MAANANTAINA, HELMIK. 14 P.— MONDAY, FEB. 14
I*2 l 37
TOVERI
saivat siten keinotelleeksi itse l lija vaatii, että niiden olisi p itä
(T H E C O M R A D E)
leen so tila sv a a tte ita ^ tän k k ejä, n y t koota työväki kansallism el- jo sta on enää ly h y t m atka v al tys ja kun puheenvuoroja kannate- te poikamaisesti lähdimme toista yhdistystä kohtaan, «velat makta
lankum oukseen ?”
taan niin siinä syntyy aina sekaan- vuoroa hakemaan kokouksia varten. koon tai häätö ulos.
***
P “ . ® /* * “ ° f
Finnuh workers in ru u tia ja ly ijy ä huom aam atta ker
lakoista
erilleen
omain
vaatim
us
J a toinen am erikalainen kapi- nusta, joten tähän seikkaan Jää kor Täällä on suomalaisia liikkeitä ja
J“® Western States. The only Finnish
Meitä peräseinäjokelaisia on tiim
D aily in the West. Pobliahed Daily, taakaan, e ttä he kykenevät k yllä ten sa puolesta taistelu u n .
V ain ta listile h ti Chicago H erald E xa- jaukselle varaa?
uusia
kuuluu
perustetun,
mutta
mikä
Amerikassa
iso joukko, ja yiiäoj
optim istisem m ankin liikkeellä ollen kasvaa -kommu-
“ «•P* Sunday, at Astoria, Oregon, tuhoam aan
m
iner
k
irjo
tta
a
:
Komitea,
joka
oli
hankkimassa
lai-
lienee
syynä
kun
ei
ole
muuta
kurt
johdosta
meille
kuuluu veivoiiL?
hy the Western Workmen's Publishing ajatu stav an kuin se, m itä he e- nistinen puolue. “'Se on aktiivi
n
o
ja
K
uopion
työväenyhdistykselle,
“Saksan
tehtävä
on
m
yydä
ta
yksi
Th.
Low
ellin
ilm
oitus
T
overis
Society.
siä.
Meidän
on
keskuudestannJ?
d ustivat.
nen — tai ei ole m itään.”
varoitaan to isille kansakunnille ilm otti saan een sa lupaan lain o ja sil sa. " T iedossani olev at liik e m ie h e t o-
kolehti, avustaaksemme k
Sillä välin vei luokkataistelun
E ik ä k u lunutkaan kauan, en- saadakseen kaiken kullan m itä lä ed elly ty k sellä e ttä Suom en p an v a t puolueen e n tis iä v e te ra a n e ja , rättävä
O ffice Seventh and Commercial St.,
paikkamme
yhdistyksiä. IshPemi!?'
o b jek tiiv in en k eh ity s W ran g elin nenkun kom m unistit olivat liik
Opposite Post Office.
m
aailm
assa
on
—
m
aksaakseen
k
ista
siirre
tä
ä
n
ra
h
a
K
uopion
T
yö
m u tta niin kovin k iin ty n e e t dollarin sä ja ympäristöllä onkin j0
Phone: O ffice 365, Editorial Dep’t 832 alueella siihen, että W ran g cl on keellä.
A iheen antoi se, että sen sitte liitto laisille. Täm ä on väenyhdistykselle. /
la
ita an , e ttä e iv ä t voi siitä h e llittä ä näjokiset keränneet dollarin m ¿7*'
p ak o itettu yhä enemmän su p ista o ik eisto so sialistit v ah asiv at val
Post Office Address:
tehtävä
uudelleen
ja
taas
u
u
d
e
l
L
u
en
to
k
u
rssiv
ero
n
m
ak
su
ssa
hel
in lähettäneet
lahotta.,^* t Herman
t _____
edes
m ak saak seen puolueen jäsenyy- ta
tä ja
maan y h te isk u n n allista kanna- tio n avulla P ra g in työväentalon
T O V E R I. Box 99. Astoria, Ore.
Saarelle
leen.
K
un
se
on
teh
n
y
t
täm
än
te ttiin härän p yllyä. E nsin p ä ä te ttiiu : den.
jo k a on työväenyhdistyksen esimiL'
tu sjo u k k o aan
ja
lakkaam atta ja lehden. S yntyi suurlakko.
m a k se ta an
jä se n k o h ta ise sti, [ T y ö ttö m y y ttä on tä ällä.
M utta
seitsem än tai kahdeksan kertaa e ttä
E D IT O R IA L S T A FF
siirty m ään oikealle.
o e tta k a a p a s o letteko muuallaHh
M utta tu n tien , e tte i tu o talon vapautuu se-velasta. M itään sa v aik k a en n ak k o m ak su lä h e te tä ä n c-1 M utta lu n ta el ole. J o s niin k u in ha- K
Elis Sulkanen, Managing Editor, Sulo
su v a t huonom pia m eitä, vai L . , ?
“K an san v allan k an n attajat”, ka valtaus riitä yksin aiheeksi, a- m anlaista kuin täm ä ei ole esi
Syvänen, A lex Sevo, Toivo A . Johnson,
d etit, tsaarin m in iste rit, N ikolai se te ttiin m uita vaatim u k si: h al te tty sitte S isyphus-tarinan ai sasto n k a ssa sta , e ttä kaikki tulee lu a tte tu lla tä n n e, niin v o itte luot- ko asia teille.
A. N. Koskela.
S itten olkoon m yöskin muistissa k
Nikolajevvitsh — kaikki he ovat lituksen on ero ttav a; 30 prosen kojen, tarinan, joka kertoo k u in su h tee llise sti tä y ttä m ä ä n velvollisuu- ta a auringon p a iste e sta eläm iseen,
tensa. M utta s itte n se sai k ään teen m uistaen, e ttä a u rin g o sta eläm ä la h k aiselle, jo k a lä h e ttä ä rahaa s *
Entered ss second-class m ail matter
saman k eh ity sjak so n eri asteita. tin p alkankorotusta, 1000 k ru u ka S isyphus v ie ritti kiveään y lä
July 18t 1912, at tke Post O ffice at
ja p ä ä te ttiin e tte i m a k se ta k aa n jä- tee, jo ta vasto in liika sy önti on hi- m een, e ttä P eräsein äjo en kunnan ¡>-t
Stolypinin aikuisen talonpoikais nua jo u lu rah aa ja maan kansallis
Astoria, Oregon, under the A c t of
m äkeä saadakseen sen jälleen sen k o h taisesti, vaan o saston kassaa-1 d a sta itsem u rh aa. — U u tiste n u rk k ija, kln jo h ta ja h e rra M. Toppari on aan
i i n julkaisem inen, — h erra pa tu tta m in e n ! — K uten näkyy o- vierim ään takaisin.
M arch 3, 1879.
ta.
nut, e ttä kom m unistien (g. 0. työlii
rooni aikoi k a h d e n t o i s t a livat vaatim ukset k irjavanlaiset.
L iitto la ise t voivat saada Sak
te n ) liike sa a s tu tta a hänen pankki
vuoden k u lu ttu a saattaa Sen jä l E ikä ne ty y d y ttän e etk ä än radi- salta rahaa vain auttam alla S ak U usina jä se n in ä yhtyi osastoon
Jac k ja M ary Mäki sekä Liisa Jar.-
sa m ain e tta. — Peräseinäjokinen
leen voim aan — o n n istu i vielä kaalisem paa työväkeä, vaan a l
saa m yym ään tavaroitaan u lk o son. T erv etu loa m yöskin toim intaan
huonom m in kuin täm ä P ie ta ri koi se eri paikoissa vallata te h m aailm alle.
E navillen k an san k o k o u k sesta sen
eikä vain jäseneksi.
to
im
een p an ijo ita on ta rp e en muis- V A L K A IS IJ A Y L P E IL E E 100 pn..
W ran g elin jo u k k o jen k ä rs it A rk ad jew its S to ly p in in k u u lu i taita. V ertakin vuoti. B ruxissa
“M utta liitto laiset pelkäävät
S
osialistipuolue
on
ru
v
e
n
n
u
t
m
e
i
t
ä
,
.
,
.
.... ,
..
........
K IN T E U R A S T A M IS E LLA .
tyä tappion alkavat hänen “aat sa “u d istu s” aikoinaan. S uuren kaatui 5 ja 23 haavottui.
«
.
tu tta a , e ttä k e rra n k in jä ttä is itte poi-
Saksan teollisuuden m ainetta. h an n alaisia 1 kosim
aan sadan aste e n ,
, .
.
teelliset k a n n a tta ja n a k in ” jo u vallankum ouksen riehuessa n ä y t
P orvaristo voitti. Sen tiedo Ne eivät halua että sen ty ö lä i
k a m aise t tem put. Te e tte a listu n e e t
L o p p ia ls a a tto ilta n a tunkeutui u.
kuum illa k irjeillä.
M utta k o sitta v a
tu a yhä pahem paan e p ä järje s ti sen epäonnistum inen m u u ta tu sto im isto t säh k ö ttiv ät aatevel- set saavat eläm ism ahdollisuuten-
ensim äisen
kansan k o k o u k sen
p ä ä p e en ran n a n esikaupungissa sijaitse
tykseen. N iin san o ttu jen vapaa mien viikkojen k u lu ttu a varm al jilleen m uissa maissa, että h eil sa kilpailussa heidän kanssaan. on kylm äkiskoinen ja v arm a p ä ätö k töksiin. Toiseen kokoukseen ei sa a van V irtasen saunan numero-osasta
sessään . P ä ä tä ä n k ä ä n osastom m e ei
m ielisten y h teisk u n ta p y lv äitten ta. Ja sen m ukana k u k istu i ju h - lä otetaan n y t bolshevikit l u ji l
punut
sen k ään v e rta a o san o ttajia le h um alainen m ieshenkilö, joka sat
‘Siksi he asettavat m usertavan k ään n ä
S osialistipuolueelle
puhu
kokous P arisissa on jo p u h u n u t allisin ru m m u n p äristy k sin j u le. O vat saaneet o h jeita ja ra 12*4 prosentin veron Saksan
kuin ensim äiseen.
K uulem aan ja a n o tta ja n ilm oitettua, e ttä kaikki n
m a tta k a a n m enosta taak sep äin . Ees-
pari kovaa sanaa m ain ittu a lah- listettu uusi suunta ’, joka piti haa M o s k o v a s ta ...................
ritte
lu
ja
n
n
e
S
osialistik
o m itean nim en k a t o vat y lö sotettuja, ryhtyi
vientitavaran bruttoarvolle, H e päin, m a rs’ on pääm äärä. O lihan se
tarik en raalia vastaan huolim atta n iu staso tn ialaisten — h erro jen
A siallisesti n äy ttää tuo liike sanovat Saksalle näin:
o m istaa
sitä u h k aav an a räyhääm ään, että hän us.
uusi lu p ak irjak in jo tu llut. P ä ä te ttiin k e lp aam atto m u u d esta
__ pie
•
V vapaam
iinoom i ielisten
oi te ia n tuum ien ___1
___
m ukaan
siitä, että he Ä vielä hiljan,
olleen vähän sam antapainen kuin
o
m
aisu
u
tta,
joka
sen
nim
iin
on k a ita a te h d ä m itä tahansa, koska haa
“ ‘Tee ty ö tä ankarasti, tuota, se panna raam iin ja a se tta a haalin
nim m änkin tilaisu u d en tullessa k o rjata K oltshakin, D enikinin Suom essa m arraskuussa
koottu.
1917. m aksa m eille seitsem än kertaa seinälle.
on ent. suojeluskuntalainen ja kehu«,
y listäv ät h äntä p ilviin asti. So- ja m u itten V enäjänm aan p elas T ied o t ovat vielä vaillinaiset. niin paljon kuin m aailm assa on
Selvään tu li näkyviin k u in k a “poor- keli 2 v u otta tak ap erin ampunee^,
A g itatsio n ik o m itea m eni ra v iste le
sialivallan k u m o u k sellisetk in o- tajien “v irh e e t”. N ikolai N iko- M utta varm aa on, että työväelle kultaa samaan aikaan kuin me
ta rie n ” pito pilaa selän sek ä jä rje n . 100 punikkia ja e ttä hän edelleen am.
m
aan
alo tte lev a a so itto k u n taa vähän
vat ry h ty n ee t epäm ääräisesti ja lajevvitshin saapum inen K rim in tu li siitä v altataistelu n esihar- teem m e kaikkem m e estääksem -
Tulisi myös o tta a huom ioon, e ttä se puu kaikki punikit. Miehen käytök
vaarattom asti
arvostelem aan rau n io ille (hän ei luonnollisesti jo itu s. P o rv aristo n äy ttää nyt me sin u t rakentam asta teolli- k o r v a a , m u tta — kiesus! sitä sen ei pilaa vatsankin.
sen tu ltu a yhä uhkaavammaksi ku,
olisi p itä n y t tehdä. Sillä se n y t jo
W ran g elia jo n k a ap u reina he tu llu t sinne tark o itu k sella läm- d ik tatu u riaan . Ja sitte n tulee
VVorkers
ko
m
itea
on
n
y
t
uuden
s
u ttiin paikalle Lappeen apul.-nini#.
suuksiasi ulkom aakaupan k a u t kuulem a tulee so ittam aan en sim ai
itse ovat toim ineet.
P arooni m itelläkseen lahonneita lu itaan ) toisten vuoro.
tu
lo
k
k
aan
nim
i,
jolle
pakkoluovute-
m ies V. K irver, joka pidätti räyhää
ta, joka vain tekee m ahdollisek seen n äy tö siltam aan ja jokaiseen il-
"W rangel sensijaan pitää edel, on paroonin työn johd o n m u k ai
taan
S
osialistik
o
m
itean
om
aisuus.
jän
ja lö ydettiin hänen taskustaan
si
vaatim aim m e
su o ritu k sien tam a tila isu u te e n siitä lähtien.
leenkin dem okratian lakeja k u n sena loppuna k ru u n aten sen.
A
inakin
tuo
m
arien
ja
lakim
iesten
pirtupullo. P id ä te tty esitteli itsensä
tä y ttäm isen .’ ”
niassa.
“S u u riru h tin a s” N ik o M utta ju u ri sinä hetkenä, kun
A gitatsionikom itea hom m aa k o v al-| luona
on käyty ju o ru am assa, e tte i v aljasliik k een o m istaja Toivo Aaikas
N
iin
k
irjo
ttav
at
am
erikalaiset
$56,000,000,000
la k iireellä o h jelm ailtam aa helm ik. I E navillen “kansa** ty k k ä ä siitä s o
la i N ikolajew itsh ilm esty y ” o- vanhin jälelle jään y t Rorhanow
seksi ja on hän m. m. v. 1918 kesäl
k ap italistileh d et.
19 p :n Iliaiksi. Sinne sopii tuoda tul-1 sialism ista. A ijai k u in k a y len täv ää! lä to im in u t L appeenrannan vankilei
massa korkeassa persoonassaan” ilm estyy n äk ö p iiriin , lähestyy
L ukijalla ei varm aankaan ole
K apitalism in
kukistam isen
K rim ille , lainatakseen K rim in vallankum ouksellinen
puna-ar ensi silm äyksellä käsity stä edel pelko se on, joka panee niin pu- lessaan ohjelm aa p äässään sekä tas-1 H e rra t kyllä tu n te v a t to im in tan n e rin v a rtija n a . A sikainen toimitettua
h e rra lle ja k äskijälle Rom anow m eija K rim in n ientä ja valtaa lä olevan luvun suuruudesta.
kuissaan. T erve näkem iin!
ky sy m ättäk in . Te ta a s k ie rrä tte k a n p o liisip u tk aan selviäm ään ja tulee
1 humaan.
R asputin k ru u n u n loistoa.
Ja V enäjän vastavallankum ouksel-
A
pulainen.
saa
sillä W o rk ers kom itealla.
Jo s sy y te ttä v ä k si juopum uksesta ja häi
M utta m iksi sitte liitto la iste n
Se on seitsem än kertaa niin
sam oihin aikoihin kuin N ikolai Hsten viim eisen
turvapaikan.
joku u sk altaa te itä siitä m u istu tta a , riön te o sta yleisellä paikalla.
<N ikolajew itsh ilm estyvät W ran- H isto riallin en k eh ity s ei h e t suuri kuin koko m aailm an kulta- valtiom iehet P ariisissa m oisen
saa hän äk äisen v a sta u k sen : “ M itä
suunnitelm an laativat? E ivätkö
gelin avuksi-seuraavat p elastajat: keksikään pysähdy. T uo vas- varasto dollareissa laskettuna.
te rä k ä n o k a t tie d ä tte ! ”
E m m ehän
P O S T IL IIK E N N E VENÄJÄN JA
Täm ä luku osuttaa sitä s u m - h ^ e m ä s T t K S n 3 P?m„k° ?,
kenraali B alachow itsh, joka s iir tavallankum ousahjo
m u u ttu u
O
saston
kokouksesta
t.
k.
6
p.
C
a-11116
m
itään
tie
d
ä
k
ää
n
ja
niin
joudura-
S U O M E N VÄ LILLÄ.
tam an su u n n ltelm au
ty y T au rian niem elle, U nkarin vastakohdakseen, K rim istä te h maa, m inkä liittolaisten v a l t i o - ! ^ ™ ,
lif. valtion aluekom itean m uistu tu s | Iue n en ä s tä v edettäviksi.
Voi te itä
V a lm istau d u ttae ssa parhaillaan m
työväen m estaaja, am iraali H o rt- tiin V enäjän v allan k u m o u k set m ieltet k irjo ttiv a t paperille äs-
E päilem ättä.
k u u k a u sirap o rttie n lä h e ttä m ise stä o vielä k e rra n , te m eidän nokistam m e tn. k au p p asu h teisiin Neuvosto-Veni
hy, joka koettaa päästä armei-
kolkka. — Die Rote Fahne ken P ariisissa ia läh ettiv ät «-en
v ..
jä n k an ssa on varsinkin liikemiespti-
Saksan
kansalle
—
"
m
a
k
s
e
t
t
a - p “ sama, pe,kko n äy t‘ te ttiin ta a s huom ioon ja uudelleen | vetä jä t! — L. F,
joineen W ran g elin avuksi, herra
vaksi laskuksi.”
I ta y ty l P a rilsls' a k atsottuna ole- a n n e ttiin v akava varoitus jäsen k irju -
re issä h e rä n n y t m ielenkiintoa, koski
Savinkow, joka saapuu P e tlju -
rille
e
ttä
hänen
on
tä
y
te
ttä
v
ä
tehtä-1
f
Siinä
olisi
lasku
-
siitä
lys
^
M
!ahem
Pa"
a
-.
D
,
ja
m illoin tav allisen postiliikenteei
TSEKKO-SLOVAKIAN
ran luo sitoakseen osan paroo-
tistä,
että
Saksan
kansa
jo
u
iu
i
„
i
n
.C
^
U
,"
i
p 1 " “ ,. R a n s k a n vänsä. T äällä k a sv a a sellainen y k
alkam inen m ain ittu je n maiden välil
nia vastaan taistelev ista voim is-,
MELLAKAT
silöllinen henki, e ttä eipä oikein ku
cn+»i
o
v
»
«
«
«
„1.1
......
J
m
in
iste
n
stö
kukistui
siitä
syys-
lä voi tap ah tu a.
ta U krainaan ja h erra F ilo s - !
sotaan ju n k k erien sa ajam ana.
tä, että se kieltäytyi vastaam as- kaan viitsi niitä jouk k o p äätö k siä niin
V
iim
e
vuoden
loppu
näki
yh-
U. S. on täm än asian johdosta kään
L asku mT
on ä r ~ k n ä itte n , Valti° ‘ ta
cofow, joka m atkusteleikse Pa-1
miesVen
edustajakam arissa te h ty kin tark o in n o u d attaa. T oivotaan sen
riisiin palvoakseen W ran g elin
d u \U° massa k an salh s- m iesten m ääräyksen m ukaan —
ty n y t p ä äp o stitireh tö ö ri Albrechtin
jotka
koskivat tään , e ttä tu lev aisuudessa a sia t m uut E H D O T U S U U D E K S I A S E V E L V O L puoleen, joka on ilm oittanut, etti
jum alaa m onsieur M illerandin 1 k
mella- m aksettava 42 vuoden kuluessa. kysym yksiin,
tu isiv at. S. S. J ä rje s tö n k e sk u sv ira s
persoonassa ja anoakseen a p u a -
ehka v n m eiset kansalliset
L IS U U S L A IK S I.
Suom en puolelta siihen, mikäli s*
Se m erkitsee sitä, että Sak- Ranskan ulkom aapolitiikkaa ja
to
sta
tu
llu
t
kirje,
koskeva
puolueesta
maan
taloudellista
asemaa.
T
i-
koskee
k irjep o stik o rtti- ja risKside-
hänen p o liisik äty reiltään .
ensim aiset p ro letaariset. W ie- Ä
Ä
S
, “
u i 3 la n n e
k e r ‘ a k a i k k !a a "
"¡¡n
V altioneuvoston v. 1919 a se tta m a
ero
am
ista
ja
siitä
jo
h
tu
v
ia
siv
u
seik
„ ..
,
; n in K om m unism us” lehden mu-
postia, voidaan ry h ty ä milloin hyvän
kom itea, jonka te h tä v ä n ä on ollut
K aikesta h uolim atta alkaa vai- kaan joku p iirre n ä istä :
koja,
lu
ettiin
.
P
uolueesta
ero
am
isek
sä.
A sia riippuu ensi kädessä Ken-
deksi suorittaakseen osalleen s h ^ h T A T n n « Tehdä m ‘o ‘St,enS,i!
su
u
n
n
ite
lla
Suom
en
p
u
o
lu
stu
slaito
k
koisten ylevä m ieliala vaihtua
K aksi v u o tta on T sexko-Slo- lankeavan $1,000.
si
a
lo
te
ttiin
ä
än
e
sty
s
ja
ja
tk
e
ta
a
n
si
sitä h irv in n y t tehdä Se lupasi
vosto-V enäjästä.
Postiliikennettä «k
peloksi. A rm eijan henki alkaa väkiä o llu t “itsen äin en ”. E nnen
Täm ä v ertailu on lu o n n o lllse s-' teh.da aen vasta sen Ja lk « " k u i» tä vielä seu raa v assa kokouksessa jo- sen uudelleen jä rje stä m is tä , on nyt- voida a lk aa ennenkuin Venäjä on il
tu rm eltu a. Ja siihen ovat lah so rre ttu tsek k iläin en porvaristo ti vain vertauskuvallinen. T osi- ! ” " ‘a ? ,, Paa„ v Ste. " <in k? kous ka on t. k. 19 p. Asia lienee vähän tem m in «aanut m ietin tö n sä valm iik- m o itta n u t sitä haluavansa ja siinä
K om itea e s ittä ä yleisen palve-
ta rit itse syypäät. H eidän tie m aksoi kalavelkojaan saksalai asiallisesti ta rk o ttaa laskun suo-1 S?„ ?
m e käy-1
“,a ,? 3 tarkot.et.- pulm allinen ra tk a ista e . rik a Olem
valm is n o u d attam aan kansainvälisiä
la
iie
s
s
i
‘j
ä
r
-
|
1USaJan
« » P e te ttä v ä k si yhdeksi vuo
tonsa N euvosto-V enäjältä olivat sille.» S osialidem okraatit apuna. r i t t a m i n . n
neet v ieraisilla a m erik alalse ssa jä r
"
,.L
..
‘un?
Silla
tarkotettnn
vain
sitä,
p eru steita. Kun V enäjä kuuluu mm-
koko ajan niin valheellisia, että M utta viime lokakuussa ottivat rittam m en vain työväenluokkaa että vastaukseksi edustajakam a- je stö ssä ja pysyneet sille vieraana. deksi, jo ta v a sto in e rik o isaselajeille
ilm
an postiliittoon on hyvin lunhn-
heidän tä y ty i ehdottom asti jo u ja lähtivät h allitu k sesta. Ja por L oisluokan jäsenet eivät m itään rin kysym yksiin voitaisiin sitte Em m e ole v a ik u tta n ee t kai paljon ku ten ratsu v äelle, tek n illisille jo u
vaa,
e ttä se jä rje s tä ä postiliikenteen
T yöväenluokkahan h eitä
tu a v äärin k äsity k siin .
K aikki varisto teki, m itä se tekee vähin tee.
esittää
tämä
huikea
summa
heidän to im in tan sa v irk istäm isek si. koille, ilm ailuvoim ille, so talaiv asto l sä ra u h a llisia oloja silmälläpitäen
nuo k u v itellu t kapinat M osko m uuallakin. A setti “p u o lu eetto kin hartioillaan kantaa.
T aloudellisen asem an k ä rjisty e ssä o- le ja tyk istö lle e h d o tetaan pidem pi, n i i n pian kuin se sille käy mahdolli
vassa, K rem lin jo u tu m in en ka m an” virkam ieshallituksen. A si
1 v. 6 kk. k estäv ä, asevelvollisuusai-
kouksen asettam an ikeen paino iiPVPnnu2 2 •
? « k • naaar ? lisi ollut edullisem pi pysyä puolueen ka T ä stä tek ee poikkeuksen rannik- seksi.
p in allisten käsiin, N euvostoval allisesti m erk itsi se sitä, että ole
sa, sillä itse n äise n ä k ie lijä rje stö n ä
vielä edelläolevalla luvulla- .. ^ Iaf1y k sek sl- . Varkc“ltus
lan kukistum inen N ishni-N ov- porvaristo ei enää ta rv in n u t so
kaan ilm aistu. Sillä paitsi t u o - V
a ~ i - " a ‘- ’ n “ m erolIIa- m erkitsem m e a in o asta an sam an ver- kotykistö. jonka palv elu sajak si ehdo-
K U N N IA T A PA IK KAAM AAN
gorodissa, vastavallankum ousten sialidem okraatteja.
Sen tä y ty i ta suoranaista korvausta, a s e t e t - 1 v yF u '33 haataa ‘?‘ ran kuin nolla tekevän num eron va- ' te ta a n vain 1 vuosi. Se, m ihin aselc-
suorittam a T om skin valloitus, v aru stau tu a väkivaltaiseen vai tiin Saksan su o ritettav ak si 1 2 ^
I S?, kaa? kse,n sy n n y tta- sem m alla puolen. T ällaiseen asem aan ''" n..k ” kin asevelvo,Iinen joutuu, mää- on \ apaan K ansan vastaava toimit
lukem attom at kapinat ja kaik- lanpitoon työväkeä vastaan. Palk p ro sen ttia Saksan kaiken u ik o - : X , . , v i l n h b k u k lS t,V.m !S ta tulem m e suurine haaveinem m e. Po- r ' taan
k u tsu n ta tila isu u k sissa tol- ta ja h a a ste ttu . T äm än pitäisi tapah
Kuopion
raastuvanoikeudessa
ki m ielettöm yydet, jo ista valkea kasoturelkseen sai se niitä leeio-
liittin en asem a tulee pysym ään sek a m ite tta v a n tu tk im u k sen peru steella. tu a
m
aakaupan
bruttosum
m
asta.
Ja
kulia
t
°
a
P°
‘--
V
sanom alehdlsto
tiesi
k e rto a ,! nalaisia, jo tk a V enäjällä, Rans- täm ähän se onkin se v iim eisteli-i
Ä
™
1' vana kunnes on saa tu työläisjoukot K om itea toivoo erikoisem m in, e ttä helm ik. IS p :n ä .
T alollinen Alba L aitinen Kuopion
7 a:',k,k\ . ne Ve,‘v,at ,« « .W r a n g e l- kassa ja Italiassa olivat enten-
puolellem m e, joka on m ahdoton niin koulusivistyksen saan eet, jo tk a val
vä
isku,
joka
tekee
Saksan
kapi
seikkailun joh d o n k in harhaan. jten
__ _______
Se oli ai"
ainoa
keino saada ai- kauan kun kapinoim m e om assa lei tion puolelta ovat o lleet etu o ik e u te p itä jä n H irvim äen kylästä on luul
riveissä taistelleet 'vapau-
listien
ulkom
aakaupan
mah
j
u
oa,
“T oivom us on ajatu k sen isä”, | d en ” R u o k i t a , 'V j o i d e n eUmän ta
tu ssa asem assa, palvelisivat pidem lut k u n n ian sa rikkoutuneen raaini-
dottom aksi y r i„ ä ä s u o ritta ? e- i
' deS J° n kln la ‘ sta tyynny- rissäm m e.*)
sanoo saksalainen
sa n an la sk u .! sisältönä n y t on kapakoissa ve-
O sastom m e ta rv itse e om an haalin, m än a jan su o ritta a k se e n alem m an ! tun ,elldeD takia
t «V w
ja ltam erenm aakuntalaisten ai- teleh tim in en ja kansallis-sanka- delläm ainitussa luvussa ilm ais-
E hdotuksen m u
Itävallan tila on siitä e n te e lli koskapa h u v ito im ikunta ja näytelm ä- u p seeritu tk in n o n .
tu
a
sotakorvausm
äärää.
voissa, joissa piilee sangen laa- rin osan näyttelem inen
senä m erkkinä.
seu ra ta rv itse v a t haalia jokaisena kaan tulisi pidem m än asevelvollisuu M E T S Ä P IR T IN “ IK U IN E N TULI"
Kun
täm
ä
suunnitelm
a
P
arii
jak an to in en “toive", m uodostui
J a sitten sy n ty i lokakuussa
Joku aika s itte n kierteli sanoma
lau an tai-iltan a iltam iaan v arten. T ä den k u stak in ik älu o k asta suorit ta-
sin kokouksen jälkeen tu li tie-f
lehdissä
u utinen, e ttä eräässä kylä«-
m
aan
noin
6,500
m
iestä.
K
o
rvaukse
tästä toiveesta ajatu s punaisen tappelu — m uistopatsaista. Tshe- toon, lausuivat useat e n g la n tila it
m än oikeuden haalin käyttöön kokous
arm eijan hajoam isesta ja selkä- kit tah to iv at kaataa saksalaisia
myös heille antoi ja niin m uodoin na pidem m än a ja n palveleville eh d o t sä M etsä p irtissä paloi jonkinlainen
puolem m e sekasortoisesta tilas- (itävaltalaisia) keisari- y .m . p ai set p o rv arilliset finanssiasiain
jäim m e ilm an h aalia virallisia ko taa kom itea, e ttä reserv iu p se ereik si “ikuinen tu li”, joka tosin ei polttanut,
V IIM E IN E N V A R O IT U S !
ta. E i u sk o ttu vähääkään sellai-j saita. Saksailaiset nousivat kun- tu n tija tk in m ielipiteenään sen,
kouksia v arten . V ähän niinkuin hy ja ai ¡päällystöksi k o r o te tu t saisiv a t ci k ä ry n n y t eikä savunnut. Joka ta
‘‘Eräm aan R itarit” m enee Berke- v ä n tah to ise sta luovutim m e sunnun- sam an palkan kuin v ä rv ä tty alipääl- p au k sessa se valaisi aina pimeän ai
sn n tieto ih in , että bolshevikkien niaansa puolustam aan. Ja sitten että n äitte n vaatim usten tä y ttä
halonhankin ta on parem m alla tapeltiin. P arlam entissa puhut m inen on y k sin k e rtaise sti mah- leyn T overituvan n äy ttäm ö llä sunun- tai-illat eräälle k irk k o seu ralle ja sit- lystö ja tav allin en m iehistö saisi 5 kana. P aljon kansaa Metsäpirtistä
A
.
.
. . .
tain a h elm ikuun 20 p., alk aen täs-
te n c T
ra u ta tc lt’ ! Hin, ja rru te ttiin , p a u k u te ttiin dotonta.
k e rta a suurem m an p ä iv ärah an kuin ja m u u altak in kävi valoa katsomassa.
A
m
erikaiaiset
k
ap
italistileh
d
et
m älleen kello 6 illalla. K auvan on
tensa k u lje tu sk y k y on parantu- p u lp etteja, p u h allettiin lasten
m
uut asevelvolliset.
Lopuksi e iv ä t raetsäpirttilaiset saa
•) S. S. J ä rje s tö n vaikutus Ameii-
nut, että heillä on raakaöljyä, to rv illa j. n. e. E ri kaupun ovat sam alla tavalla m elkein p uhuttu tä stä m a h ta v asta näytelm äs- kan työväenliikkeeseen on o llut v ä R auhanaikainen a rm e ija olisi kom i neet rau h aa, vaan tilasivat ja saivat
m ieltä, tä ja nyt siis se nähdään. Epäilem ät-
että
heidän
kangastehtaansa, geissa k aad ettiin m u isto p atsai poiK keuksetta samaa
häinen kaiken aikaa jä rjestö m m e tean ehdotuksen m ukaan aina toisen H e lsin g istä a sia n tu n tija n tutkimaa!
o im itu sk irjo tu k sissään ne sitä tä rie n tä ä jokainen näk em ään tuon
jo tk a tähän asti on seisoneet, ta, särettiin akkunoita, leikattiin
kuuluessa Sosialistipuolueeseen, jo n puolen v u o tta 22.000 ja toisen puo asiaa. H än teki nolon lopun metsä-
jälleen on pantu k äy n tiin sa poikki ty ttö je n palm ikoita. V ä pohtivat. E i niillä lu o n n o llise s-; m ah tav an peräpohjolan re ip a sta hen- ka seik an k irjo ttu ja k in m yöntää. len 28,000 m iehen suuruinen.
p irttilä iste n ta ik av alk easta s e littä n i»
tl..,°. m Jtaan n - s- hum aanisia keä uhkuvan kappaleen. Sen honka- M utta sam alla hän sanoo, e ttä itse
m
oinkuin
m
etalliteh
taatk
in
,
kaik
lä,
e ttä se jo h tu u — naapuritalon
R
ese
rv
ih
a
rjo
itu
ste
n
a
ja
n
e
h
d
o
tta
a
ki
m u iste ttiin ju u talaisiak in .
laskun
perim istä m etsien keskellä kam ppailevien ri
ki tam a oh w rangehla>siSta ty h
M utta äkkiä tu li loppu H al- näkökohtia
n ä ise n ä m eillä el tulisi olem aan si kom itea sam an su u ru isek si kuin se lam pusta, joka h e ija sta a riihen sei
jia. sanoja. Sen sijaan u sk o ttiin Htus oli kyllä aivan avuton, vastaan, m u tta sen sijaan on tareid en yim m attua ta istelu a luon- tä k ää n m e rk ity stä kuin m eillä on on ny k y isessä v ä lia ik aise ssa asevel- nään. Tuli n im ittäin paloi riihen se-
aikke.» m ahdollisia huhuja, jo i - , M utta raitis porvaristo lo p etti n u lla eräs paljon m erkitseväm pi non jättiläisv o im ien kanssa. K appa ollut S osialistipuolueen yhteydessä. xollisuuslaissa. N osto väessä palvel nä vierellä.
kapitalism in kukistum i- le on kaunis ja jä n n ittä v ä a lu sta lop
ta kum m ankin sukupuoien ty p e-ip ö h n äp id o n . Ä kkiä niin tsekki-
K uinka em m e tuota itse huoman
Se on v äärä luulo. M eidän toim in tavan ajan, joka väliaik aisen lain m u
sen
pelko.
puun.
K appaleen
aatii tam m e on ra jo ittu n u t tä h än saakka kaan on 45 vuotta, e h d o tta a kom itea neet, san o iv at m etsäpirttiläiset lo
rät ja hassahtelevat juorukellot j Iäiset
kuin saksalaisetkin leh-
m
u
-- ------ ylöspano v »«»»
vain keksivät, Jo ta väkeä M arx • det alkoivat rau h o ittu a ia na.
•
N e ^ S’ .m a a ?.. h u o m a - jo nkunlaisia uhrauksia, m u tta uskom-
p ääasiallise sti agitatsiooni- ja k asv a p id en n ettäv äk si siten, e ttä suojelus- puksi.
m uuten kutsuu “su k u p u o lita u -' heksua ja hieroa sovintoa.
i
k i r j o t " rae -vleisÖD palkitsevan sen ru n saalla
tu sty ö n tekoon om an k a n sa llisu u te m ja v a rtio te h tä v iä v a rte n m uodostet
tien ja ark u u d en vaivaam iksi Kolmen viikon hienon r o s k a v ä J ^ * t o i m i t u s k l r -io t u k s e s s a a n a a- osanotolla. K appale ta p ah tu u sydän-
R A H A L a HETYK-
me keskuudessa. S. S. J ä rje s tö n oi taisiin erik o isia o sasto ja vanhem m is S IIR T O L A IS T E N
talvella, jo ten pukuihin täy ty y k iin
m in sanotuiksi säädyllisiksi ih- en m ellastuksen iälkeen se litti i
ra‘ 2 ' seuriJavaa:
ta
ja
ta
istelu
teh
tä
v
iin
h
eik
o
n
tu
n
eista
S E T SU O M EEN .
le ssa itsen äisen ä me voim m e edel
m isik si”. ja jo llaisia W ra n g e lin ; porvaristo, ettei sillä ole
Se
takorva,,k*’'‘" --------;
ne so
sotakorvauksien
suunni- n ittä ä su u rta huom iota. Silloin kun leenkin tehdä agitatsiooni- ja k asv a ikälu o k ista a in a 46—52 ikävuoteen
V uonna 1919, jolloin rabalahetyste«
h errat u p seerit olivat.
T ästä moiseen. ~ Työväki !" “
V araa| , ®.!n0* ,lonka ' ‘‘‘to laiset läh etti- tä tä n äytelm ää Suom essa en sik erran
saakka.
m ä ä rä A m erik asta Suomeen oli sril
jo h tu u m yöskin se "varm uus"! A ivan oikein ' T v k v i n " ,,„t i ± ‘_ Sak“ Ue- nostaa esille pui- e site ttiin a se ttiv a t a rv o ste lija t täm än tu sty ö tä keskuudessam m e vain sillä
täin suuri, nousi Suomeen valiteta
eroituksella. ettem m e enään ole v as
ja “optim ism i”, jo ta itse P ete r myös y lty ä kun näkee v a ltio n !m an'
V aatu k °-k ° s i v i s t y - " T uk k ijo en ” ja “P o h jo laisten ” yläpuo-
p
a
n
k
k
ih
e
r
r
a
t
t
y
ö
v
ä
e
n
y
h
d
is
sum
m a luotettavim pien arvioiden
tu u ssa Sosialistipuolueen edesottam i-
S tru v ek in osoitti.
Täm ä mies 'voim attom uuden - T ä l l ä ä
,
lelle. Eipä m uuta kuin toivom m e et-
T
Y
S
T
Ä
V
A
IN
O
A
M
A
S
S
A
.
kaan läh es 5 m iljoonaan dollari:®
sista, em m ekä enään veronm aksajina
on m uuten k a d e ttilais-lo k a k u u -’ se ku iten k in n v s v i
- Fulm
- 1 £ a - on
n
Yk
s i n k e rtaise
r t a i s e s sti
t i tä n äy telm äseu ran työ p alk itaan täy
y k sin
\ iim e vuonna el läh etetty määrä o!<
ole lu k em assa S osialistipuolueen h a r
A apaan S anan tam m ikuun 4 p :n
laisten järeän tykistön johtaja, hiliaa
W i e n i n le h tp p
v •
Itam a ’ . ^ uinka p itk älle liitto lai- dellä
— — huoneella,
..
jo n k a kappale ehdot- h aan jo h tav aa o p p o rtu n istista p o litiik
dollareissa y h tä suuri, mutta katso*’-
etevin W rangelia tukeva o p p i-jtaj i ottaa siitä tiHUe t v ö v ä e r i b l S - -k u ? f - t a a - ? a k s a ri k a n ' tom asti an saitsee. K ertokaa tu tta-
num erossa k irjo te ta a n :
Suom en rah an alem paan kurssiin '
kaa.
M
uita
oikeuksia
ei
Sosialisti-
n u t . p „ H n
änen
. X aen O ik
saa
h äv
ättä viim eistä vas- villennekin tä stä n a u tin to rik k a a sta
Kun P eräsein äjo en T. y ;n puheen
iiU'
^ .i°h‘ola“ s« t!aan „ I -----
puolueet.
eisto
so ittäm
sialisteista
puolue suokaan k ie lijä rje stö jen jä s e jo h ta ja n vaimo kävi v. k. lopulla si nee varm an a pidettävä, että siirtoU**
tu
u
n
alaisu
u
d
en
kipinää
ja
j
ä
ttä
-
,
Ulasta
ja tuokaa h eid ät m ukaanne.
♦«ir unaiset Joutuvat epajarjes- ei m aksa puhua. Ne, niin tshek-
ten Suom een läh ettäm ät rahat v
nille kuin olla veronm aksajina.
Se
S am alla huom autam m e e Oltu
ttä nähdäk-
ÄAtAilUctr.- on k ä ä n tä n y t m eille selkänsä, k a r k ä läise ssä pankissa, tied u steli pankin 1920 n o usevat lähes TÖÖ miljoona»•
sämmCn ? Cldan Ja rJestaytyes- kiläiset kuin sakasalaisetkin. t i e - m atta te rro ria sen tilalle?
u n selvää, että Saksan on seen kappaleen alu sta, olkaa kello k o tta n u t k ielifarjestö jen jä se n e t luo jo h ta ja , h e rra M. T oppari, aio taan k o m ark k aan , ellei täm än summan yt
-samme. Siispä on tulevaisuus ty sti “paheksuivat" — vaikka o-
mC,Clan'
v atk in varsin kansalliskiihkoista, m yytävä tu o tte ita m aailm alle kuusi kaalilla, m uuten m yöhästytte. taan sopim attom illa su h tautum isil- t- y :n velka su o ritta a pankille, lisä- kin.
ten. e ttä ellei sitä su o rite ta , tu llaan
M u tta punaisten e p ä jä rje sty k ja joku näkyväkin h erra oli oi kootakseen sotakorvauksiin tar- T ervetuloa! — p. h .
laan eri kysym yksiin, jo ista painavin
vittavaa
summaa.
Sen
täy
ty
y
velka
sanom aan irti. sillä pankki ei
seen jo u tu m in en oli vain val lu t m ukana
on vehkeily Europan k e sk u sta laiste n halua olla m issään te k em isissä “kom V :N 1919 A IK A N A 1,085 SIIRTO
niin
tehdä,
sillä
ei
ole
eikä
se
koisten k u v ittelu a ja valkoisten
Kanssa
n eljän n en
kansainvälisen
L A IS T A .
i voi saada rahaa ilm an kauppaa.
m unistien kanssa, koska se “ h äp äi
keino h o u k u tella ulkom aitten y-
S iirto la istila sto v :lta 1919 <n
m uodostam iseksi. S osialistipuolue ei
— 1 AfTlltfa 111
« 11 1 iC l-— a. —
leistä m ielip id että puolelleen. tiv at oikeiston ja alkoivat kas- — * •
O saston “ k ä räjillä” on tapana aina kykene kokoam aan joukkoja, ku u se e ” koko pankin m aineen.
v a lm istu n u t, jo ta vastoin viime
varoista on su o rite tta v a 12J2 . o tta a pöytälrirjuri ensin saunaan. Vil-
K aikki nuo h e rra t S tru v et tie vatta a keskusta kom m unisteja.
v
*
“
■a - “
ix , i ath het den tila sto valm istunee vasta
sivät sangen hyvin, m itä M ille
N iinpä kyllä. M utta näihin p ro sen ttia m y y n tih in n asta ja ’«e kokous olikin e rittä in kuum a kir- ei, sillä puolue on m e n e ttä n y t täm än
puolella.
heti su o ritta m a ssa velan, sillä h ek ään
OIir..
..
m y y n tih in n a n p itä is i Jurille, koska p öytäkirja o so ttau tu i
ran d in , L loyd G eorgen ja m ui m ellakoihin m ennessä eivät ol-
m aan työväen luo ttam uksen. Mut«a eiv ät halua olla tek em isissä laitoksen | v S 1919
iirto laisten lukum äärä Su
kyetä
kilpailem aan
u lk o m aa-; olevan
den täm än maan m ahtavien apu
k k k in
e
illa
voidakseen
tu
o
tti!-
on
d
h
/
^
ä
n
h
^
o
n
oh
VähiUä
V
°
'mlllaan
oli 1,085, jo ista 538 mi sU
päässeet toim intaan. n n ^ o rk
in o i
kanssa, jonka jo h ta ja on lah tarism in
m erkitsee.
J a he u sk o tteliv at E ivät tah to n eet “au ttaa sa k sa
547 n a ista. N äistä on 1,077 meno«
tappelee kaik k ien m aiden m arx ilais läpitunkem a.
lut sy y tä päätöksien tek ijö issäk in .
jä rje ste lm ä llise sti u lk o m aalaisil- laista porvaristoa” eikä “tukea ta m yydä.
A m erikaan, 6 A asiaan ja 2 Afrik«*5
Sillä on o tettav a huomioon, ettei ta ty ö v äen liik että vastaan, ja tähän
K irjotuksen johdosta k irjo tta a pe -
le virk av eljilleen , että bolshevi- v altiota . M uutakaan eivät osan • 3^.a,kka ky 8ym ys o n . K uinka
likaiseen työhön o san o ttam isesta m e’-
T ilasto llisen keskustoim iston
räseinä jokinen:
k it ovat perik ad o n partaalla. H e neet — khin selittää. A rvoste P1*,.?. 1 on nykyään saksalaisen jo k ain en puhev
tu k sen m ukaan on v :n 1919 siirtol®
Linfori, Idaho
Lopun aika
Los Angeles, Calif.
|S U O M E S T A
Berkeley, Calif.
Hanna, Wyo.
ä
työläisen
n a lk ä ä n .u ä n -tÄ e n : |
~
Kovin y lp e illä n ä y ttä ä P.-joen pank-
suus pienem pi kuin eräinä edclli*®*
K iuerrat olevan om an kylän työväen-
vuosina.