Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (April 16, 1921)
LAUANTAINA, HUHTIK. 16 P. SATURDAY, APRIL 16 N». ‘ Mutta nyt on asianlaita si hen miltei kaikkein tökeröim- laiset yleensä vallitsevat teknil tumisen ja uudistumisen ohella! omaa tilannettaan selviytyessääu f (T H E COMRADE) ten, että Venäjällä on, kuten jo mällä tavalla. liset työmenettelytavat ovat taloudellisiin uudistuksiin, jolloin! nyt sotahuinalastaan y. m. pic- TE» organ of tko FianùE workers ia ennemmin mainitsimme, noin 15 ‘‘Venäjällä pyritään nykyään käytännössä, vaan tulee se pa ihmisen valta luonnon yli saavut nista niitä vaivanneista vioista: Weelern States. Stata*. The 'Iho only onlv Finaieh Pinni alt Daily ia the Wort. Published Doily, prosenttia teollisuusväestöä, eli j ärjestel mäl 1 iseen suu rtuotantoon holainen pääoman ulkokohtaisten taa mahdollisimman korkean V. 1911 oli kysymyksessä ole •*c 9 p t Sunday, at Astoria. Oregon, noin 7 miljoonaa varsinaisia teol- kaikilla aloilla,” sanoo mainittu seurausten kautta kun kapitalis kaikkea hallitsevan tilan ja joi van liikkeen puhdas voitto »7 the Wortorn Workman*« Pubiisking lisuustyöläisiä unioihin järjestäy lehti. Ja koska näin on, niin mi on repinyt luokkaristiriidat loin jhmisten keskinäiset suhteet $8,316,063; v. 1912 $15,8gi#,335; SoClOCjTe tyneinä. Siellä on myös muita seuraa siitä, että “Industrialis ammottaviksi ja kun muuten o- Toimittajan huolet kin aineksia. Ja kun koska hy tin” toimittajat koettavat tuher tollinen aika keskinäiset voima myöskin tekevät mahdolliseksi v. 1913 $11,323,498; v. 1914 Office Seventh and Commercial St., vänsä ilmenee , eroavaisuuksia taa joukkojen varoja tähänasti suhteet huomioon ottaen on saa kaikille ihmisille sen nautinnon, $9,198,420; v. '1914 $44,464,326 Merkillig killiseasä o‘ku]li»Uu¿ Opposite Post Office. minkä teknillinen kehitys-ihmis-' eli neljän sotaa edellä käyneen ilm a m äärää joitakin oleniaa näiden taloudellisesti järjestynei sen vallankumouksen häväisemi- punut. Post Office Address: kunnalle sallii. i vuoden kuluessa kaikkiaan $44,- tajinakin. iinaltin Tulisi L. • n l< den seitsemän miljoonan teolli- seen Iisi 1 u“ 9' — kirjoitta. -j^maa B| Viidenneksi: Mutta sen jäl T O V E R I, Box 99, Astoria, Ora. 464,326. Sodan alusta viime vuo- M 1______ ja selostuksia suustyöläisen ja muiden ryhmien Jos ne eivät pyrkisi suurtuo f i .. -x ----- T------—“ työlä.sten keen ei voi kehitys sammua. ,den oppuun ansaitsi’ samainen riennoi«. tu >, . välillä, on meidän paikkamme ja riennoista. ED ITO R IA L S T A F F tantoojj, niin tietysti lehti an Täytyy edelleen uurastaa. Täy Elis Sulkanen, M anaging Editor, Sulo taloudellisesti järjestyneinä teol- taisi korkea-arvoisen siunauksen MITÄ KUPARIPAROONIT 11 ike $134,Z/0,6*13, mikä summa m en esk e le e kauntin , L ***** tyy rakentaa. Teollisuutta täytyy S yvänen, A le x Sevo, A . N. K oskela. lisuustvöläisinä, Venäjän teolli- OVAT “UHRANNEET” laskettuna yhteen edellisen ne»- tällä hetk ellä. m ,Iiä‘ t a ‘T T , “ sa vallankumouksellisille. Mutta kehittää. Maataloutta täytyy jär K. E. H eikkinen suustyläisten takana.’1 jan vuoden puhtaaseen voittoon saavat tänä kesänä v<-,v koska ne siihen pyrkivät, niin jestää uudelleen, jotta saataisiin Phone: Office 365, Editorial D e p t 832 Lainaukset osottavat, että kir- osottaa se, ettei alkuperäinen ta pureskeltavaa. Täytyy tehdä yh Nyt kun kaikissa mahdollisissa tekee - kaikkiaan $179,464,919. laillisesti, m iten kaU, h° nM Y hdysvaltain pääkau* jottajalla ei ole aavistustakaan lonpoikaistalous riitä ja koska tä ja toista, jotta vallankumous tilaisuuksissa työläisiä vaaditaan I Anaconda Mining Companyn o - [ o kä n ovat ^ , , i t " » l T ; T A i Mp « r o ( h “ " r , | ? l,te is k u ,’ n a l,i« n v a l l a n k u ^ valtakunnan m m irteT ’. uhraamaan, “jotta liike-eläina se ei riitä, niin seitsemää mijoo- ‘‘eläisi , jotta se saisi raitista il voisi uudelleen nousta,” on miel- s a ‘ m ,t® k ello tällä minutilla ” A r to n a / Oregon, under the A ct of sen ' a s ,ln a esiintyvien luokkien naa varsinaista teollisuustyöläis- maa. mutta “Industrialisti” vas täkiinnittävää luoda katsaus sii- Mitä ovat Anaconda Mining ka lyh yek si hameet » ° B M March 3, 1879. ¡luonteesta. Mikä on sitte teolli- tä on puolustettava muita vas ta sitte antaisi kannatuksensa ’ • '" * • hen, mitä työnantajat ‘uhraavat’, ! Companyn kuparikaivoksissa atailin" m ukaan h upenevat. styöväestö osa kumoukses- taan. Ja tästä siansaksa-logii tällaiselle kun se olisi tapahtunut suustyoväestön V astaa jos omat kasta seuraa sitte, että ei tarvita siinä kaikin puolin valmiissa jotka myöskin väittävät kärsi-[tuon kymmnen vuoden ajan raa- Keltainen tuplajuulai-™ m i,cn se r- v h" ' ' ¡ a mite» Jo» et vänsä osansa liike-elämän seisa-1 taneet työläiset saaneet? Aika- o let aasi illr se erotetaan muusta köyhälis valtiollista toimintaa eikä vai maailmassa, jossa ei millään ke 'man ansioita, t o ^ naan kurjan elantonsa .mainareit- tan n u k sella elävä töstä. tiota, siellä missä teollisuus on hityksellä olisi mitään tekemistä. us-tilasta. «lava roisto roisto. Jo, V| suus Ottakaanime esimerkiksi kupa- ten keuhkotautia, ruhjoutuneita pid etään sinua nenäviiMana Koko tässä järkeilyssä on ase kehittynyt eikä sielläkään missä Kun V enäjän vallankumous ei tuttu työväenluokan yhtenäi se on alkuperäinen koska sen ole tapahtunut tämänlaisessa ritrustin sydänliike, Anaconda ruumiita, kurjuutta ja kärsimyk- jan a, joka teeskentelee ka»kk "Industrialisti” sairastaa ja u- syyttä Mining Co., joka äskettäin työnsi siä. Tämän lisäksi ne ovat saa- hajottavan ryhmittymi kehittämiseen pyritään. “valmiissa” yhteiskunnassa, niin kaikki työläisensä nälkätaipaleel- neet kärsiä ainaisia ja laihatulok- v ä isyyttä. lisee sen johdosta kun punaiset kannalle. T ässä m aaperässä kasvaa .. Koska on niin kuin on, niin he tukevat 'vain sitä Vyhmää, \a !lankumoukselliset tuplaiuulai* ♦ sen * ja , lahko-opin •• .. ...... Ero- le, selittäen tekosyyksi liike-elä- »eilisiä taisteluita, joitten aikana i tuinen m;_i_ . , " set sanovat sitä keltaiseksi k‘’>hal'slost» määrättyjen seuraa siitä, että ‘‘Industrialis joka kylläkin muodostaa vallan män seisaustilanteen. urhoollisesti ovat saaneet kiris- antaa niin |o;"tava J7 < a T' on siihen syytäkin. Tvoiäiset Wo lsullksle>' .‘J ? '3» « ' P eri tin toimittajan täytyy olla ma kumouksen selkärangan, mutia Samalla kertaa kun kuparitrus-! tää nälkävyötään. Ja loppujen a;oj]la :on o,s “van K U ' ‘,uöen jj - 7 teollisuuden työläiset toisistaan talamielisen ja vanhojen riitojen joka ei sitä yksinään ole voinut ovat saaneet - käsiinsä todistus ti seisautti — kaivokset kautta ko- lopuksi kun kaikesta huolimatta penne’ ._n a" po,nn ’ . . . . . I J e n n esseen luhdista ja jollom - kappaleita, jotka osottavat, että ja rakennetaan tälle ryhmittymi kannustaman suuruudenhullun, tehdä, eikä sitä yksinään säilyt ko maan lähetettiin sen keskin*- liiaksi paljon ovat tuottaneet yli-1 m ,ttajan helvetiin** Industrialistin” johtajaklikki selle teoria, josta tehdään vas mutta jos ei olisi niinkuin on, tää, siten koettaen repiä yhteis virastosta kaikille osakkeenomis- arvoa, suuria myymättömiä ku- 8UO|an a *®py»ri ' "7 kyndnP ! ajattelu niin seuraisi siitä, että ei tarvit kuntataloudelliset ryhmittymiset vchkeilee, masinoi ja punoo kai tavallankumoukselliselle tajille perin rauhottava kirjelmä, parivarastoja, ovat ne nälkäisinä |iU O iernaa hi'Jdevo sisi ottaa kysymyksenalaiseksi vallankumouksen ja sen rakenta taisteluita ien kenlaisia juonia järjestön niitä tavalle kilpi. Että imperialistinen kapitalis lainkaan asioita, jotka ,‘Tndus- misen asteella erilleen toisistaan, jossa selostettiin yksityiskohta!- saaneet läiiteä maailman turulle den toimituksessa^ 1,1 Ulla M jäseniä ja joukkoja vastaan, jot sesti tilannetta ja toimenpiteitä, etsimään paikkaa, hiissä taasen JO8sa Iwain «f mi sekä kehittyneissä ka vilpittömästi omaksuen val-Lffx h u , teollisesti • • • • ’ ■ , trialistin toimittajan mielenlaa oten koko työvlenluokan ja kaik- joihin trusti on ryhtynyt ensik-1 saisivat käsivartensa kaupaksi, | K un tulisi kuitenki lankumouksellisen marxilaistin- ’ k ,’ia' ulslssa ." ’alssa )oh’ tua 'selittävät. cien sorrettujen yhteinen asia sikin kuparin hinnan korkealla sillä aikaa kun kuparitrusti ken . . . 'noitaa täisistäkin asioista, joista ei t ,^ <i«n periaatteet tahtoisivat keität- f“ J ? pakottaa kaikki sorretut Ensiksi: Hyvä ‘‘Industrialis tukistaisi. sen hapatuksen ja taloudellisen “pkatl:,kok? ,s° 7 etun kansan yh- ti , ole armollinen ja säästä maa Kuudenneksi: “Industrialisti” pitämiseksi ja osakkaille kunnol- nottelee heidän työnsä tuloksilla tään, niin se johtaa piruille iseen opportunisimn lehdestään ja lai-' ‘enalkken yhteiskunnalliseen iik ilmaa sotkuiltasi. Teollisuuden ilakoi sen johdosta, että Venäjäl- hsen voittoprosentin takaamisek- ja kokoo miljoonia arkkunsa pöh, sauk8een On min vaikea sano* kehitys ja vallankumous ovat ä on ristiriitoja teolisuustyö- si. Kaikilla kupariyhtiöillä on v. jalle ja suunnittelee työläistensa tain jostak in , josta ei ede. 1 1 o i s t a a n hävittää. Lehden toi-1 l(>18:n jälkeen ollut toiminnassa perinpohjaista nöyryyttämistä, ym m ärrä. Puhumisessa se vielä mitusta ollaan vetämässä jouk kohtaisten vaikutuksien seurauk kaksi eri asiaa. Jokainen teolli- äisten ja talonpoikien välillä. On yhteinen kuparin vienti korporat- sena kehittyy taisteluksi vallas laatuu n, jos kuulijakunta on hv RUU.^cn kehityksen aste ilmaisee ovin "hauskaa”, että meillä on kojen tuomittavaksi sen Johdos* jolle trustin tuottajapuoli, su vaitsevain en , mutta kirjoitut ta kun se on häväissyt Venäiän ta’ .s’’ta näillä keltaisilla ole määrättyä teknillisten työväli ristiriitoja teollisuustyöläistenkin siooni, s. o. kaivostenomistajat, ovat luo HUONON LIIKEAJAN vallankumousta, valehdellut U i - t ^ t\ 7 tUStaka.a"' , -netnPaä kuin neiden tilaa. Aseiston kehitys välillä ja että juuri tämä seikka se on vielä pahem pi. Jo, pufe h eitetä ä n tiiliskivellä kun puhhu kenlaisia hullunkurisuuksia Vc- s,,takaan» etta kehittyneellä ka kulkee nopeasti" eteenpäin kapi ekee duluthilaisille puoskareille vuttaneet 400,000,000 naulaa puh MERKKEJÄ dasta kuparia $40,000,000 hinnas pitalistisella ajalla eri teollisuu v . . ... . C yä> hävittävät ne koko rakennut talistisen tuotantotavan aikana, mahdolliseksi pitää yllä meluaan. näjän oloista ja vastustanut ta 8 prosentin kultakannalla ole den aloilla ja yleensä kaikessa mutta vielä nopeammin työväen >ksi llhatrustin osastoista, jossa kirjoitetaan sitä jatkuvasti Kolmannen Kansainvälisen peri- \ allankumouksen vastoinkäymi via velkakirjoja vastaan. Kun ku- palkkatyössä olevat työläiset luokan hallitsemassa yhteiskun set muodostavat vastavallanku • 11 - , - . Morris & Co. on juuri ilmottanur S en takia arvoisa Dorvanm».! aatteita järin markkinahinta on1 nyt k» osakkeenomistajille maksavansa k o etta a k in m eidän poloisten tu joutuvat sekä tuotannon teknil nassa ja sosialismin aikana. Että Industrialisti” yhä edel mouksellisten sydämmellisimmät tt,a naJ,ia’ n,,n tarka,1een las- voittoa 1,233 pros. sijoitetulle lieven tää. N e lähettävät meille k listen että yhteiskunnallisten vai- loiseksi: Vallankumous on leen palvelee * ’ ilon aiheet. Muuten ei voisikaan Re" vastavallankumo* j k^tuks t ituna koituu tästä nykyisen pääomalle. Verrannon ja vastauksia, jo it. ■ettuna koituu tästä nykyisen! pääomalle. Verrannon vuoksi vuoksi sa-|myk.iä sa- n uksellisia ja niitä puolustavia 1 K.uluKS,e"’ Puomien Ia tuotanto- valtakysymys, ihmisten keski olla. m "ottakoon, että «e merkitsee sitä. h h autaam m e laatikoihimme kyseli i.::.. n ilmi •«. i . j • o - 1 ¡alojen , toisiinsa sulaantumisen näisten valtiollisten ja yhteiskun- aatteita, se käy m i milte m ilte Seitsemänneksi: Teollisuuden '”art - , ^ ^ i 1a n 1mukaan i..ka ./ numerosta. . C,-, eh voittoa 30 pros ; että jokaista xsijoitettua dollaria d den varalta. Aivan äsken un Kaiststa lehden T . k. seurauksena, yhdistymään toi- mallisten suhteiden ' valtava ku* kehittäminen ei sellaisenaan tar na a prics. saa ** osakkeenomistaja O • 1 n 1 • lis 1 ä k t s i. • 1 ie-, - kohden — vdJ.T I | täsÄti suhteessa hyvää avustuata 7 päivän numerossa johtavassa snnsa kiinteästi. Ja yhdistymi-J mous ja uudelleenjärjestämis- koita vallankunv »uksen kehittä- nen käy sitäkin välttämättömäm- tyst, ei ole .yksityiskohtaisesti $12.33. Tästä huolimatta mu, s- ■».«!.„„ i.hdä«„ ky.ym, Mai prosessi. artikkelissa tuumailee lehden mistä. Ollessaan tuotannon al- mitenkä’ tuo potti ¡kattiin teurastamot völäisten ta i- > y™- m « mäksi kun riisto ja kapitalisti- tehtäi ava I 6-vuotiaan tyttären, jota , •Kolmanneksi : Nämä kaksi a-j kuunpaneva ja ainoa luova voi- toimitus seuraavasti: tullaan jakamaan silla se tieten- telu kun työläiset vaativat pa” - ei laske tanssiaisiin siitä syystä, “Lehdcssämme on useita ker luokan painostus käy yhä anka siaa ovat kapitalistisessa yhteis- j ma, työväenluokka edistää tuo- kin on trustin vksityissalaisuus. [ katason pysyttämistä “ ‘ rammaksi ja kun kaikenlainen ennallaan. hän viip yy puolikahtecntoista asti kunnassa sellaisessa suhteessa tantoa ja tekniikkaa kapitalismi'i Pääasia toja tuotu esiHe se ajatus, että vain on se, että kuparia ryhmittäinen taistelu johtaa vain 1 ällaisten huikeitten voittojen la, vaikka toiset tytöt pääsevät, j< toisiinsa, että edellisen kehitys meidän I. VV. VV :n jäsenten vel aikanakin ja jos me rajoittui kaivaneet mainarit pettymyksiin. ... ......... saa kiskomiseksi osakkeenomistajille alaavat kotiinsa vasta puolen pakostaa, inhimillisten halujen simme vain puhumaan teollisuu ......... vollisuus on seisoa kalkkien mai Rasiaan lämmittämään. ‘ on tämä un ■■■■ . ....... J nou p aik Samalla tavalla kuin yleensä liike pääpiirteissään an a, niin kohonnut tieteellä Ja. . harrastusten kautta, niiden den teollisuustyöläisten takana desta ja teollisuuden kehittäni! Mitä itse Anaconda Mining . dattanut seuraavia periaatteita: valistu tapahtuu teollisuuden alalla, ta k sem m e tek ee meille mahdt välittömän ja tarkotuksen mu- sestä ja olisimme'niin lapsellisia, Company vn tulee, niin ja heidän etujensa puolesta. Tä pahtuu myöskin maatalouden ja on sen Nylkenyt farmareita karjaiipsta- seksi vastau k sen , joka kuuluu.’ ,.?’s.en...toiminnan kautta johtaa J että siihen vielä liittäisimme us- mä pitää paikkansa vielä Venä kaupunkiproletariaatin keskinäi tön tu lee olla säännöllisesti kot jälkimäiseen. Teollisuuden kehi-ikon, että se ilman muuta johtaa jäänkin nähden. V enäjän maa- suhteissa sulaantumista tys riistojärjestelmän alaisena meidät teolliseen yhteiskunta klo 10:30 ja luottaa äitinsä järki laisväestö on kylläkin työtäteke sissä eik ä olla kuten muut, jotka at vää väestöä, mutta se on, sem pääoman sulaantumisen ja riis aiheuttaa niailmanlaajuisia yh- tai sosialismiin, niin me olisimm ton seurauksena. Kapitalistinen teiskunnallisia ja valtiollisia arveluttavan likellä kapitalismia väärin rikkovat äitinsä tahtoa. moisena kuin se nykyään on ole E d elleen juuri käsiimme saap massa, häviävä luokka — jos tuotantotapa pakottaa talonpoi kriisejä, sekasortoa ja onnetto- ja niin kaukana vallankumouksel kaiset aineksetkin vallankumo* n.ou.en. Kim zuiacouda Alinmgjen täyttämisessä ja verojen mak- muutta, joka pakottaa kärsivät lisuudesta kuin etäisin kiertotähti porvarrm aailm an sanomalehtiin] »itä luokaksi voidaan sanoa. Vc-, i i i , ^ .* • näjallä pyritään nvkvään iäries- ukk*'en-. k"ska.. kal”,a '»'>»" rap- luokat, ei teollisuuksittain, ei maanpallolta, mutta tähän hul- /„'.’" liik k r '.'ll OS’a vnr/in k1a,kk,aan iuss«- - Siis nylkemist, alusta valistam ista tarkoittava liike telmällisesti suurtuotantoon kai 4 ,>tl Un" " e!', kav, heidänkin ela- ammatittain, ei ryhmittäin siten J lunkuriseen käsitykseen kuiten- on hikkedla 2 .j00,000 kappa et- l„|)puun ja joka käänteessä m eille m ahdollisek si vastata »e kllla aloilla. Ainakin sen etlis-1 "T ."*1 uhkaa1vaks1‘ Ja "»" ‘a’ että täällä kaupunkilaiset, täällä1 kin keltainen tuplajuulaisuus pe- ta, nousee osakkeitten arvos ko- Tästä huolimatta on lihatrus- vaankin k ysym yk seen : Tuleeko tvksellinen aines, teollisuustyö pahtul' cn" c" kaikk™ maatalou- teollisuustyöläiset, tuolla talon- rustuu ‘Edelleen, Venäjällä koko hoam.sen ka,kk,aan $10,3.-,0.000, | ,ja vastaan nostettu voittoih j, Un ren tytön , jok a naimisiin mennen väestö. pyrkii siihen. Sikäli kuin : ‘ ,skentclevallc Palkkatyö- pojat tai maatalouden palkka-) kumouksellinen kansa tekee luo- m'va i«rTm“ Ck “ aa S,ta P m<las- k’,mott’’ '«“ ovaltioitten oikeus- on päättän yt vihityttää itsensä ta voittoa, minkä nama osakkeen laitoksessa New Yorkissa han tu om arin konttoorissa, vain» tyoläiset ja pikkufarmarit, mut-!vaa työtä teollisuuden ja tuo omistajat ennätetään saamaan v ä lin e itä ,¡v ," e’ , • ilman minkäänlaista ---------___________ jotka ovat välttämättömiä maan-' . E , ¡ ksen as' ‘tan'>"en siten ta siten, että nuo kaikki, kaikki 1 tunnon kehittämiseksi ja koliot- itselleen ja tässä tilaisuudessa käy katsovat — T y ö v ä en lu o k k a — kirjoittaa m orsiu sh u n tu a. Selvä ja jyrkkä viljelyksen muuttamiseksi suur- ! “ a tO'! ' lla pu,.’lc," ,,n Kapita!ismistä kärsivät, nousevat | tamiseksi. Tuotannon kohottam:- Vaivaa näkemättään tuotannoksl tulee se siksi m uut-! la ‘,.!ls?"a p“olen maa’ ja valtaan saattavat tahtonsa j nen kuuluu vallankumouksen voivassa pitää tienestinään tältä Marx "F ilosofian kurjuud essa" — a- tau k sem m e kuuluu: Li Perus!« tumaan ja talonpoika muuttuui a^ p )a tulla sen pe- valth^^a ja yhteiskunnassa. ¡välttämättömyyksiin vallan säi- ajalta jonka kuluessa itse kupa-‘ .e tta a k eh ityk sen kulussa vanhan por M orsiushuntu kuuluu vain koton» teolllsuustvläiscksi. Nvkvään ei'1 .‘ f “ tulokse,e"- ct,a on P»°- Neljänneksi: NäiTlen pahanku •! lyttämistä tarkoittavien toimen- nn kaivanneet kaivostyöläiset 1 värillisen yh teisk u n n an tilalle sellai- kirkossa vietettäviin häihin. .e n y h te isö n ( . . . o c i a t i o n ) , jossa ei sitä voida siksi sanoa, huolim at-lp'oi1-“ ' 3 teollismistyoyäestöa r.,.sten sotk’j°’den tulisi vielä tie-1 piteiden kanssa. Siinä ovat muka- ovat saaneet olla paastolla. M onen täm änluotoisen asian lehkaamme seuraavassa pien- ¡ o le luokkia eik ä niiden vastak ohta!- ville saam iseksi, kuten näkyy, ta siitä, että hän voi tehdä vlna ' ka,kk,a nu,l,a luokkaryhmittymia tää sekin, että vallankumous ei na teollisuuden työläiset, talon- paljon ja ehkä yhtä raskastakin o n . Venäjän vallanku- kysy millä kehityksen asteella pojat, sotilaat ja kaikki ne, jotka ta tila sto a A n a co n d a M in in g C :n su u k .ia ; «illoin ei tu le e oi o lem aan tyy siis keinoja sekä lähteitä, työtä kuin teollisuustyöläinen | ,m°ukse!l vaarl’tclf mls<a ja joh- teollisuuden kehitys on, minkä-, ovat vapautuneet kapitalismista, tienesteistä viimeisen kymmenen tään varsinaista poliittista valtaa k o s voim m e varastaa tietoa tämänlait kin.” 4 ' !taa se dtnan muuta vastavallan- laiset koneet ovat käytännössä, ia se johtaa yhteiskunnallisten vuoden ajalta, jotta saataisi yleis ka juuri p oliittin en valta on porva- asioissa. Mutta a on vaikeampia kumouksellisuuteen vieläpä sii kuinka paljon mitä on ja minkä- ja valtiollisten suhteiden muut- kuva todellisuudesta, ja jotta ! Tiilisen yh teisk u n n an sisällä o lev vien i työläiset siihen voisivat verrata lu ok k avastak oh tien virallin en ilm aisu. m ia. \ arastaapa tietoa tai uutisen • a«nnt:n tt zxtixrtrm ix x x tti ~ TOVERI JUTUN JAgOj » k j m i romahdusoppia | siä. m u tta p e ria attee ssa on taloudelli te lu t) olivat kan sain v älisen luokka- m aam m e k y lm äv erisesti ja valais „ a nen pakko se. Josta kaikki riip p u u ’ *) taistelu n h e ija stu sta ja e ttä kaikki y- j kaarnm e sitä m uutam illa tosiseikoilla u e e t m eille sen opetuksen, e ttä kapi- ta lls lise t k ein o t e iv ä t kelpaa m ih in - ! L , m aa,lm as8a ™ 'o lio is ta nousu ta rjo si tavaroitten iuo, j Olemme sitä m ieltä, e ttei todelliseen n ty k s e t ra tk a ista noita p u h taasti ta-j U lkom aisten vekselien k u rssi osoit- tai ta p p io ista vain se seu rau s, e ttä KlrJ. Ju liu s Lengvel m ark k in o itten valtiain»' »li Im p rn alisti» « » m a lln ia n « ,!. „ „ ai I “ » • « “ • » « • '• S " “ » » » ou< eilistä tie tä vain lisä isiv ä t vai- taa, e ttä Eurooppa on jo u tu m assa o- kään. Vain luova so sialistinen järjes- p o rv a n s to a odottaa joka ta p a u k se ssa ilnianKoti p italiste ille hyvän tilai-uiHlen tyj telm ä voi jo h ta a m eidät um pikujasta ,7 nm . i,i..i..i_____ ? n 4 tulla yk sin o m a a n ta lo u d e llisista syis- k euksia ja y leistä ahdinkoa. V aikka jaata allikkoon, (is going from bad T ästä on te h tä v ä ta rv itta v a t jo h to p ä ä -; X u Manut y h teisk u n n allisten vallanku 7 2 k ° n jU n k tu u r,t- tää voitonbim oaan. Sa.»rr<»r ,lai! ,n° ' tä ja ettei erittä in k in ju u ri työväen viim e vuonna to w orse), vaikka aselev o sta on kulu- tö k s e t.” , aika,8en voitto-osinkojuhlan m ainio keski-E uropan maissa \;»;»<Jit’iin votmn ‘‘ik‘‘kHud* n ^»niaa ilm iötä j luokassa ilm enevä taloudellisten, seifc S aksan kapitalism i osoittikm m onessa su h teessa elpy- nu t jo kaksi vuotta. E n tä jos tilan n e K apitalU tlaen talouden liikevoim a K ä y h i" s tö laaa «*a lapa- ta jiita ä ä rim ä isiä ponni.-ruk p h " " m ,n V S‘t ‘a nil'” >lla " koJen v astav aik u tu s johdu tnmen m erk k ejä , tuotan n o n kohoa- k eh itty y „ „ „ „ p u n ta a n . . „ r avi- y „ » La v o f m a i i m a n . ' ^ " ” ’ M r ’ “ K a H t o lh ä . m in h "1 UnUS' ,ki“ K ap i,a,U - ( «ivan p u h taista “a in e e llisista ” vai- niinen, naaom an t u o ta n to k y k y ä k o e te ttiin kiihottui s« . . . < ,,,-1 ,1 1 1 1 ,hdbvoi m aiim ansodan a; __ ______, . . . . nim en, pääom an k esk itty m in en ) ja enkin kahden vuoden ku lu essa? K an-i kana huippuunsa, 's ä ily ttä ä k s e e n k f s - 1 n' e rk itse e P orvaristolle vain voittoa, tä laajaperäisinim alla vilji-Iiki m utta " S nnU,,7n ¿■‘PahfU,‘ hltaaHtL kuttim ista.**) T aloudellisten ilmiöii- jatk u v aa talo u d ellista k eh ity stä, on sa y h tä vähän kuin hallitus, ei osoita k im ääräisen voittonsa «„«i- I’ro le ta ria a tille vain p elk k ää l a p p i - T eollisuuden alalla ta;» kaytd keh ity stä 7 “ ,a ta ,O«<leUista ten luullaan m onastikin m erkitsevän voittonsa k e sk in ä isestä to isaalta, — jos o tta a m ainitun kapi y m m ärtävänsä tila n te en v akavuuutta. v h L s k ,nn m 7 * Va,tk: ,,8e,,a «»«’•■• “lu h istu m ista ” silloin, kuin n iitä puh- m aailm an raaka-aineita, kiänotekc iaal( lkisUenUktea k1'U0,iWa? kaPHa “’äydellisyCtU'°r' y hteiskunnallisten vallankum ousten j ta aa ti taloudalliselta k a n n alta arvos- talism in kokonaisuudessaan ta rk a s K aikkien sotaa k ä y n eitten m a itte n h ä irits iv ä t erin ä ise t noita, tuotanto- ja tyovoiniia - »a teltav ak si — sen sisäinen luh istu m i m enot ovat suurem m at kuin tulot. listi» n k eskusneuvosto p arh aak si m a seik at, sellaise t kuin ä k illise t kurssi- to * T a h X ni Vo,nii*ium ineB ja vok te lta essa täytyy p itää kapitalism in m a tta. Sodan jälleis» n< . ni n a ta estin m aailm ansodan. K ap ita v aihtelut ja joukkojen o so itta m a ‘kun- pah tu i näissä maissa liajap»'! • i t i to sia si« „ p a ‘no8,3a P arantum isoireina. N iinpä k eh o ittiv at nen myös ja tk u n u t .h y v ää vauhtia. Niiden on siis pakko joko tehdä UH- lis tit te k iv ä t täm än hymy (K ansan Ula on k äy n y t yhä kurjem -J 8ia velkoja, tai e n en tä ä seteliteolii- lu u m u nioituksen* puute. P o rv aristo on p itä omaisuuud<-n ja tuotantovaiin»’ k m v / * fa °-ude,lisilla sei- • puoliporvarilliset k ansantaloustieteili- ja varm oina voitostaan. He kuvitte- kS ’.. Edisty8 on »«s tap ah tu n u t su u ttaan . V älttääk seen m o ista järjet- nyt lukem attom ia k a n sa in v ä lisiä ja » ä ä iä v T , L ‘‘ P -h tu m aaarjaasa - jä t m inua viim e vuonna olem aan lii- siirto ja , tap ah tu i mi'» ¡möi liv at sen k a u tta voivansa su u re n taa tvs V ä iiJ is 1’lkkee,,epaB eva m erki’ ! o itte le m a tta puhuessani k apitalism in rn ste tta v a n kustannuksella. Seurauk- töm yyttä tekee E nglasnin hallitus \o itto n s a m äärää. H eidän e te e n sä j - k an sallisia talo udellisia neuvotteiu- p ö r s s ik e in o tte lu ja , sam alla kun kum nnk n- “ " “ i k° y h a h st° D va,lan epätoivoisia y rity k siä ra s itta a k ansaa vautuisi m e tsä sty sk e n ttä , jolla heidän vt801? 3? 8itä’ Gttei va,taa*. j o itte n h in n a t k o hosivat muna L , P' kapitalism ia so rtu m isesta. Sillä S aksass voida taloudellisista seikoista irralli- s kyään huom attav p itä v ä luokka kykene valvom aan ko- korkeiksi niiden kulki» -a issa taloudellisen saisi v ap aasti m ellas- ko , uokkan8a !L k8a.n V « lo ru n Italkeata u lk o m aan k au p aa-¡ s e n . 1 m ionä OBOiltaa turm iolliseksi pvm isen m erkkejä. T u q .n t o on mel i-ita a . He ta h to iv a t luoda uuden Eldo- t " ja y k slty isetu jeu v ä lik ä siin kautta. Se <■! »’»¡ja« -.ni > 1- ... . ----- uuut-U IL ilUO- K u s t a n n u k s e l l a , m e ikä 7 h a itta a v .k - koig„ t i lisään ty n y t. tp S « m parantu- väenpuolueen p eru stam isessa. V - i r radon, a r tn n rrUucö ,, . kapi- a- V enäjä on jo te h n y t k u perkei-i m issä -------------- sam m u ttaa kullanjanc- ei o lekaan Ihm: aik aa. T ällaisen uusio-.. n ebt>-: ik kan. k ad o tu k sen i | ____ aan. . M . . u t u '' . -k “ 1" Joalioon » “ » itsek k ään a n sen teollisuus on 1_________ U lo u 7 e U i.tL X 1 ° U P*,kk4 i DUt j n 6 Sam alU h u o m au tettiin trlistlse n valrton talo u d ellisessa elltV’ k a p ita lis m in viettä» » t™’" P arU aIla Enta joa Puola Ja '« v a l t a i Rooman rik k aim m an m iehen, ¡Krw’ !? ° kan kuin porT ari8to- ei k y -ennyt _____ alkoi tu o tan to ehtyä taloudellis ten v aik u tu sten tutkim inen m inulle, e t u A m erikan ja E nglannin U o T a m ^ n ^ l i o r n a n T pelotta’ . a a ta r 'k a * rte ja se u ra a v a t sen esim erk k iä ja me sor- suksen, jonka kurkkuiin kaari m i la rJe s täm ään rah a asio itaa n tu n tu v an m äärässä. (T ehtaita sul)»’ »-»11 m u ilta 0“ e,miMD jos tu o tan to k e rra ss a a n ’ kukoistaa, m ik ä ™ n 7 n l l u e i l t ^ kSl? ’ Sak8a® ja Itä rum m e niiden m ukana. M ikähän s i t - 1 su la te ttu a kultaa. A lussa n ä y tti tosin itseveroitukseD avulla tai perustam a!- lu _______ ______ raielitaan v alaista taloudellisen tilan- siih en aikaan 6 in ju ik in k ieltam ättö katoo). K ulutuksen alalla na? luetel,d U n tulee neuvoksi? M eidän ei ehkä i k aikki kävvän kuten lask ettu oli * k a n sa ,n v a ,is‘ä i r t o s u h t e i t a . S ite n ¡ty y pian haitallisia r - - 1 h , T T * U 8e,,#,#ena- ku,n “ a lta to siasialta. S aksaan nähden joltakin tai ud i r T “ a • L a valtojen lain ah aiu oli — E k e i s t ä k u k o istu sta i siä. kuin kansan ehnta on , vala SHla k4Pita,,slni pidin “ p a ra n tu m ista ” ohim enevänä Z n T i 7 , 8am annim ,‘* » u l o ’lde! ilm iönä, jo k a oli jo h tu n u t a lh aisesta ra n n u t nykyinen m a a ilm a n ta lo u -, ja nopea alenem inen Kf -k Ea loputon. Se ta rjo si k ap italisteille e - ¡ d se e u jjjnen sik äläiste n ty ö läisten alh aise sta e lin -, Jaiseva lausunto p a lja sta a tilan teen rinom aisia tilaisu u k sia s ijo itta a rahaa a h d in ko, joka voitonhim on v äestö ssä ilmeneva kus Vhf 1 J r F11“ 80 ' 8 lr a a ’kaa 01 S aksan m arkan k u rssista. S aksalaisia taso sta joh tu v an k esäp u u tarh a har- k aik essa toivottom uudessaan. K uten hyvää korkoa v astaan . Ja kun obli- * U° °.® k ®hittym a88ä “k r " 8lkonjuR -f sota-ajan jälkeenkin. Heltyniat«. a ik a h» 1,okkayh,ei8kunnan tav aro ita voitiin ulkom ailla myydä ’*. k sen ‘ Ja sen . taan .. ei kukaan voi “ Die N aude Freie P ressen k in ' a kaa. yhteiskunnan, jonka talo u d elli-, p ilk k ahinnoi,la (dum ping-järjestelm ä) --------- sa-1 g atsio o n it alk o iv a t käydä eDävar U',n 8 ‘ Y leisen ahdingon a ik a n a m ä ei selviä havainnoii: ■■ 'c-1 v äittää, etteik ö ..... h a -ta n tm viln,e vuosien v o r . - n 'dioud« ' nen p erustus ja yhteiskunnallinen A m erikan ja E nglannin tu o tan n o llista m inen J.tk u l.1 e d X o T a ik k a H n “ a n a ik “ ine“ ««loadenineo selo n tek o , n o ik s i, oli k a p italisteilla jälleen suuri p P y ysyttää sy ttää v v o o lt-1 it-. k k astam m e e viime katos ovat sangen riippuvaisia toisia- nousua taasen pidin p u h taasti talou- eueneen vaiKKa HU- ( l päivältä tam m ik u u ta 1921), j o k a 1 «r» tODSA a in a k ,n sam alla tasolla kuin so- ta a n tu m u sta Jos ¡>i<: l .' • - u ' voitonm ahdollisuus isy y d essään ne U a ik a n a . Y rittäv ätp ä vielä kohottaa- ennen vuotta 1914 k ’ 2 im ^ ia 8S#aime taloude,Ils,a dellisena k einotteluna (niiden liika ferding ja hänen hengenheim oiaisen- k aik essa lyhykäisyydessään kuuluu: ajoissa k a k sin k e rta isella voitolla p ik -' ^ kin HirJ« i M 6tenkiD Amc r K ok° m aailm alle, m u tta e rittä in k in sitä. Täm ä ta p ah tu u tie te n k in na, selviää seuraa vasta, miten “H8U n“n “ Aaraä tUOtanto tuntuI J°htuvan rik an ja E nglannin k ap italism in v i i- « m eidän kovia kokeneelle isänm aal- ku porvaristolle. Sodan jo h d o sta kärsi so rtam alla talo u d ellisesti heikom pia askelin Saksan työmies od lau" ; ; v ,Um kaavam aisten Idan ja K eski-Europan m ark k in at lem m e. oli vuosi 1920 häviön vuosi." van köyhälistön suuri h ä tä oli vain iUOkk«v«ins i e n sisija ssa köyhälis- k u rju u tta. Kucsinskyn tekeniäa k 0 u lu k u n ta’ em m e li!-¡o liv at n iiltä su lje tu t). Sentakia tu lia me vuonna olleen toipum aan päin. k a p italisteille erinom aisten riistom ah 3 Ajan m ielenkiintoisim pia Ja kuvaa Y ksinpä sosialid em o k raatitk in oittele niiden m erk ity stä niin suu- [ v äh itellen ta rk a ste lle ssa n i k ap italis K aikki voiton h yväksi.” te k e dollisouksien aikaa. Sota-ajan m ainiot te tta v a n tilaston mukaan oli lim p ia ilm iöitä on se e ttä kum pikin v ät au tta m atto m assa hajam ielisyyden- ty ö läisten keskim ääräinen viikl • m » .7 ° merkiks-i englantilaiset min talo u d ellista "elp y m istä ”, yhä tie to isesti toisiaan vihaava luokka, saan v iittau k sia, jo tk a to d istav at hei talo u d elliset olot sy n n y ttiv ä t porvaria II. n n* w kuin varm em m aksi siitä, e ttä taloudelliset sio m arraskuuussa vuonna ! - tossa su u ren tyytyväisyyden tunteeD M aailm ansota v ^ t i b , < M . o e. jo a sanoo: ‘N ykyistä ilm iöt (sellaiset kuin liik atu o tan to , p ro le ta ria atti ja su u rp o rv aristo on dän olevan selvillä k a p ita listise n vai Sillä oli täy si syy y listä ä tä tä maali- ta v arain tu o tta m ista e n t i - r ' ‘ m a rk k a a : alkeellisem pien ehni tyydyttäm inen y h te isk u n taa eivät johda suurm iehet lisä ä n ty n y t kulutus ja k u rssin vaih- se vi a ny yi8en tila n te e n vaatim uk- • tion nopeasta rap p eu tu m isesta M utta m an p arh aim m aksi k a ik ista m a h d o lli-; m assa m ä ä r ä n ä . Sekä ^ t suurenb I sista. kun ta a s kaikkien pienporvaril- * olisi k en ties Inkaa v aatia sosialide- ta i su u re t k an sat, vaan sellaise t a i - ____________ ^ o ta a k ä v v ie n 'a ik a a n 316 m arkkaa T olat ’,n sista m aailm oista. Sillä kaiken juos- e ttä puoueettom ien m aitten kuin * avinn<m ta rv e ! •> The W orld of Labour, London, listen ain esten käytös m u istu ttaa hor- m o k ra a tte ja ry h ty m ään rom ahduksen tuotanto- oli siis vain N o sa e lin k i ' lBC ju ia isu u d e lla a n heilurin liikkeitä, vaatim iin toim enpiteisiin. Se m enee te ssa sään n ö llistä latuaan. käy p o r-. voim ia p o n n iste ttiin ä arim aise en as ta v a sta a v asta sum m a.-ta ' n » verenhim o ja m aan nälkä N äihin I9>(f M anchester G u ardian” esim erk ik si yli heidän voim iensa. N iinpä k irjo tta a v aristo n hyvin ja m aailm an jo u tu essa ti. M aailm ansodan n o p easti ja u h a v i torkMO’>,u ! •'» «rt. Ros. Luxemburgin sub. k irjo itta a uudenvuoden k atsau k ses- “A rb eiter Z eitung” viim e tam m ikuu,- v ah an n»,nknin rem palleen, käy por- mylly u r v lu » la k k a a m a n a r a a k a a ^ vuosina ennen sotaa oli viik»'- .1, aatteellisia pyrlttmyk- ta u tu a tista m arx ilaisu u teen v aristo n a in ak in y h tä hyvin, jollei n e tta ja se oli p id ettäv ä k ä v n n u l L . k esk im äärin 35 m arkkaa J e saan seu raa v aa : “ H ark itk aam m e ase- fra: “V iim eiset tap ah tu m at ovat anU - tu n n n n en u k set vaativ at tuskin 29 O*1 , v w » parem m in. Tallaieeaaa p er ä m thin h in ta a n ta h a n sa . T uotannon E sotaa a n s a ita s- - Sa»»-3*
