Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (March 7, 1921)
MAANANTAINA, MAALISK. 7 P.—MONDAY, MARCH 7 TOVERI • (T H E COMRADE) The organ of the Finnish workers in the Western States. The only Finnish Daily in the West. Published Daily, except Sunday, at Astoria, Oregon, by the Western Workmen's Publishing Society. Office Seventh and Commercial St., Opposite Post Office. Phone i Office 365, Editorial Dep’t 832 Post Office Address: T O V E R I. Box 99, Astoria, Ore. E D IT O R IA L S T A FF Elis Sulkanen, Managing Editor, Solo Syvänen, Alex Sevo, Toivo A . Johnson. A . N. Koskela. Entered as second-class m ail matter July 18, 1912, at the Post Office at Astoria, Oregon, under the A ct of March 3, 1879. si jonkun henkilön tai rahalai men ja muiden kapitalistilehtien toksen vasten tahtoaan lainaa murhauutiset Olivat kokonaan maan rahojaan. tekaistuja, Venäjän kansalta va Pankkiireilla on luja ote Poh rastetuilla varoilla palkattujen jois Dakotan maanviljelijäin veijarien keksintöä. henkitorvesta ja saattavat Nor- Tekaistuja, kuten kaikki muut partisan Leaguen suurpiirteiset kin porvarillisten (ja sosialide uudistukset varmasti ainakin ti mokraattisten) lehtien Neuvosto- lapäiseen häviöön. Farmari on Venäjää koskevat kauhumaala- yksin avuton, mutta jos se olisi ukset. yhteistoiminnassa proletariaatin Tälläisille edesvastuuttoman kanssa, silloin olisi sillä luja ja rikollisen roskaväen keksin liittolainen, joka takaisi lopulli nöille eivät tietoiset työläiset sen voiton. Suuri osa farmareis koskaan eikä missään mutta var ta ei tätä vielä käsitä, mutta jo sinkaan tässä tapauksessa ole ka tapauksessa North Dakotan panneet mitään painoa. Sillä maanviljelijät käyvät nykyään tietoisina siitä, että heidän to hyvää kokemuksen koulua, jos verinsa sortuivat itse asiassa ta maanviljelijät tulevaisuudes- maailman imperialismin saarron ....... k u nnallam m e, Jos ei vaan to ise lta paikkakunnalta, M u u t^ 1 Punlkkiorpojen hyväksi pidetty il sasto m m e to im in ta on vilkastu * tama helmik. 27 p. onnistui kohtalai- päin. T am m ikuun 30 päivänä*1? ? hyvfn, väkeä oli melkein haalin täy o sasto m m e erosi Amerikan Soslaif* Missä ovat kapitalistisen koneis täväksi, ettei kapitalismi elä ai Berkeley, Calif. ton realiset korjaukset? Missä noastaan pulaa, vaan loppunsa ovat kapitalistisen teollisuuden alkua. todellinen nousu? Emme näe missään sellaista. On väin kei- VERSAILLESIN RAUHAN si ja luulen että se yleisö oli illan nottelevaa humua täydellisen, SEURAUKSET ohjelmaan koko lailla tyytyväinen jos niin voimme sanoa, tuotan nollisen suurvoittoisuuden taus Nyt kun Woodrow Wilson on Ohjelmaa olikin varattu runsaasti, m talla. Viimeinen radio Nauenis- astunut takaisin yksityisen kan m. puheita oli kolme, kaikki ollen ko ta ja Lontoosta levittää erino salaisen asemaan, on huvittavaa kolailla asiallisia. Yleisö vaan ei tah maisen mieltäkiinnittäviä “tie luoda silmäjA nykyiseen maail do oikein voida seurata niin useaa toja kapitalistiselta rintamalta”: mantilanteeseen. Niinkuin muis puhetta yhtenä iltana, vaikka ne oli Saksassa täydellinen hajaannus, tamme puhui entinen president sivat hyviäkin. Runoja lausuttiin Englannissa 700,000 työtöntä, ti “rauhasta ilman voittoa”, kan myös useampia ja laulua oli soolo, alkua suurille elintarvemellakoil- sojen itsemääräämisoikeuksista duetto ja kuorolaulua mieskuorolta le; puolueettomassa Hollannissa ja sodasta mailmanrauhan toteut sekä vasta perustetulta nuorisoliiton ja Sveitsissä samoin ahdinkotila, tamiseksi. Nämä olivat ne yle kuorolta. Soittoa oli seitsikolta ja Yhdysvalloissa, kuten “Daily vät aatteet joiden puolesta Yh harjoittelevalta soittokunnalta eli Heraldin” New Yorkin kirjeen dysvaltain piti liittyä sotaan. niin sanotulta “penikkabändiltä”, jon vaihtaja tiedottaa, odotetaan Nyt on jo kaksi ja puoli vuotta ka sanottiin soittaneen hyvin. Tämä maaliskuuhun mennessä työttö kulunut sodan päättymisestä — el ole kylläkään asiantuntijain arvos miksi lähes kolme miljoonaa. ja minkälainen on tilanne nyky telu, vaan joittenkin yleisöstä. Min Sanalla sanoen, pitkin ritamaa ään? Dijonin yliopiston profes kä verran oli tuloja tuosta iltamasta, uusi aallokko pulia, tuotannon sorin Scellen mukaan on rauha en vielä tiedä. Siitä myöhemmin. lakkauttamisia, tehdaslaitosten nykyään toteutumisestaan kau Yrjö H alonen, T yöm iehen v a sta a v a sulkemisia, työttömyyden kas empana kuin ennen. Hän esit- to im itta ja , on o llu t lu e n to k u rsse illa vua. . “Europa — ikäänkuin tää seuraavat syyt, jo tk a takaa o p e tta ja n a A sto riassa. H än m a tk u sta a Lloyd Georgen järjestämänä it vat (ellei m uutosta sillä välin t a - 1 tä m ä n k a u tta S uperioriin O lem m e selleen ironiaksi seisoo rik- pahdu) im p erialistien k e s k in ä i-! o n n istu n e et saa m a an h ä n e t p y säh ty pu o lu eesta, n iin osastoomme yhtvi T tl 37 u u tta jä se n tä . Toivon ett« a m ä Jäse n et olisi olleet vaan hetket sen in n o stu k sen valtaamina, vaan tä se iso isitte väsymättöminä so tu re in a palkkatyöläisten rivei - niin k a u a n 'e ttä voimme kukista??? p ita lis tis e n järjestelm än ja Dv , tä ä tila lle luokattom an työväen "m. lan, joka ta k a a m eille kaikille ft« Iä iset eläm än mahdollisuudet gu n iin k uin n y t e ttä harvat 8aa” n a u ttia n y kyisen yhteiskunnan v o innista. T äm än kuun 12 päivänä on to n h aalilla ohjelmailtama. m aan tu le e tov. Toivo Paavola. vom m e ru n s a sta osanottoa tähän « la isu u tee n , sillä onhan harvinaista et tä saam m e tä n n e tulemaan puhujaa U skon e ttä toveri Paavola voi antaa m eille hyviä o h je ita näinä mylien, v in ä aikoina, jolloin ei tahdo tulia työläisille ta is te lu ta v a t selville. VW| toinen ty ö v äen ry h m ä taistelee toista v a sta a n sillä edellytyksellä, että hei- dän ry h m ä n sä om aa paremmat tahti- lu ta v a t kuin toinen ryhmä. Työolot täällä ovat huonot Töitä te h d ää n 2—3 päivää viikossa. Ei n e n k ää n ta rv its e ajatella tänne ta loaan e n n en k u in kaivannot alkavat käydä parem m in. Paikkakuntalainen. sa saavat o ttaa opikseen. Kapita-1 u h rein a ja su rren heidän me- lism in d ik ta tu u ri n äy ttää N o rth ! n etystään, osoittavat R anskan D akotassa k uinka p itk älle pääs- ty ö läiset paraikaa käsinkosketel käsinkosketel- työläiset tään sillo in kun noud atetaan sen tavassakin muodossa haikeut opettam ia “d em o k raattisia” kei taan tapauksen johdosta. He noja, m u tta kysym ys on lu o tta- ovat hukkuneiden leskille ja lap vatko m aan v iljelijät neuvoihin sille keränneet av u stu sta onnis- tulevaisuudessa. E hkäpä otta- tuen jo -- tähän m ----------- •• om asta ennessä, vat oppia A m erikan itsenäisyys- huutav asta k u rju u d estaan h u o N iinkuin tiedetään on porvari ju listu k se n ensi lauseesta, n iin lim atta, saamaan kokoon yli 6o,- tu lk in n u t lakia täm än maan ra kuin B u tte B u lletin arvelee. ooo frankia, sum m an k arttu essa k aitten m aitten lasikaapin edes n e n k ilp ailu n jatk u m isen ja tu- raään tä ä llä 4 päiväksi, joksi a jak si dikaalisille työläisille, esim er joka päivä. Täm ä hellä huolen- sä, jo ih in on sijo ite ttu m aailm an levät s o d a t: j hänen p u h etilaisu u ten sa aluekom itea kiksi kom m unisteille, selittäm äl JÄÄMEREN MURHENÄY- ¡pito onnettom uuden uh rien o- p arh aita tavaroita, m u tta ei k y . . helm ik. 28 p. ko k o u k sessaan jä rje s ti lä, että näiden rad ik aalisten ty ö 1. A asialaisen T u rk in kysy- se u ra a v a s ti: B erk eley ssä p e rja n ta i m aisista on jo sinänsä riittä v ä kene itselleen m itään ostam aan, TELMÄN JÄLKEINEN läisten to im in ta päämääränpä to isku päin herjaavien k a p italis m ys sisältää ed e lly ty k se t p ik a i-jn a 11 p. ja s u n n u n ta in a 13 p. F riscon kun ta sk u t ovat su llo tu t täy teen LOKAPAISUMUS teu ttam isek si on kyllä h y v äk sy t tiste n veräjäk o irain turpaa. pelkkää pap eria”. M u tta h erra seen taistelu u n , yksin p ä e n te n - : ja B erkeleyn o sasto jen y h te isissä a- tävää, kunhan pääm äärään p y ri Jo sk in ranskalaisten kanssa L loyd G eorge on u n o h ta n u t l i ten keskuudessa. N eljän tai vii- j g een iltam issa, jo tk a p id etään Ber- V iim einen herjau k sen h y ö k y tään “d em o k raatisin ” keinoin — yhdessä hukuneet suom alaiset ^..en iva^ an ed u t törm äävät tääl- keleyn T o v erituvalla. San F ra n c is äänetyslip u n avulla. N orth Da aalto, jo n k a lähteenä on o llu t to v erit silti ansaitsevat oman sätä, että “rik k aatk in m aat” (A - lä yhteen. k o ltsh ak k ilaisten rosvoam alla cossa hän puhuu la u a n ta in a 12 p. ja m erika ja Jap an i) m yöskin kär kotan farm arit, jo tk a myös kuu kullalla rasv atu t V enäjän vasta lukunsa m aailm an ty ö v äen lu o sivät ankaraa pulaa: “rik k aat 2. K ilpailu Itäm eren h e rru u m a a n a n ta in a 14 p. P u h e tila isu u d et luvat tu o tta jie n luokkaan, eivät kan vapaussodan historiassa. vallankum oukselliset P ariisissa, desta on katkeram paa kuin m il a lk a v a t kello 8. N yt on a sia sillä m aat” köyhtyvät siitä, etteiv ät olleet kom m unisteja. H e ovat B urtsev etunenässä, ja jonka M . T . voi m yydä lasikaapeistaan. loinkaan ennen. 1 lailla, e ttä ilm an p ie n in tä k ä ä n arm oa n oudattan eet porvarien lukem aa h arjalla on k ellu n u t m. m. U usi 3. Saar-laakson k o n tro llik y sy -i kaikkien on sl,loin sa a v u tta v a kuule- lakia ja p y rk in eet to teu ttam aan V enäläinen valkokaartilainen Suomi, vanha ja ko eteltu mus- KAPITALISTISEN TEOLLI m yksessä p iilevät tulevan sodan maan n iitä Y rjöllä on sa n o tta v a a K evät te k ee tuloaan, sammakot Li äänestylip u n avulla o h jelm aan ta lo u stiete ilijä, entinen menshe- tain ry ssäin henkiystävä, on i sillä hänen e n tin e n sek ä nykyinen a- ris e v ä t ja pienviljelijä sonnustaa It idut. sa. N iinkuin tied etään ovat. he SUUDEN PULA vikki, prof. S. Sagorski lo h d u t 4. L iekki voi leim ahtaa m illä »emänsä ty ö v äen liik k eessä ed elly ttää, se ä n sä k e v ä ttä vastaan ottamaan, oi. o n istu n eetk in valtiollisen jä r koskenut noiden kolm en ran sk a taa itseään “P o slied n ija Nowos- laisen kom m unistin h u k k u m is M itä V enäjällä ajatellaan ka kä m e rk itse e hänelle työtä, huolta ji jestö n sä N onpartisan L eaguen tissa” tällaisilla terä-älyisillä ku hetkellä hyvänsä R u h rin a lu e e l-; etta han on selv illä asio ista tap au sta Jääm erellä. V aikka p ita listise n teollisuuden n y k y i Iltam a alu een a g ita tsio n ira h a sto n sek alaisia a ja tu k sia siitä miten mah k au tta valtaam aan valtiovallan, “M aailm antalouden jonka*avtril^ nyt * k o e tta v t\o te u t * i ° " ™oneen ker,aan. j “ vääm ättö- sestä pulasta, ilm enee M osko v itte lu illa : k a rtu tta m ise k si t.k. 13 p. tu lee o n n is 5. Slesia m uodostaa yhden dollisim m an hyvän tuloksen saavu:- 7 m asti o so itettu , että onnettom uu- vassa ilm estyvän P ravdan seu- tällä hetkellä kärsim ä ah d in k o polttavim m an kysym yksen. T es- tum aan hyvin, p ä ä ttä e n siitä, m itä taisi tu o tte illa a n , joita raskaat taa ohjelm aansa, jossa vaaditaan ä . „ 7, L SV . u tila eroaa tavallisista p u lista pa sellaisten y leisten laitosten, ku- de" U hr,t ° l,Vat “ h k arohkeuten raavasta k irjo itu k se ta : ilm ap u n tari o soittaa. J a onhan siitä chenin halue asettaa P uolan ja työn ja a lk u p eräiste n välineiden avul Sodan ketäessä m onet porva rem paan päin siinä ettei tä tä ole T sekko-slovakian julm aan k i l - ! h u o leh tim assak in kaksi alueen suu- la jo d tu u m arkkinoille hankkimaan ten pankkien ja viljaelevaatto- sa tak ia jo u tu n e et m yrskyn k ä aikaansaanut tavaram arkkinain rin ta osastoa, F risco ja B erkeley. M iten s ä ä littä v ä .o n k aan työläiset rien valtio-om istusta. H eillä on siin ja avuttom ine pursineen rillise t ja p u o lip o rv arilliset ta täy teliäisy y s, eikä liika tuotan to , pailuun. kadonneet teille tietäm ättö m ille lo u stie te ilijä t näkivät k a p ita lis 6. Jugo-S lavia ei voi s a a v u t-•I,tama alkaa kello 5, m u tta ne jo tk a kohtalo, olipa hän sitten maalla 'tai ään esty slip p u ih in perustuva val- heistä suoma- tisen teollisuuden sodan jä lk e i vaan kansainvälisten su h te itte n taa y h te n äisy y ttä. ' eiv ät ehdi alkuun, voivat tu lla myö- kaupungissa. • tio v alta käsissään ja lu u lisi oh- neljän . • J . . saattaneen , ... väliaikainen sekasortoisuus ja ___ . . . ___ . __ • s Haisen toverien kera, joiden sen kiertäm ättöm än pulan. M ut 7. T aan tu m u k sellin en U nkari ! hem m in, sillä o vet on auki puoleen jelm an to teu ttam isen olevan nyt N ykyään k e v ät — tuo luonnon jnh- ‘tap p am isesta” ei kukaan ole ta kukaan näistä ei aavistanut, jä rjestäm ättö m y y s”. vain odottaa sopivaa tila is u u tta yöhön. helppoa. allinen a am u n k o itto — merkitse» hoksannut m ainita m itään, on että täm ä pula itseasiassa p ä ä t K äsittäköön ketä haluttaa, e t hyökätäkseen naapuriensa kirrflp-f Se 0,i v issiinkin t. k. 20 p. kun e si vain ra sk aa m p ia ponnistuksia niukan M utta m itä näem m ekään? Me taaskin lask ettu liikkeelle uusi ty isi taloudelliseen ro m ah d u k tä täm ä “parem paan p äin ” on e- puun. te tä ä n L auri L em bergin k irjo itta m a leip äp alan täh d en . M utta emmehät näemme, että pieni joukkio likaryöppy, kuinka m uka nämä seen. K uvaavinta tässä suhtees- d u llista k ap italisteille. Jo k ak 8. Itäv alta ei voi elää eriste- nayteIma “ T äällä tu lee m o rsia n ”. Se sitä valita, niinhän on aina ollut j* p an k k iireja on talo u d ellisesti ranskalaiset kom m unistit ovat i sa käyvät oppineen scheidem an- si vuotta ja tk u u “väliaikaista 1 on kuulem m a huvinäytelm ä, n im e stä tu lee edelleenkin olemaan, ellemme tyssä asemassa. voim akkaam pi kuin N orth Da jo u tu n eet V enäjän b o lsh e v ik k i-! nilaisen H einrich K unow in mie- jä rje stä m ä ttö m y y ttä ”, eikä tu n 9. B u lg aria m urjoilee ja sala- Paattaen voi olla h auskakin. K atso- yhteisvoim in ryhdy oikeuksiammeni kotan valtio. Täm ä pieni jo u k en "verenhim on u h rik si”. V ii tisk e ly t talo u d ellista asemaa se nu kevenevän vähääkään. M ut kaa ilm oituksia T overista. S eurat- vom aan ja huojentam aan työn taak kavalana hautoo kostoa. kio, joka ei tiedä m itään m aan m eisen “seik k ap eräisen ” ja su o lostavissa viikkokatsausicsissaan, ta p o rv arillisten ta lo u stie te ili 10. Sevres’in sopim ukseen p e - 'kaa niita- niin tie d ä tte m itä milloin- kaa, m ikä on sä ly tetty luokkani!» v iljelyksestä, eikä vähim m ässä m alaisissa valkokaartilaislehdis- jolloin hän sodan kuluessa lak jäin olennainen tieto p u o lin en kin on h a rteille. kään m äärässä ole osallinen säkin kierrelleen, tä tä asiaa kos kaam atta v ak u u tteli, että sodan perusvirhe on siinä, että he su u rustu v a S uur-K reik k a on jä rje Nuorisoliiton iltama t. k. 12 p. Äl- tön ja m ahdoton käsite. Haalipuuha jätettiin vielä hauta m aantuotteid en tuottam iseen, kevan u u tisen on p annut liik jälkeen väliajan k u lu ttu a alkaa rem m alta osaltaan näkevät pää 11. R um aniaa uhkaavat naapu- k aa u n hoittako! — E —l s —o. m aan. Sillä aikaa komitea hankkii saattaa uhata koko v altio ta v ara keelle, kuten sanottu, m ustain jättiläism äin en “ilo in en ” talo u asiallisesti järjestäm ättö m y y d en rit sekä T ran ssy lv an ian että tie to ja to n te ista , josko saadaan sellai rikolla. H eidän on vain ta rv in ryssäin P ariisissa oleva keskus. dellinen eläm än vilkastu m in en : valuuttasuhteissa, eivätkä taju a B essarabian sivustoilla. sella h in n alla m inkä me kvkenemi» nut liitto u tu a N orth D akotan A settaakseen täm än lokaa suunnaton pääoman kysyntä, ahd in k o ista pulaa lu o k k asu h 12. E nglantilais-A m erikalai- m ak sam aan . M uuten tuntuu omitui valtiopankkia vastaan ja kieltää su itsu ttav an lohikäärm een silm ä korkeat liikevoitot, jo tk a kan- teissa kap italistisen y h te isk u n nen kilpailu. j Punaorpojen hyväksi pitivät Su- selta täm ä tilanne, sillä suuri haali siltä luoton. V altio lu o n n o lli silm ää vastaan, m enivät eräät , nustavat “y ritte liä isy y d e n hen- nan sisäisessä rakenteessa. 13. Y hdysvaltain ja Ja p an in . perion ty öläiset m a rk k in a ilta m a n hei on ju u ri työn alla, jo k a kyllä pystyit j sesti tarvitsisi bondilainoja suu ranskalaiset to v erit, k irja ilija keä”, sodan iskem äin haavain N euvostovalta ei anna työläi- välinen yliherruuskysym ys T y y - ; niikuun 26 p :n ä . Yleisö n ä y tti tietä- tä y ttä m ä ä n paikallisen tarpeen, mui risu u n taisen y h te isk u n n allistu t- V aillan t-C o u tu rier m uiden mu- kuum einen parannus. “R auhan silleen “tiliä k äteen”, vaikka van täm än a v u stu k se n tarp eellisu 'i- ta se m ielipiteiden eroavaisuus ja fr tam isohjelm ansa to teu ttam iseen , assa, sitten san o ttu jen ryssien I a u rin k o ” nousee heloittam aan su lk isik in teh taitaan . M utta k a nelläm erellä. 14. M uham edilaisten itsenäi- den, koska rah allin en tulos oli 20S päm ukava paikka, m ihin sitä rakei m utta su u ret p an k k iliik k eet kiel keskusvirastoon. P y y siv ät näh- taivaan kannelle ja sen elävöit- pitalism i heti kohta h eittää ne ! dollaria 35 sen ttiä. T ätä sum m aa voi n e ta a n on este e n ä ettei osa väeltä tä y ty v ät ostam asta bondejr,. däkseen sähkösanom at ja to d is-j täm äin sä teitten alla kaikkien kadulle. T äten pula, vaikka o li syyskysym ys. T ässä on V ersaillesin rauhan Pitää k e rra ssa a n su u ren a näin huono- voi n y k y istä haalia käyttää. Jaon] V altiopan k in on m ahdoton ra tu k set, jo tk a täällä asustavat m aitten teollisuuden h a rjo itta sikin “p arh a in ta ” pulaa, välttä- N eljäto ista rau- na aikana. L ausum m e toim ikunnan kai siinä m u itak in tekijöitä, joiden hastaa y rity k siä, koska omat va-i m aailm antaantum uksen k ä ty rit jat, kim m eltäin k o rk eitten liike m ättöm ästi m erkitsee työttöm i-1 saavutukset. h anpointia h au d a ttiin siellä ja puolesta p a rh a im m a t k iito k se t ropon selv ittely jääköön toiseen aikaai | __u _ _i» • ,, • . . . J rat eivät siihen riitä, eikä voida olivat ju lk isesti ilm oittaneet v oitto jen b rilja n ttie n sateen k aa en arm eijan su u n n ato n ta kasvua, j sijaan saatiin n eljäto ista sodan sa lahjo ittan eille, K uitenkin sivum ennen mainitsen, et olla osallisena yleism aallisessa Jääm eren tapauksesta saaneensa, rena, o itis puhaltavat hankiin kapitalistisen kurin ta v a to n ta , aihetta. E nhen uhkasi m a ilm a n -■ H elm ikuun 20 p. oli n aisten ilta tä siinä h om m assa on eräs Iikka. Jon k re d iitti järjestelm ässä. A sialle M utta h avaittiin, että kaikki k ap italistisen elim istön k u o le u laskeutum ista, työväenluokan rauhaa ja im p erialistista tasa- ma. O hjelm aa ei o llut juuri s a n o tta ka p y rk im y k set eivät aina ole juuti eivät farm arit voi m itään, enem oli o llu t p aksuinta petosta. Tsaa tu n eet o s a t ................... v a 1 1 a n k u m o u k sellistu ttam ista painoa jä rk y ttä ä vksi B alkan- v a s t i ; ta n ssi n ä y tti olevan m ielu ista pää kuin N orth D akotan valtio, K ilisten häväistysesikunnalla ei N äin puhui porvarillinen Za- taistelu n k ärjisty m istä. Kommu ‘ kysym ys — ja n y t hirm uisen yleisölle. T ällaisiin tila isu u k siin pi- oikeita eikä toivottavia, sillä hanti k a n n u sta a persoonapyyteet, jopa sii sillä p an k k iirit toim ivat vallan ollut, ei m inkäänlaista sähkösa rath u stra. M u tta kuinkas kävi? .n ististen veljespuolueiden teh- m ailm ansodan jälkeen on käsillä täisi saada aina jo n k in la ista ohjel- n laillisesti yleism aallisten p a n k nomaa asiasta, ei m itään “seik- Jo ru nsaasti kajcsi vuo tta on vie- — t- “ tI kohta su u ri • teh - • n eljäto ista “b alkan-kysym ystä”. raaa ia puheen, jo ssa s e lite ttä isiin ä m äärin, e tte i aina harkitse tekfr tävänä on, heti jaan. Y m päristön kaikki asukkaat kilakien Sellaista kaperaista k u v au sta” tap ah tu - räh tä n y t sotatoim ien “likvidoi- , , . . m , ukaisesti. , tävä — jä rje stä ä työttöm ien lii n aisten p äiv än ta rk o tu sta O hjelm an e iv ä t en ää sokeasti seuraa johtajia Ia«<ia ei ole olemassa, eikä sitä masta. T o d ettiin , että heidän i m isesta”. M utta missä näemme ke. M eidän tulee vieläkin k er Tarkastakaa Toverin ilmoitus saan ti n ä y ttä ä olevan valkea te h tä v ä joilla on häm ärät tarkoitusperät. suvaittaisikaan, m ikä p akoittai- äänenkannattajiensa. U uden Suo-¡m e tälläistä h e n k iin h e rä ttä m isti ta tehdä jo illek u ille ym m ärret- osastoa. täällä. Sam oin puhujaa ei ole paikk.i- Helmikuun 27 oli Leinoa pyydetty Demokraattiset keinot ja North Dakotan farmarit Juanita, Wash. Superior, IVyo. nnmn t ttn n n n titttttn tt: m iseksi. T yöttöm yys n y t uhkaa ny kunnallisen jä rje sty k se n päätukiva te eltaa n a rm e lia isu u sy h d isty sten toi joka luokka pyrkii voittoon kansain- jo tk a k ä s ittä v ä t sen suu rem moi*« k y ajan teollisuuden h isto ria ssa en ru stu k sin a. Sodan aik an a n äm ä Hen m innan k altaisia, ja jo k a koneisto on 1 välisen kap italism in yli h isto ria llise n teh täv än , joka en uskot nen kuulum attom an su u ressa m itta d erso n it ja T huom asit, n äm ä Clynet K ansain L iitossa olevan koplakunnan ‘‘V enäjä on jä te ttä v ä yksin kohta- tu työväenluokalle, ja jotka uskakfr k aav assa kaikkia m uita m aita p aitsi ja Broxvnliet, näm ä G om persit ja Jou- lisakkeenä. N im ellisesti sen pitäisi loansa ra k e n ta m a a n ”, san o iv at he te- V enäjää. liaux‘t av u stiv at lain laad in taa, joka y h d istää m aailm an työläiset k a p ita lis -, kopyhäln ja h ilja iste n lib eraalien ä ä v at sanoa työläisille minkä puolfrtt» heidän on ta iste lta v a ja jotka ei'*“ T e h ta ita su ljetaan . Työläisille a n sitoi työväen k äd et ja k ah leh ti unioi- nnä vastaan T o siteo llisesti se on ka- neliä, jo tk a luulivat e ttä bolshevism i p elkää olla heidän mukanaan taisto n etaan p itk iä “lepo”-aikoja. Ja työ den koneiston valtioon, pani sotatar- p ita lististe n valtioiden liittolainen, voitaisiin tap p aa kaupan avulla. Kun lussa. T älle puolelle on tokaisen sel palkkojen alen tam in en k eh itty y sa v etuom ioistuim et voim aan ja työs N im ellisesti se on kansainvälinen. To- i Puola K ansain L iitossa olevain ystä- laisen m iehen ja naisen asfutlava. P j m assa tahdissa. T aantum us, n älän kenteli niiden k au tta sek ä teki h alli slasiallisesti se on vain kansallism ie v ä in sä tu k em an a teki hyökkäyksen ka inhoaa ja vihaa tekopyhyyttä ( h ä tä vararik k o o n tu m in en k eh ittv v ät tu sten k a n ssa .sopim uksia, jo tk a heit- listen yhdistym ä. N im ellisesti se kut- V enäjän ty öläisiä v astaan . T h o m asit p e lk u ru u tta . ’ T älle puolelle heidän nopeasti yhtähyvin sekä ‘v o ito llisten ’ tiv ä t hukkaan ammafrtiunioiden koko- suu työläisiä k ä y ttä m ää n “ kaikkia | ja H end erso n it v eisasiv at sam a a virt- tä y ty y saad a työläisten uniot. Ei n e ttä ‘v o ite ttu je n ’ m aiden vallitsevik naisen vuosisadan k estän een ta is te keinoja taistellak see n im perialism ia , tä “ Puolan p u o lu eetto m u u d esta” jo»a olem assa vaihtoehtoa niillä ty«»lii, *r si tu n n u sp iireik si. Me olem m e kes lun k a u tta saa v u tta m a t voitot. He ja k ap italism ia v a sta a n ”. T a lo u d e t k a p ita listitk in vetivät. He jä ttiv ä t lä, jo tk a pyrkivät saamaan täydel..- kellä pulaa, joka ulottuu kauas yli k a n n a ttiv a t sovin to lautakuntapolitiik- HUOMAUTUS. — Työväen P u n ai lisesti sen jo h ta ja t to te u tta v a t “luok- san o m a tta työväenluokalle, e ttä Ve- SUUR-BRITANNIAN JÄRJESTY sen voiton kapitalism in vlit m inkään y k sity isen m aan rajo jen . Sa kaa ja a u tto iv a t rak en tam aan moni- nen K ansainvälinen T aloudellisten , k a ra u h an ev an k eliu m ia”, joka mer- n äjän työ läisten tappio m e rk itse e tvö NEILLE TYÖLÄISILLE. Me em m e liitty n ee t unioihimntetaN on kan sain v älin en pula (k riisi) ja m u tk a ista koneistoa, joka tak asi (por- k ltse e työväenluokan p e ttä m istä, jon- Iäisten häviötä kaik k ialla ja e ttä Ve J ä rje stö je n L iitto on nyt m uodostu rap p eu tu m isk eh ity k sessään olevan k a » a reillel suurim m an m ahdollisen v u -jk a ta rito tu k se n a on teh d ä liitto ja työ- n äjän työ läisten voitto on m aailm an k o tu k sella p e ttä ä omaa luokkaanne m assa. M oskovassa viim e kesänä pe T overit ja v eljet: em m ekä v iivyttää sen taisteluja u pitalism in kansainvälinen pula. vytyksen saav ylittäm u ttam isen työläisten j Iäisten ja ty ö n an tajien välillä, kan- työläiaten lopullisen v o i t t o k u l u i n ru s te ttu vallankum ouksellisten talo u Järjestynyt työväki on johdettu har pauden saavuttam iseksi työlai-ä Y hdentekevä, käännäm m ekö k a t v aatim u sten käsittely ä ä n te ly s s ä . Sodan lo- n a fta a K ansain L iittoa sek ä k ä ä n tä ä Näin A m sterdam in K ansainvälisen dellisten jä rje stö je n liittoa ra k en tav a | haan ja petetty! vaan ta rk o itu k se lla tulla niin voinut’ seem m e R anskaan vai S aksaan, Itä- p u ttu a h eistä on tu llu t “p uolueetto selk än sä ja tu o m ita T yöläisten Kat- jo h ta ja t seisovat n y t työväenluokan väliaikainen K ansainvälinen Neuvos valtaan vaiko A m erikaan, B ritan n ian m an tu tk im u k se n ” e k sp e rtte jä . W h it k aak si, e ttä voimme marssia sainvälinen. jojia on K om m unistinen jo h ta jin a tu o m ittu in a. H e ovat to pyrkii y hdistäm ään siihen työväen K aikki hallituksen lu p au k set Ja siirtom aihin vai Jap an iin , me näeci- päin k aik k ia vihollisiamm va-t*1’ saar- n a n n ee t ra u h a a siellä, m issä ra u h a a kum oukselliset talou d elliset jä rje stö : sää n to p e rä iste n ty o v äen jo h tajien lu -lm e kaikkialla sam an •rautakoron leyism in ja sen ty ö läisistä ja työnan- In tern atio n ale. Me olem m e kasvaneet voimakkaak ____ ta jis ta m uodostettavien T eollisten P u n n itk aa tä m ä jä rje stö ja sen job-1 ei voi olla. He ovat k ä ä n ty n e e t k a k i° a ! ik ista m aista. P e ru sta v a ssa ko- ikieöSa ?l0Sk0.VaSSa ° H j ° o » u t j v a lh ee n itik si. Meille san o ttiin ennen j tö m ä t* ja n ä n e ä ä n ä k ^ ä ^ u t r e t ^ o u ‘ NeUVOStO]en m aineen saav u ttan een M iljoonat unioihin yhteen liitty®^"1 ta ja t kokem usten vaa’assa. M elkein p ita listie n K an sainvälisen L iiton duo - o K ansojen Liiton to ito ttajia, tuon “dc- jo k ain en täm än “ k e lta ise n ” A m ster i leen .ia h äv äisten h y ljä n n e et tvöläis- v at m a h ta v a voima. Sellainen int d u a tettu n a lähes 9 m iljoonaa tilo u d e l-, sotaa, e ttä o lo su h teet tu lisiv a t jatk u i kot. M ilitarism i p y ssy h u rttin een a- m o k ratisen ” valevaipan k a n n attajia , dam in K an sain v älisen jo h ta ja työs- ten K ansainvälisen. S e lla isesta job- tä v ä voim a käsissäm m e emme v° » 1 lise stl jä rje ste tty ä työläistä niistä ; vasti paran em aan jos vain olem m e se ste ttu in e poliiseineen. ‘M ustine ja joka on peittona k ap ita lististe n h a lli tem m älle enään pysyä tyrneinä * j kenteli m aansa k a p ita listise n halli-1 ta ja sa k is ta on m eidän k ä än n y ttä v ä m aista ja Järjestö istä, jo tk a alla seu 1 m alttav aisia. O losuhteet eiv ät ole pa Valkoisineen* (E nglannin h allitu k sen ty y ty v ä isin ä jokapäiväiseen pi» mu* raav an Julistuksen a lle k irjo itta jin a o-1 ran tu n eet. Ne ovat k eh itty n eet pa- sa n ta rm ik a a rti Irlan n issa y. m.) val tu sten vastavallankum ouksellisille toi- tu k sen k an ssa y h teisto im in n assa im pois ’ ain toivottom aan jau h am ia en. kun en piteille V enäjän työväkeä v asta a n , p erialfstisen sodan aikana. T äm ä N äistä jo h to p ä ä tö k sistä el v «t nha vat m erk ity t tähdellä (*). Myöhem J hem m iksl. Meille lu v attiin sodan ä i litsee kalkkien näiden m aiden halli- m ia tv n v ae « triä v o o tao « m u u a lla r r „ i I J aalOKhlSta ei VOI p ä ä s n ia tto m iin viivyttelyihin. esitylti-”B - m in sitten on tä h än taloudellisten jir - - kana uusi E n g lan ti, jo k a a rv o ssaan j tukala, sam aan alkaa® kun taloudeni- ja työväestöä v astaan m uualla. H ei-j seik k a yksin jo puhuu suunnattom as- tä pakoon e ik ä n iitä voi k ie rtä ä. eh dotuksiin, jo tk a ovat toivottoffi»-1 je stö jen uutta iu tern atio n alea raken : vastaisi joukkojen k au h eita uhrauk- uen h ä tätila on ö m in aista ty ö tä te k e dän johdollaan täm än m aan (B ritan ti jo k aiselle työläiselle. M aailm a on n y t ja k a u tu n u t k a h tee n k y k en em ättö m ät ratkaisemaan nian ) am m attiu n io t ovat liitto u tu n eet Kun V enäjän ty ö lä iset h e ittiv ä t ka- su u reen jä ttilä ism ä ise e n jo u k k io n ia tavaan hom m aan y h ty n eet u s e id e n ; siä. A nnettiin lupauksia, e ttä ennen vien joukkojen eläm älle kaikkialla. dän vaikeuksiam m e, johtoon, “K eltaiseen “, p ita listisen h allitu k sen u lo s / ja v a i-1 m eidän tä y ty y teh d ä nyt valintam m e m uidenkin m aiden jä rje stö t, niiden ‘ so ta-aikaiset olosuhteet palautettai- o llut ja on ja tk u v a a meidän kap* T yöläiset ovat v aisto m aisesti ka- ta siv at vallan o h ja k se t om iin kasiin- kum m alle puolelle me kuulum m e T o l Joukossa A m erikan ja A ustralian I. i siin, e ttä m itään siitä, joka oli sota Ammattiunioiden Kansainväliseen ... ... ..... . . „ p ... . sa a n tu n e e t työväen unioihin etsien tiluokalie pettäm istä. Meidän “ sa. v a s ta a v a tk o täm än K ansainväli- sella puolella on k a p ita listilu o k k a U. liittokin. K aikkien näiden I toim enpiteenä o te ttu käytäntöön, ci n iistä tu rv aa taik k a taistelu n väli liittoon, k a sta v a syrj'ään taantumukse sen jo h ta ja t k u ten ty ö lä iset V enäjän K ansain L iitto n sa kan ssa, Y lim pine jä rje stö je n nim et e siin ty v ät täm än tu ltaisi k äy ttäm ään ty ö läisten tule- kap p aletta. M utta unioiden jo h ta ja t jo h ta ja t. Meidän on luot a 'a vä!jiE* jo n k a pääm aja on A m sterdam issa ty ö läisten k u tsu lle? R yhtyivatkö ho 1 N euvoskuntineen, Toisen K ansainvä- m anifestin allu, joka on o s o te ttu 1 vaiseksl vahingoksi. Jo k ain en lupaus ovat useim m issa tap au k sissa jo h ta T äm ä kansainvälinen on am m a ttiu n i m o b ih seeraam aan Lännen m iljoonia » sen rippeineen. “ k e lta isin e ” Arno v ä litö n tä heti - tapahtuvaa t0’® S u u r B ritannian am m attijärjestö ille. ’ on o so ttau tu n u t su u rek si valheeksi ja n eet joukot h arh aan ja jo h tav at n iitä v a rte n ja rak en n ettav a ty vaen oiden virkakoneiston k ansainvälinen, ja y h d istäm ään heitä m aailm an vai- terd am in K ansain v älisin een S illä K un sen alle on myös A m erikan I (jokainen vak u u tu s y h tä arv o tto m ak si h arh aan yhtä k a ta la sti kuin ne jo h ti n äen n ä isesti p e ru stettu estäm ään kan oiden kansainvälinen järjestö, lankum ousaslaan ja k ansainvälisen puolella o v at L egienit ja J o u h a u x t W . W . liitto k in k irjo tta n u t n im e n sä .! kuin roskapaperi. Jo ukkojen taiste- v at niitä h a rh a an im p erialistisen so- tulee liitty m ään K om m unisti^ sain v ä listä sk ääp p äy stä ja a u tta m aa n k ap italism in h äv ittäm iseenT He e l- ! H en d erso n it ja B raeet se k ä T h o m .aU tie te n k in v astaiseksi vain ed u stajan -1 lu sa®ttaa (eläm isen e h to jen ) raolem- ( dan aikana. Silloin ne o liv at demo te rn a tio n a len kanssa ja ilma»*6 yhden m aan työläisiä av u stam aan toi- vät sitä teh n eet. K okosivatko he jou- ja G o rn ersit 'ia .7 ' sa k a u tta , ja kun täm ä julistus sfsäl l m at Päät y htym ään käy yhä ankarani- ‘ k ra tia n valevaippaan pukeutuneen im- sen m a a i/ty ö lä is iä . T o siteossa siitä kot p e lastam aan U nkarin vallanku- sa a r työväenluokan kansainväli-'-n ,Otka tä ä paljon sellaista, joka on m ielen-1m aks*- Kay vaikeam m aksi saada työ- perialism in to rv en to ito ttajia. kutsuen on tu llu t koneisto, jo sta työläisjoukot m ousta? Ile eiv ät te h n e e t sitäk ään a,in lu o k k a ra u h aa ovat kaik risuuden teoissa, jotka ovat ; ♦ n tf k iin te istä ja tä rk e ä tä A m erikan ta-1 lä ja helpom m aksi m e n ettää työpatk- “ »«« » n n rn ttiu n io l.! He o v a t k a tse lle e t jo k a ista 'lila n n e ,'i re ita ! K täv än arvon tasalla, jota ii-t( kansa. M eidän B ritanniam m e on yh- Jäänyt kym m enen m iljoonaa k u o llei-1 den jo h ta jie n yhdistym ä. jo h tajien julkaisem m e sen. kataoen vielä sii ta ■ -H .P H aU stisten „ h e ra a ,ie n n a i n e n kodiksi kuin hen, e ttä a y t täälläk in on m uodostu tä sopim , aton u rhojen . 1 k u tsu v at ty ö läisiä halli- i jo tk a p itäv ät m en ettely tap an aan käyt (v«iuuim>*t<<>Mn . . ' mi- ■ i In te rn a tio n a le n täytyy oli (v ap aam ielisten ) t »ii,Äi— n äk ö k an — n alta, eivät- . kä - on usknUlvta er.K n ja , KatKKi. . m assa P unaisen kan sain v älisen talou on . . .m a « " m ltaSn tak eita eläm isen < tu sten ym pärille •luokkaraohan" saar- tää vallankum ouksellisia [vaaseja vä kä k u ten kan sain välisen työväen,no- luokalle. X m e ^ X t ^ ’ X > U k k ° je n ‘ dellineukin haaraosasto.) alkeelllsem pieu eh to jen k aan saav u tta- noillaan ja ovat rap p eu tu v an yhteis-1 rltta m a ä n toim iaan, jo tk a ovat luon virKarysííiB kan jo h tajien oliat n iitä k a tse lta v a , | n a to . on silla ja s itä jo h ta v a t to v er.t. am m attiuuioiden (jatt) sainvälinen. YHTEISKUNNALLISIA JA VALTIOL- ’ LISIÄ VIRTAUKSIA ULKOMAILLA TYÖVÄEN KANSAINVÄLISEN VÄLIAIKAI SEN NEUVOSTON MANIFESTI SUUR- BRITANNIAN TYÖVÄEN UNIOILLE
