TIISTAINA, HUHTPC. 19 P.—TUESPAY, APRIL 19
TOVERI
himmässä laskussa huikeaa» jossa, heillä on oikeus saada jon-! teluhansikkaan kaikkia rautatie- joukkojaan ja kapinoimaan van- jen “taloustieteellisten” väitteit-
T eollisuusharjottajicjT ?
$8,000,000,000 :n summaan pyö- kinlaisia suurempia myönnytyk- Iäisten järjestöjä vastaan ja tä- hanaikaisiksi käyneitä menette- ten kaaoksesta lienee parhaim-
T . U
hset puhetorvet ovat •-*■ W
_ ■ of tha Finnish workers in reissä luvuissa sanottuna.
Ja
ajattelematon kapitalistien lytapoja vastaan, kunnes niitten mallekin kyvylle melkein ylivoi saarnata
the Western States. The only Finnish nyt vaativat rautateitten omista siä kuin toiset rautatieläiset vei- mä
Sä<l S t«l V 31 s V Vt a,ka»«i
t *!’’
jesliittojensa välityksellä.
D aily in the West. Published Daily,
teko
on
pakottanut
rautatieläiset
ikeskuudesa
vihdoin
selväpiirtei-
mainen
tehtävä
löytää
totuuden
“ahkeruutta”. Sanovat ett¿ *
“ «•P* J?“ daP’
Astoria, Oregon, jat kaikin mokomin varsinaisel
Kun ottaa huomioon sen tosi keskenään puuhaan yhteistoimin- set luokkataisteluopit alkavat murua, sitä kultaista keskitietä, kamme
tarvitsee “säästä T 4
by the Western Workmen's Publishing le pääomalleen ja lisäturvotuk- seikan, että rautatieläisissä viime
taa
ja
riviensä
lujittaihista
voittaa
alaa.
jota myöten ahdingosta olisi pe-jtä” ja “ahkeruutta- ~ t — Tl-
Society.
sille edelleenkin “kohtuullista aikoina on ilmennyt joitakin in-
• ' “ anova-
Ensimäinen
toimenpide
tässä
lastuttava. Nuo kaikki “talous- että ö aikamme .....
tarvitsee
koko kansalle anta dustrialiselle vivahtavia yhteen-
O ffice Seventh and Commercial St-, korvausta
suhteessa
on
ollut
joku
päivä
opilliset”
neuvonantajat,
joiden
väisyyttä ja työtä”. ‘ EivaT*^’
mastaan palveluksesta.” Täten liittymispyrkimyksiä, niin täytyy
_______ Opposite Poet Office.
sitten
New
Yorkissa
pidetty
New
puoleen
käännyimme,
ovat
por
KUKA ON SYYPÄÄ NYKYI-
kenkkäsi viimeinen kongressi myöntää, että hallitus kaukaa ja
selitä kuinka tavarat »ien??
Poet Office Address:
rautateitten osakkeenomistajien taitavasti on sitä liikettä lähte Yorkin alueen rautatieläisten SEEN TALOUDELLISEEN variston palkkaamia ja punnitse kaupaksi, kun yhä a h k e ra t
T O V E R I, Bos 99, Astoria, Ore.
vat asioita sen edun kannalta. tuotettaisiin, mutta ei onn
voittojen maksuun liitto valtioit- nyt johdattamaan epäonnistumi konferenssi, jossa 175,000 :n rau
AHDINKOON?
tatieläisen
kolmeen
sataan
nou
Mutta meidän on joka tapauk eni,stakään vertaa! YlälunS
ten varoista $500,000,000 ja sitä sen tielle jakamalla kysymykses-
ED ITO RIAL ST A F F
Ehs S ulkanen, M anaging E ditor, Sulo ennemmin annettiin useimmissa säolevat järjestöt taloudellisten seva edustajien joukko on ollut
Monet ovat ne opit, jotka o- sessa saatava yleissilmäys itse ei säästäväisyys koskaan tm?
koolla,
tarkotuksella
liittää
yh
Syv&nen, A le s Savo, A . N. K oskela. erissä yhteensä toista biljoonaa.
vat syntyneet parhaillaan jatku- tilanteesta, ennenkuin voimme paltaita, sillä on helppo « 5
etujen
perusteella
eri
leireihin.
K. E. H eik k in en
teen rautatieläisten . voimia,
eli , van pula-ajan syistä ja syntyä sitä arvostella.
..
liiastaan ja s,, ottaa uutta S ?
Tällä kertaa ovat rautatiekor- Tätä tehdessään on hallitus ol kuten
kokouksen
u
-
p
julistuksessa
j
tutkittaessa
ja
parannuskeinoja
Marraskuussa
1919
lausui
loor-
toa keräämään. Hätää (
Phone: Office 365, Editorial Dep't 632 poratsionit vailla valtion apua y- lut täysin tietoinen rautatieläis
rityksissä särkeä työläisille teh- ten välisestä kastijaosta ja niit sanotaan : 1 arkotuksella saadi I etsittäessä. “Kansantalous” eli di D’Abernon Englannin ylähuo den koskaan tarvitse
Entered as secon d -class m ail matter
i dyt myönnytykset ja kaikesta ten välisestä höllästä yhdyssi aikaan paikallisesti ystävällistä taloustiede koettaa antaa seli- neessa, ettei virallisten tietojen Toista on työmiesten, toista ?
to.si.nsa suhtautumista; samaten tyksen ajan sekamelskaan. Suur- mukaan useampain tarvetavaroit- tää kärsivän keskiluokan
A.’tori.? Óm¿n?‘
¿d.rP°Ih.°Act*
¡f!
pä?*tä?n tul5e hallitus myöskin teestä.
-egon
kuin kiinteämpää yhteistoimintaa pääoman ja teollisuusvaltion vir-
... ten tuotanto sinä vuonna ollut ei ole muuta pealstusta kuin tch*
auliistix vaadittua apuaan anta
M arch 3 , I 679.
|en rautatieläisten ammattiunioit- kamiehet ja työläiset, kaikki ve paljoakaan pienempi kuin ennen da järjestelmästä loppu KaiS
maan.
Aina on osotettu meikäläisten KAPITALISTIEN HYÖK len yksityisten jäsenten välille; toavat talousopillisiin seikkoihin sotaa. Mailman tavaravarastot alla. mutta etenkin Saksassa b*
Yhteisymmärrys saavu taholta,
levittää ammattiumoitten tiedon- puolustaessaan
vaatimuksiaan olivat vuonna 1918 lähes 90 pahtuu näiden kahden kövhäi?
että kaikki voitto saa
KÄYS
YHDISTÄÄ
antoja
ja
toimeenpanna
ammar
Mutta millaisia ovatkaan tuon pros. siitä, mitä 1913 oli varas tön liittoutuminen trustiutunui
teollisuudessa vain työläis
tetta rautatieläisten daan
tiunioitten
tehtäviä
vhdenmukai
TYÖLÄISIÄ
,
..
, , .
i ‘tieteen” selitykset! Ottakaam- tossa. Tästä teki lordi A. sen la suurpaaomaa vastaan. $uan
ten työstä. Sitä vastaan ovat
sesti
ja
saatla
aikaan
keskitet-
me esimerkiksi seuraavat kan- päätöksen, ettei hinnannousu nittelemastaan mailmansodakh
kapitalistiset “tieteilijät” koetta Viime aikoina kautta maan
kynimiseksi
tvä
kannatusta
rautatieläisten
san talouden puutarhasta poimi- johdu tuotannon vähentymisestä. se selvisi voitolla, mutta talö,
neet keksiä monenmoisia selos yönantajien
työväenjärjestöjä
liittojen
virkailijoitten
hyökkäys-
j
tut
kukkaset •
Mitä mailman tavaratuotan- delhnen kriisi on kääntvm^-'
Rautateitten takana olevat ra tuksia, mutta tällaisia selostuksia vastaan tekemä yhteinen hyök ja puolustusohjelmalle palkkojen
lyö
kysymyksessäoleva
rautatie-
“Teollisuutta on suojeltava toon tulee, lienee se sota-aikana sen tappioksi. Pelastuskeinoa«
ha miesryhmät ovat huolellisesti pohattojen suunnitelma, jos mi käys on pakottanut vanltoilli- laskemisen vastustamisessa.”
p p
X
T
-...
.
•
.
.
.
.tuontikiellolla
ja korkeilla tul-i pienentynyt^ Miehet temmattiin kapitalisteilla ole.
valmistaneet suunnitelman, jon
simmatkin työväenjärjestöt huo
kään,
auttamattomasti
korvalle.
:i..i!., .;en ..nLTC’!p,,tCltt-en
j leiliä, koska tuotantokustannuk- tuottavan työn äärestä, miljöö-
ka mukaan rautatietyöläisten tas
maamaan oman hajanaisuutensa, ,ini?t
Rautatiepohatat
puolestaan
ovat
on
tässä
konferenssissa
sct tekevät kilpailun ulkomaitten nia tonneja tavaroita ja laivoja
kut tullaan puhdistamaan, jotta
leikkoutensa ja kykenemättö
ymmärtäneet
turvottaa
pää
as
e
u
perustus
New
Yorkin
a-
kanssa
mahdottomaksi. — Jos meni kalojen ruuaksi, sodassa
siten saatu ryöstösaalis voidaan
myytensä
entisiä
järjestöin
uoto-
Fort Bragg, Calif.
omaansa niin korkealle, että sille ja ja taistelutapoja noudattamal ueeu /f,11 a-lC
• yhteise..c taas tulleja korotetaan, nousevat kulutettiin ja hävitettiin huo-
siirtää rahamiesten taskuihin.
millään keinolla ei tavallisia vip-
j16?'*?8, ° fe Ia l’aat° h*sta on 1*' hinnat vielä korkeammiksi, teol- i mättäviä tavaramääriä ja tehtiin
C lev e M arshall, jota syytetään »|.
Bostonin uutistoimisto tietää pakonsteja ’ käyttämällä voida la pitää puoliaan edes missään K C }
*
’
’
"
,n.
to?,"
i
lisuus
tulee
kilpailun
puutteessa
lukemattomia
muita
taloudellis-
jen sä m u rahasta, on tunnustanut ok-
määrin tyydyttävällä tavalla e-
kertoa, että Wall kadun pankkii saada “kohtuullista voittoa”
meenpa
ya
e
neuvostolle,
A.
K
-
monopoliasemaan
samalla
kun
ta
edistystä
vähemmän
tarkotta-1
vansa sy y llin en . Hän on «anonut ok
rit ovat presidentti Hardingin siksipä tätä keinotekoista syytä siin tulleissa taisteluissa, jotka o
.n
toimeenpanevan
neuvo»'
ulkomaat
yllytetään
korottamaan
via
tekoja,
jotka
olisivat
jo
sääli
lcen
sa silloin hulluna juovuksi««* Ja
kanssa päässeet vhteisymmär- keppihevosena käyttäen laske- uhkaavat koko vanhojen 'järjes ini rau a ie ais en alaosaston toi- tullisuojelustaan meidän vientim-i nöllisenkin tuotannon aikana ai-
ei m u istavansa asiata paljoakaan. Ai
rykseen siitä, että rautatieläisten ! taan perusta teorialle, jonka mu- töjen olemassaoloa. Tämän to meenpaneville • virkailijoille ja me tappioksi.
heuttaneet
tuntuvan
tavaran-
h
palkkoja tullaan alentamaan 20ikään “maan hyi
hyvinvoinnin” ni- siasian käsittäminen on ne pa kaikkien kuudentoista rautatie Jotta teollisuutta voitaisi jät- puutteen ja sitä seuraavan hin- etta tähän m urhaan ei tiedetä <4*.
van m uuta kun se, että murhaaja viet- i
pros. ja että vastavuoroon tul-; messä työläisten palkkoja on las- kottanut ajattelemaan ja suun läisten veljesliiton toimeenpane-1 ka*¿
ti
p u u tteellista eläm ää perheensä kant
laa n peruuttamaan hallituksen kettava, ellei mielitä “syöksyä nittelemaan uusia menettelyta
aa. H än ellä oli yksitoista lasts.
poja, joita noudattamalla vas
rautateihin rahoja sijottaneille taloudelliseen perikatoon”,
Iän
p ak ottam an a ja väkijuomilta lii
tassa olevaa ylivoimaa vastaan
annettu kansallinen voittotakaus
r ..-
. .
k u tettu n a hän m urhasi veljensä, joka
Tehtyjen ennakkolaskelmien mu- . '•'.‘“ / “«^teita om.stavien ta voitaisi kuljettaa suurempia työ-
oli
y k sin ä in en m ies ja jonka omii-
kaan tulee tämä rautatieläisten! f T ! ? ’,1“ Ja„.hall“ uksc.n val'!la yäenjoukkoja kuin ennen ja lu
tumista
ja
yritteliäisyyttä
liian
tä
innokkaammin.
Puolueetto
todellakin
vallitsee
yhteisymmär
arvo on yli $30,000 siinä mie-
jemmin yhteenliittyneinä kuin
20 pros. palkanalennus “säästä
Julistuksessa valitun neuvos- raskaitten verojen
_ mat maat, etenkin Amerikka, «uuden
rys
rautatieläisten
kynimissuun-
ennen.
lcssä
että
hän tulee saamaan perin-
mään” rautatieporhoille 660,000.-
on puheenjohtaja erikoisesti se- xi„tta vakion on
kko k
ponnistivat
voimiaan,
mutta
ta
nitelmassa
käy
ilmi
juuri
saa
non.
1 ällaisen psykoloogiseen seli lostaa, että tarkotus ei nussaati eteensä. jos mielii selvitä raha-
000 dollaria ja kun edelleen pe
puneesta
sanomalehtitiedosta,
G ust Johnson in ruumis löydettiin
tyksen
saattaa antaa siitä ilnti- muodossa ole seurata yhden suu- arvon alenemisesta johtuneista loudellisella alalla. .Niiden tuo
ruutetaan eräitä kansallisen voit-
jossa
kerrotaan,
että
“rautateiden
tanto
sai
arvaamattoman
laajuu
isosta jo esta viim e perjantaina. John
östä, että niinkin vanhoilliset jär-1 ren union periaatetta, mikä muu-
totakauksen mukana seurannei
moninkertaisista
menoista.
työlautakunta
on
määrännyt
den.
Kun
sitte
europalaiset
oli
son
oli se "taisim aakari" joka viime
jes ot kuin rautatieläisten vei-' ten olisikin kauhistus A. F. of
ta, työläisille annettuja etuisuuk
\
aitio
korottaa
siis
liikennp
kaikki
kansalliset
työsopimukset
vat
kyllästyneet
murhaamaan
talvena
hän yritti kulkea ison joen
jeslutot alkavat sulattaa joukko- L;lle, mutta että
sia, niin niistä koituu rautateille
Amerikan
rautateillä,
sellaisina
p oik k i lautalla, mutta hukkuikin tul-j
Jaan yhteen ja koota niitä ehe-
$300,000.000 lisäsäästö. Kaikki
kuin
ne
laadittiin
sodan
aikai-
vivaan
jo k e en .
ään
rintamaan
taistelussa
nvkvi-
nämä muutokset työläisten palk
D a v e M iklarin yhdeksästoista vuo
kasuhteissa ja työehdoissa nor sen rautatiehallinon aikana, kiv siä palkkojen alentamisia vas
luottaviksi
viimeistään
heinäk.
1
ti
y h tiö n palveluk sessa täyttyi t. k.
taan,
joitten
alennusten
sivulla
maalisten tariffien vallitessa tu
päivään
mennessä.”
rautatieparoonit melko syvästi lä he voisivat yhteisesti keskus- tarvitsee
lisivat tuottamaan rautatiekor-
a...a scu- 9 p. Y h tiön puolesta olivat työnan
rämä
päätös
on
kaikin
puo
a
ie.
tar)
Hset
seteleitä
voidakseen
.
ranneet
huonot
vuodet,
ovat
ilmaisseet
aikomuksensa
o-
telia ja harkita yhteisistä eduis- inak.;a;
? un
nu mm vutnicr lihavat
nnavai tajat jt ty ön joh tajat päivällisellä tä
poratsiooneille $750,000.000, eli
lin
rautatieyhtiöitten
mielen
mu
levan tykkänään hävrtää maan ta. “Meidän pvrkimviemme,"
h
tavaroista huikeita h,n- lehmät ovat muuttuneet laiho,k- m än su u ren asian johdosta. David i
4.2 pros, sojotetuksi väitetylle
kainen.
sillä
siinä
annetaan
niil
hän
sanoo,
“on
vain'
vahvistaa
t
vö
,
J ^ n.utta aina e, ole johtunut, oli niin häm m ästynyt, ettei voinut j
tasalle
rautatieläisten
järjestöt.
$18.000,000,000 pääomalle.
le vapaat kädet mielensä mu „ Ennemmin
.
. rautatieläiset
- — ..kansainvälisten
järiestöjemme 1
l
", va".l,aan ,’-v.:aan ?!kaan- m uuta sanoa kuin tehdä esityksen et
ovat
I tiskinpä löytyy vertoja tälle kaan sovitella asiat työläistensä
tuotantoa,
mutta
lisänneet
kulu-,
kadosta.
Syy on ihan painvas- tä an n etaan kiitoslause yhiölle että J
ra ha pohattojen julkealle esityk kanssa kuten haluavat. Hurs olleet jakautuneina kuljettajien i virkailijoitten taistel lua kylliksi tustaan. — Tuotantoa olisi joka täinen: viljaa on tuotettu ylen- ovat
häntä ja monta muu
selle, jonka mukaan kylmäveri kaasti kylläkin päätöksessä ke ja lämmittäjien, junailijoitten j a 1 suurten palkkojen j a amerika- tapauksessa ollut vähennettävä, määrin, pumpulia ja rautaa niin- ta ty ö p n itä jo n h eet
ta ja a pai velukscsÄaan Mill
sesti rautatieläiset aijotaan pa hotetaan sekä rautatieyhtiöitä et jarruniiesten, sähköttävien, vaih- laisen elintason voimassa pitämi- sillä ostohalu on kadonnut. Työ- ikään samoin kuin kaikkia elä- kauan . D aven aikakirja näyttää että
kottaa pienistä palkoistaan mak tä rautatieläisiä valitsemaan e- demiesten, korjauspajatyöläisten sessä. Emme lainkaan epäile,
eivät myöskään voi ny- mäntarpeita. Me tiedämme et- hän on ollu t jok a aam u ajallaan työ«- J
samaan satoja miljoonia niille, dustajansa yhteisesti keskenään järjestÖihin, joista viimeksi mai etteikö anomukseemme myönny kyään kuluttaa enempää kuin v. tei ole tuotettu vielä aivan lii- sä
ja teh n y t 365 päivää työtä vuo
__ _____
_____
jälkeen
tulee kautta ko-
jotka maan rautatiet ovat mitä neuvottelemaan ja sopimaan nitut vielä ovat ammattinsa mu- tä. Sen
kukapa
heidän
palkkansa
koja,
mutta
liiaksi
omaan
osto-
dessa.
Ei suinkaan se ole kummi.1
kaan jaettuina moniin pieniin , ko maan alkamaan samanlaisten
moninaisimmilla julkeilla rosvo- “mahdollisimman varhain”. Tä järjestöihin.
keskimäärin
ovat
nousseet
yhtä
I
kykyyn
nähden.
Sitäpaitsi
on
että sem m oisia m iehiä pidetään työs
Ja radankorjaajia keskusjärjestöjen perustaminen.”
uksilla itselleen hankkineet, ro» mä suoranaisesti johtaa yksityi
r,nta-a
kuin
hinnat
vuodesta
1914.
j
pulan
syynä
kapitalistisen
tuo-
sä.
Ja on h an D ave Millar kaupungit
Kuten kaikesta edelläolevasta
vouxsilla joille tuskin tapaa ver-jsiin neuvotteluyrityksiin. joissa ja muita ’ vähemmän ammattitai-
Välikäsiä
vastaan
on
ryhdytty
I
tannon
anarkia:
ei tuoteta tar m ajuri, että senkin puolesta kannat
toja niinkään maan teollisuuden i kaikki työläisten esittämät vaa- toa kysyviä työläisiä ei näitten saattaa huomata, on tämä rau- säännölliseen taisteluun, silla peen eikä suunnitelman mukaan, taa h än elle antaa työtä. Mutta joi
järjestöjen
Marjoissa ole pidetty tatieläisten
teollisuuksittain iär- heidän voittonsa on perin koh-
historiassa
_ 1 - .
-
.
timukset joko sinänsä hyljätään paljoakaan
vaan sattumavaraisesti. Tulee k atsom m e m itä m eidän arvoisa ma
ihmisten lukuun kuu I Í jestynnsen
puuha vielä perin
iSilloin kun maa ryhtyi sotaan saadaan aikaan todellinen tais luxina
tuuton
ja
estää
välttämättömiä
'
siis
toisia tavaroita, esim konei- ju rim m e on saavuttanut tällä pitkillä
vaatimatonta, sanoisiko viatonta
ja kun rautatiet tilarjiäisesti ase- telu, jossa valtiovalta lopullisesti Milloin joku näistä moninai- i laatua.
pal velu sa jallaan,
niin
löydämmekö
pyrkimyksessä*ei tavaroita halpenemasta. — Väli-¡ta, “liikaa” toisiin verraten
tettiin hallituksen ylivalvonnan i kurinpitovälineineen tulee loppu sista järjestöistä on joutunut tule esille Siinä
kasia
tarvitaan
tavaranjaossa,
jo-
Nyt
ei
ole
kyllä
mitään
liikaa:
sellaista josta kannattaa yhtiölle an
mikään luokkatietoi-
alaisuuteen ja kun tuli esille ky-1 suoritusta tekemään. Taikka vas- taisteluun askarrellessaan pikku- nen ja järjestelmällinen
ka
muuten
tulee
liian
epämuka-
kaikkea
tarvittaisi.
Mutta
kui
taa k iito k set.
Niinkuin hänen aika
pyrki- vaksi ja kalliiksi.
symvs siitä, paljonko rautateit- j täisessä tapauksessa rientävät parannusten puolesta, on se saa
tenkin on muutama kymmen- kirjansa osoittaa on hän tehnyt työtä
ten omistajat “kohtuullisuuden” 1 rautatieläist. veljesliittojen “suu- nut siinä miltei poikkeuksetta mvs teollisuusunionismiin. Mut Säästäväisyyttä terotetaan kan miljoonaa työttömiä. Sellainen 3 6 5 päivää vuodessa, ei koskaan ly-
mukaan olivat oikeutettuja saa , riruhtinaat” väliin ja työläisten tulla toimeen omin voiminsa, il ta kaikesta huolimatta on tämä sankerroksille, jotka koko sota- i on kapitalismi. Se on lisäksi hem pää päivää kuin 10 tuntia. Mit*
maan korvausta, keksivät nämä elinehtojen kustannuksella saa man että toiset rautatieläisten liike omansa osottamaan, että ajan ovat eläneet kädestä suu vielä rtiyhkeä, julkea. He syyt h änellä on nyt? T ieto siitä, että jo*)
vhdistyessdän työväestöä vas- hun. — Samaan aikaan osottaa
monenmoisia
keinoja
tämän vat aikaan jonkun heille ominai
tävät työläisiä ja virkamiehiä. hän yh tä rehellisesti palvelee vasta
järjestöt
olisivat
sanottavasti
a-
taan
ja toimeenpannessaan yhtei-
“kohtuullisen korvauksen” ko sen kurjan kompromissin.
kauppatilasto,
että
ylellisyysta-
Näiden mahdottomat palkat on kin, on hänellä työtä viimeiseen het
rottamiseksi. A ksi niistä oli osa Tämä rautatiehallinnon tvölau- puun rientäneet. \ asta viime sen hyökkäyksen, kapitalismi varoitten
tuonti
muuhun
tuon-
muka
...
,
alennettava, jotta järjes k een asti . Siinä kaikki — Kirjeen
kepääoman vesittäminen, missi takunnnan määräys on vielä sii ke^än kuluessa oli vaihdemeisten pakottaa ja ajaa tietämättömim- tnn verraten on moninverroin telinä tulisi
tasapainoon Ja niin vaihtaja.
puuhassa saavutettiin erinomai- näkin suhteessa hiottu, että se laittoman lakon aikana huo-1 mätkin joukot yhteen laumaeläi- suurempi viime vuonna kuin suositelevat
etevät kansantalo-
isiä tuloksia. Niinpä ovat yksi- kaksiteräisen miekan tavoin tun- niattavissa jonkunlaista yhteis- men vaistoja noudattaen joukol- 1913.
— T y ö v ä en taloudelliset järjestö!
PoiL-bzs.;
1 *
i ustieteilijät palkkojen polkentis-
tu n teen ilmenemistä eri järjestö- la- nuolustamaan yhteisiä olemas
Ialkkoje»
alentamista
seuraa
ta.
Kapitalistit
tahtovat
vhä
eivät
o le ainoastaan historidllisesli j
takin riensi- saolon ehtoja. Kun tällaiset yh- hintojen halpeneminen. — H in
a
saada sota-aikaisia voittoja. Ile tarp eelliset m utta myöskin historialli
suuriruhti- distyneet järjestöt sitten joutu
iltiomahdir. vat taisteluun, joutuvat ne aiko nat on aiennettava ensin, koski ovat ansainneet miljaardeja iti- sesti välttäm ättöm ät teollisuusprolet*-)
t ki? . ,h4CiS’Va„i'_n
ennen
.
. - , Jämällä
tämä’*'* työläistensä palkat hin- riaatin liik k een m uodot, muodot, m it
ippamaan.
jen kuluessa ja monien ankarien i kat,
jotka
aina
seuraavat
hinta-'
tt hinta- tatason
tatason alapuolella kaiken kal kä proletariaatin diktatuurin aikana
rautatie- kokemusten jälkeen vhä enem- tason m ukana.”
listuessa. (Nyt tahtovat he an- sisältävät itseensä melkein koko pro
paroomt yhtaikaa heittäneet tais- män ja enemmän tiivistämään
Tällaisesta selviönä esitetty- saita vielä alentamalla palkkoja letariaatin . ---- Lenin.
tsanstmunsnttmmatmmmnumttn twwwawtwmmwmwjñmi«
tnii i
n :
| ammuit
p olttavat osan hedelm äsadostaan, m ut
(T H E
COM RADE)
____ K
• T
•
t
i
•
„
ROMAHDUSOPPIA
„
1
1
•
.1
•
,
.
.
................
in t ij d d iu c
heuttavat m yös osaltaan pääom an k e puolestaan ei tahdo y llyttää p a lk k o
ta eivät jäljellä olevasta sadostakaan hittym istä, joka saa yhä valtavam m an
vassa s, - m . uutam ia ............
esim erk kiä , siitä,
kuin-
.
,
»«Ijetuita teh taita jälleen k äyntiin pan-
jen pienentäm istä, sillä se tapahtuu
vak ain senaatti on hyväksynyt l'on'
tahdo saada m ainittavim pia hintoja. laajuuden.
ka
häik
äilem
ättöm
ästi
n
yk
yistä
pulaa
ta
‘ en « “ voitu m aksaa
(S tin n es on Saksassa ete-
LL 1 • 4
-
e*8a ** ‘y ö ’ lä i’ i,le
itsestään,
ajan
vaatim
uksesta.
"K
api
d
exterin lakkolain, jonka
muka**
V o i arvata
heidän
p ettym yk sen sä,
K irj. Ju liu s Lengyel.
vim piä trustin luojia ja A m erikalla talistit ovat tottuneet luottam aan ali k äytetään am erik k alaisten työm iesten yhtä hyvi iä palk k oja kun en n en , m u t rau tatieläisten fakot kielletään js I-*1'
kun kuu lee, että hedelm ien hinnat
orju uttam ista gom perssilaiacn a m m at
ja Englannilla
Englannilla on om at trsutikunin- h en. että aika neuvon tuo.
K apita-
ta että työm ieh et siitä huolim atta k o k iih oitu s rangaistaan ankarasti. J°’
.
Ill
tijohdon
su osiollisella avu stu k sella.
B ,
ovat sitte viim e vuoden hinnoista
k aa n sa .)
Nämä raham iehet eivät häi- j li ism in parantam iseksi
"T
he
n
»
1
T
l
k
-
1
•
•
.o
v a t iloisia void essaan saada työtä. vain kaksikin "valtojen 2 miljoona»1*
R yhdym m e nyt tutk istelem aan ky- len tu n eet
kahdella
tarvitaan vain
T h . D aily T e le g ra p h
T e o lh .u u d e n a h d m k o .il.
«m m u u ,a-
kolm asosalla." käile ilm oittaa todellisia tarkoituk-
aikaa".
rau tatieläisestä tek ee lakon vastuk
H e voivat vasted es ottaa viim e jou lu k u u ssa:
•ym ystä siitä, m itä n yk yin en ahdinko (" N eu e Freie Press" tam m ikuun a-
"A m erikan tila
siaan.
Nnnpä
lausuu
eräskin
P
ieta-
vah
in
gon
m
an
kuu
k
au
d
en
kuluessa
p
ak
oitta-
m erkitsee oik eastaan työ v ä elle ja m i lusaa.) N ew Y orkin
takaisin.
N yk yisen ä o d o on toiveh ik as.
seen korkeam paa palkkaa, katsoi**"
llahd uttavim pia Hmi-
il
tilastoiata käy
nut ty ö m ieh et lask eu tum aan korkealta heidän harjoittan een lakkoagitatsioni*
tä p orvaristolle.
Kapitalismeille tar- j selville, että Y hdysvallat ovat viim e ri K löcner seuraavat suorat sanat tusaikana ryhtyvät he laskem aan tu-
.T eolh su u slaitok set kyken evät selviy- levää voittoaan.
V u od en alussa kes- öitä sik äläisen u u d estirak en n u styön on jalu staltaan , jolla p y sy en h
( f?*1') |
joaa pula-aika erin om aisen tilaisuuden vuonna saaneet 2 ,0 0 0 ,0 0 0 paalia p u u
s olisivat ja rangaistaan sen mukaan.
se ty y n ey s, m illä ty ö lä iset suhtautu
tym
aan
ahdingosta
vain
siten,
että
kellä
pahinta
taloudellista
alasm
enoa,
»
n
1
1
••
.
.
saan
eet
nälkää.
Ja
n
yk
yään
o
vat
he
kukistaa h eikom m at kilpailijansa. T u o villaa ja 3 0 0 ,0 0 0 ,0 0 0 huahelia veh-
H e r a ld ).
vat
hankkivat itse kivihiilensä ja raaka- kirjoittaa
“ Ti im es
.
b palk 1 an
• alen n u k siin ynnä m uiden valm iit alistum aan
m ihin
tahansa
tannon trustiutum inen ed istyy siis san
V alk ea taloudellinen hirmuvalta o*)
"M
arkkinoilla
yli m aan om ien tarpeitten.
Ul- öljyn sä,
etu oik eu k sien sa m en ettäm iseen , jotka P alk an alen n u s
valm istavat ^sähkökoneensa vallitsee
e * tosin ole tapahtunut siis alkanut jälleen ja kaikessa ks
gen nopeasti.
T ieten k in on k a p it.- k o m .a t ta a . eivät k yk en e m aksam aan
toivorikas m ieliala.
T eolli- heidän on n istu i hankkia sodan m yrs
pitkin k ok o linjaa, m utta alku joka
kateilla pulasta haitallisiak in se u r .u k - näistä tuotteista juuri m itään. H into- ja työk on een sa ja jalostavat tarvitse- su u sosak k eet ovat ed elleen k in h a lu i kyisinä vu osin a.
käilem ättöm yyd essään .
(Lxikkokie-9-
M uistam m e vielä tapauksessa teh ty.
E päilem ättä
Sam oin
s.a m ainitaksem m e vain ostajien puu- jen putoam inen näyttää välttäm ättö- n a n s a teräksen itse. V ain siten saa- tuja."
huom auttaa "D aily
on nälk äp alk at ja työväenjärjestöjen »k
vutetaan ajanm ukaisia tu lo k sia .”
H erald seuraavana päivänä, että "O-
te.
Mutta sensijaan on heillä nyt- m<ilu
kaikki
d ista m in en ). Selvää on, että ts»*j
P ienet liikkeet joutu vat isom pien sak k eitten kurssi on koh on n u t, koa-
**’".?*" ’ u u ,,a m abdollisuuksia pitää tavat kohtalonsa kovuu tta,
palk k oja voida alen taa työväen vasta- tyk sessään liian p i t k ä t mCnCVat y n ‘ voi tapahtua, vain keltai.-n amm*-
Istutus- kanssa kam ppaillessa häviölle.
Tä- ka toivotaan työp alk k ojen .la sk e v a n ,
työläisiä kurissa nälkä ruoskan voi
H eidän tar- | » liik k e e n petollisen toiminnan !*kw
rinnan vuoksi
m aitten om istajat väittävät, että n y
T ästä huolim atta tun- k oitu k sei
m aila, alentaa heidän elin tasoaan pol kyiset hinnat eivät läheskään vastaa ma on kapitalism in perussääntö. Mut- T untu u m elkein siltä, kuin nyk yin en
naan
on
a
m
m
attiliik
k een lak- A m erik an työläisten Iuokkatietoi»uu
onien
teollisu
Ue ,.h a m
iTO,.
e „ .ydm
reh u e, slaitosten
X
’X " a l h X ’X
^
a se, m ikä oikeastaan voi lopullisesti ty ö ttö m y y s olisi vasiten järjestetty v tevat
kem alla palkat niin alhaisiksi kuin i tu otan toku stann uk
dessa on paljon toivomisen s * a*
»ia-
(T im es, jou- ly y d y ti i a ,
vo^ on h im on , työp alk k ojen
polkem ista tarkoittava
m ahdollista.
Mikä kapitalisteille on lukuun 8
ne ole Täm ä ilm en ee seuraavasta Herbert)
nellisik si voidessaan tam m ikuusta jät- missa&n
n ö p .) sen jälkeen ovat hinnat on tyoiaishik i ja- veri. N yk yin en ah- kapitalistien sotaretki.
T
oin
en
teol-
haa
työtään
k
e.k
in
tääräiae.tä
25
p
io
a
.
V
ä
h
fttti.k
ä
ü
n
n
T
.T
'
li.
n
k
”
,
,
,
"
n
“ k *ì'" H ooverin *^lew York Heraldissa ,e
san gen . . . m ieluinen
tehtävä.
.....
, ,
H etkom - | yh ä laskeneet ja farm areilla on ollut
d
m
k
o
johtu
i
ylen
p
alttisesta
keinotta-
l.su
u
.h
a
a
ra
toisensa
jälk
een
valittaa
p*en k i.p aih joitten kukistam inen ta- ; ta y ., , yy v a |Ittaa, k o htalonsa kovuut-
kem ästä paljastuksesta:
7 yönan'*)**
p a lk a n a le n n a h ..,,. htm l,m atta.
pabtuu etenk in A m erikan p u u v illa - 'j. ta .
E n g la n n in
tapahtui
vuonna E stä jota jatketaan polkem alla työ- joutu vansa perikatoon
eivät ole oik ein se lvillä Yhdysvsl»<>'|
lähettää
J“
.yö.tö-1?" ,yÄPv,i? n“ °” "Jt 9-10 *“"■ kan ‘•■'‘«'»¡"«n me,k,.,«
palkkoja, sillä kapitalistit eivät tahdo työm ieh et tiehen
viljatu otan n on alalla.
"Erinom aisen
sa-
Kun
elintä- jen työväen järjestöjen sisäisestä -3
1920 1594 vararikkoa vastaavan lu luopua sota-aikana saam ista osin gois- m yys lähe
Y
i inen.
Y lityötä varten on niinkuin son a len ta m ista .”
sadon seurauksena oli viljahinnan ä k
nee yleistä nälänhätää ja
k en teesta.
Siitä nimittäin, että sU“
vun vuonna 1 9 ,9 n ou stessa
6 4 ? 753
N ä n S ta? 7
E‘U , tata * ia tu ’ ta ede» viitsitä tek ee työvoim an kuu liaiseksi, alkavat aina en n ek in varattu pu olitoista tun
1 uoreim m assa k atsau k sessaan kir-
kinäinen halpenem inen
C hicagossa.
rin
osa
niiden
jäsenistä ja johtaj11'4 j
•itä edellisenä vuonna
T äm än lisäksi on heidän tä y ty - joittaa
jou k
k k
k o o teolliauunos^LL«-»
I__ työ- tia.
ttaa "D aily H erald"" , eura
P anktt aivät m .k m n e e . y . , . . t o k u i - ' luvut
U h e.k ä ä n m a t k it a » a n - • “ a ta * T iedossam
. . m . e on k oko jou
teollisu u sosak k eet kallistua.
Jos
se u r a a v a a : J suhtautuu
yhteiskunnain in p*1*"
U uden E nglannin vaateteh tailijat
u om attavien k ap italistien lausuntoja. , m iehet suostu vat pienem piin palkkoi- * nyt su ostu a en n en niin pilkallisesti
t . » t . n .l ^ k y m m e n t ä p t o - n t t . . e- „ ö ll,« ä oloja.
V u onna 1 9 1 4 „h „¡.
o-
nuksiin
perin
yksilöllisellä tava..*
uonna
N iinpä lausui P eter R yland kapitalis- hin, panevat teollisu u d en h arjoittajat torjum aans a u rak katyöjärjestelm ään. vat juuri alen ta n eet ty ö p a lk k o ja 22
n em paa etu m aksun a.
V iljantuottajat m ittain
siitä,
että
sosialististen
oppien ie' e
vararikkojen luku 2 8 6 7 ja " iT .F n,glann,n
D aily H e- tehtaansa jälleen käyntiin."
V oito n - O n kylläk in viitattu siihen, että ty ö n ja p u olella pros, sam alla on otettu
o v a t pahassa rahapulassa, eivät voi
nem in en joh tu u joukkojen tietsa*» j
vuonna 1913, 3 3 5 8 .
Täm ä m erkilli
to i k äytän töön
kap p aletyöjärjeatelm ä.
raldin
h aastattelijalle, että v a ik eu k him o ja itsek k yys on tyyd ytettävä antajat ovat järjestelm ällisellä
tnaksaa
korkojaan eik ä
verojaan.
Työväenjärjestöt
nen ilm iö, että siis vararikot pula- sista voidaan selvitä vain siten, että
m innallaan saaneet kaiken aik aan: e t Maan eteläosassa aijotaan panna to i töm yyd estä.
H m to ie n
j a t k u ,. . I . „ . m ,„ .„ tuot ,
h u . l t m . t u lu iä u ty y (p .k .m -
työväen verellä — nyt kuten ennen- tä he ovat p itän eet tavaroita tahalli-
nykyään pahim pana esteenä sosi*“
E nglannin työläisten palkat tehdään kin.
m een 25 pros, vä h en n y s työ p a lk o ista . m in toteu ttam iselle.
taa tarm areilte tavattom ia tappioita.
Silla ne suo/
m .n Pä ,v a sto ,n ) joh tu u s u t i, että eri puolta pienem m ik si, k oska saksalais-
sesti varastoissa
päästäm ättä
n r a * e w Y orkissa ovat v a atetu styöläiset
P ohjois-D akota»«« O klahom assa
K yöh alistö tuntee siis n yk yisen ah
levät
kapitalistista
yh
teisk u n ta r0
ui;
'
,
-
u.
.
I m arkkin °ille .
Mutta luultavaa
on ju listetu t ty ö su lk u u n työn an taj
U h . , . u k h . puakk-M U k k a u , ..„ ’u",
u X t X “.
. n o at ( dingon sa n g en kipeästi.
Se ilm en ee ku iten k in , että teollisu u d en
Ne asettavat Amf! I
jien toi- inahdukselta.
puoltt i a l ’“ “ - ™ *
n y k y iseen m esta, jotk a ovat
- o g la a ’lla i.- j ok o ty O ,« m y y tä n i ta h, p a lk a n .,
m aksunsa. Puuvillaa, josta vielä «del-
rnstämise
P ääelin k ein o, m aanviljelys, on m e-
tilaan on jouduttu yleisö n ostolak on p a l k k i e n a len n u sta
i” *’ ?
l,u u a v u o a n .
hyvä h m u . „ |
,,.k ^ p im.
S o u r .u k .e n . o „ E nnlan ,
...
nnusta ottaa k äy tä n tö ö n | rajat. V aikka kapitalistit ena'
m u o . d . o . u a .
m ion luku i VMok« sekä k orkeitten hintoj
m u,44-_
„
. TyöttO
.
en ,a
tn g la n ti ei voi
kilp ailla
—
**
• VLJ
” •
(open L n aiheutl, n„ , „ykyl„. a,,,'»“
ny
vo
saada kaupaksi m istään m aan srvop alen em in en , josta
m
aitten
kanssa,
jollei
ty
ö
p
a
lk
a
t
ole
n
n
y>v
.
°
lMa
eh
d
ottom
asti
suu-
kansain
välisen
asem
an
vuoksi
. „
I -------------- y —-- ..-..a...».,, jumo on hyö-
hinnasta.
P
t.
».
ottaa
palvelu
k
seeaaa
I työttöm yyttä, käyttävät he »» ’ ■—1
’
<>op“ ixat o le n n .
V iim eisten tietojen m ukaan on j m en k a n
pros, v iis u sadosta on tya
teolh su u stru stien
m u od ostajille,
tu otteilta on estetty vapaa jarjstym ättöm i* työläisiä."
Englannissa
sam at
kuin
m uualla, siellä kaikkiaan kolm e ,a p uoli
m yym ättä.
l.tu tu .m .itte n om istajat ' V ararik k oon jou tu n eet yrityk set
tapauksissa tätä työväen arvelu11» 4 |
pääsy m aailm anm a rkknoilie. Yhtä
.1- H än Iisaa sam alla, että hän om asta
Täm än joh d osta e , tunnu m ahdot- tilaa sen vallankum oukselii*en ^eC
Joonaa työtön tä.
Esitäm m e
y m m ä r r e ttä v ä , on m yösk in se, että tom alta sei
’o s ia s i., e t t . Y h d y s -1 gen m a sen ta m isek si.
(Jatk