OH
ÍANTA1, MAAUSK. 28 P.
>NDAY, MARCH 28
JJo.
TOVERI
vaikka silläkin on omat epämu-
(THE COMRADE)
kavuutensa.
Tk« ®rg«a o f the Finnish“worker» in'
‘‘Kommuuni ei ollut enää val-
S r .iv
S5 &
vakinaisessa merkityksessä”
S ± , “s . X T «
- ’ «"* on Engelsin tärkein tee-
by the W estern W orkm en 's P u b lishin g feettmen väite. Edelläesitetyn
taan varustauduttava ja sitten tämän suunnitelman voimaan k ea m itä m erk itsee kun k a n a . M a- sa sto n k u o lem a a n . Ja sitten lo p u k si s e lla is ia talstelutapoja.
kun tämä “välirauha” kuuden tultua voivat tilittää hallituksel daan vaatim aan selv y y ttä , sillä olih a n to im itu s h u u d a h ta a : “ L ev ä tk ö ö n v a i niih in todellisuudessa sisän
kuukauden
kuluttua päättyy, le toisilta keräämiään varoja.
h än ellä v. 1913 nurkissa sellaisten naja rauhassa ja n o u sk o o n se n sija l
L a in ä an täh än viimeisen i \
niin sitten — ankaran varustau Mutta silloin kun jotakuta v aatim u sten jo h d o sta itku a ja h a m le elo n v o im a in en so s.-p u o lu e e n osas- e d u stajak o k o u k sen päätökma
tumisen jälkeen "tehdään taasen vaivataan tekemään toisen puo m asten k iristystä. M itähän jo s nyt to.
ku m o aa K orven selitykset t
uusi konikauppa! Pääasia on, lesta joku f pikkuinen palvelus* voisi p ak ottaa kansan ankaralla kro-
T äm ä päätös oa ?
N e, jo tk a eivät tiedä m in k älain en W :stä .
S
ocie
ty.
“
jälkeen tuo väite on täysin kä että aitoa on voitettu 6 kuukaut
sessilla B oom an n i* V ille kaivam aan p aik k ak u n ta on D e e p R iver, voisiv a t I n d u s t r i a l i s t s toukokuun
sitettävissä, Kommuuni lakkasi ta ja että ammattijohtajat yh niin onhan oikeuden- ja l^ohtuu- esille
neu lan silm ästä se h u k eh k ä o ta k su a , e ttä R aivaajan se lity s 1920, num erossa 124. Korvelk
O ffice Seven tk en d C om tnerciei S t ,
olemasta valtiona, 'sikäli kuin dessä hallituksen ja trustin e- denmukaista joko maksaa taik kaan vaikka
_______ O p p o .it. P ost O ffice.
jou tu n u t v. 1 9 0 4 :n edustaja- tu on p a ik k ak u n n an o sa sto n k u o le m a s p ä ä ku in kellään muuliakaan
sen tuli kuristaa väestön vähem dustajien kanssa ovat välttäneet ka sallia asianomaisen vaivois-
k ok ou sp öytäk irja. — N iin, m itähän ta on o ik e a .
J
taan
ottaa
joku
pikku
korvaus.
M utta on n iitäk in , j o t löllä ei ole oikeutta puhua
mistöä (riistäjiä) eikä enemmis avoimen taistelun ja että taisto- ■ Ja mikäli verojen kerääminen
Post O ffice A ddresa:
— ?
Ja vaikkapa tuo ei nyt niin ka tietä v ä t, että D eep R iver o n h ar n im e ssä m uuta kuin mitä se
töä; porvarillisen valtiokoneis lutarmo ja innostus joukoista on kuluttajakunnalta on kvsymyk-
TO VERI, Box 9 9 , A .to r ia , O ra.
vaatisik aan , niin voih an siinä o h i vaan asu ttu su o m a la in en farm iseu tu , u sten p ä ä tö k se t ja p e ria ate ,
ton se särki; erikoisen sorta saatu toistaiseksi tukahutettua.
sessa.- niin pitää kai tämäkin m en n en h on au ttaa n o ille, että en m i jo n k a asu ja m isto n en em m istö n m u o rä ä v ä t. I. W. W :n s a a n n o t
EDITOR1AL S T A F F
mista varten olevan voiman ti Ja
E li. Sulkanen, M anaging Editor, Sulo
siinähän patavanhoillisille paikkansa. Ainakin vanhoista nä, M ossu, tässä ain oa h utilus o le. dostavat van h at ik ä lo p u t sy n o d a la i- not
a a n : “N äm ä päätökset <>w
Syvänen, A le x S evo, A . N. Koakela. lalle tuli näyttämölle väestö ib- “työväenjohtajille“
onkin puu kokemuksista puhuen voi näin M inä niitä rahoja vain h u k kasin , j »et a in e k set, jo id en k ä ä n tä m in en t o
m a ssa niin kauan kuin yleiQe
se. Kaikki tuo on luopumista haa kylliksi!
K. E. H eik k in en
•
olettaa. Sillä onhan meillä vie-' m utta tu o B oom annin V ille kun h u k statisteiksi on enim m B kseen y liv o i tajak o k o u s tai yleisäänestT
valtiosta varsinaisessa merkityk Näillä
työväenjohtajilla” cillä tuoreessa muistissa ylellisyvs- kasi k ok o ed u stajak ok ou sp öytäk irjan , m ainen teh tävä m ink ä su u n n an e d u s p ä ä ttä ä .’’
O ffice 3 6 3 , Editoria! D ep't 8 Ji t sessä.
Ja jos kommuuni olisi
kuitenkaan
ole aivan täysi var verotus, jota kannettaissa kiilut; joka vielä niin ih m een hyvin olisi ta jille tah ansa. O n sella isia , jotk a
Entered aa «econ d -cla.a m ail mattar vakiintunut, olisivat siinä itses muus siitä, taipuvatko yksimieli
T ä ssä on se päätös, jota
tajakunta todellisuudessa joutui ku van n u t täm än m eidän järjestöm - tietävät, e ttei D e e p R iverin o sa sto ssa
July 18. 1912, at th e Ä x t O ffice at tään "vähitellen kuolleet” val
Pit
viisikymmentäkin i m e ayn n ytysh etk iä. Ja kun se B oo o le k osk aan o llu tk a a n en em p ä ä jä s e n o u d a tta a i.w .w :Iäisten:
Aatoria, O regon , u ad er th e A c t o tion jäljet, sen ei olisi tarvinnut sesti lakon . puolesta äänestäneet maksamaan
M erck 3, 1 8 /9 .
lakkauttaa’ sfcn laitoksia: ne o- työläiset noin ilman muuta tä- kertaa suuremman summan kuin m annin V ille taask in on lähellä niitä niä kuin ju u ri sen verran , e ttä se
“S en täh d en tehdäksemme asen.
hän
konikauppaan.
Siksi
onkin
mitä
varsinainen
hallituksen
sää-
pap
ereita,
niin
jo
s
täm
ä
järjestö
sat
on
p
ystyssä
p
y
sy
n
y
t,
ja
n
yt
kun
m
e
selv äk si ja portaaksemme ?
lisivat lakanneet toimimasta si
l
P
akko
pitää
huolta
siitä,
että
’
tämä
verotus
edellytti.
Tämän
tuisi vielä kuolla- kup sah tam aan ja u seita to v ereita on h ilja tta in m u u t
tä mukaa kuin niillä ei olisi ol
ki e p ä ily k se t me Industrial Vio-u
Engels arvostelee Got lut
työläisten taisteluintoa jäähdy- kokemuksen saimme ennen kaik- se h utilus pääsisi h u k kaam aan vielä tan u t p ois p aik k a k u n n a lta , niin m i of th e W orld liiton yleisenä toia
mitään tehtävää.
“Anarkistit pistelevät meitä ¿etään ja että heidät saadaan kea tupakan, mietojen juomien p eijaisk em u jen m u istovärsytk in , niin kään ei o le lu o n n o llisem p a a kuin se, p a n ev an a kom iteana ju lis ta n u t
han ohjelmaa
silmiin "kansanvaltiolla” ; sano nukutettua uskoon, että tällä ja teatterimaksujen yhteydessä m itä tästä lapsesta sitten en ää itse että o sa sto o n ei jä ä n y t n iin p aljon te n e ttä san o ttu järjestö ei nyt .
essaan tämän Engels tarkottaa kertaa ei ole soveliasta, m utta! kerätyistä sotaverotuksista. Niin h istorioitsija M ossukaan voisi tu le v il jäsen iä, että se o lisi v o in u t tällä k er ole k o sk aan kehottanut taikka ?
Eräänä merkittävimmistä, jol etupäässä Bakuninia ja hänen että kuuden kuukauden kulut-! pä määräsi savukkeita koskeva le p o lville ratoksi tarinoida- ---- Niin taa jatk aa toim in taan sa. T äm ä s e ik tä n y t v äk iv altaisia toimenpa«,/
lei kaikkein merkittävimpänä hyökkäyksiään Saksan sosialide tua . .. Siksipä äsken mainittu ' verotuslaki niistä kuluttajilta että asia on san gen vakavaa laatua. ka k yllä tied ettiin R aivaajan to im i lo u d ellisten parannusten aikaa»
Niin ja sitten se n äytelm äliiton kir tu k sessa k in , m utta k un sen p iti saada j m is e k s i.
lausuntona Marxin ja Engelsin mokraatteja vastaan.
E n sik si siitä
Engels B reuna n onkin itse luvannut pu- perimiään veroina kymmenen
jasto,
jota niin suurella vaivalla tä s Vääristellä, niin se v ääristeli.
hua
alaisilleen
järjestöille
niin!
senttiä
sataa
savuketta
kohden,
’
teoksissa vakiokysymyksestä, kir tunnustaa nuo hyökkäykset si
m e tiedäm m e ettei mitään
jottaa Lenin kirjassaan “Valtio käli oikeutetuiksi, mikäli ”kan- monessa paikassa kuin mahdol- mutta myyjät, päästäkseen o- sä m inäkin olen ollu t k o k o o n h aali
L äh ettäk ääp ä n yt sitten D e e p R ive-
perivät
varmuuden m assa. Siinä se vasta vah in k o tu lee rille so sia listip u o lu ee n p u h u ja e ttä s i ta ole sellaisilla periaatteilla rat
ja vallankumous”, on seuraava sanvaltio” on samanlaista järjet lista tekemänsä kompromissin milleen,
vuoksi kaiketi niistä verotuksen jo s se B oom anni ja A s l^ li sen k a n s jalle nou sisi to iv o m a n n e “ e lo n v o im a i tu , to iseksi, koska teollisuushist
kohta Engelsin kirjeestä Bebe- tömyyttä ja samanlaista luopu puolesta.
Ja jotta asia olisi täydellinen, j muodossa yhdestä viiteen sent- sa m ielin m äärin huseeraam aan p ä ä nen so s.-p u o lu ee n o s a s to .“ V o isitte on m eille op ettan u t että koska
lille maaliskuun 18—28 .p. 1875. mista sosialismista kuin “vapaa
.
w. ,
. . han8a Iako88a olevat työläiset
Sivumennen huomautettuna pai cansanvaltiokin”. fingels yrittää ilmottaa Brennan vielä julki^es- tiin kymmenen savukkeen kää- see. Siellä kun on niitä k äsikirjoi- lähettää vaikka
sen N .sk a sen n e, jo k a . v a t k ä y ttä m ä ä n väkivalta ja k
natti tuon kirjeen Behel muis corjata Saksan sosialidemokraat ti ihailevansa sitä tapaa, millä röä kohden. Näin yhden millin j lu k siak in , jotk a ne voisivat m yydä täällä kolm atta vu otta sitten k ierteli m ia keinoja lakossaan, niin
telmiensa (“Elämästäni”) toises tien taistelua anarkisteja vas hallituksen edustajat käsittelivät! verotuksen asemasta kuluttajat vielä hyvästä hinnasta S u o m e e n i Niin so s.-p u o lu ee n p u h u jan a ja vaikka s il pian o v at kaikki hallituksen v( rti
sa nidoksessa, joka ilmestyi v. aan, saattaa se taistelu periaat kysymystä ja sitä suurta luotta- joutuivat todellisuudessa maksa- että m istä sen tietää, vaikka ne m öi- loin ei vielä L än nellä p aljoak aan n a jä r je s te tty lakkolaisia vastaan ja
1911, siis 36 vuotta sen jälkeen teellisesti oikeaksi, puhdistaa se musta ja tunnustuksen antoa,! maan kymmenen- jopa viisikym- sivät vielä ne " U sk ovat A a sitk in ” pistu p u o lu een op p o rtu n istisu u tta v a s
n h eid än taistelunsa havu-
iteti»
kun se oli kirjotettu ja lähetet opportunistisista ennakkoluulois mitä esim. nykyisen kabinetin, menkertaisenkin verotuksen. Sa- sin ne S u om een oop p erak si m u o d o sta taan, niin siitä h u olim atta täällä o l te
k
o
lm
an
n
ek
si
koska
sellaisilla
ista varten ilm an että sitä tek ijä- tiin jo niin p aljon selvillä a sioista,
ty
ta valtioon nähden. Mutta tur jäsen, Hoover, työläisille oli ko- j maten oli asianlaita teatterive- p m alk
m e n p iteillä hävitetään se raket**'
k iota m inulle, M ossulle, lu o v u te t
kotiksessa
antanut,
mies,
josta'
rotuksissa.
joissa
yhden
sentin
Engels kirjotti Bebelille arvos haan! Engelsin kirje on maan
että N iskasen la te lem ille loru ille nau- | p e ria a te ja
pyrkim ys, mikä iällä
rettiin. — A n tti H.
tellen Gothan ohjelmaehdotusta, nut vakan alla 36 vuotta. Me Brennan oli kuulemma ajatellut 'verotuksen asemasta teattereis- taisi?
je
stö
llä
todellisuudessa
on kasvaa
M ahdollisesti ne p ah u u k set kyllä
jota Marx arvosteli erinomaises tulemme näkemään, että kirjeen jotakin toista. Niin että kyllä- sa kävijät useimmiten joutuivat
e ssa a n ja k ehittäessään työläisiä
sa kirjeessään Brackelle, koske julkaisemisen jälkeenkin Kaut- hän se hallituskin vielä puolus- maksamaan viidestä kymmeneen v oisivat niitä A aseja" jostak in C a
tä
v a rte n , e ttä he voisivat hp*
nadan korvesta vielä kaivaa esille
tellen erikoisesti kysymystä val sky itsepintaisesti toistaa itse a- taa meidän A. F. of L:n tvöläi-i senttiin saakka
Aberdeen,
Wash.
m
u
k
a u tu a uuteen yhteiskuntaan
Jos siis on odotettavissa tar- jon k u n p u olik ym m en tä halk orek allis-
tiosta, seuraavasti:
siassa samoja virheitä, joista En siä, kunhan vain siihen luotetaan
vakavasti.
vikkeille kahden sentin verotus, ta, m utta eihän se k ok em aton o n John Kauppi louk k aan tu i pahoin tä te n rae uudelleen päätämme ji
gels varottaa.
... \ apaa
kansan v altio on
Mitä Brennanin lausuntoon niin pelkästään kokemuksen pe- neansa tiedä. — *Ei tiedä. — Ei I __ t.k. 12 p :n ä ra v in to la ssa a n G k a ta a vakaum uksem m e niihin peri
Bebel
vastasi
Engelsille
kir
muuttunut vapaaksi valtioksi. jeellä syyskuun 21 päivältä 1875, mahdollisistä verilöylyistä lakko- rusteella puhuen voimme olet- Nim että niitä c o p y r ig h te jä ” a in a dulla. H än a s e tti tuolille laatik o n teisiin , m itk ä on julkilausuttu ti
Naiden sanojen kieliopillisen jossa hän kirjotti, että "täydel tapauksen sattuessa tulee, niin taa, että tuo verotus tullaan pe- kin olisi riennettävä ottam aan en- korokkeeksi ja nousi sen p äälle, y- raeen p an ev an komitean raportiis
seitse m ä n n elle yleiselle « konrentsit
merkityksen mukaan vapaa val lisesti yhtyy” hänen lausuntoon työläisten puolelta ei missään ta- i.rin huolellisesti perimään ja et nen k u in se on m yöhäistä.
rittä e n o tta a k a ik k isäk k iä alas to i
nille,
jo s ta sitte n otteita on julkai
tio on sellainen, jossa valtio on sa ohjelmaehdotuksesta ja että sauksessa olisi mistään sellaista tä vielä sen lisäksi työväestö
Justus.
letin kato lta. M utta a lu sta p e ttik in
k irja s e n a n im eltä “On the Fin
vapaa kansalaisiinsa nähden, •?.
h än en a lla an ja h än k a a tu i taka- L in e ”
myön- voinut olla kysymystä, kuten j myyjille maksaa tämän verotuk-
o. valtio, jolla on despoottinen hän nuhteli « x Liebknechtiä
j 8"-
ia“
¿
r a
K
neIiä- viisi sent- Toverin paikkakuntain uuti raiv o n sa lihan leik k au sp ö lk k y y n niin
hallitus. Olisi jätettävä koko tvväisyydcstä (siv. 30+ saksat.
E d elleen : “ P äätetään, että me aj
pahoin e ttä m e n etti ta ju n ta n sa . L ä ä
set saanut uusia lukijoita
tuo lörpöttely valtiosta eritoten E
otteessamme i Ä
E E ? 7," •
~
“
käri k u ts u ttiin paik alle jo k a an to i na sek ä periaatteessa, että kayti
I ariisin kommuunin jälkeen, jo
1 item m än aikaa on ollut tietty asia, ensi apua. K auppi s a ira s ti s itte ko nössä koetam m e edistää ja käyriä
PETOLLISTA VERTAILUA
ka ei enää ollut valtio varsi jäsen: -Päämäärämme", tapaan,-
että
leh tem m e p aik k ak u n tain uutiset to n aan to ista viikkoa, tu llen yhä k i m eidän
ainoaa
taistelumuototn
me siellä kokonaan vääriä lau
naisessa merkityksessä. “Kan- suntoja
M
ajorit/’
niminen
julkaisu
väit-:
Sellaiset
ainekset,
jotka
syys-
•»«
“k" i n n o . u v , . lu k e m ,« .. . » e i peäm m äksi, jo te n h ä n e t tä y ty i v*3- ta lo u d e llista suoraa toimintaa — ta
valtiosta:
“Valtio
on
sanvaltiolla ’ ovat anarkistit pis-
taa ryhtyneen jo kaukaa
lanes- , tä taikka toisesta koettavat ai- Lokinkaan san om aleh d en lukija voi dä sa ira a la a n h o id e tta v ak si. H änen k o tu k sella poistaa nykyisen vallai
■ jarje-s
luokkahcrruudelle tämään
telleet silmiimme enemmän kuin muutettava
p ä ässää n on niin kovat tu sk a t, e ttä olevan rllsto järjestelm än
valtiosta kansanval- mellakoita, samansuuntaisia rotu-' kaansaada käsitystä, jonka mu- niitä sivu u ttaa lukem atta.
olisi tarpeellistakaan, vaikka jo perustetusta
Mutta sitä, että R aivaajan toim itus- hän usein hourii, e iv ä tk ä lä ä k ä rit
tioksi.”
iq J o taman tl»osta kaan
maanviljelijöitten
oloissa
El tä m ä päätö s ainakaan viiri
puhkesi v. 1>1>, sima tapauK- nykyään vallitsee mitä suurin staapi on ruvennut ah k erasti luke-
Marxin teos Proudhonia vastaan
Siten
on
painettu
Bebelin
kir
tied
ä
v
a
rm
a
an
onko
p
ääluu
rikki,
K orven h e ittä m iin fraaseihin.
sessa että
ja sen jälkeen "Kommunistinen
eurastanjotvolaiset varallisuus seurauksena nykyi m aan T overin p aik k ak u n tain uutisia, | vai onko se vain a iv o tä rä h d y k se stä
jasen
9:ssä
(yhdeksännessä)
Manitesti puhuvat suoraan, et
lakkoon menisivät.
R ag n ar Johanson, toinen IW.W:|
sistä maan tuotteitten hinnasta, o p p ia k seen siten ym m ärtäm ään so sia jo h tu v a tuska, joka h ä n tä vaivaa.
painoksessa!
Ei
ole
ihmeteltä
tä sosialistisen yhteiskuntajärjes vää, että noin itsepintainen val
a
g
ita
a tto ri, puhui myöskin t.k. 251
lism
ia,
josta
se
ei
vielä
tähän
m
en-
I ottavat järkiään selostustensa
Sim pukan (C lam s) k a iv a ja t oliv at E ag les h aalissa, josta sitten
telmän . voimaansaattamisen kaut- tiota koskevien opportunististen
perustaksi maatuotteitten kaup- * ness® m illään k einolla ole p äässyt sel- lakossa läh es 3 viikkoa tä llä ra n n i
*a va^*'3 itsestään hajoaa ja hä- lausuntojen kertaaminen on i- KUKA TULEE KANTA- ' Pakinnat
een sa loputun
tuli Veljeys»
kauppakeskuksissa. ville,
" ',_ «itä eivät m on etk aan T overin kolla sen jo h d o sta kun kann u ttim o - h talolle
ja p Jh u i myöskin siellä Ke
MAAN VEROTAAKAN?
v iää. Koska valtio on vain yli me\ tv nyt saksalaiseen sosialide-
I ällainen selosteleminen on to- tilaajat o le tien n eet.
Jen o m is ta ja t a le n siv a t n heidän
p alk Ven puheen ja keskustelun lupiM
menevä laitos, joka tulee käy et- mokra aan erho e„ V sos^ " <l?
se näin äkkiä aja tellen
e iaa n paiK-
Kusi kongressi tulee niin pian i (E*Hisuudessa melkotavalla här tu n Ja tu u oudota
tavaks, taistelussa, vallankumo- s ^ v a h u k u ™ ,k H l' ,
.T l ”
k in . m „ , , a lo tla « , i i t i
i k i an
X sa
. ™ k o lm esta
rt 1. d°
a r rista
“ “ ? 25 se"
d o " lla
s e n tls,S
tis tä Johnusot, n o u d a tti tiiydclluet.l
käin
se
ennättää
kokoontua
koh-
liaan
johtavaa,
sillä
maanviljeli-
$2.50:een
sa
d
a
lta
pau
n
alta.
Mvöhem-
* n .r n ^ “
T ?apa"aSsU r
tta o n .
! , 7 7 "" ',a >«“''>'“ Myohem- W:„ periaatteita ja menrUel.™»
distamaan pääasiallisiinman huo-
ei °!e läheskään niin tär- m a Sitä,
jansa, nnn on
että R aivaajan toim itusataani t” . U1>ail
k a n n u ttiin o je n om ia- i E n aim äisek si hän sanoi puheasu
mionsa verotusksymykseen, sillä keätä paljonko hänen tuotteis-
t .,n ,„ u „ .a a p , , aJa , 2a sen tin k o rotuksen !00 pan- « n . e ttä ty ö lä iset o > „ s,'lot. U
kansan V^ i ° S,k SilkkY i ^ i V ^ - i Ä n n o u k s e ^ r "V'CrO,tl
hallituksen menoarvioksi tule- ^aan jossakin kaiippakeskukses- lukfce leh tem m e paik k ak u n tain uuti n a a koht! T am an k o ro tu k sen tulos kein voim akkaam m at kun ar pa.
m -v.
’ ,nnn kauan kuin koy-
--------- t
__________
van 30 kuukauden aikana on sa maksetaan kuin paljonko hän siä tarkasti, vastaan ei tietystik ään Oli, e ttä la k k o la ise t ä ä n e s tiv ä t la k
häiistö vielä tarvitsee valtiota,
ken elläk ään T overin ystävällä ole mi-
v ät k ä te n s ä taskuihinsa. Ja ma
konsa loppuneeksi ja alk o iv a t työhön ne I.W .W : n opit määräävätkin tj
ci se tarvitse sitä vapauden TEURASTAMOTYÖLÄISET laskettu “vaatimaton” summa 17, tuotteistaan saa farmillaan. Far-,
vuoksi, vaan vastustajiensa ku AJETTU KOMPROMISSIIN biljoonaa dollaria* Tietenkin on ,nar’lle maksettaissa tuotteista taän rnu‘8tuttarn,sta> »illä luettavaksi- m aaliskuun 21 p.
viime vuosien kuluessa, kuten hintaa vähennetään näet u se im - han niitä uutisia k irjotetaan ja ojen - N yt m onet lak o ssa o lleet sim pu- Iäisten tekem ään. Myöskin moiJ
kistamisen vuoksi, ja silloin kun
u?k"w
. „ ’‘
! kan k a ,v a ia t »Ylittävät, e ttä viinan- hn p o liittista toim int <i<i jn niitä
1-—
■- ky 'k S||“ 1 kT Ur••ek” . " •
tulee mahdolliseksi puhua vapau Joitakin päiviä sitte kun saa aina ennenkin, kansa verotuk- i niass<i tapauksessa kaikki kus- ""k—
.a
rk
o
ttetiu
ka.k.lte
y
h
t
a
l
.
„
r
,
t,,
ta
k
a
.
„ e i U i j i t tu liv a t ja ä ä n e stiv ä t hei- väen jä rje s tö jä , jotka hyväksy
desta, silloin valtio sellaisenaan pui tieto teurastamot-yöläisten sesta joutunut joko suorasti tai ^annukset tuotteitten farmilta
v altio llisen toim innan. Kehotti
kuljettami- m iin toim ittajiin k aan nähden
lakkaa olemasta. Ehdottaisim lakkoäänestyksen tuloksista, joi epäsuorasti kantamaan suurim-; kauppakeskukseen
!
lak k o n sa loppuneeksi ty ö n an ta- jä rje sty m ä ä n teollisuusunioos, kesii
me sen vuoksi kaikkialle valtio- den mukaan miltei yksimielisen- man osan. mutta jonkun verran!scsta ja tilastot osottavat, että
Surkeata vain on se, etteivät R ai Jien ta rjo a m illa ehdoilla.
se on p aras jä rje stö työläisillä b *I
oli
kuitenkin
suurista
vastalau-
nania
kustannukset
ovat
viimei
sanan lilalle asetettavaksi sana tV s K T a b td u n "puoiesta^ hu-l.tv^vkkää h“° ,imaMa. hätäännyt- fS " * ““?«». vuorten kuluessa jär- vaajan toim ittajat en nem m in ole h u o
m
assa ja tä m ä teollisuusunio ob
John Korpi, I. W. W .-Iiiton a g ita a t
kunta’ (Gemeinwesen), mainio
m
anneet
lukea
leh
tem
m
e
p
a
ik
k
ak
u
n
W
. W. — A. Pääkkönen.
tori, puhui tä ä llä t.k. 23 p. Veljeys-
imään myöskin suurten peste.!ma^’sest’ kohonneet
vanha saksalainen sana, joka suimme vakavan epäilyksemme
Niinpä ovat elevaattorimaksut tain uusia; jo s he niitä olisivat aina seu ran talolla. P ä ä p iirte is sä ä n hän
vastaa ranskalaista sanaa “com siitä, aikooko A. F. of L. johto korporatsionien niskoille. Kapi-
talistisen kansanvallan aikakau- kohonneet ja samaten myöskin yhtä tarkasti lu k en eet kuin n yk yään selosti ta lo u stie d e ttä m arx ilaisu u d en
mune”.
tosissaan laskea tämän tärkeän della
on tuo korporatsionien ve- v^jan myynnistä farmarin kan- lukevat, niin m ahd ollisesti heistäkin m ukaan ja sanoi I. W. W :n k in s itä
Hanna,
teollisuusshaaran
työläiset
mitte-
^.n
huomioon, että
rottaminen ollut melkoista tah- nfttavaksi määrätyt välityspalk- olisi tullut tietoisia ty ö v ä en etu jen edustavan. K ehui m yöskin I. W . W.
tämä kirje
kirje koskee
ntiol„rnhY/r Je1maän .voimiaan' kaikkivaltiaan dittomuutta ja siksipä ovatkin i k’° t ; keinottelusta johtuvat vaih- p u olesta taistelijoita — josk u s. M ut olevan v allankum ouksellisen jä r je s T öitä tä ä llä tehdään kolme
koskee
puolueohjel
---- mä . jrje^o
sR
te puolueohjel-
bhatrustin kanssa. Epäilyksem-
^T?aa* jota Marx arvosteli kirjees
suurkapitalistit järjestäneet asi- ^°kset ovat nykyään paljoa suu-1 ta kun heidän aivonsa ovat saaneet tön ja sanoi sen o tta v a n avuksensa viikossa. N yt täällä on ollut
>
c
me
on
osottautunut
aivan
oikeu
KU.n ;<
sään, joka on päivätty vain muu
at siten, että tulevan kongres-!renimat ia räikeämtnät kuin en-! kasvaa kaikenlaista porvarillista rik- vallankum ousta te h tä e s s ä m vöskin pia h erroja. Ne ovat
tetuksi,
sillä
nyttemmin
saapu
ta,rnaa v’’kkoa myöhemmin kuin neet tiedot toteavat yksityiskoh sin istuntokaudella tullaan miet- nenn™n ja rahtimaksut* kohoa- 1 7 a .r u oh oa’ n,in eipä taida h e *8‘ä enää p o liittisiak in ty ö v ä e n jä rje stö jä . M ut h an ilm an lin tu ja, tuilla i
edellät»,evä kirje (Marxin kirje
timään ja pohtimaan keinoja. Y?1- kohoamasta päästyäänkin.
tulla*
ta sanoi p id e ttä v än ta rk a s ti “silm ä l seu ra n n u t työkiristyk.-« t va nml
tia
myiten,
että
työläisten
am
on toukokuun 5 p:Itä 1875), ja
joilla liikemiehet vapautetaan tu- x,,n farmari v. l'M4 sai kauppa-1
lln kauan on vielä p aatu n eem - lä ” e tte iv ä t ne vain p ääse p e ttä
mattijohtajilla
ei
alun
pitäen
että Engels silloin asui yhdessä kääti ollut aikoinukspn.-) chilin lo- ja voittoverotuksesta, koska keskuksessa vehnästään $l.pol ma-takin ih m isestä toivoa kun hän m ään I. W . W :tä eikä siihen kuu-
Marxin kanssa Lontoossa. Sen
vuoksi, puhuesaan “me” viimei
sessä lauseessa, Engels epäile
mättä itsensä ja Marxin puo
lesta ehdottaa Saksan työväen
puolueen johtajalle poistamaan
ohjelmasta sana "valtio” ja a-
päättäneet es Hiuksen toimintatavassa.
keellä, e ttä yksinäiset miehet
settamaan sen tilalle “kunta”.
Jos set tiedot puhuvat tässä s
,a,vaan
*
2
.
^
'
»
-
^
„
^
,
,
1
;
.
tää
taistelun
puhkeamisen,
“kos
naan
pois ty ö stä ja monta mu“
Minkälaisen ulvonnan laskisi-
siis kongressi vain voi keksiä teessa lahjomatonta kieltä,
ellei aleta tu o tta m a a n ta rp e ita ih
ka
välirauhan
saaminen
oli
vält
Silla
vaikka
esim
erk
ik
si
Frans
J
o
o
vatkaan ilmoille nykyisen, oppor-
“oikeutettuja” keinoja, joilla
------------------------ -
in isten y lläp itäm isek si.
M ahdotto ju ttu a , jo ista en u s k a ll, mainita f
J°’ lii
tämätön verenvuodatuksen vält- kevhtvmät voidaan vapauttaa
seppi Syrjälä ei olek aan varsin k am e
tunististien mukavuuksien mu läntiseksi.”
Ja edelleen “koska,1
'
m an sanoi olevan en ään m u itte n pi- n en k u in näen m itä sieltä tu**®1
lin
k
ok
oin
en
,
niin
räätälim
ieh
en
äk
kaiseksi sovelletun “marxismin”
tulo- ja voittoverotuksesta, niin
km tä ä te h ta ita k ä y n n issä kuin tvöläi ä. pitää. M utta kaikesta päättäen
' h än elle sentään
johtomiehet, jos heille esitettäi ellemme olisi tällaiseen toimen on varmaa, että ne niistä tule
°Ln ,nCn n
män läpi ten ^ » tä h d e n kun o m istav a luokka- e
OValmi8tCluib a palkkoja »*
piteeseen
ryhtyneet,
se
olisi
joh
konttuam
m
en
kokola
»ko
la
ttu
vaikea
u
t
a
k
-
j
k,„
kohta
tappaa
«otaenaa
o
le
m
a
u
o
s ii n
tuollainen korjaus ohjel
vat vapautumaan ja suuri yleisö
ka.
tanut
joukon kärsimättömien sen
maan !
sijaan pakotetaan maksa-1
______ _
Iso va h in k o tu li toveri TAe*
N iin. m o ra a li se on
¡oka
,
~ e tsie ssä ä n m ark k in a-alu eita
miesten
kiihkon
valloilleen
pääs
. t lvokoot. Siitä heitä porva
T am m elalle kun häneh,, paloi s
U i k k « p u u ,m u R a l L i i a
’ • ' • » « . ta v a ra a tu o ttaa.
m
a
an
^
^
Ä
:
i
k^
;
M-
“
e
l
e
l
e
e
v
aatim
u
k
sia
tämiseen ia uudenmallisten ioh-li",
.
-
nsto kiittää.
p u u ttu u R aivaajan „ l u l u .
Puheen loputtua eräät kuulijat to- n a ja siihen kuuluva kalusto. J«
lajien
" k Päihaimmiks, hava.-
M .,» » .
_
la jie n n nousemiseen,
o u s e m is e e n , sekä tuhot-
Se käy selville niistä siteerauksesta
— tavan vuoksi
k iv ä t p uhujalle m uutam ia k ysym yk k u u k au si sitten Tammela o-sd s
me Puoluenl
,fh‘a'
am-1 s»" lakon puhkeamiseen."
kuten taan hallituksen ylläpidosta.
m itä R aivaaja tu hkatih eään tek ee T o
« u k se s^ t ¿ Ä
T
:
Mark: - ¡ L h;
7
''- .¡p o h a tt o j e n
Mikäli tästä asiasta tähän R aivaajan m aalisk. 18 p;n num e- verin
siä. vaatien hänen selo stam aan nii- nan K onrad R in g iltä, maksaen d
paik k ak u n tain uutisista. J Jos se
mennessa
on julkisuudessa
neuvo ehdottomasti o te U a ^ ^ r - S i ?
e S ia
B ™
...............................
..
— pu- rossa
" " - ylly ttelee M ossu noin vain ¡li hätataa. . „ i JO,la kln p aik k T k u in a lU “ h t o ’’” ^ 2 * ' k L to h ä " I PUhe' S5aa0 noin kolm e ja puoli.-afaa do«»*1
ja kun sauna ei ollut palovaktwn
lluttu, nnn on viittailtu siihen m an aikojaan jäljelle jäänyttä p is on y k .,k a ä „ o ,k « „ .,la ,„ e „ .
h r,, via
to iX n ^ o R ä
teen ollaksemme lähempänä to- ‘kompromissin aU eLiotm n?^ !
että tu,°- ia -vlimaä- kuista lau
sessa, niin Tammela >■ ’ !’e *
s a a n s a tek em ään S. S. Jär-
rientää j u t u ,t e lu o ,a « o .,a a n loh- ta rv itse n k ä v ilä
“ l,a ty ö läisten
tuutta, elvyyttäksemme marxis-!
b n raisten voittojen verottamisesta ieatölle m onenm oisia vaatim uksia. d »= u ttelem
m aan m itään vahingon kerv a ‘
aan , että sielläk in niitä «
v a stu sta jia n sa koil-
Htyo.
JUTUN JATKOA
so sia h stip u o lu een
kaan ole 'Engelsin ja Marxin
neuvon vastustajia. Vaikeutta
saattaa ehkä ilmetä sanontata
vassa. Saksankielessä on kaksi
sanaa: Gemeinde ja Gemeinde
wesen. joista Engels on valin-
nu? scn*
ei merkitse yksi
tyistä kuntaa vaan niiden vhte-
'vtta, kuntajärejstelmaa Venä
jänkielessä ei sellaista sanaa ole.
jonka» vuoksi tulee ehkä ottaa
».ellakin n „ta on ta a n
kannattajia ja että
o te ttu a a n v allan käsiinsä.
V asta te ssa an
kysyjille
jou tu i
pu
Pian ne " h iip p a k u n ta L iset” o sastot
k u olevat län n eltäk in . V äliin leh ti lai h u ja m yöntäm ään, e ttä I. W . W
naakin jo n k u n sellaisen k atk on aisen h itto ta rv its e e m yöskin k alk k ein k o r
keim m an
p o tti,m l9e n
laitoksen.
pätkän, m ikä sopii «en tark otu k sille. 1 M yösk in <*ann7
sille
Työläiset näet menettivät rallaan nyhtäistä parisen senttiä
kerJ näin
“ kohtalokkaina
7 alkaa a^ a.k h‘- o.n a ’° o li.i
pp ua ja
m ah-
k a ik k i.
Mitään ne eivät saaneet
M o b i l e hyvä affääri saada
snta» niitä olivat toivoneet, vaan dol.ana Kohden hallituksen kas-’
Tu°J.la,"
e?
/
erptuS
ei
vie-
vaikkapa teh täväkseen jon k u n histo-
päinvastoin menettivät juuri niin
paljon kuin mitä trusti jo etu- a kaiken Iisaksi koske kulutta- n a llise n teok sen laatim inen, j o s «
jaan kovin
raskaasti y hdeltä ker- haikealla m ielellä voisi vaikkapa vain
kateen oli säätänyt ja päätti- : talla,
........
mutta tietenkin sillä vuo-; m uistoissaan elää u u d elleen en tiset
n>t Jotta tama konikauppa eijden mittaan
’' ' ’Ì ^ is7 ' ,^ r i ' n ^ V " " h Ì : X ^ kaÌSe' ' ' makÍa" fc,VÏ" Pa'Vi*- M°” u
k-
ntel- * ten
kuultu. v -----
,i „ ,. - P —
o t . . . - -
juuri sellaiselta kuin mitä se ■ koisia summia
* «nnenkm -------
todellisuudessa on. niin kutsu- kin saavutetaan ama 11a myös-
on saatava innostu m aan ja silloin-
♦
n P a a m a a r a - n « m . p e n Siinä innostuksen hötäkäaaa a ,n a
vat sen tekijä/ sita “valtrauhak-
ranskalainen sanan “commune”. S1 ”, selittäen että
poratsioonien vapahtaminen Mossopojalfekin jotakin h e r a h ta a .,
ensin on so-
rojen maksusta, jotavastoin ne i M ossu on itsekin jo sk u s saanut ko-
Tulen irtip ääsy on
k'peeaaUW
kun sa u n a a ei ole lämmitetty
siellä oltu kuin edellisenä paiTR
S auna paloi aam ulla puoli viiden J
kana. E ttä m istä tuli on »lk
s a a n u t ja m iten, sille kysyn ,el
ei ole löytynyt vielä vastausta-
K ihloissa ovat Salli And on
Jo h n Ojala.
I i t t i e n tie ty ti
. „ a n y littä v in I kannan 7 , ”
n
L W' W’
——i—
.
i
.
e
i
t
ä
v
a
lla
ta
y
hteiskunnalli-
p u olen lainaam atta, jo te n lukij
» « a nen kontrolli työläisille ja sitte
väärän käsityksen
vaa-
N yt viim eksi on Raivaaja k ä y ttä ta m ennä te h ta isiin tu o ttam aan .
Apulal**
T am an viim eisen kysym yksen jo u
n yt h yväk seen D eep R iverin s. s.-
tui
p uhuja m yöntäm ään kun eräs'
osaston toistaisek si toim in nasta
»sta lak
lak-i henkilö sanoi tAcsä
kaam ista, josta m ainitsim m e un- aa
i
>-®ssa m aassa tvöläi-
“ T o v erita r kym m en .
y
hiljattam sillä olevan sem m oisen fä rio .t
leh tem m e A sto n a n uutisten osastoa- ka ei t»»e vallnnk
rJeston, jo- kai su, jo n k a tulisi saada
a ten
et , tee W v . a llan
T illik in k . r t i . R . , . aaJa Uina . i | I« ku
W k u , m k o u sta te h ta issa . k aisen työläisen kodit a Se oB
■ u n .« . « n a a „ u u t i « . , . p lanen
, e h u |^ B
Vaan
v äsisältöinen niin
:r ' i "r- *1
ja jatk ok si toim itu s vääristeli tap an
kuviensakin puolesta
sa m ukaan, selittäen että m uka v a m r w u-
• p°ikk' Ei K°r- tiä kappale. K v. \ k,t i ’ » ' *
7■ ?
PorfMttelst*, «el,,,.,
sem m istolaisu u s olisi ollut syynä o-
malla I. w. W„ ,ton ^ rlïattei, liQ sua paikallisilta Toverin ;a To *•
ta re n asiam iehiltä.