- J £.,' :■
LAUANTJ
TOVERI
HUHT1K. 2 P.—SATURDAY, APRIL 2
P '^'K en seurauksena m enossa?,ka liekit taasen punertavat ko-
TRUSTIT JA TRUSTILAIT mioon joitakin suoranaisia ilvei- k u tsu a p re sid e n tin p u h u m a an konfe “ On a in a ollut olemassa
Mitä ensimaiseen kysymykseen ko mailmaa. Ja niinpä se rau-
lynäytäntöjä, joita “rakkaan kan re n ssiin n e , vai ta rk o ta tte k o , e ttä p re m ä ä rä eläm ää ja aina tulee m ? *
n » . organ of the Finnish workers in tulee, niin imperialistisen pohtii- j ha, joka hiljattain aikaansaatiin
Parikymmentä vuotta sitten san” huviksi on annettu.
sid e n tin on n im ite ttä v ä s ih te e ri H oo sa m a m äärä. E läm ää ei void, ? “
the Western States. The only Finnish
kan
tarkotusperana
tietenkin
on
I
todellisuudessa
oli
vain
näennäi-
laadittiin
Shermanin
trustivastai-
t ä i . eläm ää el voida tu b « ,
Daily in the West. Published Daily,
Mutta pienempiä laitoksia on v er e d u sta m a an siellä itseään?*
ke,nolla
millä
tahansa
ja
hinnal-|„en
aselepo,
joka
itseasiassa
tu-
nen
laki
ja
alettiin
“pitää
ku
ascent Sunday, at Astoria, Oregon,
el voida te h d ä moneokertaiset
“järjestelty”.
Jos
esimerkiksi
“ M itenkä a s ia t lo p u llise sti jä rje s
by the Western Workmen's Publishing a millä hyvänsä alistaa mail-hee lopettamaan rauhan tykkä- rissa’’ trusteja. Tarkotuksena oli
pari kenkäkauppiasta tai kenkä- te ttiin , el ole tu llu t ju lk isu u te en , Bdiaoi. uskoo hänen k 4,1
man yhteiskunta uuteen muo- nään.
estää suuret yhtymät, jotka oli tehtailijaa aikoo joko tehdä “lait
m u u s koneensa todistavan ,
toonsa kehittyneen finanssikapi-
m u tta e d u s ta ja t a in a k in tu liv a t huu
vat
omiaan
lopettamaan
kilpai
te o ria n tieteellisesti.
tomia” sopimuksia tai kilpailul
Office Seventh and Commercial St., talismin rautakoron alle ikuisik
lun eri tuotantoaloilla, sillä pik la tappaa toisensa, niin kutsu m aam aan jo u tu n e e n sa te k em ise e n H ä n ei usko ouija-lautoihin
Opposite Post Office.
si ajoiksi. Siinä kuitenkin loih PATRIOTISMI BOLSHE kuporvarillinen käsitys on va
jo n k u n v o im ak k aan p o liittise n poh
ty k siin eli muttiin spiritismi Í
,
taan
heidät
asianomaisen
viran
ditaan
esille
uusia,
valtavia
ris
Poet Office Addreee:
VISMIA VASTAAN
paan kilpailun käsitys, “tilaisuuk omaisen puheille ja he saavat ja v irra n k an ssa. S iin ä oli ensim äi- hin.
tiriitaisuuksia, jotka pakottavat
T O V E R I, Bos 99, Astoria, Ore.
sien yhtäläisyyden” käsitys, sen nuhteita, jotka välistä vaikutta nen v a ro tu s siitä , e ttä H o o v erin ei “ Se on n ä itte n keinojen kes
ENGLANNISSA
lopulta
nääntymistilanteeseen
s a llita ju lk isu u d e ssa p aljon e siin ty
kuvitellun “kansanvallan” käsi vat, välistä eivät.
m ättöm yys, joka panee minut
ED1TOR1AL S TA FF
painetut
mailman
kansat
nouse-
_
.
___
_
Englannin pääministeri Lloyd tys, joka täällä rikeeraa. Ja
vän.
Elis Sulkanen, Managing Editor, Sulo
le m ä än tosip eräisy y ttä tarkoiu?
No
miksi
sitten
on
näin
käy
n tu li esille kysym ys Venä-
Syvänen. Alex Sevo, A . N. Koskela. maan luomaan niskoiltaan sitä I George on parlamentin edustaja* kaksikymmentä - vuotta on lakia nyt?
Miksi ei mailman mahta jä ä n S itte
su
h ta u tu m ise sta , jo s s a H o o v e r :
kuoiieiden kansaa",
iestä,
mikä
niitä
maan
tomuun
I
kamarissa
pitämissään
puheissa
K. E. Heikkinen
koetettu panna täytäntöön ja vin hallitus ole pystynyt pane
noi hän.
painaa.
Mitä taasen jälkimäi- julistanut sodan Englannin jär- trusteja hävittää, mutta on käy
k o e tti e s ittä ä w ilso n ila ista p o litiik
Phonei Office 365, Editoria! Dep*t 832 seen kysymykseen
tulee, niin jestyneitä työläisiä vastaan’ ja nyt niinkuin me sosialistit olem maan täytäntöön lakia, jonka se kaa. T ällöin h ä n e n su o ra sti a n n e l T äytyy sanoa, että emme Oii
on alamaistensa noudatettavak
ole k u u salla m itä tällä kaikeiu
Entered as second-class mail matter mailman johtavat ylivaltiaatkaan samalla kehottanut kaikkia riis- me sanoneet jo aikoja sitten tu si laatinut? Onko vika hallituk tiin y m m ä rtä ä v a ltio h ih te e rin ta h o l
k o ite ta a n , m u tta kaiken varalta
July 18, 1912, at the Pest Office at eivät vielä ole saavuttaneet it- ^järjestelmän kannattajia “sul- levan käymään.
ta, e ttä h än en , H ooverin, m ie lip id e t
sessa,
vaiko
missä?
,
te n k in haluam m e ilmoittaa, etu
Astoria, Oregon, under the A ct of selleen niin ratkaisevaa voiton kemaan rivit” ja ryhtymään tais-
tä ei tu lla s iin ä a sia ssa p itä m ä än
Kun
Shermanin
laki
laadittiin,
Vika
on
tuossa
laissa.
March 3. 1879.
k y sy m y k sessä on elämän « 1 ^
varmuutta, että voisivat ruveta teluun punaista liikettä vastaan, olivat trustit kääpiöitä nykyis
m inään m e rk itse v ä n ä te k ijä n ä.
Se
on
ristiriidassa
taloudellis
j a ”, niin m e tulemme katsele
laakereilleen lepäämään; heidän “joka on luonteeltaan mitä ku- ten trustien rinnalla. Niihin kuu
“Jo n k u n p äiv än a ja k s i on W ash-
ten
lakien
kanssa,
kapitalistisen
in g to n issa V en äjän kysym ys jä ä n y t i
m itä suurimmalla epä]
joukkonsa ei vielä ole niin yhte- mouksellisin.” Hän itse e i päi lui osia jostakin erinäisestä tuo
Aseitfen kalisteleminen väinen
kehityksen
kanssa,
ja
siksi
se
ta
v
a
lla
a
n
sivuun
ja
se
n
sija
a
n
kea-
lo"
a
ja
e ttä tulema^
ja seulottu, että kansal- joskaan pelkää punaista liikettä, tannon haarasta. Mutta miten
on jäänyt syrjään kuolleeksi kir
jo h d o sta panem aan vakavan
iset ryhmät eivät vielä taistelisi (eikä se olekaan pääasiallisena on
mailmanpolitiikan
nyt? Vain pelkästään öljyä jaimeksi. Ei kapitalismin kehi k u ste lla a n k iih k e ä sti H ooverin k o h lauseen.
ceskenään riistoalueista. Ja tä- syynä hänen sodan julistami- tuottavasta
öljvtrustista on hui tystä voida pysäyttää tai sen ta lo s ta ”.
S iih en velvoittaa meitä ensin
pohjasäveleenä
ma seikka se pakottaa uusiin, seensa sitä vastaan, vaan hän maavaa vauhtia
muodostunut
suuntaa
muuttaa
minkään
lain
se, e ttä laki kieltää boikoteera
läikäilemättömiin
ryöväyksiin tahtoo suuriäänisesti huutamalla jättiläislaitos, joka kontrolloi
kautta,
olipa
se
sitten
kuinka
ta
k e n en k ään laillisesti rakenta
Eräässä äskeisessä “Chicago a sitä johdonmukaisesti seuraa- järjestyneiden työläisten pyrki pankkeja,
Aikoo voittaa kuolemankin
öljytuotantoa
aina
“kansanvaltainen”
tahansa.
ja la illise sti ylläpidettyjä liikkeitä s
Tribunen”, huomattavan kapita- viin toimenpiteisiin, joista aseel- mysten vaarallisuudesta saada
S a n o m a le h d issä k e rro ta a n , e ttä 74- k o sk a kuolem attom uuskone k i j
margariiniin
ja
kärrynvoiteeseen
Kapitalismin
kehitys
on
nyt
listilehden, toimitusosastossa on inen yhteentörmäys on lopulli- kaikki raatajien hartioilla elävät
muuan merkille pantava lyhyt sena loogillisena seurauksena. I edelleen kannattamaan häntä ja saakka, rautateitä, hiilikaivoksia, jo sivuuttanut sen pisteen, jota sy n ty m ä p äiv ä n ä än te k i T hom as E d i tä s s ä s u h te e ssa arveluttavaan rj"
laivayhtiöitä, lääkkeiden valmis Shermanin trustilailla yritettiin son a h k e ra s ti ty ö tä “kuolem attom uus- riita is iin su hteisiin niihin Ukeiäh
pätkä, jossa ilmaistaan huolestu
Niinpä sen sijaan, että viisi- ha,len politiikkaansa.
tusta
ja myyntiä, ravintoloita y. estää. Ne “laittomat” yhtymät, k o n een ” k ek sim iseksi.
joiden suojeluksen aiaiZ**
neisuutta nykyisen aseitten ka- vuotisen tuhoavan sodan jälkeen
Englannin työväenliikkeen voi- m. y.m. Verraten vähäpätöises joista laki puhuu, ovat kasva T ällä k oneellaan Edison m ein aa nähden,
ih m isten
hautaantoim ittam ten
listuksen johdosta, joka on huo nyt
mailman tuotantovoimat makkuuden Lloyd George tun- tä alusta on lihatrusti, jota on neet siksi voimaksi, joka maa n ä y ttä ä todeksi teo rian , e ttä eläm ä p a h tu u ; ja toiseksi, koska me
mattavana pohjasäveleenä* yleen o istettaisun mailman uudel- nustaa varottaessaan Ranskaa, Shermanin lailla piiritetty yhtä-
tamme todella hallitsee, omis ° D. ia n k aik k in en — e ttä h ä n tuleo telem m e, e ttä heikot nörvimme *j»d
sä sanoen koko mailman politii-
^Ui en
1 ^ * Englannin järjestyneet työ- mittaa ja jonka jahtaaminen on taen ehdottoman diktaattorin vi e läm ään aina.
, ra n v ä sy v ä t m iettim ästä 'keinoja n?
kassa. Siinä sanotaan :
teiskunnan luomiseen, jossa sei- Iäiset muodostavat mahdin jo- tuottanut hallitukselle suunnat ranomaiset maan ylimmästä ai “ T avallinen sa n a ‘kuolema* on vää- lä ta v a lla voi paljastaa kaikki
“Onko Europan yhteiskunta la.set järjettömät hourupäisyy- ka on otettava suunnitelmia’ teh tornia kustannuksia, muodostu na viheiiäisimmän syrjäkylän rin k ä y te tty s a n a ”, sanoi E dison kes-1 v ä rie n v eh k eet ynnä noskeiai ; ■
päättänyt tuhota itsensä? Var den kohtaukset kuin äskeinen täessä huomioon ja että nykyi- nut mahtavaksi mono-pooliksi li koiraketsariin” saakka. — G.
k u ste lu ssa sy n ty m äp äiv än ään . “Se ei ju o n e t; ja kolm anneksi koska yi.
maankin se niin tekee, jos sitä •ota oh, kävisi mahdottomuu- senä aikana, jolloin Englannissa ...»
han- ja kalanpakkauksen alalla.
ole o llen k aan oikea, sillä jo s te tar- filosofinen m ielipiteem m e sanoo
intohimoa, joka tällä kertaa e st, me nyt kaikkialla taasen on paljon työttömiä ja jolloin! Sitäpaitsi omistaa se m.m. pank-
k o ita tte , e ttä eläm ä, jo k a p itä ä mie- tä m eidän arvokas velvolliguniemi
näyttää vallitsevan hallituksia ja naemme imperialismin valmis- työnostajat pyrkivät alentamaan keja ja viljaelevaattoreita ja väl
hen työssä loppuu o le m a sta olem assa. ' on m yöskin k e rra n kuolla Näistä
- kansoja ei käydä hillitsemään, tän uvan hurjaan leikkiin, kuu- palkkoja kautta maan, olisi il-1 mistaa omien hintaluettelojensa
E läm ä ei voi la k a ta olem asta, sillä ria a tte e llis is ta sy istä Edison
jos 'Europan siveellinen perus lerame aseitten kalsketta jam eisesti vaarallista noudattaa! mukaan 438 eri lajia tavaraa,
kone
niin k u in aine, se on tu h o a m a to n ta. I neen on v äärässä.
tuslaki ei kykene poistamaan si näemme tekoja, jotka luonnon- häikäilemätöntä politiikkaa sota
Noin seitsemäntoista vuotta
tä vihan ja pelon myrkytystä, lain välttämättömyydellä ajavat korvauksiin nähden, koska
varuste-1
u
. ■ •
• , 3e: sitten, Rooseveltin ollessa presi-
uusilla
murhavälineillä
. i L o,;«
joka sitä uhkaa itsemurhalla, ja tut
Hoover ristiaallokossa
kansakunnat
toisiaan vastaan
ar .
Pa.^e.n ta,s’’ e,ka suinkaan l denttinä, saavutettiin suuri ja
ellei mitään puhdistavaa koh
kansakunnat toisiaan vastaan parantaisi jo ennestään huonoa ( äänekäs “voitto” trusteista Sher- F e d e ra ted P re ssissä k irjo ite ta a n
vai-1 teollista ja taloudellista t.lannete^anin lain Öljan/ Kaksi rau-
tuullisuuden ja selväpäisyyden : '" 'k.e n,'.lla- .
seu raav aan ta p a a n sota-aikana kuu
tuulahdusta nouse puhaltamaan tiot tuntevat vainuansa noudat- ta Englannissa.
Ranskan j,\ tatietä, Northern Pacific ja Great luksi tu lle e sta p o liittise sta pyrstö-
pois sitä sumua, joka on estee
täh d estä, H e rb e rt Ilo o v e rista :
nä tervejärkisen politiikan rtäke-'
“ H änen k e v ätk u k k a sen sa ovat jo u
misen tiellä.”
.« •
| • j |
uvav uovlLUilvC
tu n e e t h allan ru n n eltav ik si. W ashing-
..... .. lhr™ tc.n kurjuuden tustamaan liittolaismaiden ny-i nin kautta ia “voiton” herättämä tönin jo h ta v issa p o liittisissa p iireissä
Mitä tähän lausuntoon tulee,
tain a n n ettiin m ääräys siimani««
Neuvosto-Venäjän taide-
lieventämisestä, . tuhot- kvistä Saksan-oolitiikkaa
"
n .
->a . \ o,ton nerattama
niin siinä aivan oikein nähdään, ja
. urien
- nälän
tHAidntnlritnct,«
'
V„ti;
me,U
°
h
SUUr’-
*«On
“VO
I-
on
h
u
o
m
attav
ia
m
iehiä,
jo
tk
a
v
ä
ittä
n
äyttäm ön käyttäm isestä kaikissa |
elämä.
että Europa» kapitalistisien haï-' uJen tuoväntolaitosten korjaami-
Lnglannin järjestyneet tyolai- ton” seuraukset ovat yhtä nau- vät, e ttä H oover ei tu le olem aan
T
.
terei»»a.
Täm ä toimenpide merluj
lituksien politiikka on ajautu-j
\ ta* vaan ?cn, s?J?an !c?utne.i' se eivät kuitenkaan paljoa vä- rettavia kuin yritykset jouksut- H prdingin m in iste ristö ssä k u u tti
ajaun
I s a a n - V en äjällä pääsivät vain hai- aee m au ttom ien näyttämökoristeitt«
sesti
työntyvät
kaikki
mitä
alai
massa karille. Nykyisen suun
ita Lloyd Georgen sodanjulis- taa vettä ylämäkeen, sillä kai- k u u k a u tta kauem paa. J a kun hän on h tsevat luokat o»allisik«i taid en au tin - j a .te e tta i.ta poistam ista. Me pia,a
nan edelleen ajaminen merkitsee sistaan maista irti saavat uusiin irksista heitä vastaan, he kun killehan on selvää, minkä ver- m
K ansalle tarjottiin a in o a lta a n i m e teatteria sam anlaisena valistus-
en n y t tulee hänen p o liittin en ten n osta.
uusia, koko mailmaa mullistavia sotavarustuksiin.
t,etav’aL
että
hän
onr
ennenkin
ran
rautatieyhtiöt
ja
-vhtvmät
hovoim ansa la k astu m a a n ja kuole m itättöm iä rippeitä, jo n k in la ista vas- p rop ak an d alaitok sen a kuin koul.
Ja -mitkä seikat kannustavat
selkkauksia, jotka laajuudeltaan
!tan^t
y'os
koe-ilmapalloja”.
*
nvkyään
kilpailevat
keskenään.
m aan ju u ri niin p e ru ste e llise sti kuin tik etavaraa. P o lisiiv a ltio käsitti näyt- Siksi em m e vaadi mitään sibäanpifl
eivät varmaankaan tule olemaan imperialistisia maita näihin pon Työväenpuolueen
parlamentti-j
Viime
aikoina
onkin
Sherma-
K lassillisen
ohjelmista
än en m o n in aiset ja pah im m at viho’ tam otaiteen m erk ityk sen va ltio llisen a sym ak su a.
vähäisempiä kuin mitä se oli, nistuksiin uusia verileikkejä var r> Jroan johtaja J. B. C lynes j njn jajn täytäntöönpano niuutta- h lisen
k
iin
o
itu
sv
a
lin
een
ä
.
Se
valvoi
a
n
k
a
-j
oh
ella
esitetä
ä
n
vallankumouksella
sa
haluavat.
Tietenkin kysymykset svvttaa pääministerin nyt kii- nut muotoaan — ottamatta nyt
jonka jälkilaskujen selvittelemi ten?
Viim em ainittujen luomi^
“ N äm ä viholliset, jo ista se n a a tto ri rasti kaikkia m in san ottu ja kansan - k ap p aleita.
sessä kapitalismi ja imperialismi kauppaeduista ja riistoalueista. liottavan riistäjiä luokkasotaan lainkaan huomioon sen suhdet- P en
teattereita.
Ne
k
ytk
ettiin
sen
su
u
rin
ta
ed
istetään
kilpailuilla ja opmnoil
ro se ei su in k aan ole vähäisim piä,
on saanut ruumiiseensa rappeu Ranska puolestaan valmistau puhedlaan vaikka hän on aina ta työväenunioihin. Sen sijaan n a u re
k
ahleisiin
.
Ne
olivat
a
u
ttam
attom
asti
v
allan
k
u
m
ou
k
sellisissa
työpajoin
sk e le v at p a rh a illa an p a rta a n sa
tuneisuutta ja kuolemaa ennus tuu väkivallalla riistämään vasal ennen o ut soimaamassa työläis-, että lain nojalla estettäisiin vh-
p oliisin m ielivallan alaisia.
T y ö tä te-
T o .se lta p u o le n on kansan teette,
tavia kolotuksia. Laajentaaksem- livaltionsa Puolan hyväksi Sak i-C>7. j° ”tajia kuinka, muka he i tymät, joiden tarkotuksena on sen jo h d o sta, e ttä H oover on e s ittä keva k an san lu ok k a jäi taiteellista, harrastus kasvanut niin valtavasti,
n y t p ö lv ästin o saa o tta e ssa a n v a s
me tuon lausunnon merkitystä salta sen elinehtoja kipeimmin
kavif13a-
¡lakkauttaa
kilpailu,
on
ruvettu
ta
a n k o rk ean virka-asem an m iesten m usikaalista ja dram aattista kasvatu s- tä on m iltei m ahdotonta johtaa b
meidän on vain käsitteen “Eu koskevia luonnonrikkauksia Ylä- • r
kun
sanoo
so-
9Cn
nojalla
järjestelemään
täi
joukossa,
jo tk a ju u ri- o v at liitty n e e t ta vaille.
laajaa näyttäm ök on eistoa.
Tettt
ropan yhteiskunta” sijalle asetet Schlesiassa. 'Kreikka on ryhty siä istisen liikkeen Englannissa j aisja yhtymiä.' Niiden täytyy
N eu vostovallan p ääm ääränä on o l reita ja k iertueita on tähän meni
y h teen ta rk o itu k se lla e ris tä ä h ä n et
nyt
sotaan
T
urkkia
vastaan
riis-
tava mailman yhteiskunta, niin
u een
uhkaavaksi vaaraksi i nykyään olla “laillisia”, kilpai-
ise sta to im in n a sta ja jo tk a nyt lut tehdä taide kansan om aisu u d ek si, sä v iety lu etteloih in kokonaista 3,0
päästään lähemmäksi asian to täksefen siltä kaikki mitä vain maalle nim hau silloin tunnus- h ua ei saa lakkauttaa “väärillä k ju ä lk
suinkin voi. Tämä Kreikan toi taa, että se on laskuissa huo-i keinoilla” — mutta myöskään ei y v ä t y h ä v arm em m ak si siitä, e ttä antaa sen elim illisesti sulautu a ty ö kpl.
dellisuutta ja Laajuutta.
lä h eisessä tu le v a isu u d e ssa voivat h ä tätek evään lu ok k aan ja luoda taide
menpide tulee __ sykösemään
Eng
S oittotaid e.
Viime sodan . seurauksena
le-
v,-
....
»
nuoon
otettava
tekijä
Melkein.
saa
kilpailla
“väärillä
keinoilla”,
•• ••
a... , , lannin,
lännin, Ranskan, Venäjän,
\ ena an, Ara- koko lehdistö ivaa harita sen vaan senkin tulee olla "laillista”, n e t le n n ä ttä ä ulkonaiseen pim eyteen. k ok ön aan u u d elle p o h ja lle, jotta se
M usiikin alalla on bolabevike
paa mailman
työväestöstä
koi- u-
• r Kaukaasian
,„ v ,,L
J « i hci- •
K overia on p id e ttä v ä m iehenä, voisi k öyh ä listö stä im eä uusia voim ia.
,
„
...
•
...
,
nian
ja
monet
sam at ta rk oitu k set: laajojen kanMi
johdosta kun hau kehottaa por-
Xiinpä esjnmrkiksi joitakin k a v a sta isu u d essa v a rm a sti tulisi
e n - __* t / taistelun
•
.....
.
. misenkvmmenta
p _ _
. miljoonaa
tiljoonaa h nen-
pyörteisiin.
Italia
Sam alla kun p yrim m e lu om aan u u t
k errosten tu lee tutustua
todelli
väreitä liittymään yhteen taiste vuosia sitten, kun prokuraattori jo
kea Europassa turpeen alla, mil- on tehnyt alueanastuksia,
17
esiin ty m ään p re sid en tik o k ela a n a ia ta, p u h d asveristä ty ö v ä en taidetta, on
jotka
lu
so
itto
la
ite
e
n
saavutuksiin.
Edelle
joonia on täimän kauhistuttavan uhkaavat Europan rauhaa ja te ssa sos.austeja vastaan ,a sa-i Palmerill oijsi ,pitänvt Shertna- siksi ’h äm äh äk k i on k u tsu n u t kär- tark oitu k sen am m e tutu stu ttaa ty ö k a n
lukumäärän lisäksi jätetty raaja kevät valmistuksia uudelle so malla huoman taa hänelle, e ttä , nin trustilain suojissa hvökätä pasen a stu m aa n kam m io ih in sa’. H oo sa m en n eitten a ik o jen ih an im p iin tai- k oetetaan kehittää kannan soitanno|
lista aistia.
O llaan uuden mutuk
rikkoisiksi ja avuttomiksi oman dalle. Englannin koti- ja ulko
e., vo le .° ,ke'" 5 . oP,''aai hurjasti lihatrustin kimppuun, v er on o tta n u t ta rjo u k sen vastaan.
delu om iin .
lu om isp u u h issa, jonka tulee kuv»l
onnensa varaan ja miljoonia työ maa-politiikka herättää yhä suu nuehelta. joka ,tse 1910 yaa- teki han aivan päinvastoin Hän
T äm ä teh tävä oli alk u jaan sa n g en
S itten m aalisk. 4 :n n en päivän on
a
leissa
piti
luokkasotaan
kiihot
läisnaisia ja lapsia on joutunut
sangen kohteliaasti kutsui trus- tä ss ä su h tee ssa s a ttu n u t kaksi m e r v a ik ea ’ P u u ttui lah jak k aita henki- ik ak au d en henkeä. Se syntyy Ö1
remmaksi
käypää
myrskyä
ko
tavia
puheita.
ihmishvlkiöiksi. nääntymään epä tona ja ulkomailla, eritotenkin
tiherrat puheilleen ja ystävälli-
löitä, ta iteilijo ita , jotk a o lisiv a t k ä väen om alla tehokkaalla myötavaik
valm.stautu.1, sesti näille osotti kcjnoja j tei. k itsev ää ta p a u sta , jo tk a p a rh a ite n sittä n eet, m itä olisi ollut teh tävä N eu- tu k sella.
inhimillisen saartopolitiikan seu Irlannissa, Egyptissä ja Indias- k älm äät
so tta v a t m iten k ä ent. elin tarv ek o n t-
P arhaista kyvyistä
muodostet
vaalita,sielua tä, minä he voivat väisJt - trus. o rollööri
rauksena. jonka sodan oletetut sa. Yhdysvaltain ja Japanin va- t n r L v L
on s e k a a n tu n u t pauloihin. v o «t o -V en ä jä n taiteen "k an sallistu tta-
valtion
soittok
u
n
tia.
Kansainväli«'
voittajat ovat panneet toimeen'
kuraavissa yaaletsa viidessä sa-,tilain asettamat ansat.
V asta viim e aik o in a on
K uukauden alk u p äiv in ä saapui W as- m isek si .
niitä vastaan, joita rajalla väki-
kstke.maton ristiriitojen
nÄ«isimI^.T,,l',Sht ’ ,,a i S, ” T ' '
Ylimalkaan ei kuitenkaan enää hingtoniin e telän kutom ateollisuuden taiteellisen ty ö n tek ijö issä ilm en n yt asiain kom issariaatin musiikkiosu
’
J
vuo
kauppaeduista
ja
ylivallasta
vallalla eivät ole kyenneet nu
on p eru stan u t viisi suurta symfooni
L ) saavan ’ valituksi
, US^ ' suuria trus‘eja häiritä lainkaan e d u sta jia jä rje stä m ä ä n vientikonfe- vireyttä, onpa saavu tettu m elk o h y ork
\at n,öh
puolueen
jertamaan. Kaikilla näillä jär Kaukaisessa Idassa. Kiinan ja CLt
esteria, noin 50 pienempää soitt
sen
jälkeen
kun
Yhdysvaltain
viä tu lok siak in , jotk a an tavat m eil
Japanin
välillä
on
taistelu
elin
ren
ssia,
jo
ssa
he
h
a
lu
siv
at
H
oover’n
jettömillä toimenpiteillä on vain ehdoista käynnissä. Venäjän ja suuren joukon edustajia.
ylioikeus antoi kuuluisan päätök- esiin ty v än jo h ta v a n a puhujana. V al le oik eu d en puhua tasavallan taiteen kuntaa ja kaksi kansallisilla soittoki
Liberaalisista lehdistä Chro-
täydennetty sitä mailman yhteis
neilla varusteltu a soittamoa. N«
tio- ja k au p p ad e p a rte m en ttien alao elp ym isestä.
Japanin
välillä
voi
a
l
i
t
u
n
yh-
nicu
“^
7
j
o
^
k
^
Ä
ä
S
kuntakoneiston tuhoamista, jo
soitto k u n n a t ja soitannolliset yhd
sasto issa o te ttiin ehdotus
T eatteri.
. .
___ — ystävälli-
hon viisivuotisen sodan aikana teentörmäy? tapahtua millä het-! to m a s ti k a n n a t t a a t kvti r
ty k set ovat vuoden 1919 lopusta
hyvänsä Siperiassa. Yleen- ! Crea. Toiset liberaaliset lehdet! S.T:_na^Ä
; ,8 esti v astaan . L opuksi m entiin
N ä yttäm ötaiteen
"k an san om aistu t-
koko mailman energia tuhlattiin kellä
käen an tan eet 170 simfooniakonse
kannattavat
entistä
p
ä
ä
m
in
iste
Ii±
ikeUd?
-
mielipi<l
'
',äsU
s'
i-
’1,anss*
oikeaan
¿
f
“
sa
sanoen
tarvitaan
vain
muo
tam iaeksi" on teh ty p aljon .
Suu
Mikä on kaiken tämän järjet
tia, joissa enim m äkseen esitettiin *
kasta on toinen — trusti on hy- vum ennen m ain ittiin H ooverin nim i rim pien teatterien o h jelm isto a on littu ja klassillisia musiikkinumerof
tömyyden lopullisena tarkotus- dollinen kipinä, joka on valmis riä Asquithia
—----------
_; v a l a , t ° s ja s e n o n s a l l i t t a v a j ä t - aivan kuin h än olisi nyk y isen pre
sytyttämään
kaikki
kokoontuneet
tu n tu valla tavalla " ja lo stettu " .
T ar T äm än lisäksi tyydytettiin maak
peränä? Ja mihinkä ollaan inail-
kaa
toimintaansa
häiritsemättä,
j sid en tin joku tä rk e ä apulainen
äärettömät
massat
tulenarkoja
k
oitu
k
sen
a
on
nim
ittäin
tu
tu
stuttaa
massa kaikkien näitten toimen- aineksia valtavaan roihuun, jon- POIS PORVARILEHDET
tien m usiikkinälkää 70 konserttikolu
TYÖLÄISTEN KODEISTA Sen jälkeen ovat trustit saaneet) “ P re sid e n tti lausui tällöin 'O nko työ tä tek ev ä k an san lu ok k a k a u n eim u k sella ja y li 1 70 erilaisella konsert
ottamatta huo-, m inun k ä site ttä v ä , e ttä te h a lu a tte piin klassillisiin k ap p aleih in . H iljat- la. Näm ä konsertit ovat tyol*i«
ss:t:ir.;::;:unun
(T H E
COM RADE)
V a o V lV f s f /ä lli ra t «
1__- _
e m
JUTUN JATKOA
YHTEISKUNNALLISIA JA VALTIOL
LISIA VIRTAUKSIA ULKOMAILLA
1«
ttW K tn in n in ìn nnrininm iuM M M m f
Miten valtion “vähitel
len kuoleminen on
käsitettävä
Unen ed u staja, sen kesk ity s huoma
lalle tulee esineiden hallitsem inen ja panoa, jo u kkokäsityksen m ukaan, c-1 keen kövhäitatnn
tav aan korporationiin, m u tta se oli
.
V . | . jp ä l,cmMt& vallankum ouksen h lm m e ,.-, v X
’
Va,t,° eli >,uo" -
sitä vain sikäli, m ikäli se oli sen
L
' l i 1" “ " “ * • 68 kU° " e v* - '
Jollei s u o ra s ta » , sen kle,-1 T e e k s i
luokan valtio, m ikä om alla aik ak au hitellen. Täm än p eru steella on a r - , täm igtä.
i moiseksi,
A aitio
on “erikoinen
dellaan yksin ed u sti koko y h te isk u n
voima
so
rta
m
ista
v
a
rte
n
Täm än
v osteltava
la u se p a rtta
v ap aasta
ta a : v an h alla . a ja lla se oli o rjien k a n sa n v a ltio sta ”, la u se tta Jolla o h i J a 6itaPa itsi on tällain en “ tulkin- suurenm oisen j a m itä suurim m assa
alt8 tr Dr T*,ti0 ' , keSki' h e tk «u l«*n
ag ita to rin e n
o le m a ssa -1 ta
m ita tö rk e ln ta ’ Pe lk a st®än p o r-1 m ä ärässä syvän m ä äritelm än on En-
j a r dai: aatelisto n , m eidän a i- ) ojon Ojk eugt
joka lo p p u k äd en v areil,e ed u llista m arxism in vääriä- ^e,s täsgä a n ta n u t m itä täydellisim -
anam m e p o rvariston.
Silloin kun
on p aik k an sa • p itäm ätö n
T ä - j te ly ä ’ ^oka te o re e ttise sti p eru stu n m ä,lä selvyydellä.
J a siitä jo h tu u
valtio vihdoinkin to d ellisesti tu le e m än pohja!la on myÖ9kin a rv ioitava tä rk e in te n se ikk<>jen ja näkö k o h tien
"erik o isen voim an so rta m ista
0 ° >• e19 unnaD ed u stajak si,
sil- n k a n a r kistien vaatim us, e ttä vai-
u n h o ittam iseen, jo tk a ovat o so ite tu t v a rte n ”, jolla p o rv aristo so rtaa
köy-
oin äo tekee
itse itaen sa tarp eetto - tio olisi la k k a u te tta v a käden
k ään V a,kkaPa sam assa m eidän kokonai- hälistöä. k o u ralliset rik k a a t s o rta v a t
m aksi.
S iitä läh tien kun ei tule te e ssä ."
su u d essaan esittäm ässäm m e Engel- m iljoonia, työläisiä, täy ty y m u u ttu a
ölem aan
y h tään
y h te isk u n n a llisti
siksi ‘erik o isek si voim aksi s o ru m is -
(“A nti-D yhring",
“ H erra
Eugeu 8lD * y h teen v eto " lausunnossa.
luokkaa, joka olisi p id ettäv ä sorron-
D yhringin tie te en k u m o a m in e n ”).
! Í Sen jälk een U n in h u o m a u tta a en I p ö r v a r l X ' t k X l t e ^ V d l k t a « « ! “
alaisuudessa, siitä lä h tien kun yh
Lenin Jatkaa:
" ta Bn*’" ,uo“
I S iin ä Juuri onkin "valtion h a v tttjj
dessä luokkaherruudeu kan ssa, y h d es
...............
- anarkian tuotannossa
’ •i4*”
»"“ •* 5sn°o- •«* «taMM.» m . m inen valtiona". Siinä on tuotan-
sä
nykyisen
s y n n y ttä m iä y k sity isen o le m a ssao lo . 1 rik k a a sta E n eelsln l r ' lna se” a)a" l f i l l D S * v altiovallan, köyhälistö "sa-
non välineiden y h teisk u n n an nimes-
ta iste lu , kanssa häviävä, ne ylv
~
» ä v ltta a valtion v a ltio n a -, M Í 83 V altaam istoim ltus
On itse stä ä n
Sialistisen aato k sen todelliseksi
ta se m erk itsee, sitä “ei ole ta p a n a ” selvää, e ttä tällain en toisen (porva
teen tö rm äy k set ja äärim m äisy y d et, m aisuudeksi
nykyisessä
T av allisesti se kokonaan
jo tk a tä s tä U ista lu st« jo h tu v a t — puolueissa tu llu t a in o asta an sosialisti- a jatella.
risto n ) erik o isen voim an” v a ih ta m i
se, et- Í siv u u te taa n tai p id etään E ngelsin
silta uh»!?»
. v
Ï
¿a«” '
6"u u “«e.P •» »uin olemaan »itään
nen toiseen (k ö yhälistön) “ erikoj-
aux
e ttä ‘valtion" p o liittise n a
m uotona n y t
tä m ä n väitteen johtopaatok-
tuohon a ik aa n on m itä täydellisin yksinom aan a n ark isteja vastaan-
! dem okratia.
M utta ei y h d en k ään
Jäleliaolevasta 10 hengestä Tarma
m arxism ia
ju lk e a sti
v ääristelev än ! tik in 0 ei tiedä, m itä ‘ vapaa
o p p o rtu n istin m ieleen juolahda, e ttä san valtio ” on ja mik-i h;okr.ay|
E ngelsin ta ig t valtion “vähitellen
tä ssä , E n g e lsiliä sen m u k aan siis,
k u olem isesta" o vat niin la ajalti tun
seen tu o ta tunnussanaa raitaan
on puhe d em o k ratian “ nukahtam i- sälty y hyökkäys opportunisteja
n etu t. n iitä lainaillaan niin usein,
aes a
ja “ v ähitellen k u o le m isesta ”, taan.
ne niin selv äp iirteisesti o so ittav at,
S iten historiaa
lu
o
n
ä
y ttä ä en si silm ä y k se ltä s a n
m ikä m arxism in ta v allise ssa v ä äris
¿siten ta p ah tu u suuren v a haluuni0'
telyssä opportunism iksi m uodostaa
gen o m itu iselta.
M u tta “k ä s ittä m ä opin huom aam aton väärennys vai
tö n tä ” se on vain sille, jo k a ei sy sev ak si poroporvarillisuudeksi. -^cJ
sen ytim en, e ttä on v ä lttä m ätö n tä
venny a ja tte le m a a n , e ttä d em o k ra k istiv a sta is ta johtopäätöstä en
niihin
y k sity isk o h taisesti p y säh ty i.
tia on m yöskin valtio ja e ttä seu
E sitäm m e tasaa V eninin m ukaan ko
b an n esti to iste ttu , mataloitettu,
m ukaan siis d e m o k ra tia m yös hä-
ko sen E ngelsin lausunfion. jo sta i n
tä tty m ahdollisim m an lujasti
ovat o te tu t :
\ iaa sam alla kun h äv iää valtio. P o r hin. se on saa n u t ennä r . ' - ö 1
v arillisen valtion voi a in o a sta a n v a l
“K öyhälistö o tta a valtiovalla# k ä
n äk ö kannalta.
M utta tuo tunnus
lankum ous “h ä v ittä ä ”. V altio vleen
siin sä ja m u u ttaa tuotannon v älin eet
v astain en johtopaatos on nun^'
6ä, t - s. —
ennen k aik k ea valtion o m a isu u d ek si
täy d -----
ellisin d em o k ratia, voi n e tty ja ‘‘unohdettu
vain “v äh itellen k u o lla”.
M utta aen k a u tta se h ä v ittä ä itsen sä
"V apaa kansanvaltio ’ oh "r>,u
N eljänneksi.
E s ittä e ss ä ä n kuului S aksan sosialidem okraattien otjelo
köyhälistönä, saa k a u tta se h ä v ittä ä
san v ä itte e n s ä : “valtio kuolee väh
kalkki luokkaaroavaU uudet ja iUOk-
v a atim u k se n a ja kulkevana tiia®
ir.
v..r.wAt.a.. ja samalla
___ n myöa
. vai-
to lie n ”. E n g els h e ti s e littä ä k o n
karastakohdat
san an a.
P aitsi
pikkuporvarini«
»«ratttvM. mikä teklat tarpeeni»»- nnrkUtUn o ^ U u ” vaUie^^iakk^ut1 kouu°MiSe^
' be*elil*lte“ ' helk-j,een voimaan" ei’mitenkä»,
oi ta k re e ttis e s ti, e ttä tä m ä v ä ite on su u n pöyhkeää dem okratiakasitteea *u
tion. E ntinen ja täh än saakka ole
valtion
e n k o te e , so
» r rto
t o v v n allan
lla . —
-
v .ltle n ,
,
t’’^ ä l ” ö ~
„ . _ m uo n a ttu sek ä o p p o rtu n iste ja e ttä an ar-
m a sta oleva yh teisk u n ta, joka liik
u sta, ei tu o ssa tunnussana;** oäl
E nsim äinen teko. Jossa valtio esiin
k iste a v astaan .
T äm än ohella on
neo’
Ja,m en m a rIi,m in rä ä p tm i-! suurim m an
vallankum ouksen koke dossa.
kuu
luokkavastakohdisse,
ta rv itsi
‘
tyy todellisesti koko y h teisk u n n an
K olm anneksi.
“ V ähitellen kuole E ngelsiliä e tu sija lla se johtopäätön y h tä än p o liittista sisältöä.
v a ltio ta , t. s. riistä jä lao k a n järje.t-
1871 P ariisin K om m uunin
siin
ä
laillisesti
viitattiin
deuiokr*
ed u stajan a — tu o tan n o n välineideu X r t n n T m . u T , n ° s a a ,,‘ ,n isU °V
p o rtu n i.m ik sl. silla nä,n "tn tk itU es-1 kokem us", j . se.i Jälkeen hän oso, m isesta*, ja sitäk in selvem m in se v ä itte e stä ä n “ v akion v äh itellen kuo
tn ä sen ulkonaisten tu o ta n to su h tei
tiseen tasav altaan , sikäli oli E0*0
h altu u n sa
o ttam in en
y h teisk u n n an sa
jä ä jalelle vain h ä m ärä k ä sity s ta a . e ttä kysym yksessä o lev at s a n a t kä kaunopuheisem m in — " n u k a h ta le m isesta ”, jo k a on tä h d ä tty oppo.--
den ylläpitäm iseksi, siis erito te n riis
valm is “hyväksym ään”
• J“cJ
m isesta*,
i ..¿ k ,
,
— ■ E ngeles puhuu aivan eel-
tettävän luokan väkivaltniata pid it
san an
“ to ista ise k si” agitalori**1
_ kUOle.m,f.eEU ^ ^ H u v a t j v a s t i j a m ä ä rite lly sö sen jälkeiseen tu n iste ja v astaan .
v S a a tta a
»>°<ia vetoa siitä, « tr i
nakokannutta. M utta tuo tus»*!*
k y m m en estä tu h a n n e s ta henkilöstä,
na oli opportunistinen kosä»
joi aa o vat jo k o lu k e n ee t tai k uul ilm a issu t y ksistään porvariin - 3
tu
o
ta
n
to
v
ä
lin
e
e
t”.
t.
».
Ben
jälk
een
le
et ise«M
tu o sta
Valtio oli koko yhteiskunnan a1ral-t u » . Henkilö“ « haltitaemlaen ,l-'leiSe.u “ " « e « T “ “ '*
T '"'“
''kuola
lem
” ¿ a i r 1 0 0 - “ ra h ite IIe n k u o -• m o k ratian kaunistelua, m utts »)
kun so elalietinen v allaakum ous on
n.m voi : h itellen kuolee vallankum ouksen jäl- tap ah tu n u t.
Me k aik k i ü e d â œ m ï j t a i m u ista," e ttä E w e h ^ “
arvostelun U s it*
«
’
a g els on tähaän- te m y y ttä jokaiseen valtioon n*-'
Z