LAUANTAINA, HUHTIK. 16 P. SATURDAY, APRIL 16
N».
‘ Mutta nyt on asianlaita si hen miltei kaikkein tökeröim- laiset yleensä vallitsevat teknil
tumisen ja uudistumisen ohella! omaa tilannettaan selviytyessääu f
(T H E COMRADE)
ten, että Venäjällä on, kuten jo mällä tavalla.
liset
työmenettelytavat
ovat
taloudellisiin
uudistuksiin, jolloin! nyt sotahuinalastaan y. m. pic-
TE» organ of tko FianùE workers ia ennemmin mainitsimme, noin 15
‘‘Venäjällä
pyritään
nykyään
käytännössä,
vaan
tulee
se
pa
ihmisen valta luonnon yli saavut nista niitä vaivanneista vioista:
Weelern States.
Stata*. The
'Iho only
onlv Finaieh
Pinni alt
Daily ia the Wort. Published Doily, prosenttia teollisuusväestöä, eli j ärjestel mäl 1 iseen suu rtuotantoon holainen pääoman ulkokohtaisten taa
mahdollisimman korkean
V. 1911 oli kysymyksessä ole
•*c 9 p t Sunday, at Astoria. Oregon, noin 7 miljoonaa varsinaisia teol- kaikilla aloilla,” sanoo mainittu seurausten kautta kun kapitalis
kaikkea hallitsevan tilan ja joi van liikkeen puhdas voitto
»7 the Wortorn Workman*« Pubiisking lisuustyöläisiä unioihin järjestäy lehti.
Ja
koska
näin
on,
niin
mi
on
repinyt
luokkaristiriidat
loin
jhmisten keskinäiset suhteet $8,316,063; v. 1912 $15,8gi#,335;
SoClOCjTe
tyneinä. Siellä on myös muita seuraa siitä, että “Industrialis ammottaviksi ja kun muuten o-
Toimittajan huolet
kin aineksia. Ja kun koska hy tin” toimittajat koettavat tuher tollinen aika keskinäiset voima myöskin tekevät mahdolliseksi v. 1913 $11,323,498; v. 1914
Office Seventh and Commercial St.,
vänsä ilmenee , eroavaisuuksia taa joukkojen varoja tähänasti suhteet huomioon ottaen on saa kaikille ihmisille sen nautinnon, $9,198,420; v. '1914 $44,464,326 Merkillig
killiseasä o‘ku]li»Uu¿
Opposite Post Office.
minkä
teknillinen
kehitys-ihmis-'
eli
neljän
sotaa
edellä
käyneen
ilm
a
m
äärää joitakin oleniaa
näiden taloudellisesti järjestynei sen vallankumouksen häväisemi- punut.
Post Office Address:
kunnalle
sallii.
i
vuoden
kuluessa
kaikkiaan
$44,-
tajinakin.
iinaltin
Tulisi
L.
• n l<
den seitsemän miljoonan teolli- seen
Iisi
1 u“
9' —
kirjoitta.
-j^maa B|
Viidenneksi: Mutta sen jäl
T O V E R I, Box 99, Astoria, Ora.
464,326.
Sodan
alusta
viime
vuo-
M 1______
ja
selostuksia
suustyöläisen ja muiden ryhmien Jos ne eivät pyrkisi suurtuo
f i
..
-x
----- T------—“ työlä.sten
keen ei voi kehitys sammua.
,den
oppuun
ansaitsi’
samainen
riennoi«.
tu >,
.
välillä,
on
meidän
paikkamme
ja
riennoista.
ED ITO R IA L S T A F F
tantoojj, niin tietysti lehti an Täytyy edelleen uurastaa. Täy
Elis Sulkanen, M anaging Editor, Sulo taloudellisesti järjestyneinä teol- taisi korkea-arvoisen siunauksen
MITÄ KUPARIPAROONIT 11 ike $134,Z/0,6*13, mikä summa m en esk e le e kauntin , L *****
tyy rakentaa. Teollisuutta täytyy
S yvänen, A le x Sevo, A . N. K oskela. lisuustvöläisinä, Venäjän teolli-
OVAT “UHRANNEET”
laskettuna yhteen edellisen ne»- tällä hetk ellä. m ,Iiä‘ t a ‘T T , “
sa vallankumouksellisille. Mutta kehittää. Maataloutta täytyy jär
K. E. H eikkinen
suustyläisten takana.’1
jan
vuoden puhtaaseen voittoon saavat tänä kesänä v<-,v
koska ne siihen pyrkivät, niin jestää uudelleen, jotta saataisiin
Phone: Office 365, Editorial D e p t 832
Lainaukset osottavat, että kir- osottaa se, ettei alkuperäinen ta pureskeltavaa. Täytyy tehdä yh Nyt kun kaikissa mahdollisissa tekee - kaikkiaan $179,464,919. laillisesti, m iten kaU, h° nM
Y hdysvaltain pääkau*
jottajalla ei ole aavistustakaan lonpoikaistalous riitä ja koska tä ja toista, jotta vallankumous tilaisuuksissa työläisiä vaaditaan I Anaconda Mining Companyn o - [ o kä n ovat
^ , , i t " » l T ; T A i Mp « r o ( h “ " r , | ? l,te is k u ,’ n a l,i« n v a l l a n k u ^
valtakunnan m m irteT ’.
uhraamaan,
“jotta
liike-eläina
se ei riitä, niin seitsemää mijoo- ‘‘eläisi , jotta se saisi raitista il
voisi uudelleen nousta,” on miel- s a ‘
m ,t® k ello tällä minutilla
”
A r to n a / Oregon, under the A ct of sen ' a s ,ln a esiintyvien luokkien naa varsinaista teollisuustyöläis- maa. mutta “Industrialisti” vas
täkiinnittävää
luoda
katsaus
sii-
Mitä ovat Anaconda Mining ka lyh yek si hameet » ° B M
March 3, 1879.
¡luonteesta. Mikä on sitte teolli- tä on puolustettava muita vas ta sitte antaisi kannatuksensa
’
•
'" * •
hen,
mitä
työnantajat
‘uhraavat’,
!
Companyn
kuparikaivoksissa atailin" m ukaan
h upenevat.
styöväestö osa kumoukses- taan. Ja tästä siansaksa-logii tällaiselle kun se olisi tapahtunut
suustyoväestön
V astaa jos omat
kasta seuraa sitte, että ei tarvita siinä kaikin puolin valmiissa jotka myöskin väittävät kärsi-[tuon kymmnen vuoden ajan raa-
Keltainen tuplajuulai-™
m
i,cn
se
r-
v
h"
'
'
¡
a
mite»
Jo» et
vänsä
osansa
liike-elämän
seisa-1
taneet
työläiset
saaneet?
Aika-
o let aasi illr
se erotetaan muusta köyhälis valtiollista toimintaa eikä vai maailmassa, jossa ei millään ke
'man ansioita, t o ^
naan kurjan elantonsa .mainareit- tan n u k sella elävä
töstä.
tiota, siellä missä teollisuus on hityksellä olisi mitään tekemistä. us-tilasta.
«lava roisto
roisto. Jo, V|
suus
Ottakaanime
esimerkiksi
kupa-
ten
keuhkotautia,
ruhjoutuneita
pid etään sinua nenäviiMana
Koko tässä järkeilyssä on ase kehittynyt eikä sielläkään missä Kun V enäjän vallankumous ei
tuttu työväenluokan yhtenäi se on alkuperäinen koska sen ole tapahtunut tämänlaisessa ritrustin sydänliike, Anaconda ruumiita, kurjuutta ja kärsimyk- jan a, joka teeskentelee ka»kk
"Industrialisti” sairastaa ja u- syyttä
Mining Co., joka äskettäin työnsi siä. Tämän lisäksi ne ovat saa-
hajottavan ryhmittymi kehittämiseen pyritään.
“valmiissa” yhteiskunnassa, niin kaikki työläisensä nälkätaipaleel- neet kärsiä ainaisia ja laihatulok- v ä isyyttä.
lisee sen johdosta kun punaiset
kannalle.
T ässä m aaperässä kasvaa ..
Koska on niin kuin on, niin he tukevat 'vain sitä Vyhmää,
\a !lankumoukselliset tuplaiuulai* ♦ sen
* ja , lahko-opin
••
.. ...... Ero-
le,
selittäen
tekosyyksi
liike-elä-
»eilisiä
taisteluita,
joitten
aikana
i
tuinen
m;_i_ . ,
"
set sanovat sitä keltaiseksi
k‘’>hal'slost» määrättyjen seuraa siitä, että ‘‘Industrialis joka kylläkin muodostaa vallan män seisaustilanteen.
urhoollisesti
ovat
saaneet
kiris-
antaa
niin
|o;"tava
J7
<
a
T'
on siihen syytäkin. Tvoiäiset Wo lsullksle>' .‘J ? '3» « ' P eri tin toimittajan täytyy olla ma kumouksen selkärangan, mutia
Samalla
kertaa
kun
kuparitrus-!
tää
nälkävyötään.
Ja
loppujen
a;oj]la
:on
o,s
“van
K
U
'
‘,uöen
jj
-
7
teollisuuden työläiset toisistaan talamielisen ja vanhojen riitojen joka ei sitä yksinään ole voinut
ovat saaneet - käsiinsä
todistus
ti seisautti — kaivokset kautta ko- lopuksi
kun kaikesta huolimatta
penne’ ._n
a" po,nn
’
. . . .
.
I J e n n esseen luhdista ja jollom -
kappaleita, jotka osottavat, että ja rakennetaan tälle ryhmittymi kannustaman suuruudenhullun, tehdä, eikä sitä yksinään säilyt ko
maan
lähetettiin
sen
keskin*-
liiaksi
paljon
ovat
tuottaneet
yli-1
m
,ttajan
helvetiin**
Industrialistin”
johtajaklikki selle teoria, josta tehdään vas mutta jos ei olisi niinkuin on, tää, siten koettaen repiä yhteis virastosta kaikille osakkeenomis- arvoa, suuria myymättömiä ku- 8UO|an a
*®py»ri
' "7 kyndnP
!
ajattelu niin seuraisi siitä, että ei tarvit kuntataloudelliset ryhmittymiset
vchkeilee, masinoi ja punoo kai tavallankumoukselliselle
tajille
perin
rauhottava
kirjelmä,
parivarastoja,
ovat
ne
nälkäisinä
|iU
O
iernaa
hi'Jdevo
sisi ottaa kysymyksenalaiseksi vallankumouksen ja sen rakenta
taisteluita ien
kenlaisia juonia järjestön niitä tavalle kilpi.
Että
imperialistinen
kapitalis
lainkaan asioita, jotka ,‘Tndus- misen asteella erilleen toisistaan, jossa selostettiin yksityiskohta!- saaneet läiiteä maailman turulle den toimituksessa^ 1,1 Ulla M
jäseniä ja joukkoja vastaan, jot
sesti tilannetta ja toimenpiteitä, etsimään paikkaa, hiissä taasen
JO8sa Iwain «f
mi sekä
kehittyneissä
ka vilpittömästi omaksuen val-Lffx
h u , teollisesti
• • •
• ’ ■ , trialistin toimittajan mielenlaa oten koko työvlenluokan ja kaik- joihin trusti on ryhtynyt ensik-1 saisivat käsivartensa kaupaksi, | K un tulisi kuitenki
lankumouksellisen
marxilaistin- ’
k ,’ia' ulslssa ." ’alssa )oh’ tua 'selittävät.
cien sorrettujen yhteinen asia sikin kuparin hinnan korkealla sillä aikaa kun kuparitrusti ken . . .
'noitaa
täisistäkin asioista, joista ei t ,^
<i«n periaatteet tahtoisivat keität- f“ J ? pakottaa kaikki sorretut
Ensiksi: Hyvä ‘‘Industrialis tukistaisi.
sen hapatuksen ja taloudellisen “pkatl:,kok? ,s° 7 etun kansan yh- ti , ole armollinen ja säästä maa Kuudenneksi: “Industrialisti” pitämiseksi ja osakkaille kunnol- nottelee heidän työnsä tuloksilla tään, niin se johtaa piruille iseen
opportunisimn lehdestään ja lai-' ‘enalkken yhteiskunnalliseen iik ilmaa sotkuiltasi. Teollisuuden ilakoi sen johdosta, että Venäjäl- hsen voittoprosentin takaamisek- ja kokoo miljoonia arkkunsa pöh, sauk8een On min vaikea sano*
kehitys ja vallankumous ovat ä on ristiriitoja teolisuustyö- si. Kaikilla kupariyhtiöillä on v. jalle ja suunnittelee työläistensa tain jostak in , josta ei ede. 1 1
o i s t a a n hävittää. Lehden toi-1
l(>18:n jälkeen ollut toiminnassa perinpohjaista nöyryyttämistä,
ym m ärrä.
Puhumisessa se vielä
mitusta ollaan vetämässä jouk kohtaisten vaikutuksien seurauk kaksi eri asiaa. Jokainen teolli- äisten ja talonpoikien välillä. On yhteinen kuparin vienti korporat-
sena
kehittyy
taisteluksi
vallas
laatuu n, jos kuulijakunta on hv
RUU.^cn kehityksen aste ilmaisee ovin "hauskaa”, että meillä on
kojen tuomittavaksi sen Johdos*
jolle trustin tuottajapuoli,
su vaitsevain en ,
mutta kirjoitut
ta kun se on häväissyt Venäiän ta’ .s’’ta
näillä keltaisilla ole määrättyä teknillisten työväli ristiriitoja teollisuustyöläistenkin siooni,
s.
o.
kaivostenomistajat,
ovat
luo
HUONON LIIKEAJAN
vallankumousta, valehdellut U i - t ^ t\ 7 tUStaka.a"' , -netnPaä kuin neiden tilaa. Aseiston kehitys välillä ja että juuri tämä seikka
se on vielä pahem pi. Jo, pufe
h
eitetä ä n tiiliskivellä kun puhhu
kenlaisia hullunkurisuuksia Vc- s,,takaan» etta kehittyneellä ka kulkee nopeasti" eteenpäin kapi ekee duluthilaisille puoskareille vuttaneet 400,000,000 naulaa puh
MERKKEJÄ
dasta
kuparia
$40,000,000
hinnas
pitalistisella
ajalla
eri
teollisuu
v . .
...
.
C yä> hävittävät ne koko rakennut
talistisen tuotantotavan aikana, mahdolliseksi pitää yllä meluaan.
näjän oloista ja vastustanut
ta 8 prosentin kultakannalla ole
den
aloilla
ja
yleensä
kaikessa
mutta
vielä
nopeammin
työväen
>ksi
llhatrustin
osastoista,
jossa kirjoitetaan sitä jatkuvasti
Kolmannen Kansainvälisen peri-
\ allankumouksen vastoinkäymi via velkakirjoja vastaan. Kun ku-
palkkatyössä
olevat
työläiset
luokan hallitsemassa yhteiskun set muodostavat vastavallanku
•
11 - , -
. Morris & Co. on juuri ilmottanur
S en takia arvoisa Dorvanm».!
aatteita
järin
markkinahinta
on1
nyt
k»
osakkeenomistajille
maksavansa
k o etta a k in m eidän poloisten tu
joutuvat
sekä
tuotannon
teknil
nassa
ja
sosialismin
aikana.
Että Industrialisti” yhä edel
mouksellisten sydämmellisimmät
tt,a naJ,ia’ n,,n tarka,1een las- voittoa 1,233 pros. sijoitetulle lieven tää. N e lähettävät meille k
listen
että
yhteiskunnallisten
vai-
loiseksi:
Vallankumous
on
leen palvelee
* ’
ilon
aiheet. Muuten ei voisikaan Re"
vastavallankumo* j k^tuks
t
ituna
koituu
tästä nykyisen
pääomalle. Verrannon
ja vastauksia, jo it.
■ettuna
koituu tästä
nykyisen! pääomalle.
Verrannon vuoksi
vuoksi sa-|myk.iä
sa- n
uksellisia ja niitä puolustavia 1 K.uluKS,e"’ Puomien Ia tuotanto- valtakysymys, ihmisten keski olla.
m
"ottakoon, että «e merkitsee sitä. h h autaam m e laatikoihimme kyseli
i.::.. n ilmi
•«. i . j • o - 1 ¡alojen , toisiinsa sulaantumisen näisten valtiollisten ja yhteiskun-
aatteita, se käy
m i milte
m ilte
Seitsemänneksi: Teollisuuden '”art - , ^ ^ i 1a n 1mukaan
i..ka ./ numerosta.
. C,-,
eh voittoa 30 pros ; että jokaista xsijoitettua dollaria d den varalta. Aivan äsken un
Kaiststa lehden
T . k. seurauksena, yhdistymään toi- mallisten suhteiden ' valtava ku* kehittäminen ei sellaisenaan tar na
a
prics.
saa ** osakkeenomistaja
O
•
1 n
1
• lis
1 ä k t s i. • 1 ie-,
- kohden
—
vdJ.T I | täsÄti
suhteessa hyvää avustuata
7 päivän numerossa johtavassa snnsa kiinteästi. Ja yhdistymi-J mous ja uudelleenjärjestämis- koita vallankunv »uksen kehittä-
nen
käy
sitäkin
välttämättömäm-
tyst,
ei
ole
.yksityiskohtaisesti
$12.33.
Tästä
huolimatta
mu,
s-
■».«!.„„
i.hdä«„ ky.ym, Mai
prosessi.
artikkelissa tuumailee lehden
mistä. Ollessaan tuotannon al-
mitenkä’
tuo
potti
¡kattiin
teurastamot
völäisten
ta
i-
> y™- m «
mäksi
kun
riisto
ja
kapitalisti-
tehtäi
ava I 6-vuotiaan tyttären, jota ,
•Kolmanneksi : Nämä kaksi a-j kuunpaneva ja ainoa luova voi-
toimitus seuraavasti:
tullaan jakamaan silla se tieten- telu kun työläiset vaativat pa” - ei laske tanssiaisiin siitä syystä,
“Lehdcssämme on useita ker luokan painostus käy yhä anka siaa ovat kapitalistisessa yhteis- j ma, työväenluokka edistää tuo- kin
on trustin vksityissalaisuus. [ katason pysyttämistä
“ ‘
rammaksi
ja
kun
kaikenlainen
ennallaan. hän viip yy puolikahtecntoista asti
kunnassa sellaisessa suhteessa tantoa ja tekniikkaa kapitalismi'i Pääasia
toja tuotu esiHe se ajatus, että
vain
on
se,
että
kuparia
ryhmittäinen
taistelu
johtaa
vain
1
ällaisten
huikeitten
voittojen la, vaikka toiset tytöt pääsevät, j<
toisiinsa,
että
edellisen
kehitys
meidän I. VV. VV :n jäsenten vel
aikanakin ja jos me rajoittui kaivaneet mainarit
pettymyksiin.
...
......... saa kiskomiseksi osakkeenomistajille
alaavat kotiinsa vasta puolen
pakostaa, inhimillisten halujen simme vain puhumaan teollisuu .........
vollisuus on seisoa kalkkien mai
Rasiaan lämmittämään.
‘ on tämä un
■■■■ . ....... J nou p aik
Samalla
tavalla
kuin
yleensä
liike
pääpiirteissään
an a,
niin
kohonnut tieteellä
Ja.
.
harrastusten
kautta,
niiden
den teollisuustyöläisten takana
desta ja teollisuuden kehittäni!
Mitä itse Anaconda Mining . dattanut seuraavia periaatteita: valistu
tapahtuu
teollisuuden
alalla,
ta
k sem m e tek ee meille mahdt
välittömän ja tarkotuksen mu- sestä ja olisimme'niin lapsellisia, Company vn tulee, niin
ja heidän etujensa puolesta. Tä
pahtuu
myöskin
maatalouden
ja
on
sen
Nylkenyt
farmareita
karjaiipsta-
seksi
vastau k sen , joka kuuluu.’
,.?’s.en...toiminnan kautta johtaa J että siihen vielä liittäisimme us-
mä pitää paikkansa vielä Venä
kaupunkiproletariaatin
keskinäi
tön tu lee olla säännöllisesti kot
jälkimäiseen. Teollisuuden kehi-ikon, että se ilman muuta johtaa
jäänkin nähden. V enäjän maa-
suhteissa sulaantumista tys riistojärjestelmän alaisena meidät teolliseen yhteiskunta
klo 10:30 ja luottaa äitinsä järki
laisväestö on kylläkin työtäteke sissä
eik ä olla kuten muut, jotka at
vää väestöä, mutta se on, sem pääoman sulaantumisen ja riis aiheuttaa niailmanlaajuisia yh- tai sosialismiin, niin me olisimm
ton
seurauksena.
Kapitalistinen
teiskunnallisia
ja valtiollisia arveluttavan likellä kapitalismia
väärin rikkovat äitinsä tahtoa.
moisena kuin se nykyään on ole
E d elleen juuri käsiimme saap
massa, häviävä luokka — jos tuotantotapa pakottaa talonpoi kriisejä, sekasortoa ja onnetto- ja niin kaukana vallankumouksel
kaiset
aineksetkin
vallankumo*
n.ou.en.
Kim
zuiacouda
Alinmgjen
täyttämisessä
ja
verojen
mak-
muutta, joka pakottaa kärsivät lisuudesta kuin etäisin kiertotähti
porvarrm aailm an
sanomalehtiin]
»itä luokaksi voidaan sanoa. Vc-, i
i i , ^ .* •
näjallä pyritään nvkvään iäries- ukk*'en-. k"ska.. kal”,a '»'>»" rap- luokat, ei teollisuuksittain, ei maanpallolta, mutta tähän hul- /„'.’" liik k r '.'ll OS’a vnr/in k1a,kk,aan iuss«- - Siis nylkemist, alusta valistam ista tarkoittava liike
telmällisesti suurtuotantoon kai 4 ,>tl Un" " e!', kav, heidänkin ela- ammatittain, ei ryhmittäin siten J lunkuriseen käsitykseen kuiten- on hikkedla 2 .j00,000 kappa et- l„|)puun ja joka käänteessä
m eille m ahdollisek si vastata »e
kllla aloilla. Ainakin sen etlis-1 "T ."*1 uhkaa1vaks1‘ Ja "»" ‘a’ että täällä kaupunkilaiset, täällä1 kin keltainen tuplajuulaisuus pe- ta, nousee osakkeitten arvos ko- Tästä huolimatta on lihatrus- vaankin k ysym yk seen : Tuleeko
tvksellinen aines, teollisuustyö pahtul' cn" c" kaikk™ maatalou- teollisuustyöläiset, tuolla talon- rustuu ‘Edelleen, Venäjällä koko hoam.sen ka,kk,aan $10,3.-,0.000, | ,ja vastaan nostettu voittoih j, Un ren tytön , jok a naimisiin mennen
väestö. pyrkii siihen. Sikäli kuin : ‘
,skentclevallc Palkkatyö- pojat tai maatalouden palkka-) kumouksellinen kansa tekee luo- m'va i«rTm“ Ck “ aa S,ta P m<las- k’,mott’’ '«“ ovaltioitten oikeus- on päättän yt vihityttää itsensä
ta voittoa, minkä nama osakkeen laitoksessa New Yorkissa
han tu om arin
konttoorissa, vain»
tyoläiset ja pikkufarmarit, mut-!vaa työtä teollisuuden ja tuo omistajat
ennätetään saamaan v ä lin e itä ,¡v ," e’ ,
•
ilman minkäänlaista
---------___________
jotka ovat välttämättömiä maan-' . E ,
¡ ksen as' ‘tan'>"en siten ta siten, että nuo kaikki, kaikki 1 tunnon kehittämiseksi ja koliot-
itselleen ja tässä tilaisuudessa käy
katsovat
— T y ö v ä en lu o k k a — kirjoittaa m orsiu sh u n tu a. Selvä ja jyrkkä
viljelyksen muuttamiseksi suur- ! “ a tO'! ' lla pu,.’lc," ,,n
Kapita!ismistä kärsivät, nousevat | tamiseksi. Tuotannon kohottam:- Vaivaa näkemättään
tuotannoksl tulee se siksi m uut-!
la ‘,.!ls?"a p“olen maa’ ja valtaan saattavat tahtonsa j nen kuuluu vallankumouksen voivassa pitää tienestinään tältä Marx "F ilosofian kurjuud essa" — a- tau k sem m e kuuluu: Li Perus!«
tumaan ja talonpoika muuttuui
a^ p )a tulla sen pe- valth^^a ja yhteiskunnassa.
¡välttämättömyyksiin vallan säi- ajalta jonka kuluessa itse kupa-‘ .e tta a k eh ityk sen kulussa vanhan por M orsiushuntu kuuluu vain koton»
teolllsuustvläiscksi. Nvkvään ei'1 .‘ f “ tulokse,e"- ct,a on P»°- Neljänneksi: NäiTlen pahanku •! lyttämistä tarkoittavien toimen- nn kaivanneet kaivostyöläiset 1 värillisen yh teisk u n n an tilalle sellai- kirkossa vietettäviin häihin.
.e n y h te isö n ( . . . o c i a t i o n ) , jossa ei
sitä voida siksi sanoa, huolim at-lp'oi1-“ ' 3
teollismistyoyäestöa r.,.sten sotk’j°’den tulisi vielä tie-1 piteiden kanssa. Siinä ovat muka- ovat saaneet olla paastolla.
M onen täm änluotoisen asian
lehkaamme seuraavassa pien- ¡ o le luokkia eik ä niiden vastak ohta!- ville saam iseksi, kuten näkyy,
ta siitä, että hän voi tehdä vlna ' ka,kk,a nu,l,a luokkaryhmittymia tää sekin, että vallankumous ei na teollisuuden työläiset, talon-
paljon ja ehkä yhtä raskastakin
o n . Venäjän vallanku- kysy millä kehityksen asteella pojat, sotilaat ja kaikki ne, jotka ta tila sto a A n a co n d a M in in g C :n su u k .ia ; «illoin ei tu le e oi
o lem aan
tyy siis keinoja sekä lähteitä,
työtä kuin teollisuustyöläinen | ,m°ukse!l vaarl’tclf mls<a ja joh- teollisuuden kehitys on, minkä-, ovat vapautuneet kapitalismista, tienesteistä viimeisen kymmenen tään varsinaista poliittista valtaa k o s voim m e varastaa tietoa tämänlait
kin.”
4
'
!taa se dtnan muuta vastavallan- laiset koneet ovat käytännössä, ia se johtaa yhteiskunnallisten vuoden ajalta, jotta saataisi yleis ka juuri p oliittin en valta on porva- asioissa. Mutta a on vaikeampia
kumouksellisuuteen vieläpä sii kuinka paljon mitä on ja minkä- ja valtiollisten suhteiden muut- kuva todellisuudesta, ja jotta ! Tiilisen yh teisk u n n an sisällä o lev vien
i
työläiset siihen voisivat verrata lu ok k avastak oh tien virallin en ilm aisu. m ia.
\ arastaapa tietoa tai uutisen •
a«nnt:n
tt zxtixrtrm ix x x tti ~
TOVERI
JUTUN JAgOj
» k j
m i
romahdusoppia
| siä. m u tta p e ria attee ssa on taloudelli te lu t) olivat kan sain v älisen luokka- m aam m e k y lm äv erisesti ja valais
„ a
nen pakko se. Josta kaikki riip p u u ’ *) taistelu n h e ija stu sta ja e ttä kaikki y- j kaarnm e sitä m uutam illa tosiseikoilla u e e t m eille sen opetuksen, e ttä kapi-
ta lls lise t k ein o t e iv ä t kelpaa m ih in - ! L ,
m aa,lm as8a ™ 'o lio is ta nousu ta rjo si
tavaroitten iuo,
j Olemme sitä m ieltä, e ttei todelliseen
n
ty
k
s
e
t
ra
tk
a
ista
noita
p
u
h
taasti
ta-j
U
lkom
aisten
vekselien
k
u
rssi
osoit-
tai
ta
p
p
io
ista
vain
se
seu
rau
s,
e
ttä
KlrJ. Ju liu s Lengvel
m ark k in o itten valtiain»' »li
Im p rn alisti» « » m a lln ia n « ,!. „ „ ai I
“ » • « “ • » « • '• S " “ » » » ou< eilistä tie tä vain lisä isiv ä t vai- taa, e ttä Eurooppa on jo u tu m assa o- kään. Vain luova so sialistinen järjes- p o rv a n s to a odottaa joka ta p a u k se ssa
ilnianKoti
p
italiste ille hyvän tilai-uiHlen tyj
telm
ä
voi
jo
h
ta
a
m
eidät
um
pikujasta
,7
nm . i,i..i..i_____ ? n 4
tulla yk sin o m a a n ta lo u d e llisista syis-
k euksia ja y leistä ahdinkoa. V aikka jaata allikkoon, (is going from bad T ästä on te h tä v ä ta rv itta v a t jo h to p ä ä -; X u
Manut y h teisk u n n allisten vallanku
7 2 k ° n jU n k tu u r,t-
tää
voitonbim oaan. Sa.»rr<»r ,lai!
,n° ' tä ja ettei erittä in k in ju u ri työväen
viim e vuonna to w orse), vaikka aselev o sta on kulu- tö k s e t.”
, aika,8en
voitto-osinkojuhlan m ainio keski-E uropan maissa \;»;»<Jit’iin
votmn ‘‘ik‘‘kHud* n
^»niaa ilm iötä j luokassa ilm enevä taloudellisten, seifc S aksan kapitalism i
osoittikm m onessa su h teessa elpy- nu t jo kaksi vuotta. E n tä jos tilan n e
K apitalU tlaen talouden liikevoim a
K ä y h i" s tö laaa «*a
lapa- ta jiita ä ä rim ä isiä ponni.-ruk
p h " " m ,n
V
S‘t ‘a nil'” >lla
" koJen
v astav aik u tu s johdu
tnmen
m
erk
k
ejä
,
tuotan
n
o
n
kohoa-
k
eh
itty
y
„
„
„
„
p
u
n
ta
a
n
.
.
„
r
avi-
y
„
»
La
v
o
f
m
a
i
i
m
a
n
.
'
^
"
”
’
M
r
’
“
K
a
H
t
o
lh ä .
m in h "1
UnUS' ,ki“
K ap i,a,U - ( «ivan p u h taista “a in e e llisista ” vai- niinen, naaom an
t u o ta n to k y k y ä k o e te ttiin kiihottui
s«
. . .
< ,,,-1 ,1 1 1 1 ,hdbvoi m aiim ansodan a;
__ ______, . . .
.
nim en, pääom an k esk itty m in en ) ja
enkin kahden vuoden ku lu essa? K an-i kana huippuunsa, 's ä ily ttä ä k s e e n k f s - 1 n' e rk itse e P orvaristolle vain voittoa, tä laajaperäisinim alla vilji-Iiki
m utta " S nnU,,7n ¿■‘PahfU,‘ hltaaHtL kuttim ista.**) T aloudellisten ilmiöii-
jatk u v aa talo u d ellista k eh ity stä, on sa y h tä vähän kuin hallitus, ei osoita k im ääräisen voittonsa
«„«i- I’ro le ta ria a tille vain p elk k ää l a p p i - T eollisuuden alalla ta;» kaytd
keh ity stä
7
“ ,a ta ,O«<leUista ten luullaan m onastikin m erkitsevän
voittonsa k e sk in ä isestä
to
isaalta, — jos o tta a m ainitun kapi y m m ärtävänsä tila n te en v akavuuutta.
v h L s k ,nn m 7 * Va,tk: ,,8e,,a «»«’•■• “lu h istu m ista ” silloin, kuin n iitä puh-
m aailm an raaka-aineita, kiänotekc
iaal(
lkisUenUktea k1'U0,iWa?
kaPHa “’äydellisyCtU'°r'
y hteiskunnallisten
vallankum ousten j ta aa ti taloudalliselta k a n n alta arvos- talism in kokonaisuudessaan ta rk a s K aikkien sotaa k ä y n eitten m a itte n
h
ä
irits
iv
ä
t
erin
ä
ise
t
noita,
tuotanto-
ja
tyovoiniia
-
»a
teltav ak si — sen sisäinen luh istu m i m enot ovat suurem m at kuin tulot. listi» n k eskusneuvosto p arh aak si m a seik at, sellaise t kuin ä k illise t kurssi-
to * T a h X ni Vo,nii*ium ineB ja vok te lta essa täytyy p itää kapitalism in
m a tta. Sodan jälleis» n< . ni
n a ta estin m aailm ansodan. K ap ita
v aihtelut ja joukkojen o so itta m a ‘kun- pah tu i näissä maissa liajap»'!
• i t i to sia si«
„ p a ‘no8,3a P arantum isoireina. N iinpä k eh o ittiv at nen myös ja tk u n u t .h y v ää vauhtia. Niiden on siis pakko joko tehdä UH- lis tit te k iv ä t täm än hymy
(K ansan Ula on k äy n y t yhä kurjem -J 8ia velkoja, tai e n en tä ä seteliteolii-
lu u m u nioituksen* puute. P o rv aristo on p itä omaisuuud<-n ja
tuotantovaiin»’
k m
v / * fa °-ude,lisilla sei- • puoliporvarilliset k ansantaloustieteili-
ja varm oina voitostaan. He kuvitte-
kS
’..
Edisty8
on
»«s
tap
ah
tu
n
u
t
su
u
ttaan
.
V
älttääk
seen
m
o
ista
järjet-
nyt
lukem
attom
ia
k
a
n
sa
in
v
ä
lisiä
ja
» ä ä iä v T , L
‘‘ P -h tu m aaarjaasa - jä t m inua viim e vuonna olem aan lii-
siirto ja , tap ah tu i
mi'»
¡möi
liv at sen k a u tta voivansa su u re n taa
tvs V ä iiJ is 1’lkkee,,epaB eva m erki’ ! o itte le m a tta puhuessani k apitalism in rn ste tta v a n kustannuksella. Seurauk- töm yyttä tekee E nglasnin hallitus \o itto n s a m äärää. H eidän e te e n sä j - k an sallisia talo udellisia neuvotteiu- p ö r s s ik e in o tte lu ja , sam alla kun
kum nnk n- “ " “ i k° y h a h st° D va,lan epätoivoisia y rity k siä ra s itta a k ansaa vautuisi m e tsä sty sk e n ttä , jolla heidän
vt801? 3? 8itä’ Gttei va,taa*. j o itte n h in n a t k o hosivat muna
L
,
P'
kapitalism ia so rtu m isesta. Sillä S aksass
voida taloudellisista seikoista irralli- s kyään huom attav
p itä v ä luokka kykene valvom aan ko- korkeiksi niiden kulki» -a
issa taloudellisen
saisi v ap aasti m ellas- ko , uokkan8a
!L k8a.n
V « lo ru n Italkeata u lk o m aan k au p aa-¡
s e n . 1 m ionä OBOiltaa turm iolliseksi pvm isen m erkkejä. T u q .n t o on mel
i-ita
a
.
He
ta
h
to
iv
a t luoda uuden
Eldo-
t " ja y k slty isetu jeu v ä lik ä siin kautta. Se <■! »’»¡ja«
-.ni > 1- ...
.
-----
uuut-U
IL
ilUO- K u s t a n n u k s e l l a , m e ikä
7
h a itta a v .k - koig„ t i lisään ty n y t. tp S « m parantu- väenpuolueen p eru stam isessa. V
- i r radon,
a r tn n
rrUucö
,,
.
kapi- a- V enäjä on jo te h n y t k u perkei-i
m
issä --------------
sam m u ttaa kullanjanc-
ei o lekaan Ihm: aik aa. T ällaisen uusio-..
n
ebt>-: ik kan.
k ad o tu k sen i | ____
aan. . M . . u t u '' .
-k “
1" Joalioon » “ » itsek k ään
a n sen teollisuus on 1_________
U lo u 7 e U i.tL
X 1
° U P*,kk4 i DUt j n 6 Sam alU h u o m au tettiin trlistlse n valrton talo u d ellisessa elltV’
k a p ita lis m in
viettä»
»
t™’" P arU aIla Enta joa Puola Ja '« v a l t a i Rooman rik k aim m an m iehen, ¡Krw’ !? ° kan kuin porT ari8to-
ei k y -ennyt
_____ alkoi tu o tan to ehtyä
taloudellis ten v aik u tu sten tutkim inen m inulle, e t u A m erikan ja E nglannin U o T a m ^ n ^ l i o r n a n T
pelotta’
.
a a ta r 'k a * rte ja se u ra a v a t sen esim erk k iä ja me sor- suksen, jonka kurkkuiin kaari m i
la rJe s täm ään rah a asio itaa n tu n tu v an m äärässä. (T ehtaita sul)»’ »-»11
m u ilta 0“
e,miMD
jos tu o tan to k e rra ss a a n ’ kukoistaa, m ik ä
™
n
7
n
l
l
u
e
i
l
t
^
kSl?
’
Sak8a®
ja
Itä
rum
m
e
niiden
m
ukana.
M
ikähän
s
i
t
-
1
su
la
te
ttu
a
kultaa.
A
lussa
n
ä
y
tti
tosin
itseveroitukseD
avulla tai perustam a!- lu
_______
______
raielitaan v alaista taloudellisen tilan- siih en aikaan 6 in ju ik in k ieltam ättö
katoo).
K ulutuksen alalla na?
luetel,d U n tulee neuvoksi? M eidän ei ehkä i k aikki kävvän kuten lask ettu oli * k a n sa ,n v a ,is‘ä i r t o s u h t e i t a . S ite n ¡ty y pian haitallisia r - - 1
h , T T * U 8e,,#,#ena- ku,n
“ a lta to siasialta. S aksaan nähden joltakin tai ud i r T “ a •
L a
valtojen lain ah aiu oli
—
E k e i s t ä k u k o istu sta i siä. kuin kansan ehnta on ,
vala
SHla k4Pita,,slni
pidin “ p a ra n tu m ista ” ohim enevänä
Z n T i 7 , 8am annim ,‘* » u l o ’lde! ilm iönä, jo k a oli jo h tu n u t a lh aisesta
ra n n u t nykyinen m a a ilm a n ta lo u -, ja nopea alenem inen Kf -k Ea
loputon. Se ta rjo si k ap italisteille e - ¡ d se e u jjjnen
sik äläiste n ty ö läisten alh aise sta e lin -, Jaiseva lausunto p a lja sta a tilan teen rinom
aisia tilaisu u k sia s ijo itta a rahaa
a h d in ko, joka voitonhim on v äestö ssä ilmeneva kus
Vhf 1 J r
F11“ 80 ' 8 lr a a ’kaa
01 S aksan m arkan k u rssista. S aksalaisia
taso sta joh tu v an k esäp u u tarh a har- k aik essa toivottom uudessaan. K uten hyvää korkoa v astaan . Ja kun obli- * U°
°.®
k ®hittym a88ä “k r " 8lkonjuR -f sota-ajan jälkeenkin. Heltyniat«.
a ik a
h»
1,okkayh,ei8kunnan tav aro ita voitiin ulkom ailla myydä
’*. k sen ‘ Ja sen . taan .. ei kukaan voi “ Die N aude Freie P ressen
k
in
'
a kaa. yhteiskunnan, jonka talo u d elli-, p ilk k ahinnoi,la (dum ping-järjestelm ä)
---------
sa-1 g atsio o n it alk o iv a t käydä
eDävar
U',n 8 ‘
Y leisen ahdingon a ik a n a m ä ei selviä havainnoii: ■■ 'c-1
v äittää, etteik ö
..... h
a -ta n tm
viln,e vuosien
v o r . - n 'dioud«
'
nen p erustus ja yhteiskunnallinen A m erikan ja E nglannin tu o tan n o llista m inen J.tk u l.1 e d X o T a ik k a H n “ a n a ik “ ine“ ««loadenineo selo n tek o , n o ik s i, oli k a p italisteilla jälleen suuri
p P y ysyttää
sy ttää v v o o lt-1
it-. k k astam
m e e viime
katos ovat sangen riippuvaisia toisia- nousua taasen pidin p u h taasti talou-
eueneen vaiKKa HU- ( l päivältä tam m ik u u ta 1921), j o k a 1
«r» tODSA a in a k ,n sam alla tasolla kuin so- ta a n tu m u sta Jos ¡>i<: l .' • - u '
voitonm ahdollisuus isy y d essään ne
U a ik a n a . Y rittäv ätp ä vielä kohottaa- ennen vuotta 1914 k ’
2
im ^ ia
8S#aime taloude,Ils,a dellisena k einotteluna (niiden liika ferding ja hänen hengenheim oiaisen- k aik essa lyhykäisyydessään kuuluu: ajoissa k a k sin k e rta isella voitolla p ik -' ^ kin
HirJ« i
M 6tenkiD Amc r K ok° m aailm alle, m u tta e rittä in k in
sitä.
Täm
ä
ta
p
ah
tu
u
tie
te
n
k
in
na,
selviää
seuraa
vasta,
miten
“H8U n“n “ Aaraä tUOtanto tuntuI J°htuvan
rik an ja E nglannin k ap italism in v i i- « m eidän kovia kokeneelle isänm aal- ku porvaristolle. Sodan jo h d o sta kärsi so rtam alla talo u d ellisesti heikom pia askelin Saksan työmies od lau"
; ;
v ,Um
kaavam aisten Idan ja K eski-Europan m ark k in at
lem m e. oli vuosi 1920 häviön vuosi." van köyhälistön suuri h ä tä oli vain iUOkk«v«ins i e n sisija ssa köyhälis- k u rju u tta. Kucsinskyn tekeniäa
k 0 u lu k u n ta’ em m e li!-¡o liv at n iiltä su lje tu t). Sentakia tu lia me vuonna olleen toipum aan päin.
k a p italisteille erinom aisten riistom ah
3
Ajan m ielenkiintoisim pia Ja kuvaa Y ksinpä sosialid em o k raatitk in
oittele niiden m erk ity stä niin suu- [ v äh itellen ta rk a ste lle ssa n i k ap italis
K aikki voiton h yväksi.”
te k e dollisouksien aikaa. Sota-ajan m ainiot
te tta v a n tilaston mukaan oli
lim p ia ilm iöitä on se e ttä kum pikin v ät au tta m atto m assa hajam ielisyyden-
ty
ö läisten keskim ääräinen viikl
• m
» .7 °
merkiks-i englantilaiset min talo u d ellista "elp y m istä ”, yhä
tie to isesti toisiaan vihaava luokka, saan v iittau k sia, jo tk a to d istav at hei talo u d elliset olot sy n n y ttiv ä t porvaria
II.
n n* w
kuin varm em m aksi siitä, e ttä taloudelliset
sio m arraskuuussa vuonna ! -
tossa su u ren tyytyväisyyden tunteeD
M aailm ansota v ^ t i b ,
<
M .
o e. jo a sanoo: ‘N ykyistä ilm iöt (sellaiset kuin liik atu o tan to , p ro le ta ria atti ja su u rp o rv aristo on dän olevan selvillä k a p ita listise n vai Sillä oli täy si syy y listä ä tä tä maali- ta v arain tu o tta m ista e n t i - r '
‘ m a rk k a a : alkeellisem pien ehni
tyydyttäm inen
y h te isk u n taa eivät johda suurm iehet lisä ä n ty n y t kulutus ja k u rssin vaih- se vi a ny yi8en tila n te e n vaatim uk- • tion nopeasta rap p eu tu m isesta M utta m an p arh aim m aksi k a ik ista m a h d o lli-; m assa m ä ä r ä n ä . Sekä ^ t suurenb I
sista.
kun
ta
a
s
kaikkien
pienporvaril-
*
olisi
k
en
ties
Inkaa
v
aatia
sosialide-
ta i su u re t k an sat, vaan sellaise t a i - ____________
^ o ta a k ä v v ie n 'a ik a a n 316 m arkkaa T olat ’,n
sista m aailm oista. Sillä kaiken juos- e ttä puoueettom ien m aitten
kuin * avinn<m ta rv e ! •> The W orld of Labour, London, listen ain esten käytös m u istu ttaa hor- m o k ra a tte ja ry h ty m ään rom ahduksen
tuotanto- oli siis vain N o sa e lin k i ' lBC
ju ia isu u d e lla a n
heilurin
liikkeitä, vaatim iin toim enpiteisiin. Se m enee te ssa sään n ö llistä latuaan. käy p o r-. voim ia p o n n iste ttiin ä arim aise en as ta v a sta a v asta sum m a.-ta ' n »
verenhim o ja m aan nälkä N äihin I9>(f
M anchester G u ardian” esim erk ik si yli heidän voim iensa. N iinpä k irjo tta a v aristo n hyvin ja m aailm an jo u tu essa ti. M aailm ansodan n o p easti ja u h a v i
torkMO’>,u ! •'» «rt. Ros. Luxemburgin sub. k irjo itta a uudenvuoden k atsau k ses- “A rb eiter Z eitung” viim e tam m ikuu,- v ah an n»,nknin rem palleen, käy por- mylly u r v lu » la k k a a m a n a r a a k a a ^ vuosina ennen sotaa oli viik»'- .1,
aatteellisia pyrlttmyk- ta u tu a tista m arx ilaisu u teen
v aristo n a in ak in y h tä hyvin, jollei n e tta ja se oli p id ettäv ä k ä v n n u l L . k esk im äärin 35 m arkkaa J e
saan seu raa v aa : “ H ark itk aam m e ase- fra: “V iim eiset tap ah tu m at ovat anU -
tu n n n n en
u k set vaativ at tuskin 29 O*1
, v w » parem m in.
Tallaieeaaa p er ä m thin h in ta a n ta h a n sa . T uotannon E
sotaa a n s a ita s- - Sa»»-3*