a
TORSTAINA, HELM1K. 17 P —THURSDAY, FEB. 17
TOVERI
(THE COMRADE)
P **
*!*• FinniaE worker« in
Jo® Western States. The only Finnish
D aily in the West. Published Daily,
except Sunday, at Aatoru
by the Western W orkmen's
Society.
Mutta kuinkas on käynyt itse äskeiset suuret sanansa takai
käytännössä ?
sin ja antoivat lahtareille val
H e rra t
so sialid em o k raattiset takirjan pitää sotatilaa mielen
p arla m en ttaa rik o t ru p esiv atk in sä riiukaan työtätekeviä vastaan.
rau h an vahvistam isen y h te y d es
Tämä heid&n politiikkansa
tä pian kuin ilmestyikin. Sit
ten turvauduttiin im|>erialisti-
seen saartoon ja hyökkäykseen
kaikilta ilman "suunnilta, idästä,
pohjoisesta, etelästä ja lännestä.
'Koltshakin, Denikinin, Jude-
nitshin, Puolan junkkerien ja
Wrangelin kohtalot tunnetaan.
Näitä hyökkäyksiä valmistet
taessa ja niiden aikana saimme
kuulla lakkaamatta lähestyväs
tä neuvosi o-vallan romahdukses
ta.
Tsekko-Slovakian. Esimerkik- •“
si vapaassa itsenäisessä Puolas
sa, jossa sosialidemokraatit ovat
hallituksessa junkkerien muka
na, tiedetään olojen olevan huu
tavan kurjalla kannalla. Eräs
hiljattain Puolasta palannut a-
merikalainen lääkäri Honeij,
on aikakausilehdessä “Nation”
kuvannut Puolan oloja, sanoen
Puolan taloudellisesti vajon K u lk iessaan v o itto k u lk u u a a n läpi m e k evään ä Strassburgin puolu L
neen alimmilleen, että on mah E u roop an k eh itty n eid en kapitalistia- u k sessa vaati käsitelväksi Koi
dotonta toivoa olojen parantu ten m aiden on K olm as In ternationaa- In tern ation aaleen liittymistä.
mistä nykyisellä menolla ja ko le taas sivu u ttan u t erään eta p in : se j vat' v a sem m isto la iset kasvane et *
mennolla. Ja traagillisinta kai oli ran skalaisten p u o lu e k o k o u s T ou r- vaksi en em m istök si ja heidän
kista on, että kurjuudesta kär sissa, T u o k o k o u s on h a h m o itellu t p o rtu n istien välillä, jotka . * *
sivät eniten lapset, joiden huol varm an m uodon sille su u relle m ullis-1 kuriin, o n sillat kätki. e,vi‘ ai»..,
to täydelleen laiminlyödään, sa tu k selle, m ikä R an sk an ty ö lä isissä on
noo hän. Pikemminkin pide sodan jälk een tap ah tu n u t, se loi u u T u o lla ise n k ehityk sen »uunnan ».
vat k om m u n istit nähi
tään parempaa huolta aikuisis d elleen R anskan ty ö v ä en liik k e en .
nähneet jo
ta mieshenkilöistä, joiden tyy T ou rsin p u o lu e k o k o u k se n k a n sa in p äin . " Se tietää kapitalism in r0ni4
tymättömyyttä koetetaan siten välin en m erk itys on siinä, että täl dusta ja en n u staa kumoukselli,
lieventää. Lapsethan ovat täy löin en sik ertaa k om m u n ism i ju h li k oja R an sk alle. Mutta kehityt
delleen vaarattomia, joten kapi voitto a a n h u om attavassa voitta jäm ään n o p eu s on ylly ttä n y t. Epänuelu,«*
talismin moraalin mukaan
he sä, että siitä tuli erään m aan ty ö v ä en se on y llä ttä n y t porvariston ja kaiU
k arvaiset m en sh eviikit, jotka oi, **
joutavat nääntyä.
YHTEISKUNNALLISIA IA VALTIOL
LISIA VIRTAUKSIA ULKOMAILLA
sä to d ella puhum aan “am nesti- oli todellak in "p o sitiiv ista" ja
asta”. M u tta lo p u lta se heidän “ luovaa”, sillä se loi porvarival-
hom m ansa k u iten k in
su li —
O ffice Seventh and Commercial St., p aljaaksi su u rek si ääneksi. T o tio lle voim a- ja kuristuskeino*
ja.
M u tta Suom en ty ö tä te k e
Opposite Poat Office.
dellista tekoa ei ollut ollenkaan.
välle luokalle se oli m itä ju l
Phone: Office 365, Editorial Dep*t 832
M itään m uuta eivät näm ä so kein isku.
Poat Office Address i
sialidem okraattiset “luovan par
T O V E R I, Box 99, Astoria, Ora.
T äte n
sosialidem okraattien
la m e n ttity ö n ” m iehet
saaneet kaksi “su u rta ” p arlam en ttiy ri-
E D IT O R IA L S T A FF
aikaan, k uin e ttä rauhan vah ty stä m uodostui itseasiassa p o r
M u tta en n u stu k set aina p e t
Elia Sulkanen, Managing Editor, Sale vistam inen viiyästyi, tu o tta m a tta
v aristo a ja p o rv aristo n valtaa tivät.
N iin käy n y tk in . O n
Syvänen, A lex Sevo, Toivo A .
kerrassaan m itään etu a Suom en vahvistavaksi.
A. N. Koskela.
han tosi, e ttä asiat eivät ole
ja V enäjän köyhälistölle.
Ä skettäin näm ä sam at h e rra t hyvällä kannalla V enäjällä, jo s
Entered as second-class mail matter
T äm ä so sialid em o k raattisten y ritte le v ä t ja rru tu s ta
“am nes sa köyhälistö on o llu t kolme
July 18, 1912, at the Post O ffice at
p
arla
m
en
ttip
o
litiik
k
o
je
n
k
elju
i-
i
a
n
”
saavuttam
iseksi,
kuten
he v u o tta ankaran saarron alaisena
Astoria, Oregon, under the A c t of
lu
vankien
v
apauttam
isasiassa
ilm oittavat. Panem m e m erkille, ja kestänyt kuusi vuotta y h tä
M arch 3, 1 8 /9 .
rau
h
an
k
y
sy
m
y
k
sen
y
h
tey
d
essä
e
ttä sosialid em o k raattisten “luo m itta ista sodankäyntiä.
T saa-
•
jo u tu u sitäk in kurjem p aan va v an ” p o litiik a n m iesten n y t on riv a lla lta
saatiin
p erin n ö k si
loon, kun o tetaan huom ioon, e t o llu t pakko ta rttu a keinoon, jo ra p p e u tu n u t sekasortoinen ta
tä sosialidem okraattien edusta ka ei kuulu enää heidän parla- lous, jo ta on o llu t m ahdoton
ja t rau h an n eu v o ttelu issa olivat m ,ei;ttipolitiikkansa
säännölli saada
ty y d y ttäv ä sti
kuntoon
su o rastaan m yötävaikuttam assa siin keinoihin. M utta tässäkin jä rje ste ty k si.
M u tta su u n n a t
e tte i
rau h an so p im u k he an tau tu iv at y h tä h äpeällises tom an paljon on talo u d ellisten -
O ikeisto so sialistien ja sosiali siihen,
luokan o jen n u sn u o ra , jon k a p o rv a
o lle e t järk k ym ättöm än vakuutettu
V
erratkaam
m
e
n
äitä
oloja
seen
tu
llu
t
v
altio
llisten
vankien
dem ok raattien “luova’’ ed u sk u n
ti kuin kaikissa m uissakin yri- kin asiain jä rje ste ly ssä te h ty N euvosto-V enäjän oloihin, jo is ristolta vieras p orvaristo ei o le ly ö
siitä, ettei länsi-euroopalainen työläs,
n a lle e n to im in ta ei ole m uuta v ap au ttam isesta sellaista p y k ä tykissa, eikä yhtään vankia sen luovaa ty ö tä ja päästy edisty
n yt päätä puhki, eikä n ö y r y y ttä n y t, a in es
ollu t “kom m unism in hullut
sa
sentään
lasten
h
u
o
lto
alu
sta
kuin työväen etu jen kavaltam is lää, että kaikki luokkasodan ja k au tta ole vapaaksi saatu.
mään. P u itte e t uudelle parem p itäen on o llu t ensim äinen ja jon k a valtaa eivät o le jä rk y ttä n eet d en ” tartu n n alle altis. Tällainen U
vallankum ouksellisen
ta ja ty ö v äen jo u k k o jen edun työväen
m alle jä rjestelm älle on su u n n i tä rk e in velvollisuus. K öyhälis vaik eat taistelu t p roletariaatin kanssa. h ity k sen vau h ti olisi ollut Ranska
porvariston etujen alaiseksi, a- to im in n an vuoksi v an g itu t oli
SOSIALIDEMOKRAATIT te ltu ja p y sty te tty . Jä lellä on tö kyllä kärsii p u u te tta V enä P äin vastoin , R an sk an p orvaristo on m ah d oton ilm an edelläkäypää j, I
listam ista. H eidän to im in tan sa sivat saaneet vapautensa, vaan
enää rakentam inen.
J a N eu jällä, m u tta se kestää p u u tte en m u od ollisesti, jo sk a a n ei asiallisesti m anaikaisti» vallankumoukselliata
KÖYHÄLISTÖ VALLAN
eri m aiden p arlam enteissa ja tu li se etu vain ra jo te tu lle ry h
vosto-V enäjän köyhälistö, joka tyyty v äisen ä, tie tä en e ttä siihen m aailm an p orvariston etu n en ä ssä . S ii k om m u n istista kuohuntaa itä- ja t
’ PARJAAJINA
m uissa ed u stu k sellisissa toim is- m ille, n. s. “m aan p eto k sesta”
nä
on
p erso n o itu n a
k an sain välisin
kolm e v u o tta y h tä m ittaa on k y
T aas ennu stetaan N euv.-V e- ennyt torjum aan m ailm an im pe ei ole syypää köyhälistövalta, m ittasuh tein p orvariston halu sota- k i-E u roop assa. Saaden Venäjältä'*
V enäläiset
olisi
sa ei tu o ta työväestölle m itään sy y te ty ille.
° 8ak’ ‘ Saksa8ta tu k ea- on Ran.Lt
hyötyä. M u tta kyllä he osaa- vat tah to n eet u lo ttaa vapautuk- n äjän rom ahdusta. M yönnetään ria lististe n su u rv alto jen hyök vaan m aailm an im perialism i.
rum m utuksin u u d elleen rakentaa k a
_*_
1
•
C
tf
X
T
*
«
LroilrLiin
1
1
.___1_11*
äilT t-l kOmmUni’ tinen. kchity# E väk si o«k.
vat
sek o ittaa
y k sin k ertaisten sen k aik k iin vallan k u m o u k selli kyllä nyt, että N euvosto-V enäjä käyksiä kykenee kyllä talo u ten -
p italistin
iia n su n e en
n m aailm a, ei vain s ä ily t - !
.,
'
o«,,
— I J —
m ai
va^ankumoulta«Bi».
ty ö lä isten a jatu k sia ja siten ja r suuden vuoksi v ain o ttu ih in ja on so tilaallisesti kukistum aton, sakin järjestäm ään. Se on v a SUOS1VATKO LAHTARIT tää om aisu u ttaan , vaan vieläp ä lisätä I ** mU*
ru tta v a t lu o k k atieto isu u d en e- sitä he ta rk o ittiv a t, sopim ukseen m u tta m aan talous on n y t niin p a u tu n u t ulkonaisista
s itä
suu n n attom asti ja tuk eh u ttaa I- j ten saavu tu sten työtä, Venäjän pw.
v ih o lli
RAIVAAJAA
leta n a a tin
kolm ivuotinen
voittoni
distym istä.
o te tu lla m ääräyksellä.
M u tta rap p eu tu n u t, että rom ahdus ta sistaan sotakentällä, ja kykenee
dässä riehuvan y h teisk u n n a llisen k u
san k aru u s, U nkarin yhteiskunnalla«
T y ö läisjo u n y t kohdistam aan kaiken en e r
E rittä in selväksi täm ä asia tu suom alaiset n eu v o ttelijat — m u p ah tu u itsestään.
T äm än kysym yksen jo u tu u m ou k sen p alo, jo k a uhkaa tuhota k u m ou k sen Jeim ahdus ja kuolontea.,
lee to d iste tu k si kun seuraam m e kana so sialid em o k raattiset h e r kot ovat m uka tyytym ättöm iä, giansa taloudelliselle rin ta m a l tekem ään, lu ettu aan
viim eksi yh ä uusia aloja k ap italistista m a a il
p a u k set, Saksan köyhälistön hurmej
Suom en
so sialidem okraattien rat T an n er ja V oionm aa su o ras kun ei saada riittä v ä sti ravintoa le.
K iireenkaupalla jä rje ste l saapuneesta Suom en T yöm iehes m aa. T u ota osaan sa saattaa R ans
set taistelu t kuvastuvat Ranskan
taan
p
etk
u
ttiv
a
t,
pitääkseen
ja k u iten k in on alistu ttav a ty ö lään talouseläm ää.
p arlam en tarista toim intaa. O t
kan porvaristo n äytellä vain niin k a u
P elkääm ät- tä seuraavan v a litu k se n :
statistien
p äätök sissä Toursissa. Raa*.'
takaam m e tässä esille pari esi v a n g ittu n a suom alaisia p ro leta a v elv o llisu u teen ; talo n p o jat nou töm ästi on työhön ta rtu ttu kä
“A m erikassa ilm estyvien suo an, kuin R anskan kanea, p ie n v ilje li
ty ö lä iset eivät vielä ole oma,«
m erkkiä heidän toim innastaan. reja. E ttä näin on asianlaita, sevat pian kapinaan e lin ta rp e i siksi.
K aunistelem atta arvos m alaisten so sialistile h tie n m eil jät ja ty ö lä iset, jotk a sota d em o k ra a t n kan
ah
assaan
tu n ten eet, omissa taäd
V enäjän kanssa teh d y n rau to d istaa jo sekin, e ttä venäläi den rekviso in n ista su u ttu n een a ; tellaan neuvosto-elim iä ja olo le saapum inen on kovin epäsään tisen isänm aan p u o lu stam isk u vitelm in
han ratifio im isk y sy m y k sen yh- sissä lehdissä oli ihan viim e a i teo llisu u slaito k set rap p eu tu v at, je n jä rje ste ly ä ja tuom itaan si nöllistä. O ik eisto laisten lehdet on tak on u t p orvariston vau n u jen e- luissa k o k en eet, että porvarillis,
deydessä ju lista v at
sosialide koihin asti esitetty se mielipide, liik en n elaito k set ovat lam aan tä m ikä on hyljättävä. A nkaraa k u ten esim. R aivaaja, kyllä saa teen , heidän p o litiik k aan sa a k tiiv ise s d em okratia on todellisuudessa kiiluu-1
m o k raatit i) aikovansa lyödä että rauhansopim us takaa vapa nuksissa, ja kansa huokuu n eu itse k ritiik k iä h arjo tetaan kaik puvat jokseenkin säännöllisesti, ti tu k ee, tahi vastaan san om atta k är lem attöm in tä porvariston diktatuuri*
Eivät he o le saan eet tuta, että ponj
vahvan lyönnin v altio llisten van u tu k sen k aikille ‘“v altio rik o k vosto-byrokratian taakan alla.
kialla, sanom alehdissä, kokouk m u tta lu o k k a taistelu n kannalla sii.
ri on valm is k iip e e m ä ä n ruumuvuoi-
kien vapauttam isasian hyväksi, sista ” sy y tety ille. N y t he v ar
M erkille on pantava, e ttä k el sissa ja ylim m issä h a llin to e li olevat lehdet, kuten T yöm ies
M utta m aailm an sota, jo sta R anska
ten y li kun valtansa pönkittamiaj
sekä 2) ne v ak u u ttav at puolus- m aan ovat huom anneet asian ta iset so sialidem okraattiset leh missä.
N äitä
itsearv o ste lu ja Y- ny eivät saavu kuin silloin setvisi voittajan a, on tosiasiassa v ie
• tavansa työväekeä ¿joutum asta to d ellisen laidan siitä, e ttä Suo det, m ainitaksem m e yhden rää- lainailevat ulkom ailla k aik en lai tällö in ja sillo in k in hyvin van nyt lähem m äksi vararikk oa sitä niin- on k y sy m y k sessä . Heidän nahka.«
, ja tk u v an so ta tilap u ristu k se n a- men la h ta rit ja noskelaiset täy- vittöm im m än, Suom en Sosiali- set
ei o le vielä kuulin piirrelty totuutta. I
köyhälistövallan
vihaajat hoina. O lem m e k ään ty n eet a i cuin
v o itetu itak in .
T y ö tä tek ev ie n
laiseksi.
dessä yhteisym m ärryksessä j ä r - ; dem okraatin, ovat nyk y isin etu- keskusta- ja o ik eisto so sialisteis kaisem m in tässä asiassa p o sti tan salu ok k ien elin taso a len ee , nälkä että o p p ortu n istit työläisten joukoai
tek ev ä t au k k oja ehjään rintamaan J
E n sik sim ain ittu u n y rity k seen jestäv ät rajalle kom iteoita ot - i m aisina näiden ju ttu je n le v ity k
ta aina m ustim piin ta an tu m u k laito k sen k in
puoleen,
m u tta tasvaa, verotaak k a käy y liv o im a isek
s i sosialidem okraattiherrain pak ‘tam aan vastaan V en äjältä pa-| sessä.
sellisiin asti, ju lk a isten n iitä sieltä olemme saaneet v astau k si. T y ö ttö m y y s saavuttaa en n en tu n a u ttavat av o im esti vihollista. Maltti
he ovat o tta n e e t oppia Venäjän. Un
ko ain ak in y rittä ä ry h ty ä, kun laaYia suom alaisia — ohranan
M utta virsi on sama kuin en- v ärittäm ällä osottaakseen k u in seksi, että he kyllä to im ittav at
tem attom an laajuu den.
R anska v a i
työväen jo u k o t kovasti painoi- sVliin -
.
| nenkin vaikka säveltä on hiu- ka neuvosto-elim et itse v a litta kaikki leh det tilaa jille , m u tta
karin, Saksan ja m uiden maiden pro
puu m ahtaviin liittolaisiin sa nähden
vat päälle ja h e rra t sosialide-
J a entäs sen “rajan avaami- kan m uunneltu.
Jos heille
vat m uka m ahdotonta jä rje s te l “jo n k u n lain en sen su u ri on kyllä sam alle tasolle, kuin vo itetu t m aat. letaarien k ok em u k sista.
m o k raatit m onasti olivat luvan- nen kansan vapaalle liik u n n a l-1 J ° silloin kuin bolshevikit määnsä.
k
om
m
u
nism
i
vielä
onkin
enemai:
olem assa.”
1 lu olim atta siitä, että se sai ryöstö-
neet
'a m n e stia a ’
se littän ee t
’
Sm olnan-opistolla
valm istivat
N euvosto-V enäjä nousee ta
Siis on “jo n k u n lain en sen su u saaliina R eininm aat, laajensi a lu e i teo reettin en tun n u stu s ja eräänlaista
“kunnia-asiakseen” sen.
M u istattek o m im m oisella pau valtiovallan valtaam ista neuvos lo u d ellisestik in
tsa a rin v a lla n ri olem assa.”
taan E tu -A asiassa, kiristää voitetu ilta tu n n easia, niin tulevat tapahtumat jt
T o isek sim ain ittu u n
seikkaan h u lla so sialid em o k raattiset val- toille, ennustettiin suutapieksä rau n io ista korkeam paan ja täy-
huolehtim aan sntiJ
T äm än ohranan laitoksen lä m iljaardeja
kivihiililuovut.uksella, ei porvaristo itse
ja
sotilasten dellisem pään
v elv o itti heitä taas, p aitsi ty ö tiom iehet ju listiv a t e ttä eivät vien ty ö läisten
että
siitä
tu
lee
vapaustaistelun
kirkui
y h te isk u n ta e lä päisee R aivaaja säännöllisesti,
väen vaatim ukset, m yöskin van he voi antaa h allitu sh erro ille neuvostojen p ik aista h ajaan tu mään, sam alla kun k a p ita listi m u tta lu o k k a taistelu n kannalla sen on nistu saada talou ttaan k un toon , ase.
eikä tyyd yttää ty ö lä isjo u k k o jen tar
hat lupaukset.
Ju listih a n
S. sem m oisia su o jelu stila- ja ty ö m istä, kunhan ensim äisestä h u u set sivistysm aat kulkevat alati olevat lehdet p idätetään.
T ou rsin p äätös ei ole todistus vie
____
e
.
Suo-
peita.
H u olim atta voito sta a n , huoli-
S o sialid em o k raattileh tik in
v ii väen £ ortam isvaltuuksia, k uin m auksesta on päästy ohi. Sa alaspäin lo p u llista ta lo u d ellista m en taistelevan köyhälistön pää-
m atta v o ittajavaltojen kansain liitosta R anskan sosialistien riveissä tapibt*
me m aaliskuun 27 p :n ä rauhan m itä sisälsi rajaseu tu lak ieh d o - n o ttiin , että kunhan vaan joku rom ahdustaan kohden. Y hteis
ää n en k an n attajalle “ T yöm iehel ei se
takaam aan kapitalism in neesta m ullistu k sesta, vaan myös »
Jo ne k erran äänestivät K ornilov m arssii m uutam an tu k u n n allisten olojen jä rje stä m i le täm ä lu o n n o llisesti on san- olem a ssa p o ysty
asiaa koskevassa to im itu sartik - tus.
lo lle tarp eellista tu rvallisuu t- tä, että k ok o työtätek evän luokan p»i
kelissaan että “ra ja on avattava sen lain kum oonkin.
hannen kasakan etunenässä P ie sessä N euvosto-V enäjä on n y t f e.I?...ikävä seikka, sillä lehti mie- ♦», eikä karkoittam aan ty ö lä isjo u k k o - b ittin en tajunta on läpikäynyt tuot
rauhan vapaalle liikunnalle, m at
M u tta kun p o rv arit rupesivat ta riin , niin neuvostojen tuulen- jo, ja vielä enem m än läheisessä lellaän
seuraisi
su o m a laiste n ; i a herpaavaa sodan painajaista.
p rosessin .
Ja kaikkein merkitykset
kustam inen ja ty ö n e tsin tä te h tä rähisem ään palvelijoilleen, va p iek säjät hajaan T_ tu v at kuin aka tulevaisuudessa, esim erkkinä ko- S.1.i.r.^?^a ^ P r.°^e^a a r’en
rie
n
to
ja
N iinpä ei voin u t toisin käydä kuin sintä on, että kom m unism i on sassc|
vä kum m m assakin m aassa va lit e li v a t lah tariv altip n pulaan nat tuuleen
K ornilov tu lik in ko m aailm alle.
taalla, n im ittä in niiden proletaa- että R anskan ty ö lä iset astu ivat venä- kann attajia m aaseud ulla, pienviijdt
paaksi toisen maan asukkaille • jo u tu m ista ja m uita rosvoyhteis — ja läh ti myös, vieden m ûka
T osiasiain ollessa näin, eikö
Ke erenskin väliaikaisen h i l o l e ' S S r i r f i u . a ' S f a l ’ w Ì a ìld e - rien, jo tk a tu n te v a t v e lje llistä I Iäisten viitottam alle tielle. P u o lu een jäin jo u k o ssa , jotk a näihin asti ow|
•
U; aavVan "Pikkuis,en ” v e-ik u n n an 'v liK u k s lä ,“ n iin 'so siaT i-1 naan K
so lld a risu u tta Suomert u rh e ita tie kävi joh d on m u k aisesti linnarauha- o d eet vastavallankum ouksen tukesii
ki ?ehU
raJ7 , LlkSen
d ',m o k raattiset p arlam en ttip o li- ' lituksen.
„
..........................
m o k raa ttiset le h d e t kokonaan .U ° k k a tO V e r ??t a k ? k^ a a n - V i e - i politiikasta lo n g u ela isten parlam entaa-
ja eh tym ättöm in ä reservinä.
Teot
i lehti tuossa k irjo itu k sessaan : tukot pelästyivät
S itten arv eltiin , että tarv itsee vaikenevat sellaisten kariitalis
pelästyivät nahan
pahan nöi.
pai-
su
u
styöläisistä
on
valistunein
joukko!
...?
tle
to
isllla
ty
ö
lä
isillä
on
e-Jm
en
op
p
o
sitsio
o
n
i-k
a
u
d
en
kom
m
unis-
lo tta a
A
_
a p u a n a
Siihen saakka, kunnes nykyi väisesti p o rv arillisen y h te isk u n n i ITT
n k k i u i l lje
tta a A
rk an g eliin muu- tiste n m aiden suhteen
trimiA tllnancio
« « .* 1 ~ taloudellinen
__ 1
’ aivVn pailysta, kenenkä eduille R ai m iin. K esällä 1918, jo llo in sa k sa la is siirtyn yt kom m u nism iin. Suun
tu k an sia Anfßni«»-»
en ten ten sotilai-l
rom ahdushan
set epäluulot toisen maan asu k nan puolesta ja u h rasiv at" työ- J3mia
vaaja on vaaraton?
ten jo u k k o jen välitön uhka oli tor raal*n«n m erk itys on vielä sillä, ett»
kaita kohtaan haih tu v at, lienee laiset
lah tarien
ra ja s e u tu k in ,
, vaFaam iehs.ta ’ tä y d ellin en ja olot huonom m at
juttu, m en ettivät lin n arau h ap olitiik ot ^k s* R an sk an kirjallisuuden mainein*
k u ite n k in v ie ra itte n kansalais kynsiin. Ne söivät kom easti k e -!^ 3? J t a ! S t a . h a l l l t u s t a < n i i n kuin N euvosto-V enäjällä
T äl-
Oletko hankkinut To en em m istön sä. Siitä lähtien T ou r- kaim p,a edustajia A n atole France ot
ten alistu ttav a jo n kinlaiseen il- veästi
kok_° ,X enaJan ..kan*a jh a stu k sis- Iäisiä m aita on ueita, m ainitak
lupauksensa
vapaasta
liitf,,,,
m-
•
,
-------
•*•«*«.«
w
«*
ucu<t,
i
n
a
i
n
i
r
a
«
-
»in k o k o u k seen saakka k iisteli kea- ’**tty ny t van h oilla päivillään komini j
m oittau tu m isv elv o llisu u teen .”
liik k u m isesta”.
Ne n ie la siv a t!
lt •
. ka£ - «semme ty y p illisen ä esim erkkinä verille uuden tilauksen kustasuunta vallasta yhä
kasvavan n ",te ,k ’n l
sanvaltainen h allitu s katosi yh-| P uolan, Itävallan, U nk arin
tällä viikolla?
Oikeistososialistien
parlamentarismia
ASEMAN SELVIÄMINEN RANSKASSA
1 si I
» *1 aa • «J a m
VI
a
à .
vasem m istolaisen
LENININ KIRJALLISET TYÖT
k a n sa n m ie lisy js
(sosialistikum ouk- seen osanottoa, v äitte lee Plehanovin
e i l i s i ä v a sta a n ). U seita ohjelm a- ja ! k an ssa, k irjo tta a R iian lakosta.
jä rje stäy ty m isa sio ita koskevia kirjo-
S itten tulee puoluekokous h u h ti—
tuksia.
toukokuussa L ontoossa tä rk e in e töi-
V. 1903 — jolloin bolshevism i
va- neen. J a taas k lrjo tu k sia, jo issa ar-
kiintuu suunnaksi
on rik a s kirjo- vostellaan porvariston petosta.
tu
k sista.
ku»kon1iteaJr
iet Wk” y'ny1k8l.ii °ñ * ~ l kol” - ' kk“¡''»
,X
kuakonu.ean
ja
o rg a n i,atlo n lk o m ,•! a ja jie n kongreaaiaea. p e rn a t,„ la k le l,.
toan (bolshevikkien ja m enshevik- ’ d o tu k sia;
hän
ku-
k,en , su h tee t, puheita ja p ä ä tö s e h d o ;
u ^ k a iJ .^ B u T v g in T vallan
n
duu-
tu k sia B rysselin—Lontoon kongrea- m an b o ik o ttau k sesta, Europai
E uropan ku
sissa. ja v äittely ä "K undin”, erikoi
erikoi-
sen iiininHiot«« ia i *
. m ouksesta ja ta an tu m u k se sta, siitä
JL I" ’
Järjestö jen tarpeelli- i k u in k a «työväki ta istele e ja
-
- _porvarls-
suudesta.
A rtik k e le ita
^.SeV3 i,? S t0 pyrk,i vah a a n ”, su h tee sta talonpoi
h o rju u ”, "R efo rm iaik a”, kum oukseni
k i a , selvien tu n n u ssan ain v ä lttä m ä t
sen in tellig en ssin te h tä v istä , kansa!
töm yydestä, p a rla m en ttarism illa le ik
lisuuskysym ys, "H ävyttöm yyden huip
k im isestä, p o liittisesta lak o sta ja ka-
pu,
ei 1 y h tä ^n ’ k a° sanpuo- tu ta is te lu ista M oskovassa
1 1 logiikkaa
- .
ia iskee
u ela.su u d en h ajaan n u s j. n. e. Kir- m enahevlhkej»
kysym yksellä : "Mo-
ja se n a ilm estyy "M aalaisköyhällstöl- n a rk istisen
p o rv aristo n h ä n n ässä vai-
^ « l o v i l l e m aatalous- ko v allankum ouksellisen työväen ja
: . m jk se ssa .
Myös ta rk a sta a La- talonpoikain johdossa-” ’
kanssa, jo k a jo
vii-
T u o R anskan
syvissä joukoista U-
tovia v astaan .
M arrask u u ssa pide (v e n ä jän k ie lise ssä) S osialidem okraa
n eljän n esv u o sisad an työssä ja t«iit
tään puolueen neuvottelukokous.
tissa j a ’ P ie ta rin P rav d a ssa . U seim luissa oli k ä s itte e t selvenneet su
\ . 19D7 v ä itellään ta a s duum an m at edellä lu e te llu ista ilm esty iv ät
Jo k ain e n k ä sittää , e ttä ensim m äi- —1»00> tulee koko joukko- k irjaset
s u u rta v arten , joka tuleva oli.
vaaleista.
\ allankum ouskokerousten P ie ta ris s a
p a in e tu ssa
“ T ä h d e ssä ”
sen p ro le ta arise n valtion jä rje s tä jä ja "V enäjän sos.-detu. te h tä v is tä ” j a e-
J a kun se tuli, vallankumous, oii1
p eru steella arv o stele e Lenin m enshf- (S v jesd a) tai m oskovalaisessa "Mij>- Lenin m yös paikoillaan. Joka piin:'
n,aum an kom m unistien jo h ta ja on pe- rä ä s tä k u r is tu m is ta
v äittely ä Tu-
vikkien
o p p o rtu n istista
ta k tiik k a a . lissä (A jatu s). V iim em ainitun, ku u
a se tti p o liittise n horoskoopin Pieti* j
I ä POs i ‘ ™i'„l , ' a h n l’ Vln,;it ««“ * ’ » * - «»n-B ar,nov»lty a y. m. v a h a a n , ar-
P ik k u p o rv aristo n
v erettö m y y s
käy kausilehden, ja tk o n a ilm estyi v. 1911
iin P rav d a ssa ja kokouksis.u Kerei )
T °n
n ' 7 h ‘“ lkaa t ' kk<'le ,ta
teolliauusdlaalos-
y hä ilm eisem m äksi. T oukokuussa pi
14 “ V alistu s” (P ro sv e sh ev ije). Sii kin aik an a. P ak o te ttu n a “maan aik
n in 7 l ä
f * ! " * *
“ • k»si' » ‘*- sak sa laista n .k irjain se-
d etään Iaontoossa puoluekokous j,* nä Lenin k ä sitte le e k an sallisu u sk y sy
hän Suom esta käs’in kirjolla;* ki l
” akka n’a » T
n “
r " " 1“
los" lksia «’klhistorlaa. filosofiaa, a-
h ein äk u u ssa
neuvottelukokous
Vii m ystä. lib e ra a lista ja m a rx ila ista kä-
toukka, p aitsi m ,lioin v oittam atto m at jän y h te isk u n ta ta lo u tta ).
in ä ttä , ja kun kriisi puhkeaa k*i’
purissa.
E lokuulla on S tu ttg a rtin sify stä luokkataisteJuH t^ m ctalIlm ies. j kuun vallankum oukseksi.
e s te e t-o v a t siihen p ak o ttan eet. H än
ja «rib
Myos esiintyy jo m aatalouskvsy-
k an sain v älin en kokous.
N iistä k a i * u a . -o ja 1912, D ublinin taistelu!-1 teoksen toinen puoli jää
on lepääm ätön o rg an isaatto ri. E räs
rjottam»!-
mys (su u rtalo n p o jista, p o rv arillisista
k ista on k irjo ituksia. M aatalouskysy- ta Irlan n issa, politiikan p e ria a tte e lli
m ukana ollut kertoo, e ttä kun Lenin p iirteistä
ta, se littä ä hän, e ttä on hauskeor;
.
V enäjän
m aatalo u d essa).
m y k sestä kirjoja.
Myös suuri ko sia kysym yksiä j. n. e. S u u rta tie
tovereineen 1 *
o «vUlU
K okoelm a talousopillisia k irjotelm ia
e
koelm a k lrjo tu k sia “ 12 vuoden a ja l to sa n a k irja a v a rte n k irjo tta a hän tu t lää vallankum ousta kuin kirjoitu*
"sin etö id y ssä v a u n u ssa ” S aksan läpi M aalisk .. 1899 ilm estyy
suuri tu tk ie l
ta ”. Vuoden lopussa siirty y Lenin kielm an “M arx ja m a rx ila isu u s”, ju l siitä. M utta se eläm inen ei ole en
1917, niin h än ensim m äiseksi työk-
m a "K ap italism in kehitys V en äjällä”.
ulkom aille.
V allankum ous on tällä k aisee yhdessä Sinovjevin ja Karae- tä n y t isäntä k irjottainasta. Kirjoi
seen " o rg a n ise e ra si” sen vaunun, niin H obsonin k irja ajan k a p ita lism ista ja
k e rta a ohi ja on o d o tettav a seu raa v aa lievin k an ssa k irjo tu sk o k o elm an lik- ( ta ltio s ta , “L asten tau d eista”, Käs
e ttä kukin sai sopivan paikan (p er K a u stk jn m aatalouskysym ys a ih e u t
kyä v a sta a n y. m.) k irja sia , puiiefij
nousua, v a lm istau tu en siihen a h k e v id a atto re ista .
J a tk a a k irjo tu k sia a n
heet. naiset, la p se t). J a tä m ä “vä-
a
rtik k e le ita "K om m unistisi a Inter-
ta v at a rtik k e lin sa, sitten ju listu s
ra lla tu tk im istyöllä.
S o s ia h d e m o k ra a fi,,, ja
P ra v d a a a a .| n atio n ales« ,-- ilm ea.vy vhla adl“
"p a lfo n UX " l ‘e“ en
"V. 190S to im itta a Lenin painoon kunnes le im ah taa su u rso ta.
paljon päälle — o rg an iseeraam aau ta vastaan .
kaikki to d istaen kuinka selvänä -
hieman auurem pi. aa,uita.
| Slperia, u
. 7 ^
* " - r a a h u u a ,, tu,ee Lenin Pieta- m aatalo u sk irjo jaan . uuden painoksen
Siihen p ä ätty y K am enevin lu ettelo ■ellä on k äsissään Venäjän L ac ’
»en vallankum ouksen" kään- riin, on siellä laitto m an a ja a jo itta in “ K apitalism in keh ity s V enäjällä", k ir
kySymyS L eninin k i r ¡S k v o rtso v in
“T av arafetisism in
ar- nöksen.
ja se n M arxilaisuus ja rev irio n ism i” (I osa) L enin k lrjo telm ista . T iede ja m aailm an m aiden proletariist^j
° ‘8U S iV U ,H S etO V aii VOStelun ja ulkom aille siirry tty ä ä n
asem a.
Suom en ra ja n takana. K irjo tta a puo- sekä laajan filosofisen tutk ielm an
tään,
e
ttä
L
enin
sodan
a
ik
an
a
k
irjo
t
N ohän o vat S1- “Is k ra ss a ” k irjo tu k si» V enäjän työ-
Vuosi 1904 alk aa k irjasella puolue- !ueen uude6tijä rje stä m ise stä , talonpo- M arxilaisuus ja e m p irio k ritisism i”,
S a a tta a ensin tuntua ku vilta :*’i
taa S v eitsiin m u u te ttu u n S osialide
n im e iä
I v^ n liik k ^
läh im m istä teh tä v istä . ^a ia a n n u h sesta
ja
uuden
lehden j ’sta Ja so ia väestä. vallankum oukset ta an tu m u k se llista filosofiaa v astaan ,
lainen p itk ä otsikkoluettelo.
m o k ra a ttiin ja siellä 1916 ju lk aistu u n
ju la is tu t aik ak au sleh d issä. | “ Työväki ja ta lo n p o ja t”, ylioppilait-j " E te e n Pa in ” (V p erjo t) ilm estym inen [Isesta kan sliah o m m asta ja vallanku-
jos on hiem an ennen lukenut
joka
u
h
k
a
a
so
sialistejak
in
ta
rtu
tta
a
.
"K o m m u n istiin ” k irjo itu k sia , jo illa
P ie ta rin P ra v d a ssa ja k irjasissa . L. ,* ten ran k a ise m isesta siirtä m ä llä h e ’- '
m
o
u
k
sellisista
teoista,
anarkism
isi:*
S am ana ja seu raav an a *vuonna k ir on ainokainen arvo. ne kun alun a l tu k sia bolshevism in kehitjk
K am enev on J a k e lta !« koonnut saa jd ä t aotaväkeen. V. 1301 G e n e v e .,* ' (edell. v. on Lenin e ro n n u t “Iskras-
jos om aa hitusen mielikuvitusta, c;-
i t a ” ).
H än k irjo tta a "T yöväen hy- ja p u o lu eetto m asta kum ouksellisuu- jo ite le e " P ro le ta rfj’’-lehteen. joka 11-
kaen p a n iv at paikalleen im p e ria listi
t a v ,« a olevien tieto jen utukaan luet- ptdetyn kongreaain p ä ätö k set ja pu- v istä m ielen o so itu k sista ja e rä itte n 7 P,ta ,
3rviOi “ V aakakuPPien m estyy ensin G enevessä, sitte n P an -
saa tä lla ise n luettelon läpikäymä*’'!
sen sodan ja so sialip ettu riu d en lu k u i
m t , 9n niai: e k‘“ nO," " n ,r }
S»“ » '» “ richin yhtym iäkö-
h
aily
m
ista
'
ja
k
eh
o
ttaa
o
tta
m
a
an
op
in tellig en ttien huonoista m ie tte istä " :
sissa. \ . 1910 o tta a osaa K ö p e n h a -|s a t vivahdukset.
E ikä vain sitä. tä voim akkaan vaikutuksen S«
1894 1,14. S e k ä sittä ä v iid e ttä sa- kouksen ainekset,
Jo u lu k u u ssa o tta a
ta iste lu sta itse v a ltiu tta v a sta a n y. m. pia vihollisista.
m inan k an sain v äliseen k o ngressiin ja m yös re h e llisten in te rn a tio n a lis tie n ’ Pottaa kuinka vakavasti Len.’’
ta a o tsa k e tta ja e ttu in a ilmeatymi«-
T aas a rtik k e le ita eri aloilta- "Suo M enshevikkejä v astaan k irjo tta a bro- ° Saa T aiuPere ea kokoukseen,
k irjo tta a
E uropan
työväenliikkeen ku ten R osa L uxem burgin, T ro tsk in , alun alk aen on ottanut tehtävää»!
vuosien m ukaan. Lyhyt k a tsa u s ta- !nCn k an san v asta la u se ": n äik * isten sh y y rin . A skel eteen p äin , kaksi ta
V. 1906 tulee v äittely duum an boi- v irta u k sista .
S inä ja seu raa v an a K arl R adekin, ra n sk a la ise n Goleyn, k uinka hän on ensin lukenut P*111'
hän luetteloon a n ta a pienen k ä a ity k -, ta iste lu ; pakkot'yova» k ilit:
k
a
sin
”.
k
o
tta
m
isesta
,
m
aatalouskysvm
vkses-
kunnollisesti.
viitat
‘Semst-
vuonna ju lk aisee k lrjo tu k sia V enäjän h o llan tilaisen G orterin, skandinavia- lä k sy n sä
»en sen m iehen h a rra stu k sista , joka
vojen vainoojat ja lib eralism in Hanni-
la k k o tilasta,
m arxilaisuuden
h isto la isten “a s e is ta riis u ja in ” y. m. puoli- su u n tan sa ja sitä noudattanut,
oli k u ts u ttu e sittäm ä ä n siksi m e rk il
b a llt” ; m aa talouskysym yksen "arv o s ilm esty
k e h ity k sestä .
T olstoista, n aisuudet, e rh e e t ja e p ä ta rk k u u d e t a in a läh eisessä, ainakin '
lis tä osaa histo riassa.
P o rt A rth u rin ku iuiskokous, jossa m en sh ev ik it saiv a t ria llise sta
y h te y d essä P ie ta rin kun. ; u1-^!
te lija t” : ekonom ism in (pelkän talou- kistum m en .
(n iistä
sos.-dem., sa a v a t oikaisunsa.
S itten
vallankum ous- ; enem m istön. S iitä seu raa pitklä°*väU- lik v id a a tto re lsta
en va
N äm ä k irjo tu k työväen k a n ssa ja sen, etujotä3*
Syksyllä
1S93
tulee
Lenin
P
ietariin
la
v. ,,me s, y k ifiaa en r ^ ^ i ^ t T a ’ a Z t i ^ U : Z
k = ä sitteid e n selv
ittely ä • ja v aln iista” - ! tely itä, m aakysym yksen selv ittely jä jo tk a ta h to iv a t k u ita ta salaisen puo s i "T oisen In te rn a tio n a le n ro m a h
TvnväAn
lu een ), k ad ete ista ja lo k ak u u laisista, d u s” (laaja tu tk ie lm a ), "O m an h alli k a n n a lta katso n u t ym päröi' iä
T jo v a e n Ja p o rv aristo n J a duum aryhm len arvostelua.
"M illaisia
ovat
V
« ^ , kansan y stä v a t ^ 'n ä j ä n talo u d ellisesta eläm ästä : k irje
m aa. Itse v altiu tta , liberaakj».
A rvi
kuink:
k nka ne ta iste le v a t sos.-dem vas- j sem stv o ed u stajille; vallankum ouksel- k a n sa n v a lta ”. “ V allankum ouksen ai o itav an a on uuden kum ousnousuu 4 :n n en duum an vaaleista, liberaali- tuksen ta p p io sta ” ; "E u ro p an Y hdys poikia, pikkuporvarillisia kuntuuk-
i p e s u ty ö v äen p olitiikasta. E nglannin v allo ista”, Z im m ervald-konferenssista
ku V en äjällä”, "K ak si ta k tiik k a a "
ta a n " . S eka arv o stelu "n aro d u lk k a ”. | Hse9U »eikkailem isesta.
- j
«
-(m ah d o llisu u d et:
"T yöväki
.
.
„
ra
tk
a
is
-.
s.-d. liik k eestä. V enäjän puolueista, ja e ri m aiden puolueista, o v at kootut, lisiä ja m enshevikkejä. • •* ,c>\
Onko m eidän jä rje s te ttä v ä valianku- k o o n !”
(k a n san y -stä v ä)
liikkeestä.
S itten
m aailm an ta lo u tta ja politiikkaa- •
H uom iota h e rä ttä n y t k irjan en "Mi
Alkaa
k
atso
k
o
ylhäisiin
ty
ö v ä en e d u stajista
E uropan
parla-
"P ro le ta ria a tin ja ta lo n p o i-■ päin, v;
G. Sinojevin
ulkom ailla p ari le n to le h tistä ja van k i tä te h d ä? ” (refe ro itu L jadovin Ven. m ous?”,
ta M M auurak
, T " , k irio tt;sl'! n . « u o d o a iu l linja, joka k . - ,
v
a
iia
n
k
u
m
o
u
k
s
e
iiia
^
n
io
k
Z
"
:
"
7
—
k
a
p
i.aa
,
la s ta (1895—97) s a la k u lje te ttu ja ju sos.-dem. h isto ria ssa ), puolueen oh käin k t a n 1 - . , . . . _______ . i a n kad« < » n rau k k am aiau u fla. ja ta. Stolypinin ia n a ro d n >n jä rje s tö is kanssa, suu rek ai kokoelm aksi "V as. ,UCen. työväenluokan. Venäjä»
ja naroaniKKain
naro d n ik k ain m aata- ten v irta a
v -,
’
‘ tä, Stolypinin j<*
lis tu k sia P ie ta rin työläisille. V apuksi jelm aehdotus, k irjo tu s maat&lousoh- nen d ik ta tu u ri” j. n e Lenin selvi* *»>*.*»»
I00O s u u rta siv u a ). S e |la n k u m o u k s e n ja vihdoin tuli “>**'
m aatalo u sk v vsvm yaia, liberaa- ■ t#>n tuloa
“ .7 “
« i’ ¡
. lähenem iaeaiä. demo- sisä ltä ä koko su u rso d an p o liittise n
-------
u.ttaiaiuu.-,K
y. m .; ohjelm aehdotus, k irjan e n sa jelm aata. ‘K äytännöllinen ta iste lu ja telee
m an kum ouksellisen työväen
lien ja k an san p u o lu elaisten suhU utu- kapina
Ta 1 ? ° ia j° U s.
' iap o rin i r a tia s ta 3« k an san p u o lu elaisu u d esta
k ronikan m a rx ila iselta k a n n a lta ja
k o ista (te h ta is sa ). S ip e riasta (1S971 politikoim inen. ’ "Tusinasosialismi Ja m u * .
.
.
u
¡
k
apina.
T
ark
k
aa
pu
o
lu
eitten
ja
ta
-¡K
iin
a
ssa
h
.
si
,«.
O
nnelliset ne, jo tk a alun alkaen o
U ' ! K lin a ssa - Sen lisäk si koko joukko
m ista siihen, väliaik aiseen hallituk- j p au sten
ip a u ste n arv io im ista, v ä itte ly ä Mar-1 lu ette lem atto m ia kirjo telm ia P a riisin sn n a sam assa ru n sa a n annoksen vai- sa a n e e t olla m ukana sillä 1 id ' j - '
k irjo telm ia P a riisin lankum ousoppia. joka o so tta a, k u in k a
K.-*-
akyaywyaU. iika^ i