LAUANTAI, MAAUSK. 19 P.—SATURDAY, MARCH 19
.No.
*
voittojen takaa-ajo; 4) Pelko kantansa ja siten johtaa Neuv.- sisältö ei muutu. Englantilainen
tavalla. kuten veli T.
(THE COMRADE)
kumousliikkeen
levenemisestä Venäjän kansainvälisen politii yhteiskunta sisältää itsessään ne Workers Journalilla, joka entuu tun lakon, vaikka joukkojen tais-
vei
destaan
on
surnllisesti
taantu
teluinto
oli
erinomainen.
Ilman
Juudaksen
suutelo huulilla,
The organ of the Finnish workers in Aasiaan kommunistisen propa- kan yleensä uuteen vaiheeseen.
samat
ristiriidat,
jotka
johtavat
nut, otsaa lohduttaa pettyneitä nöyräselkäistä
taipumista nyt
tfco Wasters States. The only Fianiat ganadan seurauksena; S) Halu
'Proletaarit
ja
ta.
Mitä hyvänsäkin tulee tapah valtasuhteiden muutokseen en työläisiä sillä suloisella hoksau- kumotun Leverin tain nojalla
Daily in tko West. PukHskod Daily,
päästä
Venäjän
luonnonrikkauk
tumaan,
ei
sittenkään
ole
unho
n e w t Sunday, at Astoria, Orogon,
nemmin tai myöhemmin ja se, tuksella, että lakko päättyi “hy nostetun estetuomion edessä, ei Muistakaa, kuka ristiin^
by tko Western Workmen’s Publishing sien turvissa mailman kaupassa tettava yhteiskunnallisen vallan että se nyt on solminut kaup
Neuvosto-Unkarin, kuta
Society.
voittoisaan asemaan Yhdysval kumouksen ja yhteiskunnallisen pasuhteet Venäjän kanssa on tä västi ja kohtuullisesti.” Puolus- vät Alabaman hiilenkaivajat oli ti Golgatalle punaisen
taudutaanpa vielä silläkin ontot si lakkoaan hävinneet. VVashing-
loista ja Ranskasta.
taantumuksen suurta periaatteel män ristiriitaisuuden yksi ja tär ta selityksellä, että saatiinhan tonissa lujittuisi lakkorintanu!, tukahdutti proletaari Sue
Office Seventh and Commercial St.,
Ensimäinen ja toinen kohta lista vastakkaisuutta. Taistelu kein merkki. Se osottaa myös
Opposite Poet Office.
edes sotaväki pois lakkoalueelta, jos kaikkien kaivosten työläiset kumouksen Virossa, n ?..?’’
näistä
on
ilman
muuta
selvä.
näiden välillä jatkuu.
Tämän kin taantumuksen suhteellista ikäänkuin sitä enää tarvittaisiin • olisivat lakossa, niidenkin kai Liettuassa? Kuka ko?ma *
TOVERI, Box 99, Astoria, Ora.
Kolmanteen kohtaan nähden on taistelun kuluessa, sen eri asteil heikkoutta
tunnaulitsi, sadat kerrat i
niihin tekijöihin ja
vielä huomattava, että kauppa la olleen, muodot ja menettely voimiin nähden, jotka sen kukis stalta, missä ei enää mitään lak-1 vosten, joissa palkkojen alennus Saksan työläiset? 1<X a"
EDITORIAL STAFF
koa ole olemassa.
> ta hajoitustarkoituksessa ei vie-
Elis Sulkanen, Managing Editor, Sulo sopimuksen turvissa yrittää Eng tavat saattavat *muutella, mutta
tavat.
Nvt
kun
kivihiililakko
on
al-ilä
ole ilmoitettu. Sillä varmaa kan proletaareja pidättää k osti
SyT*p*n» A1<> So™. A. N. Koakela lannin pääoma saada hyvitystä
kanut VVashingtonissa tulisi työ-¡on, että
isäntien
tarkotus on työstä kansainvälisiä santa™»
Entered as second-class mail matter vanhoista Venäjän lainoista ja
Iäisten tarkoin
pitää
silmällä alentaa palkat kaikissa kaivoksis Ranskan pankkiireja vastat
July 18, 1912, at the Post Office at sijotuksista.
Sopimuksessa Ve
yleensä unionsa johdon manöö- sa, jos heidän toiveensa nykyi
Astoria, Oregon, under tko A ct of näjän edustaja sitoutuu siihen,
Kuka sitoo käsistä ja iai •
Marek 3, 1879.
verejä lakon aikana ja etenkin sessä taistelussa toteutuisi. Lak- Englannin mahtavan,' J
että asianomainen valtio suorit
On avoimesti syytetty, että
virkailijain me koutuneiden olisi katsottava ja joonaisen työväenluokan? j?
taa englantilaisten yksityisten Wilsonin hallintokauden aikana itsensä arvossa kohoamaan kak yleismäallisten
sin-
tai
kolmenkertaisesti.
Kuin
nettelyä.
Viime
vuoden
tapauk vaadittava, että lakko ulotetaan
Venäjän ja Englannin saatavat, joistakuista hyödyk hallitukselta kavallettiin useita ka nämä käy päinsä?
paljon kärsineen Irtan
set ovat todistuksena John Lemi joka kaivantoon erotuksetta j i auttaa
keistä tai palveluksista, joita ne biljooneja eli miljardeja dollarei
ristiinnaulitsemista? Kuk*
\ uosi sitten, kun vehnän hin sin kaksimielisyydestä. Muistam pakotettava virkailijansa ryhty sidettä miljooien Amerikan Pt
kanppasahteet
ovat tehneet Venäjälle, mutta ta kuluneen neljän vuoden aika
josta ne eivät vielä ole saaneet na. Hallituksen menot tällä ajal ta oli kolme dollaria busheli, me millä oveluudelta hän vältti mään asianmukaisiin toimenpi laisten silmillä? «Ruka vielä tr
Viimlc päivien uutiset kerto, korvausta. Venäjän kullan kä ta olivat lähes 19 biljoonaa dolla saattoi miljoonanomistaja mil Clevelandin konventsionin pää teisiin. Kun taisteluun kerta on Ien myi Italian työläiset au
vat, että Neuvosto-Venäjän ja sittelystä ei sopimuksen mukaan ria suuremmat kuin kaikki halli joonaltaan ostaa kolmesataa kol- tökset ja miten hän taipui kaik- menty täytyy myös rintama lu Italian kapitalistit selvivtvrr
Englannin välillä on vihdoin sol Englanti anna mitään takeita, tuksen menot 128 vuoden aikana mekymmentäkolme tuhatta bus- kien vihollisten ‘pluffausten' jä ljittä ä . Joka sitä vastustaa, se turmiosta? 'Kuka äsken "heS
mittu viralliset kauppa- ja tie- ettei sitä voitaisi kaapata sellais sitä ennen, siihen luettuna kaik heliä vehnää ja kun työläiset sai uhkausten edessä ja virallisesti on katsottava järjestyneen työ- Englannin kaivosmiesten J&
donvälitvssuhteet. Tiedonantoa ten taholta, jotka väittävät ole kien edellisten sotien kustannuk vat keskimäärin kuusi dollaria lopetti hajanaisuuden hyvin ale- väen petturiksi
Kuka koko mailmassa avust
ovat vahvistamassa kysymyksen mansa saamassa entisten halli set. Yhdysvaltain hallituksen yl päivässä, saattoivat he ostaa vii
densadan
viidenkymmenen
viiden
porvariston panettelua .Yeuv2
käsittelyn tähänastiset vaiheet. tuksien
aikaiselta
Venäjältä, läpito 128 vuoden aikana vuoteen
miehen työn vuodeksi. Jos näi
to-Venäjää
vastaan, julkisesti i
mutta
tällaiset
mahdolliset
rii
Sopimuksen
laajakantoisuus
1917 asti tuli maksamaan yhteen den verentahraamien
dollarien
salaisesti,
suorasti
tai epäsuiq
selviää meille täydellisesti, kun danalaiset seikat tulevat ’Emg- sä $ 36,034,145,335.23. Wilsonin omistajien nyt onnistuu alenta
'Neuvottelut Saksan ja liitto siihen nähden, miksi neuvottelut ti auttoi ja auttaa rosvohv&v
otamme huomioon, että siinä en annin tuomioistuimien käsiteltä viimeiset neljä hallitusvuotta tu maan 'vehnän hinnan dollariin
laismaiden
‘välillä koskien sota katkaistiin juuri samoihin aikoi yksiä mailman ensimäistä tvc
sinnäkin sovitaan poistettavaksi viksi ja jos sen päätös ei miel- livat
sitävastoin
maksamaan busheli, niin heidän dollarinsa
korvauksia, katkaistiin niin äk hin kun Yhdysvalloissa asetet läis-talonpoikien Tasavaltaa v-
Venäjän saarto ja toiseksi so ytä Neuvostovaltaa, on sillä oi- $ 54,884,167,473.58.
i
ostokyky
kolminkertaistuu,
tai
että vasta nyt Englannin tiin virkaan uusi presidentti, ei taan ?
vitaan lopettamaan sotilaalliset <eus ilman muuta purkaa sopi 'Koska tässä lyhyessä ajassa. JOS he’(tan onnistuu laskea pal- kiä,
kansakin alkaa kysellä, mitä oi- j kä jatkettu niitä edes niin kau
hyökkäykset toinen toisiaan vas mus.
vähemmässä kuin neljässä vuo- ^ 1.l,uolc,,a. niin vo; va* he ra- keastaan tapahtui Lontoossa vii- an, että Yhdysvaltain uusi hal Kuka piiloutuen sosialism,n
Sopimuksessa
luvataan
molem
taan.
\ ksityiskohtia sopimuk
men taa on luonut ja luo näit
•.
,
•
. .J
hoillaan ostaa kaksi
kertaa
sesta ei ole vielä käsillämme, min puolin lopettaa propaganda dessa, kasvo. uus. komea sato .enemmän työvoimaa. Tästä sen- me viikolla pidetyssä konferen- litus olisi saanut tilaisuuden lau inhottavia rikoksia koko mj
katkeami sua kantansa julki korvauskysy
mutta julaistujen uutisten mu sopimusmaiden tai niiden alus miljoneerejä, todistettavasti noin raa, että palkkatyöläisten osto- sissa. Neuvottelujen
pallon pinnalta? Entäpä meidi
nähden.
M utta nyt suuren \ enäjän vallankumoñi
kaan sen periaatteellinen sisältö maiden asukkaiden keskuudessa. 23 tuhatta uutta miljoneeria, voi kyky kutistuu enemmällä kuin nen niin äkkiä tuli (Englannin mykseen
kansallekin täydellisenä yllätyk myöhemmin on käynyt selville,
Englannin viranomaiset ovat e- daan käsittää mihin suurin osa
on selvä.
puolelta,
kun
taas
miljoonien
senä, mikäli asiantuntevalta ta että konferenssin menoa johta se.n historiassa? Kuka lokakua
rittäin peloissaan Aasian kumo tuosta 54 biljoonasta dollarista
omistajien ostokyky enemmän holta tiedotetaan. On niin taval vien siis liittolaisten, tarkotukse- päivinä Moskovassa auttoi
Kaupankäynti \ enäjän kans usliikkeen edistymisen suhteen
on
joutunut.
Luulisi
näiden
dol
tareita anxjjumaan vallankuj
kuin kaksinkertaistuu. Tämä se lista
sa, kauppalaivojen suojeleminen, ja se seikka on ollut pakotta
Lloyd-(ieorgelle
tehdä na olikin saada neuvottelut kat
lari-patrioottien
nyt
olevan
tyy
on mikä kannustaa pääomaa sel kompromissi neuvotteluissa, että keamaan ennenkuin uusi hallitus uksellisia työläisiä, sotilaits
tietojen välitys ja karkki muut massa heitä sopimukseen.
tyväisiä.
Niin
ei
kuitenkaan
ole
iHJitruuseja?
Kuka saraaq
suhteet on sopimuksen mukaan
Tunnettu amerikalainen sano asianlaita, vaan nyt suunnitel laisella sokealla vimmalla ‘uudel milloin hän kieltäytyy sellaista Yhdysvalloissa
kerkeää
ottaa
päivinä johti kasakoita 1‘ietam
leen rakentamiseen’ ja ‘normaa tekemästä, saattaa se heti ulko
asetettu samojen lakien alaisek malehtimies, Norman Hapgood,
hallitusohjakset käsiinsä, koska vastaan; Kuka järjesti Pietari]
laan
miten
miljoonat
saataisiin
liin
palaamiseen’.
si, kuin mitkä yleensä vallitse lausuu: “ Brittiläinen kuningas
puoliset otaksumaan, että hänel siten menetellen saatiin tilanne
vat kansainvälisessä kaupassa. kunta valitsee tosiasiat ja ryh
lä on joitakin kauemmaksi täh sellaiseksi, että Yhdysvallat jok sisällä junkkarien (kapinan?
Ja erikoisesti on merkittävä vie tyy kiinteisiin suhteisiin Venäjän
tääviä suunnitelmia mielessä.
seenkin varmasti tulevat estetyk
Kuka on kolmasti ristiirinatj
lä, että , sopimuksen mukaan kanssa samaan aikaan kun Rans
linnut
Ukrainan, avustanut ase"
si tekemästä erikoisrauhaa Sak
Neuvotteluissa Lloyd-Georgel- san kanssa. Heti \\ ashingtoniin tainaan hirsipuita Donin tv ¿a?
kumpikin maa lähettää sopimus ka koettaa virittää uutta sotaa
Alabaman hiilenkaivajat kesti-, teella United Mine W orkers’in la oli edessään kaksi ehtoa, joko
maihin virallisia edustajia, joi Neuvostovaltaa1 ivastaan ja kun
tiedon saavuttua siitä, että Sak siä varten, kaupannut ja kaop
Ranskan.
taikka san ja ententen väliset neuvot paa Kaukaasian ?
den loukkaamattomuus tunnus Yhdysvallat julkaisevat “viralli vat yhden katkerimpia lakko- 'virkailijat antoivat lakon lopetta- rikkoa välit
tetaan molemmilta puolin ja jot sia” uutisia Moskovan hallituk ja mitä moniin vuosiin on käy misjulistuksen, luvaten “avustaa Saksan kanssa. Ranskan parla telut ovat katkenneet, sähkötti
Kuka ärsytti meitä vasta
Briandilta Lontoon Morning Postin Was-
ka esiintyvät kaupankäynnin vi sen “kukistumisesta”. Täm ä lau ty kivihiiliteollisuudessa — ja edelleenkin tarvitsevaisia, ehdol- mentti oli antanut
Pshekko-slovakilaiset. invi Si.
rallisina
ja yksityiskohtaisina sunto lyhykäisyydessään kuvaa millaisella tulokselta?
la, että pysytään järjestölle lo evästyksen, että se ei missään hingtonin kirjeenvaihtaja lehdel rian amerikalaisille ja japanit
järjestäjinä.
sopimuksen psykologista vaiku
Lakko oli kestänyt viime ke jaalisina ja rauhallisina lakiara- takauksessa tule sietämään sitä, leen, että liittolaisten menettely sille, auttoi Koltshakia ¡uomaa
Saksalle
tehdään
lisää teki jokseenkin mahdottomaksi armeijan ja johtamaan sen V
Tiedonantoyhteys järjestetään tusta kaukonäköisiin amerikalai-
kastavina kansalaisina.” Näin lo että
saman periaatteen mukaan. Pos siin ja ranskalaisiin valtiomiehiin väästä alkaen senjälkeen kun petettiin lakko ja jäätiin odotta myönnytyksiä, ja jos Englanti Yhdysvaltain
senaatille hyväk galle? Kuka L ralilla auttoi
tin ja pakeltipostin kuletus teh- ja kapitalisteihin. Mikä merkil hallituksen hiilikomissionin palk- maan kuvernöörin toimenpiteitä. olisi vaatinut jyrkästi kompro syä senaattori Knoxin esittämää
na^armeijalaisten kasarmeihin’e
kapäätöstä ei sovelutettu Alaba- Niitä odotetaan vieläkin
mahdolliseksi.
missia Saksan kanssa, niin sil-
lisyys itse asiassa onkin, että
jossa ehdote lävältä polttamisessa?
r •• l P a m’käs kiire kuvernöörillä on M?,n Ranskan ja Englannin vä- päätöslauselmaa,
I sein olemme kiinnittäneet samaan aikaan kun koko- íyail koalueelle sotaväkeä '
taan
tehtäväksi
rauha
Saksan
Kenen käsien kautta on
huomiota niihin syihin, jotka m^n porvarilehdistön palstoilta karkntettiln
- 3 - ■? t 'V) ais^! j ryhtyä mihinkään, kun kerran f h* olisivat'rikkoutuneet ja Rans- kanssa.
kettu suuriin veljeshautoihm
. nunnoistaan.
Ei I IakT<o on unjon virkailijain omal- ka todennäköisesti olisi rvhtvnyr
Englannin puolelta ovat olleet ristiinnaulitaan kansankomisari-
hannet ja taasenkin tulianne!
kiihottamassa sopimuksen hy oita, kukistetaan neuvostovallan taisteluintoa, sillä kauan' he U s - ! * L.U h° “ a ,ope‘et‘M-
S n " la k| U n d " U - e U U
Liittolaiset näyttävät
pyrki ammutut, hirtetyt, kidutetut ty
väksymiseen. Luonnollisesti sen linnötuksia ja poltetaan Venäjän
-,.a:.'™‘ti ? ,ol'S?..oll.ut va.™ a' !
,tä' «•». _ että ' j„s välit rikkoutuva” neen kehittämään aseman sellai
Iäiset ja talonpojat la h tarien ai
hyväksyminen on tapahtunut pääkaupunkia j. n. e. — samaan
seksi, että Amerikka tulisi pa taa m i 1 la pa ikyk u n n i I la ?
jos
United
Mine
Workers
liitto
i
niak’n
lakko
häviöön
mitä
sanka-
vallalla olevien ennakkoluulojen aikaan mailman laajuinen Suur-
Englannin kanssa, niin» siinä ta kotetuksi vetämään niiden kans
ja taantumuksellisimman porva Britannian kuningaskunta solmii olisi oikealla tavalta tukenut lak-1 rillisiniman meilenosotuksen jäl pauksessa hänen hallituksensa sa yhtä köyttä, mitä tulee su h luovutti proletaari vài mut ja -n
keläisiä. Avustusta kyllä annet- keen riolaisten taholta. Minkä
lahtariroistojen raiskat
ripiirin käsityksiä suuresti louk viralliset
toimiin Reinin tautumiseen Saksaan, ja jos ne taret
kauppasuhteet tuon tiin dollareissa, mutta kun avus- ' ’errattoman tilaisuuden olisi tä- on ryhdyttävä
viksi ?
kaamalla. Tunteilcminen on jou noin traagillisella tavalta “ku
alueen Ranskaan
liittämiseksi, tuossa
pyrkimvd-sessään onnis
mäkin
taistelu
tarjonnut
työläis
tammen
kävi
lopulla
kalliiksi,
Kuka laski Judenitshin Hra
tunut vararikkoon kylmän ja kistuvan ’ hallituksen kanssa.
taikka
muussa
tapauksessa
hä
tuivat,
piin
niillä
o.i
paljon
suu-
ten
luokkatietoisuuden
kasvatta
ta punaista Pietaria vastaan!
yhä enemmän tunnustusta vaa Parempaa nyrkiniskua mailman- ryhdyttiin sovintoa hieromaan
nen . hallituksensa
kukistuu.
.
,,
renrpi m ahdollisuus toi» uita.» » o Kuka ojensi inhottavat käteni
miselle
ja
luokkataistelurintaman
hyvin
surulliselta
seurauksella.
tivien tosiasioiden edessä. Eng- juoruilijat eivät ole ikinä saa
Koni
Konferenssia
lähellä olleissa takorvauksia koskeva suunnitel- K ra sno-Cork in ka va 1 1 usj uituun?
lujittumiselle.
Nyt
sen
sijaan
Erään
Birminghamin,
Ala.,
sa-
lanti vielä kerran uskaltaa näy neet. Mutta se on vielä enem
pnreissa
oltiin
ensin
ymmällä ' mansa.
suosituk ovat orjat palanneet pettymyk
Kuka siimasi ja siimaa nyl*
tellä realipolitikoitsijan ‘’sanka män. Se merkitsee nyrkin-iskua nomalehdenomistajan
sellä
takaisin
työluin
tuntien
si
sesta
I
nited
Mine
Workers
jär
ään henkihieverissä olevaa Ran4
rillista'’ osaa ja näyttää mail- ententen politiikalle yleensä. Sil
sään
katkeruutta
itseään
uniota
jestön
piiri
No.
20
yleismaalli-
kan pankkiirien kätyriä, Itärae
malle sisunsa ryhtyä tuon “pu lä on jotain tekemistä senkin
kohtaan,
joka
heidän
kanssaan
sen
järjestön
virkailijain
myötä
renmaakuntalaista partorii \Uan
naisen
kummituksen” kanssa yleisen poliittisen aatemailman
gel ia ?
vaikutuksesta suostui jättämään oli sillä tavalta leikkinyt Ym
suhteisiin.
kanssa, joka elävöittää sitä lii
Kifka Koltshakin ajamana to
Mr. Lloyd Georgen politiikka kettä, mihin ententen on ryhty lakon sovittamisen kuvernöörin märrettävä on minkälaisia tun
teita
tämmöinen
mieliala
vähem
käsiin
—
saman
kuvernöörin,
jo
li
tänään ja katui syntejään p’”'
on johtanut tähän tulokseen nyt muodostaakseen Keski-Eu-
Raamatun yeljesmurhaaja Kain | Evdokimov jatfkaa:
män
valveutuneessa
työväestös
ka
oli
lähettänyt
lakkopaikoille
letaarisen
vallankumouksen
seuraavat seikat: 1) \\ rangeliu ropan taantumuksellisten aines
•ja
evankeliumin
Kristuksen
Kain
murhasi
veljensä
viiden
sä
herättää
kaikkea
järjestynei
iloisen
kukistumisen
jälkeen ten kanssa liiton joko vapaaeh sotaväkeä ja karkotuttanut lak
myyjä Juudas ovat viattomia ka-¡kerran. Juudas myi kerran tais- tiessä, mutta huomenna md
syyttä
vastaan,
kun
ensimäises-
kolaisia
kodeistaan.
Mitään
muu
tehtaisiin yllyttämään nälkäin
mailmantiedoksi laajentunut sel- toisesti tai pakosta (Neuvosto-
ritsoja verrattuina sosialismin telrja-ihmisen
sä
järjestymisvrityksessä
noin
ta
sitovaa
edellytystä
tähän
toi
vyys, ettei Neuvostovaltaa voi- Venäjää vastaan. Ja näin tämän
luo|,lolhin. menshevikeihin ja es-
Es-errät, menshevikit ja liei- työläisiä lakkoon? Kuka Pid
|rd a miekalla kukistaa: 2) Eng- sopimuksen kansainväliset vaiku menpiteeseen ei ollut kuin ku huonosti onnistuttiin; sillä on errun, huomauttaa Eu-doktmov, | dan veljensä koko mailmassa rille vaikeampina, nälkäisiinpä
päivinä kehotti rautatieläisiä p?
flannin työväestön painostus ja tukset ovat mitä moninaisimmat. vernöörin lupaus, että hän “lä muistettava, että vain osa Ala
sähdyttämään liikennetta?" Kitf
ty ö ttö m y y s: 3) Intohimoinen Ennen kaikkea se pakottaa en- himmässä tulevaisuudessa” ni baman työläisistä on viime ai
nostatti kulakkien kapinan."
velkaantuneiden kapitalistien ja tcritcn J a Amerikan politiikan mittää jonkinlaisen komissionin koina järjestynyt unioon.
--------“
V
.
.
.
.
.
j
v
v
u
i
c
i
i
JU.
L
iia
s
“sovittelemaan”
riitakysymyk-
Kuka siihen aikaan, joita
kimteimistön omistajien liike- määrääjien yleensä tarkistamaan
Kuitenkin on John Lewisin
iiljoonien työläisten myyntiä Saksan
__ Jäm än lupauksen perus- äänenkannattajalta," United Mine ta ji i,n.
imperialistit asettta
I koko mailmassa, lähestyen" "heitä puukkoa kurkulle, ; ¡ry ti vi-
m i i » «tn i n 111 tn i «mmttmttm gtt.
TOVERI
“NORMAALIIN PALAAMISEN” KANNUSTIN
ENTENTEN POLITIIKKA
HIILENKAIVAJIEN LAKKOTAISTELUT
OIKEISTOSOSIALISTIEN MAILMANLAA-
JUISET RIKOKSET
►
tn » iiii! i i; n i i i! i i i i i i i i i n i H i i i i | i . rr,n < i|rrTT
nattain E ngelsin sam an k ysym yksen
selitysten kanssa “A n ti D uhringissä",
varsingin E ngelsin sanojen kanssa, e t
tä yh d en vertaisu u s on en n ak k olu u lo
huttaessa
tehtävä
k y sy m y s:
m in k ä ! dem okratiassa
on pikkum aanom ista- tariaatin välillä olevan „¡LL
•
luokan vapaus?
ja nim enom aan m i n - ' - •
/
-i i
l -
. .
.
««Ula o levan p ik k u isan n an p u o lu s ta v a t ja toteuttavat nait* í*1
kalaista käyttöä varten? m inkä
(Va'kkapa Ea,‘ h o ’ta,si ta ,o u t' Pu°ta ee tto m a k si
tek em in en ,
hänen
sa n to k a n to ja ja ominaisuuksia.
m inkä luokan yhdenvertaisuut'taV ja
k an ,a llistu tetu Ila kin m aalla) V»- horj um isensa
vaarattom ak si
tek em i-
1 e o le tte
’"vapaa” , toveri N«
sen kautta
tai typ eryys m ikäli täm ä käsite ei I nim enom aan missä suhteessa?
pautta
m
yydä
vilja
ylijääm
ä
k
ein
otte
p
u
olu
stam
aan
niitä mielipiteitä. )°
Näi-
T ov. N ohsin ja Serratin p u h eitten
tarkoita lu ok k ien hävittäm istä.
| den kysym ysten suo
te p u o lu s ta tte .
M utta meillä on n’’,n
ra tai epäsuora. luhinnoilla, se on, riistää työm iestä
a- valh eellisu u d en syyn ä tiety sti ei ole
reod alism in ja sen jään n östen ha
“
v
a
p
a
u
s"
ju
lista
a mielipiteet
llT .? '" ..“ '
‘‘ " « » " '¡» « n O"
ken puhuu v . p . u d e « . j . . . .
h. „ I ¡ . ¡ „ t v . l . h d . l l « ,
vittäm inen
(void aan täydellä syyllä eh d ottom asti porvariston etu jen,
p o r v a r illisik si
ennakkoluuloiksi, Py
p a n -, yh d en vertaisu u d esta
tyod em ok ratiassa sesti, olleet ep äreh ellisiä.
Ei
“ ? “ . . P2 ,r ’v‘ ' UI:, ..dem “ kr“ t' i“ ? ) -
« » K » , -riisiäjien atu jen ' p „ „ - ¡ - sillä ehdolla, että kap italisti, on s e ll » ,,,,.
mitään leta r ia a tin a s ia lle vahingoltaik**1 P*
....
. . . . .
'■ r - ,° m a n etu jen, .riistäjien etu jen puo- —
vartlltseiK järjestyk sen p e r u te id e n la s - , ln s ta t n ,,,..
J o . vaietaan n i i t ä k y s y - 1 kuki
o m a lle h y ö d y llis e k s i; meillä on ro?’
■»yksistä. . u o , . n ,„ v ä h o e i,,e „ y k s i i y i ,.! v . ^ p . " ’^
2
f e fdä"“ ' “ "«
Lem inen kesti kokon aisen m a a ilm a n -1 m yksistä.
..l.
“ v a p a u s ” k ie ltä y ty ä liitosta tai T’
E lettyäm m e proletariaatin dik tatu u historian aikakauden. Ja täm än t n . . - om tstulrseste vap, ud. „ j . „ h d e ttv e r t.i- o „ ri.stäjä" p u o lu st.jo , T X i . t e »
Ob,' k '
te
y d e s tä n äitä m ielipiteitä tai nti*1
rin kolm e vuotta, o a mäillä oik eu s ilm anhistoriallisen
aikakauden
tu n
.u u d en tunnuslauseita
m ainittaessa, p u o lu s t a j a t su h teen on p roletariaatin p u h een
PU° C"'a ' h e '<i»n ' m ukaista
politiikkaa
puolust»”
sanoa, että kaikkein yleisin ja su o si nuslauseina olivat eh d ottom asti
sa ovat vaara, sillä he p u o lu s - ! m iesten kanssa.
Ja me olemme
vapa-
niin
on
se
porvarillisen
y
h
te
is
k
u
n
n
a
n
'
tahtoaan
toteu
ttaessaan
__________
m en eteltävä tavat
kk
• •
H ^ u s - n u e s i c n kansa
tuin vastaväite sitä vastaan koko ma- us, yhden vertaisu u s, om aisuus ja Bent-
valhetta ja teesk en telyä, yhteisk u n n an kuten riistäjän suh teen ainakin, vaik- e n n a k iro lu u lo °rV anH-Sen
d em ok rat,an j tu o m »nneet täm än p o litiik a n j» D*°
ilm assa on viittaam inen vapauden ja ham .
K apitalism in ja sen jään n östen
joka m uodollisesti tunnustam alla va- kapa täm ä p u olustaja sitten nim ittäi- — ____- - - - -
’* *
p u o ta«tavat | m ielip iteet k oko
toisen
kongr
tasa-arvoisuuden loukkaam iseen. K aik hävittäm inen. sosialistisen
järjestel
porvaristoa.
pauden
ja
yh
d
en
vertaisuud
en
,
s
a
la
-
!
sikin
itseään
sosialid
em
okraatiksi
8O-
! p u o lesta .
Me olem m e jo ian°B
kien m aiden k o k o porvarillinen sano-
m än perusteiden k ä ytän töön ottam i- työm iesten . Itaikkien työtätek eväin ja m alistiksi tai sellaisek sik m , joka on
ei m i » » .
,
i Y aativam m e pesäeroa opportuni‘?i,SJ
Internationaale
m alehdistö aina
pikkup orvarillisten nen m uodostaa m aailm anhistorian nyt
ei m issään tapauk-* , ,
.
.
in tern alion aalen ’ essa voi E n n u sta a vapautta ja yh- eh d ottom asti ja ennakolta.
dem okraattien . s. . ° • o , , *hdem ohraat-1 alk an een uuden kauden sisällön. Mei- paaoman^ ru stim äin . se on kaikkien tu n n u stan u t toisen
Ä lk ää puh uko yleensä vap*u^ j
ap italististen m aiden väestön suun-j m äd ännäisyyden ja m uuta s c n k a lta is -' d en vcrta,8u u t‘a k a ik ille, jotk a halua-
K
°
m ua’ 8 a d a " kautem m e tunnu slauseena tulee
vat allek irjoittaa m äärättyjä ju listu k ja yhdenvertaisuudesta, tov. N®0’
*“
H ‘iferd,Ä« , "‘
Martoovrin, eh d o tto m a si, olla luokkain hävittäm i- nattom an enem m istön tosiasiallisen ta- ta.
lou
d
ellisen
orjuuden
ja
en
a
rv
o
isu
u
S errá til
Puhukaa
vapau dc st«
Niin kauan kun on olem assa t u o - ' **a ’
k atsom atta
heidän
p o liittiseen
’
i n»
Ish ern ow ,n . L o n g u .tin j. n. e.
proletariaatin valta, täm än t .r -
tan tovälin eid en yk sityisom istu s (esim . ? kaytöks<cn#a-
Se olisi m eihin n ä h J ta y ttam atta niitä Internationaalin
m a leh d i.to o n asti, pauhaa ukk osen a k oitu ksen toteuttam ista varten; pik- den.
Sen vuoksi, että p roletariaatin eh m aaviljelysvälin eitten ja karjan, v a ik -*den o m a n la in e n teo reettin en ja k ä y -!* 01" “ ’ ^°‘ka k o“kevat ebdo‘O”Utt^
b o l.h e v .k e j. vastaan vapauden ja yh j k u p orvarilli.ten dem okraattien ennak-
doton valta on käytän n öllisesti esit ka m aan yk sityisom istu s olisi lakkau ta n n ö ll,»poliittinen
itsem u rh a.
kuin vo,,i8UUtta te kda ero opportur. “«
,
- -
------, tänyt
kapitalism in viim eiset perus- tettukin ja vapaa kauppa, niin kauan v a Pa u ^e n ja y h d en vertaisu u d en t ö n ja “ keskustalaisista" (jotka e,v*(
YHTEISKUNNALLISIA JA VALTIOL
LISIA VIRTAUKSIA ULKOMAILLA
VALHEELLISIA PUHEITA VAPAUDESTA
11
Z u n ck isM
ilm estyvän
sveitsiläisen
vascm m istososialistisen “ K ansan O ik e
us
nim isen lehden ( “V o ik stre tc h t" )
toim ittaja, toveri N oh s julkaisi ä sk e t
täin Sinovrjevm kirjeen, joka koski
opportunistien kanssa tehtävää p esä
eron välttäm ättöasyyttä ja laajan v a s
tauksensa tähän k irjeeseen .
N ohs a-
ja ttelee, että k ysym yk seen 2 1 :n eh-
don h yväk sym isestä ja K. I. liitty m .J
sestä
annetaan,
päättävän
kieltävä
vastau s —
vapauden ’ nim essä, tie
tysti arvosteluvapauden, vapauden lii
allisen vaativaisuuteen eli “ M oskovan
diktatuuriin nähden, nim essä (e n ole
säilyttäny Nohin kirjoitusta ja olen . . V . »
p ah oitettu tek em ään lainaukset u lk o uk.j.
m uistista tak aam alla ajatuksen, m ut U jtn » .
ma
ta ei lausemudtoa).
M u t^ o c t
|uuloj.
.1 .™ .,
M a rx in
U nnt
«ri. PyW,
en n > tk o
K<n u t_ e.
T ä i . , « i n i n y . . 1 . , hän . i . 1 . ym m ärtä n y t
koisen selvästi ketä hyödyttävät (c u i
prodest? “kelle h y ö d y k si" ? ) jutut va-
va-
paud esta ja yh d envertaisuud esta y lee n
n veriatsu u aesta y lee n
•8.
Kun
sostai livalian k u m ou k selliset
ja m en sh evikit, T shernovit ja Mar-
tovit pitävät m eille e s ite lm in aih eesta
, . loudalll inen pe- ^nustaminen “ työn dem okratian piiris- olla vahingoittam atta, eivät
sab oteeraam atta proletariaatin ¿iS“
ruste.
Ja r proleta
j- n. e.
-------- riaatin valta on ai-!
noa k
o ito llii
tu u r ia ).
Puhukaa opportuni»'‘fE '
noa
k eino
ein o v voitollisessa
taistelussa tätä!
Sillä eh d olla .ettei
perustusta vastaan,
jä sen ten jou k - k esk u stalaisten
yhden ve rtai*uu
perustu sta vastaan, ain oa k ein o lu o k -ik o o n voi Joutu*
--------
-
luen h ävittäm isek si) ilm an sitä ei v o i “ k e ek u sto la in a “
° p P ° rtu m »teja ja k om m u n istien kanssa!
Sei*'»“
olla p u h ettakaan
ih m isyk silön
— kaikille
.
o v a t T>a u tla Ia »ellaista yhdenverta“'
vaan om istajan — todellisesti.
___°
Italian ! em m e voi tunnustaa Internstioa*
m itään proletariaatin diktatu u ria ja
Tavarain
k
ierto
-
eli
vaihtopiiri.
neuvostovaltaa
koskevista
kysym yk
Tov. Nohs m. m. värvää itselleen
sistä, Kommunistisen Internationaalen
liittolaiseksi tov, Serratin, jo ka myös joiden puitteissa tapahtuu työvoim an
t o d e llis t a vapau-! s o s ia lis tin
puolueen oikean
tärkeim m istä perusteista.
hin hüten tiedetään, on tyytym ätön m yynti ja osto, on ihmisen syntype
k !^ apau’ ) • yhdenvertaisuus työn de- desta, todellisesta yhdenvertaisuudesta
•uven
edustajat.
Näm ä
Siinä h al v , . ^ „ 7 “: : A “ 2 UOkl
" '° ’en
— yttlei.kunnalb.polntl.se
* Moskovan
s. o. erihoisesti venäläi räisten oikeuksien eedeni.
opportunistit
ja
suhteessa
■
.
keskustalaiset"
nim ittäin
pysyvät
litsevat ainoastaan vapaus, yhdenver „ « .m ä l t o , «rt.t k .,k k , p u h eet v a p a u -■ Hi he, n ih k iä s . e .v ä , ole l . i „ k . , „ ‘ —
siin
Kommunistisen
Internationalen
om istajan
ja o m .su rii«
m a i j tto
y l « » » . y y l l . . » y le ,.e „ vapauden
y h d en -! m a». k y lU .sen
ja nälkäiaen,
ä n - sanoivatpa he kuinka m onasti tä h ä n ’
Toim eenpanevan
K om iteaa
jäseniin, taisuus, omaisuus ja Bentham ” . ( “ Pää i.” p*e,2, J'kd” ™.r“ " " " ,fc’“
,„ ,k ,m ,.e e „ ;
he e , v e t ' j . r h .te.y n .eesk en n eH ys.ä y h d e n . e . m tu n n u stavansa p roletariaatin dikta-
ja m yösk in valittaa sitä. että M osho- oma , ensimäinen nidos, toinen osa, , . . . p e . o . U « , , y „ „ , . . , e „ p e , U „ „ U . verta.auuden
U
lo u k k a . I n t e J L t L L k ^ h Z k ^ r i ^ 1? ^ " ,UV,; n ,oppu’ venSl" pain® \
tuurin, p ik k u p orvarillisen d em ok rati-
pano-osien,
yksityisten
puolueitten
ja |*
sen yksityisten jäsenten “ vapautta".
O n . * siis tarpeellis
puhu.
sanoja vapaudesta
jh e t.
¿
***’
sisältöä.
- P .u k .,.„
Ne on a u te tta v a
n n I paudesta
j.
..„ .k ,n
P .n ,„ .,.„
yhdenvertaisuudesta
. . „ . ¡ p, , k k . , y öm i. s , „
l u .k .u
p .k k u l- , 2
.
.
P roletariaatin diktat
.
h
^
m utta kaikkea
muuta vap*«tu
—
kuinka P*“
tahansa.
P roletaarisen valiankumouk»*
i 'Llr^i
ton ajan k oh tan menestyksen k
tärk eim pänä perustana vapaat»
¡¡7 '“
*<>ntä-onristiijam
luokan
erotuk sen heidän
*
— i----*.ta,«i<fA .
n isteista ja "keskustalaisista
vastarintansa
lannistum isen
Ensin
p esä ero näistä e n n a k k o
kk«
proletariaatin
diktatuurin
kaudella?
¡k
au
tta,
yhdeltä
p
u
olen
;
johtaa
tähän
vaik
u
tu
k
sistaan
, heidän «nn*
pû-
lu u loista, h eik k ou k sista, ho
' apaus ja yh d en vertaisu u s työn toiselta p u olen porvariston
prole-
rjum isista ; loistaan , heikkouksistaan ja
nasta m iehistä,
jotka
*e *rn a a a v a t.
kaa^..
le,
yhdenvertaisuutta
sistaan.