Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (Feb. 17, 1921)
a TORSTAINA, HELM1K. 17 P —THURSDAY, FEB. 17 TOVERI (THE COMRADE) P ** *!*• FinniaE worker« in Jo® Western States. The only Finnish D aily in the West. Published Daily, except Sunday, at Aatoru by the Western W orkmen's Society. Mutta kuinkas on käynyt itse äskeiset suuret sanansa takai käytännössä ? sin ja antoivat lahtareille val H e rra t so sialid em o k raattiset takirjan pitää sotatilaa mielen p arla m en ttaa rik o t ru p esiv atk in sä riiukaan työtätekeviä vastaan. rau h an vahvistam isen y h te y d es Tämä heid&n politiikkansa tä pian kuin ilmestyikin. Sit ten turvauduttiin im|>erialisti- seen saartoon ja hyökkäykseen kaikilta ilman "suunnilta, idästä, pohjoisesta, etelästä ja lännestä. 'Koltshakin, Denikinin, Jude- nitshin, Puolan junkkerien ja Wrangelin kohtalot tunnetaan. Näitä hyökkäyksiä valmistet taessa ja niiden aikana saimme kuulla lakkaamatta lähestyväs tä neuvosi o-vallan romahdukses ta. Tsekko-Slovakian. Esimerkik- •“ si vapaassa itsenäisessä Puolas sa, jossa sosialidemokraatit ovat hallituksessa junkkerien muka na, tiedetään olojen olevan huu tavan kurjalla kannalla. Eräs hiljattain Puolasta palannut a- merikalainen lääkäri Honeij, on aikakausilehdessä “Nation” kuvannut Puolan oloja, sanoen Puolan taloudellisesti vajon K u lk iessaan v o itto k u lk u u a a n läpi m e k evään ä Strassburgin puolu L neen alimmilleen, että on mah E u roop an k eh itty n eid en kapitalistia- u k sessa vaati käsitelväksi Koi dotonta toivoa olojen parantu ten m aiden on K olm as In ternationaa- In tern ation aaleen liittymistä. mistä nykyisellä menolla ja ko le taas sivu u ttan u t erään eta p in : se j vat' v a sem m isto la iset kasvane et * mennolla. Ja traagillisinta kai oli ran skalaisten p u o lu e k o k o u s T ou r- vaksi en em m istök si ja heidän kista on, että kurjuudesta kär sissa, T u o k o k o u s on h a h m o itellu t p o rtu n istien välillä, jotka . * * sivät eniten lapset, joiden huol varm an m uodon sille su u relle m ullis-1 kuriin, o n sillat kätki. e,vi‘ ai».., to täydelleen laiminlyödään, sa tu k selle, m ikä R an sk an ty ö lä isissä on noo hän. Pikemminkin pide sodan jälk een tap ah tu n u t, se loi u u T u o lla ise n k ehityk sen »uunnan ». vat k om m u n istit nähi tään parempaa huolta aikuisis d elleen R anskan ty ö v ä en liik k e en . nähneet jo ta mieshenkilöistä, joiden tyy T ou rsin p u o lu e k o k o u k se n k a n sa in p äin . " Se tietää kapitalism in r0ni4 tymättömyyttä koetetaan siten välin en m erk itys on siinä, että täl dusta ja en n u staa kumoukselli, lieventää. Lapsethan ovat täy löin en sik ertaa k om m u n ism i ju h li k oja R an sk alle. Mutta kehityt delleen vaarattomia, joten kapi voitto a a n h u om attavassa voitta jäm ään n o p eu s on ylly ttä n y t. Epänuelu,«* talismin moraalin mukaan he sä, että siitä tuli erään m aan ty ö v ä en se on y llä ttä n y t porvariston ja kaiU k arvaiset m en sh eviikit, jotka oi, ** joutavat nääntyä. YHTEISKUNNALLISIA IA VALTIOL LISIA VIRTAUKSIA ULKOMAILLA sä to d ella puhum aan “am nesti- oli todellak in "p o sitiiv ista" ja asta”. M u tta lo p u lta se heidän “ luovaa”, sillä se loi porvarival- hom m ansa k u iten k in su li — O ffice Seventh and Commercial St., p aljaaksi su u rek si ääneksi. T o tio lle voim a- ja kuristuskeino* ja. M u tta Suom en ty ö tä te k e Opposite Poat Office. dellista tekoa ei ollut ollenkaan. välle luokalle se oli m itä ju l Phone: Office 365, Editorial Dep*t 832 M itään m uuta eivät näm ä so kein isku. Poat Office Address i sialidem okraattiset “luovan par T O V E R I, Box 99, Astoria, Ora. T äte n sosialidem okraattien la m e n ttity ö n ” m iehet saaneet kaksi “su u rta ” p arlam en ttiy ri- E D IT O R IA L S T A FF aikaan, k uin e ttä rauhan vah ty stä m uodostui itseasiassa p o r M u tta en n u stu k set aina p e t Elia Sulkanen, Managing Editor, Sale vistam inen viiyästyi, tu o tta m a tta v aristo a ja p o rv aristo n valtaa tivät. N iin käy n y tk in . O n Syvänen, A lex Sevo, Toivo A . kerrassaan m itään etu a Suom en vahvistavaksi. A. N. Koskela. han tosi, e ttä asiat eivät ole ja V enäjän köyhälistölle. Ä skettäin näm ä sam at h e rra t hyvällä kannalla V enäjällä, jo s Entered as second-class mail matter T äm ä so sialid em o k raattisten y ritte le v ä t ja rru tu s ta “am nes sa köyhälistö on o llu t kolme July 18, 1912, at the Post O ffice at p arla m en ttip o litiik k o je n k elju i- i a n ” saavuttam iseksi, kuten he v u o tta ankaran saarron alaisena Astoria, Oregon, under the A c t of lu vankien v apauttam isasiassa ilm oittavat. Panem m e m erkille, ja kestänyt kuusi vuotta y h tä M arch 3, 1 8 /9 . rau h an k y sy m y k sen y h tey d essä e ttä sosialid em o k raattisten “luo m itta ista sodankäyntiä. T saa- • jo u tu u sitäk in kurjem p aan va v an ” p o litiik a n m iesten n y t on riv a lla lta saatiin p erin n ö k si loon, kun o tetaan huom ioon, e t o llu t pakko ta rttu a keinoon, jo ra p p e u tu n u t sekasortoinen ta tä sosialidem okraattien edusta ka ei kuulu enää heidän parla- lous, jo ta on o llu t m ahdoton ja t rau h an n eu v o ttelu issa olivat m ,ei;ttipolitiikkansa säännölli saada ty y d y ttäv ä sti kuntoon su o rastaan m yötävaikuttam assa siin keinoihin. M utta tässäkin jä rje ste ty k si. M u tta su u n n a t e tte i rau h an so p im u k he an tau tu iv at y h tä h äpeällises tom an paljon on talo u d ellisten - O ikeisto so sialistien ja sosiali siihen, luokan o jen n u sn u o ra , jon k a p o rv a o lle e t järk k ym ättöm än vakuutettu V erratkaam m e n äitä oloja seen tu llu t v altio llisten vankien dem ok raattien “luova’’ ed u sk u n ti kuin kaikissa m uissakin yri- kin asiain jä rje ste ly ssä te h ty N euvosto-V enäjän oloihin, jo is ristolta vieras p orvaristo ei o le ly ö siitä, ettei länsi-euroopalainen työläs, n a lle e n to im in ta ei ole m uuta v ap au ttam isesta sellaista p y k ä tykissa, eikä yhtään vankia sen luovaa ty ö tä ja päästy edisty n yt päätä puhki, eikä n ö y r y y ttä n y t, a in es ollu t “kom m unism in hullut sa sentään lasten h u o lto alu sta kuin työväen etu jen kavaltam is lää, että kaikki luokkasodan ja k au tta ole vapaaksi saatu. mään. P u itte e t uudelle parem p itäen on o llu t ensim äinen ja jon k a valtaa eivät o le jä rk y ttä n eet d en ” tartu n n alle altis. Tällainen U vallankum ouksellisen ta ja ty ö v äen jo u k k o jen edun työväen m alle jä rjestelm älle on su u n n i tä rk e in velvollisuus. K öyhälis vaik eat taistelu t p roletariaatin kanssa. h ity k sen vau h ti olisi ollut Ranska porvariston etujen alaiseksi, a- to im in n an vuoksi v an g itu t oli SOSIALIDEMOKRAATIT te ltu ja p y sty te tty . Jä lellä on tö kyllä kärsii p u u te tta V enä P äin vastoin , R an sk an p orvaristo on m ah d oton ilm an edelläkäypää j, I listam ista. H eidän to im in tan sa sivat saaneet vapautensa, vaan enää rakentam inen. J a N eu jällä, m u tta se kestää p u u tte en m u od ollisesti, jo sk a a n ei asiallisesti m anaikaisti» vallankumoukselliata KÖYHÄLISTÖ VALLAN eri m aiden p arlam enteissa ja tu li se etu vain ra jo te tu lle ry h vosto-V enäjän köyhälistö, joka tyyty v äisen ä, tie tä en e ttä siihen m aailm an p orvariston etu n en ä ssä . S ii k om m u n istista kuohuntaa itä- ja t ’ PARJAAJINA m uissa ed u stu k sellisissa toim is- m ille, n. s. “m aan p eto k sesta” nä on p erso n o itu n a k an sain välisin kolm e v u o tta y h tä m ittaa on k y T aas ennu stetaan N euv.-V e- ennyt torjum aan m ailm an im pe ei ole syypää köyhälistövalta, m ittasuh tein p orvariston halu sota- k i-E u roop assa. Saaden Venäjältä'* V enäläiset olisi sa ei tu o ta työväestölle m itään sy y te ty ille. ° 8ak’ ‘ Saksa8ta tu k ea- on Ran.Lt hyötyä. M u tta kyllä he osaa- vat tah to n eet u lo ttaa vapautuk- n äjän rom ahdusta. M yönnetään ria lististe n su u rv alto jen hyök vaan m aailm an im perialism i. rum m utuksin u u d elleen rakentaa k a _*_ 1 • C tf X T * « LroilrLiin 1 1 .___1_11* äilT t-l kOmmUni’ tinen. kchity# E väk si o«k. vat sek o ittaa y k sin k ertaisten sen k aik k iin vallan k u m o u k selli kyllä nyt, että N euvosto-V enäjä käyksiä kykenee kyllä talo u ten - p italistin iia n su n e en n m aailm a, ei vain s ä ily t - ! ., ' o«,, — I J — m ai va^ankumoulta«Bi». ty ö lä isten a jatu k sia ja siten ja r suuden vuoksi v ain o ttu ih in ja on so tilaallisesti kukistum aton, sakin järjestäm ään. Se on v a SUOS1VATKO LAHTARIT tää om aisu u ttaan , vaan vieläp ä lisätä I ** mU* ru tta v a t lu o k k atieto isu u d en e- sitä he ta rk o ittiv a t, sopim ukseen m u tta m aan talous on n y t niin p a u tu n u t ulkonaisista s itä suu n n attom asti ja tuk eh u ttaa I- j ten saavu tu sten työtä, Venäjän pw. v ih o lli RAIVAAJAA leta n a a tin kolm ivuotinen voittoni distym istä. o te tu lla m ääräyksellä. M u tta rap p eu tu n u t, että rom ahdus ta sistaan sotakentällä, ja kykenee dässä riehuvan y h teisk u n n a llisen k u san k aru u s, U nkarin yhteiskunnalla« T y ö läisjo u n y t kohdistam aan kaiken en e r E rittä in selväksi täm ä asia tu suom alaiset n eu v o ttelijat — m u p ah tu u itsestään. T äm än kysym yksen jo u tu u m ou k sen p alo, jo k a uhkaa tuhota k u m ou k sen Jeim ahdus ja kuolontea., lee to d iste tu k si kun seuraam m e kana so sialid em o k raattiset h e r kot ovat m uka tyytym ättöm iä, giansa taloudelliselle rin ta m a l tekem ään, lu ettu aan viim eksi yh ä uusia aloja k ap italistista m a a il p a u k set, Saksan köyhälistön hurmej Suom en so sialidem okraattien rat T an n er ja V oionm aa su o ras kun ei saada riittä v ä sti ravintoa le. K iireenkaupalla jä rje ste l saapuneesta Suom en T yöm iehes m aa. T u ota osaan sa saattaa R ans set taistelu t kuvastuvat Ranskan taan p etk u ttiv a t, pitääkseen ja k u iten k in on alistu ttav a ty ö lään talouseläm ää. p arlam en tarista toim intaa. O t kan porvaristo n äytellä vain niin k a u P elkääm ät- tä seuraavan v a litu k se n : statistien p äätök sissä Toursissa. Raa*.' takaam m e tässä esille pari esi v a n g ittu n a suom alaisia p ro leta a v elv o llisu u teen ; talo n p o jat nou töm ästi on työhön ta rtu ttu kä “A m erikassa ilm estyvien suo an, kuin R anskan kanea, p ie n v ilje li ty ö lä iset eivät vielä ole oma,« m erkkiä heidän toim innastaan. reja. E ttä näin on asianlaita, sevat pian kapinaan e lin ta rp e i siksi. K aunistelem atta arvos m alaisten so sialistile h tie n m eil jät ja ty ö lä iset, jotk a sota d em o k ra a t n kan ah assaan tu n ten eet, omissa taäd V enäjän kanssa teh d y n rau to d istaa jo sekin, e ttä venäläi den rekviso in n ista su u ttu n een a ; tellaan neuvosto-elim iä ja olo le saapum inen on kovin epäsään tisen isänm aan p u o lu stam isk u vitelm in han ratifio im isk y sy m y k sen yh- sissä lehdissä oli ihan viim e a i teo llisu u slaito k set rap p eu tu v at, je n jä rje ste ly ä ja tuom itaan si nöllistä. O ik eisto laisten lehdet on tak on u t p orvariston vau n u jen e- luissa k o k en eet, että porvarillis, deydessä ju lista v at sosialide koihin asti esitetty se mielipide, liik en n elaito k set ovat lam aan tä m ikä on hyljättävä. A nkaraa k u ten esim. R aivaaja, kyllä saa teen , heidän p o litiik k aan sa a k tiiv ise s d em okratia on todellisuudessa kiiluu-1 m o k raatit i) aikovansa lyödä että rauhansopim us takaa vapa nuksissa, ja kansa huokuu n eu itse k ritiik k iä h arjo tetaan kaik puvat jokseenkin säännöllisesti, ti tu k ee, tahi vastaan san om atta k är lem attöm in tä porvariston diktatuuri* Eivät he o le saan eet tuta, että ponj vahvan lyönnin v altio llisten van u tu k sen k aikille ‘“v altio rik o k vosto-byrokratian taakan alla. kialla, sanom alehdissä, kokouk m u tta lu o k k a taistelu n kannalla sii. ri on valm is k iip e e m ä ä n ruumuvuoi- kien vapauttam isasian hyväksi, sista ” sy y tety ille. N y t he v ar M erkille on pantava, e ttä k el sissa ja ylim m issä h a llin to e li olevat lehdet, kuten T yöm ies M utta m aailm an sota, jo sta R anska ten y li kun valtansa pönkittamiaj sekä 2) ne v ak u u ttav at puolus- m aan ovat huom anneet asian ta iset so sialidem okraattiset leh missä. N äitä itsearv o ste lu ja Y- ny eivät saavu kuin silloin setvisi voittajan a, on tosiasiassa v ie • tavansa työväekeä ¿joutum asta to d ellisen laidan siitä, e ttä Suo det, m ainitaksem m e yhden rää- lainailevat ulkom ailla k aik en lai tällö in ja sillo in k in hyvin van nyt lähem m äksi vararikk oa sitä niin- on k y sy m y k sessä . Heidän nahka.« , ja tk u v an so ta tilap u ristu k se n a- men la h ta rit ja noskelaiset täy- vittöm im m än, Suom en Sosiali- set ei o le vielä kuulin piirrelty totuutta. I köyhälistövallan vihaajat hoina. O lem m e k ään ty n eet a i cuin v o itetu itak in . T y ö tä tek ev ie n laiseksi. dessä yhteisym m ärryksessä j ä r - ; dem okraatin, ovat nyk y isin etu- keskusta- ja o ik eisto so sialisteis kaisem m in tässä asiassa p o sti tan salu ok k ien elin taso a len ee , nälkä että o p p ortu n istit työläisten joukoai tek ev ä t au k k oja ehjään rintamaan J E n sik sim ain ittu u n y rity k seen jestäv ät rajalle kom iteoita ot - i m aisina näiden ju ttu je n le v ity k ta aina m ustim piin ta an tu m u k laito k sen k in puoleen, m u tta tasvaa, verotaak k a käy y liv o im a isek s i sosialidem okraattiherrain pak ‘tam aan vastaan V en äjältä pa-| sessä. sellisiin asti, ju lk a isten n iitä sieltä olemme saaneet v astau k si. T y ö ttö m y y s saavuttaa en n en tu n a u ttavat av o im esti vihollista. Maltti he ovat o tta n e e t oppia Venäjän. Un ko ain ak in y rittä ä ry h ty ä, kun laaYia suom alaisia — ohranan M utta virsi on sama kuin en- v ärittäm ällä osottaakseen k u in seksi, että he kyllä to im ittav at tem attom an laajuu den. R anska v a i työväen jo u k o t kovasti painoi- sVliin - . | nenkin vaikka säveltä on hiu- ka neuvosto-elim et itse v a litta kaikki leh det tilaa jille , m u tta karin, Saksan ja m uiden maiden pro puu m ahtaviin liittolaisiin sa nähden vat päälle ja h e rra t sosialide- J a entäs sen “rajan avaami- kan m uunneltu. Jos heille vat m uka m ahdotonta jä rje s te l “jo n k u n lain en sen su u ri on kyllä sam alle tasolle, kuin vo itetu t m aat. letaarien k ok em u k sista. m o k raatit m onasti olivat luvan- nen kansan vapaalle liik u n n a l-1 J ° silloin kuin bolshevikit määnsä. k om m u nism i vielä onkin enemai: olem assa.” 1 lu olim atta siitä, että se sai ryöstö- neet 'a m n e stia a ’ se littän ee t ’ Sm olnan-opistolla valm istivat N euvosto-V enäjä nousee ta Siis on “jo n k u n lain en sen su u saaliina R eininm aat, laajensi a lu e i teo reettin en tun n u stu s ja eräänlaista “kunnia-asiakseen” sen. M u istattek o m im m oisella pau valtiovallan valtaam ista neuvos lo u d ellisestik in tsa a rin v a lla n ri olem assa.” taan E tu -A asiassa, kiristää voitetu ilta tu n n easia, niin tulevat tapahtumat jt T o isek sim ain ittu u n seikkaan h u lla so sialid em o k raattiset val- toille, ennustettiin suutapieksä rau n io ista korkeam paan ja täy- huolehtim aan sntiJ T äm än ohranan laitoksen lä m iljaardeja kivihiililuovut.uksella, ei porvaristo itse ja sotilasten dellisem pään v elv o itti heitä taas, p aitsi ty ö tiom iehet ju listiv a t e ttä eivät vien ty ö läisten että siitä tu lee vapaustaistelun kirkui y h te isk u n ta e lä päisee R aivaaja säännöllisesti, väen vaatim ukset, m yöskin van he voi antaa h allitu sh erro ille neuvostojen p ik aista h ajaan tu mään, sam alla kun k a p ita listi m u tta lu o k k a taistelu n kannalla sen on nistu saada talou ttaan k un toon , ase. eikä tyyd yttää ty ö lä isjo u k k o jen tar hat lupaukset. Ju listih a n S. sem m oisia su o jelu stila- ja ty ö m istä, kunhan ensim äisestä h u u set sivistysm aat kulkevat alati olevat lehdet p idätetään. T ou rsin p äätös ei ole todistus vie ____ e . Suo- peita. H u olim atta voito sta a n , huoli- S o sialid em o k raattileh tik in v ii väen £ ortam isvaltuuksia, k uin m auksesta on päästy ohi. Sa alaspäin lo p u llista ta lo u d ellista m en taistelevan köyhälistön pää- m atta v o ittajavaltojen kansain liitosta R anskan sosialistien riveissä tapibt* me m aaliskuun 27 p :n ä rauhan m itä sisälsi rajaseu tu lak ieh d o - n o ttiin , että kunhan vaan joku rom ahdustaan kohden. Y hteis ää n en k an n attajalle “ T yöm iehel ei se takaam aan kapitalism in neesta m ullistu k sesta, vaan myös » Jo ne k erran äänestivät K ornilov m arssii m uutam an tu k u n n allisten olojen jä rje stä m i le täm ä lu o n n o llisesti on san- olem a ssa p o ysty asiaa koskevassa to im itu sartik - tus. lo lle tarp eellista tu rvallisuu t- tä, että k ok o työtätek evän luokan p»i kelissaan että “ra ja on avattava sen lain kum oonkin. hannen kasakan etunenässä P ie sessä N euvosto-V enäjä on n y t f e.I?...ikävä seikka, sillä lehti mie- ♦», eikä karkoittam aan ty ö lä isjo u k k o - b ittin en tajunta on läpikäynyt tuot rauhan vapaalle liikunnalle, m at M u tta kun p o rv arit rupesivat ta riin , niin neuvostojen tuulen- jo, ja vielä enem m än läheisessä lellaän seuraisi su o m a laiste n ; i a herpaavaa sodan painajaista. p rosessin . Ja kaikkein merkitykset kustam inen ja ty ö n e tsin tä te h tä rähisem ään palvelijoilleen, va p iek säjät hajaan T_ tu v at kuin aka tulevaisuudessa, esim erkkinä ko- S.1.i.r.^?^a ^ P r.°^e^a a r’en rie n to ja N iinpä ei voin u t toisin käydä kuin sintä on, että kom m unism i on sassc| vä kum m m assakin m aassa va lit e li v a t lah tariv altip n pulaan nat tuuleen K ornilov tu lik in ko m aailm alle. taalla, n im ittä in niiden proletaa- että R anskan ty ö lä iset astu ivat venä- kann attajia m aaseud ulla, pienviijdt paaksi toisen maan asukkaille • jo u tu m ista ja m uita rosvoyhteis — ja läh ti myös, vieden m ûka T osiasiain ollessa näin, eikö Ke erenskin väliaikaisen h i l o l e ' S S r i r f i u . a ' S f a l ’ w Ì a ìld e - rien, jo tk a tu n te v a t v e lje llistä I Iäisten viitottam alle tielle. P u o lu een jäin jo u k o ssa , jotk a näihin asti ow| • U; aavVan "Pikkuis,en ” v e-ik u n n an 'v liK u k s lä ,“ n iin 'so siaT i-1 naan K so lld a risu u tta Suomert u rh e ita tie kävi joh d on m u k aisesti linnarauha- o d eet vastavallankum ouksen tukesii ki ?ehU raJ7 , LlkSen d ',m o k raattiset p arlam en ttip o li- ' lituksen. „ .......................... m o k raa ttiset le h d e t kokonaan .U ° k k a tO V e r ??t a k ? k^ a a n - V i e - i politiikasta lo n g u ela isten parlam entaa- ja eh tym ättöm in ä reservinä. Teot i lehti tuossa k irjo itu k sessaan : tukot pelästyivät S itten arv eltiin , että tarv itsee vaikenevat sellaisten kariitalis pelästyivät nahan pahan nöi. pai- su u styöläisistä on valistunein joukko! ...? tle to isllla ty ö lä isillä on e-Jm en op p o sitsio o n i-k a u d en kom m unis- lo tta a A _ a p u a n a Siihen saakka, kunnes nykyi väisesti p o rv arillisen y h te isk u n n i ITT n k k i u i l lje tta a A rk an g eliin muu- tiste n m aiden suhteen trimiA tllnancio « « .* 1 ~ taloudellinen __ 1 ’ aivVn pailysta, kenenkä eduille R ai m iin. K esällä 1918, jo llo in sa k sa la is siirtyn yt kom m u nism iin. Suun tu k an sia Anfßni«»-» en ten ten sotilai-l rom ahdushan set epäluulot toisen maan asu k nan puolesta ja u h rasiv at" työ- J3mia vaaja on vaaraton? ten jo u k k o jen välitön uhka oli tor raal*n«n m erk itys on vielä sillä, ett» kaita kohtaan haih tu v at, lienee laiset lah tarien ra ja s e u tu k in , , vaFaam iehs.ta ’ tä y d ellin en ja olot huonom m at juttu, m en ettivät lin n arau h ap olitiik ot ^k s* R an sk an kirjallisuuden mainein* k u ite n k in v ie ra itte n kansalais kynsiin. Ne söivät kom easti k e -!^ 3? J t a ! S t a . h a l l l t u s t a < n i i n kuin N euvosto-V enäjällä T äl- Oletko hankkinut To en em m istön sä. Siitä lähtien T ou r- kaim p,a edustajia A n atole France ot ten alistu ttav a jo n kinlaiseen il- veästi kok_° ,X enaJan ..kan*a jh a stu k sis- Iäisiä m aita on ueita, m ainitak lupauksensa vapaasta liitf,,,, m- • , ------- •*•«*«.« w «* ucu<t, i n a i n i r a « - »in k o k o u k seen saakka k iisteli kea- ’**tty ny t van h oilla päivillään komini j m oittau tu m isv elv o llisu u teen .” liik k u m isesta”. Ne n ie la siv a t! lt • . ka£ - «semme ty y p illisen ä esim erkkinä verille uuden tilauksen kustasuunta vallasta yhä kasvavan n ",te ,k ’n l sanvaltainen h allitu s katosi yh-| P uolan, Itävallan, U nk arin tällä viikolla? Oikeistososialistien parlamentarismia ASEMAN SELVIÄMINEN RANSKASSA 1 si I » *1 aa • «J a m VI a à . vasem m istolaisen LENININ KIRJALLISET TYÖT k a n sa n m ie lisy js (sosialistikum ouk- seen osanottoa, v äitte lee Plehanovin e i l i s i ä v a sta a n ). U seita ohjelm a- ja ! k an ssa, k irjo tta a R iian lakosta. jä rje stäy ty m isa sio ita koskevia kirjo- S itten tulee puoluekokous h u h ti— tuksia. toukokuussa L ontoossa tä rk e in e töi- V. 1903 — jolloin bolshevism i va- neen. J a taas k lrjo tu k sia, jo issa ar- kiintuu suunnaksi on rik a s kirjo- vostellaan porvariston petosta. tu k sista. ku»kon1iteaJr iet Wk” y'ny1k8l.ii °ñ * ~ l kol” - ' kk“¡''» ,X kuakonu.ean ja o rg a n i,atlo n lk o m ,•! a ja jie n kongreaaiaea. p e rn a t,„ la k le l,. toan (bolshevikkien ja m enshevik- ’ d o tu k sia; hän ku- k,en , su h tee t, puheita ja p ä ä tö s e h d o ; u ^ k a iJ .^ B u T v g in T vallan n duu- tu k sia B rysselin—Lontoon kongrea- m an b o ik o ttau k sesta, Europai E uropan ku sissa. ja v äittely ä "K undin”, erikoi erikoi- sen iiininHiot«« ia i * . m ouksesta ja ta an tu m u k se sta, siitä JL I" ’ Järjestö jen tarpeelli- i k u in k a «työväki ta istele e ja - - _porvarls- suudesta. A rtik k e le ita ^.SeV3 i,? S t0 pyrk,i vah a a n ”, su h tee sta talonpoi h o rju u ”, "R efo rm iaik a”, kum oukseni k i a , selvien tu n n u ssan ain v ä lttä m ä t sen in tellig en ssin te h tä v istä , kansa! töm yydestä, p a rla m en ttarism illa le ik lisuuskysym ys, "H ävyttöm yyden huip k im isestä, p o liittisesta lak o sta ja ka- pu, ei 1 y h tä ^n ’ k a° sanpuo- tu ta is te lu ista M oskovassa 1 1 logiikkaa - . ia iskee u ela.su u d en h ajaan n u s j. n. e. Kir- m enahevlhkej» kysym yksellä : "Mo- ja se n a ilm estyy "M aalaisköyhällstöl- n a rk istisen p o rv aristo n h ä n n ässä vai- ^ « l o v i l l e m aatalous- ko v allankum ouksellisen työväen ja : . m jk se ssa . Myös ta rk a sta a La- talonpoikain johdossa-” ’ kanssa, jo k a jo vii- T u o R anskan syvissä joukoista U- tovia v astaan . M arrask u u ssa pide (v e n ä jän k ie lise ssä) S osialidem okraa n eljän n esv u o sisad an työssä ja t«iit tään puolueen neuvottelukokous. tissa j a ’ P ie ta rin P rav d a ssa . U seim luissa oli k ä s itte e t selvenneet su \ . 19D7 v ä itellään ta a s duum an m at edellä lu e te llu ista ilm esty iv ät Jo k ain e n k ä sittää , e ttä ensim m äi- —1»00> tulee koko joukko- k irjaset s u u rta v arten , joka tuleva oli. vaaleista. \ allankum ouskokerousten P ie ta ris s a p a in e tu ssa “ T ä h d e ssä ” sen p ro le ta arise n valtion jä rje s tä jä ja "V enäjän sos.-detu. te h tä v is tä ” j a e- J a kun se tuli, vallankumous, oii1 p eru steella arv o stele e Lenin m enshf- (S v jesd a) tai m oskovalaisessa "Mij>- Lenin m yös paikoillaan. Joka piin:' n,aum an kom m unistien jo h ta ja on pe- rä ä s tä k u r is tu m is ta v äittely ä Tu- vikkien o p p o rtu n istista ta k tiik k a a . lissä (A jatu s). V iim em ainitun, ku u a se tti p o liittise n horoskoopin Pieti* j I ä POs i ‘ ™i'„l , ' a h n l’ Vln,;it ««“ * ’ » * - «»n-B ar,nov»lty a y. m. v a h a a n , ar- P ik k u p o rv aristo n v erettö m y y s käy kausilehden, ja tk o n a ilm estyi v. 1911 iin P rav d a ssa ja kokouksis.u Kerei ) T °n n ' 7 h ‘“ lkaa t ' kk<'le ,ta teolliauusdlaalos- y hä ilm eisem m äksi. T oukokuussa pi 14 “ V alistu s” (P ro sv e sh ev ije). Sii kin aik an a. P ak o te ttu n a “maan aik n in 7 l ä f * ! " * * “ • k»si' » ‘*- sak sa laista n .k irjain se- d etään Iaontoossa puoluekokous j,* nä Lenin k ä sitte le e k an sallisu u sk y sy hän Suom esta käs’in kirjolla;* ki l ” akka n’a » T n “ r " " 1“ los" lksia «’klhistorlaa. filosofiaa, a- h ein äk u u ssa neuvottelukokous Vii m ystä. lib e ra a lista ja m a rx ila ista kä- toukka, p aitsi m ,lioin v oittam atto m at jän y h te isk u n ta ta lo u tta ). in ä ttä , ja kun kriisi puhkeaa k*i’ purissa. E lokuulla on S tu ttg a rtin sify stä luokkataisteJuH t^ m ctalIlm ies. j kuun vallankum oukseksi. e s te e t-o v a t siihen p ak o ttan eet. H än ja «rib Myos esiintyy jo m aatalouskvsy- k an sain v älin en kokous. N iistä k a i * u a . -o ja 1912, D ublinin taistelu!-1 teoksen toinen puoli jää on lepääm ätön o rg an isaatto ri. E räs rjottam»!- mys (su u rtalo n p o jista, p o rv arillisista k ista on k irjo ituksia. M aatalouskysy- ta Irlan n issa, politiikan p e ria a tte e lli m ukana ollut kertoo, e ttä kun Lenin p iirteistä ta, se littä ä hän, e ttä on hauskeor; . V enäjän m aatalo u d essa). m y k sestä kirjoja. Myös suuri ko sia kysym yksiä j. n. e. S u u rta tie tovereineen 1 * o «vUlU K okoelm a talousopillisia k irjotelm ia e koelm a k lrjo tu k sia “ 12 vuoden a ja l to sa n a k irja a v a rte n k irjo tta a hän tu t lää vallankum ousta kuin kirjoitu* "sin etö id y ssä v a u n u ssa ” S aksan läpi M aalisk .. 1899 ilm estyy suuri tu tk ie l ta ”. Vuoden lopussa siirty y Lenin kielm an “M arx ja m a rx ila isu u s”, ju l siitä. M utta se eläm inen ei ole en 1917, niin h än ensim m äiseksi työk- m a "K ap italism in kehitys V en äjällä”. ulkom aille. V allankum ous on tällä k aisee yhdessä Sinovjevin ja Karae- tä n y t isäntä k irjottainasta. Kirjoi seen " o rg a n ise e ra si” sen vaunun, niin H obsonin k irja ajan k a p ita lism ista ja k e rta a ohi ja on o d o tettav a seu raa v aa lievin k an ssa k irjo tu sk o k o elm an lik- ( ta ltio s ta , “L asten tau d eista”, Käs e ttä kukin sai sopivan paikan (p er K a u stk jn m aatalouskysym ys a ih e u t kyä v a sta a n y. m.) k irja sia , puiiefij nousua, v a lm istau tu en siihen a h k e v id a atto re ista . J a tk a a k irjo tu k sia a n heet. naiset, la p se t). J a tä m ä “vä- a rtik k e le ita "K om m unistisi a Inter- ta v at a rtik k e lin sa, sitten ju listu s ra lla tu tk im istyöllä. S o s ia h d e m o k ra a fi,,, ja P ra v d a a a a .| n atio n ales« ,-- ilm ea.vy vhla adl“ "p a lfo n UX " l ‘e“ en "V. 190S to im itta a Lenin painoon kunnes le im ah taa su u rso ta. paljon päälle — o rg an iseeraam aau ta vastaan . kaikki to d istaen kuinka selvänä - hieman auurem pi. aa,uita. | Slperia, u . 7 ^ * " - r a a h u u a ,, tu,ee Lenin Pieta- m aatalo u sk irjo jaan . uuden painoksen Siihen p ä ätty y K am enevin lu ettelo ■ellä on k äsissään Venäjän L ac ’ »en vallankum ouksen" kään- riin, on siellä laitto m an a ja a jo itta in “ K apitalism in keh ity s V enäjällä", k ir kySymyS L eninin k i r ¡S k v o rtso v in “T av arafetisism in ar- nöksen. ja se n M arxilaisuus ja rev irio n ism i” (I osa) L enin k lrjo telm ista . T iede ja m aailm an m aiden proletariist^j ° ‘8U S iV U ,H S etO V aii VOStelun ja ulkom aille siirry tty ä ä n asem a. Suom en ra ja n takana. K irjo tta a puo- sekä laajan filosofisen tutk ielm an tään, e ttä L enin sodan a ik an a k irjo t N ohän o vat S1- “Is k ra ss a ” k irjo tu k si» V enäjän työ- Vuosi 1904 alk aa k irjasella puolue- !ueen uude6tijä rje stä m ise stä , talonpo- M arxilaisuus ja e m p irio k ritisism i”, S a a tta a ensin tuntua ku vilta :*’i taa S v eitsiin m u u te ttu u n S osialide n im e iä I v^ n liik k ^ läh im m istä teh tä v istä . ^a ia a n n u h sesta ja uuden lehden j ’sta Ja so ia väestä. vallankum oukset ta an tu m u k se llista filosofiaa v astaan , lainen p itk ä otsikkoluettelo. m o k ra a ttiin ja siellä 1916 ju lk aistu u n ju la is tu t aik ak au sleh d issä. | “ Työväki ja ta lo n p o ja t”, ylioppilait-j " E te e n Pa in ” (V p erjo t) ilm estym inen [Isesta kan sliah o m m asta ja vallanku- jos on hiem an ennen lukenut joka u h k a a so sialistejak in ta rtu tta a . "K o m m u n istiin ” k irjo itu k sia , jo illa P ie ta rin P ra v d a ssa ja k irjasissa . L. ,* ten ran k a ise m isesta siirtä m ä llä h e ’- ' m o u k sellisista teoista, anarkism isi:* S am ana ja seu raav an a *vuonna k ir on ainokainen arvo. ne kun alun a l tu k sia bolshevism in kehitjk K am enev on J a k e lta !« koonnut saa jd ä t aotaväkeen. V. 1301 G e n e v e .,* ' (edell. v. on Lenin e ro n n u t “Iskras- jos om aa hitusen mielikuvitusta, c;- i t a ” ). H än k irjo tta a "T yöväen hy- ja p u o lu eetto m asta kum ouksellisuu- jo ite le e " P ro le ta rfj’’-lehteen. joka 11- kaen p a n iv at paikalleen im p e ria listi t a v ,« a olevien tieto jen utukaan luet- ptdetyn kongreaain p ä ätö k set ja pu- v istä m ielen o so itu k sista ja e rä itte n 7 P,ta , 3rviOi “ V aakakuPPien m estyy ensin G enevessä, sitte n P an - saa tä lla ise n luettelon läpikäymä*’'! sen sodan ja so sialip ettu riu d en lu k u i m t , 9n niai: e k‘“ nO," " n ,r } S»“ » '» “ richin yhtym iäkö- h aily m ista ' ja k eh o ttaa o tta m a an op in tellig en ttien huonoista m ie tte istä " : sissa. \ . 1910 o tta a osaa K ö p e n h a -|s a t vivahdukset. E ikä vain sitä. tä voim akkaan vaikutuksen S« 1894 1,14. S e k ä sittä ä v iid e ttä sa- kouksen ainekset, Jo u lu k u u ssa o tta a ta iste lu sta itse v a ltiu tta v a sta a n y. m. pia vihollisista. m inan k an sain v äliseen k o ngressiin ja m yös re h e llisten in te rn a tio n a lis tie n ’ Pottaa kuinka vakavasti Len.’’ ta a o tsa k e tta ja e ttu in a ilmeatymi«- T aas a rtik k e le ita eri aloilta- "Suo M enshevikkejä v astaan k irjo tta a bro- ° Saa T aiuPere ea kokoukseen, k irjo tta a E uropan työväenliikkeen ku ten R osa L uxem burgin, T ro tsk in , alun alk aen on ottanut tehtävää»! vuosien m ukaan. Lyhyt k a tsa u s ta- !nCn k an san v asta la u se ": n äik * isten sh y y rin . A skel eteen p äin , kaksi ta V. 1906 tulee v äittely duum an boi- v irta u k sista . S inä ja seu raa v an a K arl R adekin, ra n sk a la ise n Goleyn, k uinka hän on ensin lukenut P*111' hän luetteloon a n ta a pienen k ä a ity k -, ta iste lu ; pakkot'yova» k ilit: k a sin ”. k o tta m isesta , m aatalouskysvm vkses- kunnollisesti. viitat ‘Semst- vuonna ju lk aisee k lrjo tu k sia V enäjän h o llan tilaisen G orterin, skandinavia- lä k sy n sä »en sen m iehen h a rra stu k sista , joka vojen vainoojat ja lib eralism in Hanni- la k k o tilasta, m arxilaisuuden h isto la isten “a s e is ta riis u ja in ” y. m. puoli- su u n tan sa ja sitä noudattanut, oli k u ts u ttu e sittäm ä ä n siksi m e rk il b a llt” ; m aa talouskysym yksen "arv o s ilm esty k e h ity k sestä . T olstoista, n aisuudet, e rh e e t ja e p ä ta rk k u u d e t a in a läh eisessä, ainakin ' lis tä osaa histo riassa. P o rt A rth u rin ku iuiskokous, jossa m en sh ev ik it saiv a t ria llise sta y h te y d essä P ie ta rin kun. ; u1-^! te lija t” : ekonom ism in (pelkän talou- kistum m en . (n iistä sos.-dem., sa a v a t oikaisunsa. S itten vallankum ous- ; enem m istön. S iitä seu raa pitklä°*väU- lik v id a a tto re lsta en va N äm ä k irjo tu k työväen k a n ssa ja sen, etujotä3* Syksyllä 1S93 tulee Lenin P ietariin la v. ,,me s, y k ifiaa en r ^ ^ i ^ t T a ’ a Z t i ^ U : Z k = ä sitteid e n selv ittely ä • ja v aln iista” - ! tely itä, m aakysym yksen selv ittely jä jo tk a ta h to iv a t k u ita ta salaisen puo s i "T oisen In te rn a tio n a le n ro m a h TvnväAn lu een ), k ad ete ista ja lo k ak u u laisista, d u s” (laaja tu tk ie lm a ), "O m an h alli k a n n a lta katso n u t ym päröi' iä T jo v a e n Ja p o rv aristo n J a duum aryhm len arvostelua. "M illaisia ovat V « ^ , kansan y stä v a t ^ 'n ä j ä n talo u d ellisesta eläm ästä : k irje m aa. Itse v altiu tta , liberaakj». A rvi kuink: k nka ne ta iste le v a t sos.-dem vas- j sem stv o ed u stajille; vallankum ouksel- k a n sa n v a lta ”. “ V allankum ouksen ai o itav an a on uuden kum ousnousuu 4 :n n en duum an vaaleista, liberaali- tuksen ta p p io sta ” ; "E u ro p an Y hdys poikia, pikkuporvarillisia kuntuuk- i p e s u ty ö v äen p olitiikasta. E nglannin v allo ista”, Z im m ervald-konferenssista ku V en äjällä”, "K ak si ta k tiik k a a " ta a n " . S eka arv o stelu "n aro d u lk k a ”. | Hse9U »eikkailem isesta. - j « -(m ah d o llisu u d et: "T yöväki . . „ ra tk a is -. s.-d. liik k eestä. V enäjän puolueista, ja e ri m aiden puolueista, o v at kootut, lisiä ja m enshevikkejä. • •* ,c>\ Onko m eidän jä rje s te ttä v ä valianku- k o o n !” (k a n san y -stä v ä) liikkeestä. S itten m aailm an ta lo u tta ja politiikkaa- • H uom iota h e rä ttä n y t k irjan en "Mi Alkaa k atso k o ylhäisiin ty ö v ä en e d u stajista E uropan parla- "P ro le ta ria a tin ja ta lo n p o i-■ päin, v; G. Sinojevin ulkom ailla p ari le n to le h tistä ja van k i tä te h d ä? ” (refe ro itu L jadovin Ven. m ous?”, ta M M auurak , T " , k irio tt;sl'! n . « u o d o a iu l linja, joka k . - , v a iia n k u m o u k s e iiia ^ n io k Z " : " 7 — k a p i.aa , la s ta (1895—97) s a la k u lje te ttu ja ju sos.-dem. h isto ria ssa ), puolueen oh käin k t a n 1 - . , . . . _______ . i a n kad« < » n rau k k am aiau u fla. ja ta. Stolypinin ia n a ro d n >n jä rje s tö is kanssa, suu rek ai kokoelm aksi "V as. ,UCen. työväenluokan. Venäjä» ja naroaniKKain naro d n ik k ain m aata- ten v irta a v -, ’ ‘ tä, Stolypinin j<* lis tu k sia P ie ta rin työläisille. V apuksi jelm aehdotus, k irjo tu s maat&lousoh- nen d ik ta tu u ri” j. n e Lenin selvi* *»>*.*»» I00O s u u rta siv u a ). S e |la n k u m o u k s e n ja vihdoin tuli “>**' m aatalo u sk v vsvm yaia, liberaa- ■ t#>n tuloa “ .7 “ « i’ ¡ . lähenem iaeaiä. demo- sisä ltä ä koko su u rso d an p o liittise n ------- u.ttaiaiuu.-,K y. m .; ohjelm aehdotus, k irjan e n sa jelm aata. ‘K äytännöllinen ta iste lu ja telee m an kum ouksellisen työväen lien ja k an san p u o lu elaisten suhU utu- kapina Ta 1 ? ° ia j° U s. ' iap o rin i r a tia s ta 3« k an san p u o lu elaisu u d esta k ronikan m a rx ila iselta k a n n a lta ja k o ista (te h ta is sa ). S ip e riasta (1S971 politikoim inen. ’ "Tusinasosialismi Ja m u * . . . u ¡ k apina. T ark k aa pu o lu eitten ja ta -¡K iin a ssa h . si ,«. O nnelliset ne, jo tk a alun alkaen o U ' ! K lin a ssa - Sen lisäk si koko joukko m ista siihen, väliaik aiseen hallituk- j p au sten ip a u ste n arv io im ista, v ä itte ly ä Mar-1 lu ette lem atto m ia kirjo telm ia P a riisin sn n a sam assa ru n sa a n annoksen vai- sa a n e e t olla m ukana sillä 1 id ' j - ' k irjo telm ia P a riisin lankum ousoppia. joka o so tta a, k u in k a K.-*- akyaywyaU. iika^ i
