Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (Feb. 21, 1921)
TOVERI COM RADE) to im in taa, jo n k a ry h tiä jo k a as tu sta ja n kanssa, voi vain p e ttu ri ja työn tu o ttav aisu u d en su u n n a Mailman proletariaatin voimn«»? keleella tä y ty y poliisi- ja p ak ja p o rv aristo n p a lk a ttu ren k i ton lisääntym inen ja kasvam i iuaon„nX “ “ sta o riippuia7n“ n Unkarin onnettoman puu voidaanko estää jatku P * * ®r« * “ Finnish workers in k o to im e n p ite id e n avulla y llä p i va mit. su h ta u tu a työväestön vakavaa nen. Sodan ty h je n tä n e t su u re t T ek n ik an k eh ity s e d isty i p erin h aam in en . V arm aa kuitenkin the Western States. The only Finnish tää ja jo h o n jo k a to in en päivä iki on köyhälistön puolesta vapau sp y rk im y stä kohtaan, sel tav aram ak asiin it ovat u udelleen h itaasti. V u o situ h an sien v ie ri D aily in the West. Published Daily, tä m aailm an köyhälistö on * tä y ty y p u h altaa henkeä, e tte i se on voim*. except Sunday, at Astoria. laisella tavalla ku in Suom en so- tä y tty n e e t k ukkuroilleen ja ovat essä to isten sa Sivu, saatto i tu s ai n i t o n i , Or« Oregon, la a n m u rsk a a v a Unkarinkin by the Western “ W “ orkmen's * Publishing vaan sam m uisi, sellainen y h te is sialidem okraatia. kapitj. Se on kaiken n y t vailla m arkkinoita, kansan kin nähdä paljoakaan m u u to k S uom en A m m a ttijä rje stö n toim i lism in h yisen pään. Society. k u n ta H e lsin g issä on tam m ik. 21 kunta, jo n k a p eru stu k set ovat vanhan sä ily ttäm istä ja tu o m it o stokyvyn puutteessa, jo k a on Suom en A m m attijärjestö, edu«,» p :n ä tä n ä vuonna la a tin u t s e u ra a van n oin heikot, sellainen y h te isk u n see jy rk ä sti kaikenlaisen työvä k y n itty puhtaam m aksi ku in m il sia tap ah tu n een . C»ffice Seventh and Commercial St., koko Suom en am m atillisesti t u ? ta on to d ellisu u d essa lak an n u t estön toim innan, jo k a kantaa loinkaan eiTnen. K un lu o n n o llin en lisään ty m i ju listu k se n : Opposite Post Office. olem asta. H u rja lla vim m alla o v a t im p e ria lis tynyttfi työväestöä, esiintuo m** p ro le ta a rista luokkaleim aa, joka Phone* O ffice 365, Editorial Dep’t 832 S eurauksena siitä S uunnatto nen ihm isten keskuudessa k u i m än inhon ja katkeruutensa Unh7 M inkä asian ja arv o jen m in k äsittä ä vapaan, selvän ja m enes m asta liik atu o tan n o sta m itä ty ö te n k in ta p ah tu i, oli ihm inen pa- tis e t s u u rv a lla t v u o sik au d et tu h o n O ffice Address: nykyisille vallassaolijoille, 8Pn T O V E R I, Box 99, Astoria, Ore. k älaisten pääm äärien ja k u lttu u - ty k sellisen työväen vapautuksen läisten äärim m äinen riisto on k o ite ttu ponnistelem aan yhä e n e e t m iljoonia h en k iä y k sity iste n voi tek o jen ja julm uuksien vuoksi * * A litu isee n to istu v a tonhim on a ltta rille . K uuden vuoden risaav u tu sten p u o lesta p y y tää ed e lly ty k set. Ne vanhat kein o t taas luo n u t, on ty ö läiset a je ttu teenpäin. E D IT O R IA L S T A F F aila ollen varm a siitä, että ne sitte n valkoinen y h te isk u n ta vi ja m uodot, jo illa työväenluokkaa työ p aik o istaan kaduille kuole luonnon eri seik at saivat ihm i a ik an a kok o siv at h ek alk en s a a ta v is m llnkellot, jo tk a n y t p o rv a rillise n ^ ranom aisia olem aan varu illaan p itk ä t vuosikym m enet ta lu te t maan nälkään. J a sam alla aikaa sen ym m ärtäm ään u u sia ilm iöi sa olevan ih p ls v o lm a n ja k ä y ttiv ä t u n n alle soivat, ennustavat T Jollem m e o ta v arteen k au n iita tiin p orvariston perässä ja jo i kuin n ä itte n suunnattom ien r ik tä. H yväkseen k ä y ttä e n tälläi kaiken inhim illisen n ero n h ä v ittä äk - k teisk A. N. Koskela. a rin ja koko m aailm an proletar2 sanoja, jo tk a ovat ta rk o te tu t n ii den avulla sitä säännöllisesti pe kauksien lu o ja t raah u stav at nä siä satunnaisia seikkoja, ihm inen seen v u o sisatain työn. V ielä el ole Entered as second-class mail matter tä idiootteja varten, jotka sy te ttiin , ja ne o p it ja puheet, jo il lässä ja kylm ässä, vailla kaikkia oppi v ak iin n u ttam aan ravinnon ta u o n n u t m aailm ansodan m yrsky, sil huom enta. July 18, 1912, at the Post O ffice at y hä varm em m aksi lä v o ite ttu on, m u tta ei v o ittajaa. M ^ 3 . ° l " l ? * - ” d” A c* “ vän sokeutensa vuoksi vielä lu u la pyrittiin him m entäm ään koko eläm än tarp eita itselleen ja p e r h ankinnan levat, e ttä p o rv arillin en m aailm a sosialistinen työväenliike, pal heilleen, rähm ästelevät m ulti- T ästä oli seu rau k sen a ihm isten V alheet, jo illa m aailm an k ö y h älis San Francisco, Colif, voi ny k y ään tu o tta a ja k eh ittää velem aan likaisia p o rv arillisia ta r m iljo n e e ririistä jä t y le llisy y d es k esk in äisten su h teid en m u u ttu tön silm ä t p e ite ttiin , silloin kuin h ei 8. a. osaston työkokouksista ei — Laillisen juhlapäivän ta jo ta in sellaista, jo k a on to d e llis k o itusperiä, sama oppi ja sam at sä ja hekum assa. H e m atk u ste m inen. T y ö n jak o a jo havaitaan d ä t m u rh a k e n tilie v ietiin , a lk a v a t tavat, jo tk a p o rv aristo llek in käy levat ym päri maailmaa, etsien alkeellisessa m uodossa tie ty si häipyä, ja to tu u s k a ik e ssa k aam eu o llu t m itä ä n ra p o rttia Toveri-lehdes ta ja jo lla on arvoa, m u tta jo i kia lehden seuraava numero den m erk ity k sen tosieläm ä joka vät täydestä, niissä on Suom en m issä m illo in k in olisi m ukavin m iehen ja naisen välillä. Y ksin d essaan p a lja stu a . T äm ä to tu u s p u noin kuukauden päiviin. En iB? ilm estyy keskiviikkona. päivä jäävää, jää koko p o rv a rilli sosialidem okratian m ukaan yhä paikka porsastella ja hekum oida k erta in en jä rje s te ly r iitti ty y huu se lla ista kieltä, e ttä m aailm an olevan v äärin , vaikka vähän kokoi* sen p o ru n y tim ek si sama v ih eli edelleenkin Suom en työväestön ty ö läisten tu o ttam illa rik k a u k dyttäm ään suvun asioita. Y h tei k a p ita listit p itä v ä t kuolem aa p a re m sista k in k irjo itta a . äinen alastom uus, sama salattu tu rv a ja tulevaisuus. silla. N äillä h erro illa riis tä jil sen sopim uksen p eru ste ella kaik pana kuin tu n n u s ta a te h d y t työt. H e T am m ikuun 27 p. oli osastolla n Snomen työväenluokka ja M utta onneksi on n y t m aail lä ei ole m itään p an iik k ia eikä ki toim ivat. Y h teisesti tu o te t tie siv ä t m a a ilm a n so ta a a lo tta e ssa a n , ra llin e n työkokous, jossa keskustelu k ie rre lty rosvous kuin en n en T o d ellisu u d essa on se sen m an m eno toinen kun silloin, p u u te tta . H eillä on sekä talvi- tiin ja y h te ise sti k u lu te ttiin , ku e ttä p a n o k se t o liv at su u re t, m u tta a la ise n a oli S an Franciscon s. s. 0£iJ. ja sosialismin toteut y kin. h teisk u n n an ja sen luokkaval- jo llo in tu o llaiset p u h eet kävi että kesäasuntoina u peat p alat kaan ei o llu t to istaan parem pi, uskoivat, e ttä m ahdollinen voitto olisi ton su h tau tu m in en Amerikan sOv,. lan turvaam iseksi, jo k a täten vät täydestä. Suom en työväen sit, m onenm oiset autot, he p u k e eikä kukaan huonom pi. Y hden a in ak in p an o sten veroinen. T ässä listip u o lu eeseen . Keskusvirastolta ny taminen ' * m aahan p y s ty te ttiin m u u k alai luokka tu n te e jo täy sin vastu s vat itsensä silk k iin ja p u rp p u v ertaisu u s v allitsi kaikessa ,suh he p e tty iv ä t, sillä n äy ttä m ö lle astu i tu llu t k irje, Jossa selostettiin Sosia sen aseellisen m ahdin tu rv issa tajansa, se tie tä ä “m inkälaisen raan ja veteleh tiv ät y len syöm i teessä, k u ten su k u k u n n illa on uusi voim a, ja täm ä oli työ, jo k a n y t listip u o lu een sisä istä tilannetta eeg O ulussa ilm estyvä Suom en S o luonn o llistak in . v aatii h a ltu u n sa h u ija rie n a n a sta m a n k e h o ite ttlin osasto a ilmoittamaan mg. sialistisen T yöväenpuolueen leh keväällä v. 1918. Sen vallan säi vihollisen kanssa se on tek em i sessä ja juom isessa. sissä”, ristäjälu o k an päivä p äi lyttäm isen vuoksi pitäisi Suo Sam alla aikaa on su u rta iro R aakalaiskaudella huom aam vallan m ä ä rä tä k ansojen kohtaloita. laisen k a n n an se ottaa Sosialistipa ti P o h jan K ansa k irjo itta a yllä- vältä yhä ilm eisem m äksi käypä men työväenluokka jälleen r i s niaa, että ty ö läiset haluavat vain me tulen, saven, p ro n sin ja ra u T äm ä kam ppailu on alk an u t, ja sen lu eeseen nähden. Friscon s. s. osai-to! olevalla otsakkeella seuraavaa: kykenem ättöm yys estää y h te is tiin n au littam an , saman jo k a on pelkästään lisää työtä, lisää raa dan ihm isten palveluksessa. K ar loppua ei näy. P e to je n vim m alla ja Jo ed u stajak o k o u k selle alustuksia I14. Suom en Sosialistisen T yöväen kunnallisen k u rju u d en ja ra p täm än maan työväenluokalle tu o t dantaa, vaikka kuten eräs ra d i ja n h o ito ja m aanviljelys tu lev at tav alla p u o lu sta v at k a p ita listilu o k a t d itta e s s a p ä ä tti yhtyä Brooklynin o puolueen puolueneuvoston vas- peutum isen levenem ästä k aikkiin ta n u t kokonaisia kyynelm eriä, kaalinen p u h u ja ä sk että in lau yleisem m in käytäntöön. T ästä asem aan sa, ja siellä, m issä h e tk e lli sasto n tek em ään alustukseen, josy taikään laatim at ja ju lk aisem at sen elim iin, so sialistisen eläm än joka to te u tu i vasta senjälkeen, sui eräässä työttöm ien kokouk seuraa y h te isk u n ta o lo je n m uut- nen voitto tila isu u tta suo, m u rh a a v a t nim en om aan julistauduttiin erooS puolueohjelm an ponnet ja pää kun täm än m aan työväestös katsom uksen syvät ju u re t laa sessa sattu v asti, on su u rta ivaa, tu m in in . T arv ita an johtoa, jä r he vim m oissaan so k ea sti tie tä e n , e t So6ialistipuolueesta, jos ei se hvvft. tö k set n äy ttäv ät jo k a suhteessa jo jen p ro leta arik erro sten kes tä oli v u o d atettu kokonainen että ty ö läiset vaativat lisää ty ö je stely ä ja enem m än toim intaa. tä tuo nouseva voim a on oleva hei sy K o lm a tta K ansainvälistä. Keskir- tä y d ellisesti vastaavan ta rk e tu k m eri ihm isverta. kuudessa ja vihdoin noskelaisten tä silloin, kun he ovat teh n eet T ap ah tu u taasen «työnjako jä r dän tu o m a rin sa Ja pyövelinsä. sensa. Ne h erättäv ä t sekä ilon v ira s to lta tulleen kirjeen johdon: p o litiik an täy d ellin en k y k en e Sitä valkoista saastaa vastaan, ty ö tä niin paljon, että ovat n y t \ e n äjä n a ro illa on työ v o ittan u t. jestävän ja toim eenpanevan e ttä raivon tu n te ita , ne osuivat k ä y te ttiin k u iten k in useita puhen». ty ö n välillä. Jä rje stä v ää ty ö tä Kuin sa k a a lit k ie rtä v ä t e n tis e t vai- roja, jo ista kävi selville Sosialisti, sekä v astu stajaan e ttä ystävään, jo k a vaan on oleva väliaikainen m ättöm yys lieventää syvien r i sen tak ia työttöm inä. Ne äärim m äisen räik eät v asta alkaa suvun tai heim on p ä ä llik tia a t ym päri V enäjän ra jo ja h ak ien puolueen m ädännäisyys. Havaittiä tosin m olem piin aivan päinvas tulos siitä liitosta, jossa tie tä m ät vien keskuudessa y h te isk u n n al lista k u rju u tta , kaikki täm ä ta töm yys ja petos, siv isty n y t ju l kohdat, m itä k ap italistin en riis- kö toim eenpanna. H än saa sii paikkaa, m ihin h a m p aa n sa iskisivät. se n y k y aik aisille työväenluokkatais- taisella tavalla. kaa Suom en so sialistiselle ty ö to jä rjestelm ä sy nnyttää, ovat m uus ja m atalam ielinen its e k M utta se käsi, m ikä ennen takoi te- teli joille kelpaam attom aksi. Lopun* V alkoinen Suomi nousi heti kyys liitossa, sen, tu n n u stak aam väenpuolueelle varm an tulevai k u iten k in omiaan, lo pultakin, tä p erin n ö llisen am m atin se n jä l r ä s tä niiden h e rro je n v erileik k ejä p ä ä te ttiin kokouksessa yksimieli,« keen kun yksityisavioliittojärjes- kuin y h teisestä kom ennuksesta m e se suoraan, sen tahtoo Suo suuden. avaamaan yhä suurem pien ty ö telm ä tu lee k äytäntöön suku tai v arten , takoo n y t p a n ssa ria V enäjän e ro ta S osiallstipuolueesta. — S S. takajaloilleen . P o rv aristo n val men so sialistin en työväki raiv a läisjoukkojen silm ät huom aa Y h teis T yöm iehen N eu v o sto tasav allan suo- J ä rje s tö ltä oli saap u n u t ylimäärä« tasi h eti pelko ja tu sk a nähdes ta tieltään , sillä on selvää,ettei YLELLISYYTTÄ JA PUU maan, että on jo aika k o ittan u t, heim ojärjestelm ässä. i a g ita tsio n iv ero m erk k iä 100 kpl. eli 9 k u n n allise t su h te et ihm isten ja aksl sään, e ttä Suom en työväki kai täm än maan työväestö koskaan « L» isten a <■« X «h. m b -aa! f - 1 1 _ - * * jolloin työ läisten on lakattava ihm välillä m oninaistuvat, Siellä m issä ta a n tu m u s on voitta- dollarin ed estä. Nämä pästettta TETTA kista vaivoista ja vuosikausia voi vapaaehtoisesti m ukaantua rukoilem asta, pyytäm ästä tai e- S y n ty y erim ielisyyksiä, jo tk a ja n a kulkenut, k u ten Suom essa, Vi- m ak saa osaston k a ssa sta ja periä sit-j Y hdysvaltain h allitu k sen t i kestäneestä m itä verisim m ästä siihen raskaaseen asemaan, jo n ro ssa ja l n k a rissa y. m., o vat sen , te m yöhem m in jä se n iltä takaisin. O-1 des vaatim asta työtä, vaan jo l p te rro ris ta h u o lim atta tu n tee, it ka alaisena se edelleenkin elää. lastojen m ukaan erään m iljonee- loin on sen otettava kaikki luo u k eu tu v at ilm i sodan tai ta is ä lje t A ttilan jälk iä. M utta onnetto- j sasto n leim a p ä ä te ttiin myös laittaa H eikom m at sensä jo siksi voim istuneeksi, T u n tie n asem ansa k a p ita listisis rin sisään tu lo t v. 1918 oli 5,000,- m ansa rik k au d e t ja niiden tu o t telu n m uodossa. taistelu ssa häviävät, sehän on m in k a ik ista on ollut U n karin k o h ta -! u u teen asuun. T ehtävä jätettiin jok-i että se u sk altaa ja kykenee ju l sa y h teisk u n n issa jo sillo in k in 000 dollaria. H allitu k se n sisään- tam isvälineet haltuunsa ja pan luonnon yleinen laki. (H e id ä t o. P a ri v u o tta on o llut tä m ä m aa tokunnan huolehdittavaksi. Vielä oli kaista oman selvän, ytim ekkään joka suhteessa sietäm ättöm äksi, tuloverotuskom issioneri ei ilmot- tava ylellisyydessä ry p ev ät mäs- ry ö stetään , tehdään o rjik si —- tau h u jen m aana. H irv ittä v ä t ovat i k e sk u ste lta v a n a m uutam ia pikku aji- ja suorasanaisen, p u h taasti p ro jö llo in sitä ei m uu rasitu s p ai ta n u t kuka täm ä m ultim iljoo- kim ahaiset k a p ita listit Vähentä riippuen kokonaan voittajan ta h sieltä saa p u n e et sanom at. S uuri osa oita, m u tta ne o v a t vähemmän tirU-l letaarisen lu o k k ataistelu o h jel- na, kun se, että sen tä y ty y ras nien sisään tu lo illa v a ru ste ttu mään ihrakerroksiaan. A n n e tta dosta.) K un voittaja palaa so työväkeä ja sen lu o tta m u sm ie h iä o- j tä ja k o sk ev at ain o astaan osaston si- mansa, ohjelm an, jo k a m ä ä ritte kaan työnsä ohessa elättää lais henkilö on. koska laki kieltää va heille pikka ja elleivät he dasta, on hänellä k aik en laista v at m u rh a tu t. V an k ilat ovat ty ö lä l-, s ä istä toim intaa. lee sen sekä nykyisen että tu le kaa loisluokkaa, käy sen elämä ilm oittam asta näiden riistä jie n to ttele , annettava heille oikeus sotasaalista. S y n ty y n y t y k si siä täynnä. T y ö v ä e n jä rje stö t o v at V iim eisessä osaston työkokouhe- van toim innan suunnan ja p u u t kym m eninverroin raskaam m aksi nim iä yleisölle. pitää pieni terveellinen paasto- h ajalla. J a se pieni y lim y sro sv o jo u k -! sa. joka oli helm ik. 10 p.. keskostd- ty istä om aisuutta ja valtaa. T ä V. 1917 Y hdysvalloissa oli n el teet. Ja tä tä p o rv arillista so ta silloin, kun siltä kiskotaan m uo aika, jonka jälkeen he kyllä tu n tä kun ja tk u u , n iin ihm isten ko. jolle n y t on v a lta k e sk ite tty , tiin seu raa v ista a sio ista: — Kirjeitä jo tk a h uutoa seurasi h eti sa latu t ja dossa tai toisessa, hyvällä tai jä y k sity istä henkilöä, tevat halun tehdä työtä. su h te et ja y k sityisom aisuuden m u rh a u tta a k ä ty re illä ä n m aan sa työ- oli saa p u n u t S. S. J ä rje s tö ltä , joisra 1 h allitu k selle | p ahalia su u rin osa n listä su u n . m aksoivat sisääntuloveroa yli T yöväenluokka on jo k yllin turvaam inen täy ty y järjestää äenm iehiä ym päri m aata, vieläpä n im ite ttiin o sasto t, jo tk a ovat päätti * ?’yhuya p ak k o ' ■ n atto m ista m enoista, jo ita riis- 5,000,000 dollarin sisääntuloista, kauan o llu t ylellisyydessä ry p e uusiin m uotoihin. V anhat pe oraan m aan sa ra jo je n u lk o p u o le lla -. n e e t edelleen kuulua Sosialistipa sisääntulonsa k em o th in maan lu o k k a tilo is ta tä jälu q k k a tarv itsee silloin, kun heidän y h tein en vän laiskuri- ja loiseläjäluokan lueeseen. S a m a lla oli myös luettelo rin n äistav a t eivät n y t enään r ii fciD' työväenliikettä vastaan. V alkoi se y h te isk u n ta on “erinom aises oli $57.000,000 eli noin $14,250,- kom ennettavana ja e lä ttä n y t si T overit! I n k arin köyhälistön hä- o sasto ista, jo tk a ovat päättäneet ero- tä. Y ksityisom istusoikeus ta r nen y h te isk u n ta ei voi enää rau sa su o jelu stilassa”. Ja Suomen 000 kunkin. tä. Jo on aika tu o tta jie n ottaa tä h u u to kuulua ja tk u v a sti kaik k iin , ta p u o lu eesta ja yh ty ä S. S. Jär?« vitsee suojaa sekä to im en p iteitä Sotavuosina kasasivat kaikissa hallisena nähdä sitä, e ttä Suo p o rv aristo ei enää ollenkaan k iel itse kom ento käsiinsä. — Vap. uuden om aisuuden saav u ttam i m aihin. Nuo m aailm an so d assa eilvo- töön, Myös k eh o ite ttlin kirjeissä to messa voim istuu ja kohoaa ty ö lä sitä, että Sen ham paisiin saak k ap italistisissa m aissa riistä jä t seksi. S illoin sy n ty y valtio, tu t to v e rit saa v a t n y t p o rv a risto lta a n v e re ita ja o sasto ja ryhtymään to väenliike, joka sekä h en k iseltä ka aseistettu tah to on oleva y h suunnattom ia rik k au k sia koko suojaksi vallassaolevien ry ö stä “san k a rln p a lk a n ". H orth y n h allitu s m ak k aaseen s g ita tslo n ity ö h ö n .-S * lu onteeltaan että p y rin tö p eräl- teiskunnan ylin ja ainoa laki. ihm iskunnan hengen, veren ja MITEN VALTIO SYNTYY jak elee kuolem antuom ioita työväen burv, O nt. talonrakennusrahastoa w jie n toim enpiteille. tään on sitä laatua, että se vaatii Sen ei tarv itse enää teesk en n ellä sanom attom an kärsim yksen k u s jaloim m ille m iehille. V iim eksi on ten oli o sastolle tu llu t kirje ja pr Ju ssi M attila. sosialism in eh d o to n ta ja nopea m issään suhteessa, rö y h k eästi ja tannuksilla. T ätä on ja tk u n u t Ih m isk u n n a t k eh ity s jaetaan la n g e te ttu kuolem antuom ioita U nka yhä sodankin jälkeen. Nämä K irje e ssä pyjrdettÄ] ta to teu ttam ista. (Ylläoleva kirjotus on A storian rin kansan k o m issario ille. H irm u tö i k e rä y slista a. aivan siekailem atta se littää se, m ittaam attom at rik k au d e t on kolm een ajan jak so o n ; m etsäläis, osasto a o stam aan osuuksia mainit K ovin o n tu v alla pohjalla lepää että työväenluokka sen rin n alla raakalais ja sivistyskauteen. lu en to k u rssien oppilaan harjo- den lu k u m ä ä rä k asv aa rin n an päi- tuun rakennusyhdistykseen. O riju I kaikki riis te tty ty ö läisten tö it M etsäläiskausi -k äsittää ihm is tustunnilla kokoon panem a.) sitte n k in valkoinen y h teisk u n ta. on vain toisarvoinen joukko, vien kanssa. M utta m y k k än ä seisoo k atso i ei voivansa lunastaa osuuk'ft ten tuloksista, jo ih in on k o h d is K ovin se on h erm o stu n u t ja p el jonka elämä ja m enestys riip p u u kunnan varhaisim m an k e h ity s ym p ärillä “siv isty n y t" m aailm a ia , a in ak a a n nykyhetkellä. Keraysliftit! kää jo sielläkin, missä ei vielä yksinom aan siitä, onko siitä por- te ttu kaiken tieteen ja te k n ii jakson. T ällä aikakaudella o li h y k e rtä ä käsiään, sillä heidän ja n o a n -. p ä ä te ttiin k u iten k in ottaa huomww ole m itään pelättävääkään. J o variluokalle h y ötyä tai ei. Ja kan avulla äärim m äisim m än su u vat ihm iset suoranaisessa luon- Uudistakaa tilauksenne sa ei sam m u ta en ään kulta, vaa-i ja toveri S. W lirre lupautui tekeraah T yöläisiä on a je ttu nonorjuudessa. Ih m isten kesk i kainen ja ennenkaikkea vastu s tälläiseksi on se h ah m o tellu t sen ri riisto. veri • . ajoissa ettei lakkautus tehtaissa, kaivoksissa ja kaikissa näisistä su h teista tu sk in voi p al ' . . . p a rh a a n sa asian auttam iseksi. Lii- ta ja voi huom ata, e ttä y h te is tulevaisuudenkin. overit! K aikkialla, k aik issa m ais- kuja, jo ita oli tu llu t Toverin liikkee*- työpajoissa kun ju h tia. S eura jon vielä puhua. H e elivät s a ta lehden lähettämises k u n ta jo k a pelkää aatteellista O llen tekem isissä tälläisen vas" a t ty ö läisjo u k o t m ielenosoi- tä a n n e ttiin rahastonhoitajalle, tori uksena on o llu t työn nopeuden tu n n a iste n kohtalojen alaisina tä tule tapahtumaan ! tu sa k se n o en u sev U nk arin h irm u v a lta a v a sta a n . • M. K ivelle ja kirjallisuuskowite» (T H E mmnnntttttamiuM»»ni»uauw sma m antra»»:«* TTTTTTTTIiniTTTTtlli 111H11 m u n i i , w»:«n»n»n»n»ii:»m » ggn g g sc g k äy n n issä oleva tav ato n v arustautu- raväm m äksi ja k ä rjisty n eem m äk si k aistu sellaiseksi, e ttä kahden su k u d elh sten voitolle pääsy K om m unisti-i sain v älin en vallankum ous Komm»* m iskiihko. A m erikan m erim in isteri lä h en täm ä llä sitä h etk eä, jolloin y h vaatii m enoeriä 88 uuden sotalaivan teen tö rm äy s täytyy syntyä, ellei sitä polven aik an a on m aailm ankaupunki ßen In te rn a tio n a le n johdolla m e rk it-, tisen In te rn a tio n a le n johdolla on Ini sukupuuttoon tuom ittu rak en tam isek si. P a rh a illa a n on siel ennen a stu näyttäm ölle voima, joka kokonaan see m aailm an v allan k u m o u k sen voitto- k o n ta n u t porv arilliset valtiot kuole T u rh aan Itä v a lta k e rjä ä leipää ja k ulkua k o m m u n istista y h te isk u n ta a j m an om iksi. M utta ei kuitenkaaa lä ra k e n teilla 8 su u rik o k o ista pans tek ee sen m ahdottom aksi. Täm ä » , . ... sarilaiv aa ja 6 p a n ssa ririste ilija a. J a m ahti on Jap a n in ja A m erikan prole v aatetu s-ap u a itse ssä ä n k ö y h ältä Eu- kohden. „ vielä m in rom ahdukseen asti, ettsr S am allaista on kaikkialla p an issa on jo ten k in satua m äärä val ta ria a tti siihen yhdistyneen E uropan ropalta. On luonnollista, e ttä tä lla ise ssa v ä t ne vielä pystvisi jatkuvaan van» m uuallakin. m isteilla. E n g lan tilaiset erik o istu n ti p ro le ta ria atin kanssa. p ro le ta a riste n voim ien siirty m ise ssä te lu u n ja v a sta rin taa n . Tuntuu siltx I ro le ta a risissa ja puoliproletaari ja t ja tek n ik o t tu tk iv a t, kum pi on p o rv ar sto n äk ee 1 äjälidv sv aa ra n lä - ; v a llan k u m o u sta ja vastakumosä* P ro le ta ria a tti n ä y tte lee k ansalnvä hyödyllisem pää v astaisessa suurkam p- lisellä näy ttäm ö llä jo sangen h u o m at sissa k e rro k sissa v a isto m aiset liikeh- en m sen, jolloin k a p ita listise t vai- k a tse lle ssa , porvariston ja prolet»-"' pailussa, v ed en alaisten valko len to tav aa osaa. T aloudellisesta sek aso r tim iset tä h tä ä v ä t parem m an eläm än tot p an ev ai k a ikki voim avälineensä. a a tin taistelu v o im ia toisiinsa veri* (Ja tk o a ) selle valtiolle e rä stä tä rk e ä tä suur- k o n e in en käyttö. T oisten m ielestä ro sta aih eu tu v a ty y ty m ättö m y y s on saav u ttam iseen . M utta sam alla, kun valtiollisen so rto k o n een sa toim im aan tessa. e ttä on syntynyt tilanne, jo* K a p italististen m aitten kasvavan kysym ystä. Se m erk itsee k äy tän n ö s tä lla in en p ro le ta a riste n p y säh d y ttaä k se e n p ro le ta arise n vai- ylivoim a tällä hetkellä ei ole kunv o v at A m erikan ja Jap an in laivaston k asv am assa kaikkialla työväen jo u tap ah tu u taloudellisen rap p io tilan ohella ilme sä sitä, e ttä Suom en k a p italistiv altio iso n tam issu u n n iteim at su u rten pans- koissa, niin hyvin E u ro p assa kuin m assojen kum ouksellinen vyöryntä, lankum ouksen etenem isen. S e n tä h d e 3 m an k aan puolella ratkaisevasti; «n nee im perialism in piirissä sisäisiä ris alk aa repeytyä. käy p ro le ta ria atin etujoukon jä rje s ty l a n i Z Tuskin on lu u lta sarilaiv ain m uodossa vääriä, koska va p m i8i88a maiSSa v a b ! ta sap ain o n tila. jossa vallankunw« A m erikassakin. M erkkinä tä s tä on tiriito ja ja haJoamisilmiöitA m uulla vaa, e ttä “ kansain liitto " ra tk a ise e m inen. sen tieto isim m an osan e te n e lanku m o u k sellisten ty ö lä isten v a i n o n i ole niin voim akas e .tä p y ^ viim e sodan ra tk a isiv a t v ed en alaiset y lläm ain ittu Lontoon ty ö ttö m äin a- kin tavalla. Sem m oisia ovat esim. kysym yksen Suom en k an sallisen pää alukset. T oisten m ielestä ta a s asiat settu m in en v altaam iin sa k u n tain ra m inen ja kehitys ila h d u tta v assa m ää k asv aa p o rv aristo n d ik ta tu u ri kiih- > m u rtam a a n kuoren, eikä myoskii» eri valtio itten sisällä löytyväin kan om an to iv eitten m ukaan, k u k aties ei ra tk a ista a n v altav alla T yynellä m e k ennuksiin v altiovallan p itäjäin roh rä ssä eteenpäin. K om m unistinen In >y nn n yvin vanhoissa s iv isty sm a is -' v astakum ous niin vahva, eua f « PP sallisuuksien k ah n au k set toisian sa R uotsinkaan välittöm im päin halujen rellä eik ä vedenalaisille suotuisissa k en em atta n iitä väkivallan avulla te rn a tio n a le on su o ritta n u t suurem - aa’ kuin llu^ a k i n valtioissa. Kom- tyisi n u je rta m a a n nousevaa proleu^ . v astaan sekä v altio itte n v ä liset hän m ukaan, vaan pikem m in ty y d y ttää m oisen p ro le ta a riste n etujoukkojen m m ' s tis ta a g ita tsio m a ja vallanku- a a ttia . M utta täm ä tasapainotila « salm ipaikoissa. T äm än vuoksi jää sieltä k ark o ittaa. K asvavan työttö- tietoisim plen k au k set. Im p erialistisessa rosvosodas- v älittö m ästi en ten teim p e ria listie n ta r ain este n jä rje stära is- len to k o n eille ja n iitä v arten nopea m yyshädän un ua h k e ra a to im in taa Peb m e rk itse sitä. e tte i kansainvälinen rin n ak k aisilm iö n ä on työn. T äm ä jä rje stä y ty m in e n ja tk u u k&ä sa v o itta n u t valtio ry h m ä piirsi, kuten peet 8.0. tu rv a a sille asem ap aik an Itä- kulkuisille pansarilaivoille, jo tk a siir kaik k ialla ym päri m aailm aa h a v a it a at k a p ita listit kuin kuolem aansa, vallankum ous lopulta suoriutuisi voi tu n n e ttu a . uuden m atlm ankartan. Se m eren suuhun, jo ta voitaisiin käyt- ty v ä t nopeasti v altam eren ä ä re s tä to i tav issa levottom ien ty öläisjoukkojen päivä p ä iv ältä pitem m älle. Ä skettäin y s k ä s s ä kokoontuvaan sos. puo- ta ja n a . vaan päinvastoin: Kansain^- m uodosti joukon uusia v altioita erot- tä ä e n ten ten so tilaallisiin ja valtiolli S v eitsin so sialid em o k raattin en ueen kongressiin haki sak salain en linen vallankum ous on paisunut ’’ seen, etu sija. — Jap a n i puolestaan suurem pia tai vähem piä y h te e n tö r on telom alla ja y hdistelem ällä eri ryhm iä siin vehkeilyihin Itäm eren m aissa puolue p ä ä ttä n y t y h ty ä K olm anteen (ju lista a , e ttä sen asum a-alue on liian tn k J ? f? 3 km R anskan h a «<h niin vahvaksi, e ttä imperiali.-nä fl toisiinsa. T ällä tä h d ä ttiin tarkotuk- N äm ä ilm iöt E uropan eri v a k io it-[ ahdas. Jap an ilain en le h d is tö “ to d is m äyksiä vallassa oh jain kanssa. E s In tern atio n aleen . Sen v ähäinen vä tu k se lta m a tk u stu slu p aa. P e lä te n sa- siitä saa urakkaa. S«.. ialipetturt seen m uodostaa valttoyhtym lä. joita ten p iirissä m e rk itse v ät uusien im -j te le e “, e ttä 64-m iljoonaiselle väestöl- p a n jassa ty ö ttö m ät n a ise t ja lapset hem m istö on m uodostunut erilliseksi s e lv e n S tiU ° kU ln S ,n o v je v in h y k e r t e le v ä t k ä s iä ä n saad< sään v o itta n u t im perialism i voisi k ä y ttä ä p eria lististen sotien yhkaa. V aikka le. jo k a lisään ty y v u o sittain 800 tu- kokoontuvat leipäpuotien edustoille noskelaiseksi puolueeksi. (P ää tö s 1 a v a lk u tteilla oli S aksan toonsa ty ö läisten toverien toverien rebell^- , om ien ta rk o itu sp e rie n sä hyväksi. Täs v astik aan on p äästy hirvittävim m äs- ’ hannella hengellä. Jap a n in saa risto väkivalloin n ä lk ä ä n sä ty y d y ttääk seen . sittem m in p u re ttu .) R an sk assa so sia r iin m p pum attom nn H allen puolueko tila a n i» S ak sassa on valtava ra u ta tie lä iste n , puolueko- tila s to ja ja tleto ia ettei t .näkc® sä jä rje ste lm ä ssä on e rä ä n ä p iirteen ä ta im p e ria listisesta sodasta, niin e- k alp aa lisäalu eita, jolle liika-asutus listin en puolue viim eisten le h titie to , 1 io n k kfelSi R anskan h allitu s, m u n istin en yh teisk u n ta vielä ele lakko u h k aam assa, ellei h allitu s ty y tn o d a r i l i vyöhyke k a p ita listise n En dessäm m e nousee uuden im p erialis voisi siirty ä. Ja p a n ila ise t k irjo itte le dytä e site tty jä vaatim uksia. T yöttö jen m ukaan on k o lm in k e rta ise lla ä ä n jo n k a y h ten ä p aam ieh en ä on en tin en teujtunut. vaan e ttä puute, nälkä : ropan ja so sialistisen N euvosto-V enä tisen m aailm ansodan haam u. Im pe vat, e tte i k a n n ata E uropaan täm än mien av u stam iseen m yönnetty viiden ten en em m istö llä y h ty n y t K om m unis jä n välille, lohkom alla eri v altioista ria listin e n so ta p äätty i ententeim pe- T JKWU,U ,lm 4 " • “ s' kapitalism ista meiik r In tern atio n aleen . S ak sassa kävnnin rapp eu tu n eisu u d en vuoksi m ennä; m iljaard in S ak san m ark an m ä ä rä elin tiseen K la r, 7»tk v“ huo," n a tta rin tö n ä tuli. v a lilu e e sourt-ssa osia k an sallisu u sv altio itten m uodos rialism in voitolla. M utta h eti kohta A frikan ilm anala on huonoa; A asia ta rp e itte n kalleuden vuoksi on ym m u utam a viikko s itte n ta p a h tu i v a lta 1. i l , ! rtn. Ifc riem uitseva,, - te i '> :» tam isen varjolla. K ukin vyöhykkeen sen om assa kesk u u d essa alkoi ra k o i on vähän viljeltyä. Ja kun A m eri m ä rre ttä v ä s ti m itätön av u stu s to ista va pesäero riip p u m atto m assa so sia t n X i k kChO t ^ en » « » •« » ta a v -, k u m o u k sesta m uka mitään t t t k ^ osa oli sa a te tta v a en ten ten läh eisim lem inen. N yt jo näem m e n iistä m u > k assa o v at kaikki v a sta a v a t edut, m iljoonaa h en k eä k äsittäv ie n ty ö ttö listisessa puolueessa. Sen m iljoonas a ” . k »">'” '« > v t.seu in te m a tio - p itk iin »ikoiltit, ja alkava- taas It m in valvonnan alaisuuteen. Täten d o stuneen k ak si kolm ekin to isiaan niin on sen k u u lu tta v a k eltaiselle m äin joukoille. Kun U n k arissa val ta jä se n e stä kuuluu tä te n 700 tu h a t iä n s ä ärni , , T an Va" h a t jo h ta - iJ a ' « n rav in sa muka sosialismia on ku iten k in sa a tu u u sia to isian sa vastaan k ah n ailev aa ry h m ity stä. Toi rodulle. K eskellä tä tä h a n k a u sta ja koinen u p seerik am arilla ja lahtari- ta K om m unistiseen In tern atio n aleen . X v ä ä te ä v t5 ö tä te k c - «■ M utta valiankumottkaellino. » - v a sta a n ta iste le v ia v altio ita ja m itä sella puolella on A m erika; to isaalla v aru stau tu rilista ilm estyy taiv aalle klikki pyrkii k u ristam aan ei ain o as m aailm an p ro le ta ria atin etujoukkoon. r in • h U la ' 0 k « f tu a a llm a s s a k a s ittU «" uusiin valtioihin tulee, uusia toisiaan näem m e Ja p a n in ja kolm annen ry h pieni pilvi, joka jä rk y ttä ä ei ain o as taan ty ö läisiä ja talonpoikia, vaan Itse E n g lan n issak in, ta an tu m u k se n ja nonpANtl v i, t Ja, o f ? ian katoa* y k t ä i t ä tuollain en puhe on potta ja F v a sta a n ta iste le v ia puolueita e n tistä m än m uodostaa E nglannin jo h tam an a taan E uropan tasap ain o a, vaan m yös m yöskin h allitu sh erro ja, sek ä p a rla työv äen liik k een n u rk k ak u n taisu u d en , va il hdi * D - U ° R anskan p o r-lto s ta . S illä vastakum ous d ok' ru n saam m in . Tyypillinen sellainen v afarikkoinen Europa. trade-unionistien m aassa, jossa val N ä y ttä ä p i kin n o s ta tta a into h im o t korkeimmiJ- tuliko n, ? , 1 n h a rk ’t8 em aan - ty n y t n u je rta m a an Neuvosto Venij» m en ttia, niin puhkeilee siellä a litu i on esim . E telä-S laavia, m issä m. m. kem m in käyvän niin. e ttä tu lev assa leen Jap a n issa ja A m erikassa. M yrs seen ty ö läisten ja talonpoikain kapi lankum ouksellinen sosialistinen a ja t v e ri: 0 *a »a nen k o m m u n lstito -; P o rv arillisten valtioitten täytyy K ro a tia on m uusta v altio ry h m ästä im p erialistisessa telu “Ja v alistu s ei tä h än a sti ole sa a sodassa pääosan kyn sy n n y ttä jä n ä on N euvosto-V enä noita. Itäv allassa ovat levottom uu n u t sellaista sijaa, kuin E uropan m an suoneam tpr ^ i- 3 Sen v a rtio so tllaan tä ä V iehäjän neuvostovaltaa. irra llise n a osana m uodostunut v a r n ä y tte le v ä t Ja p a n i ja P ohjois A m eri jän V anderlipille m yöntäm ä Kamt-- det yleisiä. ä ä ? k T . a t » S .. “/ “ “ « " ' « “ k äellä. ■ v a lta » , rakennustoim inta kettt«t* Pääkaupungissa. W ie sin aise k si tem m ellyksen paikaksi. kan A hdysvallat. E uropan v altio it sh atk a a koskeva toim ilupalappu. jo l tereella. a lk a v a t p ro le ta a rise t voim at 8 ’ l0 ' !a ° V!,t yM elttkunnan lu om inka n issä on puutteen v aik u tu k sesta kuol jä rje s ty ä v altio llisesti ry n n ä tä k se e n käm m tm i r Suom ikin on jo u tu n u t keskipakois ten ra tk a ista v a k si jää. a stu u k o se J a la sam alla tulisi A m erikalle v a ra tu k leisuuden lu k u m äärä 15 tu h a tta h en kom m u n istiset m erim ieh et t , te n voim ain vaik u tu k sen alaiseksi. panin, vaiko A m erikan puolelle. Va K aikkialla k a p ita listien v a s tttH ^ta h n ^ m ä ä ä ' ka>'“ " ls s a - T4ma si tu k ik o h ta Ja p a n in selän taak se. keä suurem pi syntyneisiin v e rra te n v o im akkaana eteenpäin. aß A hven an m aan kysym ys — m aailm an ro itu k sen a läh en ev ästä uu d esta ro sv > nn vntianv.,m i ” d h u o lim atta e ttä im perialism in ruun... V anderlipin konsessioonilupa mftrkit- A sta tä tä m enoa jatk u en on W ienin tap ah tu u jo u k k o jen jak aa n tu m in e n K m h T ° Den ,Hke kGhit- k e tty syvä. joka päivä verta vu Tftl m itta k a a v a s sa kyllä p ik k u seik k an a — sodasta on p a rh aillaan A m erikassa, ja vastakn- see sitä, e ttä ta is te lu A m erikan 'Ja kaupungin jo htavain v ak u u tu sten m u vallankum ouksellisiin sa a K o m m u n w arU0Ukk0jeÄ asMtue<> h aav a, m ihin sen lopullisesti on m e rk itse e k u iten k in Suom en valkoi- Jap an issa ja E uropan e ri v altio issa Jap a n in pääom an välillä käy yhä te- taan m iljoonakaupungin kohtalo raf- m o u k sellisten jo h ta ja in talu tu sn u o n to le n e v t i n t e r n a t i o n a l neh d y ttäv ä. ra s sa kulkeviin opportunisteihin. E- puolelle, \o im m e sanoa, e ttä kan- YHTEISKUNNALLISIA JA VALTIOL LISIA VIRTAUKSIA ULKOMAILLA SUOMALAISTEN TOIMINTA VENÄJÄLLÄ
