Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (March 28, 1921)
OH ÍANTA1, MAAUSK. 28 P. >NDAY, MARCH 28 JJo. TOVERI vaikka silläkin on omat epämu- (THE COMRADE) kavuutensa. Tk« ®rg«a o f the Finnish“worker» in' ‘‘Kommuuni ei ollut enää val- S r .iv S5 & vakinaisessa merkityksessä” S ± , “s . X T « - ’ «"* on Engelsin tärkein tee- by the W estern W orkm en 's P u b lishin g feettmen väite. Edelläesitetyn taan varustauduttava ja sitten tämän suunnitelman voimaan k ea m itä m erk itsee kun k a n a . M a- sa sto n k u o lem a a n . Ja sitten lo p u k si s e lla is ia talstelutapoja. kun tämä “välirauha” kuuden tultua voivat tilittää hallituksel daan vaatim aan selv y y ttä , sillä olih a n to im itu s h u u d a h ta a : “ L ev ä tk ö ö n v a i niih in todellisuudessa sisän kuukauden kuluttua päättyy, le toisilta keräämiään varoja. h än ellä v. 1913 nurkissa sellaisten naja rauhassa ja n o u sk o o n se n sija l L a in ä an täh än viimeisen i \ niin sitten — ankaran varustau Mutta silloin kun jotakuta v aatim u sten jo h d o sta itku a ja h a m le elo n v o im a in en so s.-p u o lu e e n osas- e d u stajak o k o u k sen päätökma tumisen jälkeen "tehdään taasen vaivataan tekemään toisen puo m asten k iristystä. M itähän jo s nyt to. ku m o aa K orven selitykset t uusi konikauppa! Pääasia on, lesta joku f pikkuinen palvelus* voisi p ak ottaa kansan ankaralla kro- T äm ä päätös oa ? N e, jo tk a eivät tiedä m in k älain en W :stä . S ocie ty. “ jälkeen tuo väite on täysin kä että aitoa on voitettu 6 kuukaut sessilla B oom an n i* V ille kaivam aan p aik k ak u n ta on D e e p R iver, voisiv a t I n d u s t r i a l i s t s toukokuun sitettävissä, Kommuuni lakkasi ta ja että ammattijohtajat yh niin onhan oikeuden- ja l^ohtuu- esille neu lan silm ästä se h u k eh k ä o ta k su a , e ttä R aivaajan se lity s 1920, num erossa 124. Korvelk O ffice Seven tk en d C om tnerciei S t , olemasta valtiona, 'sikäli kuin dessä hallituksen ja trustin e- denmukaista joko maksaa taik kaan vaikka _______ O p p o .it. P ost O ffice. jou tu n u t v. 1 9 0 4 :n edustaja- tu on p a ik k ak u n n an o sa sto n k u o le m a s p ä ä ku in kellään muuliakaan sen tuli kuristaa väestön vähem dustajien kanssa ovat välttäneet ka sallia asianomaisen vaivois- k ok ou sp öytäk irja. — N iin, m itähän ta on o ik e a . J taan ottaa joku pikku korvaus. M utta on n iitäk in , j o t löllä ei ole oikeutta puhua mistöä (riistäjiä) eikä enemmis avoimen taistelun ja että taisto- ■ Ja mikäli verojen kerääminen Post O ffice A ddresa: — ? Ja vaikkapa tuo ei nyt niin ka tietä v ä t, että D eep R iver o n h ar n im e ssä m uuta kuin mitä se töä; porvarillisen valtiokoneis lutarmo ja innostus joukoista on kuluttajakunnalta on kvsymyk- TO VERI, Box 9 9 , A .to r ia , O ra. vaatisik aan , niin voih an siinä o h i vaan asu ttu su o m a la in en farm iseu tu , u sten p ä ä tö k se t ja p e ria ate , ton se särki; erikoisen sorta saatu toistaiseksi tukahutettua. sessa.- niin pitää kai tämäkin m en n en h on au ttaa n o ille, että en m i jo n k a asu ja m isto n en em m istö n m u o rä ä v ä t. I. W. W :n s a a n n o t EDITOR1AL S T A F F mista varten olevan voiman ti Ja E li. Sulkanen, M anaging Editor, Sulo siinähän patavanhoillisille paikkansa. Ainakin vanhoista nä, M ossu, tässä ain oa h utilus o le. dostavat van h at ik ä lo p u t sy n o d a la i- not a a n : “N äm ä päätökset <>w Syvänen, A le x S evo, A . N. Koakela. lalle tuli näyttämölle väestö ib- “työväenjohtajille“ onkin puu kokemuksista puhuen voi näin M inä niitä rahoja vain h u k kasin , j »et a in e k set, jo id en k ä ä n tä m in en t o m a ssa niin kauan kuin yleiQe se. Kaikki tuo on luopumista haa kylliksi! K. E. H eik k in en • olettaa. Sillä onhan meillä vie-' m utta tu o B oom annin V ille kun h u k statisteiksi on enim m B kseen y liv o i tajak o k o u s tai yleisäänestT valtiosta varsinaisessa merkityk Näillä työväenjohtajilla” cillä tuoreessa muistissa ylellisyvs- kasi k ok o ed u stajak ok ou sp öytäk irjan , m ainen teh tävä m ink ä su u n n an e d u s p ä ä ttä ä .’’ O ffice 3 6 3 , Editoria! D ep't 8 Ji t sessä. Ja jos kommuuni olisi kuitenkaan ole aivan täysi var verotus, jota kannettaissa kiilut; joka vielä niin ih m een hyvin olisi ta jille tah ansa. O n sella isia , jotk a Entered aa «econ d -cla.a m ail mattar vakiintunut, olisivat siinä itses muus siitä, taipuvatko yksimieli T ä ssä on se päätös, jota tajakunta todellisuudessa joutui ku van n u t täm än m eidän järjestöm - tietävät, e ttei D e e p R iverin o sa sto ssa July 18. 1912, at th e Ä x t O ffice at tään "vähitellen kuolleet” val Pit viisikymmentäkin i m e ayn n ytysh etk iä. Ja kun se B oo o le k osk aan o llu tk a a n en em p ä ä jä s e n o u d a tta a i.w .w :Iäisten: Aatoria, O regon , u ad er th e A c t o tion jäljet, sen ei olisi tarvinnut sesti lakon . puolesta äänestäneet maksamaan M erck 3, 1 8 /9 . lakkauttaa’ sfcn laitoksia: ne o- työläiset noin ilman muuta tä- kertaa suuremman summan kuin m annin V ille taask in on lähellä niitä niä kuin ju u ri sen verran , e ttä se “S en täh d en tehdäksemme asen. hän konikauppaan. Siksi onkin mitä varsinainen hallituksen sää- pap ereita, niin jo s täm ä järjestö sat on p ystyssä p y sy n y t, ja n yt kun m e selv äk si ja portaaksemme ? lisivat lakanneet toimimasta si l P akko pitää huolta siitä, että ’ tämä verotus edellytti. Tämän tuisi vielä kuolla- kup sah tam aan ja u seita to v ereita on h ilja tta in m u u t tä mukaa kuin niillä ei olisi ol ki e p ä ily k se t me Industrial Vio-u Engels arvostelee Got lut työläisten taisteluintoa jäähdy- kokemuksen saimme ennen kaik- se h utilus pääsisi h u k kaam aan vielä tan u t p ois p aik k a k u n n a lta , niin m i of th e W orld liiton yleisenä toia mitään tehtävää. “Anarkistit pistelevät meitä ¿etään ja että heidät saadaan kea tupakan, mietojen juomien p eijaisk em u jen m u istovärsytk in , niin kään ei o le lu o n n o llisem p a a kuin se, p a n ev an a kom iteana ju lis ta n u t han ohjelmaa silmiin "kansanvaltiolla” ; sano nukutettua uskoon, että tällä ja teatterimaksujen yhteydessä m itä tästä lapsesta sitten en ää itse että o sa sto o n ei jä ä n y t n iin p aljon te n e ttä san o ttu järjestö ei nyt . essaan tämän Engels tarkottaa kertaa ei ole soveliasta, m utta! kerätyistä sotaverotuksista. Niin h istorioitsija M ossukaan voisi tu le v il jäsen iä, että se o lisi v o in u t tällä k er ole k o sk aan kehottanut taikka ? Eräänä merkittävimmistä, jol etupäässä Bakuninia ja hänen että kuuden kuukauden kulut-! pä määräsi savukkeita koskeva le p o lville ratoksi tarinoida- ---- Niin taa jatk aa toim in taan sa. T äm ä s e ik tä n y t v äk iv altaisia toimenpa«,/ lei kaikkein merkittävimpänä hyökkäyksiään Saksan sosialide tua . .. Siksipä äsken mainittu ' verotuslaki niistä kuluttajilta että asia on san gen vakavaa laatua. ka k yllä tied ettiin R aivaajan to im i lo u d ellisten parannusten aikaa» Niin ja sitten se n äytelm äliiton kir tu k sessa k in , m utta k un sen p iti saada j m is e k s i. lausuntona Marxin ja Engelsin mokraatteja vastaan. E n sik si siitä Engels B reuna n onkin itse luvannut pu- perimiään veroina kymmenen jasto, jota niin suurella vaivalla tä s Vääristellä, niin se v ääristeli. hua alaisilleen järjestöille niin! senttiä sataa savuketta kohden, ’ teoksissa vakiokysymyksestä, kir tunnustaa nuo hyökkäykset si m e tiedäm m e ettei mitään jottaa Lenin kirjassaan “Valtio käli oikeutetuiksi, mikäli ”kan- monessa paikassa kuin mahdol- mutta myyjät, päästäkseen o- sä m inäkin olen ollu t k o k o o n h aali L äh ettäk ääp ä n yt sitten D e e p R ive- perivät varmuuden m assa. Siinä se vasta vah in k o tu lee rille so sia listip u o lu ee n p u h u ja e ttä s i ta ole sellaisilla periaatteilla rat ja vallankumous”, on seuraava sanvaltio” on samanlaista järjet lista tekemänsä kompromissin milleen, vuoksi kaiketi niistä verotuksen jo s se B oom anni ja A s l^ li sen k a n s jalle nou sisi to iv o m a n n e “ e lo n v o im a i tu , to iseksi, koska teollisuushist kohta Engelsin kirjeestä Bebe- tömyyttä ja samanlaista luopu puolesta. Ja jotta asia olisi täydellinen, j muodossa yhdestä viiteen sent- sa m ielin m äärin huseeraam aan p ä ä nen so s.-p u o lu ee n o s a s to .“ V o isitte on m eille op ettan u t että koska lille maaliskuun 18—28 .p. 1875. mista sosialismista kuin “vapaa . w. , . . han8a Iako88a olevat työläiset Sivumennen huomautettuna pai cansanvaltiokin”. fingels yrittää ilmottaa Brennan vielä julki^es- tiin kymmenen savukkeen kää- see. Siellä kun on niitä k äsikirjoi- lähettää vaikka sen N .sk a sen n e, jo k a . v a t k ä y ttä m ä ä n väkivalta ja k natti tuon kirjeen Behel muis corjata Saksan sosialidemokraat ti ihailevansa sitä tapaa, millä röä kohden. Näin yhden millin j lu k siak in , jotk a ne voisivat m yydä täällä kolm atta vu otta sitten k ierteli m ia keinoja lakossaan, niin telmiensa (“Elämästäni”) toises tien taistelua anarkisteja vas hallituksen edustajat käsittelivät! verotuksen asemasta kuluttajat vielä hyvästä hinnasta S u o m e e n i Niin so s.-p u o lu ee n p u h u jan a ja vaikka s il pian o v at kaikki hallituksen v( rti sa nidoksessa, joka ilmestyi v. aan, saattaa se taistelu periaat kysymystä ja sitä suurta luotta- joutuivat todellisuudessa maksa- että m istä sen tietää, vaikka ne m öi- loin ei vielä L än nellä p aljoak aan n a jä r je s te tty lakkolaisia vastaan ja 1911, siis 36 vuotta sen jälkeen teellisesti oikeaksi, puhdistaa se musta ja tunnustuksen antoa,! maan kymmenen- jopa viisikym- sivät vielä ne " U sk ovat A a sitk in ” pistu p u o lu een op p o rtu n istisu u tta v a s n h eid än taistelunsa havu- iteti» kun se oli kirjotettu ja lähetet opportunistisista ennakkoluulois mitä esim. nykyisen kabinetin, menkertaisenkin verotuksen. Sa- sin ne S u om een oop p erak si m u o d o sta taan, niin siitä h u olim atta täällä o l te k o lm an n ek si koska sellaisilla ista varten ilm an että sitä tek ijä- tiin jo niin p aljon selvillä a sioista, ty ta valtioon nähden. Mutta tur jäsen, Hoover, työläisille oli ko- j maten oli asianlaita teatterive- p m alk m e n p iteillä hävitetään se raket**' k iota m inulle, M ossulle, lu o v u te t kotiksessa antanut, mies, josta' rotuksissa. joissa yhden sentin Engels kirjotti Bebelille arvos haan! Engelsin kirje on maan että N iskasen la te lem ille loru ille nau- | p e ria a te ja pyrkim ys, mikä iällä rettiin. — A n tti H. tellen Gothan ohjelmaehdotusta, nut vakan alla 36 vuotta. Me Brennan oli kuulemma ajatellut 'verotuksen asemasta teattereis- taisi? je stö llä todellisuudessa on kasvaa M ahdollisesti ne p ah u u k set kyllä jota Marx arvosteli erinomaises tulemme näkemään, että kirjeen jotakin toista. Niin että kyllä- sa kävijät useimmiten joutuivat e ssa a n ja k ehittäessään työläisiä sa kirjeessään Brackelle, koske julkaisemisen jälkeenkin Kaut- hän se hallituskin vielä puolus- maksamaan viidestä kymmeneen v oisivat niitä A aseja" jostak in C a tä v a rte n , e ttä he voisivat hp* nadan korvesta vielä kaivaa esille tellen erikoisesti kysymystä val sky itsepintaisesti toistaa itse a- taa meidän A. F. of L:n tvöläi-i senttiin saakka Aberdeen, Wash. m u k a u tu a uuteen yhteiskuntaan Jos siis on odotettavissa tar- jon k u n p u olik ym m en tä halk orek allis- tiosta, seuraavasti: siassa samoja virheitä, joista En siä, kunhan vain siihen luotetaan vakavasti. vikkeille kahden sentin verotus, ta, m utta eihän se k ok em aton o n John Kauppi louk k aan tu i pahoin tä te n rae uudelleen päätämme ji gels varottaa. ... \ apaa kansan v altio on Mitä Brennanin lausuntoon niin pelkästään kokemuksen pe- neansa tiedä. — *Ei tiedä. — Ei I __ t.k. 12 p :n ä ra v in to la ssa a n G k a ta a vakaum uksem m e niihin peri Bebel vastasi Engelsille kir muuttunut vapaaksi valtioksi. jeellä syyskuun 21 päivältä 1875, mahdollisistä verilöylyistä lakko- rusteella puhuen voimme olet- Nim että niitä c o p y r ig h te jä ” a in a dulla. H än a s e tti tuolille laatik o n teisiin , m itk ä on julkilausuttu ti Naiden sanojen kieliopillisen jossa hän kirjotti, että "täydel tapauksen sattuessa tulee, niin taa, että tuo verotus tullaan pe- kin olisi riennettävä ottam aan en- korokkeeksi ja nousi sen p äälle, y- raeen p an ev an komitean raportiis seitse m ä n n elle yleiselle « konrentsit merkityksen mukaan vapaa val lisesti yhtyy” hänen lausuntoon työläisten puolelta ei missään ta- i.rin huolellisesti perimään ja et nen k u in se on m yöhäistä. rittä e n o tta a k a ik k isäk k iä alas to i nille, jo s ta sitte n otteita on julkai tio on sellainen, jossa valtio on sa ohjelmaehdotuksesta ja että sauksessa olisi mistään sellaista tä vielä sen lisäksi työväestö Justus. letin kato lta. M utta a lu sta p e ttik in k irja s e n a n im eltä “On the Fin vapaa kansalaisiinsa nähden, •?. h än en a lla an ja h än k a a tu i taka- L in e ” myön- voinut olla kysymystä, kuten j myyjille maksaa tämän verotuk- o. valtio, jolla on despoottinen hän nuhteli « x Liebknechtiä j 8"- ia“ ¿ r a K neIiä- viisi sent- Toverin paikkakuntain uuti raiv o n sa lihan leik k au sp ö lk k y y n niin hallitus. Olisi jätettävä koko tvväisyydcstä (siv. 30+ saksat. E d elleen : “ P äätetään, että me aj pahoin e ttä m e n etti ta ju n ta n sa . L ä ä set saanut uusia lukijoita tuo lörpöttely valtiosta eritoten E otteessamme i Ä E E ? 7," • ~ “ käri k u ts u ttiin paik alle jo k a an to i na sek ä periaatteessa, että kayti I ariisin kommuunin jälkeen, jo 1 item m än aikaa on ollut tietty asia, ensi apua. K auppi s a ira s ti s itte ko nössä koetam m e edistää ja käyriä PETOLLISTA VERTAILUA ka ei enää ollut valtio varsi jäsen: -Päämäärämme", tapaan,- että leh tem m e p aik k ak u n tain uutiset to n aan to ista viikkoa, tu llen yhä k i m eidän ainoaa taistelumuototn me siellä kokonaan vääriä lau naisessa merkityksessä. “Kan- suntoja M ajorit/’ niminen julkaisu väit-: Sellaiset ainekset, jotka syys- •»« “k" i n n o . u v , . lu k e m ,« .. . » e i peäm m äksi, jo te n h ä n e t tä y ty i v*3- ta lo u d e llista suoraa toimintaa — ta valtiosta: “Valtio on sanvaltiolla ’ ovat anarkistit pis- taa ryhtyneen jo kaukaa lanes- , tä taikka toisesta koettavat ai- Lokinkaan san om aleh d en lukija voi dä sa ira a la a n h o id e tta v ak si. H änen k o tu k sella poistaa nykyisen vallai ■ jarje-s luokkahcrruudelle tämään telleet silmiimme enemmän kuin muutettava p ä ässää n on niin kovat tu sk a t, e ttä olevan rllsto järjestelm än valtiosta kansanval- mellakoita, samansuuntaisia rotu-' kaansaada käsitystä, jonka mu- niitä sivu u ttaa lukem atta. olisi tarpeellistakaan, vaikka jo perustetusta Mutta sitä, että R aivaajan toim itus- hän usein hourii, e iv ä tk ä lä ä k ä rit tioksi.” iq J o taman tl»osta kaan maanviljelijöitten oloissa El tä m ä päätö s ainakaan viiri puhkesi v. 1>1>, sima tapauK- nykyään vallitsee mitä suurin staapi on ruvennut ah k erasti luke- Marxin teos Proudhonia vastaan Siten on painettu Bebelin kir tied ä v a rm a an onko p ääluu rikki, K orven h e ittä m iin fraaseihin. sessa että ja sen jälkeen "Kommunistinen eurastanjotvolaiset varallisuus seurauksena nykyi m aan T overin p aik k ak u n tain uutisia, | vai onko se vain a iv o tä rä h d y k se stä jasen 9:ssä (yhdeksännessä) Manitesti puhuvat suoraan, et lakkoon menisivät. R ag n ar Johanson, toinen IW.W:| sistä maan tuotteitten hinnasta, o p p ia k seen siten ym m ärtäm ään so sia jo h tu v a tuska, joka h ä n tä vaivaa. painoksessa! Ei ole ihmeteltä tä sosialistisen yhteiskuntajärjes vää, että noin itsepintainen val a g ita a tto ri, puhui myöskin t.k. 251 lism ia, josta se ei vielä tähän m en- I ottavat järkiään selostustensa Sim pukan (C lam s) k a iv a ja t oliv at E ag les h aalissa, josta sitten telmän . voimaansaattamisen kaut- tiota koskevien opportunististen perustaksi maatuotteitten kaup- * ness® m illään k einolla ole p äässyt sel- lakossa läh es 3 viikkoa tä llä ra n n i *a va^*'3 itsestään hajoaa ja hä- lausuntojen kertaaminen on i- KUKA TULEE KANTA- ' Pakinnat een sa loputun tuli Veljeys» kauppakeskuksissa. ville, " ',_ «itä eivät m on etk aan T overin kolla sen jo h d o sta kun kann u ttim o - h talolle ja p Jh u i myöskin siellä Ke MAAN VEROTAAKAN? v iää. Koska valtio on vain yli me\ tv nyt saksalaiseen sosialide- I ällainen selosteleminen on to- tilaajat o le tien n eet. Jen o m is ta ja t a le n siv a t n heidän p alk Ven puheen ja keskustelun lupiM menevä laitos, joka tulee käy et- mokra aan erho e„ V sos^ " <l? se näin äkkiä aja tellen e iaa n paiK- Kusi kongressi tulee niin pian i (E*Hisuudessa melkotavalla här tu n Ja tu u oudota tavaks, taistelussa, vallankumo- s ^ v a h u k u ™ ,k H l' , .T l ” k in . m „ , , a lo tla « , i i t i i k i an X sa . ™ k o lm esta rt 1. d° a r rista “ “ ? 25 se" d o " lla s e n tls,S tis tä Johnusot, n o u d a tti tiiydclluet.l käin se ennättää kokoontua koh- liaan johtavaa, sillä maanviljeli- $2.50:een sa d a lta pau n alta. Mvöhem- * n .r n ^ “ T ?apa"aSsU r tta o n . ! , 7 7 "" ',a >«“''>'“ Myohem- W:„ periaatteita ja menrUel.™» distamaan pääasiallisiinman huo- ei °!e läheskään niin tär- m a Sitä, jansa, nnn on että R aivaajan toim itusataani t” . U1>ail k a n n u ttiin o je n om ia- i E n aim äisek si hän sanoi puheasu mionsa verotusksymykseen, sillä keätä paljonko hänen tuotteis- t .,n ,„ u „ .a a p , , aJa , 2a sen tin k o rotuksen !00 pan- « n . e ttä ty ö lä iset o > „ s,'lot. U kansan V^ i ° S,k SilkkY i ^ i V ^ - i Ä n n o u k s e ^ r "V'CrO,tl hallituksen menoarvioksi tule- ^aan jossakin kaiippakeskukses- lukfce leh tem m e paik k ak u n tain uuti n a a koht! T am an k o ro tu k sen tulos kein voim akkaam m at kun ar pa. m -v. ’ ,nnn kauan kuin koy- --------- t __________ van 30 kuukauden aikana on sa maksetaan kuin paljonko hän siä tarkasti, vastaan ei tietystik ään Oli, e ttä la k k o la ise t ä ä n e s tiv ä t la k häiistö vielä tarvitsee valtiota, ken elläk ään T overin ystävällä ole mi- v ät k ä te n s ä taskuihinsa. Ja ma konsa loppuneeksi ja alk o iv a t työhön ne I.W .W : n opit määräävätkin tj ci se tarvitse sitä vapauden TEURASTAMOTYÖLÄISET laskettu “vaatimaton” summa 17, tuotteistaan saa farmillaan. Far-, vuoksi, vaan vastustajiensa ku AJETTU KOMPROMISSIIN biljoonaa dollaria* Tietenkin on ,nar’lle maksettaissa tuotteista taän rnu‘8tuttarn,sta> »illä luettavaksi- m aaliskuun 21 p. viime vuosien kuluessa, kuten hintaa vähennetään näet u se im - han niitä uutisia k irjotetaan ja ojen - N yt m onet lak o ssa o lleet sim pu- Iäisten tekem ään. Myöskin moiJ kistamisen vuoksi, ja silloin kun u?k"w . „ ’‘ ! kan k a ,v a ia t »Ylittävät, e ttä viinan- hn p o liittista toim int <i<i jn niitä 1-— ■- ky 'k S||“ 1 kT Ur••ek” . " • tulee mahdolliseksi puhua vapau Joitakin päiviä sitte kun saa aina ennenkin, kansa verotuk- i niass<i tapauksessa kaikki kus- ""k— .a rk o ttetiu ka.k.lte y h t a l . „ r , t,, ta k a . „ e i U i j i t tu liv a t ja ä ä n e stiv ä t hei- väen jä rje s tö jä , jotka hyväksy desta, silloin valtio sellaisenaan pui tieto teurastamot-yöläisten sesta joutunut joko suorasti tai ^annukset tuotteitten farmilta v altio llisen toim innan. Kehotti kuljettami- m iin toim ittajiin k aan nähden lakkaa olemasta. Ehdottaisim lakkoäänestyksen tuloksista, joi epäsuorasti kantamaan suurim-; kauppakeskukseen ! lak k o n sa loppuneeksi ty ö n an ta- jä rje sty m ä ä n teollisuusunioos, kesii me sen vuoksi kaikkialle valtio- den mukaan miltei yksimielisen- man osan. mutta jonkun verran!scsta ja tilastot osottavat, että Surkeata vain on se, etteivät R ai Jien ta rjo a m illa ehdoilla. se on p aras jä rje stö työläisillä b *I oli kuitenkin suurista vastalau- nania kustannukset ovat viimei sanan lilalle asetettavaksi sana tV s K T a b td u n "puoiesta^ hu-l.tv^vkkää h“° ,imaMa. hätäännyt- fS " * ““?«». vuorten kuluessa jär- vaajan toim ittajat en nem m in ole h u o m assa ja tä m ä teollisuusunio ob John Korpi, I. W. W .-Iiiton a g ita a t kunta’ (Gemeinwesen), mainio m anneet lukea leh tem m e p a ik k ak u n W . W. — A. Pääkkönen. tori, puhui tä ä llä t.k. 23 p. Veljeys- imään myöskin suurten peste.!ma^’sest’ kohonneet vanha saksalainen sana, joka suimme vakavan epäilyksemme Niinpä ovat elevaattorimaksut tain uusia; jo s he niitä olisivat aina seu ran talolla. P ä ä p iirte is sä ä n hän vastaa ranskalaista sanaa “com siitä, aikooko A. F. of L. johto korporatsionien niskoille. Kapi- talistisen kansanvallan aikakau- kohonneet ja samaten myöskin yhtä tarkasti lu k en eet kuin n yk yään selosti ta lo u stie d e ttä m arx ilaisu u d en mune”. tosissaan laskea tämän tärkeän della on tuo korporatsionien ve- v^jan myynnistä farmarin kan- lukevat, niin m ahd ollisesti heistäkin m ukaan ja sanoi I. W. W :n k in s itä Hanna, teollisuusshaaran työläiset mitte- ^.n huomioon, että rottaminen ollut melkoista tah- nfttavaksi määrätyt välityspalk- olisi tullut tietoisia ty ö v ä en etu jen edustavan. K ehui m yöskin I. W . W. tämä kirje kirje koskee ntiol„rnhY/r Je1maän .voimiaan' kaikkivaltiaan dittomuutta ja siksipä ovatkin i k’° t ; keinottelusta johtuvat vaih- p u olesta taistelijoita — josk u s. M ut olevan v allankum ouksellisen jä r je s T öitä tä ä llä tehdään kolme koskee puolueohjel ---- mä . jrje^o sR te puolueohjel- bhatrustin kanssa. Epäilyksem- ^T?aa* jota Marx arvosteli kirjees suurkapitalistit järjestäneet asi- ^°kset ovat nykyään paljoa suu-1 ta kun heidän aivonsa ovat saaneet tön ja sanoi sen o tta v a n avuksensa viikossa. N yt täällä on ollut > c me on osottautunut aivan oikeu KU.n ;< sään, joka on päivätty vain muu at siten, että tulevan kongres-!renimat ia räikeämtnät kuin en-! kasvaa kaikenlaista porvarillista rik- vallankum ousta te h tä e s s ä m vöskin pia h erroja. Ne ovat tetuksi, sillä nyttemmin saapu ta,rnaa v’’kkoa myöhemmin kuin neet tiedot toteavat yksityiskoh sin istuntokaudella tullaan miet- nenn™n ja rahtimaksut* kohoa- 1 7 a .r u oh oa’ n,in eipä taida h e *8‘ä enää p o liittisiak in ty ö v ä e n jä rje stö jä . M ut h an ilm an lin tu ja, tuilla i edellät»,evä kirje (Marxin kirje timään ja pohtimaan keinoja. Y?1- kohoamasta päästyäänkin. tulla* ta sanoi p id e ttä v än ta rk a s ti “silm ä l seu ra n n u t työkiristyk.-« t va nml tia myiten, että työläisten am on toukokuun 5 p:Itä 1875), ja joilla liikemiehet vapautetaan tu- x,,n farmari v. l'M4 sai kauppa-1 lln kauan on vielä p aatu n eem - lä ” e tte iv ä t ne vain p ääse p e ttä mattijohtajilla ei alun pitäen että Engels silloin asui yhdessä kääti ollut aikoinukspn.-) chilin lo- ja voittoverotuksesta, koska keskuksessa vehnästään $l.pol ma-takin ih m isestä toivoa kun hän m ään I. W . W :tä eikä siihen kuu- Marxin kanssa Lontoossa. Sen vuoksi, puhuesaan “me” viimei sessä lauseessa, Engels epäile mättä itsensä ja Marxin puo lesta ehdottaa Saksan työväen puolueen johtajalle poistamaan ohjelmasta sana "valtio” ja a- päättäneet es Hiuksen toimintatavassa. keellä, e ttä yksinäiset miehet settamaan sen tilalle “kunta”. Jos set tiedot puhuvat tässä s ,a,vaan * 2 . ^ ' » - ^ „ ^ , , 1 ; . tää taistelun puhkeamisen, “kos naan pois ty ö stä ja monta mu“ Minkälaisen ulvonnan laskisi- siis kongressi vain voi keksiä teessa lahjomatonta kieltä, ellei aleta tu o tta m a a n ta rp e ita ih ka välirauhan saaminen oli vält Silla vaikka esim erk ik si Frans J o o vatkaan ilmoille nykyisen, oppor- “oikeutettuja” keinoja, joilla ------------------------ - in isten y lläp itäm isek si. M ahdotto ju ttu a , jo ista en u s k a ll, mainita f J°’ lii tämätön verenvuodatuksen vält- kevhtvmät voidaan vapauttaa seppi Syrjälä ei olek aan varsin k am e tunististien mukavuuksien mu läntiseksi.” Ja edelleen “koska,1 ' m an sanoi olevan en ään m u itte n pi- n en k u in näen m itä sieltä tu**®1 lin k ok oin en , niin räätälim ieh en äk kaiseksi sovelletun “marxismin” tulo- ja voittoverotuksesta, niin km tä ä te h ta ita k ä y n n issä kuin tvöläi ä. pitää. M utta kaikesta päättäen ' h än elle sentään johtomiehet, jos heille esitettäi ellemme olisi tällaiseen toimen on varmaa, että ne niistä tule °Ln ,nCn n män läpi ten ^ » tä h d e n kun o m istav a luokka- e OValmi8tCluib a palkkoja »* piteeseen ryhtyneet, se olisi joh konttuam m en kokola »ko la ttu vaikea u t a k - j k,„ kohta tappaa «otaenaa o le m a u o s ii n tuollainen korjaus ohjel vat vapautumaan ja suuri yleisö ka. tanut joukon kärsimättömien sen maan ! sijaan pakotetaan maksa-1 ______ _ Iso va h in k o tu li toveri TAe* N iin. m o ra a li se on ¡oka , ~ e tsie ssä ä n m ark k in a-alu eita miesten kiihkon valloilleen pääs . t lvokoot. Siitä heitä porva T am m elalle kun häneh,, paloi s U i k k « p u u ,m u R a l L i i a ’ • ' • » « . ta v a ra a tu o ttaa. m a an ^ ^ Ä : i k^ ; M- “ e l e l e e v aatim u k sia tämiseen ia uudenmallisten ioh-li", . - nsto kiittää. p u u ttu u R aivaajan „ l u l u . Puheen loputtua eräät kuulijat to- n a ja siihen kuuluva kalusto. J« lajien " k Päihaimmiks, hava.- M .,» » . _ la jie n n nousemiseen, o u s e m is e e n , sekä tuhot- Se käy selville niistä siteerauksesta — tavan vuoksi k iv ä t p uhujalle m uutam ia k ysym yk k u u k au si sitten Tammela o-sd s me Puoluenl ,fh‘a' am-1 s»" lakon puhkeamiseen." kuten taan hallituksen ylläpidosta. m itä R aivaaja tu hkatih eään tek ee T o « u k se s^ t ¿ Ä T : Mark: - ¡ L h; 7 ''- .¡p o h a tt o j e n Mikäli tästä asiasta tähän R aivaajan m aalisk. 18 p;n num e- verin siä. vaatien hänen selo stam aan nii- nan K onrad R in g iltä, maksaen d paik k ak u n tain uutisista. J Jos se mennessa on julkisuudessa neuvo ehdottomasti o te U a ^ ^ r - S i ? e S ia B ™ ............................... .. — pu- rossa " " - ylly ttelee M ossu noin vain ¡li hätataa. . „ i JO,la kln p aik k T k u in a lU “ h t o ’’” ^ 2 * ' k L to h ä " I PUhe' S5aa0 noin kolm e ja puoli.-afaa do«»*1 ja kun sauna ei ollut palovaktwn lluttu, nnn on viittailtu siihen m an aikojaan jäljelle jäänyttä p is on y k .,k a ä „ o ,k « „ .,la ,„ e „ . h r,, via to iX n ^ o R ä teen ollaksemme lähempänä to- ‘kompromissin aU eLiotm n?^ ! että tu,°- ia -vlimaä- kuista lau sessa, niin Tammela >■ ’ !’e * s a a n s a tek em ään S. S. Jär- rientää j u t u ,t e lu o ,a « o .,a a n loh- ta rv itse n k ä v ilä “ l,a ty ö läisten tuutta, elvyyttäksemme marxis-! b n raisten voittojen verottamisesta ieatölle m onenm oisia vaatim uksia. d »= u ttelem m aan m itään vahingon kerv a ‘ aan , että sielläk in niitä « v a stu sta jia n sa koil- Htyo. JUTUN JATKOA so sia h stip u o lu een kaan ole 'Engelsin ja Marxin neuvon vastustajia. Vaikeutta saattaa ehkä ilmetä sanontata vassa. Saksankielessä on kaksi sanaa: Gemeinde ja Gemeinde wesen. joista Engels on valin- nu? scn* ei merkitse yksi tyistä kuntaa vaan niiden vhte- 'vtta, kuntajärejstelmaa Venä jänkielessä ei sellaista sanaa ole. jonka» vuoksi tulee ehkä ottaa ».ellakin n „ta on ta a n kannattajia ja että o te ttu a a n v allan käsiinsä. V asta te ssa an kysyjille jou tu i pu Pian ne " h iip p a k u n ta L iset” o sastot k u olevat län n eltäk in . V äliin leh ti lai h u ja m yöntäm ään, e ttä I. W . W naakin jo n k u n sellaisen k atk on aisen h itto ta rv its e e m yöskin k alk k ein k o r keim m an p o tti,m l9e n laitoksen. pätkän, m ikä sopii «en tark otu k sille. 1 M yösk in <*ann7 sille Työläiset näet menettivät rallaan nyhtäistä parisen senttiä kerJ näin “ kohtalokkaina 7 alkaa a^ a.k h‘- o.n a ’° o li.i pp ua ja m ah- k a ik k i. Mitään ne eivät saaneet M o b i l e hyvä affääri saada snta» niitä olivat toivoneet, vaan dol.ana Kohden hallituksen kas-’ Tu°J.la," e? / erptuS ei vie- vaikkapa teh täväkseen jon k u n histo- päinvastoin menettivät juuri niin paljon kuin mitä trusti jo etu- a kaiken Iisaksi koske kulutta- n a llise n teok sen laatim inen, j o s « jaan kovin raskaasti y hdeltä ker- haikealla m ielellä voisi vaikkapa vain kateen oli säätänyt ja päätti- : talla, ........ mutta tietenkin sillä vuo-; m uistoissaan elää u u d elleen en tiset n>t Jotta tama konikauppa eijden mittaan ’' ' ’Ì ^ is7 ' ,^ r i ' n ^ V " " h Ì : X ^ kaÌSe' ' ' makÍa" fc,VÏ" Pa'Vi*- M°” u k- ntel- * ten kuultu. v ----- ,i „ ,. - P — o t . . . - - juuri sellaiselta kuin mitä se ■ koisia summia * «nnenkm ------- todellisuudessa on. niin kutsu- kin saavutetaan ama 11a myös- on saatava innostu m aan ja silloin- ♦ n P a a m a a r a - n « m . p e n Siinä innostuksen hötäkäaaa a ,n a vat sen tekijä/ sita “valtrauhak- ranskalainen sanan “commune”. S1 ”, selittäen että poratsioonien vapahtaminen Mossopojalfekin jotakin h e r a h ta a ., ensin on so- rojen maksusta, jotavastoin ne i M ossu on itsekin jo sk u s saanut ko- Tulen irtip ääsy on k'peeaaUW kun sa u n a a ei ole lämmitetty siellä oltu kuin edellisenä paiTR S auna paloi aam ulla puoli viiden J kana. E ttä m istä tuli on »lk s a a n u t ja m iten, sille kysyn ,el ei ole löytynyt vielä vastausta- K ihloissa ovat Salli And on Jo h n Ojala. I i t t i e n tie ty ti . „ a n y littä v in I kannan 7 , ” n L W' W’ ——i— . i . e i t ä v a lla ta y hteiskunnalli- p u olen lainaam atta, jo te n lukij » « a nen kontrolli työläisille ja sitte väärän käsityksen vaa- N yt viim eksi on Raivaaja k ä y ttä ta m ennä te h ta isiin tu o ttam aan . Apulal** T am an viim eisen kysym yksen jo u n yt h yväk seen D eep R iverin s. s.- tui p uhuja m yöntäm ään kun eräs' osaston toistaisek si toim in nasta »sta lak lak-i henkilö sanoi tAcsä kaam ista, josta m ainitsim m e un- aa i >-®ssa m aassa tvöläi- “ T o v erita r kym m en . y hiljattam sillä olevan sem m oisen fä rio .t leh tem m e A sto n a n uutisten osastoa- ka ei t»»e vallnnk rJeston, jo- kai su, jo n k a tulisi saada a ten et , tee W v . a llan T illik in k . r t i . R . , . aaJa Uina . i | I« ku W k u , m k o u sta te h ta issa . k aisen työläisen kodit a Se oB ■ u n .« . « n a a „ u u t i « . , . p lanen , e h u |^ B Vaan v äsisältöinen niin :r ' i "r- *1 ja jatk ok si toim itu s vääristeli tap an kuviensakin puolesta sa m ukaan, selittäen että m uka v a m r w u- • p°ikk' Ei K°r- tiä kappale. K v. \ k,t i ’ » ' * 7■ ? PorfMttelst*, «el,,,., sem m istolaisu u s olisi ollut syynä o- malla I. w. W„ ,ton ^ rlïattei, liQ sua paikallisilta Toverin ;a To *• ta re n asiam iehiltä.
