1 p.
rAiNi
IRUARY 1
A
TOVERI
toisilta teollisuusaloillakin, jot destä
vuoteen, eh-
tonsa kanssa, jokainen elää
Ihmiskunnan historiaa mää- nohtamaan entiset lausuntonsa Ottakoot he siis myös hi8tor. ,
(THE comrade )
ka oVat järjestetyt sarnälla ta nenkuii
r
mitään
teh
MUtyjcn yhteiskunnalligten räävät seuraavat syyt ja seura- voittaakseen puolelleen parla edessä kantaakseen raskaan van?
pM organ of tb« Fi
ivalla.
Yht<
päämääri
Ino Woatom
suhteiden
alaisena.
Koska ukset: tuotantovoimien kehitys mentin hetkellisen enemmistön, sa.
l#l1*
Kukin työmaa ja tefrdäs saa on
Doily in iho
lorjuude
nämä,
tUhteet
^saavat
alkuperän
kulkee uraauurtavasti eteenpäin loistava puhuja ja taitava kau-
* + +
¡laatia, omat sääntönsä. Tälläi- ja tl
saavuit
pä jrntoistyöstä, yhteiskunnalli ja luo
by t£< Wootom Workm4a*« P ab lkE agfn e n työmaakomitea on yksi mo
uusia tuotantotapoja. panhieroja. Hänen nimittämi Täm än eron Jälkeen, joka loiton»
seksi välttämätön koneiston ra sesta työprosessista, kutsutaan Määrättynä aikana ei uusi tuo
sensä
kyvyissä
puutteellisen m eidät m iehistä, joilla kyllä 0 I
nesta eri työmaiden komiteois kentaminen.
niitä tuotantosuhteiksi tai tie tantotapa vastaa enää yhteiskun Leyguesin seuraajaksi Ranskan kanaan pitkä sosialistinen m L jI
ta saman teollisuuden alalla sa-
Nyt en tullul «ikä joukoille teellisesti lausuttuna produktio- nallisia' suhteita, jotka ovat van
O"™
* Pd
h “ 11* kusella. Jotta tämän via
pääministerin toimeen ei mer syys, työskentelemme me ilolla hd
kohtalonsa ja järjestyä nisuhteiksi.
hentuneet ja vaikuttavat pysäyt kitse mitään muutosta Ranskan tuttaaksem m e puolueemme iujga
O f £ T ? 6 i a i , lin teollisuuden työläisten toi- määrätä
luokkaliikkeeksii Igkaiataakseen
Marx lausuu edelleen, tuotan tävästä Siellä syntyy taloudel- ohjelmassa. Kykenee pitämään valtavaa voimaa.
Yhä kunteäm- pois kaikki esteet edistyksin
Offiet> A ädrw .,
¿ ..K -..* .__
«
>
puheita
ja syömään Sak-
maksi, muodostavat tämän vis tieltä ja voimakkain fföhhmtÄ- tosuhteet määrätyllä kehitysas lisiä, sosiaalisia ja poliittisia tulisia
TOVERI, Box 99, Astoria, Ora.
K aikki am m attiliitot ovat
teella
vastaavat
aineellisia
tuo
järkkymyksiä
ja katastrofeja, san vaikka elävältä edustajaka- kanssam m e. Myös
sin teollisuuden kaikkien työ sin tehdä &lee)lteeiM ffcahdeni-
Tuotantovoimia Nämä järkkymykset ja katast- j marissa, ja sitten kuitenkin nou
EDITORIAL STAFF
maiden edustajat Alueneuvos suudet uudelle yhteiskunnalle, tantovoimia.
liitot ovat osottaneet m iu hedeiu*.
niitä ovat kaikki teknilliset tuo rofit lakkaavat vasta sitten, kun dattamaan Englannin johtoa ys- Jistä
Eli.
ton.
työtä tehdään heidän kesk^T
jossa leipurien ei lärville lait tantovälineet, kaikki luonnon
yhteiskunnalliset
olosuhteet
ja
tävällisen
kompromissin
aikaan-
Neuvosto
valitsee
puhäenjok-
saan,
m ik ä'ilm en ee heidän kasvav*!
taa leipää voittdja varten, väin
A. N. Honkala.
___tajan ja sihteerin ja myöskin kähsah syötäviksi, {ikä räätäli voimat (vesi, ilma j,. n. e .,) joil sen ohella oikeus- ja poliittiset i saamiseksi Saksan kanssa. Nuo- sa solidaarisuudessaan k aupunki
Entered aa aocond-claao moil
| komitean, johon khuluu, sano^ en tarvitse tehdä väitteitä muo- la ei ole vain merkitystä maan laitokset ovat mukautuneet uu-iruutensa päivinä oli hän yleis- työläisiä kohtaan, luokkahengen -
July i e 1912, at tila Poat Office at kaamme yksi mies tämän teolli dottom illl iuörfholiilk riäyte- viljelyksessä vaan myöskin te teen
tuotantotapaan.
Pyrki-1 lakon apostoli, pitäen sitä työ-
--------- saada aikaan täy väestön parhaana aseena - kum m än ainoan tulevaisuuden yhteisk
A*°na> . Or®f®n« «•*•* A a Act of suudeh kultakin eri työalalta. ikkuhoisto, vMn ÖiMisäUhnoil- olliktiudessa (esim. salpietarite myksissämme
nan luomisen ehdoton, kasvamissa
ollisuudessa) ja kaikkia mine
-L— - - *
.........
—
* Tämä komitea taas toimii koko
le, jossa rakerthksmiesteh ei raaleja (hiiltä, rautaa j. n. e. ) dellisin mahdollinen harmonia minkin ollessaan pääministeri Ju u ri Jyrkkä selvyys politilkasi/kli
yhteiskunnan taloudellisen struk nä, 1910, ensin kutsui rautatie kalkkien Kolmannen International
alueneuvoston määräysten mu- tarvitse rakentaa palatseja toi
M i f a n t v Ä m A n b n n i i t a n t Ikaisesti, joka, kuten jo mainittu, sille ja itse gsuä kurjissa hök lyhyesti sanottuna, luonto, si tuurin ja sille perustuvan jurii- läiset
armeijaan
särkeäkseen Jäsenten on yhteisesti harjotettan
u l j kuin se on ihmisen työn disen ja poliittisen kerroksen
m u e n l y o m a a n o m i u a t muodostuu koko alueen ja teol-
rautatieläisten
lakon.
Toisin on se, joka m itä eloisammin tuakj
keleissä, jösaa iipst, äfti, rlrtiha,
to im iu a t
lisuuden kaikkien
työmaiden vanhus ja saifa& H avit osak alainen. Tuotantovälineiden pa välillä tutustumme historian joh kuin luopiokumppaninsa Mille- tuu
proletariaatin tietoisuuteen. ^
rantuessa ja luonnontuntemuk taviin voimiin, jonka tuntemuk
IVim iM II
- ¡edustajista, joten kaikki ratkai-
rand,
hänen
on
onnistunut
säi-
seen huolfenpitdC helpotusta ja sen kasvaessa tuotantovoimat sen
In d u strialize,, ja työmaako-1 E L I “1” “ ‘3!ö11* i ‘ltä1
...... me saavutamme käyttä- lyttää edustajakamarin vasem T äten to teutetaan Ranskassa mjtt
mukavuuksia ja jossa niiltä, jot kip tulevat yhä täydellisiin
malla materialistisen historian- miston johtajien ystävyys; ja läheisintä Ja tästälfihtien purkama^
mitealiikkeen
«nk I ke on , lu„
vieläkin
laajempaa, ka ovat kykenlvil, friöttg kiel
mitealiikkeen tcnrmttiate
« o « e t t a t » yok-
n k, ikkiJ
miksi. Ja on ilman muuta päi käsityksen metodeja.
kuitenkin hänen kabinetissaan ta liittoa kaikkien kommuniati®.
jaa vastaan täytyy tehdä u s e ita
j
,
teom- täytyvät ottamasta osaa tuotan vän selvää, että työprosessi on
sosialistien kanssa.
vakavia
muistutuksia
sikäli * * n,det’ Slten muodostaen tftol- nossa kaikkien yhteiseksi h y
_____________...
istuu
Ranskan
mustimpia
taan-
riippuvainen
tuotantovoimien
P alkkalaisten Ranska, kapitainj
väksi, kielletään syömisen oike kehityksestä. Mitä tehokkaam- OPPORTUNISM1N MESTA- tunnuksellisia jingoisteja. Poin-
kuin he hylkäävät kaiken v a l-.ton
ta
järjestelm ää, sodan ja vanuiul
RITEMPPUIL1JA
care (Ranskan entinen presi-
tiollisen toiminnan ja valtiollis-l —..
us.
Ollessamme saavuttaneet >i on työkalu, mitä enemmän
.
.
dentti) voinee vielä ajaa voit- ->är-Ie8teliöää, nälän, riiston ja orjä>
ta valtaa tavoittavan taistelun, . Tamd neuvosto muodostuu sa rämän päämäärän, unohtakaam uonto tehdään ihmisen alamai
Aristide Briand, (Ranskan toon “haarniskoidun nyrkin”i^en iärjextelm&ä vastaan kapinoi^
mutta ne toimivat erittäin in - |”Otun a^ucen kunkin alueneu- me kaikki menneisyyden kau seksi, sitä korkeammalla, on se
nostavasti itse työväenjoukko- voston kahdesta jäsenestä. Nyt heudet, kiinnittäkäämme tat- kehitystaso, ' jolle työprosessi uusi päministeri) on Ranskan ohjelmansa, mutta jos Briand:Ranska* koko luokkataistelua köyu
politiikan Lloyd George. On näkee tuulen puhaltavan sinne Hstö Ranska. se on meidän k a n ^
jen keskuudessa niiden vetämi- 1. # . välttämättömäksi astua
astui koin huomiomme nykyisyyteen perustuu.
Tuotantoprosessi perinpohjainen ja kykenevä op- päin, asettaa hän purjeensa tuu- me’ juuri 8e puolustaa tänään. T.
seksi pois vanhoillisen ammatti- v,e*äkin pitemmälle ja muodos ja käsitelkäämme tulevaisuutta (työprosessi) on {riippuvainen n n r t n n i c t i v o l m i c
1 . _
• _ saapuu ensimäi-
a .. .
I 1.1.1
_
portumsti, valmis
luopumaan i Ien - mukaan
ja
dessä 1. kaikkien
Kommunistisen
lnt«.|
unionismin ummehtuneesta ilm a r “ kukin teollisuuden Kansal huolella.
tuotantovoimien laadusta!
Ja entisistä mielipiteistään ja u- senä satamaan. — The Nation. nationalen osastojen kanssa, rauhul
piiristä ja siten kasvattavat jou- r l ,n.*uro*to’ koko maata käsit-
kun yhteiskunalliset olosuhteet
kansain oikeutta ja vallaiikutnw3
koissa itsenäisyyttä ja toim in-P5™’
» MITÄ YMMÄRRETÄÄN
ovat jälleen riippuvaisia tuotan
jo
ta im perialistit uhkaavat naaoid
ta tarmoa, joka määrättyjen
Kansallisneuvosto muodostuu
nosta, niin seuraa siitä, että so-
TUOTANTOSUHTEILLA
den perim m äiset luokkatarkotuksei I
valtiollisten seikkojen esiintul- teollisiiudeh kustakin alueneu-
sialiset olosuhteet muuttuvat
sa “kansallisella puolustuksella”, p d
lessa johtaa joukot vallankumo- | vo,stosfta valituista edustajista,
Materialistinen historiankäsi kun tuotantokin muuttuu. Tuo
lueemme teh täv ä on suunnaton ori
uksellisten puolelle. Luonnol-Hoita ,ahettaa kukin älueneuvos- tys ei ole mikään kaava täi jo tantovoimien kehityksessä, mut
ta se el pelota meitä.
ku loihtuluku, joka ilmäh muhi ta miten, millä työvälineillä se
lisesti tällöin pelkkien i n d u s t - k a k s i
rialistien teoreettinen ajatusra-L Työmaakomitealiikkeellä
ön ta selittää kalkki historialliset tehdään, kas siinä mikä eroittaa
Vanha m aailm a järkkyy uuden ajal
hengen tiellä.
Tuloaan kuuluttu,!
kennelma,. joka on rajoittunut kehitysmahdollisuuksia ja sell tapahtumat. Se ori tutkirnus- taloudelliset aikakaudet. Työ
vallankum ous, joka syntyi Venajäfil
vain työmaalle ja työmaataiste- raava askel tulee mahdollisesti frietodi, johdatin yhteiskUhnan välineet eivät ole vain inhimilli
R anskan kom m unistien
kyllä on melkoinen ansiolutettelo,
luun, tulee kärsimään haaksi- olemaan kaikkien teollisuuksien ja ihmisten elämän tutkimiseen sen työvoiman kehityksen mit
Ja Joka vähin erin varttuu kaiki«|
m
utta
jotka
ovat
kallistuneet
revl-
ja
välikappale
Sen
ymmärtämi
m
anifesti
rikon mutta jos sen avulla ka- Kansallisneuvoston
perustami-
m annerm aan m aissa, löytää miljooMed
tapuu, mutta myöskin ratkaise
seksi MäterialHtifieri historian va osoituspuikko, niiden yhteis Tehtyään päätöksensä Kolm anteen i lam en ttad sm » ^61 Ile id ä n ^ -111^ 311.
pitalistisen
riistojärjestelmän nen-
Ja taas miljoonia uusia uskollisia !» I
kestäessä on voitu joukkoja in-l Vieläkin pitemmälle voidaan käsitys saattaa hieltä etsimään kunnallisten suhteitten suhteen, Internationaleen yhtym isestä, osotti m ääritelty jo ennakolta H e ^ a L l s - J*Ä A nkara taistelu jatkuu, vitka,
nostaa kumouksen johtavalle me?na Ja järjestää Maailman ja löytämään teorian johtavia joiden alaisina työ tapahtuu. R anskan sosialistisen puolueen k o r - < tellVat m urrosta Seinen liiton kon- rniHoin niln ^ ^ t a a n , mutta nopea,
gressi Toursissa kaikille m aansa työ- gressissai ja puolueen slhteerl on Ja ratkaisevana milloin koittaa J
tielle, niin sekin on arvonsa an- Työläisten Kansainvälinen Neu- voimia, se opettaa meitä tunte (Marx)
maan
keinoja,
jöita
voimme
saitseva.
vosto. Näiden viittausten kaut-
paljastanut heidän suunnitelm ansa jo,; kkojen 'apauttam ishetki. Pom|
Tuotantosuhteet luovat koko- laisille seuraavan m anifestin:
Julkaisemme tässä englanti- ta näkee selvästi, että joukot käyttää, se viittöd tien, jota rtaah sen taloudellisen struk Tours n kongress! m erkitsee h ls -. H eistä ei ole ollut uuden ajan sisim- riH,nen järJe8te,m ä horjuu perustu,,
laiseen
fyomaakomitea-lnkkee- *ulevät a*na huomioon otetuksi, voimme seurata yleiseen sosia tuurin, yhteiskunnan taloudelli
u i-
ranska,ai8en 8O8ia- män lain käsittäjäksi. Kuljemme eri “ " a * ” ’ j°tk a jUlmaa
seen (Shop Stewards’ M ove-lJoukot ovat todellisia toimin - listiseen kehitykseeh vaikutta sen rakennuksen, • jolle kohoaa lismin pitkässä ja m ainehikkaassa -teitä.
.on kaivanut alta. Me annamme fäi
ment) kuuluvan rakennusteolli- nank herroja ja ovat ratkaiseva miseksi ja sen johtamiseksi ylös juriidinen ja poliittinen kerros. eläm ässä. Samalla kun se elvyttää
Lukum äärältään suurem pi keskus- vain viime iftkun.
suusjärjestön kansallissihteerin na tekijänä. Kaiken kontrollin päinpjzrkiVille Urille.
ja Engelsin
. 1
...
Ne säännöt ja lait, sopimukset keskuudessam m e Marxin
va„ha . u . „
ktoa X
“ e kaL‘: ^
e ^ ^ S
Marx pi/huu inhimillisen elä ja sitoumukset, joissa yhteiskun
P roletaarit, talonpojat ja työläue
lentolehdestä sen osan, jossa ollessa joukkojen käsissä, nopea
män
yhtoislcunnähmukaisesta
hän käsittelee työmaakomitea- toimintakin tulee esteettömäksi
,
Paroineei aina
nallirien elämä muodostuu, hen m utta käytännössä usein hyljätyn o-
Teidän velvollisuutenne kasvaa tl
liikkeen järjestörakennetta. Se- ja virkailijain herruus poistetukituotani??st.a'. Yhteiskunta ei lo- kinet katsantokannnat, aatteet Fin. sam alla sopeuluu se uuden a jan k " X n
jän
mukana. E ttehän anna vietefil
lostettuaan ensin kuinka tämä si, joka liian usein vallitsee u- pu Poliittisiin- rajoihin, sen laa- ja poliittiset laitokset,* luo ju- välttäm ättöm iin larpelsiln. vakaviin X n ”s m m T
itseänne niiden, jotka luulevat loyäi
määrää
.....>e ihmispiiri,
jo-
velvollisuuksiin, m itkä maailman vai- nlsmin viiniä
1
1
kon' mu-
liike pyrkii teollisuuden valta seissa järjestöissä, itsenäisen juutta
riidineri
ja
poliittinen
kerros.
v&nsä
p e lk ä s s ä p arlain en ttarism ii< |
nismin välillä. He ovat lahennelleet
ka taloudellis
isesti, elintarpeit-
ukseen kaikessa laajuudessaan toimintavapauden hengen tun nenSatoh.enant
Marx “ k toisu u l' määrää Sei- lankum ouskriisi meille asettaa.
sosialistisista
p eriaatteista luopu»|
n
o°SM',
°"
r t p p “ v a i j ihmisten
miehiä, joita vastaan he vielä eilen
työmaatoiminnan kautta, kir keutuessa joukkoihin.
Valmistus- ja toim intatavat, joiden taistelivat.
sessa, kaupanhieronnassa kapiulul
joittaa hän seuraavaa:
01sestansi.
Jän olemassaoloaan, vaan kään- tästälähtien täytyy olla m ääräävinä
Kunkin teollisuuden kuhun Y hteU i
tien kanssa ulospääsytien vallanto|
Heidän Kolm anteen Internationa
Työmaakomitealiikkeen
jar- kin neuvostoon valittujen toi täfiholla
inen ole- Poliittisesti, laiouoeinsesti
taloudellisesti ja yhteU-
yhteis
a
I ta*n’ cttä yhteiskunnallinen
mouksen versisestä vaarasta, chetel
leen liittyinisehdotuksensa takana o-
jestörakenne on seuraava: kul mitsijain palkka on sen alan tu«5-
-A m.aasao10 määrää tietoisuuden. I kunna,,isesti luhistuvan kapitalistisen levät
puolueenjäsenet ovat kieltävtv- niiden’ jo ,k a e t»ivät haparoiden t»
lakin tehtaalla, työpajassa ja työläisten palkkatason mukai (työvälineiden) välineiden13^
e$ ^ arx kuitenkaan kiellä
kieliä fJar-iestelmän suhteen, vaativat m eiltä
neet seuraam asta m itään siihen jou tään koskaan tekem ättä mitään rxl
työmaalla valitaan työmaakomi- nen, joiden työläisten määräyk
aatteen merkitystä, ihmistahdon m tä tiukinta kuria.
kaisua ja siten halvaten vapautuiaii’1
tea, joka käsittää, sanokaamme sestä he toimivat. Tämä on hy duktionia (valmistusta) ja rep- vaikutusvaltaa
Kaikkeen siihen katsoen, mikä jou tavaa tietä. He ovat sen kriisin to työtä.
kehitykseen,
rodukfioriia
(uudefleenvalniis-
edustajan (Steward) kustakin vin tärkeää.
P i;n L a r'n -;iT ,
, 7 i Päinvastoin, Marx tunnustaa ni- d uttaa riutuvan luokan rom ahdusta, delliset aiheuttajat, jota m ahdollises Te kaikki, vanhat puolucn es-l
Poistakaamme t u s t a l
ammatista, työalalta tai osas keskiluokkainen menettely, nos teta vain sVt?
V"
men°maan, että aatteet ovat vai- vaaditaan m aan sosialistisilta kansan ti uhkaa puoluettam m e.
ta istelijat, jotka olette palvelleet >1
^ . m i t a käytetään kutiavia, eivätkä synny vain sa- joukoilta m itä täsm ällisintä luokka-
tosta, työmaalla ja edustaja ol taa miehiä tai naisia yläpuolel «töL i
He ovat m enettelyllään näyttäneet tä uhrautuvalla Itsepäisyydelli. u |
len valittu kultakin alalta, muo le työläistovereitaan. Nouskaam y
en ja juomiseen, vaan tunnaisesti tai ehdollisesti ih- I taistelun tietoisuutta.
maan työtätekeville kansanjoukoille,
dostavat nämä edustajat Työ me kaikki yhdessä. Tämä on kaikkia riijta esineitä, joita' käy misten päissä, vaan yhteiskun-( T atä ajatussisältöä on Ranskan so- e ttä heidän on kaikki vastuu. He ei moin kuin te n u o re t jotka sodan hM
läisten komitean, sille työmaal välttämätöntä, silä muussa ta tetään elämän ylläpitoon: ruo nallisessa kehityksestä. Y hteis-! s'ahsmin liittym inen siihen kommu- vät ole eronneet m eistä p eriaatteellis taum yrsky on viskannut riveihimme.!
te jatk a n ette meidän kau>
y:|
le.
kaa Juomaa, vaatteita, asuntoa,
pauksessa me luomme ruokalip- kaikkea mitä tiede ja taide tar- kunnallisen elämän muuttuessa, nis,iseen internationaleen, joka on ta kysym ystä koskevan äänestyksen, teistä tekoam me.
• He valitsevat keskuudestaan putaiteiijain luokan, jotka lo io a a •
muuttuu
myöskin iiciiK
henkinen
elä- kohottanut työläisten Internationalen vaan K om m unistisen Internationalen
*■
j—
—****«*** **ijvonin
iiicn eici-
V arttukoon puolueemme lujaksi
puheenjohtajansa, sihteerinsä ja pullisesti menettävät työläisten
s • u Ä
oe! ä H: ‘ r
. *u ° - todellisen lipun, ja kolmenneljännek- viestin perusteella, joka ei ole tyy äurilliseksi,
tulkoon siltä niin iäsn-l
muutkin toimitsijat, joita mah näkökannan ja katsovat kaikkia
dyttänyt
heidän
p
u
h
e
ta
id
o
is
ta
m
a
sen
ääntenenem
m
istö
osottaa,
että
> p Ä
» ä Ä
tensä kuin luottamusln-nki!,, ■ ' i
dollisesti tarvitaan. Komitealla tapahtumia omistajain silmäla p e S T o h a SÄ Ä n a
se Toursissa kuuluttaa täm än liitty kuaan, ja jolta he ovat tahtoneet kiel m äärääjä.
ei ole toimeenpanevaa valtaa seilla.
tää oikean m erkityksensä.
ylläpitoon
T v o v ä lin e itä
‘ ? J3 ja la*toksia, eli kuten Marx misensä ylivoimaisella ponnella.
Olkoon se menneisyytensä vero I
vaan se on järjestetty hoita
Jos joukot haluavat« poistaa
Olemme turhaan tarjonneet heille nen, olkoon se Babeufin a n n, n . f
maan asioita ja toimimaan sil henkilön toimesta
(järjestön
Me olemme työväenluokan kaikilla m ahdollista rauhoitusta. Olemme tu r koon se vuoden 1848 miesten, oi.ud
a -f n .«
Y U ih e n k e h i t >’s « k ä V » v »
loin kun työläiset työmaalla nä toimesta), voi sen tehdä hyvin S i r i "
nuoremmilla voimilla pyrkineet pää haan tarjonneet heille loukkaam aton
se Kommuunin, olkoon se Jaure i l
kevät toiminnan välttämättö nopeasti ilman mitään pitkäai
määräämme. Tämä pyrkim ys on yh ta vähem m istön oikeutta.
Olemme olkoon se meille kaikille a'.autitui|
mäksi.
Kaikki toiminta on kaisia odotteluja ja monimut
täm ittaisesti jatkunut Ensim äisen In turhaan antaneet sanam m e siitä, että
loistavan tulevaisuuden veroinen.
joukkoliikettä. , Koskaan ei mi kaisia menettelyjä, kuten van varsinaisia elintarpeita.
ternationalen perustam iskongressista, ketään el suljettaisi puolueesta entis
tvn^t"
Ih™?,
a
.
on
-tayV
Taistelu jatkuu m itä liuimtmjwULl
kään ryhmä , toimi
erikseen. hoissa järjestöissä.
Tehdään
56 vuotta sitten, A m sterdam in kon ien tekojensa takia.
m
itä
laajasuuntaisim pana
M ra ?|
Työläisten toiminta ei vaadi ainoastaan eroitusvaatimus ja
Yhteiskunnallinen
tuotanto sesti
K X 'valtTA
u vaikuttaa
u d ^ p u k e ^ ,“
^ Ct° 1' gressiin vuonna 1904, ja rso
n n a 19C5
meidän
yh-
Om ahyväisyydestä johtuneet syyt, dottaa ennakolta arvaamattomat ti
minkäänlaista ulkopuolista se enemmsitön äänestys seuraavas- työtä jossain yhteiskunnassa, e- J^rkeamp
jotka h eijastavat pikkuporvarillista pahtum at. Ahkeroikaamme ollaksec-
1 a »-a a a M
. ▲ -
a
. ♦ li K ri »•» I. a. M
kaantumista asioihinsa.
Mah sa neuvoston kokouksessa rat-
tähän kongressiim me saakka.
käsityskantaa, syyt, joita ei voi hy me aina valm iina hyökkäyks n .¡ai
Th-‘
dollisesti tullaan tarvitsemaan kaisee kysym ykset Täten me-
Me olemme harkiten luopuneet puo väksyä proletariaatti, joka asettaa
na pitäen silm ällä leppymatontä. ¿rj
apua toisilta työmailta saman netcllcn poistetaan vanha taan-¡miniä saattaa ihfriiset
!misten velvollisuutena on rai- lueemme oikeistosta, pionestä ryh
Ä
X
Ä
f c r i H "' < ÖSpäi" > ° h’ m ästä miehiä, jotka ovat enemmän vallankum ouksen asian persoonain y- ti varuillaan olevaa vihollistamoM
teollisuuden alalla ja joskus «umuksellinen tapa vartoa yh- s e in ’ a
lapuolelle, ovat johtaneet tähän m ur
Yhdistäköön Toursin ratkaisu kaik
——4. r . i , ,a x , ctUKS ecn iata sen kulku siihen suuntaan. virkailijoita kuin puoluejäseniä. joilla rokseen.
,
I
J
{
a
YHTEISKUKMALLISIA JA VALTIOL
LISIA VIRTAUKSIA ULKOMAILLA
J
¡S h
S I
-
_
ki R anskan prole»aarit!
IDÄN KANSAT IMPERIALISTIEN
VIHOLLISIA
keilemällä Turkin kristittyjen ainei
k ristityltä suojelevaa” Venäjää vas U usilta vasalleiltaan, nuorturkkilai-
tum aan arabialaisten ja syyrialaisten
den suojelijana Venäjän ainoana tar-
taan.
Venäjä
hijomaau silta, Saksa sai useita tärk eitä myön alueita, idän kansoille selvisi m itä hehku alkoi sulattaa toivottomuudö
kotuksena oìl sisäisen eripuraisuuden l
’ " 7 7 “ 7 jäi
* katkerana
*7*'
routaa. Se lupasi vapauttaa luiper»
kau n a heikemäM TOrtön , a l t „ .
" i*
tulevaisuuden varalle.
nytyksiä, m. m. m yönnytyksen Bag m erkitsevät Europan valtojen lupauk
listien ikeestä, ja se toteutti tmilib
j
Tämän jälkeen törm äsi Englannin dadin radan rakentam iseen.
set. Tyytym ättöm yys levisi kaikkial lupaukset. Vallankumouksellinen Vei
Niin kutsutun läheisen Idän. joka
S iitä alkaen kun Englanti anasti
Englannin eduille taas oli välttämä- ja Venäjän edut yhteen Persiassa,
le
A rabiassa. M esopotam iassa ja n äjä komensi tsaarin sotajoukot I** j
käsittää entisen Turkin valtakunnan Indian alusm aakseen. ovat Idän kan-
Asema oli nyt siihen m ittaan k ä r
töntä
säilyttää
'rtrk
fn
itsenäisyys,
sii-
Jonka
näm
ä
vallat
viimein
“sovinnol
jäännökset -— Anatolian, Syyrian, «at olleet mailman Imperialistien pe
jistynyt, että im perialistien täytyi Egyptissä nousi kansa vastarintaan P ersiasta ja Turkista, se tarjosi r»
la
se
näki
vaikutusvaltansa
idässä
ja
,lsesti
Jakoivat
keskenään
kahdeksi
vieraita
Egyptin ja Mesopotamian — ja per linappuloina.
T n . , . p ettureita vastaan
haa ja ystävyyttä. Se taisteli «»
Englannin eduille oli Indian kaiTppatien nhattfksl, joa Ve- Ta,kntusalueeksi. pohjoinen kuuluen lopultakin ratk aista mailm anm arkki-
sian sekä Intian “kehityksestä jales- tärk eätä tu rv ata ja pitää avoinna tie
arKKl.
joka
seitsem
änkym
m
entä
eläm
än ja kuoleman taistelu*
noiden herruuskysym ys keskinäisellä
u o tta melkein
m elk e in y
v h
b täm
iiim ittaa
iu e - oli
„ u saan
_____ u _ t
, _____, ..
sä olevien" kansojen vaistomainen InJiaan, sillä täm ä kaukainen siirto näjä joutuisi Konstantinopolin her- Ven^jàlle ta eteläinen Englannille, sodalla ja niin puhkesi vv. 1914_ v uotta
ja im perialisteja vastaan. Niicksf- 1
lähentym inen Neuvos to-Venäjään ei maa muodostui sen Im perialistisen raksi. Kun V enäjän sotajoukot A- ^’ers^aa odotti Turkin kohtalo impe- 1918 sota. Sen tehtävänä ennenkaik taistella im perialistien sotia, palotel- väkevä m agneetti veti vallankuaxx
Englanti valtasi Konstantirfo- sellinen Venäjä p u o le n -:
Johdu M tunnalrm .de,ta UI hol.hevb- k e h i t y i n kulm aklrekrl.
Tie lu- Ieksänteri il aikana käydyssä Tur- rj a ,i_stfen rii«toalueena. Englannin ja kea oli ratk aista Läheisen Idän h e r-' tiin.
kin-Venäjän
sodäsia
fclsolvat
K
ons-,
VenäJSa
tilapäisesti
rauhallinen
«o-
nxuskysymys
kahden
kilpailevan
im-
polin,
pakottaen
sultaanin allekirjot- uutta intoa ja rohkeutta. Sam*
”*
n,>” 0"4 o n i,la a n kulltl T “rkl" alueiden läpi ja tantmoimltn ¿dus alla ja täm ä kaivat- Plnaus Persian jakam isen suhteen joh- perialistisen ryhmän välillä. Emrlan
tam aan väki valtarauhan. Vähän Aa m äärä — taistelu mailnnin anc^t-1
lmo“ rla i™ i.
kaplla" , , , , e " ! « '» 'ä h d e u Englannin ulkopolitiikkaan
sian turkkilaiset talonpojat eivät alis im perialisteja vastaan yhdi.-taá .,o£
m perlalirntln kehltykaeua.
Niille. | , | , i i „ | M lamen Hitto Turkin kana- tu hedelmä oli tipahtam assa Ryssän tu’ siita’ että silla va,ln oli noussut ti kiirehti turvaam aan Sue«in k
syliin, kutsuttiin B e r,,,.« „ kongressi
k <IP.UltX Im p eriali.,,„en v a . va,,«
« X l l s e s N tuneet, vaan nousivat ase kädessä
i « » kJ"hSlta.«*“ " e n i*
M
T" r t u l * »H vaarallinen viholll-
donm ukaisesti idän sorretut kan*41 j
V. 1885 nopeasti koolle Englannin Saksa’ ^ ka «hkasi sam alla tavalla ’
P
täydellisesti
koko im perialistista liittoon köyhälistön Venäjän Laniö
u L « ¿ e n . ? ’ • " • ■ k “ “ »“ ’ '» '» » « •» , p o h jo l« « ,. imperfalletlnen Ve-
ja tekem ällä sam alla kauniita lupauk vastustam aan
m .L
?
teellieeatl kehittynein, näjä. J , k . väsym ättöm ään etsi vapaa- vaikutuksesta. Englannin pääminis- mo,empten etuja.
Kun mailmaa, niinkuin se oli nähnyt venä
Onhan selvää, että idän kansoja
loordi Beaconsfieldin (Dfraelin) ' Mahtavaksi
a i-
,
. sia Egyptin itsenäisyydestä.
läisen talonpojan ja työläisen uousy. liike ei ole sanan oikeassa mertötj»
t.k .L u n
‘
k“ “ a " u,»u ,a Pä w ä mailman kan p tarel.ellle terin.
sota
venyi
pitkälliseksi
ja
uhkasi
ia P is m s ro H n
-uaniavaKsi paisunut Saksa tarvit-
» « a . «<■
>,
‘» k»P«Jnlla olevmn maiden täytyy en Edullisessa
asem assa
s.jaltsevat, ja Bismarckin, valta-asem aan nous-
päättyä onnettom asti ententelle, lu van. Paljon kärsinyt Turkin talon sessä p roletaarista kumousliiketti- »■ ¡
seen
Saksan
"rautakanslertn"
vailtu-
s
en
poika on oppinut vihaam aan Europan on enem m äs6ä tai vähemmässä o*-
k,>," t,,k" n K otm untlnaptdlu valtaam inen Jo var- .uksesta riistettiin V en äjillä v e lto n , ¡ X u X a
, 1 ?’ U pasi Mesopotamiaan suuria sotajouk
suurvaltoja,
se k äsittää nyt, e ttä n ä rässä natsionali.-ti.-t.,
N totT X v^ alä?
*n'“ a
, “” " ,“' ? a '” m uodoatil Venäjän ulkopelit!!-
koja keskittänyt Englanti itsenäisyy
■ ' I
hedelmä,.
Rumanfa . . I ttsenälsyy. kaukana eoäed?in .
m aa‘
mä
ovat
syypäitä
hänen kärsimyk- listón mallm anpolitiikassa tämä
den
myös
Arabialle,
jos
täm
ä
liittou
vällänkumoustyön »kan pääpyrkimykseksi. Venäjän e tonni
__ .
. . .. * auKdna. epäedullisissa mailmankol
« r X .
1
»n ylltOntätentä heikentää tonss, odittäin öiyöfl BulcnriA V’cnä- via«« *•«
tuu sotim aan Turkkia vastaan. A ra siinsä, hyödyttöm iin verenvuodatuk ka nykyhetkellä on sam an te h Ä j
M s .l plU a
Taka-Kaukaa-
0 ^ ^ '
bialainen prinssi Feisul julistettiin siin ja kurjuuteen.
Sam alla kun Neu\ ’osto-Venaja
lu u
‘
I T u rtk '* t aentihden se hurskaalla
P ersian talonpoika on oppinut sa- poliittisista syistä liittoutuu uatsx’®*'
¡ a te lä ä n 1*” ‘“ "u"*".’ k’” y"M'. » » m a rin a rupeat Turkin Ikeen alla
kuninkaaksi ja hänelle luvattiin täy
baijanin m aakunnat. Läheisen Idän jassa liitossa Itävallan kanssa, ja dellinen Itsenäisyys A rabiassa ja Sy- man läksyn. T yytym ättöm änä kat
llstisten liikkeiden kanasa,
S
E
T
T
«
V
~
v
"
.
»
'i'K
'»
kristittyjen
kansojen
"suojeli.
kysymys
el luonnollisestikaan tullut
M ile, e ttä N euvoetoA onäjin polttltk-1 Jaksi". kiihotti arm enialaisia valtaa-
käsittäen kuinka vaikeata oli y rittää riassa. Itsem ääräyslupauksflla herä seli persialainen talonpoika vieraita näiden taistelua, .-ainali;,
••
ratkaistuksi
— Turkki
ka n t i s s i maissa leimataan vain
heikentyneenä
Ja v e Jäi
l k ä itsenäisek-
a n l n n e e n e .'Z
.,="'',,a’ ” ' ,' a ' •*’-
tettiin täten idän kansoissa uusia toi m aahantunkeilijoita. joilta ei ollut m unislinen valistus kan .ínjoukl* I
uu -1 maan turkkilaisten talonpoikien mai
m itään hyvää odotettavana. Se oppi
-
S ilh .. aa,,
k Z läloildelliseetl kokonaan Englannin X . e n k a .s ^ "
veita.
,
hin. Sam alla kun köyhälist<>n
Îa^ m Ï 1!.Ti?aÎte’itat «i -a»
I
säästyneet verilöylyiltä, sillä ia Ransk*»
myös vihaam aan Teheranin hallitus kumous suojelee sorrettuja kau-^
. 7 /
«ansan katseensa Läheiseen Itään.
Tuli sitten V ersaillesin väkivalta-
J» Ranskan pankkiireista riippuva!- Siellä oli Suezin kanava Englannin
° * 'iltsi- (nuham ettilaisten suvaitsevaisuus muí- se k si initia
«a « <
e
------ -
w w *,u
c-ngiannin rauha kaikkine pettym yksineen. Voit ta. joka oli liitossa vieraiden so rta suuksia, sam alla taistelee s« t»3eC
jie n k a n s sa . Indiassa olevilta uskou-
» e et eyventyd — u i um m lsU yat he
uskolaisia kohtaan on tunnelin — tu lU taln n a
kki
’ ntaa pa" ' ,ks' .im perialism in “Akilleen kaolapäh". tajat olivat saaliinjaolla.
Häikäile- veljiltaan. joiden kanssa ovat lähei- m uksellisia ilm iö itä va.-'u--
• hallaan sllm .,o,a _ .„tklm aan n T urk ,.seh än kristittyjen ? .l„ o ? ma t - I -
l>" kl“ *
rJ« t. »oltiin „ „ a u m ai,,« T n r t," J
V atriarkalism ia ja pan i -
u5 *1
mitcnn,«
■
„
•——
uhata m aitse Turkin a- , m atta jaettiin Turkin ru tise t alueet
° K m iu » ajavat M i a kanta,* yh- Jo u u tatse t
lö y sty it
.n ru p a ik e n
s r ^ k i ; x » , ^ *
- * “ »«« i “ -»
. » - » . » opDinee'tU?|l,n'ia kUlll^SeSSa' he oIivat i v a sta a a . jotka kehitys tulee aikoi«1«-
te le U lm ln U a n ^ e M J « . k ö y h in ,tôn K onsuolinopollssu. P a m .tiu .T s . J .
todellisuudessa
vuodattanut vi et tn fei.m . ru rk [“ kaM M - I o i-; pettym yksen
Vetoomukset itsem ää kohtalon f em aan Indian su ru llise n ;-syrjäyttäm ään. Kolmannen inM<«r
kanssa kapRaUstista imperialismia Egyptissä saivat kristityt häiritsem äl kansa
Kov,
8 “ niQ rii8t°alueena.
tlonalen toinen k o ngre, j on
verta Englannin ja Ransgan Imperi • tien eli
!
rurkfB nat8i«nalis- rayslupauksiin olivat kuitenkin tur-
vastaan.
lä
-
toi
r
?
i°
n
'
alIaDkumoaa
V
enäjä!-!
piirtein m äärännyt m e n e tte li« ’
l ä palvoa jum alaansa. . Täten veh- U«ain puolesta U ydes^L X
‘ X
l r X
T lla,^ D Val,ank- “- ka' ~ ^ s k . lähetti so tajo u k k o a
an s o ta a , panksessa yhdeksän vuotta sitten. Syyriaan ja ryhtyi väkivallalla anas- B orrettilli
t»i»OBMteen id ä n jo id e n k autta Idän kansojen tie Tl
aorretutlle kauaolllektn. Sen » tu n tia ¡p a a te e n kulkee. _ S. S.
i"*“ ” '"'
u