H E COMRADE) I mtaa . . . . r ............ ..............m v I I « . l e l l i . IVask din su o m alaiset sopivat v noe ^ ’^ ’” " ’"""1111 n m ii i i i i j j .i i i m i n i i u ...... ......................... rahapääom a-ryhm iä, jotka ovat kie- m ien m iesten taskuihin ihan su ora rästä rautatiekysy m ys olisi „• ratkaistu, tu tk im u k sen ” k ok o r a u ta tie k y s v m v k -1 i , toutu neet toisiinsa lujem m illa siteillä naisesti vaikuttam atta parannusta rau- jollei nyt ijan k aik k .sik s, ajoik si, m in seen nähden »itä seu raavin e a p u to i ' oitot jäisivät nykyisille omi»U- kuin m aailm assa vielä m illoinkaan on tätien raha-asioissa lainkaan. 9 9 i ollut, niin on turhaa puhua neljästä jille. kuitenkin pitk äksi aikaa c - , MuUa **' ’ m en p itein een , lu on n ollisesti. Itse pre- Nyt kuitenkin kun noin vuosi sit- j päs. • • • • • - - i , * ' I R au tatietyöläiset ov.it j.t. tu • n’ □e on jo useam m an kuukauden ..d . ryhm ästä, sillä näm ä neljä ryhmää a n t .a k n kerrotaan v a k a v a ,,! h a ,. k u „ t . e n,„ „ ,„ ten Y hdysvaltain hallitus taaskin "rat ajan vaatinut “ ratkaisua” taaskin, ja eri järjestöön, jotki Tä inain m aan r a u ta t.e k y .y m y . vaa- | kennuakassasta. ei rakentam inen sit- ' ovat yksi — k esk ittynyt rahapääom a. kaisi Kinneen K ysym ystä. rau tatiekysym yksen ja palau t kipeäm m in kuin koskaan en n en . Rau- i täm Sitten on n ä y t- ( aivan viim e aikoihin saakka oval oi- öll T eoreettisesti ja rautatieyhtiönden tn taaskin k.peast, ratkaisua” , v a ik - ! tenkään m aksanut kuin $ 4 2 ,0 0 0 ,0 0 0 . . , , , ------ e astu nut uusi ’"tekiiä” __ **«>„ ti rautatiet niitä k on trolloiville y k si tatiet kuuluvat tuottavan tappiota. Ja tateid en J ieet aivan erillään to sistaan. 10,1 kirjojen m ukaan on rautateiden osak- ka se onkin ratkaistu tuon tuostakin ‘ Sum m asta jäi siis $ 4 4 ,0 0 0 ,0 0 0 , jon-I k eenom istaiia tyisin — 647 0 0 0 .......... H r ty ‘3'ile E^ch-Cum m ins lak itek eleen tähän tappioon ovat syynä — työläi- distys". arvop ap erien om istajien yh- on että viim e aikoina niissä on na- viim e aikoina. Ensi kerran ratkais- ka kopla k y l n t a v .,,« .,, p „ „ t . , k u i - , numeIO ei Se selittää edustavansa rau- '• L, . i , , , m itään s .„ä k " a k -p , h a li,.u , v u o k r a , , a u ..- set. • k y n y t jo n k u n m o is ia yhteenkuulum iteo Saavat liian p aljon palkkaa ja tateiden tiin se silloin, kun m aailm aa tehtiin hinsa. arvop ap erien om istajia, jot h m erkk ejä, m utta tämä yhteeniiitlou- Ja tähän m ennessä ovat tuon on | , 5kcm a||a yh teen eri rau- v n „ ,a p u o l, pro ovat laiskoja ja huolim attom ia eivät- turvalliseksi kan san vallalle” ja huo- rautatien om istajat pistäneet t a s k u b - » i v i I k a y h teen sä om istavat 12 bili senttiä tuosta vesitetystä pääom asta ka tottele. K oko m aan sanom aleh- dollaria ¡ o on aa tum inen on vain ulkonaista, Sisä uri tatieyh tiöid cn osakkaiden lukum äärät m attiin etl etteivät rautatiet p ystyn eet ! hinsa 1isää yh teen sä $ 7 0 0 ,0 0 0 ,0 0 0 näissä arvop ap ereissa. San ‘MO,0 0 0 ,0 0 0 dollaria vuodessa sil- distö on aivan tulvillaan propagand aa, ta rak en teeltaan ovat ne puhtaasti n- että sama kulottam aan tässä työssä tarvittavia keinoilla, jotka tulisivat liian p itk ik si' eikä ole otettu huom ioon gen vakavana ja h u olissaan ju tte le e 1 .. ta ajalta, m inkä rautatiet olivat hal- k. craft unioita, jotka niahdoll»- jossa puhutaan hirveästi yhtei J o . vuositta työkaluja Täm ä oi. ensim äinen m in [ luetella, m utta jotka kaikki m ahtu- o m ista j^ om istaa osak k e.ta useihin J litu k sen hoivissa. iteisym - , täm ä yh d istys edu stajain sa kautta in ku- mä r ry k ses tä ja | sesti voivat hädän hetkenä turvauto» yhtiöihin. Ja vieläkin m erk ityk settö- i lutetta yh teistoim in n asta, öistä — ei •an oak sem m e ylein en , virallinen, rat- vat yh teen ainoaan sanaan “ e. rautateiden om istajien toisiin »a sitä hetkeä varten, mutts »snn tuo sum m a, niin voitaisiin mutta jonka tarkotuksena - roj- m am m aksi tulee tuo luku m äärä, leun 1 kym m enessä ka isu. O nhan lu on n ollisesti ollut rat- jJvous. — Mutta eihän □ n avus- kannalta, vaan rautateiden velkoj , . vuodessa uusia koko taa • rautateitä apureineen nen J voivat pysyä erilläänkin, riippuen se ole m ahdol , , ottaa huom ioon että on eittäm ättö- I kaisuja ennen sitäkin rautateiden k e lista ! p- m urskaa- kannalta. T äm ä onkin niin m aan rautatiejärjestelm ä viim eistä ra- tu se olek aan, m utta m in on m ästi todistetta ainio e ; vat p elk ästään siitä, mitä johtajat rautatictyöläistcn hityk sen kulkiessa tuhansista pienistä että 1 prosentti rau I tapölk kyä ja viim eistä asem araken- m aan Järjestöt, kek sin tö, että on kerrassaan m ihm kuitenkin tapahtunut. kerrassaan ihm e ! P auhataan että rautateiden om ista- tateiden osakkeiden om istajista l en nen , . ~ I . u m o J le e n , • j ja jo is sa k in tapaus»** rautatieyhtiöistä yh teen ainoaan m ah , . ettei s,ta ole H allitus on rautatietä m uutenkin om is nusten lakaisijan luutaa m yöten. ,.e „ . y l c ö n ja , „ 1, . , i e , y o lä ,.,e „ „ „ . j , a „ k„in o , y ä ll^ I edull isim maksi. h rncaw taa 60 prosenttia osakkeista. tavaan ja m onim utkaiseen rautatie- K yllä se hallitus on ollut " h yvä” avustanut ’. Se on lahjottanut rau- ! ryhdyttävä kiinteään yh teistoim in taan , on sanoa että rau tatiet* jo sanottiin, on rautatei- järjestelm ään. joka jättiläisen häm ä tateille y h teen sä 1 6 0 .0 0 0 .0 0 0 eekke- den N iinkuin tu olle rakkaalle k a n sa lle” , p aju k öyt rautateille. / yhtH jotta rautatiet saataisiin p elastetu ik si. •• ...... , .. t Järjestöihin kuuluu kaksi m oonM häkin verkon tavoin ulottuu yli koko inen pääom a yli 19 b iljo o tä, ja se .. ,?y Ja se aik oo olla vieläkin parem pi. Mistä p elastetu iksi? P elastetu ik si va- Ei “ käyvän m ain iosti, ty ö lä i.tä , m utta taisteluväline- riä m aata. T uota num eroa on vai ovst maan ja jota hallitsee tuo m aailm an kea käsittää, m utta tuon eekkerim ää- naa dollaria, mutta enem m än kuin yleisö n m ieleen juolah d ak aan Kun rautatiet palautettiin vuosi sit- rarikosta, joka niitä tosiaankin uh- nuo järjestöt heikkoja, jo ta hetskou'-' Irat, J a puolet tästä pääom asta on vettä. Se raivoisin ja raatelevin ja ahnein hä-, aprikoida, ketä l ....... tCn y k8,ty “ *He om istajilleen , taattiin kaa. M utta siihen eivät suinkaan ole jäsen ran aajuudesta saa parem m an käsi- I tarkoita et y h d isty k sen ” j i ta - — kapitalistit . . . >------ — - ovat useamman m ähäkki, keskittynyt rahapääom a, jo- tyksen, kun tietää että 1 6 0 ,0 0 0 ,0 0 0 k ,l l i ,2 v a t k . T 7 ,,* v - ° ” , i ” iiden m onella tavalla, ovat, m utta jo s se ap rik oisi l . . |a P t i k oist, | ke rra n hyväkseen käyttäneet. syynä työläiset, eikä yleisök ään , vaan ‘ niitä h allitsevat kap,talistit kayttä- Esch-C um m parem m an nim en puu tteessa —— eekkeriin m ahtuvat yh teen sä kaikki u om a,s, se että 6 0 p rosenttia |9 »ins laki takasi viiden ja rautateiden om istajat itse, ¿fllä i vaikka ne nyt ovatkin h o lL sti liittou neet puhtaasti keinottelutarkotuka tavallisesti W all-kaduksi kutsutaan. a ne d o l l . n , , , on .n u n n illee n seuraavat valtiot: M aine. N ew H am p- perm pohjaT .rm m in^kum P.U° k n , , p rosen t’n v o ‘to n vesitetylle nyt taaskin ovat im eneet tu n eet vaatim uksiaan tek m ja*». n 0 \ hdysvaltain rautateiden historia , , . .. li.V^t. . . , Uln m uita k ap *-i pääoraall rautatiet 12 b iljoonaa dollari shire, \ rm ont. M assachusetts. R hode ! talistis.a »ria, jon k a osake* I ei o le kuitenkaan lainkaan ja sitä paitsi rajotti se kuiviin. Ne ovat ime- v o itt a , s a ta k e r ta is e t, v,Ile,m p,en m ,e- Island. C on n ecticu t. N ew York, N e w 1 talistisia liikeyrityksiä. m äärän om istaa suuresti työläisten lak k outum isoikeut- pro8entti rautatei- e ttä ed es m istä kaikki tulisi R autateiden om istajat ja y leisö a l Ien osakkeid lik kuvitusten tuottam at rosvorom aanit, Jersey, Dv-laui M i j n 1 neet r3Utate'stä kaiken, m inkä ovat d ta. Mutta sen lisäksi vielä läpäsi se kavat jo olla yhteisym m ärryk sessä, ten osak k eid en om istajien lukum ää- • 1 i i I jo» tu D elaw are, M aryland. Penn-1 irti •* «uKumaa- kaan, jos lakko syntyi i. * saaneet ja im eneet ne väliin kui- eikä tavallisella järjellä varustettu rasta. sylvania, O hio ja Indiana. naatissa P oindexterin laki, joka k o iisivatkin, niin olisi k u u sito i ta P88' m utta rau tatietyöläiset eivät vain ai- tuon historian lukija voi m itenkään Mlltta ..Lj; _ , , __ | V1,n’ Jola on seurannut rom ahdus. Mutta eihän se ole m ahdollista! — P «aonlan v csi,tä m i n . _______ __________ konaan kieltää rautatietyöläisten lak- jo luopua kahdeksan tunnin työpäi- ohdetta»- TaI1 a y h d isty k sellä ” on p aljon sa ; virastoa, josta tätä lakk- käsittää, m iten sellainen neli on oi Fi ei «e U ra a o m a n vesittäm inen on tapahtunut 1 koutum i»en '" T " '.? * " lut m ahdoit, ! . ' ’ mUtta n,,n C u iten -I s siten, ite n , e että ttä « tavallisesti .,.,1 1 ;__ _______ . « » « “ »misen ------------------ v.elapa rankaisee an- vasta ja viim e vuonna m aksetuista nom ista. on pääom aa ko- kara«»; 1 b . l , . , ,, lu t m a h d o llis ta _ _ o n Vle|a k , n k in t a p a h t u n u t M. m. sa n o o se että jollei i siin, kuu sitoista lakkoka» hotettu kaksinkertaiseksi -- harasi, jo lakosta p u h u m isen k .n l V ie- palkoista ilm an taistelua. R autatiet työläisiä saada “yht i set lihavia, toiset miltei tyhjät A ivan m ahdoton ja uskom aton on ja nam saa ]a valtioiden välinen kauppakom issio- r o ... , Y hdysvaltain rautatieverkk o k a s it-! dut eisym m ärry k se e n ” . rahat pistetty yk sin kertaisesti ovat .H iottan eet laskevansa palkkoja m in on edessä vain yksi t.e - » ' , kuu dentoista erilaisia maa esim erkiksi Mle n U a l historia rautatien tää nykyään y h teen sä noin 2 3 5 ,0 0 0 ¡ k o n i ni korotti kyytim aksuja 20 prosentil- ja työläiset ovat ved on n eet hallituk- teiden h allitu k selle m yym in e ’ ’ k o^a,8’^e » lukem attom Folioivien kapitalistien taskuityn. historia. Muuan rosvokopla, jonka m ailia ‘ L ja rahtim aksuja 40 prosentilla, l , » | rautateitä, joid en yhteinen jol- selk k au k sia. Erimielisyyksiä ei jo la j sen asettam aan p alkkalautakuntaan, lei nim ittäin t> n Centr I P 7 ' H "” Un»*0 "- p i n « ~ , n u k k e ,„ a b o n d e ,» ., on Mutta kaksinkertaiseksi paaom . an ko- seurata vielä yhtä ncu- , | Ikäänk -----u:n kaupantekijäisiksi sitten joka tu lee alkam aan rottam inen ei noik sestik aan voitai-i väittä«*. näiden palkka- voa, jon k a “y h d isty s” tu lee ko k o n l X i l 0 i C« 7 y T " l • H ’’“ ” *>‘lj‘>on“ läheskään am a ole laadittiin republik, aan ip u olu een o h je l riitojen k äsittelyn täm än kuun ngres- riittänyt^ vaan on se k orotettu viisi- M utta kauhean hälinän ja h«- 26 sill ,n t .t i * " '•“ Ona " " " • ” • ’ “ *«« » ik ö - sille esittäm ään. Se m aan pykälä, jossa mitä vakavim m in päivänä. on aivan uusi, gin saisi kuitenkin rautatielakko toistakin kertaa suurem m aksi. T ä l ..u „ ,e n r e k .n t .n t,« e n e .k i m u u - ! j ä in kym m enen hirveän m onim utkainen ja laaj rautateiden yh teisk u n n al- ren ryhm än k ä laista tuli ilmi esim erk iksi, kun val tuom itaan Sillä välin ovat rautatiet, paitsi jo nitelm a, a suun- | m aassa aikaan, jos »e syntyi*» s u n sellaiseen m oukkam aiseen m e hstuttam inen, vaikka tällä luonnolli- * °S#a ° n p alJ°n sanoja Ja ; jo s työläiset, heikosta järjestä}' sissä. mutta nyt ei ole enää n äk yvis tioiden välisen kaupan kom issioni tut- j sesti m ainittua p r o p a g a n d a * alk an eet m ui- noon. vaan se käytettiin maan pää- säkään enem pää kuin neljä ryhm ää. selityk siä j a yksityisk oh taa tarkotetaan vain hallituksen hinkin toim iin asiansa auttam iseksi, telem dtk88 «ta jarjes- »eatään huolim atta, jaksai-jvt istä, m utta io n lr» k, vararikon teh nyttä N ew York, N ew hai »upungissa — lahjuksiin. T ulokse- joiden hali om istusta rautateihin nähden, ja ko» K o n g ,.,,, ussa m aan rautatiet ovat. H aven & H artford rautatietä. Kom i „ „ j„ k ok oon tu n u t y li- H e r k o t u k .e n . „ „ ' sitä ed es vähänkään aikaa na olt, että hallitus m yönsi “avustus i li t *- , l# ka rPuH ik aan ip u olu e voitti loistavas- tn a.rätreen ¡« u n to o n j , . , Ukkiin voi je .t.ln tii Nämä ryhm ät ova t: M organ & C o.. siom v , k rok . p i u l X k ‘ varm aa että heitä vastaan koho-!a‘* ta ” $ 8 6 ,0 0 0 .0 0 0 00. R autatie ra* i sioni huom asi että kahdeksan vuoden ti vaaiei«», „ l . , T h e N ational C ity Bank (R o c k e fe l- , • kuluessa oi, pääom aa korotettu » 11 'a a ie issa , n,m onhan se kansankin odottaa paljonkin apua ovathan »ok»; ; i , * — ~n.si laitok- k a o ’talij lism i jokaisen a^een. kennettiin, ja V .,k k . t l « 4 , k e e , . - | | e , ) . X e „ Yo rk ,„ F , , « N .t j o n .l B ,„ k Û ‘ke'rwjC y ” ~ „ T v i X “ ',u “k e n l ’. »" P « » * ovatnan seksi, jonka m ukaan k . 11;«. •• rautateiden om istajat siih o i t u u , , 1 siihen tottu U b i - „ ututo,den h m isessa m ukana olleet “ parem m at ih ja K uhn. Loeb & C o. * 1 . « — - i m ieluisa velvollisuus visseissä olo- Kun ottaa ' aikuperaista stfQremmaksi O. kujensa seurauksista, jos neet. C um m ins, toinen tuon kuului- ottaisi „.id en hoitam inen” h f l" - ~ w u m iset” varastivat huikeita sum m ia ra Ja täm ä suhteissa, joista tämä on yksi että nämä kaikki ovat korotettu pääom a l> ., P an raut« “ «4ain som m ittelijoista, on vastu u velvo" n- huoh »neen ja koitua tu lee täytetyksi, ty< 1 huom ioon , . »li solu nut m uuta- * O lisi uullut että kaiken tu on pe- f jo luvannut toim ia käsiinsä — ««“ »uvelvo H isuuksm een jestö t tuhotuksi. perin p oh jaisen mutta om istus ja . lu on n ollisestik in h u i - 1 ciutatiekysymys olisi taaskin “ ratkaistava
