Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (April 19, 1921)
TIISTAINA, HUHTPC. 19 P.—TUESPAY, APRIL 19 TOVERI himmässä laskussa huikeaa» jossa, heillä on oikeus saada jon-! teluhansikkaan kaikkia rautatie- joukkojaan ja kapinoimaan van- jen “taloustieteellisten” väitteit- T eollisuusharjottajicjT ? $8,000,000,000 :n summaan pyö- kinlaisia suurempia myönnytyk- Iäisten järjestöjä vastaan ja tä- hanaikaisiksi käyneitä menette- ten kaaoksesta lienee parhaim- T . U hset puhetorvet ovat •-*■ W _ ■ of tha Finnish workers in reissä luvuissa sanottuna. Ja ajattelematon kapitalistien lytapoja vastaan, kunnes niitten mallekin kyvylle melkein ylivoi saarnata the Western States. The only Finnish nyt vaativat rautateitten omista siä kuin toiset rautatieläiset vei- mä Sä<l S t«l V 31 s V Vt a,ka»«i t *!’’ jesliittojensa välityksellä. D aily in the West. Published Daily, teko on pakottanut rautatieläiset ikeskuudesa vihdoin selväpiirtei- mainen tehtävä löytää totuuden “ahkeruutta”. Sanovat ett¿ * “ «•P* J?“ daP’ Astoria, Oregon, jat kaikin mokomin varsinaisel Kun ottaa huomioon sen tosi keskenään puuhaan yhteistoimin- set luokkataisteluopit alkavat murua, sitä kultaista keskitietä, kamme tarvitsee “säästä T 4 by the Western Workmen's Publishing le pääomalleen ja lisäturvotuk- seikan, että rautatieläisissä viime taa ja riviensä lujittaihista voittaa alaa. jota myöten ahdingosta olisi pe-jtä” ja “ahkeruutta- ~ t — Tl- Society. sille edelleenkin “kohtuullista aikoina on ilmennyt joitakin in- • ' “ anova- Ensimäinen toimenpide tässä lastuttava. Nuo kaikki “talous- että ö aikamme ..... tarvitsee koko kansalle anta dustrialiselle vivahtavia yhteen- O ffice Seventh and Commercial St-, korvausta suhteessa on ollut joku päivä opilliset” neuvonantajat, joiden väisyyttä ja työtä”. ‘ EivaT*^’ mastaan palveluksesta.” Täten liittymispyrkimyksiä, niin täytyy _______ Opposite Poet Office. sitten New Yorkissa pidetty New puoleen käännyimme, ovat por KUKA ON SYYPÄÄ NYKYI- kenkkäsi viimeinen kongressi myöntää, että hallitus kaukaa ja selitä kuinka tavarat »ien?? Poet Office Address: rautateitten osakkeenomistajien taitavasti on sitä liikettä lähte Yorkin alueen rautatieläisten SEEN TALOUDELLISEEN variston palkkaamia ja punnitse kaupaksi, kun yhä a h k e ra t T O V E R I, Bos 99, Astoria, Ore. vat asioita sen edun kannalta. tuotettaisiin, mutta ei onn voittojen maksuun liitto valtioit- nyt johdattamaan epäonnistumi konferenssi, jossa 175,000 :n rau AHDINKOON? tatieläisen kolmeen sataan nou Mutta meidän on joka tapauk eni,stakään vertaa! YlälunS ten varoista $500,000,000 ja sitä sen tielle jakamalla kysymykses- ED ITO RIAL ST A F F Ehs S ulkanen, M anaging E ditor, Sulo ennemmin annettiin useimmissa säolevat järjestöt taloudellisten seva edustajien joukko on ollut Monet ovat ne opit, jotka o- sessa saatava yleissilmäys itse ei säästäväisyys koskaan tm? koolla, tarkotuksella liittää yh Syv&nen, A le s Savo, A . N. K oskela. erissä yhteensä toista biljoonaa. vat syntyneet parhaillaan jatku- tilanteesta, ennenkuin voimme paltaita, sillä on helppo « 5 etujen perusteella eri leireihin. K. E. H eik k in en teen rautatieläisten . voimia, eli , van pula-ajan syistä ja syntyä sitä arvostella. .. liiastaan ja s,, ottaa uutta S ? Tällä kertaa ovat rautatiekor- Tätä tehdessään on hallitus ol kuten kokouksen u - p julistuksessa j tutkittaessa ja parannuskeinoja Marraskuussa 1919 lausui loor- toa keräämään. Hätää ( Phone: Office 365, Editorial Dep't 632 poratsionit vailla valtion apua y- lut täysin tietoinen rautatieläis rityksissä särkeä työläisille teh- ten välisestä kastijaosta ja niit sanotaan : 1 arkotuksella saadi I etsittäessä. “Kansantalous” eli di D’Abernon Englannin ylähuo den koskaan tarvitse Entered as secon d -class m ail matter i dyt myönnytykset ja kaikesta ten välisestä höllästä yhdyssi aikaan paikallisesti ystävällistä taloustiede koettaa antaa seli- neessa, ettei virallisten tietojen Toista on työmiesten, toista ? to.si.nsa suhtautumista; samaten tyksen ajan sekamelskaan. Suur- mukaan useampain tarvetavaroit- tää kärsivän keskiluokan A.’tori.? Óm¿n?‘ ¿d.rP°Ih.°Act* ¡f! pä?*tä?n tul5e hallitus myöskin teestä. -egon kuin kiinteämpää yhteistoimintaa pääoman ja teollisuusvaltion vir- ... ten tuotanto sinä vuonna ollut ei ole muuta pealstusta kuin tch* auliistix vaadittua apuaan anta M arch 3 , I 679. |en rautatieläisten ammattiunioit- kamiehet ja työläiset, kaikki ve paljoakaan pienempi kuin ennen da järjestelmästä loppu KaiS maan. Aina on osotettu meikäläisten KAPITALISTIEN HYÖK len yksityisten jäsenten välille; toavat talousopillisiin seikkoihin sotaa. Mailman tavaravarastot alla. mutta etenkin Saksassa b* Yhteisymmärrys saavu taholta, levittää ammattiumoitten tiedon- puolustaessaan vaatimuksiaan olivat vuonna 1918 lähes 90 pahtuu näiden kahden kövhäi? että kaikki voitto saa KÄYS YHDISTÄÄ antoja ja toimeenpanna ammar Mutta millaisia ovatkaan tuon pros. siitä, mitä 1913 oli varas tön liittoutuminen trustiutunui teollisuudessa vain työläis tetta rautatieläisten daan tiunioitten tehtäviä vhdenmukai TYÖLÄISIÄ , .. , , . i ‘tieteen” selitykset! Ottakaam- tossa. Tästä teki lordi A. sen la suurpaaomaa vastaan. $uan ten työstä. Sitä vastaan ovat sesti ja saatla aikaan keskitet- me esimerkiksi seuraavat kan- päätöksen, ettei hinnannousu nittelemastaan mailmansodakh kapitalistiset “tieteilijät” koetta Viime aikoina kautta maan kynimiseksi tvä kannatusta rautatieläisten san talouden puutarhasta poimi- johdu tuotannon vähentymisestä. se selvisi voitolla, mutta talö, neet keksiä monenmoisia selos yönantajien työväenjärjestöjä liittojen virkailijoitten hyökkäys- j tut kukkaset • Mitä mailman tavaratuotan- delhnen kriisi on kääntvm^-' Rautateitten takana olevat ra tuksia, mutta tällaisia selostuksia vastaan tekemä yhteinen hyök ja puolustusohjelmalle palkkojen lyö kysymyksessäoleva rautatie- “Teollisuutta on suojeltava toon tulee, lienee se sota-aikana sen tappioksi. Pelastuskeinoa« ha miesryhmät ovat huolellisesti pohattojen suunnitelma, jos mi käys on pakottanut vanltoilli- laskemisen vastustamisessa.” p p X T -... . • . . . .tuontikiellolla ja korkeilla tul-i pienentynyt^ Miehet temmattiin kapitalisteilla ole. valmistaneet suunnitelman, jon simmatkin työväenjärjestöt huo kään, auttamattomasti korvalle. :i..i!., .;en ..nLTC’!p,,tCltt-en j leiliä, koska tuotantokustannuk- tuottavan työn äärestä, miljöö- ka mukaan rautatietyöläisten tas maamaan oman hajanaisuutensa, ,ini?t Rautatiepohatat puolestaan ovat on tässä konferenssissa sct tekevät kilpailun ulkomaitten nia tonneja tavaroita ja laivoja kut tullaan puhdistamaan, jotta leikkoutensa ja kykenemättö ymmärtäneet turvottaa pää as e u perustus New Yorkin a- kanssa mahdottomaksi. — Jos meni kalojen ruuaksi, sodassa siten saatu ryöstösaalis voidaan myytensä entisiä järjestöin uoto- Fort Bragg, Calif. omaansa niin korkealle, että sille ja ja taistelutapoja noudattamal ueeu /f,11 a-lC • yhteise..c taas tulleja korotetaan, nousevat kulutettiin ja hävitettiin huo- siirtää rahamiesten taskuihin. millään keinolla ei tavallisia vip- j16?'*?8, ° fe Ia l’aat° h*sta on 1*' hinnat vielä korkeammiksi, teol- i mättäviä tavaramääriä ja tehtiin C lev e M arshall, jota syytetään »|. Bostonin uutistoimisto tietää pakonsteja ’ käyttämällä voida la pitää puoliaan edes missään K C } * ’ ’ " ,n. to?," i lisuus tulee kilpailun puutteessa lukemattomia muita taloudellis- jen sä m u rahasta, on tunnustanut ok- määrin tyydyttävällä tavalla e- kertoa, että Wall kadun pankkii saada “kohtuullista voittoa” meenpa ya e neuvostolle, A. K - monopoliasemaan samalla kun ta edistystä vähemmän tarkotta-1 vansa sy y llin en . Hän on «anonut ok rit ovat presidentti Hardingin siksipä tätä keinotekoista syytä siin tulleissa taisteluissa, jotka o .n toimeenpanevan neuvo»' ulkomaat yllytetään korottamaan via tekoja, jotka olisivat jo sääli lcen sa silloin hulluna juovuksi««* Ja kanssa päässeet vhteisymmär- keppihevosena käyttäen laske- uhkaavat koko vanhojen 'järjes ini rau a ie ais en alaosaston toi- tullisuojelustaan meidän vientim-i nöllisenkin tuotannon aikana ai- ei m u istavansa asiata paljoakaan. Ai rykseen siitä, että rautatieläisten ! taan perusta teorialle, jonka mu- töjen olemassaoloa. Tämän to meenpaneville • virkailijoille ja me tappioksi. heuttaneet tuntuvan tavaran- h palkkoja tullaan alentamaan 20ikään “maan hyi hyvinvoinnin” ni- siasian käsittäminen on ne pa kaikkien kuudentoista rautatie Jotta teollisuutta voitaisi jät- puutteen ja sitä seuraavan hin- etta tähän m urhaan ei tiedetä <4*. van m uuta kun se, että murhaaja viet- i pros. ja että vastavuoroon tul-; messä työläisten palkkoja on las- kottanut ajattelemaan ja suun läisten veljesliiton toimeenpane-1 ka*¿ ti p u u tteellista eläm ää perheensä kant laa n peruuttamaan hallituksen kettava, ellei mielitä “syöksyä nittelemaan uusia menettelyta aa. H än ellä oli yksitoista lasts. poja, joita noudattamalla vas rautateihin rahoja sijottaneille taloudelliseen perikatoon”, Iän p ak ottam an a ja väkijuomilta lii tassa olevaa ylivoimaa vastaan annettu kansallinen voittotakaus r ..- . . k u tettu n a hän m urhasi veljensä, joka Tehtyjen ennakkolaskelmien mu- . '•'.‘“ / “«^teita om.stavien ta voitaisi kuljettaa suurempia työ- oli y k sin ä in en m ies ja jonka omii- kaan tulee tämä rautatieläisten! f T ! ? ’,1“ Ja„.hall“ uksc.n val'!la yäenjoukkoja kuin ennen ja lu tumista ja yritteliäisyyttä liian tä innokkaammin. Puolueetto todellakin vallitsee yhteisymmär arvo on yli $30,000 siinä mie- jemmin yhteenliittyneinä kuin 20 pros. palkanalennus “säästä Julistuksessa valitun neuvos- raskaitten verojen _ mat maat, etenkin Amerikka, «uuden rys rautatieläisten kynimissuun- ennen. lcssä että hän tulee saamaan perin- mään” rautatieporhoille 660,000.- on puheenjohtaja erikoisesti se- xi„tta vakion on kko k ponnistivat voimiaan, mutta ta nitelmassa käy ilmi juuri saa non. 1 ällaisen psykoloogiseen seli lostaa, että tarkotus ei nussaati eteensä. jos mielii selvitä raha- 000 dollaria ja kun edelleen pe puneesta sanomalehtitiedosta, G ust Johnson in ruumis löydettiin tyksen saattaa antaa siitä ilnti- muodossa ole seurata yhden suu- arvon alenemisesta johtuneista loudellisella alalla. .Niiden tuo ruutetaan eräitä kansallisen voit- jossa kerrotaan, että “rautateiden tanto sai arvaamattoman laajuu isosta jo esta viim e perjantaina. John östä, että niinkin vanhoilliset jär-1 ren union periaatetta, mikä muu- totakauksen mukana seurannei moninkertaisista menoista. työlautakunta on määrännyt den. Kun sitte europalaiset oli son oli se "taisim aakari" joka viime jes ot kuin rautatieläisten vei-' ten olisikin kauhistus A. F. of ta, työläisille annettuja etuisuuk \ aitio korottaa siis liikennp kaikki kansalliset työsopimukset vat kyllästyneet murhaamaan talvena hän yritti kulkea ison joen jeslutot alkavat sulattaa joukko- L;lle, mutta että sia, niin niistä koituu rautateille Amerikan rautateillä, sellaisina p oik k i lautalla, mutta hukkuikin tul-j Jaan yhteen ja koota niitä ehe- $300,000.000 lisäsäästö. Kaikki kuin ne laadittiin sodan aikai- vivaan jo k e en . ään rintamaan taistelussa nvkvi- nämä muutokset työläisten palk D a v e M iklarin yhdeksästoista vuo kasuhteissa ja työehdoissa nor sen rautatiehallinon aikana, kiv siä palkkojen alentamisia vas luottaviksi viimeistään heinäk. 1 ti y h tiö n palveluk sessa täyttyi t. k. taan, joitten alennusten sivulla maalisten tariffien vallitessa tu päivään mennessä.” rautatieparoonit melko syvästi lä he voisivat yhteisesti keskus- tarvitsee lisivat tuottamaan rautatiekor- a...a scu- 9 p. Y h tiön puolesta olivat työnan rämä päätös on kaikin puo a ie. tar) Hset seteleitä voidakseen . ranneet huonot vuodet, ovat ilmaisseet aikomuksensa o- telia ja harkita yhteisistä eduis- inak.;a; ? un nu mm vutnicr lihavat nnavai tajat jt ty ön joh tajat päivällisellä tä poratsiooneille $750,000.000, eli lin rautatieyhtiöitten mielen mu levan tykkänään hävrtää maan ta. “Meidän pvrkimviemme," h tavaroista huikeita h,n- lehmät ovat muuttuneet laiho,k- m än su u ren asian johdosta. David i 4.2 pros, sojotetuksi väitetylle kainen. sillä siinä annetaan niil hän sanoo, “on vain' vahvistaa t vö , J ^ n.utta aina e, ole johtunut, oli niin häm m ästynyt, ettei voinut j tasalle rautatieläisten järjestöt. $18.000,000,000 pääomalle. le vapaat kädet mielensä mu „ Ennemmin . . rautatieläiset - — ..kansainvälisten järiestöjemme 1 l ", va".l,aan ,’-v.:aan ?!kaan- m uuta sanoa kuin tehdä esityksen et ovat I tiskinpä löytyy vertoja tälle kaan sovitella asiat työläistensä tuotantoa, mutta lisänneet kulu-, kadosta. Syy on ihan painvas- tä an n etaan kiitoslause yhiölle että J ra ha pohattojen julkealle esityk kanssa kuten haluavat. Hurs olleet jakautuneina kuljettajien i virkailijoitten taistel lua kylliksi tustaan. — Tuotantoa olisi joka täinen: viljaa on tuotettu ylen- ovat häntä ja monta muu selle, jonka mukaan kylmäveri kaasti kylläkin päätöksessä ke ja lämmittäjien, junailijoitten j a 1 suurten palkkojen j a amerika- tapauksessa ollut vähennettävä, määrin, pumpulia ja rautaa niin- ta ty ö p n itä jo n h eet ta ja a pai velukscsÄaan Mill sesti rautatieläiset aijotaan pa hotetaan sekä rautatieyhtiöitä et jarruniiesten, sähköttävien, vaih- laisen elintason voimassa pitämi- sillä ostohalu on kadonnut. Työ- ikään samoin kuin kaikkia elä- kauan . D aven aikakirja näyttää että kottaa pienistä palkoistaan mak tä rautatieläisiä valitsemaan e- demiesten, korjauspajatyöläisten sessä. Emme lainkaan epäile, eivät myöskään voi ny- mäntarpeita. Me tiedämme et- hän on ollu t jok a aam u ajallaan työ«- J samaan satoja miljoonia niille, dustajansa yhteisesti keskenään järjestÖihin, joista viimeksi mai etteikö anomukseemme myönny kyään kuluttaa enempää kuin v. tei ole tuotettu vielä aivan lii- sä ja teh n y t 365 päivää työtä vuo __ _____ _____ jälkeen tulee kautta ko- jotka maan rautatiet ovat mitä neuvottelemaan ja sopimaan nitut vielä ovat ammattinsa mu- tä. Sen kukapa heidän palkkansa koja, mutta liiaksi omaan osto- dessa. Ei suinkaan se ole kummi.1 kaan jaettuina moniin pieniin , ko maan alkamaan samanlaisten moninaisimmilla julkeilla rosvo- “mahdollisimman varhain”. Tä järjestöihin. keskimäärin ovat nousseet yhtä I kykyyn nähden. Sitäpaitsi on että sem m oisia m iehiä pidetään työs Ja radankorjaajia keskusjärjestöjen perustaminen.” uksilla itselleen hankkineet, ro» mä suoranaisesti johtaa yksityi r,nta-a kuin hinnat vuodesta 1914. j pulan syynä kapitalistisen tuo- sä. Ja on h an D ave Millar kaupungit Kuten kaikesta edelläolevasta vouxsilla joille tuskin tapaa ver-jsiin neuvotteluyrityksiin. joissa ja muita ’ vähemmän ammattitai- Välikäsiä vastaan on ryhdytty I tannon anarkia: ei tuoteta tar m ajuri, että senkin puolesta kannat toja niinkään maan teollisuuden i kaikki työläisten esittämät vaa- toa kysyviä työläisiä ei näitten saattaa huomata, on tämä rau- säännölliseen taisteluun, silla peen eikä suunnitelman mukaan, taa h än elle antaa työtä. Mutta joi järjestöjen Marjoissa ole pidetty tatieläisten teollisuuksittain iär- heidän voittonsa on perin koh- historiassa _ 1 - . - . timukset joko sinänsä hyljätään paljoakaan vaan sattumavaraisesti. Tulee k atsom m e m itä m eidän arvoisa ma ihmisten lukuun kuu I Í jestynnsen puuha vielä perin iSilloin kun maa ryhtyi sotaan saadaan aikaan todellinen tais luxina tuuton ja estää välttämättömiä ' siis toisia tavaroita, esim konei- ju rim m e on saavuttanut tällä pitkillä vaatimatonta, sanoisiko viatonta ja kun rautatiet tilarjiäisesti ase- telu, jossa valtiovalta lopullisesti Milloin joku näistä moninai- i laatua. pal velu sa jallaan, niin löydämmekö pyrkimyksessä*ei tavaroita halpenemasta. — Väli-¡ta, “liikaa” toisiin verraten tettiin hallituksen ylivalvonnan i kurinpitovälineineen tulee loppu sista järjestöistä on joutunut tule esille Siinä kasia tarvitaan tavaranjaossa, jo- Nyt ei ole kyllä mitään liikaa: sellaista josta kannattaa yhtiölle an mikään luokkatietoi- alaisuuteen ja kun tuli esille ky-1 suoritusta tekemään. Taikka vas- taisteluun askarrellessaan pikku- nen ja järjestelmällinen ka muuten tulee liian epämuka- kaikkea tarvittaisi. Mutta kui taa k iito k set. Niinkuin hänen aika pyrki- vaksi ja kalliiksi. symvs siitä, paljonko rautateit- j täisessä tapauksessa rientävät parannusten puolesta, on se saa tenkin on muutama kymmen- kirjansa osoittaa on hän tehnyt työtä ten omistajat “kohtuullisuuden” 1 rautatieläist. veljesliittojen “suu- nut siinä miltei poikkeuksetta mvs teollisuusunionismiin. Mut Säästäväisyyttä terotetaan kan miljoonaa työttömiä. Sellainen 3 6 5 päivää vuodessa, ei koskaan ly- mukaan olivat oikeutettuja saa , riruhtinaat” väliin ja työläisten tulla toimeen omin voiminsa, il ta kaikesta huolimatta on tämä sankerroksille, jotka koko sota- i on kapitalismi. Se on lisäksi hem pää päivää kuin 10 tuntia. Mit* maan korvausta, keksivät nämä elinehtojen kustannuksella saa man että toiset rautatieläisten liike omansa osottamaan, että ajan ovat eläneet kädestä suu vielä rtiyhkeä, julkea. He syyt h änellä on nyt? T ieto siitä, että jo*) vhdistyessdän työväestöä vas- hun. — Samaan aikaan osottaa monenmoisia keinoja tämän vat aikaan jonkun heille ominai tävät työläisiä ja virkamiehiä. hän yh tä rehellisesti palvelee vasta järjestöt olisivat sanottavasti a- taan ja toimeenpannessaan yhtei- “kohtuullisen korvauksen” ko sen kurjan kompromissin. kauppatilasto, että ylellisyysta- Näiden mahdottomat palkat on kin, on hänellä työtä viimeiseen het rottamiseksi. A ksi niistä oli osa Tämä rautatiehallinnon tvölau- puun rientäneet. \ asta viime sen hyökkäyksen, kapitalismi varoitten tuonti muuhun tuon- muka ... , alennettava, jotta järjes k een asti . Siinä kaikki — Kirjeen kepääoman vesittäminen, missi takunnnan määräys on vielä sii ke^än kuluessa oli vaihdemeisten pakottaa ja ajaa tietämättömim- tnn verraten on moninverroin telinä tulisi tasapainoon Ja niin vaihtaja. puuhassa saavutettiin erinomai- näkin suhteessa hiottu, että se laittoman lakon aikana huo-1 mätkin joukot yhteen laumaeläi- suurempi viime vuonna kuin suositelevat etevät kansantalo- isiä tuloksia. Niinpä ovat yksi- kaksiteräisen miekan tavoin tun- niattavissa jonkunlaista yhteis- men vaistoja noudattaen joukol- 1913. — T y ö v ä en taloudelliset järjestö! PoiL-bzs.; 1 * i ustieteilijät palkkojen polkentis- tu n teen ilmenemistä eri järjestö- la- nuolustamaan yhteisiä olemas Ialkkoje» alentamista seuraa ta. Kapitalistit tahtovat vhä eivät o le ainoastaan historidllisesli j takin riensi- saolon ehtoja. Kun tällaiset yh- hintojen halpeneminen. — H in a saada sota-aikaisia voittoja. Ile tarp eelliset m utta myöskin historialli suuriruhti- distyneet järjestöt sitten joutu iltiomahdir. vat taisteluun, joutuvat ne aiko nat on aiennettava ensin, koski ovat ansainneet miljaardeja iti- sesti välttäm ättöm ät teollisuusprolet*-) t ki? . ,h4CiS’Va„i'_n ennen . . - , Jämällä tämä’*'* työläistensä palkat hin- riaatin liik k een m uodot, muodot, m it ippamaan. jen kuluessa ja monien ankarien i kat, jotka aina seuraavat hinta-' tt hinta- tatason tatason alapuolella kaiken kal kä proletariaatin diktatuurin aikana rautatie- kokemusten jälkeen vhä enem- tason m ukana.” listuessa. (Nyt tahtovat he an- sisältävät itseensä melkein koko pro paroomt yhtaikaa heittäneet tais- män ja enemmän tiivistämään Tällaisesta selviönä esitetty- saita vielä alentamalla palkkoja letariaatin . ---- Lenin. tsanstmunsnttmmatmmmnumttn twwwawtwmmwmwjñmi« tnii i n : | ammuit p olttavat osan hedelm äsadostaan, m ut (T H E COM RADE) ____ K • T • t i • „ ROMAHDUSOPPIA „ 1 1 • .1 • , . . ................ in t ij d d iu c heuttavat m yös osaltaan pääom an k e puolestaan ei tahdo y llyttää p a lk k o ta eivät jäljellä olevasta sadostakaan hittym istä, joka saa yhä valtavam m an vassa s, - m . uutam ia ............ esim erk kiä , siitä, kuin- . , »«Ijetuita teh taita jälleen k äyntiin pan- jen pienentäm istä, sillä se tapahtuu vak ain senaatti on hyväksynyt l'on' tahdo saada m ainittavim pia hintoja. laajuuden. ka häik äilem ättöm ästi n yk yistä pulaa ta ‘ en « “ voitu m aksaa (S tin n es on Saksassa ete- LL 1 • 4 - e*8a ** ‘y ö ’ lä i’ i,le itsestään, ajan vaatim uksesta. "K api d exterin lakkolain, jonka muka** V o i arvata heidän p ettym yk sen sä, K irj. Ju liu s Lengyel. vim piä trustin luojia ja A m erikalla talistit ovat tottuneet luottam aan ali k äytetään am erik k alaisten työm iesten yhtä hyvi iä palk k oja kun en n en , m u t rau tatieläisten fakot kielletään js I-*1' kun kuu lee, että hedelm ien hinnat orju uttam ista gom perssilaiacn a m m at ja Englannilla Englannilla on om at trsutikunin- h en. että aika neuvon tuo. K apita- ta että työm ieh et siitä huolim atta k o k iih oitu s rangaistaan ankarasti. J°’ . Ill tijohdon su osiollisella avu stu k sella. B , ovat sitte viim e vuoden hinnoista k aa n sa .) Nämä raham iehet eivät häi- j li ism in parantam iseksi "T he n » 1 T l k - 1 • • .o v a t iloisia void essaan saada työtä. vain kaksikin "valtojen 2 miljoona»1* R yhdym m e nyt tutk istelem aan ky- len tu n eet kahdella tarvitaan vain T h . D aily T e le g ra p h T e o lh .u u d e n a h d m k o .il. «m m u u ,a- kolm asosalla." käile ilm oittaa todellisia tarkoituk- aikaa". rau tatieläisestä tek ee lakon vastuk H e voivat vasted es ottaa viim e jou lu k u u ssa: •ym ystä siitä, m itä n yk yin en ahdinko (" N eu e Freie Press" tam m ikuun a- "A m erikan tila siaan. Nnnpä lausuu eräskin P ieta- vah in gon m an kuu k au d en kuluessa p ak oitta- m erkitsee oik eastaan työ v ä elle ja m i lusaa.) N ew Y orkin takaisin. N yk yisen ä o d o on toiveh ik as. seen korkeam paa palkkaa, katsoi**" llahd uttavim pia Hmi- il tilastoiata käy nut ty ö m ieh et lask eu tum aan korkealta heidän harjoittan een lakkoagitatsioni* tä p orvaristolle. Kapitalismeille tar- j selville, että Y hdysvallat ovat viim e ri K löcner seuraavat suorat sanat tusaikana ryhtyvät he laskem aan tu- .T eolh su u slaitok set kyken evät selviy- levää voittoaan. V u od en alussa kes- öitä sik äläisen u u d estirak en n u styön on jalu staltaan , jolla p y sy en h ( f?*1') | joaa pula-aika erin om aisen tilaisuuden vuonna saaneet 2 ,0 0 0 ,0 0 0 paalia p u u s olisivat ja rangaistaan sen mukaan. se ty y n ey s, m illä ty ö lä iset suhtautu tym aan ahdingosta vain siten, että kellä pahinta taloudellista alasm enoa, » n 1 1 •• . . saan eet nälkää. Ja n yk yään o vat he kukistaa h eikom m at kilpailijansa. T u o villaa ja 3 0 0 ,0 0 0 ,0 0 0 huahelia veh- H e r a ld ). vat hankkivat itse kivihiilensä ja raaka- kirjoittaa “ Ti im es . b palk 1 an • alen n u k siin ynnä m uiden valm iit alistum aan m ihin tahansa tannon trustiutum inen ed istyy siis san V alk ea taloudellinen hirmuvalta o*) "M arkkinoilla yli m aan om ien tarpeitten. Ul- öljyn sä, etu oik eu k sien sa m en ettäm iseen , jotka P alk an alen n u s valm istavat ^sähkökoneensa vallitsee e * tosin ole tapahtunut siis alkanut jälleen ja kaikessa ks gen nopeasti. T ieten k in on k a p it.- k o m .a t ta a . eivät k yk en e m aksam aan toivorikas m ieliala. T eolli- heidän on n istu i hankkia sodan m yrs pitkin k ok o linjaa, m utta alku joka kateilla pulasta haitallisiak in se u r .u k - näistä tuotteista juuri m itään. H into- ja työk on een sa ja jalostavat tarvitse- su u sosak k eet ovat ed elleen k in h a lu i kyisinä vu osin a. käilem ättöm yyd essään . (Lxikkokie-9- M uistam m e vielä tapauksessa teh ty. E päilem ättä Sam oin s.a m ainitaksem m e vain ostajien puu- jen putoam inen näyttää välttäm ättö- n a n s a teräksen itse. V ain siten saa- tuja." huom auttaa "D aily on nälk äp alk at ja työväenjärjestöjen »k vutetaan ajanm ukaisia tu lo k sia .” H erald seuraavana päivänä, että "O- te. Mutta sensijaan on heillä nyt- m<ilu kaikki d ista m in en ). Selvää on, että ts»*j P ienet liikkeet joutu vat isom pien sak k eitten kurssi on koh on n u t, koa- **’".?*" ’ u u ,,a m abdollisuuksia pitää tavat kohtalonsa kovuu tta, palk k oja voida alen taa työväen vasta- tyk sessään liian p i t k ä t mCnCVat y n ‘ voi tapahtua, vain keltai.-n amm*- Istutus- kanssa kam ppaillessa häviölle. Tä- ka toivotaan työp alk k ojen .la sk e v a n , työläisiä kurissa nälkä ruoskan voi H eidän tar- | » liik k e e n petollisen toiminnan !*kw rinnan vuoksi m aitten om istajat väittävät, että n y T ästä huolim atta tun- k oitu k sei m aila, alentaa heidän elin tasoaan pol kyiset hinnat eivät läheskään vastaa ma on kapitalism in perussääntö. Mut- T untu u m elkein siltä, kuin nyk yin en naan on a m m attiliik k een lak- A m erik an työläisten Iuokkatietoi»uu onien teollisu Ue ,.h a m iTO,. e „ .ydm reh u e, slaitosten X ’X " a l h X ’X ^ a se, m ikä oikeastaan voi lopullisesti ty ö ttö m y y s olisi vasiten järjestetty v tevat kem alla palkat niin alhaisiksi kuin i tu otan toku stann uk dessa on paljon toivomisen s * a* »ia- (T im es, jou- ly y d y ti i a , vo^ on h im on , työp alk k ojen polkem ista tarkoittava m ahdollista. Mikä kapitalisteille on lukuun 8 ne ole Täm ä ilm en ee seuraavasta Herbert) nellisik si voidessaan tam m ikuusta jät- missa&n n ö p .) sen jälkeen ovat hinnat on tyoiaishik i ja- veri. N yk yin en ah- kapitalistien sotaretki. T oin en teol- haa työtään k e.k in tääräiae.tä 25 p io a . V ä h fttti.k ä ü n n T .T ' li. n k ” , , , " n “ k *ì'" H ooverin *^lew York Heraldissa ,e san gen . . . m ieluinen tehtävä. ..... , , H etkom - | yh ä laskeneet ja farm areilla on ollut d m k o johtu i ylen p alttisesta keinotta- l.su u .h a a ra toisensa jälk een valittaa p*en k i.p aih joitten kukistam inen ta- ; ta y ., , yy v a |Ittaa, k o htalonsa kovuut- kem ästä paljastuksesta: 7 yönan'*)** p a lk a n a le n n a h ..,,. htm l,m atta. pabtuu etenk in A m erikan p u u v illa - 'j. ta . E n g la n n in tapahtui vuonna E stä jota jatketaan polkem alla työ- joutu vansa perikatoon eivät ole oik ein se lvillä Yhdysvsl»<>'| lähettää J“ .yö.tö-1?" ,yÄPv,i? n“ °” "Jt 9-10 *“"■ kan ‘•■'‘«'»¡"«n me,k,.,« palkkoja, sillä kapitalistit eivät tahdo työm ieh et tiehen viljatu otan n on alalla. "Erinom aisen sa- Kun elintä- jen työväen järjestöjen sisäisestä -3 1920 1594 vararikkoa vastaavan lu luopua sota-aikana saam ista osin gois- m yys lähe Y i inen. Y lityötä varten on niinkuin son a len ta m ista .” sadon seurauksena oli viljahinnan ä k nee yleistä nälänhätää ja k en teesta. Siitä nimittäin, että sU“ vun vuonna 1 9 ,9 n ou stessa 6 4 ? 753 N ä n S ta? 7 E‘U , tata * ia tu ’ ta ede» viitsitä tek ee työvoim an kuu liaiseksi, alkavat aina en n ek in varattu pu olitoista tun 1 uoreim m assa k atsau k sessaan kir- kinäinen halpenem inen C hicagossa. rin osa niiden jäsenistä ja johtaj11'4 j •itä edellisenä vuonna T äm än lisäksi on heidän tä y ty - joittaa jou k k k k o o teolliauunos^LL«-» I__ työ- tia. ttaa "D aily H erald"" , eura P anktt aivät m .k m n e e . y . , . . t o k u i - ' luvut U h e.k ä ä n m a t k it a » a n - • “ a ta * T iedossam . . m . e on k oko jou teollisu u sosak k eet kallistua. Jos se u r a a v a a : J suhtautuu yhteiskunnain in p*1*" U uden E nglannin vaateteh tailijat u om attavien k ap italistien lausuntoja. , m iehet suostu vat pienem piin palkkoi- * nyt su ostu a en n en niin pilkallisesti t . » t . n .l ^ k y m m e n t ä p t o - n t t . . e- „ ö ll,« ä oloja. V u onna 1 9 1 4 „h „¡. o- nuksiin perin yksilöllisellä tava..* uonna N iinpä lausui P eter R yland kapitalis- hin, panevat teollisu u d en h arjoittajat torjum aans a u rak katyöjärjestelm ään. vat juuri alen ta n eet ty ö p a lk k o ja 22 n em paa etu m aksun a. V iljantuottajat m ittain siitä, että sosialististen oppien ie' e vararikkojen luku 2 8 6 7 ja " iT .F n,glann,n D aily H e- tehtaansa jälleen käyntiin." V oito n - O n kylläk in viitattu siihen, että ty ö n ja p u olella pros, sam alla on otettu o v a t pahassa rahapulassa, eivät voi nem in en joh tu u joukkojen tietsa*» j vuonna 1913, 3 3 5 8 . Täm ä m erkilli to i k äytän töön kap p aletyöjärjeatelm ä. raldin h aastattelijalle, että v a ik eu k him o ja itsek k yys on tyyd ytettävä antajat ovat järjestelm ällisellä tnaksaa korkojaan eik ä verojaan. Työväenjärjestöt nen ilm iö, että siis vararikot pula- sista voidaan selvitä vain siten, että m innallaan saaneet kaiken aik aan: e t Maan eteläosassa aijotaan panna to i töm yyd estä. H m to ie n j a t k u ,. . I . „ . m ,„ .„ tuot , h u . l t m . t u lu iä u ty y (p .k .m - työväen verellä — nyt kuten ennen- tä he ovat p itän eet tavaroita tahalli- nykyään pahim pana esteenä sosi*“ E nglannin työläisten palkat tehdään kin. m een 25 pros, vä h en n y s työ p a lk o ista . m in toteu ttam iselle. taa tarm areilte tavattom ia tappioita. Silla ne suo/ m .n Pä ,v a sto ,n ) joh tu u s u t i, että eri puolta pienem m ik si, k oska saksalais- sesti varastoissa päästäm ättä n r a * e w Y orkissa ovat v a atetu styöläiset P ohjois-D akota»«« O klahom assa K yöh alistö tuntee siis n yk yisen ah levät kapitalistista yh teisk u n ta r0 ui; ' , - u. . I m arkkin °ille . Mutta luultavaa on ju listetu t ty ö su lk u u n työn an taj U h . , . u k h . puakk-M U k k a u , ..„ ’u", u X t X “. . n o at ( dingon sa n g en kipeästi. Se ilm en ee ku iten k in , että teollisu u d en Ne asettavat Amf! I jien toi- inahdukselta. puoltt i a l ’“ “ - ™ * n y k y iseen m esta, jotk a ovat - o g la a ’lla i.- j ok o ty O ,« m y y tä n i ta h, p a lk a n ., m aksunsa. Puuvillaa, josta vielä «del- rnstämise P ääelin k ein o, m aanviljelys, on m e- tilaan on jouduttu yleisö n ostolak on p a l k k i e n a len n u sta i” *’ ? l,u u a v u o a n . hyvä h m u . „ | ,,.k ^ p im. S o u r .u k .e n . o „ E nnlan , ... nnusta ottaa k äy tä n tö ö n | rajat. V aikka kapitalistit ena' m u o . d . o . u a . m ion luku i VMok« sekä k orkeitten hintoj m u,44-_ „ . TyöttO . en ,a tn g la n ti ei voi kilp ailla — ** • VLJ ” • (open L n aiheutl, n„ , „ykyl„. a,,,'»“ ny vo saada kaupaksi m istään m aan srvop alen em in en , josta m aitten kanssa, jollei ty ö p a lk a t ole n n y>v . ° lMa eh d ottom asti suu- kansain välisen asem an vuoksi . „ I -------------- y —-- ..-..a...».,, jumo on hyö- hinnasta. P t. ». ottaa palvelu k seeaaa I työttöm yyttä, käyttävät he »» ’ ■—1 ’ <>op“ ixat o le n n . V iim eisten tietojen m ukaan on j m en k a n pros, v iis u sadosta on tya teolh su u stru stien m u od ostajille, tu otteilta on estetty vapaa jarjstym ättöm i* työläisiä." Englannissa sam at kuin m uualla, siellä kaikkiaan kolm e ,a p uoli m yym ättä. l.tu tu .m .itte n om istajat ' V ararik k oon jou tu n eet yrityk set tapauksissa tätä työväen arvelu11» 4 | pääsy m aailm anm a rkknoilie. Yhtä .1- H än Iisaa sam alla, että hän om asta Täm än joh d osta e , tunnu m ahdot- tilaa sen vallankum oukselii*en ^eC Joonaa työtön tä. Esitäm m e y m m ä r r e ttä v ä , on m yösk in se, että tom alta sei ’o s ia s i., e t t . Y h d y s -1 gen m a sen ta m isek si. (Jatk
