Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (March 19, 1921)
LAUANTAI, MAAUSK. 19 P.—SATURDAY, MARCH 19 .No. * voittojen takaa-ajo; 4) Pelko kantansa ja siten johtaa Neuv.- sisältö ei muutu. Englantilainen tavalla. kuten veli T. (THE COMRADE) kumousliikkeen levenemisestä Venäjän kansainvälisen politii yhteiskunta sisältää itsessään ne Workers Journalilla, joka entuu tun lakon, vaikka joukkojen tais- vei destaan on surnllisesti taantu teluinto oli erinomainen. Ilman Juudaksen suutelo huulilla, The organ of the Finnish workers in Aasiaan kommunistisen propa- kan yleensä uuteen vaiheeseen. samat ristiriidat, jotka johtavat nut, otsaa lohduttaa pettyneitä nöyräselkäistä taipumista nyt tfco Wasters States. The only Fianiat ganadan seurauksena; S) Halu 'Proletaarit ja ta. Mitä hyvänsäkin tulee tapah valtasuhteiden muutokseen en työläisiä sillä suloisella hoksau- kumotun Leverin tain nojalla Daily in tko West. PukHskod Daily, päästä Venäjän luonnonrikkauk tumaan, ei sittenkään ole unho n e w t Sunday, at Astoria, Orogon, nemmin tai myöhemmin ja se, tuksella, että lakko päättyi “hy nostetun estetuomion edessä, ei Muistakaa, kuka ristiin^ by tko Western Workmen’s Publishing sien turvissa mailman kaupassa tettava yhteiskunnallisen vallan että se nyt on solminut kaup Neuvosto-Unkarin, kuta Society. voittoisaan asemaan Yhdysval kumouksen ja yhteiskunnallisen pasuhteet Venäjän kanssa on tä västi ja kohtuullisesti.” Puolus- vät Alabaman hiilenkaivajat oli ti Golgatalle punaisen taudutaanpa vielä silläkin ontot si lakkoaan hävinneet. VVashing- loista ja Ranskasta. taantumuksen suurta periaatteel män ristiriitaisuuden yksi ja tär ta selityksellä, että saatiinhan tonissa lujittuisi lakkorintanu!, tukahdutti proletaari Sue Office Seventh and Commercial St., Ensimäinen ja toinen kohta lista vastakkaisuutta. Taistelu kein merkki. Se osottaa myös Opposite Poet Office. edes sotaväki pois lakkoalueelta, jos kaikkien kaivosten työläiset kumouksen Virossa, n ?..?’’ näistä on ilman muuta selvä. näiden välillä jatkuu. Tämän kin taantumuksen suhteellista ikäänkuin sitä enää tarvittaisiin • olisivat lakossa, niidenkin kai Liettuassa? Kuka ko?ma * TOVERI, Box 99, Astoria, Ora. Kolmanteen kohtaan nähden on taistelun kuluessa, sen eri asteil heikkoutta tunnaulitsi, sadat kerrat i niihin tekijöihin ja vielä huomattava, että kauppa la olleen, muodot ja menettely voimiin nähden, jotka sen kukis stalta, missä ei enää mitään lak-1 vosten, joissa palkkojen alennus Saksan työläiset? 1<X a" EDITORIAL STAFF koa ole olemassa. > ta hajoitustarkoituksessa ei vie- Elis Sulkanen, Managing Editor, Sulo sopimuksen turvissa yrittää Eng tavat saattavat *muutella, mutta tavat. Nvt kun kivihiililakko on al-ilä ole ilmoitettu. Sillä varmaa kan proletaareja pidättää k osti SyT*p*n» A1<> So™. A. N. Koakela lannin pääoma saada hyvitystä kanut VVashingtonissa tulisi työ-¡on, että isäntien tarkotus on työstä kansainvälisiä santa™» Entered as second-class mail matter vanhoista Venäjän lainoista ja Iäisten tarkoin pitää silmällä alentaa palkat kaikissa kaivoksis Ranskan pankkiireja vastat July 18, 1912, at the Post Office at sijotuksista. Sopimuksessa Ve yleensä unionsa johdon manöö- sa, jos heidän toiveensa nykyi Astoria, Oregon, under tko A ct of näjän edustaja sitoutuu siihen, Kuka sitoo käsistä ja iai • Marek 3, 1879. verejä lakon aikana ja etenkin sessä taistelussa toteutuisi. Lak- Englannin mahtavan,' J että asianomainen valtio suorit On avoimesti syytetty, että virkailijain me koutuneiden olisi katsottava ja joonaisen työväenluokan? j? taa englantilaisten yksityisten Wilsonin hallintokauden aikana itsensä arvossa kohoamaan kak yleismäallisten sin- tai kolmenkertaisesti. Kuin nettelyä. Viime vuoden tapauk vaadittava, että lakko ulotetaan Venäjän ja Englannin saatavat, joistakuista hyödyk hallitukselta kavallettiin useita ka nämä käy päinsä? paljon kärsineen Irtan set ovat todistuksena John Lemi joka kaivantoon erotuksetta j i auttaa keistä tai palveluksista, joita ne biljooneja eli miljardeja dollarei ristiinnaulitsemista? Kuk* \ uosi sitten, kun vehnän hin sin kaksimielisyydestä. Muistam pakotettava virkailijansa ryhty sidettä miljooien Amerikan Pt kanppasahteet ovat tehneet Venäjälle, mutta ta kuluneen neljän vuoden aika josta ne eivät vielä ole saaneet na. Hallituksen menot tällä ajal ta oli kolme dollaria busheli, me millä oveluudelta hän vältti mään asianmukaisiin toimenpi laisten silmillä? «Ruka vielä tr Viimlc päivien uutiset kerto, korvausta. Venäjän kullan kä ta olivat lähes 19 biljoonaa dolla saattoi miljoonanomistaja mil Clevelandin konventsionin pää teisiin. Kun taisteluun kerta on Ien myi Italian työläiset au vat, että Neuvosto-Venäjän ja sittelystä ei sopimuksen mukaan ria suuremmat kuin kaikki halli joonaltaan ostaa kolmesataa kol- tökset ja miten hän taipui kaik- menty täytyy myös rintama lu Italian kapitalistit selvivtvrr Englannin välillä on vihdoin sol Englanti anna mitään takeita, tuksen menot 128 vuoden aikana mekymmentäkolme tuhatta bus- kien vihollisten ‘pluffausten' jä ljittä ä . Joka sitä vastustaa, se turmiosta? 'Kuka äsken "heS mittu viralliset kauppa- ja tie- ettei sitä voitaisi kaapata sellais sitä ennen, siihen luettuna kaik heliä vehnää ja kun työläiset sai uhkausten edessä ja virallisesti on katsottava järjestyneen työ- Englannin kaivosmiesten J& donvälitvssuhteet. Tiedonantoa ten taholta, jotka väittävät ole kien edellisten sotien kustannuk vat keskimäärin kuusi dollaria lopetti hajanaisuuden hyvin ale- väen petturiksi Kuka koko mailmassa avust ovat vahvistamassa kysymyksen mansa saamassa entisten halli set. Yhdysvaltain hallituksen yl päivässä, saattoivat he ostaa vii densadan viidenkymmenen viiden porvariston panettelua .Yeuv2 käsittelyn tähänastiset vaiheet. tuksien aikaiselta Venäjältä, läpito 128 vuoden aikana vuoteen miehen työn vuodeksi. Jos näi to-Venäjää vastaan, julkisesti i mutta tällaiset mahdolliset rii Sopimuksen laajakantoisuus 1917 asti tuli maksamaan yhteen den verentahraamien dollarien salaisesti, suorasti tai epäsuiq selviää meille täydellisesti, kun danalaiset seikat tulevat ’Emg- sä $ 36,034,145,335.23. Wilsonin omistajien nyt onnistuu alenta 'Neuvottelut Saksan ja liitto siihen nähden, miksi neuvottelut ti auttoi ja auttaa rosvohv&v otamme huomioon, että siinä en annin tuomioistuimien käsiteltä viimeiset neljä hallitusvuotta tu maan 'vehnän hinnan dollariin laismaiden ‘välillä koskien sota katkaistiin juuri samoihin aikoi yksiä mailman ensimäistä tvc sinnäkin sovitaan poistettavaksi viksi ja jos sen päätös ei miel- livat sitävastoin maksamaan busheli, niin heidän dollarinsa korvauksia, katkaistiin niin äk hin kun Yhdysvalloissa asetet läis-talonpoikien Tasavaltaa v- Venäjän saarto ja toiseksi so ytä Neuvostovaltaa, on sillä oi- $ 54,884,167,473.58. i ostokyky kolminkertaistuu, tai että vasta nyt Englannin tiin virkaan uusi presidentti, ei taan ? vitaan lopettamaan sotilaalliset <eus ilman muuta purkaa sopi 'Koska tässä lyhyessä ajassa. JOS he’(tan onnistuu laskea pal- kiä, kansakin alkaa kysellä, mitä oi- j kä jatkettu niitä edes niin kau hyökkäykset toinen toisiaan vas mus. vähemmässä kuin neljässä vuo- ^ 1.l,uolc,,a. niin vo; va* he ra- keastaan tapahtui Lontoossa vii- an, että Yhdysvaltain uusi hal Kuka piiloutuen sosialism,n Sopimuksessa luvataan molem taan. \ ksityiskohtia sopimuk men taa on luonut ja luo näit •. , • . .J hoillaan ostaa kaksi kertaa sesta ei ole vielä käsillämme, min puolin lopettaa propaganda dessa, kasvo. uus. komea sato .enemmän työvoimaa. Tästä sen- me viikolla pidetyssä konferen- litus olisi saanut tilaisuuden lau inhottavia rikoksia koko mj katkeami sua kantansa julki korvauskysy mutta julaistujen uutisten mu sopimusmaiden tai niiden alus miljoneerejä, todistettavasti noin raa, että palkkatyöläisten osto- sissa. Neuvottelujen pallon pinnalta? Entäpä meidi nähden. M utta nyt suuren \ enäjän vallankumoñi kaan sen periaatteellinen sisältö maiden asukkaiden keskuudessa. 23 tuhatta uutta miljoneeria, voi kyky kutistuu enemmällä kuin nen niin äkkiä tuli (Englannin mykseen kansallekin täydellisenä yllätyk myöhemmin on käynyt selville, Englannin viranomaiset ovat e- daan käsittää mihin suurin osa on selvä. puolelta, kun taas miljoonien senä, mikäli asiantuntevalta ta että konferenssin menoa johta se.n historiassa? Kuka lokakua rittäin peloissaan Aasian kumo tuosta 54 biljoonasta dollarista omistajien ostokyky enemmän holta tiedotetaan. On niin taval vien siis liittolaisten, tarkotukse- päivinä Moskovassa auttoi Kaupankäynti \ enäjän kans usliikkeen edistymisen suhteen on joutunut. Luulisi näiden dol tareita anxjjumaan vallankuj kuin kaksinkertaistuu. Tämä se lista sa, kauppalaivojen suojeleminen, ja se seikka on ollut pakotta Lloyd-(ieorgelle tehdä na olikin saada neuvottelut kat lari-patrioottien nyt olevan tyy on mikä kannustaa pääomaa sel kompromissi neuvotteluissa, että keamaan ennenkuin uusi hallitus uksellisia työläisiä, sotilaits tietojen välitys ja karkki muut massa heitä sopimukseen. tyväisiä. Niin ei kuitenkaan ole iHJitruuseja? Kuka saraaq suhteet on sopimuksen mukaan Tunnettu amerikalainen sano asianlaita, vaan nyt suunnitel laisella sokealla vimmalla ‘uudel milloin hän kieltäytyy sellaista Yhdysvalloissa kerkeää ottaa päivinä johti kasakoita 1‘ietam leen rakentamiseen’ ja ‘normaa tekemästä, saattaa se heti ulko asetettu samojen lakien alaisek malehtimies, Norman Hapgood, hallitusohjakset käsiinsä, koska vastaan; Kuka järjesti Pietari] laan miten miljoonat saataisiin liin palaamiseen’. si, kuin mitkä yleensä vallitse lausuu: “ Brittiläinen kuningas puoliset otaksumaan, että hänel siten menetellen saatiin tilanne vat kansainvälisessä kaupassa. kunta valitsee tosiasiat ja ryh lä on joitakin kauemmaksi täh sellaiseksi, että Yhdysvallat jok sisällä junkkarien (kapinan? Ja erikoisesti on merkittävä vie tyy kiinteisiin suhteisiin Venäjän tääviä suunnitelmia mielessä. seenkin varmasti tulevat estetyk Kuka on kolmasti ristiirinatj lä, että , sopimuksen mukaan kanssa samaan aikaan kun Rans linnut Ukrainan, avustanut ase" si tekemästä erikoisrauhaa Sak Neuvotteluissa Lloyd-Georgel- san kanssa. Heti \\ ashingtoniin tainaan hirsipuita Donin tv ¿a? kumpikin maa lähettää sopimus ka koettaa virittää uutta sotaa Alabaman hiilenkaivajat kesti-, teella United Mine W orkers’in la oli edessään kaksi ehtoa, joko maihin virallisia edustajia, joi Neuvostovaltaa1 ivastaan ja kun tiedon saavuttua siitä, että Sak siä varten, kaupannut ja kaop Ranskan. taikka san ja ententen väliset neuvot paa Kaukaasian ? den loukkaamattomuus tunnus Yhdysvallat julkaisevat “viralli vat yhden katkerimpia lakko- 'virkailijat antoivat lakon lopetta- rikkoa välit tetaan molemmilta puolin ja jot sia” uutisia Moskovan hallituk ja mitä moniin vuosiin on käy misjulistuksen, luvaten “avustaa Saksan kanssa. Ranskan parla telut ovat katkenneet, sähkötti Kuka ärsytti meitä vasta Briandilta Lontoon Morning Postin Was- ka esiintyvät kaupankäynnin vi sen “kukistumisesta”. Täm ä lau ty kivihiiliteollisuudessa — ja edelleenkin tarvitsevaisia, ehdol- mentti oli antanut Pshekko-slovakilaiset. invi Si. rallisina ja yksityiskohtaisina sunto lyhykäisyydessään kuvaa millaisella tulokselta? la, että pysytään järjestölle lo evästyksen, että se ei missään hingtonin kirjeenvaihtaja lehdel rian amerikalaisille ja japanit järjestäjinä. sopimuksen psykologista vaiku Lakko oli kestänyt viime ke jaalisina ja rauhallisina lakiara- takauksessa tule sietämään sitä, leen, että liittolaisten menettely sille, auttoi Koltshakia ¡uomaa Saksalle tehdään lisää teki jokseenkin mahdottomaksi armeijan ja johtamaan sen V Tiedonantoyhteys järjestetään tusta kaukonäköisiin amerikalai- kastavina kansalaisina.” Näin lo että saman periaatteen mukaan. Pos siin ja ranskalaisiin valtiomiehiin väästä alkaen senjälkeen kun petettiin lakko ja jäätiin odotta myönnytyksiä, ja jos Englanti Yhdysvaltain senaatille hyväk galle? Kuka L ralilla auttoi tin ja pakeltipostin kuletus teh- ja kapitalisteihin. Mikä merkil hallituksen hiilikomissionin palk- maan kuvernöörin toimenpiteitä. olisi vaatinut jyrkästi kompro syä senaattori Knoxin esittämää na^armeijalaisten kasarmeihin’e kapäätöstä ei sovelutettu Alaba- Niitä odotetaan vieläkin mahdolliseksi. missia Saksan kanssa, niin sil- lisyys itse asiassa onkin, että jossa ehdote lävältä polttamisessa? r •• l P a m’käs kiire kuvernöörillä on M?,n Ranskan ja Englannin vä- päätöslauselmaa, I sein olemme kiinnittäneet samaan aikaan kun koko- íyail koalueelle sotaväkeä ' taan tehtäväksi rauha Saksan Kenen käsien kautta on huomiota niihin syihin, jotka m^n porvarilehdistön palstoilta karkntettiln - 3 - ■? t 'V) ais^! j ryhtyä mihinkään, kun kerran f h* olisivat'rikkoutuneet ja Rans- kanssa. kettu suuriin veljeshautoihm . nunnoistaan. Ei I IakT<o on unjon virkailijain omal- ka todennäköisesti olisi rvhtvnyr Englannin puolelta ovat olleet ristiinnaulitaan kansankomisari- hannet ja taasenkin tulianne! kiihottamassa sopimuksen hy oita, kukistetaan neuvostovallan taisteluintoa, sillä kauan' he U s - ! * L.U h° “ a ,ope‘et‘M- S n " la k| U n d " U - e U U Liittolaiset näyttävät pyrki ammutut, hirtetyt, kidutetut ty väksymiseen. Luonnollisesti sen linnötuksia ja poltetaan Venäjän -,.a:.'™‘ti ? ,ol'S?..oll.ut va.™ a' ! ,tä' «•». _ että ' j„s välit rikkoutuva” neen kehittämään aseman sellai Iäiset ja talonpojat la h tarien ai hyväksyminen on tapahtunut pääkaupunkia j. n. e. — samaan seksi, että Amerikka tulisi pa taa m i 1 la pa ikyk u n n i I la ? jos United Mine Workers liitto i niak’n lakko häviöön mitä sanka- vallalla olevien ennakkoluulojen aikaan mailman laajuinen Suur- Englannin kanssa, niin» siinä ta kotetuksi vetämään niiden kans ja taantumuksellisimman porva Britannian kuningaskunta solmii olisi oikealla tavalta tukenut lak-1 rillisiniman meilenosotuksen jäl pauksessa hänen hallituksensa sa yhtä köyttä, mitä tulee su h luovutti proletaari vài mut ja -n keläisiä. Avustusta kyllä annet- keen riolaisten taholta. Minkä lahtariroistojen raiskat ripiirin käsityksiä suuresti louk viralliset toimiin Reinin tautumiseen Saksaan, ja jos ne taret kauppasuhteet tuon tiin dollareissa, mutta kun avus- ' ’errattoman tilaisuuden olisi tä- on ryhdyttävä viksi ? kaamalla. Tunteilcminen on jou noin traagillisella tavalta “ku alueen Ranskaan liittämiseksi, tuossa pyrkimvd-sessään onnis mäkin taistelu tarjonnut työläis tammen kävi lopulla kalliiksi, Kuka laski Judenitshin Hra tunut vararikkoon kylmän ja kistuvan ’ hallituksen kanssa. taikka muussa tapauksessa hä tuivat, piin niillä o.i paljon suu- ten luokkatietoisuuden kasvatta ta punaista Pietaria vastaan! yhä enemmän tunnustusta vaa Parempaa nyrkiniskua mailman- ryhdyttiin sovintoa hieromaan nen . hallituksensa kukistuu. . ,, renrpi m ahdollisuus toi» uita.» » o Kuka ojensi inhottavat käteni miselle ja luokkataistelurintaman hyvin surulliselta seurauksella. tivien tosiasioiden edessä. Eng- juoruilijat eivät ole ikinä saa Koni Konferenssia lähellä olleissa takorvauksia koskeva suunnitel- K ra sno-Cork in ka va 1 1 usj uituun? lujittumiselle. Nyt sen sijaan Erään Birminghamin, Ala., sa- lanti vielä kerran uskaltaa näy neet. Mutta se on vielä enem pnreissa oltiin ensin ymmällä ' mansa. suosituk ovat orjat palanneet pettymyk Kuka siimasi ja siimaa nyl* tellä realipolitikoitsijan ‘’sanka män. Se merkitsee nyrkin-iskua nomalehdenomistajan sellä takaisin työluin tuntien si sesta I nited Mine Workers jär ään henkihieverissä olevaa Ran4 rillista'’ osaa ja näyttää mail- ententen politiikalle yleensä. Sil sään katkeruutta itseään uniota jestön piiri No. 20 yleismaalli- kan pankkiirien kätyriä, Itärae malle sisunsa ryhtyä tuon “pu lä on jotain tekemistä senkin kohtaan, joka heidän kanssaan sen järjestön virkailijain myötä renmaakuntalaista partorii \Uan naisen kummituksen” kanssa yleisen poliittisen aatemailman gel ia ? vaikutuksesta suostui jättämään oli sillä tavalta leikkinyt Ym suhteisiin. kanssa, joka elävöittää sitä lii Kifka Koltshakin ajamana to Mr. Lloyd Georgen politiikka kettä, mihin ententen on ryhty lakon sovittamisen kuvernöörin märrettävä on minkälaisia tun teita tämmöinen mieliala vähem käsiin — saman kuvernöörin, jo li tänään ja katui syntejään p’”' on johtanut tähän tulokseen nyt muodostaakseen Keski-Eu- Raamatun yeljesmurhaaja Kain | Evdokimov jatfkaa: män valveutuneessa työväestös ka oli lähettänyt lakkopaikoille letaarisen vallankumouksen seuraavat seikat: 1) \\ rangeliu ropan taantumuksellisten aines •ja evankeliumin Kristuksen Kain murhasi veljensä viiden sä herättää kaikkea järjestynei iloisen kukistumisen jälkeen ten kanssa liiton joko vapaaeh sotaväkeä ja karkotuttanut lak myyjä Juudas ovat viattomia ka-¡kerran. Juudas myi kerran tais- tiessä, mutta huomenna md syyttä vastaan, kun ensimäises- kolaisia kodeistaan. Mitään muu tehtaisiin yllyttämään nälkäin mailmantiedoksi laajentunut sel- toisesti tai pakosta (Neuvosto- ritsoja verrattuina sosialismin telrja-ihmisen sä järjestymisvrityksessä noin ta sitovaa edellytystä tähän toi vyys, ettei Neuvostovaltaa voi- Venäjää vastaan. Ja näin tämän luo|,lolhin. menshevikeihin ja es- Es-errät, menshevikit ja liei- työläisiä lakkoon? Kuka Pid |rd a miekalla kukistaa: 2) Eng- sopimuksen kansainväliset vaiku menpiteeseen ei ollut kuin ku huonosti onnistuttiin; sillä on errun, huomauttaa Eu-doktmov, | dan veljensä koko mailmassa rille vaikeampina, nälkäisiinpä päivinä kehotti rautatieläisiä p? flannin työväestön painostus ja tukset ovat mitä moninaisimmat. vernöörin lupaus, että hän “lä muistettava, että vain osa Ala sähdyttämään liikennetta?" Kitf ty ö ttö m y y s: 3) Intohimoinen Ennen kaikkea se pakottaa en- himmässä tulevaisuudessa” ni baman työläisistä on viime ai nostatti kulakkien kapinan." velkaantuneiden kapitalistien ja tcritcn J a Amerikan politiikan mittää jonkinlaisen komissionin koina järjestynyt unioon. --------“ V . . . . . j v v u i c i i JU. L iia s “sovittelemaan” riitakysymyk- Kuka siihen aikaan, joita kimteimistön omistajien liike- määrääjien yleensä tarkistamaan Kuitenkin on John Lewisin iiljoonien työläisten myyntiä Saksan __ Jäm än lupauksen perus- äänenkannattajalta," United Mine ta ji i,n. imperialistit asettta I koko mailmassa, lähestyen" "heitä puukkoa kurkulle, ; ¡ry ti vi- m i i » «tn i n 111 tn i «mmttmttm gtt. TOVERI “NORMAALIIN PALAAMISEN” KANNUSTIN ENTENTEN POLITIIKKA HIILENKAIVAJIEN LAKKOTAISTELUT OIKEISTOSOSIALISTIEN MAILMANLAA- JUISET RIKOKSET ► tn » iiii! i i; n i i i! i i i i i i i i i n i H i i i i | i . rr,n < i|rrTT nattain E ngelsin sam an k ysym yksen selitysten kanssa “A n ti D uhringissä", varsingin E ngelsin sanojen kanssa, e t tä yh d en vertaisu u s on en n ak k olu u lo huttaessa tehtävä k y sy m y s: m in k ä ! dem okratiassa on pikkum aanom ista- tariaatin välillä olevan „¡LL • luokan vapaus? ja nim enom aan m i n - ' - • / -i i l - . . . ««Ula o levan p ik k u isan n an p u o lu s ta v a t ja toteuttavat nait* í*1 kalaista käyttöä varten? m inkä (Va'kkapa Ea,‘ h o ’ta,si ta ,o u t' Pu°ta ee tto m a k si tek em in en , hänen sa n to k a n to ja ja ominaisuuksia. m inkä luokan yhdenvertaisuut'taV ja k an ,a llistu tetu Ila kin m aalla) V»- horj um isensa vaarattom ak si tek em i- 1 e o le tte ’"vapaa” , toveri N« sen kautta tai typ eryys m ikäli täm ä käsite ei I nim enom aan missä suhteessa? pautta m yydä vilja ylijääm ä k ein otte p u olu stam aan niitä mielipiteitä. )° Näi- T ov. N ohsin ja Serratin p u h eitten tarkoita lu ok k ien hävittäm istä. | den kysym ysten suo te p u o lu s ta tte . M utta meillä on n’’,n ra tai epäsuora. luhinnoilla, se on, riistää työm iestä a- valh eellisu u d en syyn ä tiety sti ei ole reod alism in ja sen jään n östen ha “ v a p a u s" ju lista a mielipiteet llT .? '" ..“ ' ‘‘ " « » " '¡» « n O" ken puhuu v . p . u d e « . j . . . . h. „ I ¡ . ¡ „ t v . l . h d . l l « , vittäm inen (void aan täydellä syyllä eh d ottom asti porvariston etu jen, p o r v a r illisik si ennakkoluuloiksi, Py p a n -, yh d en vertaisu u d esta tyod em ok ratiassa sesti, olleet ep äreh ellisiä. Ei “ ? “ . . P2 ,r ’v‘ ' UI:, ..dem “ kr“ t' i“ ? ) - « » K » , -riisiäjien atu jen ' p „ „ - ¡ - sillä ehdolla, että kap italisti, on s e ll » ,,,,. mitään leta r ia a tin a s ia lle vahingoltaik**1 P* .... . . . . . '■ r - ,° m a n etu jen, .riistäjien etu jen puo- — vartlltseiK järjestyk sen p e r u te id e n la s - , ln s ta t n ,,,.. J o . vaietaan n i i t ä k y s y - 1 kuki o m a lle h y ö d y llis e k s i; meillä on ro?’ ■»yksistä. . u o , . n ,„ v ä h o e i,,e „ y k s i i y i ,.! v . ^ p . " ’^ 2 f e fdä"“ ' “ "« Lem inen kesti kokon aisen m a a ilm a n -1 m yksistä. ..l. “ v a p a u s ” k ie ltä y ty ä liitosta tai T’ E lettyäm m e proletariaatin dik tatu u historian aikakauden. Ja täm än t n . . - om tstulrseste vap, ud. „ j . „ h d e ttv e r t.i- o „ ri.stäjä" p u o lu st.jo , T X i . t e » Ob,' k ' te y d e s tä n äitä m ielipiteitä tai nti*1 rin kolm e vuotta, o a mäillä oik eu s ilm anhistoriallisen aikakauden tu n .u u d en tunnuslauseita m ainittaessa, p u o lu s t a j a t su h teen on p roletariaatin p u h een PU° C"'a ' h e '<i»n ' m ukaista politiikkaa puolust»” sanoa, että kaikkein yleisin ja su o si nuslauseina olivat eh d ottom asti sa ovat vaara, sillä he p u o lu s - ! m iesten kanssa. Ja me olemme vapa- niin on se porvarillisen y h te is k u n n a n ' tahtoaan toteu ttaessaan __________ m en eteltävä tavat kk • • H ^ u s - n u e s i c n kansa tuin vastaväite sitä vastaan koko ma- us, yhden vertaisu u s, om aisuus ja Bent- valhetta ja teesk en telyä, yhteisk u n n an kuten riistäjän suh teen ainakin, vaik- e n n a k iro lu u lo °rV anH-Sen d em ok rat,an j tu o m »nneet täm än p o litiik a n j» D*° ilm assa on viittaam inen vapauden ja ham . K apitalism in ja sen jään n östen joka m uodollisesti tunnustam alla va- kapa täm ä p u olustaja sitten nim ittäi- — ____- - - - - ’* * p u o ta«tavat | m ielip iteet k oko toisen kongr tasa-arvoisuuden loukkaam iseen. K aik hävittäm inen. sosialistisen järjestel porvaristoa. pauden ja yh d en vertaisuud en , s a la - ! sikin itseään sosialid em okraatiksi 8O- ! p u o lesta . Me olem m e jo ian°B kien m aiden k o k o porvarillinen sano- m än perusteiden k ä ytän töön ottam i- työm iesten . Itaikkien työtätek eväin ja m alistiksi tai sellaisek sik m , joka on ei m i » » . , i Y aativam m e pesäeroa opportuni‘?i,SJ Internationaale m alehdistö aina pikkup orvarillisten nen m uodostaa m aailm anhistorian nyt ei m issään tapauk-* , , . . in tern alion aalen ’ essa voi E n n u sta a vapautta ja yh- eh d ottom asti ja ennakolta. dem okraattien . s. . ° • o , , *hdem ohraat-1 alk an een uuden kauden sisällön. Mei- paaoman^ ru stim äin . se on kaikkien tu n n u stan u t toisen Ä lk ää puh uko yleensä vap*u^ j ap italististen m aiden väestön suun-j m äd ännäisyyden ja m uuta s c n k a lta is -' d en vcrta,8u u t‘a k a ik ille, jotk a halua- K ° m ua’ 8 a d a " kautem m e tunnu slauseena tulee vat allek irjoittaa m äärättyjä ju listu k ja yhdenvertaisuudesta, tov. N®0’ *“ H ‘iferd,Ä« , "‘ Martoovrin, eh d o tto m a si, olla luokkain hävittäm i- nattom an enem m istön tosiasiallisen ta- ta. lou d ellisen orjuuden ja en a rv o isu u S errá til Puhukaa vapau dc st« Niin kauan kun on olem assa t u o - ' **a ’ k atsom atta heidän p o liittiseen ’ i n» Ish ern ow ,n . L o n g u .tin j. n. e. proletariaatin valta, täm än t .r - tan tovälin eid en yk sityisom istu s (esim . ? kaytöks<cn#a- Se olisi m eihin n ä h J ta y ttam atta niitä Internationaalin m a leh d i.to o n asti, pauhaa ukk osen a k oitu ksen toteuttam ista varten; pik- den. Sen vuoksi, että p roletariaatin eh m aaviljelysvälin eitten ja karjan, v a ik -*den o m a n la in e n teo reettin en ja k ä y -!* 01" “ ’ ^°‘ka k o“kevat ebdo‘O”Utt^ b o l.h e v .k e j. vastaan vapauden ja yh j k u p orvarilli.ten dem okraattien ennak- doton valta on käytän n öllisesti esit ka m aan yk sityisom istu s olisi lakkau ta n n ö ll,»poliittinen itsem u rh a. kuin vo,,i8UUtta te kda ero opportur. “« , - - ------, tänyt kapitalism in viim eiset perus- tettukin ja vapaa kauppa, niin kauan v a Pa u ^e n ja y h d en vertaisu u d en t ö n ja “ keskustalaisista" (jotka e,v*( YHTEISKUNNALLISIA JA VALTIOL LISIA VIRTAUKSIA ULKOMAILLA VALHEELLISIA PUHEITA VAPAUDESTA 11 Z u n ck isM ilm estyvän sveitsiläisen vascm m istososialistisen “ K ansan O ik e us nim isen lehden ( “V o ik stre tc h t" ) toim ittaja, toveri N oh s julkaisi ä sk e t täin Sinovrjevm kirjeen, joka koski opportunistien kanssa tehtävää p esä eron välttäm ättöasyyttä ja laajan v a s tauksensa tähän k irjeeseen . N ohs a- ja ttelee, että k ysym yk seen 2 1 :n eh- don h yväk sym isestä ja K. I. liitty m .J sestä annetaan, päättävän kieltävä vastau s — vapauden ’ nim essä, tie tysti arvosteluvapauden, vapauden lii allisen vaativaisuuteen eli “ M oskovan diktatuuriin nähden, nim essä (e n ole säilyttäny Nohin kirjoitusta ja olen . . V . » p ah oitettu tek em ään lainaukset u lk o uk.j. m uistista tak aam alla ajatuksen, m ut U jtn » . ma ta ei lausemudtoa). M u t^ o c t |uuloj. .1 .™ ., M a rx in U nnt «ri. PyW, en n > tk o K<n u t_ e. T ä i . , « i n i n y . . 1 . , hän . i . 1 . ym m ärtä n y t koisen selvästi ketä hyödyttävät (c u i prodest? “kelle h y ö d y k si" ? ) jutut va- va- paud esta ja yh d envertaisuud esta y lee n n veriatsu u aesta y lee n •8. Kun sostai livalian k u m ou k selliset ja m en sh evikit, T shernovit ja Mar- tovit pitävät m eille e s ite lm in aih eesta , . loudalll inen pe- ^nustaminen “ työn dem okratian piiris- olla vahingoittam atta, eivät sab oteeraam atta proletariaatin ¿iS“ ruste. Ja r proleta j- n. e. -------- riaatin valta on ai-! noa k o ito llii tu u r ia ). Puhukaa opportuni»'‘fE ' noa k eino ein o v voitollisessa taistelussa tätä! Sillä eh d olla .ettei perustusta vastaan, jä sen ten jou k - k esk u stalaisten yhden ve rtai*uu perustu sta vastaan, ain oa k ein o lu o k -ik o o n voi Joutu* -------- - luen h ävittäm isek si) ilm an sitä ei v o i “ k e ek u sto la in a “ ° p P ° rtu m »teja ja k om m u n istien kanssa! Sei*'»“ olla p u h ettakaan ih m isyk silön — kaikille . o v a t T>a u tla Ia »ellaista yhdenverta“' vaan om istajan — todellisesti. ___° Italian ! em m e voi tunnustaa Internstioa* m itään proletariaatin diktatu u ria ja Tavarain k ierto - eli vaihtopiiri. neuvostovaltaa koskevista kysym yk Tov. Nohs m. m. värvää itselleen sistä, Kommunistisen Internationaalen liittolaiseksi tov, Serratin, jo ka myös joiden puitteissa tapahtuu työvoim an t o d e llis t a vapau-! s o s ia lis tin puolueen oikean tärkeim m istä perusteista. hin hüten tiedetään, on tyytym ätön m yynti ja osto, on ihmisen syntype k !^ apau’ ) • yhdenvertaisuus työn de- desta, todellisesta yhdenvertaisuudesta •uven edustajat. Näm ä Siinä h al v , . ^ „ 7 “: : A “ 2 UOkl " '° ’en — yttlei.kunnalb.polntl.se * Moskovan s. o. erihoisesti venäläi räisten oikeuksien eedeni. opportunistit ja suhteessa ■ . keskustalaiset" nim ittäin pysyvät litsevat ainoastaan vapaus, yhdenver „ « .m ä l t o , «rt.t k .,k k , p u h eet v a p a u -■ Hi he, n ih k iä s . e .v ä , ole l . i „ k . , „ ‘ — siin Kommunistisen Internationalen om istajan ja o m .su rii« m a i j tto y l « » » . y y l l . . » y le ,.e „ vapauden y h d en -! m a». k y lU .sen ja nälkäiaen, ä n - sanoivatpa he kuinka m onasti tä h ä n ’ Toim eenpanevan K om iteaa jäseniin, taisuus, omaisuus ja Bentham ” . ( “ Pää i.” p*e,2, J'kd” ™.r“ " " " ,fc’“ ,„ ,k ,m ,.e e „ ; he e , v e t ' j . r h .te.y n .eesk en n eH ys.ä y h d e n . e . m tu n n u stavansa p roletariaatin dikta- ja m yösk in valittaa sitä. että M osho- oma , ensimäinen nidos, toinen osa, , . . . p e . o . U « , , y „ „ , . . , e „ p e , U „ „ U . verta.auuden U lo u k k a . I n t e J L t L L k ^ h Z k ^ r i ^ 1? ^ " ,UV,; n ,oppu’ venSl" pain® \ tuurin, p ik k u p orvarillisen d em ok rati- pano-osien, yksityisten puolueitten ja |* sen yksityisten jäsenten “ vapautta". O n . * siis tarpeellis puhu. sanoja vapaudesta jh e t. ¿ ***’ sisältöä. - P .u k .,.„ Ne on a u te tta v a n n I paudesta j. ..„ .k ,n P .n ,„ .,.„ yhdenvertaisuudesta . . „ . ¡ p, , k k . , y öm i. s , „ l u .k .u p .k k u l- , 2 . . P roletariaatin diktat . h ^ m utta kaikkea muuta vap*«tu — kuinka P*“ tahansa. P roletaarisen valiankumouk»* i 'Llr^i ton ajan k oh tan menestyksen k tärk eim pänä perustana vapaat» ¡¡7 '“ *<>ntä-onristiijam luokan erotuk sen heidän * — i----*.ta,«i<fA . n isteista ja "keskustalaisista vastarintansa lannistum isen Ensin p esä ero näistä e n n a k k o kk« proletariaatin diktatuurin kaudella? ¡k au tta, yhdeltä p u olen ; johtaa tähän vaik u tu k sistaan , heidän «nn* pû- lu u loista, h eik k ou k sista, ho ' apaus ja yh d en vertaisu u s työn toiselta p u olen porvariston prole- rjum isista ; loistaan , heikkouksistaan ja nasta m iehistä, jotka *e *rn a a a v a t. kaa^.. le, yhdenvertaisuutta sistaan.
