PERJANTAINA, HUHT1K. 22 P — FRIDAY, APRIL 22
TOVERI
muihin maihin, riippuen luonnol
että millään työalalla ei saa hänen muiden esiintymisensä
tu sliik ettään , jo te n
ty ö lä ise t v o iv a t kum a veisun , O lisi lu u lla s!;«- .
lisesti siitä, missä maassa he tc$ttää pitempiä kuin 8-tuntisia kanssa viittaa mitä katalimpiin
Aberdeen,
Wash.
ottaa
täm
än
h
u
om
ioon
sa.
levän kylliksi, vaan alkuun n- * *
T k « organ of tha Finnish w orkers in olettavat
saavuttavansa edulli työpäiviä;
“
Savu
-u
h
ri”
,
nelm
äytok
ain
en
n
ä
y
tarkotuksiin
ja
suhteisiin.
T y tö t ja u k ot. Niin, ty tö t ja uk ot tä y ty i jatk aa. , Huolimatta
W estern States. T h e only Finnish
^
että työhuoneet on pidettävä
D a ily in the W est. Published D aily, semman taloudellisen ja oikeu
telm
ä
m
en
ee
p
u
n
aisen
haalin
n
ä
y
ttä
ovat
a
lk
a
n
e
e
t
seu
ru
stelem
aan
k
e
sk
e
Eräissä I. VV. VV. liiton pii
m uusta ohjelm anum erosta
aseman.
Yleensä on snstemä ja ilmavina, ruokailu- reissä
■*c«pt Sunday, a t A storia, O regon. dellisen
-
-
“ mikä „ l
keskilattioissa'
on esitetty
esitetty m ölle H oq u iam in toverien esittä m ä nään.
Ensi m aan an tai-iltan a k e llo suorittam
a
on
atta ja kellon kävdM.
®y
W estern W orkm en's Publishing siirtvmishalu tällä kertaa suu
huoneet
kunnollisina
ja
työväli-
itä ja toista nä sun n u n tai-iltan a t. k. 2 4 p. E sitys 7 .3 0 on taas tällain en seu ru stelu ilta , hän puh ui ja puhui, yle “
Society.
rempi kuin milloinkaan ennen, neet tehtävää työtä vastaavina Korpea vastaan
innnn
Lehnifan
• suuri « osa p o i„ ~ "^1
jo
hon k
eh o ita n LaiVLia
kaikkia
o sa sto m m e tom ak si ja
niinä" aikoina kun hän oli vai alkaa k ello 8 illalla.
” ¡T*
O ffice Seventh and Com m ercial St., sillä laajalti koko maassa odote ja
En tu n n e m ainitun n äytelm än si tyttöjä ja ukk oja saap u m aan jotk a sen p u h een sisältö ,itten. £ Lnli‘
kuttavassa
toimessa
1.
W.
VV.
taan oikeutta matkustaa joko
Opposite Post O ffice.
että poliittinen vaino on lope
sältöä.
En m yösk ään tiedä m ikä tu
Amerikaan tahi johonkin muu tettava, valtiolliset vangit vapau liitossa ja kun hän katsoi par lee olem aan sisään p ääsym ak su . M ut vain väh än k in k y n n elle k y k en ev ä t. m issään tapauksessa, etteikx " ■
V iim e ise e n o sa sto n k o k o u srefera a t- la ei olisi kirjallista tietoa? ¡ L T
Post O ffic e Address:
hun sellaiseen maahan, jossa on tettava, porvarillinen asekaarti haaksi tulla — ehkäpä juuri täs ta k atsok aah an tarkem m in p a ik a llisis
T O V E R I, Box 9 9, A storia, O re.
tiin oli tullut virh e.
T y ö m ie h e e n o- neliä on enem m än kuin pikku , *
edullisempi
ansiomahdollisuus poistettava ja työläisten annet tä syystä —- länttä “valistamaan". ta ilm oituksista^
saston
o
so
iteilm
o
itu
sta
p äätettiin E I “
Hänen
toimintansa
Butten
la
N o. ettäk ö ei sitte voi
,
kuin Suomessa.
ED ITO RIAL ST A F F
tava asevaltaa ja vankilarangais koissa on kaikkea muuta mutta
U nohdin viim a kirjeessään! Jaakko kustantaa.
T u o p ieni “ e i” sana oli i antaa?
Joo!
Sitä tul.'"
Elis Sulk anen. M anaging Editor, Sulo
Sen jälkeen tehdään laajasti tusta pelkäämättä työskennellä ei asiaa ymmärtävän suhtautu E skolan juttua selo sta essa n i m ainta, jään yt p ois, jo te n k o k o la u seesta sai ' to in en sana on jo eht" # niin. ••..
Syvän en , A le x S evo, A . N. K oskela.
selkoa Suomen kurjista taloudel oman yhteiskunnallisen ohjel
‘"y» puolsi,
että E skola K lubin k o k o u k selle m yön- , p äin vastaisen k äsityk sen .
K. E. H eikkinen
P. S.
u los tulem aan, er.nenk
lisista oloista, palkkojen m itättö mansa toteuttamiseksi, jonka tar- mistä lakkotaisteluihin. Ja he si k ysyttäessä, että hän kuu lui sisä l
. .
Ul" e d e l l e
♦
♦
*
delmät hänen toiminnastaan juu
eh tin y t päättyä.
No, ,mkä
*
Phone: O ffice 3 6 5 . E d ito rial D e p 't 0 32 myydestä elinkustasnuksiin ver kotuksena on yhteiskuntajärjes
lissodan jälk een S u om en su o jelu sk u n
T ällaisten
p u h v ild o n to isten
kirjo-
ri
Buttessa
osottavat
kuinka
kai
Se,
e
,
,
i
U
„
eo
pe,
raten Ja odotetaan, että kaikissa tyksen muuttamisen kautta val
Entered as second-class m ail m atter
kenlainen surkeus tuottaa vain taan. H än san oi ei ym m ärtän een sä, tu sten läh ettäm istä toim itu k selle ei sa ja rakittelu halunsa vie vOl,„ ,
näissä
suhteissa
työläisen
asema
lata
työväenluokalle
se
taloudel
July 18, 1912, at the Post O ffice at
että siihen y h tym in en ja siinä o le m i saisi jättää kosk aan v iim etin k aan , sil k a l u t ie d o l,.
j„
, untii; U.
¡surkeita tuloksia.
A storia, O regon, under the A c t of Suomessa on huonompi kuin u- linen ja yhteiskunnallinen ase
nen olisi ollu t väärin ty ö v ä k eä k o h lä usein sattuvan tilan ah tau d en v u o k
la k estän eessä puheessaan oli 2 }
M arch 3. 1879.
Tuntien tämän miehen kym taan.
seissa muissa maissa. Vertail ma, joka sille tuotannollista työ
si ei aina voida kirjotu sta ju lk aista sanaa asiaa, niin oli sitä v n t ,,
menisen
vuotta
ja
tietäen
hänen
laan myöskin työläisten dioja tä tekevänä kuuluu.
H alusin itsek in korjata tek em än i , leh dessä sam ana aam una kuin se toi- i a
Amerikassa ja Suomessa ja tul
X asta sen jälkeen, kun nämä Periaatteellisen tylsyytensä, joka ereh d yk sen tässä asiassa, m utta nyt m itu k selle saapuu , eikä sitä k a ik esti IU sanaa suoranaista 1.
Siirtolaisuus Suomesta laan tulokseen, että työläisten esitetyt seikat on otettu huomi hakee apua ulkoa lukevan, jo
sen jä sen ten
(nimellisestikin) " *
tein sen sitäkin suurem m alla halulla, • keritä latoakaan heti, k oska on var- raukkam aisinta haukkumista,
asema Suomessa on huonompi oon voidaan meidän maassamme tain rullaa pyörittävän tusina-
Suomen valkoinen komento ja kuin tässä maassa. Näitä seik pphua siirtolaisuushalun vähen agitaattorin ominaisuuksista ja koska toiset toverit siitä m inua m uis- tom assa p aljon m uitakin tärk eitä k ir siä, h irttotu om ioita y. m
V ij
joitu k sia .jo id en tu lee k eritä leh teen
raaka mielivalta johtaa yhteis koja koskevien selostuksien jäl tymisestä ja työtehon kohotta tavoista, ja tuntien hänen sai- tuttivat. — N o. 3.
ilm an m itään kokouksen pitoa” u
ten “K ULK UR I” sanoo, se ,„le, £
m äärätyllä ajalla. — T oim .
kunnalliseen elämän umpikujaan keen. kosketellaan sitä, miten misesta.
raloisen fanaattisuutensa, joka
sitäkin tietä, että työläiset pyr työväestöstä voitaisiin poistaa
si, että “ lopeta jo kun et
mitä helpoimmin johtaa vilppiin,
Portland, Ore.
V<M puin*
kivät entistä suuremmalla kiih matkustushalu ja siinä tulee Am-
asiaa,
ei
täm
ä ole mikään
petokseen ja kaikkeen moraalit
Butte,
Mont.
.
,
.
I
t
s‘nun
vaa.
Ensi sun n u n tain a, t. k. 2 4 p., on
kolla maasta pois. Tänä vuonna mattijärejstön toimikunta seu- KQRPiuussiN väittelyt tomuuteen olemme sitä mieltä,
, hän k alavelk ojes, maksupaikka.” (fi
osaston ja F. W. C lubin y h tein en il
siirtolaisuus nähtävästi kohoaa raaviin tuloksiin:
lu d u strialistin 13 p:n n u m erossa oli m an lop p u osan tästä lauseesta ‘‘Kul-
että osastot tekevät palveluksen tam a Suom en p u n aorp ojen hyväksi.
Lännen suomalais-asutuksilla kun ovat kuuntelematta miehen
huomattavasti verrattuna sota-
k irjoitu s, jossa teh tiin selvää S. S. O - j kuri
on jättän yt pois siili sehän
ajan vuosiin. \ iime vuonna oli Lukuunottamatta sitä, että kai kiertelee John Korpi niminen esityksiä silloinkin kun hän Suom en työläiset, reh elliset v a lla n saston iltam an m en osta. En o llen - >ts«’ tään olisi selventänyt asiaa )
Toisinaan hän esiintyy | tekeytyy makeaksi. Korpi-Jus- ku m ou staistelijat, ovat saan eet paljon kaan ih m ettelisi jo s “ k u lk u ri” (a n - l ° ’nk os puhuja, joka oli ollut o»ajt0B
siirtolaisten lukumäärä 5,594 jo kille työläisille on varattava riit mies.
kärsiä ja uhrata.
Näm ä k ärsim yk
ta vastoin v. 1919 oli
vain tävästi työtä ja siitä maksettava jä
.... ilmottaa
.
■ itsensä
, • . , I.
:. ^ ; j s’n sietää täydellisesti ja selvästi set ja uhrauk set ovat sanoin kuvaa- teek si, kyllä sinut tu n n etaan vaikka I en sim äin en ja kiivain perustaja L
puutteettomaan
toimeentuloon
1,085. Maasta muutto oli kor
l ii t o n edustajaksi, joskus hän ei ¡muuttaa käytöksensä ennen kuin m attom an suuret.
Sam aa kurjuutta k1° ,U t ‘U n . 8alanlm en takaa p ilk iste li» ) P » » “ » haukkum aan koko
keimmillaan 1913, jolloin pois tarvittava palkka, että asunto- sano (»levänsä kenenkään palve- j tietoinen
vallankumouksellinen
olisi täm än pätkän läh ettän yt “ A u tta - I 8en jä sen et, koko järjestön ja hik
matkustaneiden lukumäärä oli olot on järjestettävä työläisiä luksessa, mutta kuljeskelee vain sosialistinen työväestö voi hä- saavat heidän jälk een jättäm änsä lap- jaan tai " P aim en san om iin " . O len p a k een roska- ja rosvojoukoksi. Si
,,
. ....
i setkin kärsiä.
M itäpä porvaristo vä-
20,057.
Jos passiasetukset ja tyydyttävälle kannalle, jotta u- paikasta toiseen nuuskien ja urk nelle
varm a, että ndustrialisti ei kosk aan i n o * o lleen sa väärässä joukossa ja luet
mitään kannatusta tai ti-Filttäisi näistä pu n asten perillisistä
seiden
perheiden
sulloutuminen
kien osastojen ja työläisten toi Iaisuutta antaa
matkustus yleensä olisi nyt yhtä
olisi sitä ju lk aissu t jo s olisi tietä n y t j 8* heti paikalla siihen yhtymästä Si
ei kerrassaan m itään!
ia
helppoa kuin silloin, niin mah yhteen huoneeseen voidaan vält mia yleensä.
asian oik ean laidan.
A sia tod eliisu u - j «anoi juuri samaa kuin mitä oli
Miehellä
näkyy
olevan
tapana
P
orvaristo
tietää,
että
n
ou
seva
pu
m
i-
tää,
ja
että
työnantajain
on
koh
L seimmiten Korpi tekeytyy muutella paikkakuntaa tiheään.
dollisesti nytkin virtaisi väestöä
nuutt: sitten sanonut I
dessa on seu raava:
W«i
deltava
työläisiään
ihmisinä,
on
•maasta samalla laajuudella. G-
vallankumoukselliseksi,
indus- f Katalan ja valheille perustuvan nainen p olvi tu lee jatkam aan sam aa
ja
sen
jäsen
istöstä.
Jääköön
lukija
M ainittu p u h uja on tu n n ettu räy-
scimmat, jotka Amerikasta ovat kaikissa järjestöissä pidetty kaik trialistista umonismia kannatta- i parjauksensa «mailman vallanku- taistelua jon k a heidän vanhem pansa
kumpi on .uu-
alkoivat.
Ja
todella saam m e olla hääjä, om an itsepy rkim ysten sä esiin itsen sä harkittavaksi,
.
kein
tärkeimpänä
sitä
yhteiskun
Suomeen palanneet, haluavat
vaksi Ja tungeksii osastoihin a- mouksellista
sosialistista
liikettä
sta sosialistista liikettä varm oja siitä, että nuo p u n aorvot tu- | tuoja — ollut k aikkialla ja jo k a ises- , mp*
*’ sek ö joka valua-
sieltä pois. V alkoinen Suomi te nallista ja poliittista vapautta, nelien puhe- ja väittelytilaisuuk vastaan hän usein näkyy koet- levät näyttäm ään Suom en p y ö v e leille , sa liik k eessä m ikä on jo u k k o liik k e e n um ou s 11 een n iin e ssä on aina vai.
kee kolkon ja kiusallisen vaiku joka työväestöltä on riistetty tai siä. Tällöin hän pitää erikoise i tavan kätkeä kaikenlaisiin fraa etteivät he m urhilla ja vankilakid u- ! nim eä kantanut ja pikku seik k ain tiel- • m *.. par-,aanla ’n toisia työväen jar-
jota ei sillä vielä milloinkaan na monopoolinaan teollisen unio-
tuksen.
me tiedämme peri
ole
ollut. Tämän vuoksi on siis nismin edistämisen ja usein läh seihin ja verukkeisiin, kuten e- tuksilla ole k yen n eet hävittäm ään le n ou stessa on hän ollu t aina valm is Je8tOJi*’
Helmikuun 14 p :nä tänä vuon
sim.
että
se
ja
se
asia
ja
mene
a
a
tteelta
a
n
tähtäävän
samaan pii
na päiväämänsä kirjeinään yhtev- meillä, jos siirtolaisuus tahdo tee siltä sairaloisen itserakkaal telmä on hyvä siellä ja niissä työväen jaloa aatetta, vaan että m oi- ' m itä kurjem m in parjaten sen jä ttä m äärään kuin m ekin, joskin vielä ti-
net porvarien p y ö v elien teot joh ta- m ään.
Siispä kun häntä sy y tettiin
i!es.sä lähetti Suomen Ammatti taan estää ilman pakkokeinoja, ta kannalta, että kaikki muut maissa, mutta ei sovi köyhälis vat
tekijänsä pik aiseen ja katkeraan 1917 lakon aikana tek em ästään l u o k - !
Paiv<*na jo .s s a in taistelutavoisa
saatava
oikeudellisessa
ja
talou
järjestön loimikunta Valtioneu
ovat muka välinpitämättömiä tölle yleensä. Vilpillisellä tees h äviöön ja ty ö lä isten v o itto o n . Sai- karik ok sesta, hän jätti I. W. W . lii
nem
se
joka
a
n
e m m m e e,
- v vaiko
a >ko a<
> .«L
a ymmar-
voston asettaman Siirtolaisuus- dellisessa elämfässä aikaan suu työväen taloudelliseen järjesty kentelyllä hän koettaa peittää
täen
indust
naalm
en
Union
välttämät
lim m eko näiden pu n aisten p ien ok ais- ( ton ja on sen jä lk een jok aisessa k a n
nähden.
komitean lähettämän kiertokir ria muutoksia. Ensiksikin on o- miseen
tö
m
y
y
d
en
vallankumoustaistelussa
T ,
...
....................
joukkojen silmät näkemästä ru- ien kuolla k u rjuuteen , kun voim m e teessä ollut valm is ja teh n y t kaiken
muutettava sellaisik-
jeen kaikille ammattiliitoille sa mistusolot
vän"^ ^
inenki,!; tunt<* teke- pmiaan’" p i i h C a ^ f i c l a S r Ä e s n X V k e ilv ä T e ^ m ^ V e n ä j ^ k v - sen ehkäistä? Ei, san ok aam m e — voitavansa 1. W . W :n parjaam isek si m altillisen keskustelun yhteisymmär-
malla kehottaen liittojen toimi
tuhat kertaa
kertaa e e i!
i!
Jok ain
ain en
en uhraa-
uhraa- ja
ja va
o itta m isek
isek si.
si.
M utta
utta täm
täm ä ä ei
ei | ^ k s e n saavuttam iseksi, käski edelli
Jok
v a h
h in
in g goittam
M
ja esitte-
esitte- symyksessä.
sttmvksessi
"
J näkyy
M tuhat
kuntia antamaan lausuntonsa xansa lio ta ...naks, edukseen, työläisten keskuudessa
suuuessa
ja
Tapanaan
lop
ettaa.
roponsa p u n aorp ojen hyväk si! oik ein tyyd y ttä v ä sti k äy n y t laatuu n I sen
?-C ,,-i,,”
PC,
U d^ ’ Ei ole aikaa meillä työ
kiertt kirjeessä tehtyjen kvsely- oman tulevaisuutensa turvaami lee järjestön osastojen ja “In-(pitävän vielä tunnettujen vallan- m aan
ArvnLnsia
_____
______________
.
1
i
t
JÄisiIIä
keske
nnämme otella vaan oo
A rvok asta ohjelm aa tu lee olem aan kun ei saanut m ielen sä m ukaan p u h e- i ,
• jen johdosta. Määrätyn ajan ku seksi. Toiseksi on välttämätön dustrialistin" kannatusrenkaiden; kumouksellisten artikkelien ja runsaasti
.k
uten
puh
e
K.
T
u
om
iselta
tilaisuuksia,
eikä
häntä
kuultu
Induat-I
h
*
‘t
t
ä
a
t a i ,t e ,u h a n s 'ka’ kaPi*
luessa ovat asiasta antaneet lau tä, että poliittinen vaino lopete yhdistymistä. Sihä tavalla hau j lausuntojen vääristelemistä ja
listien
k
asvoille.
En oiisi
ja D. K uokalta, n äytösk ap p ale “ K o- realistinkaan taholta.
H irveä k ä t k e - I ....... ...
Astoriassa
käv-1
suntonsa seuraavt ammattiliitot: taan ja työläisten annetaan va esiintyi*viimeksi
,
....
k
S
1
Astoriassa
k
äy
-:
niiden
kontolle
valehtelemista
M utta ' VaStata k ok o sepustukseen, sillä niin
paasti puhua yhteiskunnallisesta
van onn en m ies
yhd essä n äytök ses- roitum inen oli seu rauksena
Sa ha teo, 1 isu u s t vo v. r.y., 1\ a l ip ohjelmastaan ja työskennellä sen dessaan. Aortta sen jälkeen kun H eittäen sivuun kaiken kävtän- sa, seka p aljon , m uuta hyvää oh jel- j aukesipa oiva tilaisu u s kun p eru stet- lap sellin en se on alusta loppuun saak
pa- ja Liiketyöntekijäin r.y., A- toteuttamiseksi. ( hihan luonnol h a n o h saauut tilaisuuden esit-1 nöllisestä työväenliikkeestä ja e- m aa.
Sisaanpääsym aksu ain oastaan tiin s. s. osasto, ( "kiusallakin, san oi ka, . m
. utta kun ymmärrän että se*o!i
Ja Rautatieläisten Ami ma t- lista, ettei työläinen kotiudu mi taa perustelunsa keltaisen tupla-1 lävästä elämästä oppia ottami 35 senttiä
»itä
.
.
i
k
irjoitettu
tarkoituksell a vahingoittaa
hän sitä p eru stetta n sa , m utta josta ‘ ..
tiliitto r.y., \ aatetu.styöntekijäin, hinkään sellaiseen maahan, mis juulaisuuden puolesta ja kun ne ¡sen. hän kehittää ominaisuuksi-
Suuret V ap pujuhlat.
O saston haa heti h u om au tettiin silloin että sellaiset järjestöm m e toim intaa, niin tahdon
Kiy ¡työntekijäin, Lasiteollisuus- sä häntä on valtiollinen poliisi tulivat kumotuiksi, hermostui tä-j aan liehakoidakseen alkeellisen t lilla tullaan viettäm ään V ap p u ju h lat sanat p o is sillä tässä ain oastaan
san oa totu u d en mikä oli tarkoitin
t \ o väen, Metallitei »lii s u u st von te vaanimassa ja niissä vankilatyr- ma herra ja tuli Toverin toimi- luokkatiedon asteella olevien tv ö- V ap unpäivän iltana. T y ö lä iset, tul periaate k y sy m y k sessä " ) sillä sen tu on
‘K u lk u rilla” arvostelkaa itse, eHetti
r
tukseen selittämään, että lian ei Iäisten luokkavaistoja, jollainen kaa runsaslukuisina viettäm ään om aa
kijäin, Leipomotyöväen, Tehdas- mä on aina uhkaamassa.
o le sam aa m ieltä kanssani. Ensin hän
vissa hän arvioi saa tuoda ulos katke-
pelkää mitään niin kovasti kuin tietysti ei missään menesty kau-
ja Sekatyöväen r.y., Tie- ja Ve*
oli
valm is hyväksym ään mitä raukka-
juh
laan
n
e,
V
ap
pua.
O
hjelm
a
tul
lläolevaan nojautuen lausuu
ee , ruutensa täydessä alastom u u d essaan ,
sirakenntist y< »lafcten. AI erimies- Suomen Ammattijärjestön T oi suomalaisen järjestön kehitty van. f iän laskee menestyvänsä oi •lemaan tilaisuu den m ukaista ja on
veljes järjestöä
m aisim m an i, w. w.Iäisten jyrsinusen
ja sen jä sen istö ä v a s
ja lämmittäjäin Lnioni, Kutomo- mikunta omana käsityksenään: mistä semmoiseksi, että se todel siis joukkojen tietämättömyyden sita varattu runsaasti.
ja
sitten heidän om an lehtensä kautu
taan. Eräässä k ok ou k sessa hän uhot-
ta kannattaa
Kannattaa teollisuus-unionis-
tcollisuus-unionts- avulla ja saattaa mennä kyynil-
teollisuustyovacn, 1 aion.s- ja Ra-
että työläisten maasta matkus la
Ja sitten ensi kuun 7 ja 8 päivinä telikin m iten hän k irjoittaa, hauk- viskaa hkalähteen&ä järjestön silmille.
ta - kuten se nyt tekee - 1 ltsyydessään niinkin pitkälle, et- tu lee vaim o,m m eisten toim esta ole- kuu. lyö ja lyö raskaasti.
t i n o ,it\.»ntikijäin,
M uurarieir. i tautisen esteet on poistettava ja
Mihin jo u k k o o n nyt
ensin menet/
\appantn ,
l uniutekijaiu
ja l keksittävä passikieltoa parempia a s,ta. että tantan pohjalla työ-Itä avoimesti kerskailee tästä m aan osaston talolla jotain suurta, osaston taholta h än elle h u om Siilot
au tettiin , ' M*3‘a
palkka8,?
—
E. L
\ l aaIarity(»n
rm Inrit kiifssL-i
iX i n - r. .. v.
li •
•
.....
.
. ‘
a,Sten
ryhmät
yhdistyisivät.
Oi-
Hänen
itse
tävtyy
tuntea
käv-
A1
tek ijä
L ähem
m in näistä tu on nem pana,
keinoja työläisten kotimaassaan kean pyhän vihan innostamana
u
etta j ° 8 hänellä on kaunaa, niin osas-
Ammattijärjestön
t< >imikunt-i viihdyttämiseksi.
töksensä rikokseksi, mutta siitä
e
n
H erm an K orpi puhui osasston ta- ton nim essä hän ei tu le niitä m aksa-
kökoaa eri liittojen mielipiteistä
Sellaisina keinoina Toimikun « - H i t t i kuinka ¿tanen tarko- johtuvan arvostelun tunteen hä’1 , lolla t. k. 12 p N ° ’n k aEs» tuntia m aan eikä liioin käyttäm ään järjes-
Raymond,
1i; ,< na.an o n .HPia I,)ka,n7 suo-¡ sammuttaa entistä häikäilemät- k estan eessa puh eessaan arvosteli pu- tön lehtiä m inään rakittel
yleisen lausunnon, joka jumis ta erittää:
u välin een ä.
na .un. n sosialistiosa>to kappa- : t<»mammällä esiintymisellä ja va huja
taan sanomalehdissä.
K uuuisa näytelm äkappafe **ETuv..r-
että kaikille työläisille on va leiksi
m en n eitten
vu osien
toim intaa Jos tek ee sen, niin teh k öön yk silön ä,
ja
narrata
työ
aiset
yleen-j
lehtelemisella.
Tämä
luonteen
Lausunnossa
huomautetaan rattava riittävästi työtä ja siitä
tio
ta ls te lu ” e sitetä ä n ensi sunoustt
kokolailla sattuvasti.
K uitenkin tar- m utta p eriaatteem m e e
t
,
...................
*
o,e
m
e
k
ä
ä
n
!
iltana
t.k. 24 p. S. S. Osaston näyt
ensinnäkin siitä, että halu siir maksettava kunnollinen palkka: sä sosialistisen ja v altiollista toi- : alhais
josi puhe m ielestäni arvostelu n a ih e t
tyov
järjestön
ta,
sen
jä
sen
ten
ra-
;
t
ä
m
ö
l
lä
. Silloin kaikin h ilill
-iii«
tolaisuuteen ei ole vähenemässä
ta, vaan jätän sen tässä tek em ättä, k ittelu a tark oittava. N o m m . tu llaan t tila isu u s on harvinaisen ar.nl.«
että työnantajain on kohdelta-
li-
tv (»väestön
vaan
sillä pu h een loputtua keskustelussa
A . keskuudessa,
..
.
— va työläisiään ihmisinä, eikä k o
m ainittuun iltam aan osa oh jelm aa oli ta n ta sta
saadut v arat tuli ..n
• >
päinvastoin. Maasta pois halua- neosina, kuten nykvään on suti
selvisivät asiat k okolailla hyvin. K u u
suoritettu
m
uunm
uassa
te
r
v
e
h
d
y
s
p
ä
-(
tä
m
ä
ä
n
K
arjalan
Tvoko.nnn,
n:n
.
vat eivät yksinomaan pyri Arne- ressa määrin ollut huomattavis-
lijakunta oli koh talaisen runsas.
he m ainitulta p u h ujalta, joka oli ai-I v U S (aniiseksi.
rikaan, vaan myöskin moniin sa :
.........
’ • V
t 1CA VI H .
U usi ilm ottaja. T overissa on a lk a
van palkallaan.
Sitten hän J a u lo i 32 :
hansa hän esittää tavalla, joka ole mitään arv oa.
On oikein hauskaa, ett
nut ¡liuottam aan 1. W . L aakso vaate-
värssyä sepittäm änsä I. W. W :n hauk-
(T H E
COMRADE)
I mtaa
. . . .
r
............ ..............m v I I « . l e l l i .
IVask
din su o m alaiset sopivat v noe
^ ’^ ’” " ’"""1111 n m ii i i i i j j .i i i m i n i i u ...... .........................
rahapääom a-ryhm iä, jotka ovat kie-
m ien m iesten taskuihin ihan su ora rästä rautatiekysy m ys olisi
„•
ratkaistu, tu tk im u k sen ” k ok o r a u ta tie k y s v m v k -1 i
, toutu neet toisiinsa lujem m illa siteillä
naisesti vaikuttam atta parannusta rau- jollei nyt ijan k aik k .sik s, ajoik si, m in seen nähden »itä seu raavin e a p u to i '
oitot jäisivät nykyisille omi»U-
kuin m aailm assa vielä m illoinkaan
on tätien raha-asioissa lainkaan.
9 9 i ollut, niin on turhaa puhua neljästä
jille.
kuitenkin
pitk
äksi
aikaa
c
-
, MuUa **' ’ m en p itein een , lu on n ollisesti. Itse pre-
Nyt kuitenkin kun noin vuosi sit- j päs.
• • • • • - - i
,
* ' I
R au tatietyöläiset ov.it j.t. tu • n’
□e on jo useam m an kuukauden ..d
. ryhm ästä, sillä näm ä neljä ryhmää
a n t .a k n kerrotaan v a k a v a ,,! h a ,. k u „ t . e n,„ „ ,„
ten Y hdysvaltain hallitus taaskin "rat ajan vaatinut “ ratkaisua” taaskin, ja
eri järjestöön, jotki
Tä inain m aan r a u ta t.e k y .y m y . vaa- | kennuakassasta. ei rakentam inen sit- ' ovat yksi — k esk ittynyt rahapääom a. kaisi
Kinneen K ysym ystä.
rau tatiekysym yksen ja palau t kipeäm m in kuin koskaan en n en . Rau- i täm
Sitten on n ä y t- ( aivan viim e aikoihin saakka oval oi-
öll
T eoreettisesti ja rautatieyhtiönden
tn taaskin k.peast,
ratkaisua” , v a ik - ! tenkään m aksanut kuin $ 4 2 ,0 0 0 ,0 0 0 .
.
,
,
, ------ e astu nut uusi ’"tekiiä” __ **«>„
ti rautatiet niitä k on trolloiville y k si tatiet
kuuluvat tuottavan tappiota. Ja tateid en
J
ieet aivan erillään to sistaan.
10,1
kirjojen
m ukaan on rautateiden osak-
ka se onkin ratkaistu tuon tuostakin ‘ Sum m asta jäi siis $ 4 4 ,0 0 0 ,0 0 0 , jon-I k eenom istaiia
tyisin
—
647 0 0 0 .......... H
r
ty
‘3'ile
E^ch-Cum
m ins
lak itek eleen tähän tappioon ovat syynä — työläi- distys". arvop ap erien om istajien yh- on että viim e aikoina niissä on na-
viim e aikoina.
Ensi kerran ratkais- ka kopla k y l n t a v .,,« .,, p „ „ t . , k u i - , numeIO ei
Se selittää edustavansa rau- '• L,
.
i
,
, ,
m itään s .„ä
k
" a k -p , h a li,.u , v u o k r a , , a u ..- set.
• k y n y t jo n k u n m o is ia yhteenkuulum iteo
Saavat liian p aljon palkkaa ja tateiden
tiin se silloin, kun
m aailm aa tehtiin hinsa.
arvop ap erien om istajia, jot h m erkk ejä, m utta tämä yhteeniiitlou-
Ja tähän m ennessä ovat tuon on
| , 5kcm a||a yh teen eri rau-
v n „ ,a p u o l, pro ovat laiskoja ja huolim attom ia eivät-
turvalliseksi kan san vallalle” ja huo- rautatien om istajat pistäneet t a s k u
b
-
»
i
v
i
I
k
a
y
h
teen
sä om istavat 12 bili
senttiä tuosta vesitetystä pääom asta ka tottele.
K
oko
m
aan
sanom
aleh-
dollaria
¡ o on aa tum inen on vain ulkonaista, Sisä uri
tatieyh
tiöid
cn
osakkaiden
lukum
äärät
m attiin
etl
etteivät rautatiet p ystyn eet ! hinsa
1isää yh teen sä $ 7 0 0 ,0 0 0 ,0 0 0
näissä arvop ap ereissa.
San
‘MO,0 0 0 ,0 0 0 dollaria vuodessa sil- distö on aivan tulvillaan propagand aa,
ta rak en teeltaan ovat ne puhtaasti n-
että sama
kulottam aan tässä työssä tarvittavia keinoilla, jotka tulisivat liian p itk ik si' eikä ole otettu huom ioon
gen vakavana ja h u olissaan ju tte le e
1 ..
ta ajalta, m inkä rautatiet olivat hal-
k.
craft
unioita, jotka niahdoll»-
jossa
puhutaan
hirveästi
yhtei
J o . vuositta
työkaluja
Täm ä oi. ensim äinen m in [ luetella, m utta jotka kaikki m ahtu- o m ista j^ om istaa osak k e.ta useihin J litu k sen hoivissa.
iteisym - , täm ä yh d istys edu stajain sa kautta
in
ku-
mä r ry k ses tä
ja
| sesti voivat hädän hetkenä turvauto»
yhtiöihin.
Ja vieläkin m erk ityk settö- i lutetta
yh teistoim in n asta, öistä —
ei
•an oak sem m e ylein en , virallinen, rat- vat yh teen ainoaan sanaan
“
e. rautateiden om istajien toisiin »a sitä hetkeä varten, mutts
»snn tuo sum m a, niin voitaisiin mutta jonka tarkotuksena
-
roj-
m am m aksi
tulee
tuo luku m äärä, leun 1 kym m enessä
ka isu. O nhan lu on n ollisesti ollut rat- jJvous. — Mutta eihän
□ n avus- kannalta, vaan rautateiden velkoj
,
.
vuodessa uusia koko taa • rautateitä apureineen
nen J voivat pysyä erilläänkin, riippuen
se ole m ahdol
, ,
ottaa huom ioon että on eittäm ättö- I
kaisuja ennen sitäkin rautateiden k e lista ! p-
m urskaa- kannalta.
T äm ä onkin niin
m
aan
rautatiejärjestelm
ä
viim
eistä
ra-
tu se olek aan, m utta m in on m ästi todistetta
ainio e ; vat
p elk ästään siitä, mitä johtajat
rautatictyöläistcn
hityk sen kulkiessa tuhansista pienistä
että 1 prosentti rau I tapölk kyä ja viim eistä asem araken- m aan
Järjestöt, kek sin tö, että on kerrassaan m ihm
kuitenkin tapahtunut.
kerrassaan ihm e !
P
auhataan
että
rautateiden
om
ista-
tateiden osakkeiden om istajista
l en nen , .
~ I .
u m o J le e n , • j ja jo is sa k in tapaus»**
rautatieyhtiöistä yh teen ainoaan m ah
, .
ettei s,ta ole
H allitus on rautatietä m uutenkin
om is nusten lakaisijan luutaa m yöten.
,.e „ . y l c ö n ja , „ 1, . , i e , y o lä ,.,e „ „ „ . j , a „
k„in o , y ä ll^
I
edull isim maksi.
h rncaw
taa
60
prosenttia
osakkeista.
tavaan ja m onim utkaiseen rautatie-
K yllä se hallitus on ollut " h yvä”
avustanut ’. Se on lahjottanut rau- !
ryhdyttävä kiinteään yh teistoim in taan ,
on sanoa että rau tatiet*
jo sanottiin, on rautatei-
järjestelm ään. joka jättiläisen häm ä tateille y h teen sä 1 6 0 .0 0 0 .0 0 0 eekke- den N iinkuin
tu olle
rakkaalle k a n sa lle” , p aju k öyt
rautateille.
/
yhtH
jotta
rautatiet
saataisiin
p
elastetu
ik
si.
•• ...... , ..
t Järjestöihin kuuluu kaksi m oonM
häkin verkon tavoin ulottuu yli koko
inen pääom a yli 19 b iljo o
tä, ja se .. ,?y
Ja se aik oo olla vieläkin parem pi. Mistä p elastetu iksi? P elastetu ik si va- Ei
“ käyvän m ain iosti, ty ö lä i.tä , m utta taisteluväline-
riä m aata.
T uota num eroa on vai
ovst
maan ja jota hallitsee tuo m aailm an kea käsittää, m utta tuon eekkerim ää- naa dollaria, mutta enem m än kuin
yleisö n
m ieleen juolah d ak aan
Kun rautatiet palautettiin vuosi sit-
rarikosta,
joka
niitä
tosiaankin
uh-
nuo
järjestöt
heikkoja,
jo
ta
hetskou'-'
Irat,
J a
puolet tästä pääom asta on vettä.
Se
raivoisin ja raatelevin ja ahnein hä-,
aprikoida,
ketä
l .......
tCn y k8,ty “ *He om istajilleen , taattiin kaa. M utta siihen eivät suinkaan ole jäsen
ran aajuudesta saa parem m an käsi- I tarkoita
et
y h d isty k sen ” j i ta - —
kapitalistit
.
.
.
>------ — - ovat useamman
m ähäkki, keskittynyt rahapääom a, jo- tyksen, kun tietää että 1 6 0 ,0 0 0 ,0 0 0
k ,l l i ,2 v a t k
. T 7 ,,* v - ° ” , i ” iiden
m onella tavalla,
ovat,
m
utta
jo
s
se
ap
rik
oisi
l
.
.
|a
P
t i k oist, | ke rra n
hyväkseen
käyttäneet.
syynä
työläiset,
eikä
yleisök
ään
,
vaan
‘
niitä h allitsevat kap,talistit
kayttä- Esch-C um m
parem m an nim en puu tteessa —— eekkeriin m ahtuvat yh teen sä kaikki
u
om
a,s,
se
että
6
0
p
rosenttia
|9
»ins laki takasi viiden ja rautateiden om istajat itse, ¿fllä
i vaikka ne nyt ovatkin h o lL sti liittou
neet puhtaasti keinottelutarkotuka
tavallisesti W all-kaduksi kutsutaan.
a ne
d o l l . n , , , on .n u n n illee n
seuraavat valtiot: M aine. N ew H am p- perm pohjaT .rm m in^kum
P.U° k n , , p rosen t’n v o ‘to n vesitetylle
nyt
taaskin
ovat
im
eneet
tu n eet vaatim uksiaan tek m ja*». n 0
\ hdysvaltain
rautateiden
historia
, ,
. .. li.V^t.
.
. ,
Uln m uita k ap *-i pääoraall
rautatiet 12 b iljoonaa dollari
shire, \ rm ont. M assachusetts. R hode ! talistis.a
»ria, jon k a osake* I ei o le kuitenkaan lainkaan
ja
sitä
paitsi
rajotti
se
kuiviin.
Ne ovat ime-
v o itt a , s a ta k e r ta is e t, v,Ile,m p,en m ,e- Island. C on n ecticu t. N ew York, N e w 1 talistisia liikeyrityksiä.
m äärän om istaa
suuresti työläisten lak k outum isoikeut-
pro8entti rautatei- e ttä ed es m istä kaikki tulisi
R autateiden om istajat ja y leisö a l Ien osakkeid
lik kuvitusten tuottam at rosvorom aanit, Jersey, Dv-laui
M
i j
n
1 neet r3Utate'stä kaiken, m inkä ovat
d
ta.
Mutta sen lisäksi vielä läpäsi se kavat jo olla yhteisym m ärryk sessä, ten osak k eid en om istajien lukum ää-
•
1 i i
I jo» tu
D elaw are, M aryland. Penn-1 irti
•*
«uKumaa- kaan, jos lakko syntyi i.
*
saaneet ja im eneet ne väliin kui-
eikä
tavallisella järjellä varustettu
rasta.
sylvania, O hio ja Indiana.
naatissa P oindexterin laki, joka k o
iisivatkin, niin olisi k u u sito i ta P88'
m utta rau tatietyöläiset eivät vain ai-
tuon historian lukija voi m itenkään
Mlltta ..Lj; _
,
, __ | V1,n’ Jola on seurannut rom ahdus.
Mutta eihän se ole m ahdollista! — P «aonlan v csi,tä m i n . _______ __________ konaan kieltää rautatietyöläisten lak- jo luopua kahdeksan tunnin työpäi-
ohdetta»-
TaI1
a
y
h
d
isty
k
sellä
”
on
p
aljon
sa
;
virastoa,
josta tätä lakk-
käsittää, m iten sellainen neli on oi Fi ei «e U
ra a o m a n vesittäm inen on tapahtunut 1 koutum i»en
'" T " '.? * "
lut m ahdoit, !
.
'
’ mUtta n,,n
C u iten -I s siten,
ite n , e että
ttä « tavallisesti
.,.,1 1 ;__ _______
.
«
»
«
“
»misen
------------------
v.elapa
rankaisee
an-
vasta ja viim e vuonna
m aksetuista nom ista.
on pääom aa ko- kara«»;
1 b .
l
, . , ,,
lu t m a h d o llis ta _ _
o n Vle|a k , n
k in t a p a h t u n u t
M. m. sa n o o se että jollei i siin, kuu sitoista lakkoka»
hotettu kaksinkertaiseksi --
harasi, jo lakosta p u h u m isen k .n l V ie- palkoista ilm an taistelua.
R
autatiet
työläisiä
saada
“yht
i set lihavia, toiset miltei tyhjät
A ivan m ahdoton ja uskom aton on
ja nam saa ]a valtioiden välinen kauppakom issio-
r
o ...
,
Y hdysvaltain rautatieverkk o k a s it-! dut
eisym
m
ärry
k
se
e
n
”
.
rahat
pistetty
yk
sin
kertaisesti
ovat .H iottan eet laskevansa palkkoja m in on edessä vain yksi t.e
- » ' , kuu dentoista erilaisia maa
esim erkiksi Mle n U a l
historia
rautatien tää nykyään y h teen sä noin 2 3 5 ,0 0 0 ¡ k o n i
ni korotti kyytim aksuja 20 prosentil-
ja
työläiset
ovat
ved
on
n
eet
hallituk-
teiden
h
allitu
k
selle
m
yym
in
e
’
’ k o^a,8’^e » lukem attom
Folioivien kapitalistien taskuityn.
historia.
Muuan rosvokopla, jonka m ailia
‘
L ja rahtim aksuja 40 prosentilla,
l
,
»
|
rautateitä,
joid
en
yhteinen
jol-
selk k au k sia.
Erimielisyyksiä ei
jo
la j
sen asettam aan
p alkkalautakuntaan, lei nim ittäin
t> n Centr
I P 7 ' H "” Un»*0 "-
p i n « ~ , n u k k e ,„ a
b o n d e ,» ., on Mutta kaksinkertaiseksi paaom . an ko-
seurata vielä yhtä ncu-
, | Ikäänk
-----u:n
kaupantekijäisiksi
sitten joka tu lee alkam aan
rottam inen
ei
noik sestik aan voitai-i väittä«*.
näiden palkka- voa, jon k a “y h d isty s” tu lee ko
k o n l X i l 0 i C« 7 y T "
l
• H ’’“ ”
*>‘lj‘>on“
läheskään am a ole laadittiin republik,
aan ip u olu een o h je l riitojen k äsittelyn täm än kuun
ngres-
riittänyt^
vaan
on
se
k
orotettu
viisi-
M utta kauhean hälinän ja h«-
26 sill
,n t .t
i
* "
'•“ Ona " " " • ” • ’ “ *««
» ik ö -
sille esittäm ään.
Se
m aan pykälä, jossa mitä vakavim m in päivänä.
on
aivan
uusi,
gin
saisi kuitenkin rautatielakko
toistakin
kertaa
suurem
m
aksi.
T
ä
l
..u „ ,e n
r e k .n t .n t,« e n
e .k i m u u - ! j ä in kym m enen
hirveän m onim utkainen ja laaj
rautateiden yh teisk u n n al-
ren ryhm än k ä laista tuli ilmi esim erk iksi, kun val tuom itaan
Sillä
välin
ovat
rautatiet,
paitsi
jo
nitelm
a,
a suun- |
m aassa aikaan, jos »e syntyi*»
s u n sellaiseen m oukkam aiseen m e
hstuttam inen, vaikka tällä luonnolli-
* °S#a ° n p alJ°n sanoja Ja ; jo s työläiset, heikosta järjestä}'
sissä. mutta nyt ei ole enää n äk yvis tioiden välisen kaupan kom issioni tut- j sesti
m
ainittua
p
r
o
p
a
g
a
n
d
a
*
alk
an
eet
m
ui-
noon. vaan se käytettiin maan pää- säkään enem pää kuin neljä ryhm ää.
selityk siä j a yksityisk oh taa
tarkotetaan
vain hallituksen hinkin toim iin asiansa auttam iseksi, telem
dtk88
«ta jarjes- »eatään huolim atta, jaksai-jvt
istä, m utta io n lr»
k,
vararikon
teh
nyttä
N
ew
York,
N
ew
hai
»upungissa — lahjuksiin.
T ulokse- joiden hali
om istusta rautateihin nähden, ja ko» K o n g ,.,,,
ussa m aan rautatiet ovat. H aven & H artford rautatietä. Kom i
„ „ j„ k ok oon tu n u t y li- H e r k o t u k .e n . „ „
' sitä ed es vähänkään aikaa
na olt, että hallitus m yönsi “avustus
i li t
*-
, l# ka rPuH ik aan ip u olu e voitti loistavas- tn a.rätreen ¡« u n to o n j , . , Ukkiin voi je .t.ln tii
Nämä ryhm ät ova t: M organ & C o.. siom
v , k rok . p i u l X k
‘ varm aa että heitä vastaan koho-!a‘*
ta ” $ 8 6 ,0 0 0 .0 0 0 00.
R autatie ra* i
sioni huom asi että kahdeksan vuoden ti vaaiei«», „
l
.
,
T h e N ational C ity Bank (R o c k e fe l- , • kuluessa
oi, pääom aa korotettu
»
11 'a a ie issa , n,m onhan se kansankin odottaa paljonkin apua
ovathan
»ok»;
;
i
,
*
—
~n.si
laitok-
k a o ’talij
lism i
jokaisen a^een.
kennettiin, ja V .,k k . t l « 4 , k e e , . - | | e , ) . X e „ Yo rk ,„ F , , « N .t j o n .l B ,„ k Û ‘ke'rwjC y ” ~ „ T v i X “ ',u “k e n l ’.
»" P « » *
ovatnan seksi, jonka m ukaan k . 11;«.
••
rautateiden
om
istajat
siih
o
i
t
u
u
,
,
1
siihen tottu U b i - „ ututo,den h
m isessa m ukana olleet “ parem m at ih
ja K uhn. Loeb & C o.
*
1
. « — - i
m ieluisa velvollisuus visseissä
olo-
Kun ottaa ' aikuperaista stfQremmaksi
O. kujensa seurauksista, jos
neet.
C
um
m
ins,
toinen
tuon
kuului-
ottaisi
„.id
en
hoitam
inen”
h
f
l"
-
~
w
u
m iset” varastivat huikeita sum m ia ra
Ja täm ä suhteissa, joista tämä on yksi
että nämä kaikki ovat korotettu pääom a
l>
.,
P an raut« “ «4ain som m ittelijoista, on vastu u velvo" n-
huoh »neen ja koitua tu lee täytetyksi, ty<
1 huom ioon
, .
»li solu nut m uuta- * O lisi uullut että kaiken tu on pe- f jo luvannut toim ia
käsiinsä
—
««“ »uvelvo H isuuksm een
jestö t tuhotuksi.
perin p oh jaisen mutta
om istus ja . lu on n ollisestik in h u i - 1
ciutatiekysymys olisi
taaskin “ ratkaistava