Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (Feb. 1, 1921)
1 p. rAiNi IRUARY 1 A TOVERI toisilta teollisuusaloillakin, jot destä vuoteen, eh- tonsa kanssa, jokainen elää Ihmiskunnan historiaa mää- nohtamaan entiset lausuntonsa Ottakoot he siis myös hi8tor. , (THE comrade ) ka oVat järjestetyt sarnälla ta nenkuii r mitään teh MUtyjcn yhteiskunnalligten räävät seuraavat syyt ja seura- voittaakseen puolelleen parla edessä kantaakseen raskaan van? pM organ of tb« Fi ivalla. Yht< päämääri Ino Woatom suhteiden alaisena. Koska ukset: tuotantovoimien kehitys mentin hetkellisen enemmistön, sa. l#l1* Kukin työmaa ja tefrdäs saa on Doily in iho lorjuude nämä, tUhteet ^saavat alkuperän kulkee uraauurtavasti eteenpäin loistava puhuja ja taitava kau- * + + ¡laatia, omat sääntönsä. Tälläi- ja tl saavuit pä jrntoistyöstä, yhteiskunnalli ja luo by t£< Wootom Workm4a*« P ab lkE agfn e n työmaakomitea on yksi mo uusia tuotantotapoja. panhieroja. Hänen nimittämi Täm än eron Jälkeen, joka loiton» seksi välttämätön koneiston ra sesta työprosessista, kutsutaan Määrättynä aikana ei uusi tuo sensä kyvyissä puutteellisen m eidät m iehistä, joilla kyllä 0 I nesta eri työmaiden komiteois kentaminen. niitä tuotantosuhteiksi tai tie tantotapa vastaa enää yhteiskun Leyguesin seuraajaksi Ranskan kanaan pitkä sosialistinen m L jI ta saman teollisuuden alalla sa- Nyt en tullul «ikä joukoille teellisesti lausuttuna produktio- nallisia' suhteita, jotka ovat van O"™ * Pd h “ 11* kusella. Jotta tämän via pääministerin toimeen ei mer syys, työskentelemme me ilolla hd kohtalonsa ja järjestyä nisuhteiksi. hentuneet ja vaikuttavat pysäyt kitse mitään muutosta Ranskan tuttaaksem m e puolueemme iujga O f £ T ? 6 i a i , lin teollisuuden työläisten toi- määrätä luokkaliikkeeksii Igkaiataakseen Marx lausuu edelleen, tuotan tävästä Siellä syntyy taloudel- ohjelmassa. Kykenee pitämään valtavaa voimaa. Yhä kunteäm- pois kaikki esteet edistyksin Offiet> A ädrw ., ¿ ..K -..* .__ « > puheita ja syömään Sak- maksi, muodostavat tämän vis tieltä ja voimakkain fföhhmtÄ- tosuhteet määrätyllä kehitysas lisiä, sosiaalisia ja poliittisia tulisia TOVERI, Box 99, Astoria, Ora. K aikki am m attiliitot ovat teella vastaavat aineellisia tuo järkkymyksiä ja katastrofeja, san vaikka elävältä edustajaka- kanssam m e. Myös sin teollisuuden kaikkien työ sin tehdä &lee)lteeiM ffcahdeni- Tuotantovoimia Nämä järkkymykset ja katast- j marissa, ja sitten kuitenkin nou EDITORIAL STAFF maiden edustajat Alueneuvos suudet uudelle yhteiskunnalle, tantovoimia. liitot ovat osottaneet m iu hedeiu*. niitä ovat kaikki teknilliset tuo rofit lakkaavat vasta sitten, kun dattamaan Englannin johtoa ys- Jistä Eli. ton. työtä tehdään heidän kesk^T jossa leipurien ei lärville lait tantovälineet, kaikki luonnon yhteiskunnalliset olosuhteet ja tävällisen kompromissin aikaan- Neuvosto valitsee puhäenjok- saan, m ik ä'ilm en ee heidän kasvav*! taa leipää voittdja varten, väin A. N. Honkala. ___tajan ja sihteerin ja myöskin kähsah syötäviksi, {ikä räätäli voimat (vesi, ilma j,. n. e .,) joil sen ohella oikeus- ja poliittiset i saamiseksi Saksan kanssa. Nuo- sa solidaarisuudessaan k aupunki Entered aa aocond-claao moil | komitean, johon khuluu, sano^ en tarvitse tehdä väitteitä muo- la ei ole vain merkitystä maan laitokset ovat mukautuneet uu-iruutensa päivinä oli hän yleis- työläisiä kohtaan, luokkahengen - July i e 1912, at tila Poat Office at kaamme yksi mies tämän teolli dottom illl iuörfholiilk riäyte- viljelyksessä vaan myöskin te teen tuotantotapaan. Pyrki-1 lakon apostoli, pitäen sitä työ- --------- saada aikaan täy väestön parhaana aseena - kum m än ainoan tulevaisuuden yhteisk A*°na> . Or®f®n« «•*•* A a Act of suudeh kultakin eri työalalta. ikkuhoisto, vMn ÖiMisäUhnoil- olliktiudessa (esim. salpietarite myksissämme nan luomisen ehdoton, kasvamissa ollisuudessa) ja kaikkia mine -L— - - * ......... — * Tämä komitea taas toimii koko le, jossa rakerthksmiesteh ei raaleja (hiiltä, rautaa j. n. e. ) dellisin mahdollinen harmonia minkin ollessaan pääministeri Ju u ri Jyrkkä selvyys politilkasi/kli yhteiskunnan taloudellisen struk nä, 1910, ensin kutsui rautatie kalkkien Kolmannen International alueneuvoston määräysten mu- tarvitse rakentaa palatseja toi M i f a n t v Ä m A n b n n i i t a n t Ikaisesti, joka, kuten jo mainittu, sille ja itse gsuä kurjissa hök lyhyesti sanottuna, luonto, si tuurin ja sille perustuvan jurii- läiset armeijaan särkeäkseen Jäsenten on yhteisesti harjotettan u l j kuin se on ihmisen työn disen ja poliittisen kerroksen m u e n l y o m a a n o m i u a t muodostuu koko alueen ja teol- rautatieläisten lakon. Toisin on se, joka m itä eloisammin tuakj keleissä, jösaa iipst, äfti, rlrtiha, to im iu a t lisuuden kaikkien työmaiden vanhus ja saifa& H avit osak alainen. Tuotantovälineiden pa välillä tutustumme historian joh kuin luopiokumppaninsa Mille- tuu proletariaatin tietoisuuteen. ^ rantuessa ja luonnontuntemuk taviin voimiin, jonka tuntemuk IVim iM II - ¡edustajista, joten kaikki ratkai- rand, hänen on onnistunut säi- seen huolfenpitdC helpotusta ja sen kasvaessa tuotantovoimat sen In d u strialize,, ja työmaako-1 E L I “1” “ ‘3!ö11* i ‘ltä1 ...... me saavutamme käyttä- lyttää edustajakamarin vasem T äten to teutetaan Ranskassa mjtt mukavuuksia ja jossa niiltä, jot kip tulevat yhä täydellisiin malla materialistisen historian- miston johtajien ystävyys; ja läheisintä Ja tästälfihtien purkama^ mitealiikkeen «nk I ke on , lu„ vieläkin laajempaa, ka ovat kykenlvil, friöttg kiel mitealiikkeen tcnrmttiate « o « e t t a t » yok- n k, ikkiJ miksi. Ja on ilman muuta päi käsityksen metodeja. kuitenkin hänen kabinetissaan ta liittoa kaikkien kommuniati®. jaa vastaan täytyy tehdä u s e ita j , teom- täytyvät ottamasta osaa tuotan vän selvää, että työprosessi on sosialistien kanssa. vakavia muistutuksia sikäli * * n,det’ Slten muodostaen tftol- nossa kaikkien yhteiseksi h y _____________... istuu Ranskan mustimpia taan- riippuvainen tuotantovoimien P alkkalaisten Ranska, kapitainj väksi, kielletään syömisen oike kehityksestä. Mitä tehokkaam- OPPORTUNISM1N MESTA- tunnuksellisia jingoisteja. Poin- kuin he hylkäävät kaiken v a l-.ton ta järjestelm ää, sodan ja vanuiul RITEMPPUIL1JA care (Ranskan entinen presi- tiollisen toiminnan ja valtiollis-l —.. us. Ollessamme saavuttaneet >i on työkalu, mitä enemmän . . dentti) voinee vielä ajaa voit- ->är-Ie8teliöää, nälän, riiston ja orjä> ta valtaa tavoittavan taistelun, . Tamd neuvosto muodostuu sa rämän päämäärän, unohtakaam uonto tehdään ihmisen alamai Aristide Briand, (Ranskan toon “haarniskoidun nyrkin”i^en iärjextelm&ä vastaan kapinoi^ mutta ne toimivat erittäin in - |”Otun a^ucen kunkin alueneu- me kaikki menneisyyden kau seksi, sitä korkeammalla, on se nostavasti itse työväenjoukko- voston kahdesta jäsenestä. Nyt heudet, kiinnittäkäämme tat- kehitystaso, ' jolle työprosessi uusi päministeri) on Ranskan ohjelmansa, mutta jos Briand:Ranska* koko luokkataistelua köyu politiikan Lloyd George. On näkee tuulen puhaltavan sinne Hstö Ranska. se on meidän k a n ^ jen keskuudessa niiden vetämi- 1. # . välttämättömäksi astua astui koin huomiomme nykyisyyteen perustuu. Tuotantoprosessi perinpohjainen ja kykenevä op- päin, asettaa hän purjeensa tuu- me’ juuri 8e puolustaa tänään. T. seksi pois vanhoillisen ammatti- v,e*äkin pitemmälle ja muodos ja käsitelkäämme tulevaisuutta (työprosessi) on {riippuvainen n n r t n n i c t i v o l m i c 1 . _ • _ saapuu ensimäi- a .. . I 1.1.1 _ portumsti, valmis luopumaan i Ien - mukaan ja dessä 1. kaikkien Kommunistisen lnt«.| unionismin ummehtuneesta ilm a r “ kukin teollisuuden Kansal huolella. tuotantovoimien laadusta! Ja entisistä mielipiteistään ja u- senä satamaan. — The Nation. nationalen osastojen kanssa, rauhul piiristä ja siten kasvattavat jou- r l ,n.*uro*to’ koko maata käsit- kun yhteiskunalliset olosuhteet kansain oikeutta ja vallaiikutnw3 koissa itsenäisyyttä ja toim in-P5™’ » MITÄ YMMÄRRETÄÄN ovat jälleen riippuvaisia tuotan jo ta im perialistit uhkaavat naaoid ta tarmoa, joka määrättyjen Kansallisneuvosto muodostuu nosta, niin seuraa siitä, että so- TUOTANTOSUHTEILLA den perim m äiset luokkatarkotuksei I valtiollisten seikkojen esiintul- teollisiiudeh kustakin alueneu- sialiset olosuhteet muuttuvat sa “kansallisella puolustuksella”, p d lessa johtaa joukot vallankumo- | vo,stosfta valituista edustajista, Materialistinen historiankäsi kun tuotantokin muuttuu. Tuo lueemme teh täv ä on suunnaton ori uksellisten puolelle. Luonnol-Hoita ,ahettaa kukin älueneuvos- tys ei ole mikään kaava täi jo tantovoimien kehityksessä, mut ta se el pelota meitä. ku loihtuluku, joka ilmäh muhi ta miten, millä työvälineillä se lisesti tällöin pelkkien i n d u s t - k a k s i rialistien teoreettinen ajatusra-L Työmaakomitealiikkeellä ön ta selittää kalkki historialliset tehdään, kas siinä mikä eroittaa Vanha m aailm a järkkyy uuden ajal hengen tiellä. Tuloaan kuuluttu,! kennelma,. joka on rajoittunut kehitysmahdollisuuksia ja sell tapahtumat. Se ori tutkirnus- taloudelliset aikakaudet. Työ vallankum ous, joka syntyi Venajäfil vain työmaalle ja työmaataiste- raava askel tulee mahdollisesti frietodi, johdatin yhteiskUhnan välineet eivät ole vain inhimilli R anskan kom m unistien kyllä on melkoinen ansiolutettelo, luun, tulee kärsimään haaksi- olemaan kaikkien teollisuuksien ja ihmisten elämän tutkimiseen sen työvoiman kehityksen mit Ja Joka vähin erin varttuu kaiki«| m utta jotka ovat kallistuneet revl- ja välikappale Sen ymmärtämi m anifesti rikon mutta jos sen avulla ka- Kansallisneuvoston perustami- m annerm aan m aissa, löytää miljooMed tapuu, mutta myöskin ratkaise seksi MäterialHtifieri historian va osoituspuikko, niiden yhteis Tehtyään päätöksensä Kolm anteen i lam en ttad sm » ^61 Ile id ä n ^ -111^ 311. pitalistisen riistojärjestelmän nen- Ja taas miljoonia uusia uskollisia !» I kestäessä on voitu joukkoja in-l Vieläkin pitemmälle voidaan käsitys saattaa hieltä etsimään kunnallisten suhteitten suhteen, Internationaleen yhtym isestä, osotti m ääritelty jo ennakolta H e ^ a L l s - J*Ä A nkara taistelu jatkuu, vitka, nostaa kumouksen johtavalle me?na Ja järjestää Maailman ja löytämään teorian johtavia joiden alaisina työ tapahtuu. R anskan sosialistisen puolueen k o r - < tellVat m urrosta Seinen liiton kon- rniHoin niln ^ ^ t a a n , mutta nopea, gressi Toursissa kaikille m aansa työ- gressissai ja puolueen slhteerl on Ja ratkaisevana milloin koittaa J tielle, niin sekin on arvonsa an- Työläisten Kansainvälinen Neu- voimia, se opettaa meitä tunte (Marx) maan keinoja, jöita voimme saitseva. vosto. Näiden viittausten kaut- paljastanut heidän suunnitelm ansa jo,; kkojen 'apauttam ishetki. Pom| Tuotantosuhteet luovat koko- laisille seuraavan m anifestin: Julkaisemme tässä englanti- ta näkee selvästi, että joukot käyttää, se viittöd tien, jota rtaah sen taloudellisen struk Tours n kongress! m erkitsee h ls -. H eistä ei ole ollut uuden ajan sisim- riH,nen järJe8te,m ä horjuu perustu,, laiseen fyomaakomitea-lnkkee- *ulevät a*na huomioon otetuksi, voimme seurata yleiseen sosia tuurin, yhteiskunnan taloudelli u i- ranska,ai8en 8O8ia- män lain käsittäjäksi. Kuljemme eri “ " a * ” ’ j°tk a jUlmaa seen (Shop Stewards’ M ove-lJoukot ovat todellisia toimin - listiseen kehitykseeh vaikutta sen rakennuksen, • jolle kohoaa lismin pitkässä ja m ainehikkaassa -teitä. .on kaivanut alta. Me annamme fäi ment) kuuluvan rakennusteolli- nank herroja ja ovat ratkaiseva miseksi ja sen johtamiseksi ylös juriidinen ja poliittinen kerros. eläm ässä. Samalla kun se elvyttää Lukum äärältään suurem pi keskus- vain viime iftkun. suusjärjestön kansallissihteerin na tekijänä. Kaiken kontrollin päinpjzrkiVille Urille. ja Engelsin . 1 ... Ne säännöt ja lait, sopimukset keskuudessam m e Marxin va„ha . u . „ ktoa X “ e kaL‘: ^ e ^ ^ S Marx pi/huu inhimillisen elä ja sitoumukset, joissa yhteiskun P roletaarit, talonpojat ja työläue lentolehdestä sen osan, jossa ollessa joukkojen käsissä, nopea män yhtoislcunnähmukaisesta hän käsittelee työmaakomitea- toimintakin tulee esteettömäksi , Paroineei aina nallirien elämä muodostuu, hen m utta käytännössä usein hyljätyn o- Teidän velvollisuutenne kasvaa tl liikkeen järjestörakennetta. Se- ja virkailijain herruus poistetukituotani??st.a'. Yhteiskunta ei lo- kinet katsantokannnat, aatteet Fin. sam alla sopeuluu se uuden a jan k " X n jän mukana. E ttehän anna vietefil lostettuaan ensin kuinka tämä si, joka liian usein vallitsee u- pu Poliittisiin- rajoihin, sen laa- ja poliittiset laitokset,* luo ju- välttäm ättöm iin larpelsiln. vakaviin X n ”s m m T itseänne niiden, jotka luulevat loyäi määrää .....>e ihmispiiri, jo- velvollisuuksiin, m itkä maailman vai- nlsmin viiniä 1 1 kon' mu- liike pyrkii teollisuuden valta seissa järjestöissä, itsenäisen juutta riidineri ja poliittinen kerros. v&nsä p e lk ä s s ä p arlain en ttarism ii< | nismin välillä. He ovat lahennelleet ka taloudellis isesti, elintarpeit- ukseen kaikessa laajuudessaan toimintavapauden hengen tun nenSatoh.enant Marx “ k toisu u l' määrää Sei- lankum ouskriisi meille asettaa. sosialistisista p eriaatteista luopu»| n o°SM', °" r t p p “ v a i j ihmisten miehiä, joita vastaan he vielä eilen työmaatoiminnan kautta, kir keutuessa joukkoihin. Valmistus- ja toim intatavat, joiden taistelivat. sessa, kaupanhieronnassa kapiulul joittaa hän seuraavaa: 01sestansi. Jän olemassaoloaan, vaan kään- tästälähtien täytyy olla m ääräävinä Kunkin teollisuuden kuhun Y hteU i tien kanssa ulospääsytien vallanto| Heidän Kolm anteen Internationa Työmaakomitealiikkeen jar- kin neuvostoon valittujen toi täfiholla inen ole- Poliittisesti, laiouoeinsesti taloudellisesti ja yhteU- yhteis a I ta*n’ cttä yhteiskunnallinen mouksen versisestä vaarasta, chetel leen liittyinisehdotuksensa takana o- jestörakenne on seuraava: kul mitsijain palkka on sen alan tu«5- -A m.aasao10 määrää tietoisuuden. I kunna,,isesti luhistuvan kapitalistisen levät puolueenjäsenet ovat kieltävtv- niiden’ jo ,k a e t»ivät haparoiden t» lakin tehtaalla, työpajassa ja työläisten palkkatason mukai (työvälineiden) välineiden13^ e$ ^ arx kuitenkaan kiellä kieliä fJar-iestelmän suhteen, vaativat m eiltä neet seuraam asta m itään siihen jou tään koskaan tekem ättä mitään rxl työmaalla valitaan työmaakomi- nen, joiden työläisten määräyk aatteen merkitystä, ihmistahdon m tä tiukinta kuria. kaisua ja siten halvaten vapautuiaii’1 tea, joka käsittää, sanokaamme sestä he toimivat. Tämä on hy duktionia (valmistusta) ja rep- vaikutusvaltaa Kaikkeen siihen katsoen, mikä jou tavaa tietä. He ovat sen kriisin to työtä. kehitykseen, rodukfioriia (uudefleenvalniis- edustajan (Steward) kustakin vin tärkeää. P i;n L a r'n -;iT , , 7 i Päinvastoin, Marx tunnustaa ni- d uttaa riutuvan luokan rom ahdusta, delliset aiheuttajat, jota m ahdollises Te kaikki, vanhat puolucn es-l Poistakaamme t u s t a l ammatista, työalalta tai osas keskiluokkainen menettely, nos teta vain sVt? V" men°maan, että aatteet ovat vai- vaaditaan m aan sosialistisilta kansan ti uhkaa puoluettam m e. ta istelijat, jotka olette palvelleet >1 ^ . m i t a käytetään kutiavia, eivätkä synny vain sa- joukoilta m itä täsm ällisintä luokka- tosta, työmaalla ja edustaja ol taa miehiä tai naisia yläpuolel «töL i He ovat m enettelyllään näyttäneet tä uhrautuvalla Itsepäisyydelli. u | len valittu kultakin alalta, muo le työläistovereitaan. Nouskaam y en ja juomiseen, vaan tunnaisesti tai ehdollisesti ih- I taistelun tietoisuutta. maan työtätekeville kansanjoukoille, dostavat nämä edustajat Työ me kaikki yhdessä. Tämä on kaikkia riijta esineitä, joita' käy misten päissä, vaan yhteiskun-( T atä ajatussisältöä on Ranskan so- e ttä heidän on kaikki vastuu. He ei moin kuin te n u o re t jotka sodan hM läisten komitean, sille työmaal välttämätöntä, silä muussa ta tetään elämän ylläpitoon: ruo nallisessa kehityksestä. Y hteis-! s'ahsmin liittym inen siihen kommu- vät ole eronneet m eistä p eriaatteellis taum yrsky on viskannut riveihimme.! te jatk a n ette meidän kau> y:| le. kaa Juomaa, vaatteita, asuntoa, pauksessa me luomme ruokalip- kaikkea mitä tiede ja taide tar- kunnallisen elämän muuttuessa, nis,iseen internationaleen, joka on ta kysym ystä koskevan äänestyksen, teistä tekoam me. • He valitsevat keskuudestaan putaiteiijain luokan, jotka lo io a a • muuttuu myöskin iiciiK henkinen elä- kohottanut työläisten Internationalen vaan K om m unistisen Internationalen *■ j— —****«*** **ijvonin iiicn eici- V arttukoon puolueemme lujaksi puheenjohtajansa, sihteerinsä ja pullisesti menettävät työläisten s • u Ä oe! ä H: ‘ r . *u ° - todellisen lipun, ja kolmenneljännek- viestin perusteella, joka ei ole tyy äurilliseksi, tulkoon siltä niin iäsn-l muutkin toimitsijat, joita mah näkökannan ja katsovat kaikkia dyttänyt heidän p u h e ta id o is ta m a sen ääntenenem m istö osottaa, että > p Ä » ä Ä tensä kuin luottamusln-nki!,, ■ ' i dollisesti tarvitaan. Komitealla tapahtumia omistajain silmäla p e S T o h a SÄ Ä n a se Toursissa kuuluttaa täm än liitty kuaan, ja jolta he ovat tahtoneet kiel m äärääjä. ei ole toimeenpanevaa valtaa seilla. tää oikean m erkityksensä. ylläpitoon T v o v ä lin e itä ‘ ? J3 ja la*toksia, eli kuten Marx misensä ylivoimaisella ponnella. Olkoon se menneisyytensä vero I vaan se on järjestetty hoita Jos joukot haluavat« poistaa Olemme turhaan tarjonneet heille nen, olkoon se Babeufin a n n, n . f maan asioita ja toimimaan sil henkilön toimesta (järjestön Me olemme työväenluokan kaikilla m ahdollista rauhoitusta. Olemme tu r koon se vuoden 1848 miesten, oi.ud a -f n .« Y U ih e n k e h i t >’s « k ä V » v » loin kun työläiset työmaalla nä toimesta), voi sen tehdä hyvin S i r i " nuoremmilla voimilla pyrkineet pää haan tarjonneet heille loukkaam aton se Kommuunin, olkoon se Jaure i l kevät toiminnan välttämättö nopeasti ilman mitään pitkäai määräämme. Tämä pyrkim ys on yh ta vähem m istön oikeutta. Olemme olkoon se meille kaikille a'.autitui| mäksi. Kaikki toiminta on kaisia odotteluja ja monimut täm ittaisesti jatkunut Ensim äisen In turhaan antaneet sanam m e siitä, että loistavan tulevaisuuden veroinen. joukkoliikettä. , Koskaan ei mi kaisia menettelyjä, kuten van varsinaisia elintarpeita. ternationalen perustam iskongressista, ketään el suljettaisi puolueesta entis tvn^t" Ih™?, a . on -tayV Taistelu jatkuu m itä liuimtmjwULl kään ryhmä , toimi erikseen. hoissa järjestöissä. Tehdään 56 vuotta sitten, A m sterdam in kon ien tekojensa takia. m itä laajasuuntaisim pana M ra ?| Työläisten toiminta ei vaadi ainoastaan eroitusvaatimus ja Yhteiskunnallinen tuotanto sesti K X 'valtTA u vaikuttaa u d ^ p u k e ^ ,“ ^ Ct° 1' gressiin vuonna 1904, ja rso n n a 19C5 meidän yh- Om ahyväisyydestä johtuneet syyt, dottaa ennakolta arvaamattomat ti minkäänlaista ulkopuolista se enemmsitön äänestys seuraavas- työtä jossain yhteiskunnassa, e- J^rkeamp jotka h eijastavat pikkuporvarillista pahtum at. Ahkeroikaamme ollaksec- 1 a »-a a a M . ▲ - a . ♦ li K ri »•» I. a. M kaantumista asioihinsa. Mah sa neuvoston kokouksessa rat- tähän kongressiim me saakka. käsityskantaa, syyt, joita ei voi hy me aina valm iina hyökkäyks n .¡ai Th-‘ dollisesti tullaan tarvitsemaan kaisee kysym ykset Täten me- Me olemme harkiten luopuneet puo väksyä proletariaatti, joka asettaa na pitäen silm ällä leppymatontä. ¿rj apua toisilta työmailta saman netcllcn poistetaan vanha taan-¡miniä saattaa ihfriiset !misten velvollisuutena on rai- lueemme oikeistosta, pionestä ryh Ä X Ä f c r i H "' < ÖSpäi" > ° h’ m ästä miehiä, jotka ovat enemmän vallankum ouksen asian persoonain y- ti varuillaan olevaa vihollistamoM teollisuuden alalla ja joskus «umuksellinen tapa vartoa yh- s e in ’ a lapuolelle, ovat johtaneet tähän m ur Yhdistäköön Toursin ratkaisu kaik ——4. r . i , ,a x , ctUKS ecn iata sen kulku siihen suuntaan. virkailijoita kuin puoluejäseniä. joilla rokseen. , I J { a YHTEISKUKMALLISIA JA VALTIOL LISIA VIRTAUKSIA ULKOMAILLA J ¡S h S I - _ ki R anskan prole»aarit! IDÄN KANSAT IMPERIALISTIEN VIHOLLISIA keilemällä Turkin kristittyjen ainei k ristityltä suojelevaa” Venäjää vas U usilta vasalleiltaan, nuorturkkilai- tum aan arabialaisten ja syyrialaisten den suojelijana Venäjän ainoana tar- taan. Venäjä hijomaau silta, Saksa sai useita tärk eitä myön alueita, idän kansoille selvisi m itä hehku alkoi sulattaa toivottomuudö kotuksena oìl sisäisen eripuraisuuden l ’ " 7 7 “ 7 jäi * katkerana *7*' routaa. Se lupasi vapauttaa luiper» kau n a heikemäM TOrtön , a l t „ . " i* tulevaisuuden varalle. nytyksiä, m. m. m yönnytyksen Bag m erkitsevät Europan valtojen lupauk listien ikeestä, ja se toteutti tmilib j Tämän jälkeen törm äsi Englannin dadin radan rakentam iseen. set. Tyytym ättöm yys levisi kaikkial lupaukset. Vallankumouksellinen Vei Niin kutsutun läheisen Idän. joka S iitä alkaen kun Englanti anasti Englannin eduille taas oli välttämä- ja Venäjän edut yhteen Persiassa, le A rabiassa. M esopotam iassa ja n äjä komensi tsaarin sotajoukot I** j käsittää entisen Turkin valtakunnan Indian alusm aakseen. ovat Idän kan- Asema oli nyt siihen m ittaan k ä r töntä säilyttää 'rtrk fn itsenäisyys, sii- Jonka näm ä vallat viimein “sovinnol jäännökset -— Anatolian, Syyrian, «at olleet mailman Imperialistien pe jistynyt, että im perialistien täytyi Egyptissä nousi kansa vastarintaan P ersiasta ja Turkista, se tarjosi r» la se näki vaikutusvaltansa idässä ja ,lsesti Jakoivat keskenään kahdeksi vieraita Egyptin ja Mesopotamian — ja per linappuloina. T n . , . p ettureita vastaan haa ja ystävyyttä. Se taisteli «» Englannin eduille oli Indian kaiTppatien nhattfksl, joa Ve- Ta,kntusalueeksi. pohjoinen kuuluen lopultakin ratk aista mailm anm arkki- sian sekä Intian “kehityksestä jales- tärk eätä tu rv ata ja pitää avoinna tie arKKl. joka seitsem änkym m entä eläm än ja kuoleman taistelu* noiden herruuskysym ys keskinäisellä u o tta melkein m elk e in y v h b täm iiim ittaa iu e - oli „ u saan _____ u _ t , _____, .. sä olevien" kansojen vaistomainen InJiaan, sillä täm ä kaukainen siirto näjä joutuisi Konstantinopolin her- Ven^jàlle ta eteläinen Englannille, sodalla ja niin puhkesi vv. 1914_ v uotta ja im perialisteja vastaan. Niicksf- 1 lähentym inen Neuvos to-Venäjään ei maa muodostui sen Im perialistisen raksi. Kun V enäjän sotajoukot A- ^’ers^aa odotti Turkin kohtalo impe- 1918 sota. Sen tehtävänä ennenkaik taistella im perialistien sotia, palotel- väkevä m agneetti veti vallankuaxx Englanti valtasi Konstantirfo- sellinen Venäjä p u o le n -: Johdu M tunnalrm .de,ta UI hol.hevb- k e h i t y i n kulm aklrekrl. Tie lu- Ieksänteri il aikana käydyssä Tur- rj a ,i_stfen rii«toalueena. Englannin ja kea oli ratk aista Läheisen Idän h e r-' tiin. kin-Venäjän sodäsia fclsolvat K ons-, VenäJSa tilapäisesti rauhallinen «o- nxuskysymys kahden kilpailevan im- polin, pakottaen sultaanin allekirjot- uutta intoa ja rohkeutta. Sam* ”* n,>” 0"4 o n i,la a n kulltl T “rkl" alueiden läpi ja tantmoimltn ¿dus alla ja täm ä kaivat- Plnaus Persian jakam isen suhteen joh- perialistisen ryhmän välillä. Emrlan tam aan väki valtarauhan. Vähän Aa m äärä — taistelu mailnnin anc^t-1 lmo“ rla i™ i. kaplla" , , , , e " ! « '» 'ä h d e u Englannin ulkopolitiikkaan sian turkkilaiset talonpojat eivät alis im perialisteja vastaan yhdi.-taá .,o£ m perlalirntln kehltykaeua. Niille. | , | , i i „ | M lamen Hitto Turkin kana- tu hedelmä oli tipahtam assa Ryssän tu’ siita’ että silla va,ln oli noussut ti kiirehti turvaam aan Sue«in k syliin, kutsuttiin B e r,,,.« „ kongressi k <IP.UltX Im p eriali.,,„en v a . va,,« « X l l s e s N tuneet, vaan nousivat ase kädessä i « » kJ"hSlta.«*“ " e n i* M T" r t u l * »H vaarallinen viholll- donm ukaisesti idän sorretut kan*41 j V. 1885 nopeasti koolle Englannin Saksa’ ^ ka «hkasi sam alla tavalla ’ P täydellisesti koko im perialistista liittoon köyhälistön Venäjän Laniö u L « ¿ e n . ? ’ • " • ■ k “ “ »“ ’ '» '» » « •» , p o h jo l« « ,. imperfalletlnen Ve- ja tekem ällä sam alla kauniita lupauk vastustam aan m .L ? teellieeatl kehittynein, näjä. J , k . väsym ättöm ään etsi vapaa- vaikutuksesta. Englannin pääminis- mo,empten etuja. Kun mailmaa, niinkuin se oli nähnyt venä Onhan selvää, että idän kansoja loordi Beaconsfieldin (Dfraelin) ' Mahtavaksi a i- , . sia Egyptin itsenäisyydestä. läisen talonpojan ja työläisen uousy. liike ei ole sanan oikeassa mertötj» t.k .L u n ‘ k“ “ a " u,»u ,a Pä w ä mailman kan p tarel.ellle terin. sota venyi pitkälliseksi ja uhkasi ia P is m s ro H n -uaniavaKsi paisunut Saksa tarvit- » « a . «<■ >, ‘» k»P«Jnlla olevmn maiden täytyy en Edullisessa asem assa s.jaltsevat, ja Bismarckin, valta-asem aan nous- päättyä onnettom asti ententelle, lu van. Paljon kärsinyt Turkin talon sessä p roletaarista kumousliiketti- »■ ¡ seen Saksan "rautakanslertn" vailtu- s en poika on oppinut vihaam aan Europan on enem m äs6ä tai vähemmässä o*- k,>," t,,k" n K otm untlnaptdlu valtaam inen Jo var- .uksesta riistettiin V en äjillä v e lto n , ¡ X u X a , 1 ?’ U pasi Mesopotamiaan suuria sotajouk suurvaltoja, se k äsittää nyt, e ttä n ä rässä natsionali.-ti.-t., N totT X v^ alä? *n'“ a , “” " ,“' ? a '” m uodoatil Venäjän ulkopelit!!- koja keskittänyt Englanti itsenäisyy ■ ' I hedelmä,. Rumanfa . . I ttsenälsyy. kaukana eoäed?in . m aa‘ mä ovat syypäitä hänen kärsimyk- listón mallm anpolitiikassa tämä den myös Arabialle, jos täm ä liittou vällänkumoustyön »kan pääpyrkimykseksi. Venäjän e tonni __ . . . .. * auKdna. epäedullisissa mailmankol « r X . 1 »n ylltOntätentä heikentää tonss, odittäin öiyöfl BulcnriA V’cnä- via«« *•« tuu sotim aan Turkkia vastaan. A ra siinsä, hyödyttöm iin verenvuodatuk ka nykyhetkellä on sam an te h Ä j M s .l plU a Taka-Kaukaa- 0 ^ ^ ' bialainen prinssi Feisul julistettiin siin ja kurjuuteen. Sam alla kun Neu\ ’osto-Venaja lu u ‘ I T u rtk '* t aentihden se hurskaalla P ersian talonpoika on oppinut sa- poliittisista syistä liittoutuu uatsx’®*' ¡ a te lä ä n 1*” ‘“ "u"*".’ k’” y"M'. » » m a rin a rupeat Turkin Ikeen alla kuninkaaksi ja hänelle luvattiin täy baijanin m aakunnat. Läheisen Idän jassa liitossa Itävallan kanssa, ja dellinen Itsenäisyys A rabiassa ja Sy- man läksyn. T yytym ättöm änä kat llstisten liikkeiden kanasa, S E T T « V ~ v " . » 'i'K '» kristittyjen kansojen "suojeli. kysymys el luonnollisestikaan tullut M ile, e ttä N euvoetoA onäjin polttltk-1 Jaksi". kiihotti arm enialaisia valtaa- käsittäen kuinka vaikeata oli y rittää riassa. Itsem ääräyslupauksflla herä seli persialainen talonpoika vieraita näiden taistelua, .-ainali;, •• ratkaistuksi — Turkki ka n t i s s i maissa leimataan vain heikentyneenä Ja v e Jäi l k ä itsenäisek- a n l n n e e n e .'Z .,="'',,a’ ” ' ,' a ' •*’- tettiin täten idän kansoissa uusia toi m aahantunkeilijoita. joilta ei ollut m unislinen valistus kan .ínjoukl* I uu -1 maan turkkilaisten talonpoikien mai m itään hyvää odotettavana. Se oppi - S ilh .. aa,, k Z läloildelliseetl kokonaan Englannin X . e n k a .s ^ " veita. , hin. Sam alla kun köyhälist<>n Îa^ m Ï 1!.Ti?aÎte’itat «i -a» I säästyneet verilöylyiltä, sillä ia Ransk*» myös vihaam aan Teheranin hallitus kumous suojelee sorrettuja kau-^ . 7 / «ansan katseensa Läheiseen Itään. Tuli sitten V ersaillesin väkivalta- J» Ranskan pankkiireista riippuva!- Siellä oli Suezin kanava Englannin ° * 'iltsi- (nuham ettilaisten suvaitsevaisuus muí- se k si initia «a « < e ------ - w w *,u c-ngiannin rauha kaikkine pettym yksineen. Voit ta. joka oli liitossa vieraiden so rta suuksia, sam alla taistelee s« t»3eC jie n k a n s sa . Indiassa olevilta uskou- » e et eyventyd — u i um m lsU yat he uskolaisia kohtaan on tunnelin — tu lU taln n a kki ’ ntaa pa" ' ,ks' .im perialism in “Akilleen kaolapäh". tajat olivat saaliinjaolla. Häikäile- veljiltaan. joiden kanssa ovat lähei- m uksellisia ilm iö itä va.-'u-- • hallaan sllm .,o,a _ .„tklm aan n T urk ,.seh än kristittyjen ? .l„ o ? ma t - I - l>" kl“ * rJ« t. »oltiin „ „ a u m ai,,« T n r t," J V atriarkalism ia ja pan i - u5 *1 mitcnn,« ■ „ •—— uhata m aitse Turkin a- , m atta jaettiin Turkin ru tise t alueet ° K m iu » ajavat M i a kanta,* yh- Jo u u tatse t lö y sty it .n ru p a ik e n s r ^ k i ; x » , ^ * - * “ »«« i “ -» . » - » . » opDinee'tU?|l,n'ia kUlll^SeSSa' he oIivat i v a sta a a . jotka kehitys tulee aikoi«1«- te le U lm ln U a n ^ e M J « . k ö y h in ,tôn K onsuolinopollssu. P a m .tiu .T s . J . todellisuudessa vuodattanut vi et tn fei.m . ru rk [“ kaM M - I o i-; pettym yksen Vetoomukset itsem ää kohtalon f em aan Indian su ru llise n ;-syrjäyttäm ään. Kolmannen inM<«r kanssa kapRaUstista imperialismia Egyptissä saivat kristityt häiritsem äl kansa Kov, 8 “ niQ rii8t°alueena. tlonalen toinen k o ngre, j on verta Englannin ja Ransgan Imperi • tien eli ! rurkfB nat8i«nalis- rayslupauksiin olivat kuitenkin tur- vastaan. lä - toi r ? i° n ' alIaDkumoaa V enäjä!-! piirtein m äärännyt m e n e tte li« ’ l ä palvoa jum alaansa. . Täten veh- U«ain puolesta U ydes^L X ‘ X l r X T lla,^ D Val,ank- “- ka' ~ ^ s k . lähetti so tajo u k k o a an s o ta a , panksessa yhdeksän vuotta sitten. Syyriaan ja ryhtyi väkivallalla anas- B orrettilli t»i»OBMteen id ä n jo id e n k autta Idän kansojen tie Tl aorretutlle kauaolllektn. Sen » tu n tia ¡p a a te e n kulkee. _ S. S. i"*“ ” '"' u
