Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (Feb. 14, 1921)
MAANANTAINA, HELMIK. 14 P.— MONDAY, FEB. 14 I*2 l 37 TOVERI saivat siten keinotelleeksi itse l lija vaatii, että niiden olisi p itä (T H E C O M R A D E) leen so tila sv a a tte ita ^ tän k k ejä, n y t koota työväki kansallism el- jo sta on enää ly h y t m atka v al tys ja kun puheenvuoroja kannate- te poikamaisesti lähdimme toista yhdistystä kohtaan, «velat makta lankum oukseen ?” taan niin siinä syntyy aina sekaan- vuoroa hakemaan kokouksia varten. koon tai häätö ulos. *** P “ . ® /* * “ ° f Finnuh workers in ru u tia ja ly ijy ä huom aam atta ker lakoista erilleen omain vaatim us J a toinen am erikalainen kapi- nusta, joten tähän seikkaan Jää kor Täällä on suomalaisia liikkeitä ja J“® Western States. The only Finnish Meitä peräseinäjokelaisia on tiim D aily in the West. Pobliahed Daily, taakaan, e ttä he kykenevät k yllä ten sa puolesta taistelu u n . V ain ta listile h ti Chicago H erald E xa- jaukselle varaa? uusia kuuluu perustetun, mutta mikä Amerikassa iso joukko, ja yiiäoj optim istisem m ankin liikkeellä ollen kasvaa -kommu- “ «•P* Sunday, at Astoria, Oregon, tuhoam aan m iner k irjo tta a : Komitea, joka oli hankkimassa lai- lienee syynä kun ei ole muuta kurt johdosta meille kuuluu veivoiiL? hy the Western Workmen's Publishing ajatu stav an kuin se, m itä he e- nistinen puolue. “'Se on aktiivi n o ja K uopion työväenyhdistykselle, “Saksan tehtävä on m yydä ta yksi Th. Low ellin ilm oitus T overis Society. siä. Meidän on keskuudestannJ? d ustivat. nen — tai ei ole m itään.” varoitaan to isille kansakunnille ilm otti saan een sa lupaan lain o ja sil sa. " T iedossani olev at liik e m ie h e t o- kolehti, avustaaksemme k Sillä välin vei luokkataistelun E ik ä k u lunutkaan kauan, en- saadakseen kaiken kullan m itä lä ed elly ty k sellä e ttä Suom en p an v a t puolueen e n tis iä v e te ra a n e ja , rättävä O ffice Seventh and Commercial St., paikkamme yhdistyksiä. IshPemi!?' o b jek tiiv in en k eh ity s W ran g elin nenkun kom m unistit olivat liik Opposite Post Office. m aailm assa on — m aksaakseen k ista siirre tä ä n ra h a K uopion T yö m u tta niin kovin k iin ty n e e t dollarin sä ja ympäristöllä onkin j0 Phone: O ffice 365, Editorial Dep’t 832 alueella siihen, että W ran g cl on keellä. A iheen antoi se, että sen sitte liitto laisille. Täm ä on väenyhdistykselle. / la ita an , e ttä e iv ä t voi siitä h e llittä ä näjokiset keränneet dollarin m ¿7*' p ak o itettu yhä enemmän su p ista o ik eisto so sialistit v ah asiv at val Post Office Address: tehtävä uudelleen ja taas u u d e l L u en to k u rssiv ero n m ak su ssa hel in lähettäneet lahotta.,^* t Herman t _____ edes m ak saak seen puolueen jäsenyy- ta tä ja maan y h te isk u n n allista kanna- tio n avulla P ra g in työväentalon T O V E R I. Box 99. Astoria, Ore. Saarelle leen. K un se on teh n y t täm än te ttiin härän p yllyä. E nsin p ä ä te ttiiu : den. jo k a on työväenyhdistyksen esimiL' tu sjo u k k o aan ja lakkaam atta ja lehden. S yntyi suurlakko. m a k se ta an jä se n k o h ta ise sti, [ T y ö ttö m y y ttä on tä ällä. M utta seitsem än tai kahdeksan kertaa e ttä E D IT O R IA L S T A FF siirty m ään oikealle. o e tta k a a p a s o letteko muuallaHh M utta tu n tien , e tte i tu o talon vapautuu se-velasta. M itään sa v aik k a en n ak k o m ak su lä h e te tä ä n c-1 M utta lu n ta el ole. J o s niin k u in ha- K Elis Sulkanen, Managing Editor, Sulo su v a t huonom pia m eitä, vai L . , ? “K an san v allan k an n attajat”, ka valtaus riitä yksin aiheeksi, a- m anlaista kuin täm ä ei ole esi Syvänen, A lex Sevo, Toivo A . Johnson, d etit, tsaarin m in iste rit, N ikolai se te ttiin m uita vaatim u k si: h al te tty sitte S isyphus-tarinan ai sasto n k a ssa sta , e ttä kaikki tulee lu a tte tu lla tä n n e, niin v o itte luot- ko asia teille. A. N. Koskela. S itten olkoon m yöskin muistissa k Nikolajevvitsh — kaikki he ovat lituksen on ero ttav a; 30 prosen kojen, tarinan, joka kertoo k u in su h tee llise sti tä y ttä m ä ä n velvollisuu- ta a auringon p a iste e sta eläm iseen, tensa. M utta s itte n se sai k ään teen m uistaen, e ttä a u rin g o sta eläm ä la h k aiselle, jo k a lä h e ttä ä rahaa s * Entered ss second-class m ail matter saman k eh ity sjak so n eri asteita. tin p alkankorotusta, 1000 k ru u ka S isyphus v ie ritti kiveään y lä July 18t 1912, at tke Post O ffice at ja p ä ä te ttiin e tte i m a k se ta k aa n jä- tee, jo ta vasto in liika sy önti on hi- m een, e ttä P eräsein äjo en kunnan ¡>-t Stolypinin aikuisen talonpoikais nua jo u lu rah aa ja maan kansallis Astoria, Oregon, under the A c t of m äkeä saadakseen sen jälleen sen k o h taisesti, vaan o saston kassaa-1 d a sta itsem u rh aa. — U u tiste n u rk k ija, kln jo h ta ja h e rra M. Toppari on aan i i n julkaisem inen, — h erra pa tu tta m in e n ! — K uten näkyy o- vierim ään takaisin. M arch 3, 1879. ta. nut, e ttä kom m unistien (g. 0. työlii rooni aikoi k a h d e n t o i s t a livat vaatim ukset k irjavanlaiset. L iitto la ise t voivat saada Sak te n ) liike sa a s tu tta a hänen pankki vuoden k u lu ttu a saattaa Sen jä l E ikä ne ty y d y ttän e etk ä än radi- salta rahaa vain auttam alla S ak U usina jä se n in ä yhtyi osastoon Jac k ja M ary Mäki sekä Liisa Jar.- sa m ain e tta. — Peräseinäjokinen leen voim aan — o n n istu i vielä kaalisem paa työväkeä, vaan a l saa m yym ään tavaroitaan u lk o son. T erv etu loa m yöskin toim intaan huonom m in kuin täm ä P ie ta ri koi se eri paikoissa vallata te h m aailm alle. E navillen k an san k o k o u k sesta sen eikä vain jäseneksi. to im een p an ijo ita on ta rp e en muis- V A L K A IS IJ A Y L P E IL E E 100 pn.. W ran g elin jo u k k o jen k ä rs it A rk ad jew its S to ly p in in k u u lu i taita. V ertakin vuoti. B ruxissa “M utta liitto laiset pelkäävät S osialistipuolue on ru v e n n u t m e i t ä , . , . .... , .. ........ K IN T E U R A S T A M IS E LLA . tyä tappion alkavat hänen “aat sa “u d istu s” aikoinaan. S uuren kaatui 5 ja 23 haavottui. « . tu tta a , e ttä k e rra n k in jä ttä is itte poi- Saksan teollisuuden m ainetta. h an n alaisia 1 kosim aan sadan aste e n , , . . teelliset k a n n a tta ja n a k in ” jo u vallankum ouksen riehuessa n ä y t P orvaristo voitti. Sen tiedo Ne eivät halua että sen ty ö lä i k a m aise t tem put. Te e tte a listu n e e t L o p p ia ls a a tto ilta n a tunkeutui u. kuum illa k irjeillä. M utta k o sitta v a tu a yhä pahem paan e p ä järje s ti sen epäonnistum inen m u u ta tu sto im isto t säh k ö ttiv ät aatevel- set saavat eläm ism ahdollisuuten- ensim äisen kansan k o k o u k sen p ä ä p e en ran n a n esikaupungissa sijaitse tykseen. N iin san o ttu jen vapaa mien viikkojen k u lu ttu a varm al jilleen m uissa maissa, että h eil sa kilpailussa heidän kanssaan. on kylm äkiskoinen ja v arm a p ä ätö k töksiin. Toiseen kokoukseen ei sa a van V irtasen saunan numero-osasta sessään . P ä ä tä ä n k ä ä n osastom m e ei m ielisten y h teisk u n ta p y lv äitten ta. Ja sen m ukana k u k istu i ju h - lä otetaan n y t bolshevikit l u ji l punut sen k ään v e rta a o san o ttajia le h um alainen m ieshenkilö, joka sat ‘Siksi he asettavat m usertavan k ään n ä S osialistipuolueelle puhu kokous P arisissa on jo p u h u n u t allisin ru m m u n p äristy k sin j u le. O vat saaneet o h jeita ja ra 12*4 prosentin veron Saksan kuin ensim äiseen. K uulem aan ja a n o tta ja n ilm oitettua, e ttä kaikki n m a tta k a a n m enosta taak sep äin . Ees- pari kovaa sanaa m ain ittu a lah- listettu uusi suunta ’, joka piti haa M o s k o v a s ta ................... ritte lu ja n n e S osialistik o m itean nim en k a t o vat y lö sotettuja, ryhtyi vientitavaran bruttoarvolle, H e päin, m a rs’ on pääm äärä. O lihan se tarik en raalia vastaan huolim atta n iu staso tn ialaisten — h erro jen A siallisesti n äy ttää tuo liike sanovat Saksalle näin: o m istaa sitä u h k aav an a räyhääm ään, että hän us. uusi lu p ak irjak in jo tu llut. P ä ä te ttiin k e lp aam atto m u u d esta __ pie • V vapaam iinoom i ielisten oi te ia n tuum ien ___1 ___ m ukaan siitä, että he Ä vielä hiljan, olleen vähän sam antapainen kuin o m aisu u tta, joka sen nim iin on k a ita a te h d ä m itä tahansa, koska haa “ ‘Tee ty ö tä ankarasti, tuota, se panna raam iin ja a se tta a haalin nim m änkin tilaisu u d en tullessa k o rjata K oltshakin, D enikinin Suom essa m arraskuussa koottu. 1917. m aksa m eille seitsem än kertaa seinälle. on ent. suojeluskuntalainen ja kehu«, y listäv ät h äntä p ilviin asti. So- ja m u itten V enäjänm aan p elas T ied o t ovat vielä vaillinaiset. niin paljon kuin m aailm assa on Selvään tu li näkyviin k u in k a “poor- keli 2 v u otta tak ap erin ampunee^, A g itatsio n ik o m itea m eni ra v iste le sialivallan k u m o u k sellisetk in o- tajien “v irh e e t”. N ikolai N iko- M utta varm aa on, että työväelle kultaa samaan aikaan kuin me ta rie n ” pito pilaa selän sek ä jä rje n . 100 punikkia ja e ttä hän edelleen am. m aan alo tte lev a a so itto k u n taa vähän vat ry h ty n ee t epäm ääräisesti ja lajevvitshin saapum inen K rim in tu li siitä v altataistelu n esihar- teem m e kaikkem m e estääksem - Tulisi myös o tta a huom ioon, e ttä se puu kaikki punikit. Miehen käytök vaarattom asti arvostelem aan rau n io ille (hän ei luonnollisesti jo itu s. P o rv aristo n äy ttää nyt me sin u t rakentam asta teolli- k o r v a a , m u tta — kiesus! sitä sen ei pilaa vatsankin. sen tu ltu a yhä uhkaavammaksi ku, olisi p itä n y t tehdä. Sillä se n y t jo W ran g elia jo n k a ap u reina he tu llu t sinne tark o itu k sella läm- d ik tatu u riaan . Ja sitte n tulee VVorkers ko m itea on n y t uuden s u ttiin paikalle Lappeen apul.-nini#. suuksiasi ulkom aakaupan k a u t kuulem a tulee so ittam aan en sim ai itse ovat toim ineet. P arooni m itelläkseen lahonneita lu itaan ) toisten vuoro. tu lo k k aan nim i, jolle pakkoluovute- m ies V. K irver, joka pidätti räyhää ta, joka vain tekee m ahdollisek seen n äy tö siltam aan ja jokaiseen il- "W rangel sensijaan pitää edel, on paroonin työn johd o n m u k ai taan S osialistik o m itean om aisuus. jän ja lö ydettiin hänen taskustaan si vaatim aim m e su o ritu k sien tam a tila isu u te e n siitä lähtien. leenkin dem okratian lakeja k u n sena loppuna k ru u n aten sen. A inakin tuo m arien ja lakim iesten pirtupullo. P id ä te tty esitteli itsensä tä y ttäm isen .’ ” niassa. “S u u riru h tin a s” N ik o M utta ju u ri sinä hetkenä, kun A gitatsionikom itea hom m aa k o v al-| luona on käyty ju o ru am assa, e tte i v aljasliik k een o m istaja Toivo Aaikas N iin k irjo ttav at am erikalaiset $56,000,000,000 la k iireellä o h jelm ailtam aa helm ik. I E navillen “kansa** ty k k ä ä siitä s o la i N ikolajew itsh ilm esty y ” o- vanhin jälelle jään y t Rorhanow seksi ja on hän m. m. v. 1918 kesäl k ap italistileh d et. 19 p :n Iliaiksi. Sinne sopii tuoda tul-1 sialism ista. A ijai k u in k a y len täv ää! lä to im in u t L appeenrannan vankilei massa korkeassa persoonassaan” ilm estyy n äk ö p iiriin , lähestyy L ukijalla ei varm aankaan ole K apitalism in kukistam isen K rim ille , lainatakseen K rim in vallankum ouksellinen puna-ar ensi silm äyksellä käsity stä edel pelko se on, joka panee niin pu- lessaan ohjelm aa p äässään sekä tas-1 H e rra t kyllä tu n te v a t to im in tan n e rin v a rtija n a . A sikainen toimitettua h e rra lle ja k äskijälle Rom anow m eija K rim in n ientä ja valtaa lä olevan luvun suuruudesta. kuissaan. T erve näkem iin! ky sy m ättäk in . Te ta a s k ie rrä tte k a n p o liisip u tk aan selviäm ään ja tulee 1 humaan. R asputin k ru u n u n loistoa. Ja V enäjän vastavallankum ouksel- A pulainen. saa sillä W o rk ers kom itealla. Jo s sy y te ttä v ä k si juopum uksesta ja häi M utta m iksi sitte liitto la iste n Se on seitsem än kertaa niin sam oihin aikoihin kuin N ikolai Hsten viim eisen turvapaikan. joku u sk altaa te itä siitä m u istu tta a , riön te o sta yleisellä paikalla. <N ikolajew itsh ilm estyvät W ran- H isto riallin en k eh ity s ei h e t suuri kuin koko m aailm an kulta- valtiom iehet P ariisissa m oisen saa hän äk äisen v a sta u k sen : “ M itä suunnitelm an laativat? E ivätkö gelin avuksi-seuraavat p elastajat: keksikään pysähdy. T uo vas- varasto dollareissa laskettuna. te rä k ä n o k a t tie d ä tte ! ” E m m ehän P O S T IL IIK E N N E VENÄJÄN JA Täm ä luku osuttaa sitä s u m - h ^ e m ä s T t K S n 3 P?m„k° ?, kenraali B alachow itsh, joka s iir tavallankum ousahjo m u u ttu u O saston kokouksesta t. k. 6 p. C a-11116 m itään tie d ä k ää n ja niin joudura- S U O M E N VÄ LILLÄ. tam an su u n n ltelm au ty y T au rian niem elle, U nkarin vastakohdakseen, K rim istä te h maa, m inkä liittolaisten v a l t i o - ! ^ ™ , lif. valtion aluekom itean m uistu tu s | Iue n en ä s tä v edettäviksi. Voi te itä V a lm istau d u ttae ssa parhaillaan m työväen m estaaja, am iraali H o rt- tiin V enäjän v allan k u m o u k set m ieltet k irjo ttiv a t paperille äs- E päilem ättä. k u u k a u sirap o rttie n lä h e ttä m ise stä o vielä k e rra n , te m eidän nokistam m e tn. k au p p asu h teisiin Neuvosto-Veni hy, joka koettaa päästä armei- kolkka. — Die Rote Fahne ken P ariisissa ia läh ettiv ät «-en v .. jä n k an ssa on varsinkin liikemiespti- Saksan kansalle — " m a k s e t t a - p “ sama, pe,kko n äy t‘ te ttiin ta a s huom ioon ja uudelleen | vetä jä t! — L. F, joineen W ran g elin avuksi, herra vaksi laskuksi.” I ta y ty l P a rilsls' a k atsottuna ole- a n n e ttiin v akava varoitus jäsen k irju - re issä h e rä n n y t m ielenkiintoa, koski Savinkow, joka saapuu P e tlju - rille e ttä hänen on tä y te ttä v ä tehtä-1 f Siinä olisi lasku - siitä lys ^ M !ahem Pa" a -. D , ja m illoin tav allisen postiliikenteei TSEKKO-SLOVAKIAN ran luo sitoakseen osan paroo- tistä, että Saksan kansa jo u iu i „ i n .C ^ U ," i p 1 " “ ,. R a n s k a n vänsä. T äällä k a sv a a sellainen y k alkam inen m ain ittu je n maiden välil nia vastaan taistelev ista voim is-, MELLAKAT silöllinen henki, e ttä eipä oikein ku cn+»i o v » « « « „1.1 ...... J m in iste n stö kukistui siitä syys- lä voi tap ah tu a. ta U krainaan ja h erra F ilo s - ! sotaan ju n k k erien sa ajam ana. tä, että se kieltäytyi vastaam as- kaan viitsi niitä jouk k o p äätö k siä niin V iim e vuoden loppu näki yh- U. S. on täm än asian johdosta kään L asku mT on ä r ~ k n ä itte n , Valti° ‘ ta cofow, joka m atkusteleikse Pa-1 miesVen edustajakam arissa te h ty kin tark o in n o u d attaa. T oivotaan sen riisiin palvoakseen W ran g elin d u \U° massa k an salh s- m iesten m ääräyksen m ukaan — ty n y t p ä äp o stitireh tö ö ri Albrechtin jotka koskivat tään , e ttä tu lev aisuudessa a sia t m uut E H D O T U S U U D E K S I A S E V E L V O L puoleen, joka on ilm oittanut, etti jum alaa m onsieur M illerandin 1 k mella- m aksettava 42 vuoden kuluessa. kysym yksiin, tu isiv at. S. S. J ä rje s tö n k e sk u sv ira s persoonassa ja anoakseen a p u a - ehka v n m eiset kansalliset L IS U U S L A IK S I. Suom en puolelta siihen, mikäli s* Se m erkitsee sitä, että Sak- Ranskan ulkom aapolitiikkaa ja to sta tu llu t kirje, koskeva puolueesta maan taloudellista asemaa. T i- koskee k irjep o stik o rtti- ja risKside- hänen p o liisik äty reiltään . ensim aiset p ro letaariset. W ie- Ä Ä S , “ u i 3 la n n e k e r ‘ a k a i k k !a a " "¡¡n V altioneuvoston v. 1919 a se tta m a ero am ista ja siitä jo h tu v ia siv u seik „ .. , ; n in K om m unism us” lehden mu- postia, voidaan ry h ty ä milloin hyvän kom itea, jonka te h tä v ä n ä on ollut K aikesta h uolim atta alkaa vai- kaan joku p iirre n ä istä : koja, lu ettiin . P uolueesta ero am isek sä. A sia riippuu ensi kädessä Ken- deksi suorittaakseen osalleen s h ^ h T A T n n « Tehdä m ‘o ‘St,enS,i! su u n n ite lla Suom en p u o lu stu slaito k koisten ylevä m ieliala vaihtua K aksi v u o tta on T sexko-Slo- lankeavan $1,000. si a lo te ttiin ä än e sty s ja ja tk e ta a n si sitä h irv in n y t tehdä Se lupasi vosto-V enäjästä. Postiliikennettä «k peloksi. A rm eijan henki alkaa väkiä o llu t “itsen äin en ”. E nnen Täm ä v ertailu on lu o n n o lllse s-' teh.da aen vasta sen Ja lk « " k u i» tä vielä seu raa v assa kokouksessa jo- sen uudelleen jä rje stä m is tä , on nyt- voida a lk aa ennenkuin Venäjä on il tu rm eltu a. Ja siihen ovat lah so rre ttu tsek k iläin en porvaristo ti vain vertauskuvallinen. T osi- ! ” " ‘a ? ,, Paa„ v Ste. " <in k? kous ka on t. k. 19 p. Asia lienee vähän tem m in «aanut m ietin tö n sä valm iik- m o itta n u t sitä haluavansa ja siinä K om itea e s ittä ä yleisen palve- ta rit itse syypäät. H eidän tie m aksoi kalavelkojaan saksalai asiallisesti ta rk o ttaa laskun suo-1 S?„ ? m e käy-1 “,a ,? 3 tarkot.et.- pulm allinen ra tk a ista e . rik a Olem valm is n o u d attam aan kansainvälisiä la iie s s i ‘j ä r - | 1USaJan « » P e te ttä v ä k si yhdeksi vuo tonsa N euvosto-V enäjältä olivat sille.» S osialidem okraatit apuna. r i t t a m i n . n neet v ieraisilla a m erik alalse ssa jä r " ,.L .. ‘un? Silla tarkotettnn vain sitä, p eru steita. Kun V enäjä kuuluu mm- koko ajan niin valheellisia, että M utta viime lokakuussa ottivat rittam m en vain työväenluokkaa että vastaukseksi edustajakam a- je stö ssä ja pysyneet sille vieraana. deksi, jo ta v a sto in e rik o isaselajeille ilm an postiliittoon on hyvin lunhn- heidän tä y ty i ehdottom asti jo u ja lähtivät h allitu k sesta. Ja por L oisluokan jäsenet eivät m itään rin kysym yksiin voitaisiin sitte Em m e ole v a ik u tta n ee t kai paljon ku ten ratsu v äelle, tek n illisille jo u vaa, e ttä se jä rje s tä ä postiliikenteen T yöväenluokkahan h eitä tu a v äärin k äsity k siin . K aikki varisto teki, m itä se tekee vähin tee. esittää tämä huikea summa heidän to im in tan sa v irk istäm isek si. koille, ilm ailuvoim ille, so talaiv asto l sä ra u h a llisia oloja silmälläpitäen nuo k u v itellu t kapinat M osko m uuallakin. A setti “p u o lu eetto kin hartioillaan kantaa. T aloudellisen asem an k ä rjisty e ssä o- le ja tyk istö lle e h d o tetaan pidem pi, n i i n pian kuin se sille käy mahdolli vassa, K rem lin jo u tu m in en ka m an” virkam ieshallituksen. A si 1 v. 6 kk. k estäv ä, asevelvollisuusai- kouksen asettam an ikeen paino iiPVPnnu2 2 • ? « k • naaar ? lisi ollut edullisem pi pysyä puolueen ka T ä stä tek ee poikkeuksen rannik- seksi. p in allisten käsiin, N euvostoval allisesti m erk itsi se sitä, että ole sa, sillä itse n äise n ä k ie lijä rje stö n ä vielä edelläolevalla luvulla- .. ^ Iaf1y k sek sl- . Varkc“ltus lan kukistum inen N ishni-N ov- porvaristo ei enää ta rv in n u t so kaan ilm aistu. Sillä paitsi t u o - V a ~ i - " a ‘- ’ n “ m erolIIa- m erkitsem m e a in o asta an sam an ver- kotykistö. jonka palv elu sajak si ehdo- K U N N IA T A PA IK KAAM AAN gorodissa, vastavallankum ousten sialidem okraatteja. Sen tä y ty i ta suoranaista korvausta, a s e t e t - 1 v yF u '33 haataa ‘?‘ ran kuin nolla tekevän num eron va- ' te ta a n vain 1 vuosi. Se, m ihin aselc- suorittam a T om skin valloitus, v aru stau tu a väkivaltaiseen vai tiin Saksan su o ritettav ak si 1 2 ^ I S?, kaa? kse,n sy n n y tta- sem m alla puolen. T ällaiseen asem aan ''" n..k ” kin asevelvo,Iinen joutuu, mää- on \ apaan K ansan vastaava toimit lukem attom at kapinat ja kaik- lanpitoon työväkeä vastaan. Palk p ro sen ttia Saksan kaiken u ik o - : X , . , v i l n h b k u k lS t,V.m !S ta tulem m e suurine haaveinem m e. Po- r ' taan k u tsu n ta tila isu u k sissa tol- ta ja h a a ste ttu . T äm än pitäisi tapah Kuopion raastuvanoikeudessa ki m ielettöm yydet, jo ista valkea kasoturelkseen sai se niitä leeio- liittin en asem a tulee pysym ään sek a m ite tta v a n tu tk im u k sen peru steella. tu a m aakaupan bruttosum m asta. Ja kulia t ° a P° ‘-- V sanom alehdlsto tiesi k e rto a ,! nalaisia, jo tk a V enäjällä, Rans- täm ähän se onkin se v iim eisteli-i Ä ™ 1' vana kunnes on saa tu työläisjoukot K om itea toivoo erikoisem m in, e ttä helm ik. IS p :n ä . T alollinen Alba L aitinen Kuopion 7 a:',k,k\ . ne Ve,‘v,at ,« « .W r a n g e l- kassa ja Italiassa olivat enten- puolellem m e, joka on m ahdoton niin koulusivistyksen saan eet, jo tk a val vä isku, joka tekee Saksan kapi seikkailun joh d o n k in harhaan. jten __ _______ Se oli ai" ainoa keino saada ai- kauan kun kapinoim m e om assa lei tion puolelta ovat o lleet etu o ik e u te p itä jä n H irvim äen kylästä on luul riveissä taistelleet 'vapau- listien ulkom aakaupan mah j u oa, “T oivom us on ajatu k sen isä”, | d en ” R u o k i t a , 'V j o i d e n eUmän ta tu ssa asem assa, palvelisivat pidem lut k u n n ian sa rikkoutuneen raaini- dottom aksi y r i„ ä ä s u o ritta ? e- i ' deS J° n kln la ‘ sta tyynny- rissäm m e.*) sanoo saksalainen sa n an la sk u .! sisältönä n y t on kapakoissa ve- O sastom m e ta rv itse e om an haalin, m än a jan su o ritta a k se e n alem m an ! tun ,elldeD takia t «V w ja ltam erenm aakuntalaisten ai- teleh tim in en ja kansallis-sanka- delläm ainitussa luvussa ilm ais- E hdotuksen m u Itävallan tila on siitä e n te e lli koskapa h u v ito im ikunta ja näytelm ä- u p seeritu tk in n o n . tu a sotakorvausm äärää. voissa, joissa piilee sangen laa- rin osan näyttelem inen senä m erkkinä. seu ra ta rv itse v a t haalia jokaisena kaan tulisi pidem m än asevelvollisuu M E T S Ä P IR T IN “ IK U IN E N TULI" Kun täm ä suunnitelm a P arii jak an to in en “toive", m uodostui J a sitten sy n ty i lokakuussa Joku aika s itte n kierteli sanoma lau an tai-iltan a iltam iaan v arten. T ä den k u stak in ik älu o k asta suorit ta- sin kokouksen jälkeen tu li tie-f lehdissä u utinen, e ttä eräässä kylä«- m aan noin 6,500 m iestä. K o rvaukse tästä toiveesta ajatu s punaisen tappelu — m uistopatsaista. Tshe- toon, lausuivat useat e n g la n tila it m än oikeuden haalin käyttöön kokous arm eijan hajoam isesta ja selkä- kit tah to iv at kaataa saksalaisia myös heille antoi ja niin m uodoin na pidem m än a ja n palveleville eh d o t sä M etsä p irtissä paloi jonkinlainen puolem m e sekasortoisesta tilas- (itävaltalaisia) keisari- y .m . p ai set p o rv arilliset finanssiasiain jäim m e ilm an h aalia virallisia ko taa kom itea, e ttä reserv iu p se ereik si “ikuinen tu li”, joka tosin ei polttanut, V IIM E IN E N V A R O IT U S ! ta. E i u sk o ttu vähääkään sellai-j saita. Saksailaiset nousivat kun- tu n tija tk in m ielipiteenään sen, kouksia v arten . V ähän niinkuin hy ja ai ¡päällystöksi k o r o te tu t saisiv a t ci k ä ry n n y t eikä savunnut. Joka ta ‘‘Eräm aan R itarit” m enee Berke- v ä n tah to ise sta luovutim m e sunnun- sam an palkan kuin v ä rv ä tty alipääl- p au k sessa se valaisi aina pimeän ai sn n tieto ih in , että bolshevikkien niaansa puolustam aan. Ja sitten että n äitte n vaatim usten tä y ttä halonhankin ta on parem m alla tapeltiin. P arlam entissa puhut m inen on y k sin k e rtaise sti mah- leyn T overituvan n äy ttäm ö llä sunun- tai-illat eräälle k irk k o seu ralle ja sit- lystö ja tav allin en m iehistö saisi 5 kana. P aljon kansaa Metsäpirtistä A . . . . . tain a h elm ikuun 20 p., alk aen täs- te n c T ra u ta tc lt’ ! Hin, ja rru te ttiin , p a u k u te ttiin dotonta. k e rta a suurem m an p ä iv ärah an kuin ja m u u altak in kävi valoa katsomassa. A m erikaiaiset k ap italistileh d et m älleen kello 6 illalla. K auvan on tensa k u lje tu sk y k y on parantu- p u lp etteja, p u h allettiin lasten m uut asevelvolliset. Lopuksi e iv ä t raetsäpirttilaiset saa •) S. S. J ä rje s tö n vaikutus Ameii- nut, että heillä on raakaöljyä, to rv illa j. n. e. E ri kaupun ovat sam alla tavalla m elkein p uhuttu tä stä m a h ta v asta näytelm äs- kan työväenliikkeeseen on o llut v ä R auhanaikainen a rm e ija olisi kom i neet rau h aa, vaan tilasivat ja saivat m ieltä, tä ja nyt siis se nähdään. Epäilem ät- että heidän kangastehtaansa, geissa k aad ettiin m u isto p atsai poiK keuksetta samaa häinen kaiken aikaa jä rjestö m m e tean ehdotuksen m ukaan aina toisen H e lsin g istä a sia n tu n tija n tutkimaa! o im itu sk irjo tu k sissään ne sitä tä rie n tä ä jokainen näk em ään tuon jo tk a tähän asti on seisoneet, ta, särettiin akkunoita, leikattiin kuuluessa Sosialistipuolueeseen, jo n puolen v u o tta 22.000 ja toisen puo asiaa. H än teki nolon lopun metsä- jälleen on pantu k äy n tiin sa poikki ty ttö je n palm ikoita. V ä pohtivat. E i niillä lu o n n o llise s-; m ah tav an peräpohjolan re ip a sta hen- ka seik an k irjo ttu ja k in m yöntää. len 28,000 m iehen suuruinen. p irttilä iste n ta ik av alk easta s e littä n i» tl..,°. m Jtaan n - s- hum aanisia keä uhkuvan kappaleen. Sen honka- M utta sam alla hän sanoo, e ttä itse m oinkuin m etalliteh taatk in , kaik lä, e ttä se jo h tu u — naapuritalon R ese rv ih a rjo itu ste n a ja n e h d o tta a ki m u iste ttiin ju u talaisiak in . laskun perim istä m etsien keskellä kam ppailevien ri ki tam a oh w rangehla>siSta ty h M utta äkkiä tu li loppu H al- näkökohtia n ä ise n ä m eillä el tulisi olem aan si kom itea sam an su u ru isek si kuin se lam pusta, joka h e ija sta a riihen sei jia. sanoja. Sen sijaan u sk o ttiin Htus oli kyllä aivan avuton, vastaan, m u tta sen sijaan on tareid en yim m attua ta istelu a luon- tä k ää n m e rk ity stä kuin m eillä on on ny k y isessä v ä lia ik aise ssa asevel- nään. Tuli n im ittäin paloi riihen se- aikke.» m ahdollisia huhuja, jo i - , M utta raitis porvaristo lo p etti n u lla eräs paljon m erkitseväm pi non jättiläisv o im ien kanssa. K appa ollut S osialistipuolueen yhteydessä. xollisuuslaissa. N osto väessä palvel nä vierellä. kapitalism in kukistum i- le on kaunis ja jä n n ittä v ä a lu sta lop ta kum m ankin sukupuoien ty p e-ip ö h n äp id o n . Ä kkiä niin tsekki- K uinka em m e tuota itse huoman Se on v äärä luulo. M eidän toim in tavan ajan, joka väliaik aisen lain m u sen pelko. puun. K appaleen aatii tam m e on ra jo ittu n u t tä h än saakka kaan on 45 vuotta, e h d o tta a kom itea neet, san o iv at m etsäpirttiläiset lo rät ja hassahtelevat juorukellot j Iäiset kuin saksalaisetkin leh- m u -- ------ ylöspano v »«»» vain keksivät, Jo ta väkeä M arx • det alkoivat rau h o ittu a ia na. • N e ^ S’ .m a a ?.. h u o m a - jo nkunlaisia uhrauksia, m u tta uskom- p ääasiallise sti agitatsiooni- ja k asv a p id en n ettäv äk si siten, e ttä suojelus- puksi. m uuten kutsuu “su k u p u o lita u -' heksua ja hieroa sovintoa. i k i r j o t " rae -vleisÖD palkitsevan sen ru n saalla tu sty ö n tekoon om an k a n sa llisu u te m ja v a rtio te h tä v iä v a rte n m uodostet tien ja ark u u d en vaivaam iksi Kolmen viikon hienon r o s k a v ä J ^ * t o i m i t u s k l r -io t u k s e s s a a n a a- osanotolla. K appale ta p ah tu u sydän- R A H A L a HETYK- me keskuudessa. S. S. J ä rje s tö n oi taisiin erik o isia o sasto ja vanhem m is S IIR T O L A IS T E N talvella, jo ten pukuihin täy ty y k iin m in sanotuiksi säädyllisiksi ih- en m ellastuksen iälkeen se litti i ra‘ 2 ' seuriJavaa: ta ja ta istelu teh tä v iin h eik o n tu n eista S E T SU O M EEN . le ssa itsen äisen ä me voim m e edel m isik si”. ja jo llaisia W ra n g e lin ; porvaristo, ettei sillä ole Se takorva,,k*’'‘" --------; ne so sotakorvauksien suunni- n ittä ä su u rta huom iota. Silloin kun leenkin tehdä agitatsiooni- ja k asv a ikälu o k ista a in a 46—52 ikävuoteen V uonna 1919, jolloin rabalahetyste« h errat u p seerit olivat. T ästä moiseen. ~ Työväki !" “ V araa| , ®.!n0* ,lonka ' ‘‘‘to laiset läh etti- tä tä n äytelm ää Suom essa en sik erran saakka. m ä ä rä A m erik asta Suomeen oli sril jo h tu u m yöskin se "varm uus"! A ivan oikein ' T v k v i n " ,,„t i ± ‘_ Sak“ Ue- nostaa esille pui- e site ttiin a se ttiv a t a rv o ste lija t täm än tu sty ö tä keskuudessam m e vain sillä täin suuri, nousi Suomeen valiteta eroituksella. ettem m e enään ole v as ja “optim ism i”, jo ta itse P ete r myös y lty ä kun näkee v a ltio n !m an' V aatu k °-k ° s i v i s t y - " T uk k ijo en ” ja “P o h jo laisten ” yläpuo- p a n k k ih e r r a t t y ö v ä e n y h d is sum m a luotettavim pien arvioiden tu u ssa Sosialistipuolueen edesottam i- S tru v ek in osoitti. Täm ä mies 'voim attom uuden - T ä l l ä ä , lelle. Eipä m uuta kuin toivom m e et- T Y S T Ä V A IN O A M A S S A . kaan läh es 5 m iljoonaan dollari:® sista, em m ekä enään veronm aksajina on m uuten k a d e ttilais-lo k a k u u -’ se ku iten k in n v s v i - Fulm - 1 £ a - on n Yk s i n k e rtaise r t a i s e s sti t i tä n äy telm äseu ran työ p alk itaan täy y k sin \ iim e vuonna el läh etetty määrä o!< ole lu k em assa S osialistipuolueen h a r A apaan S anan tam m ikuun 4 p :n laisten järeän tykistön johtaja, hiliaa W i e n i n le h tp p v • Itam a ’ . ^ uinka p itk älle liitto lai- dellä — — huoneella, .. jo n k a kappale ehdot- h aan jo h tav aa o p p o rtu n istista p o litiik dollareissa y h tä suuri, mutta katso*’- etevin W rangelia tukeva o p p i-jtaj i ottaa siitä tiHUe t v ö v ä e r i b l S - -k u ? f - t a a - ? a k s a ri k a n ' tom asti an saitsee. K ertokaa tu tta- num erossa k irjo te ta a n : Suom en rah an alem paan kurssiin ' kaa. M uita oikeuksia ei Sosialisti- n u t . p „ H n änen . X aen O ik saa h äv ättä viim eistä vas- villennekin tä stä n a u tin to rik k a a sta Kun P eräsein äjo en T. y ;n puheen iiU' ^ .i°h‘ola“ s« t!aan „ I ----- puolueet. eisto so ittäm sialisteista puolue suokaan k ie lijä rje stö jen jä s e jo h ta ja n vaimo kävi v. k. lopulla si nee varm an a pidettävä, että siirtoU** tu u n alaisu u d en kipinää ja j ä ttä - , Ulasta ja tuokaa h eid ät m ukaanne. ♦«ir unaiset Joutuvat epajarjes- ei m aksa puhua. Ne, niin tshek- ten Suom een läh ettäm ät rahat v nille kuin olla veronm aksajina. Se S am alla huom autam m e e Oltu ttä nähdäk- ÄAtAilUctr.- on k ä ä n tä n y t m eille selkänsä, k a r k ä läise ssä pankissa, tied u steli pankin 1920 n o usevat lähes TÖÖ miljoona»• sämmCn ? Cldan Ja rJestaytyes- kiläiset kuin sakasalaisetkin. t i e - m atta te rro ria sen tilalle? u n selvää, että Saksan on seen kappaleen alu sta, olkaa kello k o tta n u t k ielifarjestö jen jä se n e t luo jo h ta ja , h e rra M. T oppari, aio taan k o m ark k aan , ellei täm än summan yt -samme. Siispä on tulevaisuus ty sti “paheksuivat" — vaikka o- mC,Clan' v atk in varsin kansalliskiihkoista, m yytävä tu o tte ita m aailm alle kuusi kaalilla, m uuten m yöhästytte. taan sopim attom illa su h tautum isil- t- y :n velka su o ritta a pankille, lisä- kin. ten. e ttä ellei sitä su o rite ta , tu llaan M u tta punaisten e p ä jä rje sty k ja joku näkyväkin h erra oli oi kootakseen sotakorvauksiin tar- T ervetuloa! — p. h . laan eri kysym yksiin, jo ista painavin vittavaa summaa. Sen täy ty y velka sanom aan irti. sillä pankki ei seen jo u tu m in en oli vain val lu t m ukana on vehkeily Europan k e sk u sta laiste n halua olla m issään te k em isissä “kom V :N 1919 A IK A N A 1,085 SIIRTO niin tehdä, sillä ei ole eikä se koisten k u v ittelu a ja valkoisten Kanssa n eljän n en kansainvälisen L A IS T A . i voi saada rahaa ilm an kauppaa. m unistien kanssa, koska se “ h äp äi keino h o u k u tella ulkom aitten y- S iirto la istila sto v :lta 1919 <n m uodostam iseksi. S osialistipuolue ei — 1 AfTlltfa 111 « 11 1 iC l-— a. — leistä m ielip id että puolelleen. tiv at oikeiston ja alkoivat kas- — * • O saston “ k ä räjillä” on tapana aina kykene kokoam aan joukkoja, ku u se e ” koko pankin m aineen. v a lm istu n u t, jo ta vastoin viime varoista on su o rite tta v a 12J2 . o tta a pöytälrirjuri ensin saunaan. Vil- K aikki nuo h e rra t S tru v et tie vatta a keskusta kom m unisteja. v * “ ■a - “ ix , i ath het den tila sto valm istunee vasta sivät sangen hyvin, m itä M ille N iinpä kyllä. M utta näihin p ro sen ttia m y y n tih in n asta ja ’«e kokous olikin e rittä in kuum a kir- ei, sillä puolue on m e n e ttä n y t täm än puolella. heti su o ritta m a ssa velan, sillä h ek ään OIir.. .. m y y n tih in n a n p itä is i Jurille, koska p öytäkirja o so ttau tu i ran d in , L loyd G eorgen ja m ui m ellakoihin m ennessä eivät ol- m aan työväen luo ttam uksen. Mut«a eiv ät halua olla tek em isissä laitoksen | v S 1919 iirto laisten lukum äärä Su kyetä kilpailem aan u lk o m aa-; olevan den täm än maan m ahtavien apu k k k in e illa voidakseen tu o tti!- on d h / ^ ä n h ^ o n oh VähiUä V ° 'mlllaan oli 1,085, jo ista 538 mi sU päässeet toim intaan. n n ^ o rk in o i kanssa, jonka jo h ta ja on lah tarism in m erkitsee. J a he u sk o tteliv at E ivät tah to n eet “au ttaa sa k sa 547 n a ista. N äistä on 1,077 meno« tappelee kaik k ien m aiden m arx ilais läpitunkem a. lut sy y tä päätöksien tek ijö issäk in . jä rje ste lm ä llise sti u lk o m aalaisil- laista porvaristoa” eikä “tukea ta m yydä. A m erikaan, 6 A asiaan ja 2 Afrik«*5 Sillä on o tettav a huomioon, ettei ta ty ö v äen liik että vastaan, ja tähän K irjotuksen johdosta k irjo tta a pe - le virk av eljilleen , että bolshevi- v altiota . M uutakaan eivät osan • 3^.a,kka ky 8ym ys o n . K uinka likaiseen työhön o san o ttam isesta m e’- T ilasto llisen keskustoim iston räseinä jokinen: k it ovat perik ad o n partaalla. H e neet — khin selittää. A rvoste P1*,.?. 1 on nykyään saksalaisen jo k ain en puhev tu k sen m ukaan on v :n 1919 siirtol® Linfori, Idaho Lopun aika Los Angeles, Calif. |S U O M E S T A Berkeley, Calif. Hanna, Wyo. ä työläisen n a lk ä ä n .u ä n -tÄ e n : | ~ Kovin y lp e illä n ä y ttä ä P.-joen pank- suus pienem pi kuin eräinä edclli*®* K iuerrat olevan om an kylän työväen- vuosina.
