Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (April 2, 1921)
- J £.,' :■ LAUANTJ TOVERI HUHT1K. 2 P.—SATURDAY, APRIL 2 P '^'K en seurauksena m enossa?,ka liekit taasen punertavat ko- TRUSTIT JA TRUSTILAIT mioon joitakin suoranaisia ilvei- k u tsu a p re sid e n tin p u h u m a an konfe “ On a in a ollut olemassa Mitä ensimaiseen kysymykseen ko mailmaa. Ja niinpä se rau- lynäytäntöjä, joita “rakkaan kan re n ssiin n e , vai ta rk o ta tte k o , e ttä p re m ä ä rä eläm ää ja aina tulee m ? * n » . organ of the Finnish workers in tulee, niin imperialistisen pohtii- j ha, joka hiljattain aikaansaatiin Parikymmentä vuotta sitten san” huviksi on annettu. sid e n tin on n im ite ttä v ä s ih te e ri H oo sa m a m äärä. E läm ää ei void, ? “ the Western States. The only Finnish kan tarkotusperana tietenkin on I todellisuudessa oli vain näennäi- laadittiin Shermanin trustivastai- t ä i . eläm ää el voida tu b « , Daily in the West. Published Daily, Mutta pienempiä laitoksia on v er e d u sta m a an siellä itseään?* ke,nolla millä tahansa ja hinnal-|„en aselepo, joka itseasiassa tu- nen laki ja alettiin “pitää ku ascent Sunday, at Astoria, Oregon, el voida te h d ä moneokertaiset “järjestelty”. Jos esimerkiksi “ M itenkä a s ia t lo p u llise sti jä rje s by the Western Workmen's Publishing a millä hyvänsä alistaa mail-hee lopettamaan rauhan tykkä- rissa’’ trusteja. Tarkotuksena oli pari kenkäkauppiasta tai kenkä- te ttiin , el ole tu llu t ju lk isu u te en , Bdiaoi. uskoo hänen k 4,1 man yhteiskunta uuteen muo- nään. estää suuret yhtymät, jotka oli tehtailijaa aikoo joko tehdä “lait m u u s koneensa todistavan , toonsa kehittyneen finanssikapi- m u tta e d u s ta ja t a in a k in tu liv a t huu vat omiaan lopettamaan kilpai te o ria n tieteellisesti. tomia” sopimuksia tai kilpailul Office Seventh and Commercial St., talismin rautakoron alle ikuisik lun eri tuotantoaloilla, sillä pik la tappaa toisensa, niin kutsu m aam aan jo u tu n e e n sa te k em ise e n H ä n ei usko ouija-lautoihin Opposite Post Office. si ajoiksi. Siinä kuitenkin loih PATRIOTISMI BOLSHE kuporvarillinen käsitys on va jo n k u n v o im ak k aan p o liittise n poh ty k siin eli muttiin spiritismi Í , taan heidät asianomaisen viran ditaan esille uusia, valtavia ris Poet Office Addreee: VISMIA VASTAAN paan kilpailun käsitys, “tilaisuuk omaisen puheille ja he saavat ja v irra n k an ssa. S iin ä oli ensim äi- hin. tiriitaisuuksia, jotka pakottavat T O V E R I, Bos 99, Astoria, Ore. sien yhtäläisyyden” käsitys, sen nuhteita, jotka välistä vaikutta nen v a ro tu s siitä , e ttä H o o v erin ei “ Se on n ä itte n keinojen kes ENGLANNISSA lopulta nääntymistilanteeseen s a llita ju lk isu u d e ssa p aljon e siin ty kuvitellun “kansanvallan” käsi vat, välistä eivät. m ättöm yys, joka panee minut ED1TOR1AL S TA FF painetut mailman kansat nouse- _ . ___ _ Englannin pääministeri Lloyd tys, joka täällä rikeeraa. Ja vän. Elis Sulkanen, Managing Editor, Sulo le m ä än tosip eräisy y ttä tarkoiu? No miksi sitten on näin käy n tu li esille kysym ys Venä- Syvänen. Alex Sevo, A . N. Koskela. maan luomaan niskoiltaan sitä I George on parlamentin edustaja* kaksikymmentä - vuotta on lakia nyt? Miksi ei mailman mahta jä ä n S itte su h ta u tu m ise sta , jo s s a H o o v e r : kuoiieiden kansaa", iestä, mikä niitä maan tomuun I kamarissa pitämissään puheissa K. E. Heikkinen koetettu panna täytäntöön ja vin hallitus ole pystynyt pane noi hän. painaa. Mitä taasen jälkimäi- julistanut sodan Englannin jär- trusteja hävittää, mutta on käy k o e tti e s ittä ä w ilso n ila ista p o litiik Phonei Office 365, Editoria! Dep*t 832 seen kysymykseen tulee, niin jestyneitä työläisiä vastaan’ ja nyt niinkuin me sosialistit olem maan täytäntöön lakia, jonka se kaa. T ällöin h ä n e n su o ra sti a n n e l T äytyy sanoa, että emme Oii on alamaistensa noudatettavak ole k u u salla m itä tällä kaikeiu Entered as second-class mail matter mailman johtavat ylivaltiaatkaan samalla kehottanut kaikkia riis- me sanoneet jo aikoja sitten tu si laatinut? Onko vika hallituk tiin y m m ä rtä ä v a ltio h ih te e rin ta h o l k o ite ta a n , m u tta kaiken varalta July 18, 1912, at the Pest Office at eivät vielä ole saavuttaneet it- ^järjestelmän kannattajia “sul- levan käymään. ta, e ttä h än en , H ooverin, m ie lip id e t sessa, vaiko missä? , te n k in haluam m e ilmoittaa, etu Astoria, Oregon, under the A ct of selleen niin ratkaisevaa voiton kemaan rivit” ja ryhtymään tais- tä ei tu lla s iin ä a sia ssa p itä m ä än Kun Shermanin laki laadittiin, Vika on tuossa laissa. March 3. 1879. k y sy m y k sessä on elämän « 1 ^ varmuutta, että voisivat ruveta teluun punaista liikettä vastaan, olivat trustit kääpiöitä nykyis m inään m e rk itse v ä n ä te k ijä n ä. Se on ristiriidassa taloudellis j a ”, niin m e tulemme katsele laakereilleen lepäämään; heidän “joka on luonteeltaan mitä ku- ten trustien rinnalla. Niihin kuu “Jo n k u n p äiv än a ja k s i on W ash- ten lakien kanssa, kapitalistisen in g to n issa V en äjän kysym ys jä ä n y t i m itä suurimmalla epä] joukkonsa ei vielä ole niin yhte- mouksellisin.” Hän itse e i päi lui osia jostakin erinäisestä tuo Aseitfen kalisteleminen väinen kehityksen kanssa, ja siksi se ta v a lla a n sivuun ja se n sija a n kea- lo" a ja e ttä tulema^ ja seulottu, että kansal- joskaan pelkää punaista liikettä, tannon haarasta. Mutta miten on jäänyt syrjään kuolleeksi kir jo h d o sta panem aan vakavan iset ryhmät eivät vielä taistelisi (eikä se olekaan pääasiallisena on mailmanpolitiikan nyt? Vain pelkästään öljyä jaimeksi. Ei kapitalismin kehi k u ste lla a n k iih k e ä sti H ooverin k o h lauseen. ceskenään riistoalueista. Ja tä- syynä hänen sodan julistami- tuottavasta öljvtrustista on hui tystä voida pysäyttää tai sen ta lo s ta ”. S iih en velvoittaa meitä ensin pohjasäveleenä ma seikka se pakottaa uusiin, seensa sitä vastaan, vaan hän maavaa vauhtia muodostunut suuntaa muuttaa minkään lain se, e ttä laki kieltää boikoteera läikäilemättömiin ryöväyksiin tahtoo suuriäänisesti huutamalla jättiläislaitos, joka kontrolloi kautta, olipa se sitten kuinka ta k e n en k ään laillisesti rakenta Eräässä äskeisessä “Chicago a sitä johdonmukaisesti seuraa- järjestyneiden työläisten pyrki pankkeja, Aikoo voittaa kuolemankin öljytuotantoa aina “kansanvaltainen” tahansa. ja la illise sti ylläpidettyjä liikkeitä s Tribunen”, huomattavan kapita- viin toimenpiteisiin, joista aseel- mysten vaarallisuudesta saada S a n o m a le h d issä k e rro ta a n , e ttä 74- k o sk a kuolem attom uuskone k i j margariiniin ja kärrynvoiteeseen Kapitalismin kehitys on nyt listilehden, toimitusosastossa on inen yhteentörmäys on lopulli- kaikki raatajien hartioilla elävät muuan merkille pantava lyhyt sena loogillisena seurauksena. I edelleen kannattamaan häntä ja saakka, rautateitä, hiilikaivoksia, jo sivuuttanut sen pisteen, jota sy n ty m ä p äiv ä n ä än te k i T hom as E d i tä s s ä s u h te e ssa arveluttavaan rj" laivayhtiöitä, lääkkeiden valmis Shermanin trustilailla yritettiin son a h k e ra s ti ty ö tä “kuolem attom uus- riita is iin su hteisiin niihin Ukeiäh pätkä, jossa ilmaistaan huolestu Niinpä sen sijaan, että viisi- ha,len politiikkaansa. tusta ja myyntiä, ravintoloita y. estää. Ne “laittomat” yhtymät, k o n een ” k ek sim iseksi. joiden suojeluksen aiaiZ** neisuutta nykyisen aseitten ka- vuotisen tuhoavan sodan jälkeen Englannin työväenliikkeen voi- m. y.m. Verraten vähäpätöises joista laki puhuu, ovat kasva T ällä k oneellaan Edison m ein aa nähden, ih m isten hautaantoim ittam ten listuksen johdosta, joka on huo nyt mailman tuotantovoimat makkuuden Lloyd George tun- tä alusta on lihatrusti, jota on neet siksi voimaksi, joka maa n ä y ttä ä todeksi teo rian , e ttä eläm ä p a h tu u ; ja toiseksi, koska me mattavana pohjasäveleenä* yleen o istettaisun mailman uudel- nustaa varottaessaan Ranskaa, Shermanin lailla piiritetty yhtä- tamme todella hallitsee, omis ° D. ia n k aik k in en — e ttä h ä n tuleo telem m e, e ttä heikot nörvimme *j»d sä sanoen koko mailman politii- ^Ui en 1 ^ * Englannin järjestyneet työ- mittaa ja jonka jahtaaminen on taen ehdottoman diktaattorin vi e läm ään aina. , ra n v ä sy v ä t m iettim ästä 'keinoja n? kassa. Siinä sanotaan : teiskunnan luomiseen, jossa sei- Iäiset muodostavat mahdin jo- tuottanut hallitukselle suunnat ranomaiset maan ylimmästä ai “ T avallinen sa n a ‘kuolema* on vää- lä ta v a lla voi paljastaa kaikki “Onko Europan yhteiskunta la.set järjettömät hourupäisyy- ka on otettava suunnitelmia’ teh tornia kustannuksia, muodostu na viheiiäisimmän syrjäkylän rin k ä y te tty s a n a ”, sanoi E dison kes-1 v ä rie n v eh k eet ynnä noskeiai ; ■ päättänyt tuhota itsensä? Var den kohtaukset kuin äskeinen täessä huomioon ja että nykyi- nut mahtavaksi mono-pooliksi li koiraketsariin” saakka. — G. k u ste lu ssa sy n ty m äp äiv än ään . “Se ei ju o n e t; ja kolm anneksi koska yi. maankin se niin tekee, jos sitä •ota oh, kävisi mahdottomuu- senä aikana, jolloin Englannissa ...» han- ja kalanpakkauksen alalla. ole o llen k aan oikea, sillä jo s te tar- filosofinen m ielipiteem m e sanoo intohimoa, joka tällä kertaa e st, me nyt kaikkialla taasen on paljon työttömiä ja jolloin! Sitäpaitsi omistaa se m.m. pank- k o ita tte , e ttä eläm ä, jo k a p itä ä mie- tä m eidän arvokas velvolliguniemi näyttää vallitsevan hallituksia ja naemme imperialismin valmis- työnostajat pyrkivät alentamaan keja ja viljaelevaattoreita ja väl hen työssä loppuu o le m a sta olem assa. ' on m yöskin k e rra n kuolla Näistä - kansoja ei käydä hillitsemään, tän uvan hurjaan leikkiin, kuu- palkkoja kautta maan, olisi il-1 mistaa omien hintaluettelojensa E läm ä ei voi la k a ta olem asta, sillä ria a tte e llis is ta sy istä Edison jos 'Europan siveellinen perus lerame aseitten kalsketta jam eisesti vaarallista noudattaa! mukaan 438 eri lajia tavaraa, kone niin k u in aine, se on tu h o a m a to n ta. I neen on v äärässä. tuslaki ei kykene poistamaan si näemme tekoja, jotka luonnon- häikäilemätöntä politiikkaa sota Noin seitsemäntoista vuotta tä vihan ja pelon myrkytystä, lain välttämättömyydellä ajavat korvauksiin nähden, koska varuste-1 u . ■ • • , 3e: sitten, Rooseveltin ollessa presi- uusilla murhavälineillä . i L o,;« joka sitä uhkaa itsemurhalla, ja tut Hoover ristiaallokossa kansakunnat toisiaan vastaan ar . Pa.^e.n ta,s’’ e,ka suinkaan l denttinä, saavutettiin suuri ja ellei mitään puhdistavaa koh kansakunnat toisiaan vastaan parantaisi jo ennestään huonoa ( äänekäs “voitto” trusteista Sher- F e d e ra ted P re ssissä k irjo ite ta a n vai-1 teollista ja taloudellista t.lannete^anin lain Öljan/ Kaksi rau- tuullisuuden ja selväpäisyyden : '" 'k.e n,'.lla- . seu raav aan ta p a a n sota-aikana kuu tuulahdusta nouse puhaltamaan tiot tuntevat vainuansa noudat- ta Englannissa. Ranskan j,\ tatietä, Northern Pacific ja Great luksi tu lle e sta p o liittise sta pyrstö- pois sitä sumua, joka on estee täh d estä, H e rb e rt Ilo o v e rista : nä tervejärkisen politiikan rtäke-' “ H änen k e v ätk u k k a sen sa ovat jo u misen tiellä.” .« • | • j | uvav uovlLUilvC tu n e e t h allan ru n n eltav ik si. W ashing- ..... .. lhr™ tc.n kurjuuden tustamaan liittolaismaiden ny-i nin kautta ia “voiton” herättämä tönin jo h ta v issa p o liittisissa p iireissä Mitä tähän lausuntoon tulee, tain a n n ettiin m ääräys siimani«« Neuvosto-Venäjän taide- lieventämisestä, . tuhot- kvistä Saksan-oolitiikkaa " n . ->a . \ o,ton nerattama niin siinä aivan oikein nähdään, ja . urien - nälän tHAidntnlritnct,« ' V„ti; me,U ° h SUUr’- *«On “VO I- on h u o m attav ia m iehiä, jo tk a v ä ittä n äyttäm ön käyttäm isestä kaikissa | elämä. että Europa» kapitalistisien haï-' uJen tuoväntolaitosten korjaami- Lnglannin järjestyneet tyolai- ton” seuraukset ovat yhtä nau- vät, e ttä H oover ei tu le olem aan T . terei»»a. Täm ä toimenpide merluj lituksien politiikka on ajautu-j \ ta* vaan ?cn, s?J?an !c?utne.i' se eivät kuitenkaan paljoa vä- rettavia kuin yritykset jouksut- H prdingin m in iste ristö ssä k u u tti ajaun I s a a n - V en äjällä pääsivät vain hai- aee m au ttom ien näyttämökoristeitt« sesti työntyvät kaikki mitä alai massa karille. Nykyisen suun ita Lloyd Georgen sodanjulis- taa vettä ylämäkeen, sillä kai- k u u k a u tta kauem paa. J a kun hän on h tsevat luokat o»allisik«i taid en au tin - j a .te e tta i.ta poistam ista. Me pia,a nan edelleen ajaminen merkitsee sistaan maista irti saavat uusiin irksista heitä vastaan, he kun killehan on selvää, minkä ver- m K ansalle tarjottiin a in o a lta a n i m e teatteria sam anlaisena valistus- en n y t tulee hänen p o liittin en ten n osta. uusia, koko mailmaa mullistavia sotavarustuksiin. t,etav’aL että hän onr ennenkin ran rautatieyhtiöt ja -vhtvmät hovoim ansa la k astu m a a n ja kuole m itättöm iä rippeitä, jo n k in la ista vas- p rop ak an d alaitok sen a kuin koul. Ja -mitkä seikat kannustavat selkkauksia, jotka laajuudeltaan !tan^t y'os koe-ilmapalloja”. * nvkyään kilpailevat keskenään. m aan ju u ri niin p e ru ste e llise sti kuin tik etavaraa. P o lisiiv a ltio käsitti näyt- Siksi em m e vaadi mitään sibäanpifl eivät varmaankaan tule olemaan imperialistisia maita näihin pon Työväenpuolueen parlamentti-j Viime aikoina onkin Sherma- K lassillisen ohjelmista än en m o n in aiset ja pah im m at viho’ tam otaiteen m erk ityk sen va ltio llisen a sym ak su a. vähäisempiä kuin mitä se oli, nistuksiin uusia verileikkejä var r> Jroan johtaja J. B. C lynes j njn jajn täytäntöönpano niuutta- h lisen k iin o itu sv a lin een ä . Se valvoi a n k a -j oh ella esitetä ä n vallankumouksella sa haluavat. Tietenkin kysymykset svvttaa pääministerin nyt kii- nut muotoaan — ottamatta nyt jonka jälkilaskujen selvittelemi ten? Viim em ainittujen luomi^ “ N äm ä viholliset, jo ista se n a a tto ri rasti kaikkia m in san ottu ja kansan - k ap p aleita. sessä kapitalismi ja imperialismi kauppaeduista ja riistoalueista. liottavan riistäjiä luokkasotaan lainkaan huomioon sen suhdet- P en teattereita. Ne k ytk ettiin sen su u rin ta ed istetään kilpailuilla ja opmnoil ro se ei su in k aan ole vähäisim piä, on saanut ruumiiseensa rappeu Ranska puolestaan valmistau puhedlaan vaikka hän on aina ta työväenunioihin. Sen sijaan n a u re k ahleisiin . Ne olivat a u ttam attom asti v allan k u m ou k sellisissa työpajoin sk e le v at p a rh a illa an p a rta a n sa tuneisuutta ja kuolemaa ennus tuu väkivallalla riistämään vasal ennen o ut soimaamassa työläis-, että lain nojalla estettäisiin vh- p oliisin m ielivallan alaisia. T y ö tä te- T o .se lta p u o le n on kansan teette, tavia kolotuksia. Laajentaaksem- livaltionsa Puolan hyväksi Sak i-C>7. j° ”tajia kuinka, muka he i tymät, joiden tarkotuksena on sen jo h d o sta, e ttä H oover on e s ittä keva k an san lu ok k a jäi taiteellista, harrastus kasvanut niin valtavasti, n y t p ö lv ästin o saa o tta e ssa a n v a s me tuon lausunnon merkitystä salta sen elinehtoja kipeimmin kavif13a- ¡lakkauttaa kilpailu, on ruvettu ta a n k o rk ean virka-asem an m iesten m usikaalista ja dram aattista kasvatu s- tä on m iltei m ahdotonta johtaa b meidän on vain käsitteen “Eu koskevia luonnonrikkauksia Ylä- • r kun sanoo so- 9Cn nojalla järjestelemään täi joukossa, jo tk a ju u ri- o v at liitty n e e t ta vaille. laajaa näyttäm ök on eistoa. Tettt ropan yhteiskunta” sijalle asetet Schlesiassa. 'Kreikka on ryhty siä istisen liikkeen Englannissa j aisja yhtymiä.' Niiden täytyy N eu vostovallan p ääm ääränä on o l reita ja k iertueita on tähän meni y h teen ta rk o itu k se lla e ris tä ä h ä n et nyt sotaan T urkkia vastaan riis- tava mailman yhteiskunta, niin u een uhkaavaksi vaaraksi i nykyään olla “laillisia”, kilpai- ise sta to im in n a sta ja jo tk a nyt lut tehdä taide kansan om aisu u d ek si, sä v iety lu etteloih in kokonaista 3,0 päästään lähemmäksi asian to täksefen siltä kaikki mitä vain maalle nim hau silloin tunnus- h ua ei saa lakkauttaa “väärillä k ju ä lk suinkin voi. Tämä Kreikan toi taa, että se on laskuissa huo-i keinoilla” — mutta myöskään ei y v ä t y h ä v arm em m ak si siitä, e ttä antaa sen elim illisesti sulautu a ty ö kpl. dellisuutta ja Laajuutta. lä h eisessä tu le v a isu u d e ssa voivat h ä tätek evään lu ok k aan ja luoda taide menpide tulee __ sykösemään Eng S oittotaid e. Viime sodan . seurauksena le- v,- .... » nuoon otettava tekijä Melkein. saa kilpailla “väärillä keinoilla”, •• •• a... , , lannin, lännin, Ranskan, Venäjän, \ ena an, Ara- koko lehdistö ivaa harita sen vaan senkin tulee olla "laillista”, n e t le n n ä ttä ä ulkonaiseen pim eyteen. k ok ön aan u u d elle p o h ja lle, jotta se M usiikin alalla on bolabevike paa mailman työväestöstä koi- u- • r Kaukaasian ,„ v ,,L J « i hci- • K overia on p id e ttä v ä m iehenä, voisi k öyh ä listö stä im eä uusia voim ia. , „ ... • ... , nian ja monet sam at ta rk oitu k set: laajojen kanMi johdosta kun hau kehottaa por- Xiinpä esjnmrkiksi joitakin k a v a sta isu u d essa v a rm a sti tulisi e n - __* t / taistelun • ..... . . misenkvmmenta p _ _ . miljoonaa tiljoonaa h nen- pyörteisiin. Italia Sam alla kun p yrim m e lu om aan u u t k errosten tu lee tutustua todelli väreitä liittymään yhteen taiste vuosia sitten, kun prokuraattori jo kea Europassa turpeen alla, mil- on tehnyt alueanastuksia, 17 esiin ty m ään p re sid en tik o k ela a n a ia ta, p u h d asveristä ty ö v ä en taidetta, on jotka lu so itto la ite e n saavutuksiin. Edelle joonia on täimän kauhistuttavan uhkaavat Europan rauhaa ja te ssa sos.austeja vastaan ,a sa-i Palmerill oijsi ,pitänvt Shertna- siksi ’h äm äh äk k i on k u tsu n u t kär- tark oitu k sen am m e tutu stu ttaa ty ö k a n lukumäärän lisäksi jätetty raaja kevät valmistuksia uudelle so malla huoman taa hänelle, e ttä , nin trustilain suojissa hvökätä pasen a stu m aa n kam m io ih in sa’. H oo sa m en n eitten a ik o jen ih an im p iin tai- k oetetaan kehittää kannan soitanno| lista aistia. O llaan uuden mutuk rikkoisiksi ja avuttomiksi oman dalle. Englannin koti- ja ulko e., vo le .° ,ke'" 5 . oP,''aai hurjasti lihatrustin kimppuun, v er on o tta n u t ta rjo u k sen vastaan. delu om iin . lu om isp u u h issa, jonka tulee kuv»l onnensa varaan ja miljoonia työ maa-politiikka herättää yhä suu nuehelta. joka ,tse 1910 yaa- teki han aivan päinvastoin Hän T äm ä teh tävä oli alk u jaan sa n g en S itten m aalisk. 4 :n n en päivän on a leissa piti luokkasotaan kiihot läisnaisia ja lapsia on joutunut sangen kohteliaasti kutsui trus- tä ss ä su h tee ssa s a ttu n u t kaksi m e r v a ik ea ’ P u u ttui lah jak k aita henki- ik ak au d en henkeä. Se syntyy Ö1 remmaksi käypää myrskyä ko tavia puheita. ihmishvlkiöiksi. nääntymään epä tona ja ulkomailla, eritotenkin tiherrat puheilleen ja ystävälli- löitä, ta iteilijo ita , jotk a o lisiv a t k ä väen om alla tehokkaalla myötavaik valm.stautu.1, sesti näille osotti kcjnoja j tei. k itsev ää ta p a u sta , jo tk a p a rh a ite n sittä n eet, m itä olisi ollut teh tävä N eu- tu k sella. inhimillisen saartopolitiikan seu Irlannissa, Egyptissä ja Indias- k älm äät so tta v a t m iten k ä ent. elin tarv ek o n t- P arhaista kyvyistä muodostet vaalita,sielua tä, minä he voivat väisJt - trus. o rollööri rauksena. jonka sodan oletetut sa. Yhdysvaltain ja Japanin va- t n r L v L on s e k a a n tu n u t pauloihin. v o «t o -V en ä jä n taiteen "k an sallistu tta- valtion soittok u n tia. Kansainväli«' voittajat ovat panneet toimeen' kuraavissa yaaletsa viidessä sa-,tilain asettamat ansat. V asta viim e aik o in a on K uukauden alk u p äiv in ä saapui W as- m isek si . niitä vastaan, joita rajalla väki- kstke.maton ristiriitojen nÄ«isimI^.T,,l',Sht ’ ,,a i S, ” T ' ' Ylimalkaan ei kuitenkaan enää hingtoniin e telän kutom ateollisuuden taiteellisen ty ö n tek ijö issä ilm en n yt asiain kom issariaatin musiikkiosu ’ J vuo kauppaeduista ja ylivallasta vallalla eivät ole kyenneet nu on p eru stan u t viisi suurta symfooni L ) saavan ’ valituksi , US^ ' suuria trus‘eja häiritä lainkaan e d u sta jia jä rje stä m ä ä n vientikonfe- vireyttä, onpa saavu tettu m elk o h y ork \at n,öh puolueen jertamaan. Kaikilla näillä jär Kaukaisessa Idassa. Kiinan ja CLt esteria, noin 50 pienempää soitt sen jälkeen kun Yhdysvaltain viä tu lok siak in , jotk a an tavat m eil Japanin välillä on taistelu elin ren ssia, jo ssa he h a lu siv at H oover’n jettömillä toimenpiteillä on vain ehdoista käynnissä. Venäjän ja suuren joukon edustajia. ylioikeus antoi kuuluisan päätök- esiin ty v än jo h ta v a n a puhujana. V al le oik eu d en puhua tasavallan taiteen kuntaa ja kaksi kansallisilla soittoki Liberaalisista lehdistä Chro- täydennetty sitä mailman yhteis neilla varusteltu a soittamoa. N« tio- ja k au p p ad e p a rte m en ttien alao elp ym isestä. Japanin välillä voi a l i t u n yh- nicu “^ 7 j o ^ k ^ Ä ä S kuntakoneiston tuhoamista, jo soitto k u n n a t ja soitannolliset yhd sasto issa o te ttiin ehdotus T eatteri. . . ___ — ystävälli- hon viisivuotisen sodan aikana teentörmäy? tapahtua millä het-! to m a s ti k a n n a t t a a t kvti r ty k set ovat vuoden 1919 lopusta hyvänsä Siperiassa. Yleen- ! Crea. Toiset liberaaliset lehdet! S.T:_na^Ä ; ,8 esti v astaan . L opuksi m entiin N ä yttäm ötaiteen "k an san om aistu t- koko mailman energia tuhlattiin kellä käen an tan eet 170 simfooniakonse kannattavat entistä p ä ä m in iste Ii± ikeUd? - mielipi<l ' ',äsU s' i- ’1,anss* oikeaan ¿ f “ sa sanoen tarvitaan vain muo tam iaeksi" on teh ty p aljon . Suu Mikä on kaiken tämän järjet tia, joissa enim m äkseen esitettiin * kasta on toinen — trusti on hy- vum ennen m ain ittiin H ooverin nim i rim pien teatterien o h jelm isto a on littu ja klassillisia musiikkinumerof tömyyden lopullisena tarkotus- dollinen kipinä, joka on valmis riä Asquithia —---------- _; v a l a , t ° s ja s e n o n s a l l i t t a v a j ä t - aivan kuin h än olisi nyk y isen pre sytyttämään kaikki kokoontuneet tu n tu valla tavalla " ja lo stettu " . T ar T äm än lisäksi tyydytettiin maak peränä? Ja mihinkä ollaan inail- kaa toimintaansa häiritsemättä, j sid en tin joku tä rk e ä apulainen äärettömät massat tulenarkoja k oitu k sen a on nim ittäin tu tu stuttaa massa kaikkien näitten toimen- aineksia valtavaan roihuun, jon- POIS PORVARILEHDET tien m usiikkinälkää 70 konserttikolu TYÖLÄISTEN KODEISTA Sen jälkeen ovat trustit saaneet) “ P re sid e n tti lausui tällöin 'O nko työ tä tek ev ä k an san lu ok k a k a u n eim u k sella ja y li 1 70 erilaisella konsert ottamatta huo-, m inun k ä site ttä v ä , e ttä te h a lu a tte piin klassillisiin k ap p aleih in . H iljat- la. Näm ä konsertit ovat tyol*i« ss:t:ir.;::;:unun (T H E COM RADE) V a o V lV f s f /ä lli ra t « 1__- _ e m JUTUN JATKOA YHTEISKUNNALLISIA JA VALTIOL LISIA VIRTAUKSIA ULKOMAILLA 1« ttW K tn in n in ìn nnrininm iuM M M m f Miten valtion “vähitel len kuoleminen on käsitettävä Unen ed u staja, sen kesk ity s huoma lalle tulee esineiden hallitsem inen ja panoa, jo u kkokäsityksen m ukaan, c-1 keen kövhäitatnn tav aan korporationiin, m u tta se oli . V . | . jp ä l,cmMt& vallankum ouksen h lm m e ,.-, v X ’ Va,t,° eli >,uo" - sitä vain sikäli, m ikäli se oli sen L ' l i 1" “ " “ * • 68 kU° " e v* - ' Jollei s u o ra s ta » , sen kle,-1 T e e k s i luokan valtio, m ikä om alla aik ak au hitellen. Täm än p eru steella on a r - , täm igtä. i moiseksi, A aitio on “erikoinen dellaan yksin ed u sti koko y h te isk u n voima so rta m ista v a rte n Täm än v osteltava la u se p a rtta v ap aasta ta a : v an h alla . a ja lla se oli o rjien k a n sa n v a ltio sta ”, la u se tta Jolla o h i J a 6itaPa itsi on tällain en “ tulkin- suurenm oisen j a m itä suurim m assa alt8 tr Dr T*,ti0 ' , keSki' h e tk «u l«*n ag ita to rin e n o le m a ssa -1 ta m ita tö rk e ln ta ’ Pe lk a st®än p o r-1 m ä ärässä syvän m ä äritelm än on En- j a r dai: aatelisto n , m eidän a i- ) ojon Ojk eugt joka lo p p u k äd en v areil,e ed u llista m arxism in vääriä- ^e,s täsgä a n ta n u t m itä täydellisim - anam m e p o rvariston. Silloin kun on p aik k an sa • p itäm ätö n T ä - j te ly ä ’ ^oka te o re e ttise sti p eru stu n m ä,lä selvyydellä. J a siitä jo h tu u valtio vihdoinkin to d ellisesti tu le e m än pohja!la on myÖ9kin a rv ioitava tä rk e in te n se ikk<>jen ja näkö k o h tien "erik o isen voim an so rta m ista 0 ° >• e19 unnaD ed u stajak si, sil- n k a n a r kistien vaatim us, e ttä vai- u n h o ittam iseen, jo tk a ovat o so ite tu t v a rte n ”, jolla p o rv aristo so rtaa köy- oin äo tekee itse itaen sa tarp eetto - tio olisi la k k a u te tta v a käden k ään V a,kkaPa sam assa m eidän kokonai- hälistöä. k o u ralliset rik k a a t s o rta v a t m aksi. S iitä läh tien kun ei tule te e ssä ." su u d essaan esittäm ässäm m e Engel- m iljoonia, työläisiä, täy ty y m u u ttu a ölem aan y h tään y h te isk u n n a llisti siksi ‘erik o isek si voim aksi s o ru m is - (“A nti-D yhring", “ H erra Eugeu 8lD * y h teen v eto " lausunnossa. luokkaa, joka olisi p id ettäv ä sorron- D yhringin tie te en k u m o a m in e n ”). ! Í Sen jälk een U n in h u o m a u tta a en I p ö r v a r l X ' t k X l t e ^ V d l k t a « « ! “ alaisuudessa, siitä lä h tien kun yh Lenin Jatkaa: " ta Bn*’" ,uo“ I S iin ä Juuri onkin "valtion h a v tttjj dessä luokkaherruudeu kan ssa, y h d es ............... - anarkian tuotannossa ’ •i4*” »"“ •* 5sn°o- •«* «taMM.» m . m inen valtiona". Siinä on tuotan- sä nykyisen s y n n y ttä m iä y k sity isen o le m a ssao lo . 1 rik k a a sta E n eelsln l r ' lna se” a)a" l f i l l D S * v altiovallan, köyhälistö "sa- non välineiden y h teisk u n n an nimes- ta iste lu , kanssa häviävä, ne ylv ~ » ä v ltta a valtion v a ltio n a -, M Í 83 V altaam istoim ltus On itse stä ä n Sialistisen aato k sen todelliseksi ta se m erk itsee, sitä “ei ole ta p a n a ” selvää, e ttä tällain en toisen (porva teen tö rm äy k set ja äärim m äisy y d et, m aisuudeksi nykyisessä T av allisesti se kokonaan jo tk a tä s tä U ista lu st« jo h tu v a t — puolueissa tu llu t a in o asta an sosialisti- a jatella. risto n ) erik o isen voim an” v a ih ta m i se, et- Í siv u u te taa n tai p id etään E ngelsin silta uh»!?» . v Ï ¿a«” ' 6"u u “«e.P •» »uin olemaan »itään nen toiseen (k ö yhälistön) “ erikoj- aux e ttä ‘valtion" p o liittise n a m uotona n y t tä m ä n väitteen johtopaatok- tuohon a ik aa n on m itä täydellisin yksinom aan a n ark isteja vastaan- ! dem okratia. M utta ei y h d en k ään Jäleliaolevasta 10 hengestä Tarma m arxism ia ju lk e a sti v ääristelev än ! tik in 0 ei tiedä, m itä ‘ vapaa o p p o rtu n istin m ieleen juolahda, e ttä san valtio ” on ja mik-i h;okr.ay| E ngelsin ta ig t valtion “vähitellen tä ssä , E n g e lsiliä sen m u k aan siis, k u olem isesta" o vat niin la ajalti tun seen tu o ta tunnussanaa raitaan on puhe d em o k ratian “ nukahtam i- sälty y hyökkäys opportunisteja n etu t. n iitä lainaillaan niin usein, aes a ja “ v ähitellen k u o le m isesta ”, taan. ne niin selv äp iirteisesti o so ittav at, S iten historiaa lu o n ä y ttä ä en si silm ä y k se ltä s a n m ikä m arxism in ta v allise ssa v ä äris ¿siten ta p ah tu u suuren v a haluuni0' telyssä opportunism iksi m uodostaa gen o m itu iselta. M u tta “k ä s ittä m ä opin huom aam aton väärennys vai tö n tä ” se on vain sille, jo k a ei sy sev ak si poroporvarillisuudeksi. -^cJ sen ytim en, e ttä on v ä lttä m ätö n tä venny a ja tte le m a a n , e ttä d em o k ra k istiv a sta is ta johtopäätöstä en niihin y k sity isk o h taisesti p y säh ty i. tia on m yöskin valtio ja e ttä seu E sitäm m e tasaa V eninin m ukaan ko b an n esti to iste ttu , mataloitettu, m ukaan siis d e m o k ra tia m yös hä- ko sen E ngelsin lausunfion. jo sta i n tä tty m ahdollisim m an lujasti ovat o te tu t : \ iaa sam alla kun h äv iää valtio. P o r hin. se on saa n u t ennä r . ' - ö 1 v arillisen valtion voi a in o a sta a n v a l “K öyhälistö o tta a valtiovalla# k ä n äk ö kannalta. M utta tuo tunnus lankum ous “h ä v ittä ä ”. V altio vleen siin sä ja m u u ttaa tuotannon v älin eet v astain en johtopaatos on nun^' 6ä, t - s. — ennen k aik k ea valtion o m a isu u d ek si täy d ----- ellisin d em o k ratia, voi n e tty ja ‘‘unohdettu vain “v äh itellen k u o lla”. M utta aen k a u tta se h ä v ittä ä itsen sä "V apaa kansanvaltio ’ oh "r>,u N eljänneksi. E s ittä e ss ä ä n kuului S aksan sosialidem okraattien otjelo köyhälistönä, saa k a u tta se h ä v ittä ä san v ä itte e n s ä : “valtio kuolee väh kalkki luokkaaroavaU uudet ja iUOk- v a atim u k se n a ja kulkevana tiia® ir. v..r.wAt.a.. ja samalla ___ n myöa . vai- to lie n ”. E n g els h e ti s e littä ä k o n karastakohdat san an a. P aitsi pikkuporvarini« »«ratttvM. mikä teklat tarpeeni»»- nnrkUtUn o ^ U u ” vaUie^^iakk^ut1 kouu°MiSe^ ' be*elil*lte“ ' helk-j,een voimaan" ei’mitenkä», oi ta k re e ttis e s ti, e ttä tä m ä v ä ite on su u n pöyhkeää dem okratiakasitteea *u tion. E ntinen ja täh än saakka ole valtion e n k o te e , so » r rto t o v v n allan lla . — - v .ltle n , , t’’^ ä l ” ö ~ „ . _ m uo n a ttu sek ä o p p o rtu n iste ja e ttä an ar- m a sta oleva yh teisk u n ta, joka liik u sta, ei tu o ssa tunnussana;** oäl E nsim äinen teko. Jossa valtio esiin k iste a v astaan . T äm än ohella on neo’ Ja,m en m a rIi,m in rä ä p tm i-! suurim m an vallankum ouksen koke dossa. kuu luokkavastakohdisse, ta rv itsi ‘ tyy todellisesti koko y h teisk u n n an K olm anneksi. “ V ähitellen kuole E ngelsiliä e tu sija lla se johtopäätön y h tä än p o liittista sisältöä. v a ltio ta , t. s. riistä jä lao k a n järje.t- 1871 P ariisin K om m uunin siin ä laillisesti viitattiin deuiokr* ed u stajan a — tu o tan n o n välineideu X r t n n T m . u T , n ° s a a ,,‘ ,n isU °V p o rtu n i.m ik sl. silla nä,n "tn tk itU es-1 kokem us", j . se.i Jälkeen hän oso, m isesta*, ja sitäk in selvem m in se v ä itte e stä ä n “ v akion v äh itellen kuo tn ä sen ulkonaisten tu o ta n to su h tei tiseen tasav altaan , sikäli oli E0*0 h altu u n sa o ttam in en y h teisk u n n an sa jä ä jalelle vain h ä m ärä k ä sity s ta a . e ttä kysym yksessä o lev at s a n a t kä kaunopuheisem m in — " n u k a h ta le m isesta ”, jo k a on tä h d ä tty oppo.-- den ylläpitäm iseksi, siis erito te n riis valm is “hyväksym ään” • J“cJ m isesta*, i ..¿ k , , — ■ E ngeles puhuu aivan eel- tettävän luokan väkivaltniata pid it san an “ to ista ise k si” agitalori**1 _ kUOle.m,f.eEU ^ ^ H u v a t j v a s t i j a m ä ä rite lly sö sen jälkeiseen tu n iste ja v astaan . v S a a tta a »>°<ia vetoa siitä, « tr i nakokannutta. M utta tuo tus»*!* k y m m en estä tu h a n n e s ta henkilöstä, na oli opportunistinen kosä» joi aa o vat jo k o lu k e n ee t tai k uul ilm a issu t y ksistään porvariin - 3 tu o ta n to v ä lin e e t”. t. ». Ben jälk een le et ise«M tu o sta Valtio oli koko yhteiskunnan a1ral-t u » . Henkilö“ « haltitaemlaen ,l-'leiSe.u “ " « e « T “ “ '* T '"'“ ''kuola lem ” ¿ a i r 1 0 0 - “ ra h ite IIe n k u o -• m o k ratian kaunistelua, m utts ») kun so elalietinen v allaakum ous on n.m voi : h itellen kuolee vallankum ouksen jäl- tap ah tu n u t. Me k aik k i ü e d â œ m ï j t a i m u ista," e ttä E w e h ^ “ arvostelun U s it* « ’ a g els on tähaän- te m y y ttä jokaiseen valtioon n*-' Z
