TOVERI
COM RADE)
to im in taa, jo n k a ry h tiä jo k a as tu sta ja n kanssa, voi vain p e ttu ri ja työn tu o ttav aisu u d en su u n n a
Mailman proletariaatin voimn«»?
keleella tä y ty y poliisi- ja p ak ja p o rv aristo n p a lk a ttu ren k i ton lisääntym inen ja kasvam i iuaon„nX “ “ sta o riippuia7n“ n Unkarin onnettoman
puu voidaanko estää jatku
P * * ®r« * “
Finnish workers in k o to im e n p ite id e n avulla y llä p i
va mit.
su
h
ta
u
tu
a
työväestön
vakavaa
nen.
Sodan
ty
h
je
n
tä
n
e
t
su
u
re
t
T ek n ik an k eh ity s e d isty i p erin
h aam in en . V arm aa kuitenkin
the Western States. The only Finnish tää ja jo h o n jo k a to in en päivä
iki on
köyhälistön
puolesta
vapau sp y rk im y stä kohtaan, sel tav aram ak asiin it ovat u udelleen h itaasti. V u o situ h an sien v ie ri
D aily in the West. Published Daily,
tä m aailm an köyhälistö on
*
tä
y
ty
y
p
u
h
altaa
henkeä,
e
tte
i
se
on voim*.
except Sunday, at
Astoria.
laisella tavalla ku in Suom en so- tä y tty n e e t k ukkuroilleen ja ovat essä to isten sa Sivu, saatto i tu s
ai n
i t o n i , Or«
Oregon,
la
a
n
m
u
rsk
a
a
v
a
Unkarinkin
by the Western “ W “ orkmen's
*
Publishing vaan sam m uisi, sellainen y h te is sialidem okraatia.
kapitj.
Se on kaiken n y t vailla m arkkinoita, kansan kin nähdä paljoakaan m u u to k S uom en A m m a ttijä rje stö n toim i lism in h yisen pään.
Society.
k u n ta H e lsin g issä on tam m ik. 21
kunta, jo n k a p eru stu k set ovat vanhan sä ily ttäm istä ja tu o m it o stokyvyn puutteessa, jo k a on
Suom en A m m attijärjestö, edu«,»
p :n ä tä n ä vuonna la a tin u t s e u ra a van
n oin heikot, sellainen y h te isk u n see jy rk ä sti kaikenlaisen työvä k y n itty puhtaam m aksi ku in m il sia tap ah tu n een .
C»ffice Seventh and Commercial St.,
koko
Suom en am m atillisesti t u ?
ta on to d ellisu u d essa lak an n u t estön toim innan, jo k a kantaa loinkaan eiTnen.
K un lu o n n o llin en lisään ty m i ju listu k se n :
Opposite Post Office.
olem asta.
H u rja lla vim m alla o v a t im p e ria lis tynyttfi työväestöä, esiintuo m**
p ro le ta a rista luokkaleim aa, joka
Phone* O ffice 365, Editorial Dep’t 832
S eurauksena siitä S uunnatto nen ihm isten keskuudessa k u i
m än inhon ja katkeruutensa Unh7
M inkä asian ja arv o jen m in k äsittä ä vapaan, selvän ja m enes m asta liik atu o tan n o sta m itä ty ö te n k in ta p ah tu i, oli ihm inen pa- tis e t s u u rv a lla t v u o sik au d et tu h o n
O ffice Address:
nykyisille
vallassaolijoille, 8Pn
T O V E R I, Box 99, Astoria, Ore.
k älaisten pääm äärien ja k u lttu u - ty k sellisen työväen vapautuksen läisten äärim m äinen riisto on k o ite ttu ponnistelem aan yhä e n e e t m iljoonia h en k iä y k sity iste n voi tek o jen ja julm uuksien vuoksi * *
A litu isee n to istu v a tonhim on a ltta rille . K uuden vuoden
risaav u tu sten p u o lesta p y y tää ed e lly ty k set. Ne vanhat kein o t taas luo n u t, on ty ö läiset a je ttu teenpäin.
E D IT O R IA L S T A F F
aila ollen varm a siitä, että ne
sitte n valkoinen y h te isk u n ta vi ja m uodot, jo illa työväenluokkaa työ p aik o istaan kaduille kuole luonnon eri seik at saivat ihm i a ik an a kok o siv at h ek alk en s a a ta v is m
llnkellot, jo tk a n y t p o rv a rillise n ^
ranom aisia olem aan varu illaan p itk ä t vuosikym m enet ta lu te t maan nälkään. J a sam alla aikaa sen ym m ärtäm ään u u sia ilm iöi sa olevan ih p ls v o lm a n ja k ä y ttiv ä t
u n n alle soivat, ennustavat T
Jollem m e o ta v arteen k au n iita tiin p orvariston perässä ja jo i kuin n ä itte n suunnattom ien r ik tä. H yväkseen k ä y ttä e n tälläi kaiken inhim illisen n ero n h ä v ittä äk - k teisk
A. N. Koskela.
a rin ja koko m aailm an proletar2
sanoja, jo tk a ovat ta rk o te tu t n ii den avulla sitä säännöllisesti pe kauksien lu o ja t raah u stav at nä siä satunnaisia seikkoja, ihm inen seen v u o sisatain työn. V ielä el ole
Entered as second-class mail matter
tä idiootteja varten, jotka sy te ttiin , ja ne o p it ja puheet, jo il lässä ja kylm ässä, vailla kaikkia oppi v ak iin n u ttam aan ravinnon ta u o n n u t m aailm ansodan m yrsky, sil huom enta.
July 18, 1912, at the Post O ffice at
y hä varm em m aksi lä v o ite ttu on, m u tta ei v o ittajaa.
M
^ 3 . ° l " l ? * - ” d”
A c* “ vän sokeutensa vuoksi vielä lu u la pyrittiin him m entäm ään koko eläm än tarp eita itselleen ja p e r h ankinnan
levat, e ttä p o rv arillin en m aailm a sosialistinen työväenliike, pal heilleen, rähm ästelevät m ulti- T ästä oli seu rau k sen a ihm isten
V alheet, jo illa m aailm an k ö y h älis
San Francisco, Colif,
voi ny k y ään tu o tta a ja k eh ittää velem aan likaisia p o rv arillisia ta r m iljo n e e ririistä jä t y le llisy y d es k esk in äisten su h teid en m u u ttu tön silm ä t p e ite ttiin , silloin kuin h ei
8. a. osaston työkokouksista ei
— Laillisen juhlapäivän ta jo ta in sellaista, jo k a on to d e llis k o itusperiä, sama oppi ja sam at sä ja hekum assa. H e m atk u ste m inen. T y ö n jak o a jo havaitaan d ä t m u rh a k e n tilie v ietiin , a lk a v a t
tavat, jo tk a p o rv aristo llek in käy levat ym päri maailmaa, etsien alkeellisessa m uodossa
tie ty si häipyä, ja to tu u s k a ik e ssa k aam eu o llu t m itä ä n ra p o rttia Toveri-lehdes
ta
ja
jo
lla
on
arvoa,
m
u
tta
jo
i
kia lehden seuraava numero
den m erk ity k sen tosieläm ä joka vät täydestä, niissä on Suom en m issä m illo in k in olisi m ukavin m iehen ja naisen välillä. Y ksin d essaan p a lja stu a . T äm ä to tu u s p u noin kuukauden päiviin. En iB?
ilm estyy keskiviikkona.
päivä jäävää, jää koko p o rv a rilli sosialidem okratian m ukaan yhä paikka porsastella ja hekum oida k erta in en jä rje s te ly r iitti ty y huu se lla ista kieltä, e ttä m aailm an olevan v äärin , vaikka vähän kokoi*
sen p o ru n y tim ek si sama v ih eli edelleenkin Suom en työväestön ty ö läisten tu o ttam illa rik k a u k dyttäm ään suvun asioita. Y h tei k a p ita listit p itä v ä t kuolem aa p a re m sista k in k irjo itta a .
äinen alastom uus, sama salattu tu rv a ja tulevaisuus.
silla. N äillä h erro illa riis tä jil sen sopim uksen p eru ste ella kaik pana kuin tu n n u s ta a te h d y t työt. H e
T am m ikuun 27 p. oli osastolla n
Snomen työväenluokka ja
M utta onneksi on n y t m aail lä ei ole m itään p an iik k ia eikä ki toim ivat. Y h teisesti tu o te t tie siv ä t m a a ilm a n so ta a a lo tta e ssa a n , ra llin e n työkokous, jossa keskustelu
k ie rre lty rosvous kuin en n en
T o d ellisu u d essa on se sen m an m eno toinen kun silloin, p u u te tta . H eillä on sekä talvi- tiin ja y h te ise sti k u lu te ttiin , ku e ttä p a n o k se t o liv at su u re t, m u tta a la ise n a oli S an Franciscon s. s. 0£iJ.
ja sosialismin toteut y kin.
h teisk u n n an ja sen luokkaval- jo llo in tu o llaiset p u h eet kävi että kesäasuntoina u peat p alat kaan ei o llu t to istaan parem pi, uskoivat, e ttä m ahdollinen voitto olisi ton su h tau tu m in en Amerikan sOv,.
lan turvaam iseksi, jo k a täten vät täydestä. Suom en työväen sit, m onenm oiset autot, he p u k e eikä kukaan huonom pi. Y hden a in ak in p an o sten veroinen. T ässä listip u o lu eeseen . Keskusvirastolta ny
taminen
'
*
m aahan p y s ty te ttiin m u u k alai luokka tu n te e jo täy sin vastu s vat itsensä silk k iin ja p u rp p u v ertaisu u s v allitsi kaikessa ,suh he p e tty iv ä t, sillä n äy ttä m ö lle astu i tu llu t k irje, Jossa selostettiin Sosia
sen
aseellisen m ahdin tu rv issa tajansa, se tie tä ä “m inkälaisen raan ja veteleh tiv ät y len syöm i teessä, k u ten su k u k u n n illa on uusi voim a, ja täm ä oli työ, jo k a n y t listip u o lu een sisä istä tilannetta eeg
O ulussa ilm estyvä Suom en S o
luonn o llistak in .
v aatii h a ltu u n sa h u ija rie n a n a sta m a n k e h o ite ttlin osasto a ilmoittamaan mg.
sialistisen T yöväenpuolueen leh keväällä v. 1918. Sen vallan säi vihollisen kanssa se on tek em i sessä ja juom isessa.
sissä”,
ristäjälu
o
k
an
päivä
p
äi
lyttäm
isen
vuoksi
pitäisi
Suo
Sam alla aikaa on su u rta iro
R aakalaiskaudella
huom aam vallan m ä ä rä tä k ansojen kohtaloita. laisen k a n n an se ottaa Sosialistipa
ti P o h jan K ansa k irjo itta a yllä-
vältä
yhä
ilm
eisem
m
äksi
käypä
men
työväenluokka
jälleen
r
i
s
niaa,
että
ty
ö
läiset
haluavat
vain
me tulen, saven, p ro n sin ja ra u T äm ä kam ppailu on alk an u t, ja sen lu eeseen nähden. Friscon s. s. osai-to!
olevalla otsakkeella seuraavaa:
kykenem
ättöm
yys
estää
y
h
te
is
tiin
n
au
littam
an
,
saman
jo
k
a
on
pelkästään lisää työtä, lisää raa dan ihm isten palveluksessa. K ar loppua ei näy. P e to je n vim m alla ja Jo ed u stajak o k o u k selle alustuksia I14.
Suom en Sosialistisen T yöväen
kunnallisen
k
u
rju
u
d
en
ja
ra
p
täm
än
maan
työväenluokalle
tu
o
t
dantaa, vaikka kuten eräs ra d i ja n h o ito ja m aanviljelys tu lev at tav alla p u o lu sta v at k a p ita listilu o k a t d itta e s s a p ä ä tti yhtyä Brooklynin o
puolueen puolueneuvoston vas-
peutum
isen
levenem
ästä
k
aikkiin
ta
n
u
t
kokonaisia
kyynelm
eriä,
kaalinen p u h u ja ä sk että in lau yleisem m in käytäntöön.
T ästä asem aan sa, ja siellä, m issä h e tk e lli sasto n tek em ään alustukseen, josy
taikään laatim at ja ju lk aisem at
sen
elim
iin,
so
sialistisen
eläm
än
joka
to
te
u
tu
i
vasta
senjälkeen,
sui
eräässä
työttöm
ien
kokouk
seuraa
y
h
te
isk
u
n
ta
o
lo
je
n
m
uut- nen voitto tila isu u tta suo, m u rh a a v a t nim en om aan julistauduttiin erooS
puolueohjelm an ponnet ja pää
kun
täm
än
m
aan
työväestös
katsom
uksen
syvät
ju
u
re
t
laa
sessa sattu v asti, on su u rta ivaa, tu m in in . T arv ita an johtoa, jä r he vim m oissaan so k ea sti tie tä e n , e t So6ialistipuolueesta, jos ei se hvvft.
tö k set n äy ttäv ät jo k a suhteessa
jo
jen
p
ro
leta
arik
erro
sten
kes
tä
oli
v
u
o
d
atettu
kokonainen
että ty ö läiset vaativat lisää ty ö je stely ä ja enem m än toim intaa. tä tuo nouseva voim a on oleva hei sy K o lm a tta K ansainvälistä. Keskir-
tä y d ellisesti vastaavan ta rk e tu k
m
eri
ihm
isverta.
kuudessa
ja
vihdoin
noskelaisten
tä
silloin, kun he ovat teh n eet T ap ah tu u taasen «työnjako jä r dän tu o m a rin sa Ja pyövelinsä.
sensa. Ne h erättäv ä t sekä ilon
v ira s to lta tulleen kirjeen johdon:
p
o
litiik
an
täy
d
ellin
en
k
y
k
en
e
Sitä
valkoista
saastaa
vastaan,
ty
ö
tä
niin
paljon,
että
ovat
n
y
t
\
e
n
äjä
n
a
ro
illa
on
työ
v
o
ittan
u
t.
jestävän
ja
toim
eenpanevan
e ttä raivon tu n te ita , ne osuivat
k ä y te ttiin k u iten k in useita puhen».
ty ö n välillä. Jä rje stä v ää ty ö tä Kuin sa k a a lit k ie rtä v ä t e n tis e t vai- roja, jo ista kävi selville Sosialisti,
sekä v astu stajaan e ttä ystävään, jo k a vaan on oleva väliaikainen m ättöm yys lieventää syvien r i sen tak ia työttöm inä.
Ne äärim m äisen räik eät v asta alkaa suvun tai heim on p ä ä llik tia a t ym päri V enäjän ra jo ja h ak ien puolueen m ädännäisyys. Havaittiä
tosin m olem piin aivan päinvas tulos siitä liitosta, jossa tie tä m ät vien keskuudessa y h te isk u n n al
lista
k
u
rju
u
tta
,
kaikki
täm
ä
ta
töm
yys
ja
petos,
siv
isty
n
y
t
ju
l
kohdat,
m itä k ap italistin en riis- kö toim eenpanna. H än saa sii paikkaa, m ihin h a m p aa n sa iskisivät. se n y k y aik aisille työväenluokkatais-
taisella tavalla.
kaa
Suom
en
so
sialistiselle
ty
ö
to jä rjestelm ä
sy nnyttää, ovat
m uus ja m atalam ielinen its e k
M utta se käsi, m ikä ennen takoi te- teli joille kelpaam attom aksi. Lopun*
V alkoinen Suomi nousi heti kyys liitossa, sen, tu n n u stak aam väenpuolueelle varm an tulevai k u iten k in omiaan, lo pultakin, tä p erin n ö llisen am m atin se n jä l
r ä s tä niiden h e rro je n v erileik k ejä p ä ä te ttiin kokouksessa yksimieli,«
keen
kun
yksityisavioliittojärjes-
kuin y h teisestä kom ennuksesta
m e se suoraan, sen tahtoo Suo suuden.
avaamaan yhä suurem pien ty ö telm ä tu lee k äytäntöön suku tai v arten , takoo n y t p a n ssa ria V enäjän e ro ta S osiallstipuolueesta. — S S.
takajaloilleen . P o rv aristo n val men so sialistin en työväki raiv a
läisjoukkojen silm ät huom aa
Y h teis T yöm iehen N eu v o sto tasav allan suo- J ä rje s tö ltä oli saap u n u t ylimäärä«
tasi h eti pelko ja tu sk a nähdes ta tieltään , sillä on selvää,ettei YLELLISYYTTÄ JA PUU maan, että on jo aika k o ittan u t, heim ojärjestelm ässä.
i a g ita tsio n iv ero m erk k iä 100 kpl. eli 9
k u n n allise t su h te et ihm isten ja aksl
sään, e ttä Suom en työväki kai täm än maan työväestö koskaan
« L» isten
a <■« X «h. m b
-aa! f - 1 1
_ - * *
jolloin
työ
läisten
on
lakattava
ihm
välillä
m
oninaistuvat,
Siellä m issä ta a n tu m u s on voitta- dollarin ed estä.
Nämä pästettta
TETTA
kista vaivoista ja vuosikausia voi vapaaehtoisesti m ukaantua
rukoilem
asta,
pyytäm
ästä
tai
e-
S y n ty y erim ielisyyksiä, jo tk a ja n a kulkenut, k u ten Suom essa, Vi- m ak saa osaston k a ssa sta ja periä sit-j
Y hdysvaltain h allitu k sen t i
kestäneestä m itä verisim m ästä siihen raskaaseen asemaan, jo n
ro ssa ja l n k a rissa y. m., o vat sen , te m yöhem m in jä se n iltä takaisin. O-1
des
vaatim
asta
työtä,
vaan
jo
l
p
te rro ris ta h u o lim atta tu n tee, it ka alaisena se edelleenkin elää. lastojen m ukaan erään m iljonee- loin on sen otettava kaikki luo u k eu tu v at ilm i sodan tai ta is ä lje t A ttilan jälk iä. M utta onnetto- j sasto n leim a p ä ä te ttiin myös laittaa
H eikom m at
sensä jo siksi voim istuneeksi, T u n tie n asem ansa k a p ita listisis rin sisään tu lo t v. 1918 oli 5,000,- m ansa rik k au d e t ja niiden tu o t telu n m uodossa.
taistelu
ssa
häviävät,
sehän on m in k a ik ista on ollut U n karin k o h ta -! u u teen asuun. T ehtävä jätettiin jok-i
että se u sk altaa ja kykenee ju l sa y h teisk u n n issa jo sillo in k in 000 dollaria. H allitu k se n sisään-
tam
isvälineet
haltuunsa
ja
pan
luonnon yleinen laki. (H e id ä t o. P a ri v u o tta on o llut tä m ä m aa tokunnan huolehdittavaksi. Vielä oli
kaista oman selvän, ytim ekkään joka suhteessa sietäm ättöm äksi, tuloverotuskom issioneri ei ilmot-
tava
ylellisyydessä
ry
p
ev
ät
mäs-
ry
ö stetään , tehdään o rjik si —- tau h u jen m aana. H irv ittä v ä t ovat i k e sk u ste lta v a n a m uutam ia pikku aji-
ja suorasanaisen, p u h taasti p ro jö llo in sitä ei m uu rasitu s p ai ta n u t kuka täm ä m ultim iljoo-
kim
ahaiset
k
a
p
ita
listit
Vähentä
riippuen
kokonaan voittajan ta h sieltä saa p u n e et sanom at. S uuri osa oita, m u tta ne o v a t vähemmän tirU-l
letaarisen
lu o k k ataistelu o h jel- na, kun se, että sen tä y ty y ras nien sisään tu lo illa v a ru ste ttu
mään ihrakerroksiaan. A n n e tta dosta.) K un voittaja palaa so työväkeä ja sen lu o tta m u sm ie h iä o- j tä ja k o sk ev at ain o astaan osaston si-
mansa, ohjelm an, jo k a m ä ä ritte kaan työnsä ohessa elättää lais henkilö on. koska laki kieltää
va
heille pikka ja elleivät he dasta, on hänellä k aik en laista v at m u rh a tu t. V an k ilat ovat ty ö lä l-, s ä istä toim intaa.
lee sen sekä nykyisen että tu le kaa loisluokkaa, käy sen elämä ilm oittam asta näiden riistä jie n
to
ttele
, annettava heille oikeus sotasaalista. S y n ty y n y t y k si siä täynnä. T y ö v ä e n jä rje stö t o v at
V iim eisessä osaston työkokouhe-
van toim innan suunnan ja p u u t kym m eninverroin raskaam m aksi nim iä yleisölle.
pitää
pieni
terveellinen
paasto-
h
ajalla.
J
a
se
pieni
y
lim
y
sro
sv
o
jo
u
k
-!
sa.
joka oli helm ik. 10 p.. keskostd-
ty
istä
om
aisuutta
ja
valtaa.
T
ä
V. 1917 Y hdysvalloissa oli n el
teet. Ja tä tä p o rv arillista so ta silloin, kun siltä kiskotaan m uo
aika,
jonka
jälkeen
he
kyllä
tu
n
tä kun ja tk u u , n iin ihm isten ko. jolle n y t on v a lta k e sk ite tty , tiin seu raa v ista a sio ista: — Kirjeitä
jo tk a
h uutoa seurasi h eti sa latu t ja dossa tai toisessa, hyvällä tai jä y k sity istä henkilöä,
tevat
halun
tehdä
työtä.
su
h te et ja y k sityisom aisuuden m u rh a u tta a k ä ty re illä ä n m aan sa työ- oli saa p u n u t S. S. J ä rje s tö ltä , joisra 1
h allitu k selle | p ahalia su u rin osa n listä su u n . m aksoivat sisääntuloveroa yli
T
yöväenluokka
on
jo
k
yllin
turvaam inen
täy ty y järjestää äenm iehiä ym päri m aata, vieläpä n im ite ttiin o sasto t, jo tk a ovat päätti
* ?’yhuya p ak k o ' ■ n atto m ista m enoista, jo ita riis- 5,000,000 dollarin sisääntuloista, kauan o llu t ylellisyydessä ry p e
uusiin m uotoihin. V anhat pe oraan m aan sa ra jo je n u lk o p u o le lla -. n e e t edelleen kuulua Sosialistipa
sisääntulonsa
k em o th in maan lu o k k a tilo is ta tä jälu q k k a tarv itsee silloin, kun heidän y h tein en
vän
laiskuri-
ja
loiseläjäluokan
lueeseen. S a m a lla oli myös luettelo
rin n äistav a t eivät n y t enään r ii fciD'
työväenliikettä vastaan. V alkoi se y h te isk u n ta on “erinom aises oli $57.000,000 eli noin $14,250,-
kom
ennettavana
ja
e
lä
ttä
n
y
t
si
T overit!
I n k arin köyhälistön hä- o sasto ista, jo tk a ovat päättäneet ero-
tä.
Y ksityisom istusoikeus ta r
nen y h te isk u n ta ei voi enää rau sa su o jelu stilassa”. Ja Suomen 000 kunkin.
tä.
Jo
on
aika
tu
o
tta
jie
n
ottaa
tä
h
u
u
to
kuulua
ja tk u v a sti kaik k iin , ta p u o lu eesta ja yh ty ä S. S. Jär?«
vitsee
suojaa
sekä
to
im
en
p
iteitä
Sotavuosina kasasivat kaikissa
hallisena nähdä sitä, e ttä Suo p o rv aristo ei enää ollenkaan k iel
itse
kom
ento
käsiinsä.
—
Vap.
uuden om aisuuden saav u ttam i m aihin. Nuo m aailm an so d assa eilvo- töön, Myös k eh o ite ttlin kirjeissä to
messa voim istuu ja kohoaa ty ö lä sitä, että Sen ham paisiin saak k ap italistisissa m aissa riistä jä t
seksi.
S illoin sy n ty y valtio, tu t to v e rit saa v a t n y t p o rv a risto lta a n v e re ita ja o sasto ja ryhtymään to
väenliike, joka sekä h en k iseltä ka aseistettu tah to on oleva y h suunnattom ia rik k au k sia koko
suojaksi vallassaolevien ry ö stä “san k a rln p a lk a n ". H orth y n h allitu s m ak k aaseen s g ita tslo n ity ö h ö n .-S *
lu onteeltaan että p y rin tö p eräl- teiskunnan ylin ja ainoa laki. ihm iskunnan hengen, veren ja
MITEN
VALTIO
SYNTYY
jak elee kuolem antuom ioita työväen burv, O nt. talonrakennusrahastoa w
jie n toim enpiteille.
tään on sitä laatua, että se vaatii Sen ei tarv itse enää teesk en n ellä sanom attom an kärsim yksen k u s
jaloim
m ille m iehille.
V iim eksi on ten oli o sastolle tu llu t kirje ja pr
Ju ssi M attila.
sosialism in eh d o to n ta ja nopea m issään suhteessa, rö y h k eästi ja tannuksilla. T ätä on ja tk u n u t
Ih m isk u n n a t k eh ity s jaetaan
la n g e te ttu kuolem antuom ioita U nka
yhä sodankin jälkeen.
Nämä
K irje e ssä pyjrdettÄ]
ta to teu ttam ista.
(Ylläoleva kirjotus on A storian rin kansan k o m issario ille. H irm u tö i k e rä y slista a.
aivan siekailem atta se littää se, m ittaam attom at rik k au d e t on kolm een ajan jak so o n ; m etsäläis,
osasto
a
o
stam
aan
osuuksia mainit
K ovin o n tu v alla pohjalla lepää että työväenluokka sen rin n alla
raakalais ja
sivistyskauteen. lu en to k u rssien oppilaan harjo-
den lu k u m ä ä rä k asv aa rin n an päi- tuun rakennusyhdistykseen. O riju I
kaikki
riis
te
tty
ty
ö
läisten
tö
it
M etsäläiskausi -k äsittää ihm is tustunnilla kokoon panem a.)
sitte n k in valkoinen y h teisk u n ta. on vain toisarvoinen joukko,
vien kanssa. M utta m y k k än ä seisoo k atso i ei voivansa lunastaa osuuk'ft
ten
tuloksista,
jo
ih
in
on
k
o
h
d
is
K ovin se on h erm o stu n u t ja p el jonka elämä ja m enestys riip p u u
kunnan varhaisim m an k e h ity s
ym p ärillä “siv isty n y t" m aailm a ia , a in ak a a n nykyhetkellä. Keraysliftit!
kää jo sielläkin, missä ei vielä yksinom aan siitä, onko siitä por- te ttu kaiken tieteen ja te k n ii jakson. T ällä aikakaudella o li
h
y k e rtä ä käsiään, sillä heidän ja n o a n -. p ä ä te ttiin k u iten k in ottaa huomww
ole m itään pelättävääkään. J o variluokalle h y ötyä tai ei. Ja kan avulla äärim m äisim m än su u vat ihm iset suoranaisessa luon- Uudistakaa tilauksenne
sa ei sam m u ta en ään kulta, vaa-i ja toveri S. W lirre lupautui tekeraah
T yöläisiä on a je ttu nonorjuudessa. Ih m isten kesk i
kainen ja ennenkaikkea vastu s tälläiseksi on se h ah m o tellu t sen ri riisto.
veri
•
.
ajoissa
ettei
lakkautus
tehtaissa, kaivoksissa ja kaikissa näisistä su h teista tu sk in voi p al
'
. . .
p a rh a a n sa asian auttam iseksi. Lii-
ta ja voi huom ata, e ttä y h te is tulevaisuudenkin.
overit! K aikkialla, k aik issa m ais- kuja, jo ita oli tu llu t Toverin liikkee*-
työpajoissa kun ju h tia. S eura jon vielä puhua. H e elivät s a ta lehden lähettämises
k u n ta jo k a pelkää aatteellista
O llen tekem isissä tälläisen vas"
a t ty ö läisjo u k o t m ielenosoi- tä a n n e ttiin rahastonhoitajalle, tori
uksena on o llu t työn nopeuden tu n n a iste n kohtalojen alaisina
tä tule tapahtumaan ! tu sa k se n o en u sev
U nk arin h irm u v a lta a v a sta a n . • M. K ivelle ja kirjallisuuskowite»
(T H E
mmnnntttttamiuM»»ni»uauw sma
m antra»»:«*
TTTTTTTTIiniTTTTtlli 111H11 m u n i i ,
w»:«n»n»n»n»ii:»m » ggn g g sc g
k äy n n issä oleva tav ato n v arustautu- raväm m äksi
ja
k ä rjisty n eem m äk si k aistu sellaiseksi, e ttä kahden su k u
d elh sten voitolle pääsy K om m unisti-i sain v älin en vallankum ous Komm»*
m iskiihko.
A m erikan m erim in isteri lä h en täm ä llä sitä h etk eä, jolloin y h
vaatii m enoeriä 88 uuden sotalaivan teen tö rm äy s täytyy syntyä, ellei sitä polven aik an a on m aailm ankaupunki ßen In te rn a tio n a le n johdolla m e rk it-, tisen In te rn a tio n a le n johdolla on Ini
sukupuuttoon
tuom ittu
rak en tam isek si. P a rh a illa a n on siel ennen a stu näyttäm ölle voima, joka kokonaan
see m aailm an v allan k u m o u k sen voitto- k o n ta n u t porv arilliset valtiot kuole
T u rh aan Itä v a lta k e rjä ä leipää ja k ulkua k o m m u n istista y h te isk u n ta a j m an om iksi.
M utta ei kuitenkaaa
lä ra k e n teilla 8 su u rik o k o ista pans tek ee sen m ahdottom aksi.
Täm ä
»
, . ...
sarilaiv aa ja 6 p a n ssa ririste ilija a. J a m ahti on Jap a n in ja A m erikan prole v aatetu s-ap u a itse ssä ä n k ö y h ältä Eu- kohden.
„
vielä m in rom ahdukseen asti, ettsr
S am allaista on kaikkialla
p an issa on jo ten k in satua m äärä val ta ria a tti siihen yhdistyneen E uropan ropalta.
On luonnollista, e ttä tä lla ise ssa v ä t ne vielä pystvisi jatkuvaan van»
m uuallakin.
m isteilla. E n g lan tilaiset erik o istu n ti p ro le ta ria atin kanssa.
p ro le ta a riste n voim ien siirty m ise ssä te lu u n ja v a sta rin taa n . Tuntuu siltx
I
ro
le
ta
a
risissa
ja
puoliproletaari
ja t ja tek n ik o t tu tk iv a t, kum pi on
p o rv ar sto n äk ee 1 äjälidv sv aa ra n lä - ; v a llan k u m o u sta
ja
vastakumosä*
P ro le ta ria a tti n ä y tte lee k ansalnvä
hyödyllisem pää v astaisessa suurkam p- lisellä näy ttäm ö llä jo sangen h u o m at sissa k e rro k sissa v a isto m aiset liikeh- en m sen, jolloin k a p ita listise t vai- k a tse lle ssa , porvariston ja prolet»-"'
pailussa, v ed en alaisten
valko len to tav aa osaa. T aloudellisesta sek aso r tim iset tä h tä ä v ä t parem m an eläm än tot p an ev ai k a ikki voim avälineensä. a a tin taistelu v o im ia toisiinsa veri*
(Ja tk o a )
selle valtiolle e rä stä tä rk e ä tä suur- k o n e in en käyttö.
T oisten m ielestä ro sta aih eu tu v a ty y ty m ättö m y y s on saav u ttam iseen . M utta sam alla, kun valtiollisen so rto k o n een sa toim im aan tessa. e ttä on syntynyt tilanne, jo*
K a p italististen m aitten
kasvavan kysym ystä. Se m erk itsee k äy tän n ö s
tä lla in en
p ro le ta a riste n p y säh d y ttaä k se e n p ro le ta arise n vai- ylivoim a tällä hetkellä ei ole kunv
o v at A m erikan ja Jap an in laivaston k asv am assa kaikkialla työväen jo u tap ah tu u
taloudellisen rap p io tilan ohella ilme sä sitä, e ttä Suom en k a p italistiv altio
iso n tam issu u n n iteim at su u rten pans- koissa, niin hyvin E u ro p assa kuin m assojen kum ouksellinen vyöryntä, lankum ouksen etenem isen. S e n tä h d e 3 m an k aan puolella ratkaisevasti; «n
nee im perialism in piirissä sisäisiä ris alk aa repeytyä.
käy p ro le ta ria atin etujoukon jä rje s ty l a n i Z
Tuskin on lu u lta sarilaiv ain m uodossa vääriä, koska
va p m
i8i88a maiSSa v a b ! ta sap ain o n tila. jossa vallankunw«
A m erikassakin.
M erkkinä tä s tä on
tiriito ja ja haJoamisilmiöitA m uulla vaa, e ttä “ kansain liitto " ra tk a ise e
m
inen.
sen
tieto
isim
m
an
osan
e
te
n
e
lanku m o u k sellisten ty ö lä isten v a i n o n i ole niin voim akas e .tä p y ^
viim e sodan ra tk a isiv a t v ed en alaiset y lläm ain ittu Lontoon ty ö ttö m äin a-
kin tavalla.
Sem m oisia ovat esim. kysym yksen Suom en k an sallisen pää
alukset. T oisten m ielestä ta a s asiat settu m in en v altaam iin sa k u n tain ra m inen ja kehitys ila h d u tta v assa m ää k asv aa p o rv aristo n d ik ta tu u ri kiih- > m u rtam a a n kuoren, eikä myoskii»
eri valtio itten sisällä löytyväin kan om an to iv eitten m ukaan, k u k aties ei
ra tk a ista a n v altav alla T yynellä m e k ennuksiin v altiovallan p itäjäin roh rä ssä eteenpäin. K om m unistinen In >y nn n yvin vanhoissa s iv isty sm a is -' v astakum ous niin vahva, eua f « PP
sallisuuksien
k ah n au k set
toisian sa R uotsinkaan välittöm im päin halujen
rellä eik ä vedenalaisille suotuisissa k en em atta n iitä väkivallan avulla te rn a tio n a le on su o ritta n u t suurem - aa’ kuin llu^ a k i n valtioissa. Kom- tyisi n u je rta m a a n nousevaa proleu^
. v astaan sekä v altio itte n v ä liset hän m ukaan, vaan pikem m in ty y d y ttää
m oisen p ro le ta a riste n etujoukkojen m m ' s tis ta a g ita tsio m a ja vallanku- a a ttia . M utta täm ä tasapainotila «
salm ipaikoissa.
T äm än vuoksi jää sieltä k ark o ittaa.
K asvavan työttö- tietoisim plen
k au k set. Im p erialistisessa rosvosodas- v älittö m ästi en ten teim p e ria listie n ta r
ain este n
jä rje stära is-
len to k o n eille ja n iitä v arten nopea m yyshädän
un ua h k e ra a to im in taa Peb m e rk itse sitä. e tte i kansainvälinen
rin n ak k aisilm iö n ä
on työn. T äm ä jä rje stä y ty m in e n ja tk u u k&ä
sa v o itta n u t valtio ry h m ä piirsi, kuten peet 8.0. tu rv a a sille asem ap aik an Itä-
kulkuisille pansarilaivoille, jo tk a siir kaik k ialla ym päri m aailm aa h a v a it
a at k a p ita listit kuin kuolem aansa, vallankum ous lopulta suoriutuisi voi
tu n n e ttu a . uuden m atlm ankartan. Se m eren suuhun, jo ta voitaisiin käyt-
ty v ä t nopeasti v altam eren ä ä re s tä to i tav issa levottom ien ty öläisjoukkojen päivä p ä iv ältä pitem m älle. Ä skettäin y s k ä s s ä kokoontuvaan sos. puo- ta ja n a . vaan päinvastoin: Kansain^-
m uodosti joukon uusia v altioita erot- tä ä e n ten ten so tilaallisiin ja valtiolli
S v eitsin
so sialid em o k raattin en ueen kongressiin haki sak salain en linen vallankum ous on paisunut ’’
seen, etu sija. — Jap a n i puolestaan suurem pia tai vähem piä y h te e n tö r on
telom alla ja y hdistelem ällä eri ryhm iä siin vehkeilyihin Itäm eren m aissa
puolue p ä ä ttä n y t y h ty ä K olm anteen
(ju lista a , e ttä sen asum a-alue on liian
tn k J ?
f? 3
km R anskan h a «<h niin vahvaksi, e ttä imperiali.-nä fl
toisiinsa. T ällä tä h d ä ttiin tarkotuk-
N äm ä ilm iöt E uropan eri v a k io it-[ ahdas. Jap an ilain en le h d is tö “ to d is m äyksiä vallassa oh jain kanssa. E s In tern atio n aleen .
Sen v ähäinen vä tu k se lta m a tk u stu slu p aa. P e lä te n sa- siitä saa urakkaa.
S«.. ialipetturt
seen m uodostaa valttoyhtym lä. joita ten p iirissä m e rk itse v ät uusien im -j te le e “, e ttä 64-m iljoonaiselle väestöl- p a n jassa ty ö ttö m ät n a ise t ja lapset hem m istö on m uodostunut erilliseksi
s e lv e n S tiU
°
kU ln S ,n o v je v in h y k e r t e le v ä t k ä s iä ä n saad< sään
v o itta n u t im perialism i voisi k ä y ttä ä p eria lististen sotien yhkaa. V aikka le. jo k a lisään ty y v u o sittain 800 tu- kokoontuvat leipäpuotien edustoille noskelaiseksi
puolueeksi.
(P ää tö s
1 a v a lk u tteilla oli S aksan toonsa ty ö läisten toverien
toverien rebell^-
, om ien ta rk o itu sp e rie n sä hyväksi. Täs v astik aan on p äästy hirvittävim m äs- ’ hannella hengellä. Jap a n in saa risto väkivalloin n ä lk ä ä n sä ty y d y ttääk seen . sittem m in p u re ttu .) R an sk assa so sia r iin m
p
pum
attom
nn
H
allen
puolueko
tila
a
n
i»
S
ak
sassa
on
valtava
ra
u
ta
tie
lä
iste
n
,
puolueko- tila s to ja ja tleto ia ettei t .näkc®
sä jä rje ste lm ä ssä on e rä ä n ä p iirteen ä ta im p e ria listisesta sodasta, niin e- k alp aa lisäalu eita, jolle liika-asutus
listin en puolue viim eisten le h titie to , 1
io
n
k
kfelSi
R
anskan
h allitu s, m u n istin en yh teisk u n ta vielä ele
lakko u h k aam assa, ellei h allitu s ty y
tn o d a r i l i vyöhyke k a p ita listise n En dessäm m e nousee uuden im p erialis
voisi siirty ä. Ja p a n ila ise t k irjo itte le dytä e site tty jä vaatim uksia. T yöttö jen m ukaan on k o lm in k e rta ise lla ä ä n jo n k a y h ten ä p aam ieh en ä on en tin en teujtunut. vaan e ttä puute, nälkä :
ropan ja so sialistisen N euvosto-V enä tisen m aailm ansodan haam u. Im pe
vat, e tte i k a n n ata E uropaan täm än mien av u stam iseen m yönnetty viiden ten en em m istö llä y h ty n y t K om m unis
jä n välille, lohkom alla eri v altioista ria listin e n so ta p äätty i ententeim pe-
T
JKWU,U ,lm 4 " • “ s'
kapitalism ista meiik r
In tern atio n aleen .
S ak sassa kävnnin
rapp eu tu n eisu u d en
vuoksi
m ennä; m iljaard in S ak san m ark an m ä ä rä elin tiseen
K
la
r,
7»tk
v“
huo,"
n
a
tta
rin
tö
n
ä
tuli.
v a lilu e e sourt-ssa
osia k an sallisu u sv altio itten m uodos rialism in voitolla. M utta h eti kohta
A frikan ilm anala on huonoa; A asia ta rp e itte n kalleuden vuoksi on ym m u utam a viikko s itte n ta p a h tu i v a lta 1. i l , !
rtn.
Ifc
riem
uitseva,, - te i '> :»
tam isen varjolla. K ukin vyöhykkeen sen om assa kesk u u d essa alkoi ra k o i
on vähän viljeltyä. Ja kun A m eri m ä rre ttä v ä s ti m itätön av u stu s to ista va pesäero riip p u m atto m assa so sia t n X i
k
kChO
t
^
en
»
«
»
•«
»
ta
a
v
-,
k
u
m
o
u
k
sesta
m
uka mitään t t t k ^
osa oli sa a te tta v a en ten ten läh eisim lem inen. N yt jo näem m e n iistä m u >
k assa o v at kaikki v a sta a v a t edut, m iljoonaa h en k eä k äsittäv ie n ty ö ttö listisessa puolueessa. Sen m iljoonas
a ” . k »">'” '« > v t.seu in te m a tio - p itk iin »ikoiltit, ja alkava- taas It
m in valvonnan alaisuuteen.
Täten d o stuneen k ak si kolm ekin to isiaan
niin on sen k u u lu tta v a k eltaiselle m äin joukoille. Kun U n k arissa val ta jä se n e stä kuuluu tä te n 700 tu h a t iä n s ä ärni
, , T an Va" h a t jo h ta - iJ a ' « n rav in sa muka sosialismia
on ku iten k in sa a tu u u sia to isian sa vastaan k ah n ailev aa ry h m ity stä. Toi
rodulle. K eskellä tä tä h a n k a u sta ja koinen u p seerik am arilla ja lahtari- ta K om m unistiseen In tern atio n aleen . X
v ä ä te ä
v
t5 ö tä te k c - «■ M utta valiankumottkaellino. » -
v a sta a n ta iste le v ia v altio ita ja m itä sella puolella on A m erika; to isaalla
v aru stau tu rilista
ilm estyy
taiv aalle klikki pyrkii k u ristam aan ei ain o as m aailm an p ro le ta ria atin etujoukkoon. r in
• h U la ' 0 k « f tu a a llm a s s a k a s ittU «"
uusiin valtioihin tulee, uusia toisiaan näem m e Ja p a n in ja kolm annen ry h
pieni pilvi, joka jä rk y ttä ä ei ain o as taan ty ö läisiä ja talonpoikia, vaan Itse E n g lan n issak in, ta an tu m u k se n ja nonpANtl v i, t Ja, o f ? ian katoa* y k t ä i t ä tuollain en puhe on potta ja F
v a sta a n ta iste le v ia puolueita e n tistä m än m uodostaa E nglannin jo h tam an a
taan E uropan tasap ain o a, vaan m yös m yöskin h allitu sh erro ja, sek ä p a rla työv äen liik k een n u rk k ak u n taisu u d en , va il hdi * D - U °
R anskan p o r-lto s ta . S illä vastakum ous d ok'
ru n saam m in .
Tyypillinen sellainen v afarikkoinen Europa.
trade-unionistien m aassa, jossa val
N ä y ttä ä p i kin n o s ta tta a into h im o t korkeimmiJ-
tuliko n,
? , 1 n h a rk ’t8 em aan - ty n y t n u je rta m a an Neuvosto Venij»
m en ttia, niin puhkeilee siellä a litu i
on esim . E telä-S laavia, m issä m. m. kem m in käyvän niin. e ttä tu lev assa
leen Jap a n issa ja A m erikassa. M yrs seen ty ö läisten ja talonpoikain kapi lankum ouksellinen sosialistinen a ja t v e ri:
0
*a
»a nen k o m m u n lstito -; P o rv arillisten valtioitten täytyy
K ro a tia on m uusta v altio ry h m ästä im p erialistisessa
telu “Ja v alistu s ei tä h än a sti ole sa a
sodassa
pääosan kyn sy n n y ttä jä n ä on N euvosto-V enä
noita.
Itäv allassa ovat levottom uu n u t sellaista sijaa, kuin E uropan m an suoneam tpr ^ i- 3 Sen
v a rtio so tllaan tä ä V iehäjän neuvostovaltaa.
irra llise n a osana m uodostunut v a r n ä y tte le v ä t Ja p a n i ja P ohjois A m eri
jän V anderlipille m yöntäm ä Kamt-- det yleisiä.
ä ä ? k T . a t » S .. “/ “ “ « " ' « “ k äellä. ■ v a lta » , rakennustoim inta kettt«t*
Pääkaupungissa.
W
ie
sin aise k si
tem m ellyksen
paikaksi. kan A hdysvallat.
E uropan v altio it sh atk a a koskeva toim ilupalappu. jo l
tereella. a lk a v a t p ro le ta a rise t voim at
8
’ l0 ' !a ° V!,t
yM elttkunnan lu om inka
n issä on puutteen v aik u tu k sesta kuol jä rje s ty ä v altio llisesti ry n n ä tä k se e n käm m tm i r
Suom ikin on jo u tu n u t keskipakois ten ra tk a ista v a k si jää. a stu u k o se J a
la sam alla tulisi A m erikalle v a ra tu k leisuuden lu k u m äärä 15 tu h a tta h en
kom
m
u
n
istiset
m
erim
ieh
et
t
,
te n voim ain vaik u tu k sen alaiseksi. panin, vaiko A m erikan puolelle. Va
K aikkialla k a p ita listien v a s tttH ^ta h n ^ m ä ä ä ' ka>'“ " ls s a - T4ma
si tu k ik o h ta Ja p a n in selän taak se. keä suurem pi syntyneisiin v e rra te n v o im akkaana eteenpäin.
aß
A hven an m aan kysym ys — m aailm an ro itu k sen a läh en ev ästä uu d esta ro sv >
nn vntianv.,m i
” d h u o lim atta e ttä im perialism in ruun...
V anderlipin konsessioonilupa mftrkit- A sta tä tä m enoa jatk u en on W ienin tap ah tu u jo u k k o jen jak aa n tu m in e n K m h
T °
Den ,Hke kGhit- k e tty syvä. joka päivä verta vu Tftl
m itta k a a v a s sa kyllä p ik k u seik k an a — sodasta on p a rh aillaan A m erikassa,
ja
vastakn-
see sitä, e ttä ta is te lu A m erikan 'Ja kaupungin jo htavain v ak u u tu sten m u vallankum ouksellisiin
sa a K o m m u n w arU0Ukk0jeÄ asMtue<> h aav a, m ihin sen lopullisesti on
m e rk itse e k u iten k in Suom en valkoi- Jap an issa ja E uropan e ri v altio issa
Jap a n in pääom an välillä käy yhä te- taan m iljoonakaupungin kohtalo raf- m o u k sellisten jo h ta ja in talu tu sn u o n to le n e
v t
i n t e r n a t i o n a l neh d y ttäv ä.
ra s sa kulkeviin opportunisteihin. E- puolelle, \o im m e sanoa, e ttä kan-
YHTEISKUNNALLISIA JA VALTIOL
LISIA VIRTAUKSIA ULKOMAILLA
SUOMALAISTEN TOIMINTA VENÄJÄLLÄ