MAANANTAINA, MAALISK. 7 P.—MONDAY, MARCH 7
TOVERI
•
(T H E
COMRADE)
The organ of the Finnish workers in
the Western States. The only Finnish
Daily in the West. Published Daily,
except Sunday, at Astoria, Oregon,
by the Western Workmen's Publishing
Society.
Office
Seventh and Commercial St.,
Opposite Post Office.
Phone i Office 365, Editorial Dep’t 832
Post Office Address:
T O V E R I. Box 99, Astoria, Ore.
E D IT O R IA L S T A FF
Elis Sulkanen, Managing Editor, Solo
Syvänen, Alex Sevo, Toivo A . Johnson.
A . N. Koskela.
Entered as second-class m ail matter
July 18, 1912, at the Post Office at
Astoria, Oregon, under the A ct of
March 3, 1879.
si jonkun henkilön tai rahalai men ja muiden kapitalistilehtien
toksen vasten tahtoaan lainaa murhauutiset Olivat kokonaan
maan rahojaan.
tekaistuja, Venäjän kansalta va
Pankkiireilla on luja ote Poh rastetuilla varoilla palkattujen
jois Dakotan
maanviljelijäin veijarien keksintöä.
henkitorvesta ja saattavat Nor- Tekaistuja, kuten kaikki muut
partisan Leaguen suurpiirteiset kin porvarillisten (ja sosialide
uudistukset varmasti ainakin ti mokraattisten) lehtien Neuvosto-
lapäiseen häviöön. Farmari on Venäjää koskevat kauhumaala-
yksin avuton, mutta jos se olisi ukset.
yhteistoiminnassa proletariaatin
Tälläisille edesvastuuttoman
kanssa, silloin olisi sillä luja ja rikollisen roskaväen keksin
liittolainen, joka takaisi lopulli nöille eivät tietoiset työläiset
sen voiton. Suuri osa farmareis koskaan eikä missään mutta var
ta ei tätä vielä käsitä, mutta jo sinkaan tässä tapauksessa ole
ka tapauksessa North Dakotan panneet mitään painoa.
Sillä
maanviljelijät käyvät nykyään tietoisina siitä, että heidän to
hyvää kokemuksen koulua, jos verinsa sortuivat itse asiassa
ta maanviljelijät tulevaisuudes- maailman imperialismin saarron
.......
k u nnallam m e, Jos ei vaan
to ise lta paikkakunnalta, M u u t^ 1
Punlkkiorpojen hyväksi pidetty il sasto m m e to im in ta on vilkastu *
tama helmik. 27 p. onnistui kohtalai- päin. T am m ikuun 30 päivänä*1? ?
hyvfn, väkeä oli melkein haalin täy o sasto m m e erosi Amerikan Soslaif*
Missä ovat kapitalistisen koneis täväksi, ettei kapitalismi elä ai
Berkeley, Calif.
ton realiset korjaukset? Missä noastaan pulaa, vaan loppunsa
ovat kapitalistisen teollisuuden alkua.
todellinen nousu? Emme näe
missään sellaista. On väin kei- VERSAILLESIN RAUHAN
si ja luulen että se yleisö oli illan
nottelevaa humua täydellisen,
SEURAUKSET
ohjelmaan koko lailla tyytyväinen
jos niin voimme sanoa, tuotan
nollisen suurvoittoisuuden taus Nyt kun Woodrow Wilson on Ohjelmaa olikin varattu runsaasti, m
talla. Viimeinen radio Nauenis- astunut takaisin yksityisen kan m. puheita oli kolme, kaikki ollen ko
ta ja Lontoosta levittää erino salaisen asemaan, on huvittavaa kolailla asiallisia. Yleisö vaan ei tah
maisen mieltäkiinnittäviä “tie luoda silmäjA nykyiseen maail do oikein voida seurata niin useaa
toja kapitalistiselta rintamalta”: mantilanteeseen. Niinkuin muis puhetta yhtenä iltana, vaikka ne oli
Saksassa täydellinen hajaannus, tamme puhui entinen president sivat hyviäkin. Runoja lausuttiin
Englannissa 700,000 työtöntä, ti “rauhasta ilman voittoa”, kan myös useampia ja laulua oli soolo,
alkua suurille elintarvemellakoil- sojen itsemääräämisoikeuksista duetto ja kuorolaulua mieskuorolta
le; puolueettomassa Hollannissa ja sodasta mailmanrauhan toteut sekä vasta perustetulta nuorisoliiton
ja Sveitsissä samoin ahdinkotila, tamiseksi. Nämä olivat ne yle kuorolta. Soittoa oli seitsikolta ja
Yhdysvalloissa, kuten “Daily vät aatteet joiden puolesta Yh harjoittelevalta soittokunnalta eli
Heraldin” New Yorkin kirjeen dysvaltain piti liittyä sotaan. niin sanotulta “penikkabändiltä”, jon
vaihtaja tiedottaa,
odotetaan Nyt on jo kaksi ja puoli vuotta ka sanottiin soittaneen hyvin. Tämä
maaliskuuhun mennessä työttö kulunut sodan päättymisestä — el ole kylläkään asiantuntijain arvos
miksi lähes kolme miljoonaa. ja minkälainen on tilanne nyky telu, vaan joittenkin yleisöstä. Min
Sanalla sanoen, pitkin ritamaa ään? Dijonin yliopiston profes kä verran oli tuloja tuosta iltamasta,
uusi aallokko pulia, tuotannon sorin Scellen mukaan on rauha en vielä tiedä. Siitä myöhemmin.
lakkauttamisia, tehdaslaitosten nykyään toteutumisestaan kau Yrjö H alonen, T yöm iehen v a sta a v a
sulkemisia, työttömyyden kas empana kuin ennen. Hän esit- to im itta ja , on o llu t lu e n to k u rsse illa
vua. . “Europa — ikäänkuin tää seuraavat syyt, jo tk a takaa o p e tta ja n a A sto riassa. H än m a tk u sta a
Lloyd Georgen järjestämänä it vat (ellei m uutosta sillä välin t a - 1 tä m ä n k a u tta S uperioriin O lem m e
selleen ironiaksi
seisoo rik- pahdu) im p erialistien k e s k in ä i-! o n n istu n e et saa m a an h ä n e t p y säh ty
pu o lu eesta, n iin osastoomme yhtvi T
tl 37 u u tta jä se n tä . Toivon ett« a
m ä Jäse n et olisi olleet vaan hetket
sen in n o stu k sen valtaamina, vaan
tä se iso isitte väsymättöminä
so tu re in a palkkatyöläisten rivei -
niin k a u a n 'e ttä voimme kukista???
p ita lis tis e n järjestelm än ja Dv ,
tä ä tila lle luokattom an työväen "m.
lan, joka ta k a a m eille kaikille ft«
Iä iset eläm än mahdollisuudet gu
n iin k uin n y t e ttä harvat 8aa”
n a u ttia n y kyisen yhteiskunnan
v o innista.
T äm än kuun 12 päivänä on
to n h aalilla ohjelmailtama.
m aan tu le e tov. Toivo Paavola.
vom m e ru n s a sta osanottoa tähän «
la isu u tee n , sillä onhan harvinaista et
tä saam m e tä n n e tulemaan puhujaa
U skon e ttä toveri Paavola voi antaa
m eille hyviä o h je ita näinä mylien,
v in ä aikoina, jolloin ei tahdo tulia
työläisille ta is te lu ta v a t selville. VW|
toinen ty ö v äen ry h m ä taistelee toista
v a sta a n sillä edellytyksellä, että hei-
dän ry h m ä n sä om aa paremmat tahti-
lu ta v a t kuin toinen ryhmä.
Työolot täällä ovat huonot Töitä
te h d ää n 2—3 päivää viikossa. Ei
n e n k ää n ta rv its e ajatella tänne ta
loaan e n n en k u in kaivannot alkavat
käydä parem m in.
Paikkakuntalainen.
sa saavat o ttaa opikseen. Kapita-1 u h rein a ja su rren heidän me-
lism in d ik ta tu u ri n äy ttää N o rth ! n etystään, osoittavat R anskan
D akotassa k uinka p itk älle pääs- ty
ö läiset paraikaa käsinkosketel
käsinkosketel-
työläiset
tään sillo in kun noud atetaan sen tavassakin muodossa haikeut
opettam ia “d em o k raattisia” kei taan tapauksen johdosta.
He
noja, m u tta kysym ys on lu o tta- ovat hukkuneiden leskille ja lap
vatko m aan v iljelijät neuvoihin sille keränneet av u stu sta onnis-
tulevaisuudessa. E hkäpä otta- tuen jo
-- tähän m
-----------
•• om asta
ennessä,
vat oppia A m erikan itsenäisyys- huutav asta k u rju u d estaan h u o
N iinkuin tiedetään on porvari ju listu k se n ensi lauseesta, n iin lim atta, saamaan kokoon yli 6o,-
tu lk in n u t lakia täm än maan ra kuin B u tte B u lletin arvelee.
ooo frankia, sum m an k arttu essa k aitten m aitten lasikaapin edes n e n k ilp ailu n jatk u m isen ja tu- raään tä ä llä 4 päiväksi, joksi a jak si
dikaalisille työläisille, esim er
joka päivä. Täm ä hellä huolen- sä, jo ih in on sijo ite ttu m aailm an levät s o d a t:
j hänen p u h etilaisu u ten sa aluekom itea
kiksi kom m unisteille, selittäm äl
JÄÄMEREN
MURHENÄY-
¡pito onnettom uuden uh rien o- p arh aita tavaroita, m u tta ei k y
.
.
helm ik. 28 p. ko k o u k sessaan jä rje s ti
lä, että näiden rad ik aalisten ty ö
1.
A
asialaisen
T
u
rk
in
kysy-
se
u ra a v a s ti:
B erk eley ssä p e rja n ta i
m
aisista
on
jo
sinänsä
riittä
v
ä
kene
itselleen
m
itään
ostam
aan,
TELMÄN JÄLKEINEN
läisten to im in ta päämääränpä to
isku
päin
herjaavien
k
a
p
italis
m
ys
sisältää
ed
e
lly
ty
k
se
t
p
ik
a
i-jn
a
11
p.
ja
s
u
n
n u n ta in a 13 p. F riscon
kun ta sk u t ovat su llo tu t täy teen
LOKAPAISUMUS
teu ttam isek si on kyllä h y v äk sy t
tiste n veräjäk o irain turpaa.
pelkkää pap eria”. M u tta h erra seen taistelu u n , yksin p ä e n te n - : ja B erkeleyn o sasto jen y h te isissä a-
tävää, kunhan pääm äärään p y ri
Jo sk in ranskalaisten kanssa L loyd G eorge on u n o h ta n u t l i ten keskuudessa. N eljän tai vii- j g een iltam issa, jo tk a p id etään Ber-
V
iim
einen
herjau
k
sen
h
y
ö
k
y
tään “d em o k raatisin ” keinoin —
yhdessä hukuneet suom alaiset
^..en iva^ an ed u t törm äävät tääl- keleyn T o v erituvalla. San F ra n c is
äänetyslip u n avulla. N orth Da aalto, jo n k a lähteenä on o llu t to v erit silti ansaitsevat oman sätä, että “rik k aatk in m aat” (A - lä yhteen.
k
o
ltsh
ak
k
ilaisten
rosvoam
alla
cossa hän puhuu la u a n ta in a 12 p. ja
m erika ja Jap an i) m yöskin kär
kotan farm arit, jo tk a myös kuu
kullalla rasv atu t V enäjän vasta lukunsa m aailm an ty ö v äen lu o sivät ankaraa pulaa: “rik k aat
2.
K
ilpailu
Itäm
eren
h
e
rru
u
m a a n a n ta in a 14 p.
P u h e tila isu u d et
luvat tu o tta jie n luokkaan, eivät
kan vapaussodan historiassa.
vallankum
oukselliset
P
ariisissa,
desta
on
katkeram
paa
kuin
m
il
a
lk
a
v
a
t
kello
8.
N
yt
on a sia sillä
m aat” köyhtyvät siitä, etteiv ät
olleet kom m unisteja. H e ovat
B urtsev etunenässä, ja jonka
M . T . voi m yydä lasikaapeistaan.
loinkaan ennen.
1 lailla, e ttä ilm an p ie n in tä k ä ä n arm oa
n oudattan eet porvarien lukem aa
h
arjalla
on
k
ellu
n
u
t
m.
m.
U
usi
3. Saar-laakson k o n tro llik y sy -i kaikkien on sl,loin sa a v u tta v a kuule-
lakia ja p y rk in eet to teu ttam aan
V enäläinen valkokaartilainen
Suomi,
vanha
ja
ko
eteltu
mus-
KAPITALISTISEN
TEOLLI
m
yksessä
p iilevät tulevan sodan maan n iitä Y rjöllä on sa n o tta v a a
K evät te k ee tuloaan, sammakot Li
äänestylip u n avulla o h jelm aan
ta lo u stiete ilijä, entinen menshe-
tain
ry
ssäin
henkiystävä,
on
i sillä hänen e n tin e n sek ä nykyinen a- ris e v ä t ja pienviljelijä sonnustaa It
idut.
sa. N iinkuin tied etään ovat. he
SUUDEN PULA
vikki, prof. S. Sagorski lo h d u t
4. L iekki voi leim ahtaa m illä »emänsä ty ö v äen liik k eessä ed elly ttää, se ä n sä k e v ä ttä vastaan ottamaan, oi.
o n istu n eetk in valtiollisen jä r koskenut noiden kolm en ran sk a
taa itseään “P o slied n ija Nowos-
laisen
kom
m
unistin
h
u
k
k
u
m
is
M
itä
V
enäjällä
ajatellaan
ka
kä m e rk itse e hänelle työtä, huolta ji
jestö n sä N onpartisan L eaguen
tissa” tällaisilla terä-älyisillä ku hetkellä hyvänsä R u h rin a lu e e l-; etta han on selv illä asio ista
tap
au
sta
Jääm
erellä.
V
aikka
p
ita
listise
n
teollisuuden
n
y
k
y
i
Iltam
a
alu
een
a
g
ita
tsio
n
ira
h
a
sto
n
sek
alaisia a ja tu k sia siitä miten mah
k au tta valtaam aan valtiovallan,
“M aailm antalouden
jonka*avtril^ nyt * k o e tta v t\o te u t * i ° " ™oneen ker,aan. j “ vääm ättö- sestä pulasta, ilm enee M osko v itte lu illa :
k
a
rtu
tta
m
ise
k
si
t.k.
13
p.
tu
lee
o
n
n
is
5. Slesia m uodostaa yhden
dollisim m an hyvän tuloksen saavu:-
7
m asti o so itettu , että onnettom uu- vassa ilm estyvän P ravdan seu- tällä hetkellä kärsim ä ah d in k o polttavim m an kysym yksen. T es- tum aan hyvin, p ä ä ttä e n siitä, m itä taisi
tu o tte illa a n ,
joita
raskaat
taa ohjelm aansa, jossa vaaditaan ä . „
7,
L
SV . u
tila eroaa tavallisista p u lista pa
sellaisten y leisten laitosten, ku- de" U hr,t ° l,Vat “ h k arohkeuten raavasta k irjo itu k se ta :
ilm
ap
u
n
tari
o
soittaa.
J
a
onhan
siitä
chenin halue asettaa P uolan ja
työn ja a lk u p eräiste n välineiden avul
Sodan ketäessä m onet porva rem paan päin siinä ettei tä tä ole T sekko-slovakian julm aan k i l - ! h u o leh tim assak in kaksi alueen suu- la jo d tu u m arkkinoille hankkimaan
ten pankkien ja viljaelevaatto- sa tak ia jo u tu n e et m yrskyn k ä
aikaansaanut tavaram arkkinain
rin ta osastoa, F risco ja B erkeley.
M iten s ä ä littä v ä .o n k aan työläiset
rien valtio-om istusta. H eillä on siin ja avuttom ine pursineen rillise t ja p u o lip o rv arilliset ta täy teliäisy y s, eikä liika tuotan to , pailuun.
kadonneet
teille
tietäm
ättö
m
ille
lo
u
stie
te
ilijä
t
näkivät
k
a
p
ita
lis
6.
Jugo-S
lavia
ei
voi
s
a
a
v
u
t-•I,tama
alkaa
kello 5, m u tta ne jo tk a kohtalo, olipa hän sitten maalla 'tai
ään esty slip p u ih in perustuva val-
heistä
suoma-
tisen teollisuuden sodan jä lk e i vaan kansainvälisten su h te itte n taa y h te n äisy y ttä.
' eiv ät ehdi alkuun, voivat tu lla myö- kaupungissa. •
tio v alta käsissään ja lu u lisi oh- neljän
. • J
.
. saattaneen
,
...
väliaikainen sekasortoisuus
ja
___
.
.
.
___
.
__
•
s
Haisen
toverien
kera,
joiden
sen
kiertäm
ättöm
än
pulan.
M
ut
7. T aan tu m u k sellin en U nkari ! hem m in, sillä o vet on auki puoleen
jelm an to teu ttam isen olevan nyt
N ykyään k e v ät — tuo luonnon jnh-
‘tap p am isesta” ei kukaan ole ta kukaan näistä ei aavistanut, jä rjestäm ättö m y y s”.
vain odottaa sopivaa tila is u u tta yöhön.
helppoa.
allinen a am u n k o itto — merkitse»
hoksannut m ainita m itään, on että täm ä pula itseasiassa p ä ä t
K äsittäköön ketä haluttaa, e t hyökätäkseen naapuriensa kirrflp-f Se 0,i v issiinkin t. k. 20 p. kun e si vain ra sk aa m p ia ponnistuksia niukan
M utta m itä näem m ekään? Me taaskin lask ettu liikkeelle uusi ty isi taloudelliseen ro m ah d u k tä täm ä “parem paan p äin ” on e- puun.
te tä ä n L auri L em bergin k irjo itta m a leip äp alan täh d en . M utta emmehät
näemme, että pieni
joukkio likaryöppy, kuinka m uka nämä seen. K uvaavinta tässä suhtees- d u llista k ap italisteille. Jo k ak
8. Itäv alta ei voi elää eriste- nayteIma “ T äällä tu lee m o rsia n ”. Se sitä valita, niinhän on aina ollut j*
p an k k iireja on talo u d ellisesti ranskalaiset kom m unistit ovat i sa käyvät oppineen scheidem an- si vuotta ja tk u u “väliaikaista
1 on kuulem m a huvinäytelm ä, n im e stä tu lee edelleenkin olemaan, ellemme
tyssä
asemassa.
voim akkaam pi kuin N orth Da jo u tu n eet V enäjän b o lsh e v ik k i-! nilaisen H einrich K unow in mie- jä rje stä m ä ttö m y y ttä ”, eikä tu n
9. B u lg aria m urjoilee ja sala- Paattaen voi olla h auskakin. K atso- yhteisvoim in ryhdy oikeuksiammeni
kotan valtio. Täm ä pieni jo u k en "verenhim on u h rik si”. V ii tisk e ly t talo u d ellista asemaa se nu kevenevän vähääkään. M ut
kaa ilm oituksia T overista.
S eurat- vom aan ja huojentam aan työn taak
kavalana
hautoo kostoa.
kio, joka ei tiedä m itään m aan m eisen “seik k ap eräisen ” ja su o lostavissa viikkokatsausicsissaan, ta p o rv arillisten ta lo u stie te ili
10. Sevres’in sopim ukseen p e - 'kaa niita- niin tie d ä tte m itä milloin- kaa, m ikä on sä ly tetty luokkani!»
v iljelyksestä, eikä vähim m ässä m alaisissa valkokaartilaislehdis- jolloin hän sodan kuluessa lak jäin olennainen
tieto p u o lin en
kin on
h a rteille.
kään m äärässä ole osallinen säkin kierrelleen, tä tä asiaa kos kaam atta v ak u u tteli, että sodan perusvirhe on siinä, että he su u rustu v a S uur-K reik k a on jä rje
Nuorisoliiton iltama t. k. 12 p. Äl-
tön
ja
m
ahdoton
käsite.
Haalipuuha jätettiin vielä hauta
m aantuotteid en
tuottam iseen, kevan u u tisen on p annut liik jälkeen väliajan k u lu ttu a alkaa rem m alta osaltaan näkevät pää
11.
R
um
aniaa
uhkaavat
naapu-
k aa u n hoittako! — E —l s —o.
m
aan.
Sillä aikaa komitea hankkii
saattaa uhata koko v altio ta v ara keelle, kuten sanottu, m ustain jättiläism äin en “ilo in en ” talo u asiallisesti järjestäm ättö m y y d en
rit
sekä
T
ran
ssy
lv
an
ian
että
tie to ja to n te ista , josko saadaan sellai
rikolla. H eidän on vain ta rv in ryssäin P ariisissa oleva keskus. dellinen eläm än vilkastu m in en : valuuttasuhteissa, eivätkä taju a
B
essarabian
sivustoilla.
sella
h in n alla m inkä me kvkenemi»
nut liitto u tu a N orth D akotan
A settaakseen
täm än
lokaa suunnaton
pääoman
kysyntä, ahd in k o ista pulaa lu o k k asu h
12.
E nglantilais-A m erikalai-
m ak sam aan . M uuten tuntuu omitui
valtiopankkia vastaan ja kieltää su itsu ttav an lohikäärm een silm ä korkeat liikevoitot, jo tk a kan- teissa kap italistisen y h te isk u n
nen
kilpailu.
j
Punaorpojen
hyväksi
pitivät
Su-
selta
täm ä tilanne, sillä suuri haali
siltä luoton. V altio lu o n n o lli silm ää vastaan, m enivät eräät , nustavat “y ritte liä isy y d e n hen- nan sisäisessä rakenteessa.
13.
Y
hdysvaltain
ja
Ja
p
an
in
.
perion
ty
öläiset
m
a
rk
k
in
a
ilta
m
a
n
hei
on ju u ri työn alla, jo k a kyllä pystyit j
sesti tarvitsisi bondilainoja suu ranskalaiset to v erit,
k irja ilija keä”, sodan iskem äin haavain
N euvostovalta ei anna työläi- välinen yliherruuskysym ys T y y - ; niikuun 26 p :n ä . Yleisö n ä y tti tietä- tä y ttä m ä ä n paikallisen tarpeen, mui
risu u n taisen y h te isk u n n allistu t- V aillan t-C o u tu rier m uiden mu- kuum einen parannus. “R auhan silleen “tiliä k äteen”, vaikka
van täm än a v u stu k se n tarp eellisu 'i- ta se m ielipiteiden eroavaisuus ja fr
tam isohjelm ansa to teu ttam iseen , assa, sitten san o ttu jen ryssien I a u rin k o ” nousee heloittam aan su lk isik in teh taitaan . M utta k a nelläm erellä.
14.
M
uham
edilaisten
itsenäi-
den,
koska rah allin en tulos oli 20S päm ukava paikka, m ihin sitä rakei
m utta su u ret p an k k iliik k eet kiel keskusvirastoon. P y y siv ät näh- taivaan kannelle ja sen elävöit- pitalism i heti kohta h eittää ne
! dollaria 35 sen ttiä. T ätä sum m aa voi n e ta a n on este e n ä ettei osa väeltä
tä y ty v ät
ostam asta
bondejr,. däkseen sähkösanom at ja to d is-j täm äin sä teitten alla kaikkien kadulle. T äten pula, vaikka o li syyskysym ys.
T
ässä
on
V
ersaillesin
rauhan
Pitää k e rra ssa a n su u ren a näin huono- voi n y k y istä haalia käyttää. Jaon]
V altiopan k in on m ahdoton ra tu k set, jo tk a täällä asustavat m aitten teollisuuden h a rjo itta sikin “p arh a in ta ” pulaa, välttä-
N eljäto ista
rau- na aikana. L ausum m e toim ikunnan kai siinä m u itak in tekijöitä, joiden
hastaa y rity k siä, koska omat va-i m aailm antaantum uksen
k ä ty rit jat, kim m eltäin k o rk eitten liike m ättöm ästi m erkitsee työttöm i-1 saavutukset.
h
anpointia
h
au
d
a
ttiin
siellä
ja puolesta p a rh a im m a t k iito k se t ropon selv ittely jääköön toiseen aikaai |
__u
_
_i»
•
,,
•
.
.
.
J
rat eivät siihen riitä, eikä voida olivat ju lk isesti
ilm oittaneet v oitto jen b rilja n ttie n sateen k aa
en
arm
eijan
su
u
n
n
ato
n
ta
kasvua,
j
sijaan
saatiin
n
eljäto
ista
sodan
sa lahjo ittan eille,
K uitenkin sivum ennen mainitsen, et
olla osallisena yleism aallisessa Jääm eren tapauksesta saaneensa, rena, o itis puhaltavat hankiin
kapitalistisen kurin ta v a to n ta , aihetta. E nhen uhkasi m a ilm a n -■ H elm ikuun 20 p. oli n aisten ilta tä siinä h om m assa on eräs Iikka. Jon
k re d iitti järjestelm ässä.
A sialle
M utta h avaittiin, että kaikki k ap italistisen elim istön k u o le u laskeutum ista,
työväenluokan rauhaa ja im p erialistista tasa- ma. O hjelm aa ei o llut juuri s a n o tta ka p y rk im y k set eivät aina ole juuti
eivät farm arit voi m itään, enem oli o llu t p aksuinta petosta. Tsaa tu n eet o s a t ...................
v
a
1
1
a
n
k
u
m
o
u
k
sellistu
ttam ista painoa jä rk y ttä ä vksi B alkan- v a s t i ; ta n ssi n ä y tti olevan m ielu ista
pää kuin N orth D akotan valtio, K ilisten häväistysesikunnalla ei
N äin puhui porvarillinen Za- taistelu n k ärjisty m istä. Kommu ‘ kysym ys — ja n y t hirm uisen yleisölle. T ällaisiin tila isu u k siin pi- oikeita eikä toivottavia, sillä hanti
k a n n u sta a persoonapyyteet, jopa sii
sillä p an k k iirit toim ivat vallan ollut, ei m inkäänlaista sähkösa rath u stra. M u tta kuinkas kävi? .n ististen veljespuolueiden teh-
m
ailm
ansodan
jälkeen
on
käsillä
täisi
saada
aina
jo
n
k
in
la
ista
ohjel-
n
laillisesti yleism aallisten p a n k nomaa asiasta, ei m itään “seik- Jo ru nsaasti kajcsi vuo tta on vie-
— t-
“ tI kohta su u ri • teh
- • n eljäto ista “b alkan-kysym ystä”. raaa ia puheen, jo ssa s e lite ttä isiin ä m äärin, e tte i aina harkitse tekfr
tävänä
on,
heti
jaan.
Y m päristön kaikki asukkaat
kilakien
Sellaista kaperaista k u v au sta” tap ah tu - räh tä n y t sotatoim ien “likvidoi-
, , .
. m
, ukaisesti.
,
tävä — jä rje stä ä työttöm ien lii
n
aisten
p
äiv
än
ta
rk
o
tu
sta
O
hjelm
an
e
iv
ä
t
en
ää sokeasti seuraa johtajia
Ia«<ia ei ole olemassa, eikä sitä masta.
T o d ettiin , että heidän i m isesta”. M utta missä näemme ke. M eidän tulee vieläkin k er
Tarkastakaa
Toverin
ilmoitus
saan
ti
n
ä
y
ttä
ä
olevan
valkea
te
h
tä
v
ä
joilla on häm ärät tarkoitusperät.
suvaittaisikaan, m ikä p akoittai- äänenkannattajiensa. U uden Suo-¡m e tälläistä h e n k iin h e rä ttä m isti ta tehdä jo illek u ille ym m ärret-
osastoa.
täällä. Sam oin puhujaa ei ole paikk.i-
Helmikuun 27 oli Leinoa pyydetty
Demokraattiset keinot
ja North Dakotan
farmarit
Juanita, Wash.
Superior,
IVyo.
nnmn t ttn n n n titttttn tt:
m iseksi. T yöttöm yys n y t uhkaa ny kunnallisen jä rje sty k se n päätukiva
te eltaa n a rm e lia isu u sy h d isty sten toi joka luokka pyrkii voittoon kansain- jo tk a k ä s ittä v ä t sen suu rem moi*«
k y ajan teollisuuden h isto ria ssa en ru stu k sin a. Sodan aik an a n äm ä Hen
m innan k altaisia, ja jo k a koneisto on 1 välisen kap italism in yli
h isto ria llise n teh täv än , joka en uskot
nen kuulum attom an su u ressa m itta d erso n it ja T huom asit, n äm ä Clynet
K ansain L iitossa olevan koplakunnan
‘‘V enäjä on jä te ttä v ä yksin kohta- tu työväenluokalle, ja jotka uskakfr
k aav assa kaikkia m uita m aita p aitsi ja Broxvnliet, näm ä G om persit ja Jou-
lisakkeenä.
N im ellisesti sen pitäisi loansa ra k e n ta m a a n ”, san o iv at he te-
V enäjää.
liaux‘t av u stiv at lain laad in taa, joka y h d istää m aailm an työläiset k a p ita lis -, kopyhäln ja h ilja iste n lib eraalien ä ä v at sanoa työläisille minkä puolfrtt»
heidän on ta iste lta v a ja jotka ei'*“
T e h ta ita su ljetaan . Työläisille a n sitoi työväen k äd et ja k ah leh ti unioi-
nnä vastaan T o siteo llisesti se on ka- neliä, jo tk a luulivat e ttä bolshevism i p elkää olla heidän mukanaan taisto
n etaan p itk iä “lepo”-aikoja. Ja työ den koneiston valtioon, pani sotatar-
p ita lististe n
valtioiden
liittolainen, voitaisiin tap p aa kaupan avulla. Kun lussa. T älle puolelle on tokaisen sel
palkkojen alen tam in en k eh itty y sa v etuom ioistuim et voim aan ja työs
N im ellisesti se on kansainvälinen. To- i Puola K ansain L iitossa olevain ystä-
laisen m iehen ja naisen asfutlava. P j
m assa tahdissa.
T aantum us, n älän kenteli niiden k au tta sek ä teki h alli
slasiallisesti se on vain kansallism ie v ä in sä tu k em an a teki hyökkäyksen ka inhoaa ja vihaa tekopyhyyttä (
h ä tä vararik k o o n tu m in en k eh ittv v ät tu sten k a n ssa .sopim uksia, jo tk a heit-
listen yhdistym ä. N im ellisesti se kut- V enäjän ty öläisiä v astaan . T h o m asit p e lk u ru u tta . ’ T älle puolelle heidän
nopeasti yhtähyvin sekä ‘v o ito llisten ’ tiv ä t hukkaan ammafrtiunioiden koko-
suu työläisiä k ä y ttä m ää n “ kaikkia | ja H end erso n it v eisasiv at sam a a virt-
tä y ty y saad a työläisten uniot. Ei n
e ttä ‘v o ite ttu je n ’ m aiden vallitsevik naisen vuosisadan k estän een ta is te
keinoja taistellak see n im perialism ia , tä “ Puolan p u o lu eetto m u u d esta” jo»a
olem
assa vaihtoehtoa niillä ty«»lii, *r
si tu n n u sp iireik si. Me olem m e kes lun k a u tta saa v u tta m a t voitot.
He ja k ap italism ia v a sta a n ”. T a lo u d e t k a p ita listitk in vetivät.
He jä ttiv ä t lä, jo tk a pyrkivät saamaan täydel..-
kellä pulaa, joka ulottuu kauas yli k a n n a ttiv a t sovin to lautakuntapolitiik-
HUOMAUTUS. — Työväen P u n ai
lisesti sen jo h ta ja t to te u tta v a t “luok- san o m a tta työväenluokalle, e ttä Ve-
SUUR-BRITANNIAN JÄRJESTY
sen voiton kapitalism in vlit
m inkään y k sity isen m aan rajo jen . Sa kaa ja a u tto iv a t rak en tam aan moni-
nen
K ansainvälinen
T aloudellisten
,
k a ra u h an ev an k eliu m ia”, joka mer- n äjän työ läisten tappio m e rk itse e tvö
NEILLE TYÖLÄISILLE.
Me em m e liitty n ee t unioihimntetaN
on
kan
sain
v
älin
en
pula
(k
riisi)
ja
m u tk a ista koneistoa, joka tak asi (por- k ltse e työväenluokan p e ttä m istä, jon- Iäisten häviötä kaik k ialla ja e ttä Ve
J ä rje stö je n L iitto on nyt m uodostu
rap p eu tu m isk eh ity k sessään olevan k a » a reillel suurim m an m ahdollisen v u -jk a ta rito tu k se n a on teh d ä liitto ja työ- n äjän työ läisten voitto on m aailm an k o tu k sella p e ttä ä omaa luokkaanne
m assa. M oskovassa viim e kesänä pe T overit ja v eljet:
em m ekä v iivyttää sen taisteluja u
pitalism in kansainvälinen pula.
vytyksen
saav ylittäm
u ttam isen
työläisten j Iäisten ja ty ö n an tajien välillä, kan- työläiaten lopullisen v o i t t o k u l u i n
ru s te ttu vallankum ouksellisten talo u Järjestynyt työväki on johdettu har
pauden
saavuttam iseksi työlai-ä
Y hdentekevä, käännäm m ekö k a t v aatim u sten käsittely
ä ä n te ly s s ä .
Sodan lo- n a fta a K ansain L iittoa sek ä k ä ä n tä ä Näin A m sterdam in
K ansainvälisen
dellisten jä rje stö je n liittoa ra k en tav a |
haan ja petetty!
vaan ta rk o itu k se lla tulla niin voinut’
seem m e R anskaan vai S aksaan, Itä- p u ttu a h eistä on tu llu t “p uolueetto
selk än sä ja tu o m ita T yöläisten Kat- jo h ta ja t seisovat n y t työväenluokan
väliaikainen K ansainvälinen Neuvos
valtaan vaiko A m erikaan, B ritan n ian m an tu tk im u k se n ” e k sp e rtte jä . W h it
k aak si, e ttä voimme marssia
sainvälinen. jojia on K om m unistinen jo h ta jin a tu o m ittu in a. H e ovat
to pyrkii y hdistäm ään siihen työväen
K aikki hallituksen lu p au k set Ja siirtom aihin vai Jap an iin , me näeci-
päin k aik k ia vihollisiamm va-t*1’
saar-
n a n n ee t ra u h a a siellä, m issä ra u h a a
kum oukselliset talou d elliset jä rje stö : sää n to p e rä iste n ty o v äen jo h tajien lu -lm e kaikkialla sam an •rautakoron leyism in ja sen ty ö läisistä ja työnan- In tern atio n ale.
Me
olem m e kasvaneet voimakkaak
____ ta jis ta
m uodostettavien
T eollisten
P u n n itk aa tä m ä jä rje stö ja sen job-1 ei voi olla. He ovat k ä ä n ty n e e t k a
k i° a ! ik
ista
m
aista.
P
e
ru
sta
v
a
ssa
ko-
ikieöSa ?l0Sk0.VaSSa ° H j ° o » u t
j v a lh ee n itik si. Meille san o ttiin ennen j tö m ä t* ja n ä n e ä ä n ä k ^ ä ^ u t r e t ^ o u ‘ NeUVOStO]en m aineen saav u ttan een
M iljoonat unioihin yhteen liitty®^"1
ta ja t kokem usten vaa’assa. M elkein p ita listie n K an sainvälisen L iiton duo -
o
K ansojen Liiton to ito ttajia, tuon “dc- jo k ain en täm än “ k e lta ise n ” A m ster i leen .ia h äv äisten h y ljä n n e et tvöläis- v at m a h ta v a voima. Sellainen int
d u a tettu n a lähes 9 m iljoonaa tilo u d e l-, sotaa, e ttä o lo su h teet tu lisiv a t jatk u i kot. M ilitarism i p y ssy h u rttin een a-
m o k ratisen ” valevaipan k a n n attajia , dam in K an sain v älisen jo h ta ja työs- ten K ansainvälisen. S e lla isesta job- tä v ä voim a käsissäm m e emme v° » 1
lise stl jä rje ste tty ä työläistä niistä ; vasti paran em aan jos vain olem m e se ste ttu in e poliiseineen. ‘M ustine
ja joka on peittona k ap ita lististe n h a lli
tem m älle enään pysyä tyrneinä * j
kenteli m aansa k a p ita listise n halli-1 ta ja sa k is ta on m eidän k ä än n y ttä v ä
m aista ja Järjestö istä, jo tk a alla seu 1 m alttav aisia. O losuhteet eiv ät ole pa Valkoisineen* (E nglannin h allitu k sen
ty y ty v ä isin ä jokapäiväiseen pi» mu*
raav an Julistuksen a lle k irjo itta jin a o-1 ran tu n eet. Ne ovat k eh itty n eet pa- sa n ta rm ik a a rti Irlan n issa y. m.) val tu sten vastavallankum ouksellisille toi- tu k sen k an ssa y h teisto im in n assa im pois ’
ain toivottom aan jau h am ia en. kun
en piteille V enäjän työväkeä v asta a n , p erialfstisen sodan aikana.
T äm ä
N äistä jo h to p ä ä tö k sistä el v «t nha
vat m erk ity t tähdellä (*). Myöhem J hem m iksl. Meille lu v attiin sodan ä i litsee kalkkien näiden m aiden halli- m
ia
tv
n
v
ae
«
triä
v
o
o
tao
«
m
u
u
a
lla
r
r
„
i
I
J
aalOKhlSta
ei
VOI
p
ä
ä
s
n ia tto m iin viivyttelyihin. esitylti-”B -
m in sitten on tä h än taloudellisten jir - - kana uusi E n g lan ti, jo k a a rv o ssaan j tukala, sam aan alkaa® kun taloudeni- ja työväestöä v astaan m uualla. H ei-j seik k a yksin jo puhuu suunnattom as- tä pakoon e ik ä n iitä voi k ie rtä ä.
eh
dotuksiin, jo tk a ovat toivottoffi»-1
je stö jen uutta iu tern atio n alea raken : vastaisi joukkojen k au h eita uhrauk- uen h ä tätila on ö m in aista ty ö tä te k e dän johdollaan täm än m aan (B ritan ti jo k aiselle työläiselle.
M aailm a on n y t ja k a u tu n u t k a h tee n k y k en em ättö m ät ratkaisemaan
nian ) am m attiu n io t ovat liitto u tu n eet
Kun V enäjän ty ö lä iset h e ittiv ä t ka- su u reen jä ttilä ism ä ise e n jo u k k io n ia
tavaan hom m aan y h ty n eet u s e id e n ; siä. A nnettiin lupauksia, e ttä ennen vien joukkojen eläm älle kaikkialla.
dän vaikeuksiam m e, johtoon,
“K eltaiseen “,
p
ita
listisen h allitu k sen u lo s / ja v a i-1 m eidän tä y ty y teh d ä nyt valintam m e
m uidenkin m aiden jä rje stö t, niiden ‘ so ta-aikaiset olosuhteet palautettai-
o llut ja on ja tk u v a a meidän kap*
T yöläiset ovat v aisto m aisesti ka-
ta siv at vallan o h ja k se t om iin kasiin- kum m alle puolelle me kuulum m e T o l
Joukossa A m erikan ja A ustralian I. i siin, e ttä m itään siitä, joka oli sota
Ammattiunioiden Kansainväliseen
... ... ..... . .
„
p
...
.
sa a n tu n e e t työväen unioihin etsien
tiluokalie pettäm istä. Meidän “
sa. v a s ta a v a tk o täm än K ansainväli- sella puolella on k a p ita listilu o k k a
U.
liittokin.
K aikkien näiden I toim enpiteenä o te ttu käytäntöön, ci n iistä tu rv aa taik k a taistelu n väli
liittoon,
k a sta v a
syrj'ään
taantumukse
sen jo h ta ja t k u ten ty ö lä iset V enäjän K ansain L iitto n sa kan ssa, Y lim pine
jä rje stö je n nim et e siin ty v ät täm än tu ltaisi k äy ttäm ään ty ö läisten tule- kap p aletta. M utta unioiden jo h ta ja t
jo
h
ta
ja
t.
Meidän
on
luot a 'a vä!jiE*
jo n k a pääm aja on A m sterdam issa ty ö läisten k u tsu lle? R yhtyivatkö ho 1 N euvoskuntineen, Toisen K ansainvä-
m anifestin allu, joka on o s o te ttu 1 vaiseksl vahingoksi. Jo k ain en lupaus ovat useim m issa tap au k sissa jo h ta
T äm ä kansainvälinen on am m a ttiu n i m o b ih seeraam aan Lännen m iljoonia » sen rippeineen. “ k e lta isin e ” Arno v ä litö n tä heti - tapahtuvaa t0’®
S u u r B ritannian
am m attijärjestö ille. ’ on o so ttau tu n u t su u rek si valheeksi ja n eet joukot h arh aan ja jo h tav at n iitä
v a rte n ja rak en n ettav a ty vaen
oiden virkakoneiston k ansainvälinen, ja y h d istäm ään heitä m aailm an vai- terd am in
K ansain v älisin een
S illä
K un sen alle on myös A m erikan I (jokainen vak u u tu s y h tä arv o tto m ak si
h arh aan yhtä k a ta la sti kuin ne jo h ti n äen n ä isesti p e ru stettu estäm ään kan
oiden kansainvälinen järjestö,
lankum ousaslaan ja k ansainvälisen puolella o v at L egienit ja J o u h a u x t
W . W . liitto k in k irjo tta n u t n im e n sä .! kuin roskapaperi. Jo ukkojen taiste- v at niitä h a rh a an im p erialistisen so-
tulee liitty m ään K om m unisti^
sain v ä listä sk ääp p äy stä ja a u tta m aa n k ap italism in h äv ittäm iseenT
He e l- ! H en d erso n it ja B raeet se k ä T h o m .aU
tie te n k in v astaiseksi vain ed u stajan -1 lu sa®ttaa (eläm isen e h to jen ) raolem- ( dan aikana. Silloin ne o liv at demo
te rn a tio n a len kanssa ja ilma»*6
yhden m aan työläisiä av u stam aan toi- vät sitä teh n eet. K okosivatko he jou- ja G o rn ersit 'ia
.7 '
sa k a u tta , ja kun täm ä julistus sfsäl l m at Päät y htym ään käy yhä ankarani- ‘ k ra tia n valevaippaan pukeutuneen im- sen m a a i/ty ö lä is iä . T o siteossa siitä kot p e lastam aan U nkarin vallanku-
sa
a
r
työväenluokan
kansainväli-'-n
,Otka
tä ä paljon sellaista, joka on m ielen-1m aks*- Kay vaikeam m aksi saada työ- perialism in to rv en to ito ttajia. kutsuen on tu llu t koneisto, jo sta työläisjoukot m ousta? Ile eiv ät te h n e e t sitäk ään
a,in lu o k k a ra u h aa ovat kaik risuuden teoissa, jotka ovat ; ♦ n tf
k iin te istä ja tä rk e ä tä A m erikan ta-1 lä ja helpom m aksi m e n ettää työpatk-
“ »««
» n n rn ttiu n io l.! He o v a t k a tse lle e t jo k a ista 'lila n n e ,'i re ita !
K
täv än arvon tasalla, jota ii-t(
kansa. M eidän B ritanniam m e on yh- Jäänyt kym m enen m iljoonaa k u o llei-1 den jo h ta jie n yhdistym ä. jo h tajien
julkaisem m e sen. kataoen vielä sii
ta
■ -H .P H aU stisten „ h e ra a ,ie n n a i n e n
kodiksi kuin
hen, e ttä a y t täälläk in on m uodostu tä sopim
, aton u rhojen
.
1
k u tsu v at ty ö läisiä halli- i jo tk a p itäv ät m en ettely tap an aan käyt (v«iuuim>*t<<>Mn
. . '
mi- ■
i In te rn a tio n a le n täytyy oli
(v
ap
aam
ielisten
) t »ii,Äi—
n äk ö k an —
n alta, eivät- . kä - on usknUlvta
er.K n ja , KatKKi.
.
m assa P unaisen kan sain v älisen talou on . . .m a « " m ltaSn tak eita eläm isen < tu sten ym pärille •luokkaraohan" saar- tää vallankum ouksellisia [vaaseja vä kä k u ten kan sain välisen työväen,no- luokalle. X m e ^ X t ^ ’ X
> U k k ° je n
‘
dellineukin haaraosasto.)
alkeelllsem pieu eh to jen k aan saav u tta- noillaan ja ovat rap p eu tu v an yhteis-1 rltta m a ä n toim iaan, jo tk a ovat luon
virKarysííiB
kan jo h tajien oliat n iitä k a tse lta v a , | n a to . on silla ja s itä jo h ta v a t to v er.t. am m attiuuioiden
(jatt)
sainvälinen.
YHTEISKUNNALLISIA JA VALTIOL- ’
LISIÄ VIRTAUKSIA ULKOMAILLA
TYÖVÄEN KANSAINVÄLISEN VÄLIAIKAI
SEN NEUVOSTON MANIFESTI SUUR-
BRITANNIAN TYÖVÄEN UNIOILLE